TAPATURMAKATSAUS Kanta-Hämeen Sairaanhoitopiiri

TAPATURMAKATSAUS 2012 Kanta-Hämeen Sairaanhoitopiiri

SAATTEEKSI Tämä tilastokatsaus kuvaa onnettomuuksien aiheuttamia henkilövahinkoja eli tapaturmia. Katsaukseen on koottu perustiedot alueen tapaturmatilanteesta ja siitä, miten alue suhteutuu koko maahan verrattuna. Tapaturmakatsaus on tehty palvelemaan kunta- ja seutukuntakohtaista turvallisuussuunnittelua Katsaukseen on koottu se tieto, joka nyt on mahdollista tuottaa terveystilastoista. Ensimmäiset pelastusaluekohtaiset tapaturmaturmakatsaukset tuotettiin vuonna 2008. Aiemmat katsaukset ovat sisältäneet tapaturmatilannetiedon lisäksi luvut keinoista keskeisimpien tapaturmien ehkäisemiseksi. Jatkossa nämä luvut sekä laajemmin tietoa tapaturmien ehkäisystä ja ideoita tapaturmatiedon hyödyntämiseksi on saatavissa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Piste tapaturmille! -verkkopalvelusta osoitteesta www.tapaturmat.fi. Katsaukset päivitetään vuosittain. Ideoita julkaisun kehittämiseksi ja palautetta voitte toimittaa sähköpostitse osoitteeseen mirka.raback@thl.fi. Kiitämme kaikkia, joilta olemme saaneet arvokkaita kommentteja katsauksen valmistelun eri vaiheissa. Toukokuu 2012 Tapaturmien ehkäisyn yksikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2

SISÄLTÖ SAATTEEKSI...2 1 KÄYTETYT AINEISTOT JA TIETOSUOJA...4 2 TAPATURMAT SUOMESSA...5 3 RAJAUKSET, ALUEJAOT JA VÄESTÖTIEDOT...6 4 TAPATURMAISET KUOLEMAT ALUEELLA...8 5 VUODEOSASTOHOITOA VAATINEET TAPATURMAT ALUEELLA...10 6 TAPATURMAT KUNNITTAIN...21 7 SAVUSTA, TULESTA JA LIEKEISTÄ VAMMAUTUMINEN...29 3

1 KÄYTETYT AINEISTOT JA TIETOSUOJA Aineistolähteet lukumäärätiedoille: kuolemat: kuolemansyyaineisto (lähde: Tilastokeskus) hoitojaksot, potilaat, hoitopäivät: hoitoilmoitusrekisteri (lähde: THL) Raportin taulukoissa esiintyvät luvut perustuvat rekisteripohjaisiin tietoaineistoihin. Vuodeosastohoitojaksoihin liittyvät luvut (hoitojaksojen, potilaiden, hoitopäivien määrät) sekä kuolemien määrät perustuvat kokonaisaineistoihin ja siten niiden kattavuus on Ahvenanmaata lukuunottamatta käytännössä lähes 100 %. Kuolemien osalta tiedot ovat hyvin luotettavia. Vaikka hoitoilmoitusrekisteriin tulee käytännössä kaikki vuodeosastohoito, sairaalassa ei aina kirjata huolella tapaturmiin liittyviä tietoja (ks. kuvio 8, s. 18). Tuloksia tulkittaessa on hyvä ottaa huomioon aineistoon liittyvät puutteet. Tietosuojan vuoksi on taulukoissa näkyvien pienimpien lukumäärien kohdalla supistettu tarkkuutta: kuntakohtaisten, viittä pienempien lukumäärien tarkat arvot on salattu. Tietosuojan varmistamiseksi sovelletaan seuraavia sääntöjä (koskevat vain niitä raportin osia, joissa käsitellään kuntatasoista tietoa tai joista olisi pääteltävissä kuntatasoisia lukumääriä): Kaikki alle viiden (5) suuruiset arvot korvataan tekstillä '<5' Rivien ja sarakkeiden summaluvut (yhteensä-arvot tai koko aluetta koskevat arvot) näissä yhteyksissä pyöristetään lähimpään kymmeneen 4

2 TAPATURMAT SUOMESSA Vuonna 2010 tapaturmissa kuoli 2856 suomalaista. Tapaturmat ja väkivalta olivat suomalaisten neljänneksi yleisin kuolemansyy. Yleisin syy tapaturmakuolemaan on putoaminen tai kaatuminen. Myös myrkytykset ovat yleisiä. Tapaturmakuolemat kotona ja vapaa-ajalla ovat lisääntyneet runsaan 20 vuoden aikana, mutta viime vuosina kehitys on ollut myönteistä. Samalla liikenne- ja työtapaturmakuolemat ovat olleet laskussa jo pidemmän aikaa (kuvio 1). Alkoholi on usein osallisena tapaturmissa. Lähes joka kolmas tapaturmaan kuollut oli päihtynyt. Saunan kuumuuteen, myrkytyksiin, hukkumisiin, tulipaloihin ja kylmyyteen kuollaan useimmiten päihdyksissä. Kuolleita 3000 2500 2000 1500 1000 Koti- ja vapaa-ajan tapaturmat Tieliikenneonnettomuuksissa kuolleet Työtapaturmissa kuolleet palkansaajat ja maatalousyrittäjät (2010 on arvio) 500 0 Kuvio 1. Tapaturmaisesti kuolleet vuosina 1986 2010, N. Lisää tietoa suomalaisesta tapaturmatilanteesta on luettavissa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylläpitämästä Piste tapaturmille! -verkkopalvelusta www.tapaturmat.fi > Tapaturmat lukuina. 5

3 RAJAUKSET, ALUEJAOT JA VÄESTÖTIEDOT Raportissa käsitellään kuolemaan tai sairaaloiden vuodeosastohoitoon johtaneita tapaturmia (Kuvio 2). Näiden tapaturmien ehkäisyn tulisi näkyä turvallisuussuunnitelmissa. Tulevaisuudessa, kun meillä on käytössä tieto polikliinisesti hoidetuista tapaturmapotilaista, voimme saada alueellista tietoa myös niistä tapaturmista, jotka ovat väestötasolla yleisiä mutta harvoin vaativat vuodeosastohoitoa ja jäävät siten vielä toistaiseksi tavoittamatta tässä raportissa. Polikliinisesti hoidetuista tapaturmista voi seurata pitkiä työstä poissaolojaksoja, toistuvia kiputiloja ja merkittävää haittaa jokapäiväiseen elämään. Ne voivat myös aiheuttaa leikkaushoitoja usean vuoden viiveellä. Tällaisin perustein mm. liikuntavammojen ehkäisy on kansallisissa ohjelmissa nostettu priorisoitavaksi kohteeksi. Liikuntavammat ovat väestötasolla yleisiä ja niiden yhteiskunnalliset seuraukset ovat merkittäviä, vaikka ne hoidetaan usein polikliinisesti. Jos halutaan laskennallisesti arvioida, paljonko tapaturmia alueella kaiken kaikkiaan sattuu, voidaan käyttää seuraavaa laskutapaa: on arvioitu, että jokaista tapaturmakuolemaa kohti on noin 30-kertainen määrä tapaturmista johtuvia vuodeosastohoitoja ja 200-kertainen määrä polikliinisesti hoidettuja tapaturmia 1. Tapaturmat, jotka katsaus kattaa Kuolemat Vuodeosastohoito Polikliiniset hoidot Oma hoito Kuvio 2. Tapaturmat, joita katsauksessa käsitellään. 1 Olyckor i siffror: en rapport om olycksutvecklingen i Sverige. Karlstad: Räddningsverket/NCO, 2007:7. Antal sidor: 242. Statistik. 6

Katsauksessa kuvataan alueen asukkaille sattuneita tapaturmia. Koska meillä ei ole käytettävissä tietoa tapaturman sattumispaikasta, on tapaturma sijoitettu alueelle henkilön kotikunnan mukaan. Näin esimerkiksi kotkalaisen henkilön Lapissa sattunut tapaturma kirjautuu Kymenlaakson alueen tapaturmaksi. Taulukossa 1 on lueteltu alueen kunnat vuoden 2010 kuntajaon mukaisesti sekä kuntien väestörakenne ikäryhmissä olevien väestönosuuksien mukaan raportin taulukoissa käytettävin ikäryhmittäin 2. Taulukko 1. Alueen kunnat (2010 kuntajako) ja väestörakenne 3 ikäryhmittäin (2010), N. Kunta 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Koko alue 20% 2% 5% 5% 32% 15% 13% 5% 174 192 Forssa 17% 3% 6% 6% 30% 17% 16% 6% 17 856 Hattula 23% 2% 4% 5% 34% 15% 12% 4% 9 641 Hausjärvi 24% 2% 3% 4% 36% 15% 11% 4% 8 740 Humppila 20% 2% 4% 5% 32% 17% 15% 6% 2 515 Hämeenlinna 19% 3% 6% 6% 31% 15% 14% 6% 66 722 Janakkala 23% 2% 4% 4% 34% 15% 13% 5% 16 844 Jokioinen 23% 2% 4% 5% 33% 16% 12% 5% 5 736 Loppi 24% 2% 3% 4% 33% 15% 13% 5% 8 258 Riihimäki 21% 3% 6% 6% 34% 14% 12% 5% 28 695 Tammela 22% 3% 4% 4% 33% 15% 13% 6% 6 610 Ypäjä 19% 2% 5% 5% 31% 17% 13% 7% 2 574 2 Väestötietotaulukot sukupuolittain sähköisessä muodossa: http://pxweb2.stat.fi/database/statfin/vrm/vaerak/vaerak_fi.asp 3 Lähde: Tilastokeskus 7

4 TAPATURMAISET KUOLEMAT ALUEELLA Tietolähteenä tapaturmaisten kuolemien kuvauksessa käytetään Tilastokeskuksen kuolemansyytilastoa. Suomessa valtaosassa ns. ei-luonnollisia kuolemia tehdään oikeuslääketieteellinen tutkimus, jossa kuolemansyy määritellään. Etenkin nuorilla kuolemansyytutkimukset toteutetaan lähes 100 %:sti, vanhemmilla harvemmin 4. Tietoa kuolemansyystä voidaan pitää luotettavana. Tapaturmaiset kuolemat kirjautuvat alueelle silloin, kun tapaturmassa kuolleen kotikunta sijaitsee alueella. Aluejaon perusteena ei siis ole se, missä kunnassa tapaturma sattui. Taulukko 2. Tapaturmaiset kuolemat alueella kymmenen vuoden aikana vuosina 2001 2010 iän ja sukupuolen mukaan. 5 6 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Liikenne, kevyt <5 <5 <5 <5 <5 7 9 8 Liikenne, moottoriajoneuvot 11 <5 11 8 19 13 24 7 Kaatuminen ja putoaminen <5 <5 <5 <5 30 30 93 271 Hukkuminen <5 <5 <5 <5 14 18 11 <5 Tukehtuminen <5 <5 <5 <5 8 8 6 10 Tulipalo <5 <5 <5 <5 7 10 <5 <5 Paleltuminen <5 <5 <5 <5 6 <5 <5 6 Alkoholimyrkytys <5 <5 <5 <5 65 43 13 <5 Muu myrkytys 7 <5 <5 5 6 34 12 17 6 Muut tapaturmat <5 <5 <5 <5 18 7 25 15 Yhteensä 30 10 30 20 200 150 200 330 Miehet Naiset Yht. Vertailu Liikenne, kevyt 22 9 30 - Liikenne, moottoriajoneuvot 67 28 100 - Kaatuminen ja putoaminen 202 227 430 - Hukkuminen 42 7 50 - Tukehtuminen 20 14 30 - Tulipalo 18 8 30 +74% Paleltuminen 10 8 20 - Alkoholimyrkytys 88 36 120-17% Muu myrkytys 57 28 90 - Muut tapaturmat 47 23 70 - Yhteensä 570 390 960-4 Lunetta P, Lounamaa A, Sihvonen S (2007): Surveillance of injury-related deaths: medicolegal and autopsy rates and trends in Finland. Injury Prevention 2007;13:282-284 5 Vertailu -sarake kertoo kuinka paljon alueella havaittu kuolemien määrä poikkeaa siitä kuolleiden määrästä, joka olisi odotettavissa, jos alueen kuolleisuus olisi samanlaista kuin koko Suomessa. Esimerkiksi +10% kertoisi alueella tapahtuvan 10 prosenttia odotettua enemmän kuolemia. Vain tilastollisesti merkitsevät poikkeamat ilmoitetaan. Jos taulukossa esiintyy symboli -, se tarkoittaa, että vertailussa laskettu ero ei ole tilastollisesti merkitsevä. 6 Jos Vertailu-sarakkeessa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tällaisessa tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 7 Muut myrkytykset ovat pääosin lääke- ja huumausainemyrkytyksiä. 8

Liikennetapaturma, kevyt liikenne Liikennetapaturma, moottoriajoneuvot Kaatuminen ja putoaminen Hukkuminen Tukehtuminen Tulipalo Paleltuminen Muut tapaturmat Myrkytykset 0 20 40 60 80 100 Päihtyneiden osuus (%) Kuvio 3. Päihtyneiden osuudet tapaturmissa kuolleista alueella vuosina 2005 8 2010, %. Kuolemantapauksia 0 20 40 60 80 100 120 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Liikenne Kaatuminen ja putoaminen Alkoholimyrkytys Muu myrkytys Muut tapaturmat Kuvio 4. Tapaturmissa kuolleet syyn mukaan alueella vuosina 2001 2010, N. 8 Kuolemansyytilastossa olevan päihtymystiedon luokitusmuutoksen (2005) takia vuosirajaus on tässä yhteydessä vuodesta 2005 eteenpäin mahdollisimman hyvän yhteensopivuuden varmistamiseksi. 9

5 VUODEOSASTOHOITOA VAATINEET TAPATURMAT ALUEELLA Kun pyrkimyksenä on ehkäistä tapaturmia ja tavoitteeksi asetetaan nolla tapaturmaa, on tärkeää tarkastella lukumääriä ja lukumäärissä tapahtuvia muutoksia. Tämä kappale sisältää koko aluetta koskevia tietoja. On myös hyvä verrata eri alueita keskenään. Näin voidaan saada ajatuksia siitä, millä alueilla ennalta ehkäisevää työtä tulisi ensisijaisesti tehdä. Kappaleessa 6 esitetään tapaturmiin liittyviä tietoja alueen kunnista tapaturman tyypin, ikäryhmien ja sukupuolen mukaan jaoteltuna. Hoitopäivät, hoitojaksot ja potilaat Kansalliset tietojärjestelmät kattavat tällä hetkellä sairaaloiden vuodeosastoilla tapahtuvan hoidon (hoitoilmoitusrekisteri). Tietojärjestelmässä noudatetaan kansainvälistä luokitusjärjestelmää. Kaikista sairaalahoidoista voidaan poimia ne, joissa hoidon syy on ollut vammojen hoitaminen. Vamma voi syntyä tapaturmaisessa onnettomuudessa, väkivallan seurauksena tai se voi olla itse aiheutettu. Koska sairaaloiden vuodeosastohoitoja kuvaavissa aineistossa ei aina ole merkitty, onko vamma syntynyt tapaturmatilanteessa vai väkivallan yhteydessä, on tässä kappaleessa esitetyissä tunnusluvuissa laskettu yhteen tapaturma- ja väkivaltahoidot. Valtaosaan (n. 85 %) hoidon syynä on kuitenkin tapaturma. Tuhansia hoitopäiviä 0 5 10 15 20 25 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Kaatuminen ja putoaminen, 75-vuotta täyttäneet Kaatuminen ja putoaminen, alle 75-vuotiaat Liikennetapaturma, moottoriajoneuvot Liikennetapaturma, kevyt liikenne Muu myrkytys Tulipalo Paleltuminen Hengitystä estävät tapaturmat Veteen vajoaminen Alkoholimyrkytys Kuvio 5. Tapaturmien ja väkivallan hoidosta kertyneet hoitopäivät alueella vuosina 2001 2010, tuhansia päiviä. 10

Taulukko 3. Tapaturmien ja väkivallan aiheuttamat hoitojaksot kymmenen vuoden aikana vahinkotyypin, iän ja sukupuolen mukaan alueella vuosina 2001 2010, N. Miehet 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Liikenne, kevyt 139 9 22 36 227 95 126 49 700 Liikenne, moottoriajoneuvot 271 73 137 161 491 113 114 50 1 410 Kaatumis- ja putoamistapaturma 884 123 364 304 2 522 1 403 2 103 1 467 9 170 Veteen vajoaminen <5 <5 <5 <5 <5 <5 10 <5 20 Hengitystä estävät tapaturmat 40 <5 <5 <5 19 7 6 <5 80 Tulipalo 10 <5 5 9 43 20 6 <5 100 Paleltuminen <5 <5 <5 <5 <5 12 16 <5 40 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 67 <5 <5 14 58 17 9 15 190 Alkoholimyrkytys 18 <5 <5 <5 11 9 <5 <5 40 Muu tapaturma 522 146 354 366 2 095 1 009 1 266 1 276 7 030 Yhteensä 1 960 360 880 890 5 470 2 690 3 660 2 860 18 770 Naiset 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Liikenne, kevyt 77 10 13 16 185 97 142 62 600 Liikenne, moottoriajoneuvot 103 28 49 34 155 54 67 32 520 Kaatumis- ja putoamistapaturma 596 55 119 134 1 535 1 167 3 353 5 967 12 930 Veteen vajoaminen <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 Hengitystä estävät tapaturmat 27 <5 <5 <5 6 <5 7 9 50 Tulipalo <5 <5 <5 <5 11 <5 <5 <5 20 Paleltuminen <5 <5 <5 <5 7 <5 10 7 30 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 59 <5 9 10 41 17 22 25 190 Alkoholimyrkytys 34 <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 40 Muu tapaturma 309 36 116 122 1 305 723 1 195 756 4 560 Yhteensä 1 210 130 310 320 3 250 2 070 4 800 6 860 18 950 Yhteensä 3 170 490 1 190 1 210 8 720 4 750 8 460 9 720 37 710 11

Kartta 1. Vertailutieto koko maan tilanteeseen nähden vammojen ja myrkytysten aiheuttamien hoitojaksojen osalta alueen kunnissa vuosina 2006-2010. Kartta: Maanmittauslaitoksen Yleiskartta 1:4 500 000, 2011. Kartta on aluehallintorajojen mukainen ja sisältää myös vesistöalueet. 109 82 Vertailuluku, % -29... -20 981 103 169 61 834 165 86-19... -10-9... -5-4... +4 +10... +19 433 694 Kuntakoodi Kunnan nimi Kuntakoodi Kunnan nimi 61 Forssa 82 Hattula 86 Hausjärvi 103 Humppila 109 Hämeenlinna 165 Janakkala 169 Jokioinen 433 Loppi 694 Riihimäki 834 Tammela 981 Ypäjä 12

Taulukko 4. Tapaturmien ja väkivallan seurauksena hoidetut potilaat kymmenen vuoden aikana vahinkotyypin, iän ja sukupuolen mukaan alueella vuosina 2001 2010, N. Miehet 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Liikenne, kevyt 122 8 17 26 170 74 74 27 510 Liikenne, moottoriajoneuvot 206 52 101 95 271 68 62 22 830 Kaatumis- ja putoamistapaturma 721 104 283 244 1 779 820 1 013 698 5 500 Veteen vajoaminen <5 <5 <5 <5 <5 <5 6 <5 10 Hengitystä estävät tapaturmat 33 <5 <5 <5 16 6 6 <5 70 Tulipalo 7 <5 5 8 29 12 <5 <5 70 Paleltuminen <5 <5 <5 <5 <5 7 12 <5 30 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 63 <5 <5 12 52 16 9 12 170 Alkoholimyrkytys 18 <5 <5 <5 10 9 <5 <5 40 Muu tapaturma 464 136 300 287 1 634 717 771 362 4 560 Yhteensä 1 550 300 660 630 3 570 1 580 1 770 990 10 570 Naiset 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Liikenne, kevyt 67 8 8 14 110 80 99 40 420 Liikenne, moottoriajoneuvot 80 21 39 27 106 40 34 15 350 Kaatumis- ja putoamistapaturma 504 44 101 107 1 079 735 1 692 2 491 6 550 Veteen vajoaminen <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 Hengitystä estävät tapaturmat 23 <5 <5 <5 6 <5 6 8 50 Tulipalo <5 <5 <5 <5 9 <5 <5 <5 20 Paleltuminen <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 5 20 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 58 <5 8 9 39 17 19 25 180 Alkoholimyrkytys 33 <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 40 Muu tapaturma 273 34 94 110 1 052 530 765 443 3 250 Yhteensä 1 000 110 230 250 2 230 1 310 2 380 2 760 9 910 Yhteensä 2 560 400 890 880 5 800 2 890 4 140 3 750 20 470 13

Taulukko 5. Tapaturmien ja väkivallan hoidosta kertyneet hoitopäivät kymmenen vuoden aikana vahinkotyypin, iän ja sukupuolen mukaan alueella vuosina 2001 2010, N. Miehet 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Liikenne, kevyt 300 29 49 532 986 599 1 199 1 651 5 350 Liikenne, moottoriajoneuvot 1 634 457 918 1 073 5 639 2 092 1 303 699 13 820 Kaatumis- ja putoamistapaturma 1 699 286 1 516 850 13 766 10 865 27 503 27 175 83 660 Veteen vajoaminen 5 <5 <5 <5 <5 5 75 7 100 Hengitystä estävät tapaturmat 45 24 <5 <5 317 23 23 32 460 Tulipalo 73 <5 24 58 756 202 74 <5 1 190 Paleltuminen <5 <5 <5 18 42 150 155 <5 370 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 85 5 <5 49 152 60 22 173 550 Alkoholimyrkytys 19 <5 <5 <5 214 37 <5 <5 270 Muu tapaturma 1 277 361 943 1 321 8 966 7 049 21 580 58 956 100 450 Yhteensä 5 140 1 170 3 450 3 900 30 840 21 080 51 940 88 690 206 210 Naiset 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Liikenne, kevyt 197 41 88 34 1 190 489 1 293 1 502 4 830 Liikenne, moottoriajoneuvot 472 198 273 153 695 371 642 347 3 150 Kaatumis- ja putoamistapaturma 866 90 271 374 5 308 8 477 52 200 129 953 197 540 Veteen vajoaminen <5 <5 <5 <5 <5 <5 5 <5 10 Hengitystä estävät tapaturmat 39 <5 <5 <5 7 5 14 22 90 Tulipalo 13 <5 <5 <5 31 <5 140 20 210 Paleltuminen <5 <5 8 <5 62 5 116 49 240 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 100 5 23 23 111 41 172 122 600 Alkoholimyrkytys 41 <5 <5 <5 5 7 <5 <5 50 Muu tapaturma 811 68 430 318 5 942 4 346 10 480 8 357 30 750 Yhteensä 2 540 400 1 090 900 13 350 13 740 65 060 140 370 237 470 Yhteensä 7 680 1 570 4 550 4 810 44 190 34 830 117 000 229 070 443 680 14

Vuoden aikana hoitoon tulleiden potilaiden määrä on pienempi kuin vuoden aikana alkaneiden hoitojaksojen määrä. Tämä johtuu siitä, että joitakin vammoja tarvitsee hoitaa sairaalassa useamman kerran. Usein potilas myös siirretään esimerkiksi yliopistollisesta keskussairaalasta aluesairaalaan tai terveyskeskuksen vuodeosastolle jatkohoitoon. Lukumäärä 0 1000 2000 3000 4000 Hoitojaksoja Potilaita 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Kuvio 6. Tapaturmien ja väkivallan hoidosta syntyneet hoitojaksot ja hoidetut potilaat alueella vuosina 2001 2010, N. 15

Hoitokäytännöt muuttuvat. Hoitojaksot lyhenevät ja osa aiemmin vuodeosastohoitoa vaatineista hoidoista tapahtuu polikliinisesti avohoitona. Vanhemman väestön hoitojaksot ovat usein pitkiä ja katkeavat useampaan lyhytkestoisempaan hoitojaksoon eri hoitopaikassa. Hoitojakson pituus ei siis suoraan kerro vamman vakavuudesta. Joka tapauksessa pitkien hoitojaksojen lukumäärä/osuus kuvaa vakavien tapaturmien kehitystä. Prosenttia (%) 0 10 20 30 40 50 2-7 vuorokautta 1 vuorokausi 8 vuorokautta tai enemmän 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Kuvio 7. Tapaturmien ja väkivallan hoidosta syntyneiden hoitojaksojen jakauma hoitojakson pituuden mukaan alueella vuosina 2001 2010, %. Taulukko 6. Tapaturmien ja väkivallan aiheuttamat hoitojaksot kymmenen vuoden aikana vahinkotyypin ja hoitojakson pituuden mukaan alueella vuosina 2001 2010, N. 1 päivä 2-7 päivää 8- päivää Yhteensä % Liikenne, kevyt 432 608 265 1 305 3 Liikenne, moottoriajoneuvot 573 881 478 1 932 5 Kaatumis- ja putoamistapaturma 6 269 9 545 6 282 22 096 59 Veteen vajoaminen 7 12 3 22 0 Hengitystä estävät tapaturmat 81 41 8 130 0 Tulipalo 25 44 49 118 0 Paleltuminen 10 22 31 63 0 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 219 123 29 371 1 Alkoholimyrkytys 60 15 6 81 0 Muu tapaturma 3 706 4 849 3 041 11 596 31 Yhteensä 11 382 16 140 10 192 37 714 100 16

Taulukko 7. Sairaalat, joissa alueen asukkaat on hoidettu vuonna 2010, N. vähintään 10 potilasta vuonna 2010, hoitopäivät laskettu vuoden alusta. Yhdellä palveluntuottajalla voi olla useita toimipaikkoja, lisätietoja http://www.stakes.fi/fi/tilastot/toimipaikat/toimipaikkakoodit.htm Palveluntuottaja Hoitojaksoja Potilaita Hoitopäiviä Hoitopäiviä / hoitojaksoja 40309 - KANTA-HÄMEEN KESKUSSAIRAALA 2 263 1 910 10 660 4.7 90614 - FORSSAN SEUDUN TERVEYSKESKUS 550 368 7 506 13.3 50290 - TAMPEREEN YLIOPISTOLLINEN SAIRAALA 295 246 989 3.3 90635 - HÄMEENLINNAN SEUDUN TERVEYSKESKUS 222 189 6 881 28.4 60745 - SAIRAALA MEHILÄINEN HÄMEENLINNA 158 155 158 1.0 90726 - RIIHIMÄEN SEUDUN TERVEYSKESKUS 165 131 6 659 35.2 50200 - HELSINGIN YLIOPISTOLLINEN KESKUSSAIRAALA 37 34 189 5.1 40426 - HYVINKÄÄN SAIRAANHOITO-ALUE/ HYVINKÄÄN SAIRAALA 7 6 8 1.1 40406 - LOIMAAN ALUESAIRAALA 9 9 27 3.0 90179 - JANAKKALAN TERVEYSKESKUS 68 55 1 221 17.7 60693 - ILVESKOTI 84 35 5 577 53.1 60613 - INVALIDISÄÄTIÖ/SAIRAALA ORTON 51 42 147 2.9 60611 - DIACOR SAIRAALA 38 38 38 1.0 60713 - LÄÄKÄRIKESKUS OPERON 37 37 37 1.0 40318 - PÄIJÄT-HÄMEEN KESKUSSAIRAALA 4 4 4 1.0 50230 - TYKS / RAISION SAIRAALA 11 7 35 3.2 60718 - TEKONIVELSAIRAALA COXA OY 36 30 125 3.5 60605 - DEXTRA MUNKKIVUOREN LÄÄKÄRIKESKUS OY:N SAIRAALA 29 27 29 1.0 60702 - SAIRAALA LASERI OY 26 26 26 1.0 60651 - SAIRAALA MEHILÄINEN TURKU 25 25 25 1.0 60626 - SAIRAALA MEHILÄINEN HELSINKI 24 24 24 1.0 40312 - MIKKELIN KESKUSSAIRAALA 1 1 1 1.0 60621 - INVALIDILIITON KÄPYLÄN KUNTOUTUSKESKUS /SYNAPSIA 19 19 686 34.3 60695 - SAIRAALA PULSSI 20 18 20 1.0 60617 - KAUNIALAN SOTAVAMMASAIRAALA 32 16 2 130 56.1 60704 - TURUN KORVACENTER OY 18 16 18 1.0 60697 - KOSKIKLINIKKA 13 13 13 1.0 40302 - KESKI-SUOMEN KESKUSSAIRAALA 6 6 8 1.3 60763 - SAIRAALA MEHILÄINEN LAHTI 13 12 13 1.0 60644 - SAIRAALA MEHILÄINEN TAMPERE 12 11 12 1.0 17

Tapaturmatyypit Luokittelemalla hoitojaksoja taustamuuttujien mukaan, päästään lähemmäksi niitä väestöryhmiä ja tapaturmien sattumispaikkoja, joihin ennaltaehkäiseviä toimia tulisi suunnata. Sairaalahoitoja koskevista taulukoista ja kuvioista puuttuvat tiedot polikliinisesti hoidetuista potilaista, näin ollen vain varovaisia tulkintoja voidaan tehdä. Esimerkiksi liikuntatapaturmat, joita suomalaisille sattuu yli 300 000 vuosittain, ovat useimmiten polikliinisesti hoidettuja eivätkä siten näy raportin luvuissa. Tapaturmatyyppi ilmaisee tapaturmaan liittyneen toiminnon tai tapahtumapaikan. Valtakunnallisen tilastoaineiston käyttöä hankaloittaa, jos tieto tapaturmatyypistä on sairaalassa jätetty merkitsemättä tai se on kirjattu ehkäisevän työn kannalta vähän informaatiota sisältävään luokkaan muu tai määrittämätön tapaturma. Kaksi viimeksi mainittua luokkaa ovat edelleen liian suuria. Ehkäisevän työn kannalta olisi tärkeää, että sairaaloissa tuotetun tiedon laatu paranisi. Ehkäisevää työtä tekevien tulisi neuvotella aineistosta terveydenhuollon toimijoiden kanssa. Useissa sairaaloissa kirjaamistarkkuus onkin parantunut vuosituhannen vaihteesta. Prosenttia (%) 0 10 20 30 40 50 Kirjattu muu tai määrittämätön, pelastusalue Kirjattu muu tai määrittämätön, koko maa Tapaturmatyyppiä ei kirjattu, koko maa Tapaturmatyyppiä ei kirjattu, pelastusalue 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Kuvio 8. Tapaturmatyypin kirjaamisaktiivisuus alueella ja koko maassa vuosina 1999 2010, %. 18

Alla esitetään kuva siitä, miten alueen asukkaille sattuneet tapaturmat jakautuvat kotona, urheilu- ja liikuntatilanteissa, liikennealueella, työssä tai päiväkodissa/koulussa sattuviin tapaturmiin (kuvio 9). Tämä tieto tallennetaan sairaalassa potilaan hoidon yhteydessä. Seuraavalla sivulla esitetty kuvio 10 kuvaa saman asian koko maassa. Tapausten lukumäärä 0 500 1000 1500 Kotitapaturma Muu vapaa-ajan tapaturma Kirjattu muu tai määrittämätön Liikenne Urheilu- tai liikuntatapaturma Työtapaturma tai työhin liittyvä ulkoinen tekijä Tapaturma sairaalassa tai sairaalaoloihin liittyvä ulkoinen tekijä Ei kirjattu Tapaturma koulussa tai päiväkodissa 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Kuvio 9. Tapaturmatyypit alueella vuosina 1999 2010, N. 19

Tapausten lukumäärä 0 10000 20000 30000 40000 Kotitapaturma Muu vapaa-ajan tapaturma Kirjattu muu tai määrittämätön Liikenne Urheilu- tai liikuntatapaturma Työtapaturma tai työhön liittyvä ulkoinen tekijä Ei kirjattu Tapaturma sairaalassa tai sairaalaoloihin liittyvä ulkoinen tekijä Tapaturma koulussa tai päiväkodissa 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Kuvio 10. Tapaturmatyypit koko maassa vuosina 1999 2010, N. Taulukko 8. Tapaturman aiheuttamat hoitojaksot tapaturmatyypin mukaan vuosina 1999 2010 alueella. Tapaturmatyyppiä ei kirjattu 2 149 Liikenne 3 818 Kotitapaturma 15 099 Urheilu- tai liikuntatapaturma 1 918 Muu vapaa-ajan tapaturma 7 693 Tapaturma sairaalassa tai sairaalaoloihin liittyvä ulkoinen tekijä 1 021 Työtapaturma tai työhön liittyvä ulkoinen tekijä 2 016 Tapaturma koulussa tai päiväkodissa 345 Muu tai määrittämätön tapaturmatyyppi 5 341 20

6 TAPATURMAT KUNNITTAIN Alueen asukkaiden ikärakenne vaikuttaa tapaturmien ja väkivallan määrään. Eroihin voivat vaikuttaa myös muut tekijät kuten työllisyys, kevyen liikenteen väylästöt, alueella toimivien työnantajien työturvallisuudesta huolehtiminen, elämän aikana saatu turvallisuusneuvonta, alkoholin käyttö jne. Pääsääntöisesti näitä alueen eroihin vaikuttavia taustatekijöitä ei vertailuluvuissa voida ottaa huomioon. Eroja selittäviä syitä tulee kuitenkin pohtia, kun mietitään paikallisen turvallisuustyön tavoitteita. Kun halutaan vertailla poikkeavatko alueelliset luvut siitä, mitä niiden oletettaisiin koko Suomen lukuihin perustuvien tietojen perusteella olevan, voidaan ikä- ja sukupuolirakenteesta johtuvia eroja ottaa huomioon vakiointimenettelyllä. Vakiointimenettelynä on käytetty epäsuoraa vakiointia. Epäsuorassa vakiointimenettelyssä lasketaan ensin alueelle odotettu lukumäärä tapahtumia sillä oletuksella, että alueen tapahtumatiheys (esimerkiksi kuolleisuus) ikäryhmittäin ja sukupuolittain olisi samanlainen kuin koko Suomessa. Tämän jälkeen verrataan alueella todellisuudessa havaittua tapahtumamäärää alueelle odotettuun tapahtumamäärään. Menetelmät on kuvailtu tarkemmin verkossa löytyvässä menetelmäselosteessa 9. Esimerkki 1: Jos taulukossa on luvun perässä prosenttiluku +10%, se tarkoittaa, että alueella on kyseisen tyyppisiä tapahtumia 10 prosenttia odotettua enemmän. Esimerkki 1.1: Hoitojaksojen määriä sisältävässä taulukossa lukee liikennetapaturma -sarakkeessa 712-27%. Tulkinta: kuntalaisilla on ollut 712 liikennetapaturmaksi kirjattua hoitojaksoa, mikä on 27% vähemmän kuin koko Suomen lukujen perusteella olisi odotettu. Esimerkki 1.2: Hoitopäivien määriä sisältävässä sarakkeessa on luku 6539 +33%. Tulkinta: kuntalaisille on kertynyt tarkasteluajanjaksolla 6539 hoitopäivää, mikä on 33% enemmän kuin koko Suomen lukujen perusteella olisi odotettu. Esimerkki 2: Jos taulukossa luvun perässä ei ole lisäksi prosenttilukua vaan sen tilalla symboli -, se tarkoittaa, että poikkeama odotetusta luvusta on niin pieni, ettei se riittävän paljon ylitä arvioitua satunnaisuudesta johtuvaa vaihtelua (eli poikkeama ei ole tilastollisesti merkitsevä). Huomautus 1: Vaikka ero odotettuun määrään nähden olisi tilastollisesti merkitsevä, on hyvä pohtia kuinka suuri käytännön merkitys sillä on. Tilastollisesti merkitsevä ei (aina) tarkoita käytännössä merkittävää. Esimerkiksi 100% odotettua enemmän silloin, kun hoitojaksojen määrä on 15 ei välttämättä ole yhtä painava tulos kuin 50% odotettua enemmän hoitojaksojen määrän ollessa 15 000. Huomautus 2: Jos taulukossa luvun perässä on symboli *, se tarkoittaa, että tilastollista merkitsevyyttä ei ole voitu luotettavasti laskea. Tällöin kyse on yleensä pienistä havainto- tai väestömääristä. 9 http://www.thl.fi/tapaturmat/alueraportit menetelmäseloste 21

Taulukko 9. Tapaturmien ja väkivallan aiheuttamat hoitojaksot, potilaat, hoitopäivät ja kuolemat 10 11 12 viiden vuoden aikana, 2006-2010. Kunta Hoitojaksoja Potilaita Hoitopäiviä Hoitopäiviä/ hoitojaksoja Kuolleita Koko alue 21 570-4% 12 560-7% 235 380 +10% 10.6 700 - Forssa 2 930 +19% 1 547 +6% 40 247 +65% 13.3 93 - Hattula 1 040-10% 645-10% 9 704-9.1 28 - Hausjärvi 990-593 -10% 10 460-10.3 32 - Humppila 280-21% 162-23% 1 199-66% 4.3 11 - Hämeenlinna 8 110-8% 4 887-8% 97 301-11.6 266 - Janakkala 1 720-17% 1 096-15% 13 719-29% 7.8 68 - Jokioinen 710-403 -9% 3 075-55% 4.3 19 - Loppi 1 160 +13% 617-15 330 +64% 12.7 26 - Riihimäki 3 510-2 021-6% 37 991 +19% 10.6 106 - Tammela 780-12% 447-16% 4 515-49% 5.7 32 - Ypäjä 350-216 - 1 836-51% 5.2 17-10 Taulukon lukujen jälkeen esiintyvät prosenttiluvut kertovat vertailutiedon koko Suomeen nähden (ks. s. 21). 11 Jos taulukossa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin vertailulukuun liittyvää merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tällaisessa tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 12 Jos taulukossa esiintyy symboli -, se tarkoittaa, että vertailun tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä. 22

Taulukko 10. Tapaturman ja väkivallan aiheuttamat hoitojaksot vahinkotyypin mukaan viiden vuoden 13 14 15 aikana, 2006-2010. Kunta Liikennetapaturma Kaatumis- ja putoamistapaturma Väkivalta (itse tai toisen aiheuttama) Muu tapaturma Tietoa ei kirjattu Yhteensä Koko alue 1 730-11 280-750 -22% 6 670-1 150-50% 21 570-4% Forssa 251 +47% 1 617 +30% 148 +60% 717-198 - 2 930 +19% Hattula 93-461 -15% 22-422 +24% 39-50% 1 040-10% Hausjärvi 85-556 - 23-280 - 46-42% 990 - Humppila 17 * 137-18 * 95-8 * 280-21% Hämeenlinna 606-4 241-266 -27% 2 631-365 -58% 8 110-8% Janakkala 147-853 -17% 46-28% 620-57 -66% 1 720-17% Jokioinen 53-380 - 23-196 - 53-710 - Loppi 120 +75% 581-14 -35% 364 +23% 82-1 160 +13% Riihimäki 269-1 889 +11% 151-979 - 220-36% 3 510 - Tammela 56-393 - 26-257 - 52-780 -12% Ypäjä 32 +89% 172-8 * 108-25 - 350-13 Taulukon lukujen jälkeen esiintyvät prosenttiluvut kertovat vertailutiedon koko Suomeen nähden (ks. s. 21). 14 Jos taulukossa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin vertailulukuun liittyvää merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tässä tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 15 Jos taulukossa esiintyy symboli -, se tarkoittaa, että vertailun tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä. 23

Taulukko 11. Kaatumisen tai putoamisen aiheuttamat hoitojaksot viiden vuoden aikana, 16 17 18 2006-2010. Kunta Kaatuminen jäätai lumikelillä Kaatuminen samalla tasolla Kaatuminen tai putoaminen portailla tai portailta Muu putoaminen tai hyppääminen Määrittämätön kaatuminen tai putoaminen Yhteensä Koko alue 810-23% 7 900-530 +22% 910 +10% 1 110 +24% 11 250 - Forssa 99-1 134 +26% 90 +115% 115 +44% 171 +97% 1 610 +29% Hattula 31-298 -20% 21 * 57 +57% 52 +84% 460-16% Hausjärvi 34-390 - 37 * 43-50 +57% 550 - Humppila 9 * 96-5 * 13 * 13 * 140-23% Hämeenlinna 333-17% 2 929-8% 180-335 - 457 +31% 4 230 - Janakkala 68-22% 595-17% 27-67 - 94-850 -17% Jokioinen 23-259 - 26 * 30-42 +114% 380 - Loppi 38-425 +23% 21 * 56-41 - 580 - Riihimäki 113-30% 1 388 +16% 106 +75% 138-140 - 1 890 +11% Tammela 38-267 - 13 * 41 +77% 34-390 - Ypäjä 20 * 114-8 * 17 * 13 * 170-16 Taulukon lukujen jälkeen esiintyvät prosenttiluvut kertovat vertailutiedon koko Suomeen nähden (ks. s. 21). 17 Jos taulukossa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin vertailulukuun liittyvää merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tällaisessa tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 18 Jos taulukossa esiintyy symboli -, se tarkoittaa, että vertailun tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä. 24

Kunta Taulukko 12. Tapaturman aiheuttamat hoitojaksot tapaturmatyypin mukaan viiden vuoden aikana, 19 20 21 2006-2010. Kotitapaturma Urheilu- tai liikuntatapaturma Muu vapaaajan tapaturma Työtapaturma tai työhön liittyvä ulkoinen tekijä Muu tapaturma Tietoa ei kirjattu Yhteensä Koko alue 6 680 +7% 840 +8% 3 640-20% 830-9 150-440 -55% 21 570-4% Forssa 1 018 +44% 74-556 +14% 109 +33% 1 125 +14% 49-41% 2 930 +19% Hattula 253-51 - 151-36% 52-510 - 20-1 040-10% Hausjärvi 347 +27% 38-184 - 30-374 -14% 17-990 - Humppila 94 - <5 * 52-9 * 112-5 * 280-21% Hämeenlinna 2 275-10% 368 +27% 1 378-21% 288-3 627-173 -53% 8 110-8% Janakkala 503-96 +46% 271-37% 68-748 -12% 37-38% 1 720-17% Jokioinen 232-25 - 140-42 +96% 258-8 * 710 - Loppi 419 +55% 36-151 -28% 48-489 +18% 18-1 160 +13% Riihimäki 1 168 +24% 121-544 -25% 125-1 463-87 -41% 3 510 - Tammela 253-24 - 143-39 - 309-16 - 780-12% Ypäjä 114-7 * 66-16 * 135-7 * 350-19 Taulukon lukujen jälkeen esiintyvät prosenttiluvut kertovat vertailutiedon koko Suomeen nähden (ks. s. 21). 20 Jos taulukossa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin vertailulukuun liittyvää merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tällaisessa tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 21 Jos taulukossa esiintyy symboli -, se tarkoittaa, että vertailun tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä. 25

Taulukko 13. Tapaturman ja väkivallan aiheuttamat hoitojaksot iän mukaan MIEHILLÄ, 22 23 24 viiden vuoden aikana vuosina 2006-2010. Kunta 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Koko alue 1 120-7% 190-21% 570-600 - 3 300-11% 1 610-13% 1 990-1 720 +26% 11 080-3% Forssa 100-12 -51% 84-111 +84% 425 +18% 220-311 +34% 160-1 420 +17% Hattula 67-9 - 24-35 - 199-89 - 96-102 +96% 620 - Hausjärvi 64-9 * 17-12 -43% 159-24% 56-40% 104-64 - 490-15% Humppila 11-37% <5 * <5 * 10 * 30-45% 30-31 - 10-60% 130-30% Hämeenlinn 445-79 - 228-239 - 1 185-11% 595-13% 707-740 +31% 4 220 - Janakkala 123-19 - 34-45 - 288-23% 138-23% 177-134 - 960-12% Jokioinen 27-38% 7 * 23 * 12-118 - 52-74 - 40-350 - Loppi 74-14 * 17-13 - 173-101 - 110-114 +99% 620 - Riihimäki 152-23% 24-41% 112-113 - 572-243 - 257-248 +29% 1 720 - Tammela 43-8 * 16-9 -43% 85-43% 59-84 - 85-390 -16% Ypäjä 15-5 * 9 * <5 * 62-22 -36% 39-19 -35% 170-22 Taulukon lukujen jälkeen esiintyvät prosenttiluvut kertovat vertailutiedon koko Suomeen nähden (ks. s. 21). 23 Jos taulukossa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin vertailulukuun liittyvää merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tällaisessa tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 24 Jos taulukossa esiintyy symboli -, se tarkoittaa, että vertailun tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä. 26

Taulukko 14. Tapaturman ja väkivallan aiheuttamat hoitojaksot iän mukaan NAISILLA, viiden 25 26 27 vuoden aikana vuosina 2006-2010. Kunta 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Koko alue 690-70 -38% 200-14% 230-1 930-6% 1 230-12% 2 340-10% 3 790-10 480-5% Forssa 67-6 -55% 26-32 - 267 +31% 166-304 - 640 +51% 1 510 +22% Hattula 49 - <5 * 7-14 - 89-25% 60-91 - 105-28% 420-21% Hausjärvi 41 - <5 * 7 * 6 * 111-60 - 86-191 - 510 - Humppila <5 * <5 * <5 * <5 * 22-26 - 46-47 - 150 - Hämeenlinn 270-30 -37% 85-108 - 681-11% 473-14% 925-15% 1 319-14% 3 890-13% Janakkala 63 - <5 * 13-21 - 169-82 -37% 165-28% 248-21% 770-23% Jokioinen 34 - <5 * <5 * <5 * 59-50 - 92-110 - 350 - Loppi 34 - <5 * 8 * 6 * 93-50 - 136-214 +53% 550 +17% Riihimäki 96-21% 17-35 - 32-338 - 226-350 - 693 +25% 1 790 - Tammela 26 - <5 * 7 * 5 * 71-29 - 93-164 - 400 - Ypäjä 6 - <5 * 7 * 5 * 30-10 -51% 54-55 - 170-25 Taulukon lukujen jälkeen esiintyvät prosenttiluvut kertovat vertailutiedon koko Suomeen nähden (ks. s. 21). 26 Jos taulukossa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin vertailulukuun liittyvää merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tällaisessa tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 27 Jos taulukossa esiintyy symboli -, se tarkoittaa, että vertailun tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä. 27

Sairaalahoitojen kustannukset Pitkät ja ketjuuntuneet hoitojaksot ovat merkittävä taloudellinen taakka kunnille. Useimmat tapaturma- ja väkivaltapotilaat hoidetaan kirurgian erikoisalalla. Vuonna 2006 Suomessa kirurgian erikoisalan hoitojaksot kestivät keskimäärin 3,5 vuorokautta. Kirurgian erikoisalalla tapahtuneen hoitojakson keskimääräinen kustannus oli 3117 euroa 28. Taulukossa 15 esitetyt luvut ovat arvioita, jotka perustuvat koko Suomesta laskettuihin diagnoosiryhmäkohtaisiin hoitokustannuksiin. Luvut eivät siis suoraan kerro alueen todellisia, toteutuneita kustannuksia, mutta ne antavat viitteitä kustannusten suuruusluokasta. Lisätietoja käytetystä laskentamentelmästä PERFECT-hankkeen menetelmäraportissa. 29 On myös huomioitava, että esitetyissä luvuissa on mukana vain erikoissairaanhoidon osuus, huomattava osa tapaturmien kustannuksista syntyy perusterveydenhuollossa ja sairauspoissaoloina. Taulukko 15. Tapaturman ja väkivallan aiheuttamien hoitojaksojen kustannukset vuonna 2010. Alue Hoitojaksojen kustannukset (tuhatta euroa) Koko Suomi 640 065 Koko alue 19 371 Forssa 2 504 Hattula 640 Hausjärvi 852 Humppila 182 Hämeenlinna 7 362 Janakkala 1 445 Jokioinen 442 Loppi 1 190 Riihimäki 3 728 Tammela 837 Ypäjä 188 Alue Hoitojaksojen kustannukset (tuhatta euroa) 28 Hujanen T, Kapiainen S, Tuominen U, Pekurinen M (2008): Terveydenhuollon yksikkökustannukset Suomessa vuonna 2006. Stakesin työpapereita 3/2008. 29 Peltola M, Juntunen M, Häkkinen U, Linna M, Rosenqvist G, Seppälä T, Sund R: PERFECT-Menetelmäraportti, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2/2009 http://info.stakes.fi/perfect/fi/ajankohtaista/index.htm 28

7 SAVUSTA, TULESTA JA LIEKEISTÄ VAMMAUTUMINEN Tulipaloihin liittyvät tehtävät ovat merkittävä osa pelastuslaitosten arkea. Tässä osiossa tarkastellaan savun, tulen tai liekkien 30 aiheuttamia henkilövahinkoja koko Suomessa, kun henkilövahingon vakavuusasteena on kuolema tai vähintään sairaalan vuodeosastohoitoa (ml. päiväkirurginen hoito) vaatinut tapaturma. Lisäksi kuviossa 11 kuvataan aikasarjan avulla tapaturmaisten tulipalojen johdosta tehtyjen hoitopäivien ja potilaiden määriä alueella kymmenen vuoden ajanjaksolla 2001-2010. Tapaturmaisesti tulipaloissa kuolleiden lukumäärä on ollut 50 ja 140 uhrin välillä vuosittain vuosien 1952-2007 aikana Suomessa 31. Kuolemien lisäksi sairaalahoitoihin joutuu vuosittain moninkertainen määrä henkilöitä. Savusta ja tulesta loukkaantuneiden ja kuolleiden määrä ja loukkaantumisten hoitoon tarvittujen hoitopäivien määrä vaihtelee iän ja sukupuolen mukaan. Avohoidossa hoidettuja henkilövahinkoja ei tässä raportissa ole voitu huomioida, mutta on tiedossa, että niiden määrä ylittää tässä raportissa mainitut lukumäärät. Taulukko 16. Palokuolemat ikäryhmittäin vuosina 2007-2009 ja 2010 koko maassa, kokonaismäärät (N) ja kokonaismäärät suhteutettuna miljoonaa asukasta kohti vuodessa (N/inh). Lähde: Kokki E (2011): Palokuolemat ja ihmisen pelastamiset tulipaloissa 2007-2010. B-sarja: tutkimusraportit 3/2011. Pelastusopisto. Ikäryhmä Palokuolleet 2007-2009 Palokuolleet 2010 N N / inh N N / inh 0-9 3 1.7 1 1.7 10-19 10 5.2 1 1.6 20-29 12 6.0 6 9.0 30-39 21 10.8 2 3.1 40-49 42 18.7 16 21.7 50-59 73 30.8 15 19.6 60-69 81 44.8 20 30.5 70-79 34 28.8 10 24.7 80-89 20 33.5 9 41.7 90+ 2 22.0 0 0.0 Yhteensä 299 18.8 80 14.9 30 Ilmaisulla halutaan tehdä ero varsinaisiin rakennuspaloihin, sillä terveydenhuollon rekistereistä saatava tieto kertoo pääasiallisesti vammautumisen mekanismin, mutta harvoin tapahtumapaikan. Loukkaantumisia koskevat luvut eivät siis kuvaa yksinomaan rakennuspaloissa loukkaantuneita, vaan niitä, joille loukkaantumisen syyksi on merkitty savu, tuli tai liekit. 31 Kokki E, Jäntti J (2009): Vakavia henkilövahinkoja aiheuttaneet tulipalot 2007-2008. B-sarja: tutkimusraportit 2/2009. Pelastusopisto. 29

Taulukko 17. Savun, tulen ja liekkien aiheuttamat hoitojaksot miehillä ja naisilla ikäryhmittäin vuosina 2001-2010 koko maassa, N. Miehet Naiset Yhteensä 0-9 158 62 220 10-19 390 69 459 20-29 411 82 493 30-39 429 89 518 40-49 574 169 743 50-59 582 193 775 60-69 350 165 515 70-79 192 113 305 80-89 76 103 179 90+ 6 18 24 Yhteensä 3 168 1 063 4 231 Taulukko 18. Savun, tulen ja liekkien aiheuttamat hoitopäivät miehillä ja naisilla ikäryhmittäin vuosina 2001-2010 koko maassa, N. Miehet Naiset Yhteensä 0-9 729 187 916 10-19 2 758 344 3 102 20-29 3 003 640 3 643 30-39 3 848 594 4 442 40-49 5 753 1 659 7 412 50-59 6 091 1 909 8 000 60-69 4 125 1 812 5 937 70-79 2 749 1 441 4 190 80-89 521 1 092 1 613 90+ 175 139 314 Yhteensä 29 752 9 817 39 569 Hoitopäiviä 0 100 200 300 400 Hoitopäivät 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Kuvio 11. Savun, tulen ja liekkien aiheuttamat hoitopäivät alueella vuosina 2001-2010. 30

Piste tapaturmille! -verkkopalvelu www.tapaturmat.fi Tietoa ja työvälineitä ammattilaisille tapaturmien ehkäisyyn ja turvallisuuden edistämiseen 31