Luonnos 17.1.2017 + ympäristönsuojelutoimiston kommentit Lounais-Suomen jätehuoltolautakunta xx.xx.2016 xx Jätehuoltomääräykset Lounais-Suomessa Määräykset ovat voimassa x.x.2017 lähtien seuraavissa kunnissa ja kaupungeissa: Aura, Kaarina, Kemiönsaari, Lieto, Marttila, Masku, Mynämäki, Naantali, Nousiainen, Parainen, Paimio, Pöytyä, Raisio, Rusko, Salo, Sauvo ja Turku Lounais-Suomen jätehuoltolautakunta PL 355, 20101 Turku Puolalankatu 5, 20100 Turku jatehuoltolautakunta@turku.fi 1
Sisällysluettelo I SOVELTAMISALA JA MÄÄRITELMÄT... 4 1 Soveltamisala... 4 2 Määritelmät... 5 3 Jätehuollon tavoitteet... 7 II KUNNAN JÄTEHUOLTOJÄRJESTELMÄÄN LIITTYMINEN JA JÄTTEEN VASTAANOTTOPAIKAT... 8 4 Velvollisuus liittyä kunnan jätehuoltojärjestelmään... 8 5 Liittyminen jätteenkuljetukseen... 8 5.1 Kunnan järjestämä jätteenkuljetus... 8 5.2 Kiinteistönhaltijan järjestämä jätteenkuljetus... 8 6 Kiinteistökohtaiset jäteastiat... 9 7 Kiinteistöjen yhteinen keräyspaikka tai jäteastia... 9 8 Putkikeräysjärjestelmä ja muut vastaavat järjestelmät... 10 9 Kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen soveltumattomien jätteiden kuljettaminen... 10 10 Jätteiden vastaanottopaikat... 10 11 Alueelliset jätteiden keräyspaikat... 10 III JÄTTEIDEN LAJITTELU KIINTEISTÖLLÄ... 11 12 Erikseen lajiteltavat kierrätettävät jätteet... 11 13 Energiana hyödynnettävä polttokelpoinen jäte... 11 14 Asuinkiinteistöillä erilliskerättävät jätelajit... 11 15 Muilla kuin asuinkiinteistöillä erilliskerättävät jätelajit... 12 16 Muut erikseen kerättävät jätteet... 12 IV OMATOIMINEN KÄSITTELY JA HYÖDYNTÄMINEN... 12 17 Kompostointi... 12 18 Jätemylly... 14 19 Jätteen polttaminen... 14 20 Jätteen hautaaminen... 14 21 Jätteen hyödyntäminen maarakentamisessa tai maanparannusaineena... 14 V KIINTEISTÖJEN JÄTEASTIAT... 15 22 Jäteastiatyypit... 15 23 Jäteastioiden merkitseminen... 15 24 Jäteastioiden täyttäminen... 16 25 Tyhjennysvälit... 16 26 Kiinteistöittäisen jätteenkuljetuksen keskeyttäminen... 17 2
27 Jäteastioiden kunnossapito ja pesu... 17 VI JÄTTEEN KERÄYSPAIKAT KIINTEISTÖILLÄ... 17 28 Jäteastioiden sijoittaminen... 17 29 Jäteastioiden sijoituspaikan tai jäteastian lukitseminen... 18 VII JÄTTEENKULJETUS... 18 30 Jätteen nouto ja kuormaaminen... 18 31 Jätteiden kuljettaminen... 18 32 Kuljetusrekisteri ja tietojen toimittaminen... 19 33 Jätteen toimituspaikka kuljetustoiminnan harjoittajille... 19 VIII ASUMISESSA SYNTYNEET LIETTEET JA MUUT YHDYSKUNTAJÄTEHUOLLON PIIRISSÄ OLEVAT LIETTEET 19 34 Lietesäiliöiden ja erotuskaivojen tyhjennysvälit... 19 35 Lietteen toimittaminen käsiteltäväksi... 20 36 Kulku lietesäiliölle ja säiliön kunto... 21 37 Lietteen omatoiminen käsittely... 21 IX ROSKAANTUMISEN EHKÄISEMINEN... 22 38 Yleisötilaisuuksien jätehuolto... 22 39 Roskaantumisen ehkäiseminen yleisillä alueilla... 23 X 10 VAARALLISET JÄTTEET JA ERITYISJÄTTEET... 23 40 Vaarallisten jätteiden jätehuolto... 23 41 Vaarallisten jätteiden kerääminen kiinteistöllä... 24 42 Erityisjätteet... 24 XI MUUT MÄÄRÄYKSET... 24 43 Tiedottamisvelvoitteet... 24 44 Jätehuoltomääräysten valvonta... 24 45 Poikkeaminen jätehuoltomääräyksistä... 24 46 Voimaantulo... 25 47 Siirtymäsäännökset... 25 XII LIITTEET... 25 3
I SOVELTAMISALA JA MÄÄRITELMÄT 1 Soveltamisala Nämä määräykset ovat voimassa Lounais-Suomen jätehuoltolautakunnan toimialueella. Toimialueeseen kuuluvat määräysten voimaantullessa seuraavat kaupungit ja kunnat: Aura, Kaarina, Kemiönsaari, Lieto, Marttila, Masku, Mynämäki, Naantali, Nousiainen, Paimio, Parainen, Pöytyä, Raisio, Rusko, Salo, Sauvo ja Turku. Sen lisäksi, mitä jätelaissa (646/2011) ja sen nojalla on säädetty tai määrätty, noudatetaan jätehuollon järjestämisessä, roskaantumisen ehkäisemisessä, jätteistä terveydelle tai ympäristölle aiheutuvan haitan ehkäisemisessä sekä jätehuollon valvonnassa näitä jätehuoltomääräyksiä. Näitä jätehuoltomääräyksiä sovelletaan kunnan jätehuollon järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluviin jätteisiin. Lisäksi näitä jätehuoltomääräyksiä sovelletaan kunnallisen jätehuollon piiriin kuuluvilla kiinteistöillä syntyvien tuottajavastuunalaisten jätteiden keräämiseen ja käsittelyyn toimittamiseen. Elinkeinotoiminnassa syntyvää kunnan jätehuollon järjestämisvelvollisuuden piiriin kuulumatonta jätettä koskevat seuraavat pykälät ja momentit: 11 Alueelliset jätteiden keräyspaikat 17 Kompostointi 1, 3, 4, 5, 6 ja 7 momentit 18 Jätemylly 19 Jätteen polttaminen 1 ja 4 momentit 20 Jätteen hautaaminen 22 Jäteastiatyypit 1-4 ja 7 momentit 24 Jäteastioiden täyttäminen 1, 2, 4, 5, 6, 7 ja 9 momentit 27 Jäteastioiden kunnossapito ja pesu 28 Jäteastian sijoittaminen 30 Jätteen nouto ja kuormaaminen 31 Jätteiden kuljettaminen 34 Saostussäiliöiden tyhjennysvälit 1 ja 4 5 momentit 35 Lietteen toimittaminen käsiteltäväksi 2 momentti 36 Kulku saostus- ja umpisäiliöille sekä säiliöiden kannet 38 Yleisötilaisuuksien jätehuolto 39 Roskaantumisen ehkäiseminen yleisillä alueilla 40 Vaarallisten jätteiden jätehuolto 1, 2, 4 ja 6 momentit 41 Vaarallisten jätteiden kerääminen kiinteistöllä 42 Erityisjätteet 43 Tiedottamisvelvoitteet 44 Jätehuoltomääräysten valvonta 45 Poikkeaminen jätehuoltomääräyksistä 46 Voimaantulo Elinkeinotoiminnassa syntyvän jätteen käsittelyyn ei sovelleta näiden jätehuoltomääräysten 17 20 :ää siltä osin kuin jätteen käsittelystä on annettu määräyksiä ympäristöluvassa. Näitä jätehuoltomääräyksiä ei sovelleta siltä osin kuin niistä on muualla säädetty tai määrätty erikseen, sairaaloiden, terveyskeskusten, laboratorioiden, muiden tutkimus- ja hoitolaitosten sekä eläinlääkintälaitosten tartuntavaarallisen ja biologisen jätteen, viiltävän ja pistävän jätteen eikä eläinperäisen jätteen jätehuollon järjestämiseen. KOMMENTTI: 11 - ovatko alueelliset jätteiden keräyspaikat (lasi, metalli, paperi, pahvi, muovi) todella tarkoitetut myös yritysten käyttöön? Yritykset saattavat ylikuormittaa keräyspisteitä. 4
2 Määritelmät Näissä jätehuoltomääräyksissä tarkoitetaan: Aluekeräyspisteellä kunnallisen jäteyhtiön järjestämää alueellista jätepistettä, johon kiinteistöittäisen jätteenkuljetuksen ulkopuolella olevat kiinteistöt toimittavat polttokelpoisen jätteensä. Asuinkiinteistöllä kaikkia kiinteistöjä, joilla on yöpymiseen ja oleskeluun soveltuvia rakennuksia tai rakennus, kuten asuintalo, asuntola, loma-asunto, saunamökki tai pysyvästi sijoitettu asumiskäytössä oleva asuntovaunu tai -laiva. Asumisessa syntyvällä jätteellä kaikkea asuinkiinteistöillä syntyvää jätettä sen lajista, laadusta ja määrästä riippumatta. KOMMENTTI: Ehdotetaan, että tämä määritelmä poistetaan kokonaan, ja että määräyksissä noudatettaisiin jätelain määritelmiä. Yhdyskuntajäte on lainmukainen nimitys asumisessa syntyvälle jätteelle. Nyt tehty uusi määritelmä vääristäisi jätelain ajatusta. Jätelaki määrää kunnan vastuulle asumisessa syntyvät jätteet, ei kaikkia asuinkiinteistöllä syntyviä jätteitä. Jätelaki 6 & 32. Asuinkiinteistöllä voi syntyä paljon muutakin kuin asumisessa syntyvää jätettä. Biojätteellä kotitalouksissa, ravintoloissa, ateriapalveluissa ja vähittäisliikkeissä syntyvää biologisesti hajoavaa elintarvike- ja keittiöjätettä sekä elintarviketuotannossa syntyvää vastaavaa jätettä. ELY-keskuksella Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskusta. Erityisjätteellä jätteitä, joita ei luokitella vaaralliseksi jätteeksi, mutta jotka vaativat haitallisuutensa, laatunsa tai määränsä takia erityiskäsittelyn tai erityisiä toimenpiteitä keräyksen tai kuljetuksen aikana. Erityisjätteitä ovat esimerkiksi viiltävät, pistävät, haisevat sekä pölyävät jätteet. Jätehuoltolautakunnalla Lounais-Suomen Jätehuolto Oy:n osakaskuntien kuntalain 77 :n mukaista, yhteistä jätehuollon viranomaistehtäviä hoitavaa toimielintä, johon kukin kunta on valinnut luottamushenkilöt kuntien keskenään sopiman paikkajaon mukaan. Jätehuoltoviranomaisella jätelain 23 :n mukaista kunnallisen jätelaitoksen osakaskuntien yhteistä jätehuoltolautakuntaa (kts. edellinen määritelmä). Jätekeskus tulee määritellä mikä se on? Lajitteluasemalla Lounais-Suomen Jätehuolto Oy:n ylläpitämää valvottua pääasiassa kierrätettävien jätteiden vastaanottopaikkaa, jossa ei ole käsittelytoimintaa. Jätteen haltijalla jätteen tuottajaa, kiinteistön haltijaa tai muuta, jonka hallussa jäte on. Kantovedellä talous- tai pesuvettä, joka kannetaan tai pumpataan käsin käyttöpaikalle kaivosta tai vesistöstä. Keräyspaikalla yhden tai useamman jätelajin keräystä varten järjestettyä paikkaa, jossa on yksi tai useampi jäteastia kunkin jätelajin lyhytaikaista varastointia ja kuljetusta varten. Kierrätettävällä jätteellä jätettä, joka valmistetaan tuotteeksi, materiaaliksi tai aineeksi joko alkuperäiseen tai muuhun tarkoitukseen. Kierrätettäviä jätteitä ovat muun muassa paperi, kartonki- ja lasipakkaukset, metalli ja biojäte. Kierrätyspisteellä Lounais-Suomen Jätehuolto Oy:n järjestämiä alueellisia keräyspaikkoja, jonne toimitetaan kiinteistöllä lajiteltuja kierrätettäviä jätteitä, joiden osalta kiinteistö ei kuulu kiinteistöittäisen jätteenkuljetuksen piiriin. 5
Kiinteistöllä maanomistuksen yksikköä, joka merkitään kiinteistörekisteriin. Jätehuoltomääräyksissä kiinteistöllä tarkoitetaan kiinteistöä, jolla on yksi tai useampi rakennus, joissa syntyvä jäte kuuluu kunnan jätehuoltovastuulle. Kiinteistöittäisellä jätteenkuljetuksella kunnan tai kiinteistön haltijan järjestämää jätteenkuljetusta, jossa jätelajit noudetaan kiinteistön haltijan järjestämästä keräyspaikasta. Kiinteistön haltijan järjestämällä jätteenkuljetuksella kiinteistöittäistä jätteenkuljetusta, jossa kiinteistön haltija vastaa jätteenkuljetuksen kilpailuttamisesta sekä tilaamisesta noutamaan kiinteistöltä jätteet näiden jätehuoltomääräysten mukaisesti. Kunnan järjestämällä jätteenkuljetuksella kiinteistöittäistä jätteenkuljetusta tai aluekeräystä, jossa kunta vastaa jätteenkuljetuksen kilpailuttamisesta sekä järjestää kiinteistön haltijan tilauksesta jätteiden noudon kiinteistöiltä tai järjestää aluekeräyksen näiden jätehuoltomääräysten mukaisesti. Kunnallisen jätehuollon piiriin kuuluvilla jätteillä jätteitä, jotka jätelain nojalla kuuluvat kunnan jätehuollon järjestämisvelvollisuuden piiriin tai jotka käsitellään kunnan jätehuoltojärjestelmässä kunnan toissijaisen jätehuollon järjestämisvelvollisuuden perusteella. Kunnan jätehuollon järjestämisvelvollisuuden piiriin toissijaisesti kuuluvalla jätteellä elinkeinotoiminnan jätettä tai muuta kunnan jätehuollon järjestämisvelvollisuuden piiriin kuulumatonta jätettä, jonka jätehuollon kunta järjestää jätelain 33 :n perusteella. Kunnan jätehuoltojärjestelmällä kunnan järjestämän jätehuollon kokonaisuutta, jonka avulla kunta huolehtii kunnallisen jätehuollon piiriin kuuluvista jätteistä. Kunnan jätehuoltojärjestelmä koostuu muun muassa kierrätyspisteistä, lajitteluasemista, jätekeskuksista, kiinteistöittäisestä jätteenkuljetuksesta sekä jätteiden käsittelystä. KOMMENTTI: Liete tulee määritellä, koska siitä annetaan määräyksiä, ja koska se on myös uudessa jätevesilainsäädännössä selkeästi määritelty, ja koska se voidaan ymmärtää eri tavoin. Lietteellä jätevesistä saostussäiliössä, pienpuhdistamossa tai muussa käsittelyssä muodostuvaa laskeutuvaa tai kelluvaa ainesta, joka voidaan erottaa jätevedestä omana jakeena (ympäristönsuojelulaki 154 ). Saostussäiliöön kertyvää nesteosiota voitaisiin nimittää esim. nestemäiseksi lietteeksi, erotukseksi lain mukaisesta lietteen määritelmästä. Lounais-Suomen Jätehuolto Oy:llä alueen kuntien ja kaupunkien yhteisesti omistamaa jäteyhtiötä, joka hoitaa osakassopimuksensa mukaisesti kunnalle määrätyt jätehuollon palvelutehtävät jätelain 43 nojalla. Polttokelpoisella jätteellä sellaista sekalaista yhdyskuntajätettä, josta on syntypaikalla lajittelemalla eroteltu kierrätettävät jätteet sekä vaaralliset jätteet. Pakkausjätteellä lasista, metallista, kartongista tai muovista valmistettuja kuluttajapakkauksia, jotka ovat käyttönsä jälkeen luokiteltavissa jätteeksi. Kotitaloudessa syntyviä pakkausjätteitä ovat esimerkiksi maitopurkit, muropakkaukset, säilyketölkit ja hillopurkit. KOMMENTTI: Pienpuhdistamo tulee määritellä, esim. seuraavasti: Pienpuhdistamolla muita jätevedenpuhdistuslaitteistoja kuin saostussäiliö + maaperäkäsittelyjärjestelmiä ja umpisäiliöitä. Puutarhajätteellä pihan ja puutarhan hoidossa syntyvää jätettä, kuten risuja, oksia, ruohoa, naatteja, puiden lehtiä Rinki -ekopisteellä tuottajayhteisöjen järjestämiä pakkausjätteiden alueellisia vastaanottopisteitä. Lietesäiliöllä rakennuksen jätevesien käsittelyjärjestelmään kuuluvia saostussäiliöitä, joihin kerääntyy jäteveden sisältämää lietettä sekä umpinaisia jätevesisäiliöitä. 6
Sähkölaitteilla tarkoitetaan muun muassa käytöstä poistettuja kylmälaitteita, kodinkoneita, ATK-laitteita, televisioita ja monitoreja, pienelektroniikkaa, loisteputkia ja energiasäästölamppuja. Taajamalla Suomen ympäristökeskuksen tuottaman taajamarajauksen mukaista vähintään 200 asukkaan taajaan rakennettua aluetta. Rajaus perustuu 250 m x 250 m ruudukkoon, jossa huomioidaan asukasluvun lisäksi rakennusten lukumäärä, kerrosala ja keskittyneisyys (ykr-taajama). Tuottajavastuunalaisella jätteellä jätettä, jonka jätehuollosta ja siitä aiheutuvista kustannuksista vastaa jätelain 6 luvun mukaan käytöstä poistetun tuotteen markkinoille saattanut tuottaja tai sen lukuun toimiva tuottajayhteisö. Tuottajavastuunalaisia jätteitä ovat moottorikäyttöisten ajoneuvojen renkaat, romuautot, sähkö- ja elektroniikkaromu, paristot ja akut, keräyspaperi sekä pakkaukset. Vaarallisella jätteellä tarkoitetaan jätettä, jolla on palo- tai räjähdysvaarallinen, tartuntavaarallinen, muu terveydelle vaarallinen, ympäristölle vaarallinen tai muu vastaava ominaisuus (vaaraominaisuus). Asumisessa syntyviä tavallisimpia vaarallisia jätteitä ovat elohopeaa sisältävät kuumemittarit, lääkejätteet, jäteöljyt ja öljyiset jätteet, maali-, lakka-, liima- ja liuotinainejätteet, torjunta-aineet ja vaaraominaisuuksia osoittavin merkein merkityt kemikaalijätteet. Loisteputket, elohopealamput, paristot ja akut ovat tuottajavastuunalaisia vaarallisia jätteitä. Asbestijäte on välittömästi kaatopaikalle peitettävää vaarallista jätettä. Yhdyskuntajätteellä vakinaisessa asunnossa, vapaa-ajan asunnossa, asuntolassa ja muussa asumisessa syntyvää jätettä, mukaan lukien sako- ja umpikaivoliete, sekä laadultaan siihen rinnastettavaa hallinto-, palvelu- ja elinkeinotoiminnassa syntyvää jätettä. Yhteinen keräyspaikka mitä sillä tarkoitetaan? Pykälä 7 Vastaanottopaikalla jätekeskusta tai lajitteluasemaa tai muuta paikkaa, jossa Lounais-Suomen Jätehuolto tai tuottaja vastaanottaa jätteet jätteenhaltijalta tai ammattimaiselta jätteenkuljettajalta jätteen hyödyntämistä ja käsittelyä varten. Ympäristönsuojeluviranomaisella kunnan toimielintä, joka huolehtii ympäristönsuojelun edistämisestä ja valvonnasta kunnassa lainsäädännön mukaan. KOMMENTTI: Mieluummin näin: Ympäristönsuojeluviranomaisella kunnan toimielintä, joka huolehtii ympäristönsuojelun edistämisestä ja vastaa mm. ympäristönsuojelulain, jätelain ja jätehuoltomääräysten valvonnasta alueellaan. 3 Jätehuollon tavoitteet Jätehuollon tavoitteena on suojella terveyttä ja ympäristöä. Jätehuollon tulee aina olla asianmukaista ja jätteet on kuljetettava sekä käsiteltävä hallitusti. Kaikkien toimijoiden ja jätteen tuottajien on kaikissa toimissaan pyrittävä ensisijaisesti vähentämään muodostuvan jätteen määrää ja sen haitallisuutta. Toissijaisesti jäte on valmisteltava uudelleenkäyttöä varten tai se on kierrätettävä. Kun kierrättäminen ei ole mahdollista, jäte on pyrittävä hyödyntämään esimerkiksi energiana. Viimeisenä vaihtoehtona on jätteen loppukäsittely eli käytännössä sijoittaminen kaatopaikalle. Tätä etusijajärjestystä noudatetaan siten, että saavutetaan kokonaisuuden kannalta paras lopputulos. KOMMENTTI: Ehdotetaan selkeytettäväksi jätelain 8 :n 1 mom:ssa ilmaistua etusijajärjestystä seuraavaan muotoon: Kaikkien toimijoiden ja jätteen tuottajien on kaikissa toimissaan pyrittävä ensisijaisesti vähentämään muodostuvan jätteen määrää ja sen haitallisuutta. Toissijaisesti jäte on valmisteltava uudelleenkäyttöä (kirjoitetaan yhteen) varten. Jos uudelleenkäyttö ei ole mahdollista, on jäte kierrätettävä materiaalina. Kun kierrättäminen ei ole mahdollista, jäte on pyrittävä hyödyntämään esimerkiksi energiana. Viimeisenä vaihtoehtona on jätteen loppukäsittely eli käytännössä sijoittaminen kaatopaikalle. Tätä etusijajärjestystä noudatetaan siten, että saavutetaan kokonaisuuden kannalta paras lopputulos. 7
II KUNNAN JÄTEHUOLTOJÄRJESTELMÄÄN LIITTYMINEN JA JÄTTEEN VASTAANOTTOPAIKAT 4 Velvollisuus liittyä kunnan jätehuoltojärjestelmään Kiinteistönhaltijoiden on liitettävä asuinkiinteistönsä ja muut kunnallisen jätehuollon piiriin kuuluvat kiinteistönsä kunnan jätehuoltojärjestelmään. Liittyminen kunnan jätehuoltojärjestelmään tapahtuu liittymällä kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen. Jätteenhaltijan on luovutettava kunnallisen jätehuollon piiriin kuuluva jäte kiinteistökohtaista jätteenkuljetusta varten järjestettyyn jäteastiaan. Kiinteistöittäistä jätteenkuljetusta ei järjestetä sellaisille saarissa olevilla kiinteistöille, joilta jätteitä ei ole mahdollista noutaa jäteautolla. Kiinteistöittäisen jätteenkuljetuksen ulkopuoliset alueet on esitetty karttaliitteessä 1. Tällaisilla alueilla sijaitseva kiinteistö kuuluu kunnan jätehuoltojärjestelmään aluekeräyspisteen käyttäjänä. Kiinteistöittäisen kuljetuksen ulkopuolella oleva kiinteistö voidaan kuitenkin liittää kunnan jätehuoltojärjestelmään kuuluvaan kiinteistöittäiseen kuljetukseen, mikäli kiinteistön käytössä oleva jäteastia on sijoitettuna kiinteistöittäisen jätteenkuljetuksen alueelle näiden määräysten 6 tai 7 :n mukaisesti KOMMENTTI: Ensimmäisessä lauseessa voitaisiin mieluummin puhua asuinkäytössä olevista kiinteistöistä kuin kaikista asuinkiinteistöistä, koska on olemassa asuinkiinteistöjä ja varsinkin loma-asuntokiinteistöjä, jotka eivät ole käytössä ja joilla jätettä ei siten synny. 5 Liittyminen jätteenkuljetukseen Tiedot kullakin alueella käytössä olevasta kuljetusjärjestelmästä jätelajeittain saa jätehuoltolautakunnalta. 5.1 Kunnan järjestämä jätteenkuljetus Kunnan järjestämä kiinteistöittäinen jätteenkuljetus Kiinteistön haltija liittyy kunnan järjestämään kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen ottamalla yhteyttä Lounais-Suomen Jätehuolto Oy:öön. Lounais-Suomen Jätehuolto Oy järjestää kiinteistölle näiden jätehuoltomääräysten mukaisen jäteastioiden tyhjentämisen ja jätteenkuljetuksen. Kunnan järjestämä jätteiden alueellinen keräys Kiinteistöittäisen jätteenkuljetuksen ulkopuolisilla alueilla (liite 1) polttokelpoiset jätteet toimitetaan Lounais-Suomen Jätehuolto Oy:n järjestämään aluekeräyspisteeseen. Lounais-Suomen Jätehuolto Oy:n on ylläpidettävä omilla verkkosivuillaan ajantasaista tietoa jätteenkuljetuksen ja jätteen alueellisen keräyksen järjestelyistä näiden määräysten soveltamisalueella. 5.2 Kiinteistönhaltijan järjestämä jätteenkuljetus Liittyminen jätteenkuljetukseen kiinteistön haltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa tapahtuu niin, että kiinteistön haltija ottaa yhteyttä jätteenkuljettajaan, joka on hyväksytty ELY-keskuksen ylläpitämään jätehuoltorekisteriin. Kiinteistön haltija tekee sopimuksen jätteenkuljettajan kanssa jätteiden noutamisesta ja kuljettamisesta kiinteistöltä näiden jätehuoltomääräysten mukaisesti. Kiinteistön haltijan vastuulla on varmistaa, että kuljetuspalveluita tarjoava yritys on jätelain vaatimalla tavalla rekisteröitynyt ELY- keskuksen ylläpitämään jätehuoltorekisteriin. Kiinteistön haltijalla on oikeus saada jätteenkuljettajalta nähtäväksi jätehuoltorekisteriote, joka osoittaa kuljettajan olevan hyväksytty kyseiseen rekisteriin. 8
6 Kiinteistökohtaiset jäteastiat Kiinteistöittäisen jätteenkuljetuksen alueeseen kuuluvan kiinteistön haltijan on hankittava kiinteistöillä erilliskerättävien jätteiden keräämistä varten tarvittavat jäteastiat, huolehdittava niiden merkitsemisestä ja järjestettävä jäteastioille paikat. Kiinteistöittäisen jätteenkuljetuksen ulkopuolella oleva kiinteistö voidaan liittää kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen, kun kiinteistön jäteastia sijoitetaan kiinteistöittäisen kuljetuksen alueella olevaan satamaan, josta kiinteistölle kuljetaan. Kiinteistökohtaisen jäteastian käytöstä on ilmoitettava Lounais-Suomen Jätehuolto Oy:lle. KOMMENTTI: Ehdotetaan, että tehtäisiin mahdolliseksi saada pitää jäteastiaa ei ainoastaan satamassa, vaan satamassa tai sen välittömässä läheisyydessä. 7 Kiinteistöjen yhteinen keräyspaikka tai jäteastia Lähekkäin tai saman tien varrella sijaitsevat kiinteistöt voivat sopia yhteisastian (ns. kimppa-astia) tai yhteisen keräyspaikan käytöstä. Kiinteistön etäisyys sen käyttämästä yhteisastiasta tai yhteisestä keräyspaikasta voi olla enintään yksi kilometri. Etäisyysrajoitusta ei sovelleta, mikäli kiinteistö ja sen käytössä oleva yhteisastia tai yhteinen keräyspaikka sijaitsevat saman yksityistien tai -tiestön varrella. Kiinteistöittäisen jätteenkuljetuksen ulkopuolella oleva kiinteistö voi liittyä kiinteistöittäisen jätteenkuljetuksen alueella olevan yhteisastian tai yhteisen keräyspaikan käyttäjäksi edellä mainittuja etäisyysrajoituksia noudattaen. Etäisyys yhteiselle jäteastialle tai yhteiseen keräyspaikkaan lasketaan tällöin siitä satamapaikasta, josta kiinteistölle kuljetaan. Yhteisastian on oltava riittävän suuri sitä käyttäviin kiinteistöihin ja näissä määräyksissä esitettyihin tyhjennysvelvoitteisiin nähden. Käyttäjät ovat velvollisia huolehtimaan yhteisastian ja yhteisen keräyspaikan ja niiden lähiympäristön siisteydestä. Yhteisen keräyspaikan tai yhteisastian käytöstä ja siitä luopumisesta on ilmoitettava kirjallisesti kunnan järjestämän jätteenkuljetuksen alueella Lounais-Suomen Jätehuolto Oy:lle ja kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen alueella jätehuoltoviranomaiselle ja kuljetuksen suorittajalle. Ilmoitus on tehtävä vähintään kahta viikkoa ennen yhteisen keräyspaikan tai yhteisen jäteastian käyttöönottoa. Ilmoituksen tulee sisältää seuraavat tiedot: Yhteisen jäteastian tai yhteisen keräyspaikan yhteyshenkilö Kerättävä jätelaji Jäteastian/-astioiden sijainti, koko ja määrä sekä tyhjennysvälit Jäteastian tyhjentävä yritys (ei kunnan järjestämässä kuljetuksessa) Kiinteistöjen osoitteet tai kiinteistörekisterinumerot sekä omistajien ja haltijoiden nimet ja kotiosoitteet Kiinteistöjen käyttötarkoitus (vakituinen asunto, vapaa-ajan asunto) Vakituisten asuinkiinteistöjen asukasmäärä Vastuuhenkilön on ilmoitettava yhteisastian tai yhteisen keräyspaikan käytössä tapahtuvista muutoksista. KOMMENTTI: Ehdotetaan, että mikäli loma-asunnon omistaja/haltija tahtoo mennä kimppaan oman vakituisen asuntonsa kanssa, se tehtäisiin mahdolliseksi, JOS vakituinen asunto sijaitsee LSJH:n toimialueella. Ei jäteeikä ympäristölainsäädäntö asettane sellaiselle esteitä. Jos jotain kilometri- tai aluerajoituksia kimppojen muodostamiselle halutaan asettaa, niin eniten jätelain hengen mukainen rajaus lienee rajaaminen kunnallisen yhteistoiminta-alueen (LSJH:n toimialueen) rajan tai sitten kylmästi vain kuntarajojen mukaan. Jätelain mukaanhan kunnan vastuulla oleva jäte on luovutettava alueella järjestettyyn kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen se kuinka laaja tämä alue on, lienee tulkintakysymys. Eikö alueen voi tulkita tarkoittavan koko LSJH:n toimialuetta? Tässä esitettyä tulkintaa on kritisoitu sillä perusteella, että se asettaisi kiinteistöomistajia eriarvoiseen asemaan riippuen siitä, kummalla puolen LSJH:n toimialueen rajaa esim. merisaariston loma-asukkaan 9
vakituinen asunto sijaitsee. Mutta eikö tilanne ole aivan vastaava riippumatta siitä, onko raja 1 km / 5 km / 50 km tai 500 km? Täysin tasa-arvoista ratkaisua ei taida löytyä. Jos edellä esitettyä ei hyväksytä, ehdotetaan, että kimppa-astian etäisyysrajoituksia ei tiukennettaisi nykyisestä 5 km:stä 1 km:iin. Jo 5 km:n etäisyysrajoituksen soveltamista on käytännössä ollut usein vaikea perustella, ei ainakaan ympäristösyillä. Kilometrin rajoituksella estettäisiin myös nykyisiä toimivia 5 km kimppoja. Esim. Kirjaisissa Nauvossa on hyvin toimiva yli 100 osallistujan kimppa. Jos 1 km:n etäisyysraja otettaisiin käyttöön, tulisi ainakin määräyksiin kirjata, että etäisyysrajoitusta sovelletaan vain uusiin perustettaviin kimppa-astioihin. 8 Putkikeräysjärjestelmä ja muut vastaavat järjestelmät Alueilla, joissa on käytössä jätteiden putkikeräysjärjestelmä, korttelikohtainen syväkeräysjärjestelmä tai muu vastaava järjestelmä, kiinteistöt liittyvät kunnalliseen jätehuoltojärjestelmään ja kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen liittymällä kyseisen järjestelmän käyttäjäksi. Putkikeräysjärjestelmään liittyneiden kiinteistöjen jätteen jäteastiana toimii putkikeräysjärjestelmän syöttöpaikka sekä korttelikohtainen keräyshuone, jossa on jäteastiat sellaisille putkikeräysjärjestelmään soveltumattomille jätteille, jotka voidaan kuitenkin kuljettaa tavanomaisessa kiinteistöittäisessä jätteenkuljetuksessa. 9 Kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen soveltumattomien jätteiden kuljettaminen Kiinteistöllä syntyvät jätteet, jotka eivät esimerkiksi suuren kokonsa, poikkeuksellisen laatunsa tai määränsä vuoksi sovellu kuljettavaksi kiinteistöittäisessä jätteenkuljetuksessa tai sovellu kerättäväksi alueellisiin keräyspaikkoihin, on toimitettava 10 :ssä osoitettuihin jätteiden vastaanottopaikkoihin. Jätteen haltija vastaa tällaisten jätteiden kuljettamisesta itse tai tilaamalla noutopalvelun. Jätteenkuljettaja voi kieltäytyä sellaisen jäteastian tyhjentämisestä, johon on sijoitettu kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen soveltumattomia jätteitä. Tällöin kiinteistön haltijan on huolehdittava jäteastian tyhjentämisestä, jätteenkuljetuksen tilaamisesta ja jätteiden kuljettamisesta Lounais-Suomen Jätehuolto Oy:n osoittamaan vastaanottopaikkaan. 10 Jätteiden vastaanottopaikat Kunnallisen jätehuollon piiriin kuuluvat jätteet on toimitettava Lounais-Suomen Jätehuolto Oy:n osoittamiin paikkoihin. Vastaanottopaikkoja kunnallisen jätehuollon piiriin kuuluville jätteille, joita ei kuljeteta kiinteistöittäisessä jätteenkuljetuksessa, ovat Lounais-Suomen Jätehuolto Oy:n järjestämät vastaanottopaikat, kuten lajitteluasemat, jätekeskukset ja kierrätyspisteet. Lounais-Suomen Jätehuolto Oy:n on ylläpidettävä ajantasaista listaa yleisistä ja jätelajikohtaisista vastaanottopaikoista internetsivuillaan. Jätteiden toimittaminen vastaanottopaikoille on sallittu ylläpitäjän antamien ohjeiden mukaisesti ja ilmoitettuna aukioloaikoina. Erilaatuiset jätteet on sijoitettava niille osoitettuihin paikkoihin. Vastaanottopaikkaan saa toimittaa ainoastaan sellaista jätettä, joka on vastaanottopaikan vastaanottoehtojen mukaista tai joille on varattu vastaanottopaikassa oma jäteastia. Vastaanottopaikka voi kieltäytyä vastaanottamasta sinne soveltumatonta jätettä. KOMMENTTI: Tulisi pitää mahdollisena aatteellisten yhdistysten suorittama pienimuotoinen jätteiden keräystoiminta, kuten romunkeräys. Pitäisikö siitä mainita määräyksissä? 11 Alueelliset jätteiden keräyspaikat Aluekeräyspisteelle tai kierrätyspisteelle saa toimittaa ainoastaan sellaisia jätelajeja, joita varten keräyspaikassa on jäteastia. Jätteitä ei saa jättää jäteastioiden ulkopuolelle. Keräyspaikassa on oltava paikasta vastaavan tahon yhteystiedot. Keräyspaikasta vastaavan tahon on huolehdittava sen ylläpidosta, puhdistamisesta, liukkauden torjunnasta ja tyhjentämisestä. Keräyspaikan käytöstä ei saa aiheutua terveyshaittaa tai ympäristön likaantumista tai roskaantumista. 10
III JÄTTEIDEN LAJITTELU KIINTEISTÖLLÄ 12 Erikseen lajiteltavat kierrätettävät jätteet Kunnallisen jätehuollon piirissä olevilla kiinteistöillä syntyvästä yhdyskuntajätteestä on lajiteltava erikseen kierrätettävät jätteet. Jätteen haltija huolehtii jätteiden lajittelusta ja keräykseen toimittamisesta. Lasi-, kartonki- muovipakkaukset sekä metalli on toimitettava kiinteistön keräysastiaan, kierrätyspisteeseen, Rinki-ekopisteeseen, lajitteluasemalle tai jätekeskukseen. Pakkausjätteiden lajittelussa on noudatettava tuottajayhteisöjen lajitteluohjeita. Kunnallisen jätehuollon piirissä olevilla kiinteistöillä erilliskerättäviä jätteitä saa luovuttaa vain Lounais- Suomen Jätehuolto Oy:n ja tuottajan järjestämään jätehuoltoon. Muut toimijat eivät saa ottaa vastaan jätettä kunnallisen jätehuollon piiriin kuuluvilta kiinteistöiltä. Tuottajavastuunalaiset pakkausjätteet, joita ei näiden jätehuoltomääräysten mukaisesti erilliskerätä kiinteistöllä, toimitetaan Lounais-Suomen Jätehuolto Oy:n kierrätyspisteisiin tai tuottajien järjestämään alueelliseen keräyspaikkaan. Keräyspaperi kerätään tuottajavastuulla järjestettyyn keräykseen kiinteistöllä tai toimitetaan tuottajan alueelliseen keräyspaikkaan. Jos kiinteistöllä ei kerätä erilleen tai kompostoida biojätettä, on biojäte laitettava polttokelpoisen jätteen jäteastiaan. 13 Energiana hyödynnettävä polttokelpoinen jäte Kaikilla kiinteistöittäisen jätteenkuljetuksen piiriin kuuluvilla kiinteistöillä tulee olla käytettävissään polttokelpoiselle jätteelle tarkoitettu jäteastia. Kunnallisen jätehuollon piiriin kuuluvilla kiinteistöillä syntyvä muu kuin kierrätettävä jäte on laitettava kiinteistön polttokelpoisen jätteen jäteastiaan. Polttokelpoisen jätteen jäteastiaan ei saa laittaa sinne kuulumattomia jätteitä, kuten vaarallista jätettä. 14 Asuinkiinteistöillä erilliskerättävät jätelajit Asuinkiinteistöillä syntyvät jätteet on erilliskerättävä kiinteistöittäistä jätteenkuljetusta varten omiin kiinteistökohtaisiin jäteastioihin kiinteistön huoneistolukumäärän perusteella seuraavasti: Jätelaji Metalli Biojäte Lasipakkaukset Muovipakkaukset Kartonkipakkaukset Keräyspaperi Huoneistojen lukumäärä kiinteistöllä 4 tai enemmän 10 tai enemmän 10 tai enemmän 20 tai enemmän 20 tai enemmän kuten jätelain 49 ja 50 määräävät Biojätteen, metallin ja pakkausten erilliskeräys järjestetään vain taajamissa. Biojätteen erilliskeräysvelvoite ei koske kiinteistöjä, joilla syntyvä biojäte kompostoidaan kyseisellä kiinteistöllä. Taajamissa olevat muut asuinkiinteistöt, joita edellä mainitut erilliskeräysvelvoitteet eivät koske, voivat sopia erilliskerättyjen kierrätettävien jätteiden kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen liittymisestä kuljetusjärjestelmästä riippuen joko Lounais-Suomen Jätehuolto Oy:n tai jätteenkuljetusyrityksen kanssa. 11
15 Muilla kuin asuinkiinteistöillä erilliskerättävät jätelajit Kunnallisen jätehuollon piiriin kuuluvilla muilla kuin asuinkiinteistöillä syntyvät jätteet on erilliskerättävä kiinteistöittäistä jätteenkuljetusta varten omiin kiinteistökohtaisiin jäteastioihin syntyvän jätteen määrän mukaisesti seuraavasti: Jätelaji Kartonkipakkaukset Metalli Lasipakkaukset Muovipakkaukset Puupakkaukset Biojäte Paperi Jätemäärä keskimäärin viikossa yli 10 kg tai yli 250 litraa yli 10 kg tai yli 70 litraa yli 10 tai yli 40 litraa yli 10 kg tai yli 290 litraa yli 10 kg tai yli 100 litraa yli 20 kg tai yli 70 litraa viikossa kuten jätelain 49 ja 50 määräävät Biojätteen, metallin, lasipakkausten, muovipakkausten, kartonkipakkausten ja puupakkausten erilliskeräys järjestetään taajamissa. Biojätteen erilliskeräysvelvoite ei koske kiinteistöjä, joilla syntyvä biojäte kompostoidaan kyseisellä kiinteistöllä. Taajamissa olevat muut kiinteistöt, joita edellä mainitut erilliskeräysvelvoitteet eivät koske, voivat sopia erilliskerättyjen kierrätettävien jätteiden kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen liittymisestä kuljetusjärjestelmästä riippuen joko Lounais-Suomen Jätehuolto Oy:n tai jätteenkuljetusyrityksen kanssa. Myös edellä mainittujen kierrätettävien jätteiden suuret kertaerät sekä muut kierrätettävät jätteet, joille on osoitettu yleinen vastaanottopaikka, on toimitettava kierrätettävien jätteiden vastaanottoon. 16 Muut erikseen kerättävät jätteet Tuottajavastuunalaiset jätteet (kuten ajoneuvojen renkaat, paristot ja akut sekä sähkö- ja elektroniikkaromu) on kerättävä erikseen ja toimitettava tuottajan järjestämään vastaanottopaikkaan. Pantilliset juomapakkaukset on toimitettava näitä varten järjestettyihin palautuspisteisiin. Vaaralliset jätteet ja erityisjätteet on kerättävä erikseen ja toimitettava käsiteltäväksi näissä jätehuoltomääräyksissä erikseen ( 41) annettujen määräysten mukaisesti. Risut ja oksat sekä käsittelemätön puujäte sekä puutarhajäte, joita ei käsitellä omatoimisesti kiinteistöllä näiden jätehuoltomääräysten mukaisesti, on toimitettava Lounais-Suomen Jätehuolto Oy:n osoittamaan vastaanottopaikkaan. Kunnallisen yhdyskuntajätehuollon piirin kuuluvissa toiminnoissa, mukaan lukien asumisessa syntyvä rakennus- ja purkujäte, lajitellaan jäteasetuksen mukaisesti. Mikäli kiinteistön omistaja itse huolehtii rakennus- ja purkujätteiden jätehuollosta, käsitellään syntyvä jäte kunnallisessa jätehuoltojärjestelmässä ja lajitellut rakennus- ja purkujätteet toimitetaan Lounais-Suomen Jätehuolto Oy:n osoittamaan vastaanottopaikkaan. IV OMATOIMINEN KÄSITTELY JA HYÖDYNTÄMINEN 17 Kompostointi Kiinteistöllä saa kompostoida siellä syntyvää biojätettä, kuivakäymäläjätettä, puutarhajätettä sekä sellaisia jätevesien käsittelyssä syntyviä lietteitä, joiden omatoiminen kompostointi on sallittu näiden määräysten 35 :n mukaisesti. Kompostori on sijoitettava, rakennettava ja ylläpidettävä niin, että sen käytöstä ei 12
aiheudu roskaantumista, haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. Kompostiin saa laittaa ainoastaan kompostoituvaa jätettä. Enintään neljä naapurikiinteistöä tai muuta lähekkäin sijaitsevaa kiinteistöä voivat käyttää yhteistä kompostoria. Yhteiselle kompostorille on nimettävä vastuuhenkilö, jonka on pyydettäessä ilmoitettava viranomaiselle tiedot yhteisessä kompostorissa kompostoitavista jätteistä sekä kiinteistöistä, joilta jätteitä otetaan vastaan yhteisessä kompostorissa kompostoitavaksi. Biojätettä saa kompostoida vain sitä varten suunnitellussa suljetussa ja hyvin ilmastoidussa kompostorissa, johon eläinten pääsy on estetty. Kompostorin kapasiteetti tulee suhteuttaa kiinteistöllä syntyvän biojätteen määrään. Kuivakäymäläjätettä, harmaiden jätevesien saostussäiliöstä poistettua kiinteää lietettä sekä jätevesijärjestelmistä poistettua lietettä saa kompostoida vain tarkoitusta varten suunnitellussa suljetussa ja hyvin ilmastoidussa kompostorissa, joka on suojattu eläinten pääsyltä ja jossa valumavesien pääsy maahan on estetty. Lisäksi näiden jätteiden kompostointi edellyttää, että valmis kompostituote voidaan hyödyntää asianmukaisesti kiinteistöllä. Ulosteperäisen jätteen kompostointiaika on vähintään yksi vuosi. Kompostoria on hoidettava ohjeiden mukaisesti ja se on pidettävä asianmukaisessa kunnossa. Kompostia ei saa poistaa kompostista ennen kuin jätteet ovat maatuneet. Puutarhajätteen kompostoinnista ei saa aiheutua roskaantumista. Puutarhajäte, jota ei kompostoida, on toimitettava Lounais-Suomen Jätehuolto Oy:n osoittamaan vastaanottopaikkaan. KOMMENTTI: Kohta 17 ehdotetaan selkeytettäväksi ja uudelleen kirjoitettavaksi seuraavasti - (Ensin annetaan yleiset määräykset, sitten vahvemman aineksen kompostointimääräykset, sitten puutarhajätteen määräykset, sitten kompostin hoitomääräykset. Etäisyysrajoitukset ehdotetaan säilytettäväksi niitä on monta kertaa tarvittu käytännön valvontatyössä): 17 Kompostointi Kiinteistöllä saa kompostoida siellä syntyvää biojätettä. Kompostori on sijoitettava, rakennettava ja ylläpidettävä niin, että sen käytöstä ei aiheudu haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle eikä haittaa naapurille. Kompostorin kapasiteetti tulee suhteuttaa kiinteistöllä syntyvän biojätteen määrään. Elintarvikejätettä, kuivakäymäläjätettä, lemmikkieläinten ulosteita ja ulosteperäisiä jätevesilietteitä saa kompostoida vain sitä varten suunnitellussa suljetussa ja hyvin ilmastoidussa kompostorissa, joka on suojattu haittaeläinten pääsyltä ja jonka valumavesien pääsy maahan on estetty. Jätevesilietteitä koskevat lisäksi määräykset kohdassa 37. Ulosteperäisen jätteen kompostointiaika on vähintään yksi vuosi. Puutarhajätettä saa kompostoida lämpöeristämättömässä kompostorissa. Puutarhajätteen kompostoinnista ei saa aiheutua roskaantumista. Puutarhajäte, jota ei kompostoida, on toimitettava Turun Seudun Jätehuollon osoittamaan yleiseen vastaanottopaikkaan. Kompostoria on hoidettava käyttöohjeiden mukaisesti ja se on pidettävä asianmukaisessa kunnossa. Kompostiin ei saa laittaa muuta kuin kompostoituvaa jätettä. Kompostiin ei saa sijoittaa jätteitä, jotka haittaavat kompostoitumista tai kompostituotteen käyttöä. Kompostia ei saa poistaa kompostorista ennen kuin jätteet ovat maatuneet. Maatuneen kompostin voi jälkikompostoida kompostorin ulkopuolella riittävää huolellisuutta noudattaen. Kompostoinnille on nimettävä vastuuhenkilö, jos kyseessä on useamman kuin kahden huoneiston yhteinen kompostori. Muuta kuin puutarhajätteen kompostia ei saa sijoittaa viittätoista (15) metriä lähemmäksi kaivoa eikä ilman naapurin suostumusta viittä (5) metriä lähemmäksi tontin rajaa. Kompostointisäiliö voidaan kuitenkin sijoittaa ilman erillistä naapurin suostumusta hyväksytyissä rakennuslupa-asiakirjoissa merkittyyn jätehuollolle varattuun tilaan. 13
18 Jätemylly Jätevesiviemäriin liitetyn jätemyllyn käyttäminen on kielletty. 19 Jätteen polttaminen Jätteiden hävittäminen polttamalla on kielletty. Taajaman ulkopuolella saa polttaa avopolttona vähäisiä määriä kuivia risuja, kuivia lehtiä ja oksia, maaja metsätaloudessa syntyviä vaarattomia polttokelpoisia jätteitä, kuten kuivia olkia ja hakkuujätteitä sekä käsittelemätöntä puujätettä. Kiinteistön tulipesissä saa polttaa muun kiinteän polttoaineen joukossa käsittelemätöntä puujätettä, risuja ja oksia. Sytyttämiseen saa käyttää vähäisiä määriä paperia, pahvia ja kartonkia. Polttaminen ei saa aiheuttaa naapurustolle savu-, noki-, haju- tai terveyshaittaa. KOMMENTTI: Ehdotetaan, että polttokelpoisten materiaalien joukkoon lisätään järviruoko. 20 Jätteen hautaaminen Jätteen hautaaminen maahan on kielletty. Kuolleiden lemmikkieläinten hautaaminen on sallittua Eviran ohjeistuksen mukaisesti. 21 Jätteen hyödyntäminen maarakentamisessa tai maanparannusaineena Omassa asumisessa syntyvän puhtaan ylijäämämaan, tiili- ja betonimurskeen pienimuotoinen, suunnitelmallinen ja kertaluontoiseksi luokiteltava käyttö omassa maanrakentamisessa on sallittu. Edellytyksenä on, että tiili- ja betonimurskeen käyttö korvaa vastaavaan tarkoitukseen sopivien maa-ainesten käyttöä. Muusta hyödyntämisestä on ilmoitettava ympäristönsuojeluviranomaiselle ennen toimenpiteeseen ryhtymistä. Hyödyntämättä jäänyt ylijäämämaa sekä tiili- ja betonijäte on toimitettava Lounais-Suomen Jätehuolto Oy:n osoittamaan vastaanottopaikkaan. Puhtaan puun polttamisessa syntyvää tuhkaa saa hyödyntää kohtuullisessa määrin omalla maalla maanparannusaineena. KOMMENTTI: Ehdotetaan tämä kappale kirjoitettavaksi seuraavaan muotoon, uudistuvan MARA-asetuksen linjaa mukaillen: Mikäli tiili- ja betonimurskeen tai muiden ns. MARA-asetuksen mukaisten jätemateriaalien hyötykäyttö ei vaadi ympäristölupaa eikä hyötykäytöstä tarvitse tehdä asetuksen mukaista ilmoitusta valtion valvontaviranomaiselle, voidaan asetuksen mukaisia jätemateriaaleja hyötykäyttää seuraavien ehtojen täyttyessä: - tiili- ja betonimurskeen käyttö korvaa vastaavaan tarkoitukseen sopivien maa-ainesten käyttöä - kyseessä on pieni määrä (max noin 10m 3 ) puhdasta tiili- ja betonimursketta, ja sen voi hyötykäyttää maarakentamisessa omalla kiinteistöllä - jos hyödynnettävän tiili- ja betonijätteen määrä on noin 10m 3 noin 500m 3, on niiden hyödyntämisestä ilmoitettava kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle 14 vrk ennen toimenpiteeseen ryhtymistä - jos maarakentamisessa aiotaan hyötykäyttää muita jätemateriaaleja (esim. asfalttia, kumimursketta, jätekalkkia), on ilmoitus kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle aina tehtävä 14 vrk etukäteen - jätemateriaaleista tehdään viranomaisen vaatimat epäpuhtausmääritykset ennen hyödyntämistä. Hyödyntämättä jäänyt ylijäämämaa sekä tiili-, betoni- ja asfalttijäte on toimitettava Lounais-Suomen Jätehuolto Oy:n osoittamaan vastaanottopaikkaan. 14
Puhtaan puun polttamisessa syntyvää tuhkaa saa hyödyntää kohtuullisessa määrin omalla maalla maanparannusaineena. (- puhdas ylijäämämaa ehdotetaan poistettavaksi tästä jätteen hyödyntämistä koskevasta kohdasta, koska se on ensisijaisesti vapaasti hyödynnettävää luonnonmateriaalia eikä jätettä - ei ole tarkoituksenmukaista puhua ainoastaan omassa asumisessa syntyvistä tiili- ja betonijätteestä, vaan omalla kiinteistöllä syntyvästä tiili- ja betonijätteestä. Ko. hyötykäyttökelpoisia jätelajeja saattaa yhtä hyvin syntyä esim. varastojen tai navetoiden katoilta ja perustuksista. - tässä pykälässä mahdollistetaan kaikista pienimpien betoni- ja tiilijäte-erien hyötykäyttö ilman ilmoitusvelvollisuutta. Kaikesta muusta hyötykäytöstä määrätään tässä ilmoitus viranomaiselle tehtäväksi. Viranomainen ohjeistaa hyötykäyttöä. - tässä pykälässä on tarpeen antaa määräykset myös muiden MARA-asetuksen mainitsemien hyötykäyttökelpoisten jätemateriaalien pienkäytöstä, kuten esim. asfaltista, kumista ja kalkkijätteestä). V KIINTEISTÖJEN JÄTEASTIAT 22 Jäteastiatyypit Kiinteistön haltijalla tulee olla käytössään riittävä määrä jäteastioita jätteiden keräämistä varten. Jäteastian on sovelluttava siihen kerättävälle jätelajille ja sen koon on vastattava kiinteistöllä syntyvää jätemäärää. Jäteastia on mitoitettava siten, että se on aina suljettavissa tyhjennysväli huomioon ottaen. Kiinteistöittäisessä jätteenkuljetuksessa jäteastioina tulee käyttää käsin siirrettävissä olevia muovisia, kannellisia, tartuntakahvoin ja pyörin varustettuja jäteastioita, jotka kestävät koneellisen kuormauksen ja pesun; kannellisia jätesäiliöitä, jotka tyhjennetään koneellisesti jäteautoon kiinteistöllä; vaihtolavasäiliöitä, jotka on varustettu koukku- tai vaijeritartunnalla ja joissa jätteet kuljetetaan vastaanotto- tai käsittelypaikkaan; maahan upotettuja jätesäiliöitä, jotka tyhjennetään koneellisesti jäteautoon kiinteistöllä tai poikkeuksellisten jäte-esineiden tai suurten jätemäärien tilapäiseen keräykseen soveltuvia muita jäteastioita. Ilmeisen työturvallisuusriskin aiheuttavien jäteastiatyyppien käyttö on kielletty. Jätesäkeille tarkoitettuja jätesäkkitelineitä tai pelkkää jätesäkkiä ei saa käyttää kiinteistöittäisessä jätteenkuljetuksessa keräysvälineenä. Kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa Lounais-Suomen Jätehuolto Oy voi hyväksyä kiinteistökohtaisesti muiden keräysvälineiden käytön, jos siitä ei aiheudu vaaraa tai haittaa ympäristölle eikä se vaaranna työturvallisuutta. Kiinteistön haltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa sekä elinkeinotoiminnan jätehuollossa jätteenkuljetusyritys voi hyväksyä kiinteistökohtaisesti muiden keräysvälineiden käytön, jos siitä ei aiheudu vaaraa tai haittaa ympäristölle eikä se vaaranna työturvallisuutta. 23 Jäteastioiden merkitseminen Jätelajien sekoittumisen estämiseksi ovat kunnan jätehuoltojärjestelmään kuuluvat jäteastiat varustettava kanteen ja/tai etuseinään kiinnitettävällä riittävän suurella, jätelajin ilmoittavalla tekstitarralla. Jätelaji ilmoitetaan käyttämällä näissä jätehuoltomääräyksissä käytettyjä jätelajinimityksiä. 15
Jäteastiassa tulee olla sen tyhjentämisestä vastaavan tahon yhteystiedot. Jäteastia, joka ei sijaitse kiinteistön välittömässä läheisyydessä, on lisäksi merkittävä haltijan tiedoilla, esimerkiksi kiinteistön osoitenumerolla. Jätelajimerkinnöistä vastaa keräysvälineen omistaja, tyhjennystiedoista kuljetuksen suorittaja. 24 Jäteastioiden täyttäminen Jäteastiaan i saa laittaa vain siihen tarkoitettua jätettä. Käsin siirrettävää jäteastiaa ei saa täyttää siten, että sen tyhjentäminen sijaintipaikan olosuhteiden, jäteastian rakenteen, jätteen painon tai ominaisuuksien vuoksi aiheuttaa tyhjentäjälle työturvallisuusriskin. Käsin siirrettäväksi tarkoitettuihin jäteastioihin saa työturvallisuussyistä laittaa jätettä enintään 60 kg. Koneellisesti kuormattavat kontit saavat painaa enintään 200 kg/m 3. Jäte tulee aina sijoittaa jäteastiaan niin, että astian kansi menee kiinni. Kiinteistön jätteille tarkoitetun vastaanottopaikan tai jäteastioiden läheisyyteen ei saa sijoittaa mitään sellaista, jota ei ole tarkoitettu kuljetettavaksi pois jätteenä. Jäteastian likaantumisen välttämiseksi likaiset jätteet tulee pakata ennen niiden sijoittamista jäteastiaan. Hienojakoinen ja pölyävä jäte on pakattava tiiviisti ennen sijoittamista jäteastiaan. Biojäteastiassa on käytettävä biohajoavaa suojasäkkiä tai biojäte on pakattava biohajoavaan pussiin ennen sen sijoittamista biojäteastiaan. Biojäteastiaan ei saa laittaa nestemäistä biojätettä. Jätteet on sijoitettava jäteastiaan siten, että se on aina mahdollista tyhjentää koneellisesti. Kiinteistöittäisen jätteenkuljetuksen ja polttokelpoisen jätteen aluekeräyspisteen jäteastiaan ei saa laittaa: - palo- tai räjähdysvaaran aiheuttavia jätteitä - vaarallisia jätteitä - erityisjätettä - aineita tai esineitä, jotka painonsa, kokonsa, muotonsa, lujuutensa tai muun syyn takia voivat aiheuttaa vaaraa tai työturvallisuusriskin tyhjentäjälle, jätteen tuojalle, jäteastiaa käsitteleville tai jätteenkäsittelijälle - aineita tai esineitä, jotka voivat vahingoittaa jäteastiaa tai jäteautoa tai vaikeuttaa merkittävästi jätteen kuormaamista tai purkamista - nestemäisiä jätteitä - hiekoitushiekkaa ja maa-aineksia - käymäläjätettä tai jätevesilietteitä - suuria määriä puutarhajätettä tai risuja - lääkkeitä Kauttaaltaan jäähtynyttä ja kytemätöntä tuhkaa ja nokea saa sijoittaa polttokelpoisen jätteen jäteastiaan tiiviiseen ja kestävään pakkaukseen pakattuna. Lämpökattiloiden öljytuhka tai muu vastaava tuhka, noki ja kuona tulee käsitellä vaarallisena jätteenä. 25 Tyhjennysvälit Jäteastiat on tyhjennettävä säännöllisesti ja riittävän usein, jotta jätteet mahtuvat astioihin ja ne voidaan aina sulkea eikä jätteiden keräämisestä aiheudu ympäristön likaantumista tai roskaantumista taikka hajua tai muuta hygieenistä haittaa. Jäteastiat on kuitenkin tyhjennettävä vähintään seuraavasti: Jätelaji Pisin tyhjennysväli kesäaikana (viikot 18-40) Pisin tyhjennysväli talviaikana (viikot 41-17) 16
Polttokelpoinen jäte 4 viikkoa 4 viikkoa Polttokelpoinen jäte, jos kiinteistöllä on biojätteen erilliskeräys tai kompostointi 12 viikkoa 12 viikkoa Muovipakkaukset 12 viikkoa 12 viikkoa Biojäte 2 viikkoa 2 viikkoa Biojäte, joka kerätään syväkeräyssäiliöön tai koneellisella jäähdytyksellä varustettuun säiliöön tai -tilaan. 2 viikkoa 4 viikkoa Muut kierrätettävät jätteet 6 kuukautta 6 kuukautta Säännöllisesti ympärivuotisessa käytössä olevan (vähintään 6 kuukautta vuodessa) vapaa-ajankiinteistön jäteastiat on tyhjennettävä näiden jätehuoltomääräysten mukaisesti. Vain kesäaikana (vkot 18-40) käytössä olevan vapaa-ajankiinteistön jäteastiat on tyhjennettävä näiden jätehuoltomääräysten mukaisesti kyseisen ajanjakson aikana. Vapaa-ajan kiinteistön jäteastiaa on tyhjennettävä kuitenkin vähintään kerran vuodessa. 26 Kiinteistöittäisen jätteenkuljetuksen keskeyttäminen Kiinteistöittäinen jätteenkuljetus voidaan keskeyttää määräajaksi kiinteistön ollessa käyttämättömänä. Määräaikaisen keskeytyksen kestäessä neljästä viikosta kuuteen kuukauteen asiasta on sovittava kuljetusjärjestelmän mukaisesti joko jätteenkuljettajan kanssa tai Lounais-Suomen Jätehuolto Oy:n kanssa. Jätteen kuljettaja antaa tiedon keskeytyksestä jätehuoltoviranomaiselle jätteenkuljetustietojen toimittamisen yhteydessä ( 32). Yli kuusi kuukautta kestävästä keskeytyksestä on lisäksi ilmoitettava kirjallisesti jätehuoltoviranomaiselle. Asumisessa syntyvien lietteiden kiinteistöittäisen jätteenkuljetuksen keskeyttämisestä määrätään näiden jätehuoltomääräysten 34 :ssä. 27 Jäteastioiden kunnossapito ja pesu Jäteastia on pidettävä kunnossa ja puhdistettava riittävän usein siten, että keräyksestä ei aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Kiinteistöittäisessä jätteenkeräyksessä käytettävät jäteastiat on pestävä aina tarvittaessa. Biojäteastia on pestävä kuitenkin vähintään kaksi kertaa vuodessa ja polttokelpoisen jätteen jäteastia on pestävä kerran vuodessa. Jäteastian pesusta vastaa sen haltija. VI JÄTTEEN KERÄYSPAIKAT KIINTEISTÖILLÄ 28 Jäteastioiden sijoittaminen Jäteastiat on sijoitettava keräyspaikkaan, joka on saavutettavissa ilman kynnystä, porrasta tai muuta estettä. Jos keräyspaikka on aitauksessa, katoksessa tai jätehuoneessa tulee sisäänkäynnin olla suoraan ulkotiloista. Keräyspaikalle johtava ovi on varustettava laitteella, jolla ovi saadaan pysymään auki. Jäteastiat on sijoitettava vaakasuoralle, kulutusta kestävälle ja astioiden siirtoon sopivalle alustalle. Keräyspaikka on mitoitettava siten, että eri jätelajien jäteastiat voidaan siirtää tyhjennettäväksi siirtämättä muita jäteastioita. 17
Jäteastian siirtoväylän kaltevuuden ylittäessä 1:5 tai jos siirtoväylällä on kynnyksiä, portaita tai muita esteitä siten, että ne aiheuttavat tyhjentäjälle työturvallisuusriskin, kiinteistön haltijan on huolehdittava, että tyhjentäjän käytössä on siirtoa helpottavat laitteet tai rakenteet. Keräyspaikka on sijoitettava riittävän kauas rakennuksen ilmanottoaukoista sekä asuntojen ikkunoista. Keräyspaikalla on oltava riittävä valaistus. Mikäli keräyspaikka sijaitsee jätehuoneessa, on huolehdittava riittävästä ilmastoinnista ja viemäröinnistä. Jätteiden keräyspaikkaa ei saa käyttää muuna varastona. Keräyspaikkaan ei saa sijoittaa jätettä tai tavaraa, jota ei ole tarkoitettu kuljetettavaksi kiinteistöittäisessä jätteenkuljetuksessa. Kiinteistön haltija vastaa vastaanottopaikan ja jäteastioiden siirtoväylien asianmukaisesta varustuksesta, kunnosta ja siisteydestä. Lumen auraus ja liukkaiden torjunta on hoidettava siten, että jäteastioiden siirtäminen ja tyhjentäminen on turvallista. Käsin siirrettävät pyörälliset jäteastiat on sijoitettava siten, että jäteauto pääsee esteettömästi ja turvallisesti vähintään 10 metrin etäisyydelle jäteastioista. Kiinteistöllä sijaitsevan ajoväylän tulee kantaa tieliikennelain sallimat ajoneuvojen painot. Mikäli kiinteistöllä ei ole keräyspaikaksi soveltuvaa paikkaa, on kiinteistönhaltijan selvitettävä keräyspaikan perustamismahdollisuudet kiinteistön välittömään läheisyyteen. Jäteastiat, jotka eivät ole käsin siirrettävissä on sijoitettava siten, että jäteauto pääsee esteettä tyhjentämään ne. 29 Jäteastioiden sijoituspaikan tai jäteastian lukitseminen Jos kiinteistön haltija on lukinnut jäteastian sijoituspaikalle johtavan reitin ja kiinteistö kuuluu kiinteistöittäisen jätteenkuljetuksen piiriin, on lukitus järjestettävä siten, että jätteenkuljettajan yleisavain sopii oveen tai lukkoon. Lukituksessa on ensisijaisesti käytettävä kaksoispesälukkoa. Jos tämä ei ole mahdollista, voidaan käyttää riippulukkoa, koodilukkoa tai avainsäiliötä, johon jätteenkuljettajan yleisavain sopii ja johon sijoitetaan tarvittava avain. Avainsäiliö on sijoitettava jäteastialle johtavan reitin välittömään läheisyyteen. Kiinteistön haltija vastaa lukituksen asennus- ja huoltokustannuksista sekä lukituksen toimintakunnosta. Kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa käytetään Lounais-Suomen Jätehuolto Oy:n yleisavainta VII JÄTTEENKULJETUS 30 Jätteen nouto ja kuormaaminen Jätteiden kuormaaminen taajamassa sijaitsevalla asuinkiinteistöllä tai sen välittömässä läheisyydessä on kielletty klo 22 6 välisenä aikana. Jätteiden kuormaamisesta ei saa aiheutua roskaantumista tai haittaa ympäristölle tai terveydelle. 31 Jätteiden kuljettaminen Jätteet on kuljetettava sellaisessa säiliössä tai peitettävä siten, että jätteitä ei pääse kuljetuksen aikana leviämään ympäristöön eivätkä ne aiheuta tapaturmavaaraa. Kuljetettaessa pölyävää, kevyttä, pienikokoista tai nestemäistä jätettä on varmistuttava säiliön tiiveydestä. Erilliskerätyt ja erilaatuiset jätelajit on pidettävä kuljetuksen aikana erillään. Erilaatuiset jätelajit voidaan sekoittaa vain, jos sekoittaminen ei aiheuta haittaa niiden kierrättämiselle tai hyödyntämiselle. Jätteenkuljettaja vastaa siitä, että jätettä ei pääse leviämään ympäristöön kuljetuksen aikana. 18
32 Kuljetusrekisteri ja tietojen toimittaminen Jätteenkuljettajan on luovutettava Lounais-Suomen jätehuoltolautakunnalle kiinteistöittäin ja jätelajeittain eritellyt tyhjennystiedot kunnan vastuulle kuuluvista jätteistä kiinteistönhaltijan järjestämän jätteenkuljetuksen alueella. Lounais-Suomen Jätehuolto Oy:n on luovutettava jätehuoltoviranomaiselle kiinteistöittäin ja jätelajeittain eritellyt tyhjennystiedot kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa kuljetetuista jätteistä. Tiedot on toimitettava jätehuoltoviranomaiselle neljännesvuosittain (kolmen kuukauden välein). Luovutettavien tietojen sisällöstä määrätään jäteasetuksen 26 :ssä. Tiedot on toimitettava sähköisesti muokattavissa olevassa muodossa. Tietojen tulee olla muokattavissa ilman lisäohjelmia tai koodityökaluja. 33 Jätteen toimituspaikka kuljetustoiminnan harjoittajille Jätteen kuljettajan on kuljetettava kunnallisen yhdyskuntajätehuollon piiriin kuuluvat jätteet Lounais-Suomen Jätehuolto Oy:n osoittamiin vastaanottopaikkoihin. Lounais-Suomen Jätehuolto Oy:n on ylläpidettävä internetsivuillaan listaa jätteen hyväksytyistä vastaanottopaikoista. Erilliskerätyt pakkausjätteet on kuljetettava tuottajien osoittamiin vastaanottopaikkoihin. Niiltä osin kuin kunta täydentää tuottajien pakkauskeräystä, jätteet tulee kuljettaa Lounais-Suomen Jätehuolto Oy:n osoittamaan vastaanottopaikkaan. Lounais-Suomen Jätehuolto Oy:n tulee mahdollisen välivarastoinnin jälkeen toimittaa jätteet tuottajien jätehuoltoon. Jätteiden toimittaminen vastaanottopaikoille on sallittu ilmoitettuna aukioloaikoina. Jätteiden toimittamisessa on noudatettava vastaanottajan antamia ohjeita. Erilaatuiset jätteet on sijoitettava niille osoitettuihin paikkoihin. Vastaanottaja voi kieltäytyä vastaanottamasta jätettä, mikäli jäte ei ole vastaanottopaikan vastaanottoehtojen mukaista tai jos paikkaa ei ole hyväksytty kyseisen jätelajin vastaanotto- tai käsittelypaikaksi. Jätteiden vastaanottaminen voidaan keskeyttää poikkeuksellisesti erillisellä päätöksellä, jos jätteiden vastaanottamisen jatkaminen aiheuttaa vaaraa ympäristölle tai terveydelle. Vastaanotto- ja käsittelypaikkoihin ei saa toimittaa sekalaisen yhdyskuntajätteen seassa sellaisia jätelajeja, joille on järjestetty vastaanottopaikka muualla. VIII ASUMISESSA SYNTYNEET LIETTEET JA MUUT YHDYSKUN- TAJÄTEHUOLLON PIIRISSÄ OLEVAT LIETTEET 34 Lietesäiliöiden ja erotuskaivojen tyhjennysvälit Saostussäiliöistä, pienpuhdistamojen lietetiloista ja muista vastaavista säiliöistä jätevesiliete on poistettava tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran vuodessa. Saostussäiliöistä, joita käytetään käymäläjätevesiä sisältävien jätevesien käsittelyyn, lietteenpoisto on tehtävä valmistajan antamien ohjeiden mukaan tätä vähimmäisvelvoitetta useammin. Jos kunnan järjestämän lietteenkuljetuksen alueella sijaitsevan kiinteistön saostussäiliöön ei ole kiinteistön käyttämättömyyden tai muun perustellun syyn vuoksi kertynyt lietettä tyhjennettäväksi edellisen tyhjennyksen jälkeen, voi säiliön tyhjennykseen hakea keskeytystä jätehuoltoviranomaiselta kirjallisesti. Hakemuksessa on ilmoitettava peruste tyhjennyksen tarpeettomuudelle. Hakemus on jätettävä viimeistään 4 viikkoa ennen suunniteltua tyhjennysviikkoa. Umpisäiliöt on tyhjennettävä tarvittaessa. Umpisäiliöitä ja niiden täyttymistä sekä täyttymishälyttimen toimintaa on seurattava säännöllisesti, vähintään kerran vuodessa. 19
Hiekanerotuskaivot, öljynerotuskaivot ja rasvanerotuskaivot on tarkastettava säännöllisesti ja tyhjennettävä aina tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran vuodessa. Erotuskaivojen hälyttimet on tarkastettava säännöllisesti ja pidettävä kunnossa. Fosforinpoistokaivot on tyhjennettävä tarvittaessa. Kiinteistökohtaiseen jätevesien käsittelyjärjestelmään liittyvät fosforinpoistokaivot on tarkistettava säännöllisesti, vähintään kerran vuodessa. KOMMENTTI: Tämä pykälä ehdotetaan uudelleenkirjoitettavaksi seuraavasti: 34 Lietesäiliöiden ja erotuskaivojen tyhjennysvälit WC-vesien saostussäiliöistä, wc-vesien pienpuhdistamojen lietetiloista ja vakinaisessa asumiskäytössä olevien kiinteistöjen harmaan veden saostussäiliöiden liete on poistettava tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran vuodessa. Umpisäiliöitä ja niiden täyttymistä on seurattava säännöllisesti, ja säiliöt on tyhjennettävä tarvittaessa. Mikäli lietteet käsitellään kiinteistöllä omatoimisesti 37 :n mukaisesti, ei kiinteistön tarvitse olla liittyneenä alueella järjestettyyn lietekuljetukseen. Hiekanerotuskaivot, öljynerotuskaivot ja rasvanerotuskaivot on tarkastettava säännöllisesti ja tyhjennettävä aina tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran vuodessa. Kaivoon kertynyt aines on toimitettava hyväksyttyyn vastaanottopaikkaan. Erotuskaivojen hälyttimet on tarkastettava säännöllisesti ja pidettävä kunnossa. Kiinteistökohtaiseen jätevesien käsittelyjärjestelmään liittyvät fosforinpoistokaivot on tarkistettava ja kaivon massa vaihdettava säännöllisesti. - (Saostussäiliöiden tyhjennysvaatimus 1 kerta/vuosi on poistettu jätevesilainsäädännöstä, mutta se voidaan määrätä näillä jätehuoltomääräyksillä. Se on perusteltu muutosehdotuksen mukaisissa tilanteissa. - Pykälän 2. kappale ehdotetaan poistettavaksi. Kunnan (LSJH:n) järjestämän lietteenkuljetuksen alueella niin kuin myös kiinteistönhaltijan järjestämän lietekuljetuksen alueella on tuhansittain esim. vapaa-ajan kiinteistöjä, joilla on vain harmaan veden saostussäiliöt. Näissä varsinaisen lietteen määrä on usein erittäin vähäinen. Nämä kiinteistöt tulisi ympäristönsuojelullisista syistä vapauttaa liittymisvelvollisuudesta lietekeräykseen. Ei ole perusteltua suurella työllä kuljettaa harmaavesisäiliöiden vettä ympäri saaristoa/haja-asutusalueita eikä huonontaa jätevedenpuhdistamoiden toimintaedellytyksiä suurilla lisämäärillä harmaita vesiä. Kiinteistöjen tulisi voida hakea pysyvä vapautus liittymisvelvollisuudesta lietekeräykseen, jos kiinteistönhaltijat ilmoittavat käsittelevänsä vähäiset lietemääränsä itse. Ilmeisesti ilmoitus jätehuoltoviranomaisellle olisi sopiva käytäntö. Ks. kohta 37. Jätelain 41 :n mukaan vähäiset jätemäärät voidaan käsitellä kiinteistöllä, jos se esim. jätehuoltomääräyksillä mahdollistetaan. Mikäli kiinteistönhaltija ei ilmoita omatoimisesta lietteen käsittelystä, kuuluu kiinteistö järjestetyn lietekeräyksen piiriin. 35 Lietteen toimittaminen käsiteltäväksi Jätevesilietteet, umpisäiliöiden jätevedet sekä muut vastaavat lietteet on toimitettava Lounais-Suomen Jätehuolto Oy:n osoittamaan vastaanottopaikkaan. Kiinteistön haltijan on pidettävä kirjaa lietteenpoistoista. Jätevesilietteet, umpisäiliöiden jätevedet sekä erotuskaivojen lietteet saa luovuttaa kuljetettavaksi vain sellaiselle toimijalle, joka on hyväksytty jätelain mukaiseen jätehuoltorekisteriin. Mikäli pienpuhdistamon lietteen poistaminen sisältyy laitteiston ylläpitosopimukseen ja syntyvän lietteen määrä on vähäinen, saa lietteen luovuttaa pienpuhdistamon valmistajan tai maahantuojan valtuuttamalle 20
ylläpitosopimuskumppanille. Tällaisista sopimuksista ja niiden sisällöstä on ilmoitettava jätehuoltoviranomaiselle. 36 Kulku lietesäiliölle ja säiliön kunto Kiinteistön haltija vastaa siitä, että lietesäiliölle pääsee esteettömästi ja turvallisesti. Tyhjennyskalustolla on päästävä tyhjennettäessä 40 metrin etäisyydelle lietesäiliöstä siten, että korkeusero säiliöön on enintään 5m. Kiinteistöllä sijaitsevan ajoväylän tulee kantaa tieliikennelain sallimat ajoneuvojen painot. Lumen auraus ja liukkaiden torjunta on hoidettava siten, että keräysvälineille pääsy ja tyhjentäminen on turvallista. Lietesäiliöiden tyhjennysaukkojen kansien pitää olla käsin tai käsikäyttöisellä apuvälineellä tyhjentäjän aukaistavissa työturvallisuuden vaarantumatta. Kansien pitää olla ehjiä ja turvallisia, niin ettei kaivoihin pääse putoamaan kannen ollessa kiinni ja etteivät lapset saa niitä helposti auki. Tyhjentäjän on suljettava kansi huolellisesti. Lietesäiliön on oltava rakenteeltaan ja kunnoltaan sellainen, että siitä ei tyhjentämisen yhteydessä pääse tyhjennyskalustoon maa-aineksia. 37 Lietteen omatoiminen käsittely Lietteen omatoiminen käsittely on kielletty lukuun ottamatta tähän määräykseen sisällytettyjä tilanteita. Jätevesilietteen omatoimisesta käsittelystä on aina tehtävä etukäteen kirjallinen ilmoitus jätehuoltoviranomaiselle. Jätteen haltija saa ottaa käsiteltäväkseen omassa asumisessaan syntyvän lietteen sekä lisäksi korkeintaan kuuden lähellä sijaitsevalla kiinteistöllä syntyvän lietteen ja levittää sen hygieeniseksi käsiteltynä lannoitustarkoituksessa peltoon. Liete on aina käsiteltävä kalkkistabiloimalla tai muulla Eviran ja ympäristönsuojeluviranomaisen hyväksymällä tavalla. Lietteen käsittelyssä ja peltokäytössä on noudatettava kulloinkin voimassa olevaa lainsäädäntöä. Ilmoituksen jätehuoltoviranomaiselle laatii se, joka vastaanottaa, käsittelee ja hyödyntää lietteen. Ilmoituksesta tulee selvitä - hyödyntämisestä vastaavan henkilön yhteystiedot - käsiteltävän ja hyödynnettävän lietteen määrä ja laatu - kiinteistöt, joilta liete on peräisin, - kuvaus käsittelystä, jolla liete hygienisoidaan, - hygienisoidun lietteen käyttötarkoitus ja -tapa, - pellon sijainti ja ala, jonne hygienisoitu liete levitetään ja peitetään. Pienpuhdistamossa tai muussa vastaavassa järjestelmässä syntyvän nestemäisen lietteen sekä harmaiden jätevesien saostussäiliön lietteen voi kompostoida kiinteistöllä, jos kiinteistöllä on käytössään vain kantovesi. Mikäli kiinteistöllä on käytössään painevesi, nestemäisen lietteen kompostointi on mahdollista vain, jos jätehuoltoviranomainen myöntää hakijalle luvan poiketa näistä jätehuoltomääräyksistä. Jätehuoltomääräyksistä voidaan poiketa, jos muodostuvan lietteen määrä on vähäinen eikä sen käsittely kiinteistöllä aiheuta vaaraa tai haittaa ympäristölle tai terveydelle. Mikäli pienpuhdistamossa syntyvä ylijäämäliete on kiinteässä muodossa ja määrä on vähäinen, voi sen kompostoida kiinteistöllä 17 :n mukaisesti. Lietteen määrän katsotaan olevan vähäinen, jos sitä syntyy vähemmän kuin 50 litraa vuodessa. Kuivakäymäläjätteet tulee kompostoida 17 :n mukaisesti kiinteistöllä tai toimittaa kunnallisen jätelaitoksen osoittamaan paikkaan. Fosforinpoistokaivojen massat voidaan kompostoida kiinteistöllä 17 :n mukaisesti tai hyödyntää ravinteena pelloilla. Saostuskaivojen, pienpuhdistamoiden, umpisäiliöiden ja vastaavien järjestelmien jätevesilietteitä tai jätevesiä ei saa levittää metsään tai muualle maastoon. 21
KOMMENTTI: Pykälä ehdotetaan muutettavaksi seuraavaan muotoon: 37 Lietteen omatoiminen käsittely Kuivakäymälän kiinteät jätteet tulee kompostoida 17 :n mukaisesti kiinteistöllä ja hyödyntää maanparannusaineena. Jätevesijärjestelmässä syntyneen lietteen voi tyhjentää omatoimisesti ja kompostoida kiinteistöllä vain, mikäli puhdistamo on tekniseltä rakenteeltaan sellainen, että liete on suunniteltu omatoimisesti poistettavaksi ja käsiteltäväksi tai kyseessä on vähäinen määrä harmaavesijärjestelmän lietettä. Lietteen käsittely kiinteistöllä ei saa aiheuttaa vaaraa tai haittaa ympäristölle tai terveydelle. Lietteen määrän katsotaan olevan vähäinen, jos sitä syntyy vähemmän kuin 50 litraa vuodessa. Lietteen omatoimisesta käsittelystä on tehtävä ilmoitus jätehuoltoviranomaiselle vapautuksen saamiseksi liittymisvelvollisuudesta lietekeräykseen. Jätevesijärjestelmien lietteitä tai nestemäisiä lietteitä ei saa käsittelemättöminä levittää metsään tai muualle maastoon. Fosforinpoistokaivojen massat voidaan kompostoida kiinteistöllä 17 :n mukaisesti tai hyödyntää ravinteena pelloilla. Lannoitustarkoituksessa voi kaikki oman ja enintään kuuden lähellä sijaitsevan asuinkiinteistön jätevesijärjestelmien lietteet levittää peltoon, mikäli jätevesiliete pystytään ensin hygienisoimaan. Lietteet on aina käsiteltävä kalkkistabiloimalla tai muulla Eviran ja ympäristönsuojeluviranomaisen hyväksymällä tavalla. Lietteiden käsittelyssä ja peltokäytössä on noudatettava kulloinkin voimassa olevaa lainsäädäntöä. Myös peltokäyttöön liittyvästä omatoimisesta lietteiden käsittelystä on tehtävä ilmoitus jätehuoltoviranomaiselle. Ilmoituksen laatii se, joka vastaanottaa, käsittelee ja hyödyntää lietteen. Ilmoituksesta tulee selvitä - hyödyntämisestä vastaavan henkilön yhteystiedot - käsiteltävän ja hyödynnettävän lietteen määrä ja laatu - kiinteistöt, joilta liete on peräisin, - kuvaus käsittelystä, jolla liete hygienisoidaan, - hygienisoidun lietteen käyttötarkoitus ja -tapa, - pellon sijainti ja ala, jonne hygienisoitu liete levitetään ja peitetään. Mikäli kiinteistön lietteet käsitellään omatoimisesti tämän kohdan mukaisesti, ei kiinteistöä tarvitse liittää alueella järjestettyyn lietteiden keräilyjärjestelmään. (- Wc-veden pienpuhdistamoiden lietteet voi käsitellä itse, jos puhdistamon liete on tarkoitettu nimenomaan omatoimisesti poistettavaksi ja käsiteltäväksi, ei muuten. Näihin tapauksiin ei tulisi soveltaa määrärajoituksia. Haja-asutusalueilla on paljon esim. Wehoputs-puhdistamoita, joissa liete otetaan talteen omaan säkkiin, joka sitten kompostoidaan. - Harmaavesilietteiden omatoimista talteenottoa ja kompostointia tulisi suosia. Varsinkin loma-asutuksessa varsinaista lietettä muodostuu vähän, ja ympäristön kannalta parasta olisi kerätä pohjalle ja pinnalle kertyvä liete talteen itse ja kompostoida liete omalla tontilla. Harmaan veden saostussäiliöitä ei yleensä myöskään ole perusteltua tyhjentää vuosittain.) IX ROSKAANTUMISEN EHKÄISEMINEN 38 Yleisötilaisuuksien jätehuolto Yleisötilaisuuden järjestäjä vastaa järjestettävän tilaisuuden jätehuollosta. Alueelle on sijoitettava riittävästi ja kattavasti jäteastioita eri jätelajien keräämistä varten. 22
Järjestäjä vastaa myös jätehuoltoon liittyvästä neuvonnasta tilaisuuden aikana sekä jätteiden lajittelusta ja erilliskeräämisestä näiden jätehuoltomääräysten mukaisesti. Roskaantuneen alueen toissijaisen siivoamisvastuun osalta järjestäjänä pidetään myös tilaisuuden tai tapahtuman kokoonkutsujaa. Jäteastiat on sijoitettava kattavasti koko tapahtuma-alueelle. Jäteastiat on tyhjennettävä ja alue siivottava välittömästi tilaisuuden päätyttyä sekä tarvittaessa tilaisuuden aikana. Jäteastiat on tyhjennettävä aina niiden täyttyessä. Monipäiväisissä tilaisuuksissa jäteastiat on tyhjennettävä ja alue siivottava vähintään kerran päivässä. Tilaisuudessa, jossa polttokelpoisen jätteen lisäksi syntyy kierrätettäviä jätteitä, kuten lasia, metallia tai kartonkia, on ne kerättävä omiin astioihinsa, jos niitä kertyy yli 10 kg jätelajeittain tilaisuuden aikana. Biojäte on kerättävä erilleen, jos sitä syntyy yli 50 litraa tilaisuuden aikana. Yli 500 henkilön yleisötilaisuudesta on ilmoitettava kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle vähintään kaksi viikkoa ennen tapahtumaa. Yli 1000 henkilön yleisötilaisuudesta on laadittava jätehuoltosuunnitelma ja esitettävä se kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle, viimeistään kaksi viikkoa ennen tapahtumaa. KOMMENTTI: Toinen lause ehdotetaan poistettavaksi ja korvattavaksi lauseilla: Ilmoituksessa on ennen muuta selvitettävä, kuinka tilaisuuden jätehuolto aiotaan järjestää. Viranomainen voi antaa ohjeita ja kehotuksia ilmoituksen johdosta. (- jo 500 henkilön kokoontuminen on niin suuri tapahtuma, että sen jätehuollon järjestämisestä halutaan etukäteen varmistua) 39 Roskaantumisen ehkäiseminen yleisillä alueilla Jätteen sijoittaminen jäteastian ulkopuolelle on yleisillä alueilla kielletty. Jäteastian ylläpitäjän on huolehdittava jäteastian riittävästä tyhjennysvälistä ja alueen siisteydestä. Pihojen ja puutarhojen hoidossa syntyneiden puutarha- ja haravointijätteiden vienti katu-, puisto- ja viheralueille sekä muille yleisille tai yksityisille alueille on kielletty. X 10 VAARALLISET JÄTTEET JA ERITYISJÄTTEET 40 Vaarallisten jätteiden jätehuolto Erilaatuiset vaaralliset jätteet on lajiteltava ja kerättävä erikseen. Kiinteistöillä kerättävät ja varastoitavat vaaralliset jätteet on toimitettava niille tarkoitettuihin vastaanottopaikkoihin vähintään kerran vuodessa. Vaarallista jätettä ei kuljeteta kiinteistöittäisessä jätteenkuljetuksessa. Asumisessa sekä maa- ja metsätaloudessa syntyvät vaaralliset jätteet on toimitettava Lounais-Suomen Jätehuolto Oy:n niille järjestämään vastaanottopaikkaan. Tuottajavastuunalaiset vaaralliset jätteet (esimerkiksi sähkö- ja elektroniikkaromu sekä paristot ja akut) on toimitettava tuottajien niille järjestämiin vastaanottopaikkoihin. Lääkejätteet on toimitettava apteekkiin, joka on sopinut niiden vastaanottopaikan järjestämisestä Lounais-Suomen Jätehuolto Oy:n kanssa tai Lounais-Suomen Jätehuolto Oy:n niille osoittamaan paikkaan. Muilla kunnallisen yhdyskuntajätehuollon piiriin kuuluvilla kiinteistöillä sekä elinkeinotoiminnassa syntyvä vaarallinen jäte on toimitettava vastaanottajalle, jolla on oikeus sen vastaanottamiseen. Määrältään suurten vaarallista jätettä olevien erien toimittamisesta on sovittava etukäteen vastaanottajan kanssa. 23
Vaarallisten jätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä säädetään jäteasetuksen 8 ja 9 :ssä. Vaarallinen jäte on pakattava alkuperäispakkaukseensa, mikäli se on mahdollista ja turvallista. Jos alkuperäispakkausta ei voi käyttää, on pakkaukseen merkittävä jätteen laatu. 41 Vaarallisten jätteiden kerääminen kiinteistöllä Muilla kuin asuinkiinteistöllä järjestettävän vaarallisen jätteen keräämisen tulee tapahtua erillisessä lukitussa tai valvotussa tilassa tai vaarallinen jäte tulee kerätä sellaisiin kaappeihin ja astioihin, joista sitä ei voi vapaasti poistaa. Kutakin vaarallista jätelajia varten tulee olla oma merkitty jäteastiansa. Nestemäiset vaaralliset jätteet on säilytettävä ehjissä tiiviisti suljetuissa niille tarkoitetuissa astioissa. Nestemäistä vaarallista jätettä sisältävät astiat on sijoitettava nestettä läpäisemätöntä materiaalia olevalle reunakorokkeelliselle ja katetulle alustalle. Kiinteistön haltijan on asetettava vaarallisten jätteiden keräyspisteen käyttöä koskevat ohjeet sellaiseen paikkaan, että ne ovat kaikkien tilaa käyttävien nähtävissä. Lisäksi kiinteistön haltijan on tiedotettava keräyspisteen käyttäjiä siitä, kuinka vaarallisten jätteiden keräys kiinteistöllä on järjestetty. Kiinteistöllä ei saa varastoida vaarallisia jätteitä 12 kuukautta kauemmin. 42 Erityisjätteet Erityisjäte, kuten viiltävä, pistävä, haiseva sekä pölyävä jäte on pidettävä erillään muista jätteistä. Erityisjäte on pakattava lujiin ja tiivisti suljettuihin astioihin. Astioihin on merkittävä jätteen laatu, siitä mahdollisesti aiheutuva haitta ja siitä johtuvat toimenpiteet. Terveydenhuollon erityisjäte on pakattava ja pakkaukseen on merkittävä, mitä pakkaus sisältää. Tunnistettava biologinen jäte ja tartuntavaarallinen jäte on toimitettava vaarallisen jätteen polttoon tai muuhun asianmukaiseen käsittelyyn. XI MUUT MÄÄRÄYKSET 43 Tiedottamisvelvoitteet Kiinteistön haltijan on tiedotettava kiinteistön asukkaille ja kiinteistöllä työskenteleville näiden jätehuoltomääräysten mukaisista lajittelu-, keräys- ja kuljetusjärjestelyistä sekä seurattava jätehuollon toteutumista kiinteistöllä. Jätteenkuljetuspalvelun tuottajan on tiedotettava jätteenkuljetusta tilaavalle näiden jätehuoltomääräysten sisällöstä ja ilmoitusvelvoitteista. Ilmoitusvelvoitteita ovat yhteisestä jäteastiasta tai kompostorista ilmoittaminen (7 ja 17 ) ja kiinteistöittäisen jätteenkuljetuksen keskeyttäminen (26 ). Tiedottamisvelvoitetta jätehuollon järjestelyistä sovelletaan elinkeinotoimintaan siltä osin, kuin näitä jätehuoltomääräyksiä sovelletaan elinkeinotoiminnan jätehuoltoon. 44 Jätehuoltomääräysten valvonta Näiden määräysten noudattamista valvoo kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ja alueellinen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus). 45 Poikkeaminen jätehuoltomääräyksistä Jätehuoltoviranomainen voi yksittäistapauksissa ja erityisistä syistä myöntää poikkeuksen näiden jätehuoltomääräysten noudattamisesta. Poikkeusta on haettava aina kirjallisesti. Jätehuoltomääräyksistä poikkeaminen ei saa vaarantaa asianmukaista jätehuollon järjestämistä, aiheuttaa vaaraa tai haittaa ympäristölle tai terveydelle tai aiheuttaa roskaantumista. 24
46 Voimaantulo Nämä jätehuoltomääräykset tulevat voimaan x.x.2017. Näillä määräyksillä korvataan Turun kaupunkiseudun jätehuoltolautakunnan toimialueen kuntien aiemmin antamat jätehuoltomääräykset (4.2.2016, 4) sekä Kemiönsaaren, Paimion, Salon ja Sauvon alueiden jätehuoltomääräykset (11.11.2014, 38). 47 Siirtymäsäännökset Kiinteistöillä syntyvien biojätteiden, metallin, lasipakkausten, kartonkipakkausten ja muovipakkausten erilliskeräys on järjestettävä 14 ja 15 :n mukaisesti 1.4.2018 alkaen. Jäteastian sijoituspaikan tai jäteastian lukitseminen on järjestettävä Kemiönsaaren, Paimion, Salon ja Sauvon kuntien alueella 29 :n mukaisesti 1.1.2018 mennessä. XII LIITTEET Liite 1: Kiinteistöittäisen jätteenkuljetuksen ulkopuoliset alueet Kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen kuuluu määräysten 4 :n mukaisesti koko jätehuoltomääräysten soveltamisalue lukuun ottamatta Kemiönsaaren, Maskun, Naantalin ja Paraisten saaristoalueita, jotka ovat tämän liitteen kartoissa merkittyjen (rasteroitujen) alueiden ulkopuolella. Kartat: 1. Kemiönsaari 2. Masku 3. Naantali 4. Parainen - kanta-parainen - Nauvo - Korppoo - Houtskari Liite 2: Jätehuoltomääräysten perustelut 25
Liite 1 / Bilaga 1 1. Kemiönsaari / Kimitoön 26
2. Masku 27
3. Naantali / Nådendal 28
4. Parainen / Pargas kanta-parainen / fasta-pargas 29
Nauvo / Nagu Korppoo / Korpo 30
Houtskari / Houtskär 31
32