Etelä-Suomi Päätös Nro 59/2012/2 Dnro ESAVI/231/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 21.3.2012 ASIA LUVAN HAKIJA Pintaveden imeyttämisen ja pohjaveden ottamisen jatkaminen Nuottasaaren vedenottamolla, Lappeenranta Lappeenrannan Lämpövoima Oy HAKEMUS Lappeenrannan Lämpövoima Oy on 15.12.2011 aluehallintovirastoon saapuneessa hakemuksessa pyytänyt lupaa pintaveden imeyttämisen ja pohjaveden ottamisen jatkamiseen Nuottasaaren vedenottamolla Lappeenrannan kaupungissa. Lupaa haetaan 10 000 m 3 /d suuruisen vesimäärän ottoon kuukausikeskiarvona laskettuna. Aiemmin määräaikaisena myönnetty lupa päättyy 18.12.2011. ASIAA KOSKEVAT LUPAPÄÄTÖKSET Itä-Suomen vesioikeus on 26.5.1975 antamallaan päätöksellä nro 47/Va/75 myöntänyt Lappeenrannan kaupungille luvan Saimaasta johdettavaa vettä hyväksi käyttävän tekopohjavesilaitoksen rakentamiseen Huhtiniemeen ja veden johtamista varten tarpeellisen vedenottoputken rakentamiseen vesialueelle Saimaaseen ja luvan Huhtiniemen pohjavedenottamon ja sen käytön laajentamiseen Lappeenrannan kaupungissa. Itä-Suomen ympäristölupavirasto on 16.9.2009 antamallaan päätöksellä nro 104/09/2 myöntänyt Lappeenrannan Vesi Oy:lle luvan vesijohdon rakentamiseen Pien-Saimaan Sunisenselälle Huhtiniemen ja Nuottasaaren välille Lappeenrannan kaupungin Huhtiniemen kylässä. Itä-Suomen ympäristölupavirasto on 18.11.2009 antamallaan päätöksellä nro 132/09/2 myöntänyt Lappeenrannan Vesi Oy:lle luvan Nuottasaaren pohjavedenottamon rakentamiseen Lappeenrannan kaupungin Mustolan kylässä sijaitsevalle Puhakan tilalle, Pien-Saimaan veden imeyttämiseen tekopohjavedeksi sekä pohjaveden ottamiseen rakennettavasta pohjavedenottamosta. Lupa vedenottoon oli voimassa kaksi vuotta vedenoton aloittamisesta. Lisäksi ympäristölupavirasto on samalla päätöksellä myöntänyt Lappeenrannan Vesi Oy:lle luvan sähkökaapelin asentamiseen Pien- Saimaan Sunisenselälle Nuottasaaren ja Huhtiniemen väliselle vesialueelle Lappeenrannan kaupungin Mustolan kylässä. ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE ymparistoluvat.etela@avi.fi puh. 020 636 1040 fax 03 570 8002 kirjaamo.etela@avi.fi www.avi.fi/etela Hämeenlinnan päätoimipaikka Birger Jaarlin katu 15 PL 150, 13101 Hämeenlinna Helsingin toimipaikka Ratapihantie 9 PL 110, 00521 Helsinki
2 SUUNNITELMA Lappeenrannan Lämpövoima Oy:n vedenhankinta Huhtiniemen pohjavesialue Lappeenrannan Lämpövoima Oy on Lappeenrannan kaupungin omistaman Lappeenrannan Energia Oy:n tytäryhtiö. Lappeenrannan Energia Oy toteuttaa vesihuoltolain mukaista vesilaitostoimintaa Lappeenrannassa. Lappeenrannan Lämpövoima Oy:n vedenhankinta perustuu Salpausselän pohjavesiesiintymiin sekä Saimaan vedestä tuotettavaan tekopohjaveteen. Päävedenottamot ovat Huhtiniemen vesilaitos ja Ilottulan pohjavedenottamo sekä Myllypuron ja Peräsuonniityn pohjavedenottamot. Huhtiniemen vesilaitos käyttää raakavetenä Nuottasaaren vedenottamolta pumpattua vettä. Lisäksi Huhtiniemen varavedenottamona toimii Huhtiniemen pohjavesialueella sijaitseva Kourulan vedenottamo, jonka vedenlaatua heikentää rautapitoisuus. Nuijamaan pieni vedenottamo sijaitsee Jousikankaan pohjavesialueella. Lappeenrannan Lämpövoima Oy:n kahdeksalta vedenottamolta otettiin vuonna 2010 noin 5 415 000 m³ vettä. Vesimäärästä noin 3 760 000 m³ eli lähes 70 % otettiin Huhtiniemen vesilaitokselta. Pumpatun veden kokonaismäärä on hieman kasvanut v. 2009 2010, koska tilastoissa ovat mukana myös Joutsenon vedenottamot. Entisen Lappeenrannan alueen vedenottamoilla v.2009 2010 pumppaus vastaa v. 2000 2008 keskiarvoa. Lappeenrannassa on noin 72 000 asukasta, joista 63 000 on vesihuoltolaitoksen toimialueella. Määrän ei ennusteta kasvavan oleellisesti vuoteen 2015 mennessä. Huhtiniemen vesilaitoksen raakaveden saannin turvaaminen on ratkaisevan tärkeää kaupungin vedenhankinnassa. Huhtiniemen vesilaitoksella on lupa ottaa pohjavettä 17 000 m 3 /vrk ja Ilottulan vedenottamolla 3 500 m 3 /vrk. Entisen Joutsenon alueella sijaitsevia luvanvaraisia vedenottamoita ovat Myllypuron, Korvenkylän, Peräsuonniityn, Nuijamaan, Ylämaan ja Honkalan vedenottamot. Myllypuron vedenottamolla on lupa ottaa pohjavettä 4 000 m 3 /vrk, Korvenkylän vedenottamolla 750 m 3 /vrk, Peräsuonniityn vedenottamolla 1 500 m 3 /vrk, Ylämaalla 200 m 3 /vrk ja Honkalan vedenottamolta 900 m 3 /vrk. Nuijamaan vedenottamon vuosipumppausmäärä on noin 55 m 3 /vrk. Lappeenrannan Huhtiniemen pohjavesialue (0540501A) on Lappeenrannan tärkein I-luokan pohjavesialue. Sen kokonaispinta-ala on 11,78 km 2 ja pohjaveden muodostumisalueen pinta-ala 9,59 km 2. Alueen antoisuus on 6 310 m 3 /vrk sekä käyttö noin 10 000 m 3 /vrk. Tekopohjaveden muodostuksen vuoksi keskimääräinen otto on yli 150 % antoisuudesta.
3 Nuottasaaren pohjavesialue Pien-Saimaan vesialue Selostus Nuottasaaren pohjavedenotosta Nuottasaaren maapinta-ala on 44,318 hehtaaria ja se on pääosin pohjaveden muodostumisaluetta. Nuottasaaren vedenottamolla on viisi vedenottokaivoa, joten sen vaikutusalueena on koko saari. Otettavasta vesimäärästä 100 m 3 /vrk on luonnonmukaista pohjavettä ja loput 9 900 m 3 /vrk luonnonmukaisesti rantaimeytyvää vettä. Pohjavesialuetta ei ole luokiteltu, koska sen luonnonmukainen antoisuus on niin pieni. Vesilupa ei olisi tarpeen ilman rantaimeytyvää vettä. Vedenhankintavesistö Lappeenrannassa on Pien-Saimaa. Lappeenrannan Lämpövoima Oy ottaa tarvitsemansa tekopohjaveden raakaveden läntisen Pien-Saimaan Sunisenselältä. Lähes vuosittain toistuvat sinileväkukinnot läntisellä Pien-Saimaalla ovat riski Lappeenrannan vedenhankinnalle. Itäisen Pien-Saimaan vesiensuojelullinen haaste on Kaukaan tehtaiden aiheuttama kuormituspaine. Vuoksen vesistöön kuuluvan Pien-Saimaan pintaveden laatu on aiemmin ollut parempi. Vedenlaatu on kuitenkin heikentynyt. Sunisenselän pintaveden ajoittaiset leväkasvustot voivat aiheuttaa vaaran raakaveden ja talousveden laadulle. Vuonna 2008 Sunisenselällä esiintyi runsaita sinileväkasvustoja, jonka seurauksena sinilevää löydettiin myös Huhtiniemen vesilaitoksen raakavesialtaista. Sunisenselän sinileväpitoisuus oli 10.3.2008 otetussa pintavesinäytteessä 4,657 mg/l. Pintavesi imeytyy pohjavedeksi Nuottasaaressa, jolloin vaikutusalueena on koko Vuoksen alue. Imeytyvällä pohjavedellä korvataan kuitenkin pintavedenottoa, joten vesistövaikutus ei lisäänny aiempaan verrattuna. Nuottasaaressa tehtiin vuonna 2009 koepumppauksia ja pohjavesitutkimuksia. Selvitysten mukaan kohteesta voidaan saada käyttöön rantaimeytettyä vettä noin 10 000 m 3 /vrk, mikä vastaa Huhtiniemessä tekopohjavedeksi imeytettävää raakavesimäärää. Rantaimeytyksen avulla arvioidaan voitavan poistaa pintaveden levätoksiinien aiheuttama riski Huhtiniemessä imeytettävälle raakavedelle. Hakija hakee pysyvää lupaa ottaa Nuottasaaren vedenottamon kaivoista raakavettä 10 000 m 3 /vrk kuukausikeskiarvona laskettuna. Tästä vesimäärästä 100 m 3 /vrk on luonnonmukaista pohjavettä ja loput 9 900 m 3 /vrk luonnonmukaisesti imeytettyä vettä. Pohjavesi imeytyy saareen luonnonmukaisen pohjavedenpinnan laskiessa vedenoton seurauksena alle pintavedenpinnan tason. Ottoalue sijaitsee Nuottasaaressa. Vedenottorakenteet on toteutettu vuonna 2009. Vedenotto tapahtuu viidestä vedenottokaivosta. Alueen kokonaispinta-ala on 44,316 ha, joka on myös pohjaveden muodostumisalueen pinta-ala.
4 Nuottasaari ja sitä ympäröivä vesialue kuuluvat Lappeenrannan kaupungin Mustolan kylässä sijaitsevaan kiinteistöön Puhakka RN:o 1:25, jonka omistaa Lappeenrannan kaupunki. Nuottasaaresta pumpattu raakavesi johdetaan kahdella pohjapainotetulla 315 M vesistönalitusputkella Huhtiniemen vesilaitokselle. Rantaimeytetty raakavesi tulee sisältämään pieniä määriä rautaa ja mangaania. Tarvittaessa raakavesi hapetetaan rakennettavassa noin 200 m 3 ilmastusaltaassa, jolloin rauta saadaan saostettua ja mangaanistakin suurin osa. Ilmastusallas rakennetaan mantereelle nykyisen raakavesipumppaamon taakse. Ilmastettu raakavesi johdetaan Huhtiniemen nykyiseen raakaveden tulopumppaamoon, josta se pumpataan nykyisillä pumpuilla ja putkella nykyisille imeytysaltaille. Nuottasaaren kaivoista otettava raakavesi ei sisällä leväainesta eikä orgaanista ainesta, kuten pintavesi. Toisaalta rauta- ja mangaanipitoisuus on ollut jonkin verran koholla. Näin järjestely antaa mahdollisuuden monipuolisiin ajotapoihin raakaveden laatutilanteen mukaan. Rantaimeytetyn raakaveden käyttö tulee olemaan jatkuvaa niin, että terveydellisen haitallisen talousveden muodostuminen voidaan estää mahdollisimman tehokkaasti. Hankkeen vaikutukset Vesistö ja sen käyttö Nuottasaaren veden imeytys- ja ottotoiminta ei vaikuta pintaveteen millään tavalla, koska sillä korvataan raakavetenä suoraan käytettyä heikompilaatuista pintavettä. Otettava vesimäärä ylittää pohjavesialueen antoisuuden, mutta vedenoton seurauksena luonnonmukaisesti imeytyvän veden vuoksi vedenotto ei voi koskaan ylittää pohjavesialueen antoisuutta. Ottotoiminta ei vaikuta vedenhankintaan Nuottasaaressa, vaikka vedenottamon vaikutusalue on koko saari. Nuottasaaressa ei ole yksityisessä käytössä olevia kaivoja. Alueella ei ole ammattikalastusta. Koko kalastusalueen saalis on ollut 110 tonnia, josta yli puolet verkoilla. Sunisenselällä särjen osuus painoprosenttina on lähes 50 % kalastosta ja ahvenen lähes yhtä iso kuin särjen. Kalastusalueen vahvuuksia ovat laajat kalavedet ja luontaisesti lisääntyvät lajit (muikku, ahven, kuha, hauki, made) sekä heikkouksia vinoutunut kalasto, säätelemätön kalastus, vedenlaatuongelmat ja kalastuskuntien suuri määrä. Uhkana nähdään kalastajamäärien lasku. Alueella ei harrasteta troolausta, joten vedenjohtojen ja kaapeleiden ei ennakoida vaikuttavan kalastukseen. Kuusimäen Huhtiniemen ja Nuottasaaren välisellä vesialueella on paljon virkistysveneilyä, mutta ei laiva- tai veneilyreittejä. Fazerin tehtaalla on satama, samoin Huhtiniemen länsirannalla. Huhtiniemen liikuntakeskukselta lähtee liikuntaveneilyreitti, joka kulkee Nuottasaaren vierestä kaakkoispuo-
lelta. Varsinainen laivaväylä kulkee kaakko-luodesuuntaisesti Nuottasaaren itäpuolelta. Nuottasaaren vedenotto ja -johtamistoiminta eivät vaikuta veneilyyn. Veneily voi vaikuttaa Nuottasaaresta johdettavan raakaveden laatuun. 5 Luontovaikutukset Vaikutukset vuosina 2009-2011 Nuottasaari, Huhtiniemi ja niiden välissä oleva vesialue eivät kuulu Natura 2000-alueisiin tai muihin luonnonsuojelualueisiin eikä rakentamisen ja vedenoton vaikutuspiirissä ole sellaisia alueita. Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen toimialueella on yksitoista vesipolitiikka- ja habitaattidirektiiveissä tarkoitettua Natura 2000-aluetta, joiden suojeluarvot liittyvät pohjaveteen. Huhtiniemen pohjavesialue ei kuulu niihin. Nuottasaaressa tai Huhtiniemessä ei ole erityissuojeltavia eläin- tai kasvilajeja. Lappeenrannassa on seitsemän Natura 2000-verkostoon kuuluvaa aluetta, joista lähin on noin neljän kilometrin päässä luoteessa oleva Luhtalammensuo (FI0411006), joka kuuluu myös soidensuojeluohjelmaan. Lappeenrannassa ei ole harjujen tai rantojen suojeluohjelmia. Lintuvesien suojeluohjelmat ovat Lappeenrannan Haapajärvellä, Kaislasenjärvellä ja Ritajärvellä sekä Eväksenjärvellä. Huhtiniemeen ei ole muodostunut kluuveja tai fladoja, joihin rakentaminen ja vedenotto voisivat vaikuttaa. Nuottasaaressa on ollut vedenottotoimintaa vuosina 2009 2011. Vedenotossa on noudatettu Itä-Suomen ympäristölupaviraston päätöksen nro 132/09/2 lupamääräyksiä ja seurantaa on tehty mm. pumpatusta vesimäärästä, vedenlaadusta ja pohjavedenpinnan korkeuksista. Pumpattavan veden määrää seurataan jatkuvasti virtaamamittauksin. Vuonna 2010 Nuottasaaresta pumpatun veden kokonaismäärä oli yhteensä 2,95 Mm 3 /a. Pumppauksen kuukausikeskiarvo oli tällöin 245 400 m 3 /kk ja vuorokausikeskiarvo 8 180 m 3 /vrk, joka on alle 10 000 m 3 /vrk luparajan. Vuonna 2011 Nuottasaaresta pumpatun veden kokonaismäärä oli tammilokakuussa yhteensä 2,76 Mm 3, jolloin pumppauksen kuukausikeskiarvo oli 230 500 m 3 /kk ja vuorokausikeskiarvo 7 680 m 3 /vrk. Vuosipumppauksen osalta lupaehdon mukainen 2 999 999 m 3 /a raja saattaa tänä vuonna ylittyä. Vuosipumppauksen kasvu johtuu vedenottotarpeen muuttumisesta. Nuottasaaren vedenottamo toimi alkuun Huhtiniemen vesilaitoksen varavedenottamona, mutta on ollut sittemmin jatkuvassa käytössä ja toiminut Huhtiniemen pääasiallisena raakavesilähteenä. Nuottasaaren raakavedenlaatua on tutkittu säännöllisesti kaikista vedenottokaivoista. Raakaveden laatu on ollut pääosin sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen (461/2000) talousveden laatuvaatimusten mukaista, joskin rauta- ja mangaanipitoisuudet ovat olleet ajoittain koholla. Rauta ja man-
Hankkeen hyödyt ja haitat gaani suodatetaan raakavedestä pois Huhtiniemessä, joten verkostoon pumpattu vesi täyttää sille asetetut laatuvaatimukset. Vuosina 2010 ja 2011 verkostoon pumpatun veden rautapitoisuus on ollut alle 15 μg/l ja mangaanipitoisuus alle 6 μg/l, kun sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen raja-arvot ovat raudalle 200 μg/l ja mangaanille 50 μg/l. Alussa vedenlaatututkimuksia on tehty Nuottasaaressa useammin, sittemmin harvakseltaan. Viimeisimmät tutkimustulokset ovat marraskuulta 2011. Jatkossa tutkimuksia tehdään tarpeen mukaan 1 2 kertaa vuodessa. Nuottasaaren vedenottamon käyttöönoton jälkeen Huhtiniemen raakavetenä on käytetty vain Nuottasaaresta pumpattua vettä. Raakaveden laatua seurataan säännöllisesti, ja Lappeenrannan seudun ympäristötoimi tutkituttaa joka toinen viikko sinileväbiomassan esiintymistä raakavesialtaissa. Vuoden 2008 korkeista sinileväpitoisuuksista johtuen raakaveden laadun seurantaa tehostettiin vuonna 2009. Helmi-huhtikuussa otetuissa näytteissä raakavesialtaan sinileväbiomassan määrä vaihteli 0 0,668 mg/l, toukoelokuussa 0-0,097 mg/l ja syys-lokakuussa 0,046 0,401 mg/l. Vuonna 2010 Nuottasaaresta pumpatun raakaveden sinileväbiomassan määrä oli 0 0,068 mg/l. Vesilaitokselle imeytyksen jälkeen tulevassa vedessä ei ole todettu sinileväbiomassaa. Sinilevämyrkkyjä (mikrokystiini ja saksitoksiini) ei ole todettu verkostoon lähtevässä eikä verkostovedessä. Jos niitä todetaan, tutkimukset tehdään sen jälkeen viikoittain. Huhtiniemen vesilaitoksen raakavedenhankinnan tehostaminen on kaupungin ja maakunnan vedenhankinnan turvaamiseksi erittäin tärkeä. Luvan myöntäminen edesauttaa hakijan mahdollisuuksia hoitaa vesihuoltolain mukaisia vesihuoltovelvollisuuksia ja toimittaa sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen laatuvaatimusten mukaista talousvettä kuluttajille. Vesihuollon toimivuus ja riittävän puhtaan veden saanti vesihuoltolaitoksille ja kotitalouksille on mainittu myös huoltovarmuuslain (1390/1992) nojalla annetussa valtioneuvoston päätöksessä (539/2008) kohdassa 2.4 osana yhteiskunnan kriittistä infrastruktuuria. Keinoimeytys ja vedenotto Huhtiniemestä on tärkeää maakunnallisella tasolla. Nuottasaaren vedenottokaivot ja muut vedenotossa tarvittavat rakenteet eivät aiheuta edunmenetyksiä. Lappeenrannan kaupunki omistaa osan vesialueista, ja muiden vesialueen omistajien kanssa tehty sopimukset. Ilmastusaltaan rakentaminen Huhtiniemen raakavesipumppaamon taakse ei vaikuta kenenkään etuihin. Vesijohdot ja kaapelit eivät sanottavasti vaikuta vesioloihin eivätkä maaalueen käyttöön rakentamista, huoltoa ja ylläpitoa lukuun ottamatta. Kalastuksessa, vesiliikenteessä ja muussa vesialueen käytössä on varottava niiden vahingoittamista. Hakija on sopinut vedenjohtojen ja kaapeleiden sijoittamisesta vesialueen omistajien kanssa sekä saanut 16.9.2009 ympäristölupavirastolta luvan, päätös nro 104/09/2, vesijohdon rakentamiselle. 6
7 HAKEMUKSESTA TIEDOTTAMINEN MUISTUTUKSET JA VAATIMUKSET ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Hakija katsoo, ettei hankkeesta vesijohtojen sijoittamiseksi tarvittavan käyttöoikeuden luovuttamista lukuun ottamatta ennakolta voi arvioida aiheutuvan sellaisia edunmenetyksiä, joita vesilaissa tarkoitetaan. Hankkeen haitat ovat siten vähäisiä. Ympäristölupavirasto on vesilain (264/1961) 16 luvun 6, 7 ja 8 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta aluehallintovirastossa ja Lappeenrannan kaupungissa varannut tilaisuuden muistutusten ja vaatimusten tekemiseen ja mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta viimeistään 27.2.2012. Kuulutus on lähetetty erikseen tiedoksi asiakirjoista ilmeneville viranomaisille ja asianosaisille. Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on lausunut, että lähes vuosittain toistuneet sinileväkukinnat ovat olleet riski Lappeenrannan kaupungin vedenhankinnalle. Kukintojen esiintyminen myös talviaikaan on tuonut leväseurantaan ja tutkimukseen uusia haasteita. Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus on pitänyt tärkeänä, että Lappeenrannan Lämpövoima Oy on toteuttanut ne toimenpiteet, joilla voidaan turvata Lappeenrannan kaupungin vedenhankintamahdollisuudet niin normaali- kuin myös poikkeus- ja kriisitilanteissakin. Nuottasaareen rakennetut vedenottokaivot yhtenä osana tätä tavoitetta ovat olleet nopeasti toteutettavissa ja hanke on käyttöaikanaan osoittanut tarpeellisuutensa. Hankkeen tarpeellisuuden, hyötyjen ja hankkeen vähäisten vaikutusten osalta Kaakkois-Suomen ELY-keskus on yhtynyt hakijan selvityksiin. ELY-keskus on katsonut, että Lappeenrannan Lämpövoima Oy:n hakemus pintaveden imeyttämisen ja pohjaveden ottamisen jatkamiseen Nuottasaaren vedenottamolla on perusteltu ja Lappeenrannan Lämpövoima Oy:lle voidaan myöntää hakemuksen mukainen lupa. Luparatkaisu Aluehallintovirasto myöntää Lappeenrannan Lämpövoima Oy:lle luvan pohjaveden ja rantaimeytyvän veden ottamiseen kiinteistöllä Puhakka RN:o 1:25 jo olevalta Nuottasaaren vedenottamolta sekä veden johtamiseen Huhtiniemen tekopohjavesilaitokselle hakemukseen liitetyn suunnitelman mukaisesti Lappeenrannan kaupungin Mustolan kylässä. Itä-Suomen vesioikeuden 26.5.1975 antamaan päätökseen nro 47/Va/75 perustuvaa Pien-Saimaasta Huhtiniemen tekopohjavesilaitoksen imeytysaltaisiin johdettavan veden määrää on pienennettävä Nuottasaaresta otettavan pohjaveden määrää vastaavasti.
8 Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesilain mukaan korvattavaa vahinkoa, haittaa tai muuta edunmenetystä. Luvan saajan on noudatettava vesilain säännöksiä ja seuraavia lupamääräyksiä. Lupamääräykset 1) Veden ottaminen tapahtuu Itä-Suomen ympäristölupaviraston päätöksen nro 132/09/2 mukaisista Nuottasaareen jo rakennetuista vedenottokaivoista. 2) Pohjavettä ja rantaimeytynyttä vettä saa ottaa Nuottasaaren ottamosta enintään 10 000 m 3 /d kuukausikeskiarvona laskettuna. Vedenottamoa on käytettävä siten, ettei kenellekään aiheudu enempää haittaa kuin vedenhankinnan järjestämiseksi on välttämätöntä. Veden tuhlausta on vältettävä. 3) Vedenottamo on varustettava luotettavalla vesimäärän mittauslaitteella. Otetuista vuorokausittaisista vesimääristä (m 3 /d) on pidettävä kirjaa Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla. 4) Luvan saajan on tarkkailtava vedenoton vaikutuksia alueen pohjavesioloihin Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla. Ehdotus tarkkailusuunnitelmaksi on toimitettava ELY-keskuksen hyväksyttäväksi kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Tarkkailutulokset ja tiedot otetuista vesimääristä on vuosittain toimitettava Kaakkois-Suomen ELY-keskukselle ja Lappeenrannan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä annettava pyydettäessä tiedoksi niille, joiden oikeus tai etu voi olla tiedoista riippuvainen. 5) Luvan saaja on velvollinen korvaamaan veden ottamisesta mahdollisesti aiheutuvan vahingon, haitan tai muun edunmenetyksen. Mikäli vedenotosta on seurauksena, että vedensaanti alueen talousvesikaivoista estyy tai huomattavasti vaikeutuu, luvan saaja voidaan, jos asianomainen sitä vaatii, velvoittaa rahalla korvaamisen sijasta ryhtymään vesilain 11 luvun 12 :n mukaisiin toimenpiteisiin alueen omistajan tai vettä muun erityisen oikeuden nojalla ottavan oikeuden turvaamiseksi. 6) Luvan saajan on kirjallisesti ilmoitettava tämän päätöksen mukaisesta vedenoton aloittamisesta Kaakkois-Suomen ELY-keskukselle ja Lappeenrannan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Perustelut Hankkeen tarkoituksena on turvata hyvälaatuisen raakaveden saanti Huhtiniemen tekopohjavesilaitokselle, joka on yksi Lappeenrannan päävedenottamoista ja palvelee suuren kuluttajajoukon vedensaantia laajalla alueella. Huhtiniemen vedenottamo on kärsinyt Pien-Saimaasta otettavan
pintaveden sisältämästä sinilevästä. Hanke on siten tarpeen Lappeenrannan kaupungin vedenhankinnan turvaamiseksi. Lappeenrannan kaupunki omistaa Nuottasaaren ja vesialueen, jolta rantaimeytys tapahtuu. Nuottasaaresta otettavalla, rantaimeytetyllä vedellä korvataan Pien-Saimaasta otettavan pintaveden käyttöä. Vesistössä ei näin ollen tapahdu vesilain 1 luvun 15 :ssä tarkoitettuja haitallisia seurauksia. Hanke ei vaaranna pohjaveden saantia Nuottasaaren alueella, koska siellä ei ole luvan saajan kaivojen lisäksi muita kaivoja. Hankkeesta saatava hyöty on siitä mahdollisesti aiheutuvaa vahinkoa, haittaa ja muuta edunmenetystä huomattavasti suurempi. Toimenpide ei aiheuta asutus- tai elinkeino-oloja huonontavaa veden saannin estymistä tai vaikeutumista laajalla alueella tai muuta vesilain (264/61) 2 luvun 5 :ssä tarkoitettuun verrattavaa seurausta ympäristön oloissa tai luonnonsuhteissa. Toimenpiteen seurauksena ei myöskään pohjavesi tärkeällä tai muulla vedenhankintakäyttöön soveltuvalla pohjavesialueella käy terveydelle vaaralliseksi tai laatu muutoin olennaisesti huononnu eikä siitä aiheudu muutakaan ympäristönsuojelulain 8 :ssä tarkoitettua seurausta. Vuoksen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelman ja siihen liittyvän Kaakkois-Suomen vesienhoidon toimenpideohjelman pohjavesille vuosille 2010-2015 mukaan Huhtiniemen pohjavesialue on nimetty riskialueeksi kloridin aiheuttaman heikentävän vaikutuksen vuoksi. Nuottasaari kuuluu luokittelemattomiin pohjavesialueisiin sen pienen antoisuuden vuoksi. Tavoitteena on saavuttaa vesien hyvä tila kaikissa pohjavesimuodostumissa vuoteen 2015 mennessä. Nuottasaaresta johdettava rantaimeytetty vesi turvaa Huhtiniemen pohjavesialueella toimivan tekopohjavesilaitoksen käyttämän raakaveden laatua. Hanke edistää vesienhoitosuunnitelman tavoitteiden toteutumista. Lainkohdat Vesilain (264/1961) 2 luvun 11 a (274/2011), 9 luvun 6, 8 (88/2000), 15 (88/2000) ja 16 (1391/2009) 9 KÄSITTELYMAKSU 2 379 euroa Lasku lähetetään erikseen Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta.
10 Perustelut Aluehallintovirastojen vuosien 2012 ja 2013 maksuista annetun valtioneuvoston asetuksen (1572/2011) 7 :n 2 momentin mukaan suoritteesta, jota koskeva asia on tullut vireille ennen tämän asetuksen voimaantuloa, peritään maksu asetuksen voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaan. Hakemuksen vireille tullessa maksuun sovellettiin aluehallintoviraston maksuista annettua valtioneuvoston asetusta (1145/2009), jonka liitteen maksutaulukon mukaan pinta- ja pohjaveden ottamista talousvedeksi yli 500 m 3 /d mukaista hanketta koskevan asian käsittelymaksu on 3 660 euroa. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Maksu peritään 35 % taulukon mukaista maksua alempana, koska asian käsittelyn vaatima työmäärä on ollut asetuksen liitteenä olevassa maksutaulukossa mainittua työmäärää vähäisempi. Käsittelymaksu on näin ollen 2 379 euroa. Päätös Lappeenrannan Lämpövoima Oy Jäljennös päätöksestä Lappeenrannan kaupunki Lappeenrannan kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus/ ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Ilmoitus päätöksestä Listan dpoesavl-231-04-09-2011 mukaan. Ilmoittaminen ilmoitustauluilla Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Etelä-Suomen aluehallintoviraston ilmoitustaululla ja päätöksestä kuulutetaan Lappeenrannan kaupungin ilmoitustaululla.
11 MUUTOKSENHAKU Liite Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Valitusosoitus Jukka Leinonen Sinikka Laitakari Asian on ratkaissut ympäristöneuvos Jukka Leinonen. Asian on esitellyt ympäristölakimies Sinikka Laitakari. SL/sl
VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 20.4.2012. Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (faxilla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Etelä-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Etelä-Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, faxina tai sähköpostilla. Sähköisesti (faxina tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. käyntiosoite: Ratapihantie 9, 00520 Helsinki postiosoite: PL 110, 00521 Helsinki puhelin: (vaihde) 020 636 1040 fax: 09 6150 0533 sähköposti: ymparistoluvat.etela@avi.fi aukioloaika: klo 8-16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.