JÄRVISEUDUN SEUTUKUNTA PÖYTÄKIRJA 2/2012 Sivu Järviseudun aluekehitysjaosto

JÄRVISEUDUN SEUTUKUNTA PÖYTÄKIRJA 2/2012 Sivu Järviseudun aluekehitysjaosto 16.3.2012 22 11 Terveyttä ja hyvinvointia matkailusta -hankerahoitukseen osallistuminen... 23 12 E-P:n aikuiskoulutusfoorumi -hankerahoitukseen osallistuminen... 27 13 Kuluttajien energianeuvoja Etelä-Pohjanmaalla -hankerahoitukseen osallistuminen... 29 14 LEADER-toiminta ohjelmakaudella 2014-2020... 31

Aluekehitysjaosto 16.3.2012 23 KOKOUSAIKA Perjantai 16.3.2012 klo 9.00 10.30 KOKOUSPAIKKA Alajärven kaupunginvirasto SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET Vähähyyppä Juhani, pj. Kankaanpää Tero Laasanen Juhani Määttä Reino Teittinen Seija, vpj. Läsnä Poissa MUUT SAAPUVILLA OLLEET Ahvenniemi Eero, Jsneuvoston pj. Rasinmäki Mikko, Jsneuvoston I vpj. Ahonen Esko, Jsneuvoston II vpj. Haapasuo Seppo, khallituksen pj. Keisala Juha-Pekka, khallituksen pj. Niemi Anne, khallituksen pj. Rintamäki Esko, khallituksen pj. Savola Tapio, khallituksen pj. Vistbacka Raimo, E-P:n liiton hall. Kotanen Tapani, esittelijä/pöytäkirjanpit. LAILLISUUS JA PÄÄ- TÖSVALTAISUUS Todettiin kokous lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. ASIAT 11-14 PÖYTÄKIRJAN TAR- KASTUSTAPA Tämä pöytäkirja tarkastetaan seuraavassa kokouksessa. Tässä kokouksessa tarkastettiin 3.2.2011 pidetyn kokouksen pöytäkirja. PÖYTÄKIRJAN ALLE- KIRJOITUS JA VAR- MENNUS Juhani Vähähyyppä puheenjohtaja Tapani Kotanen pöytäkirjanpitäjä PÖYTÄKIRJAN TAR- KASTUS Pöytäkirja 3.2.2012 on luettu ja hyväksytty aluekehitysjaoston kokouksessa. Pöytäkirjanpitäjä Tapani Kotanen PÖYTÄKIRJAN NÄH- TÄVILLÄPITO Tämä pöytäkirja on yleisesti nähtävillä Alajärven kaupunginvirastolla 30.4.2012 Pöytäkirjanpitäjä Tapani Kotanen

Aluekehitysjaosto 16.3.2012 24 TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA MATKAILUSTA -HANKERAHOITUKSEEN OSALLIS- TUMINEN Akj 3.2.2012 5 Hankkeen hakija: Ähtärin kaupunki Kohderyhmä ja alue: Hankkeen kohderyhmänä ovat alueen hyvinvointi- ja matkailualan yritykset sekä niiden yritysverkostoon tiiviisti kuuluvat muut yhteistyökumppanit mm. kulttuurialan toimijat. Yhteistyön, verkostoitumisen ja toimintaympäristön kehittämiseen liittyvien toimenpiteiden osalta myös alueen kunnalliset toimijat, oppilaitokset ja kehittämisorganisaatiot kuuluvat kohderyhmään. Toiminta-alue on Järviseudun seutukunta sekä Kuusiokuntien alueesta Töysä ja Ähtäri. Verkostoitumisen osalta myös tämän alueen ulkopuolella sijaitsevia yrityksiä tulee mukaan Toiminta-aika: 1.3.2012 30.6.2014 Tulokset: 1. Terveysliikunnan ja ulkona liikkumisen kehittäminen terveys- ja hyvinvointipalvelunäkökulmasta. Tavoitteet: Liikunta on yksi terveenä pysymisen ja terveyden ylläpidon keskeinen elementti. Liikunnan merkitystä on alettu korostaa sekä työhyvinvoinnin että ikääntyneen väestön aktiivisena pysymisen näkökulmasta. Työnantajat ovat alkaneet jakaa työntekijöille liikunta- tai hyvinvointiseteleitä ja ikääntyneet saavat usein alennusta liikuntaharrastusten maksuista. Liikunta ja ulkona liikkuminen voivat antaa uusia toimintamahdollisuuksia niin hyvinvointi- kuin matkailualan yrityksille. Erityisesti metsässä liikkumisella on todettu olevan vaikutuksia myös henkiseen hyvinvointiin. Alueen kulttuurimaisemat ja kulttuurikohteet voidaan myös yhdistää ulkona liikkumiseen, ja siten tuoda lisää sisältöä ja kiinnostusta liikkumiseen. Kuntien vapaa-ajan ja kulttuuritoimen, seurojen sekä hyvinvointija matkailualan yritysten yhteistyöstä voi syntyä uusia palvelumuotoja, joista kaikki osapuolet hyötyvät. Terveysliikunta- ja hyvinvointipalvelujen yhteinen kehittäminen ja yhteisen toimintaympäristön luominen vaatii tiivistä julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin yhteistyötä, sillä kuntasektori ja seurat vastaavat usein liikuntaan liittyvän infrastruktuurin rakentamisesta ja ylläpidosta. Tässä hankkeessa mallinnetaan ja kehitetään tämän tyyppistä yhteistyötä ja yhteistä toimintaympäristöä. Osalla alan yrityksistä on oma, liikuntaa ja ulkona liikkumista tukeva toimintaympäristö. Myös näiden yritysten ja muiden yritysten, jotka voisivat käyttää samaa toimintaympäristöä, yhteistyön kehittämistä tuetaan.

Aluekehitysjaosto 16.3.2012 25 2. Pienten hyvinvointipalveluja tuottavien yritysten toimintaympäristön kehittäminen, toimivien mallien tuominen alueelle ja verkostoituminen alueen suurempien matkailualan veturiyritysten kanssa. Tavoitteet: Tavoitteena on alueen hyvinvointi- ja matkailupalveluja tuottavien tahojen toimintaympäristön kehittäminen. Alueen eri toimijoita aktivoidaan verkostoitumaan ja tuottamaan palveluita yhteistyössä, jolloin palvelutarjontaa saadaan laajennettua ja uudistettua. Hyvinvointipalveluja tuottavat yritykset voivat tuottaa hoito- ja hoivapalveluja, kauneudenhoitopalveluja, työhyvinvointiin liittyviä palveluja, terveyselintarvikkeisiin liittyviä palveluja tai näiden yhdistelmiä. Yhteinen toimintaympäristö parantaa mahdollisuuksia laajentaa markkinointia koskemaan myös kansainvälisiä asiakkaita. 3.Terveyspalveluiden ja matkailupalveluiden rajapinnan kehittäminen. Tavoitteet: Tavoitteena on selvittää mahdollisuuksia käynnistää matkailu- ja hyvinvointipalveluiden ja terveyspalveluiden välistä yhteistyötä ja/tai muuta vuorovaikutusta toimijoiden kesken. Näin lisätään palveluntarjontaa ja siten myös matkailijoiden viipymää alueella sekä laajennetaan asiakaskuntaa. Tämän tyyppisestä toiminnasta on olemassa toimintamalleja joistakin matkailukohteista sekä kotimaasta että ulkomailta. Keskeiset toimenpiteet: 1. Terveysliikunnan ja ulkona liikkumisen kehittäminen terveys- ja hyvinvointipalvelunäkökulmasta. Toimenpiteet: Olemassa oleviin reitteihin ja polkuihin ym. perustuen luodaan kaikkiin kuntiin vähintään yksi liikkumista edistävä uudentyyppinen reitti. Suunnittelussa huomioidaan terveysliikunta näkökulma, ulkona liikkuminen ja erityisesti metsässä liikkuminen nostetaan esiin henkisen hyvinvoinnin kannalta mm. green care toiminta, metsäkylvyt. Yhdistetään kulttuuri liikuntaan siten, reitin varrelle pyritään saamaan kulttuurikohteita, muita erityiskohteita tai reitti kulkee kulttuurimaisemassa. Pidetään erilaisia suunnittelu- ja työpajatapahtumia, joissa suunnitellaan reittejä ja edistetään verkostoitumista. Tavoitteena on kulttuuripalvelujen ja suomalaisen luonnon käytön lisääminen fyysisen ja henkisen hyvinvoinnin edistämiseen. 2. Pienten hyvinvointipalveluja tuottavien yritysten toimintaympäristön kehittäminen, toimivien mallien tuominen alueelle ja verkostoituminen alueen suurempien matkailualan veturiyritysten kanssa. Toimenpiteet: Pienten hyvinvointipalveluyritysten ja suurempien hyvinvointipalvelua ja/tai matkailupalveluja tuottavien yritysten välille rakennetaan yhteistyötä ja etsitään yhteistä toimintaympäristöä. Tietoa ja malle-

Aluekehitysjaosto 16.3.2012 26 ja uusista innovatiivisista toimintatavoista, yhteisistä tuotteista, markkinointimenetelmistä ja asiakasryhmistä haetaan sekä esitellään oman alueen toimijoille uusia tapoja toimia. Selvitetään ja aktivoidaan erilaisten uusien ja uusvanhojen hoitomuotojen saamista osaksi alueen hyvinvointi- ja matkailualaa. Näitä ovat mm. erilaiset luontaishoidot, vaihtoehtohoidot ja kansanlääkintä. Pidetään seminaareja ja erilaisia tietoisku- ja työpajatapahtumia, joissa jaetaan tietoa ja edistetään verkostoitumista. Tehdään kaksi opintomatkaa alueille, joissa yhteisten toimintaympäristöjen hyödyntäminen on hyvin järjestettyä ja innovatiivista. Kerätyn tiedon ja opintomatkoilta saadun tiedon avulla rakennetaan malli/malleja, miten yhteinen toimintaympäristö käytännössä toteutetaan omalla alueella. Alueella on useita toimijoita, joiden ympärille yhteistoimintaa voidaan kehittää. 3.Terveyspalveluiden ja matkailupalveluiden rajapinnan kehittäminen. Toimenpiteet: Haetaan tietoa ja tehdään selvitys terveyspalveluiden yhdistämismahdollisuuksista hyvinvointi- ja matkailupalveluihin. Rakennetaan omalle alueella toimintasuunnitelma, miten toiminta voisi toteutua omalla alueellamme. Selvitystyössä lähestytään asiaa mm. Ähtärin sairaalan, Veljeskodin ja alueella erilaisia hoitoja antavien yritysten yhteisen toimintaympäristön kehittämisnäkökulmasta. Selvitetään myös muiden alueen toimijoiden kiinnostusta käynnistää tämän tyyppistä toimintaa. Kustannusarvio: Palkat 135.000 ja ostopalvelut 38.000 ja välilliset kustannukset 27.000 eli kustannukset yhteensä 200.000. Rahoitus: EAKR 140.000, kunnat 55.000 ja yksityinen rahoitus 5.000. Kuntaraha: Kuntarahoitus jakautuu kuntien kesken seuraavasti: Muuta: asukasta*) % Alajärvi 10 784 32,81 18 046 Evijärvi 2 755 8,62 4 741 Lappajärvi 3 440 10,76 5 919 Soini 2 291 7,48 4 114 Töysä 3 152 9,86 5 424 Vimpeli 3 255 10,18 5 601 Ähtäri 6 482 20,28 11 155 Yhteensä 31 962 100,00 55 000 * Lähde: asukasluku 31.12.2010

Aluekehitysjaosto 16.3.2012 27 Akj 16.3.2012 11 Hankkeen arviointi ja liittyminen Järviseudun kehittämisohjelmaan: Yritystoiminnan edistäminen on Järviseudun kehittämisohjelman painopistealueita. Valmistelija: seutusihteeri Tapani Kotanen, p. (06) 2412 2220, 044 297 0220, tapani.kotanen(at)alajarvi.fi Esitys: Aluekehitysjaosto päättää osallistua hankkeen rahoitukseen yllä mainitun mukaisena Järviseudun seutukunnan osalta. Päätös: Aluekehitysjaosto päätti siirtää asian käsittelyä lisäselvitysten saamiseksi hankkeen toteuttamisesta ja kuntarahan kohdistumisesta kunnille. Hankesuunnittelija kutsutaan kokoukseen esittelemään hankesuunnitelmaa. Pyydettynä lisäselvityksenä aluekehitysjaoston tietoon tuodaan seuraavaa. Ähtärin kaupunki toimii hakijana ja hallinnoijana Etelä-Pohjanmaan Järvialueen KOKO-ohjelman mukaisessa hankkeessa Terveyttä ja hyvinvointia matkailusta. KOKO-alueeseen kuuluu Järviseudun seutukunta, Töysän kunta ja Ähtärin kaupunki. Rahoitusta hankkeeseen haetaan Etelä-Pohjanmaan liiton hallinnoimasta EAKR-ohjelmasta. Hankkeen suunniteltu toteutusaika on 1.3.2012 30.6.2014 ja sen budjetoidut kokonaiskustannukset ovat 180 000. Etelä-Pohjanmaan liiton osuus kustannuksista on 70 %, 126 000 ja alueen kuntien osuus on 27,5 %, 49 500, joka jakautuu kokonaisbudjetin mukaisesti vuosille 2012 2014 seuraavasti: v. 2012 18 700, v. 2013 22 000, v. 2014 8 800. Hankkeeseen osallistuvien yritysten osuus on 2,5 %. Jotta hankkeen kuntaraha kohdistuisi mahdollisimman hyvin ns. aiheuttamisperiaatteen mukaan, esitetään, että kuntarahoitus jakautuisi kuntien asukasluvun (50%) ja alan yritysten määrän (50%) suhteessa. Tällä periaatteella kustannus jakautuisi seuraavasti: Alajärvi 27,12 13 425 Evijärvi 8,48 4 196 Lappajärvi 11,33 5 610 Soini 12,07 5 977 Töysä 10,88 5 386 Vimpeli 9,26 4 583 Ähtäri 20,86 10 323 Yhteensä 100,00 49 500 Esitys: Aluekehitysjaosto päättää osallistua hankkeen rahoitukseen yllä mainitun mukaisena Järviseudun seutukunnan osalta.

Aluekehitysjaosto 16.3.2012 28 Päätös: Merkitään, että ohjelmakoordinaattori Virpi Palomäki oli asiantuntijana kuultavana tämän pykälän käsittelyn aikana klo. 9.00-9.45. Aluekehitysjaosto päätti osallistua hankkeen rahoitukseen. Lisäksi aluekehitysjaosto päätti, että kuntarahoituksesta puolet jaetaan kuntien asukasluvun suhteessa ja puolet hankkeeseen mukaan lähtevien yritysten (kotikunta) määrän suhteessa.

Aluekehitysjaosto 16.3.2012 29 E-P:N AIKUISKOULUTUSFOORUMI -HANKERAHOITUKSEEN OSALLISTUMINEN Akj 16.3.2012 12 Hankkeen hakija: Sedu Aikuiskoulutus Kohderyhmä ja alue: Aikuiskoulutusorganisaatioiden henkilöstö, PK - yritykset, valitaan hankkeeseen yht. 8 yritystä. Lisäksi hankkeelle valitaan seutukunnalliset yrityskummit (yht. 4) isommista organisaatioista, jotka toimivat esikuvina ja malleina pk-yritysten henkilöstöhallinnolle ja kehittämiselle, yht. 12 yritystä, Yritys- ja elinkeinopalveluorganisaatiot, Työmarkkina- ja elinkeinoelämän järjestöt ja Työvoimapalveluorganisaatioiden henkilöstö. Toiminta-aika: 1.8.2012 30.6.2014 Tulokset: Hanke hyödyntää alueella kehitettyjä hyviä käytäntöjä innovaatiotoiminnassa, osaamisen kehittämisessä ja tieto-, neuvonta- ja ohjaus-(tno)-toimijoiden yhteistoiminnassa. Foorumi on uusi ja rohkea vaihe, jonka tavoite on tehdä E-P:stä aikuiskoulutuksen ja sivistyksen kärkimaakunta. Hanke nojaa ajatukseen kokonaisvoimavarojen monenkeskisestä yhteiskehittämisestä, jonka väline on E-P:n Aikuskoulutusfoorumi: Foorumi luo ja vahvistaa menetelmiä ja malleja, joissa aikuiskoulutuksen avulla kehitetään työelämän käytännönläheistä innovaatiotoimintaa, - ympäristöjä ja - pedagogiikkaa työelämää osallistaen. Hanke lisää maakunnan aikuiskoulutustoimijoiden yhteistyötä keskenään ja palvelujen käyttäjien kesken. Tuloksena on aikuiskoulutuksen laadun nousu, päällekkäisyyksien väheneminen, uudet koulutusinnovaatiot ja alueen elinkeinoelämän laadukas palvelu. Tiivis yhteistyö työelämän kanssa antaa eväitä organisaatioja työntekijälähtöisille koulutussuunnitelmille ja opintopoluille ja kytkee ne mm. koulutustakuuseen. Moniäänisellä yhteistyöllä edistetään resurssien kohdentamista aluekehittämisen kannalta tarkoituksenmukaisesti. Foorumityö nostaa esiin seudulliset erityispiirteet, nykyiset verkostot, tarpeet ja mahdollisuudet yhteisiin innovaatioihin. Foorumi käynnistää alueella ja myös valtakunnallisesti ajankohtaisia keskustelunavauksia, hankkeita ja ottaa kantaa. Foorumi toteuttaa, priorisoi ja päivittää Aikuisohjauksen kehittämisohjelmaa. Katsotaan yhdessä, ovatko tavoitteet ja toiminta relevantteja Keskeiset toimenpiteet: E-P:n Aikuiskoulutusfoorumi on maakunnallinen kohtaamispaikka, jossa korostuvat ennakointi, innovaatiot, tieto-, neuvonta- ja ohjaus

Aluekehitysjaosto 16.3.2012 30 (TNO)-palvelut. Sen toiminta pohjautuu E-P:n Aikuisohjauksen ja neuvonnan kehittämisohjelmaan v. 2012-2016. Ohjelma linjaa ja priorisoi yhteisesti valittuja kehittämiskohteita, työryhmien perustamista ja resursointia esim. hankkeistamista Foorumihanke on alueen työvoimavarojen ja osaamisen kokonaisvoimavarojen yhteiskehittämisen ja yhteen kokoamisen väline. Foorumi luo työntekijä- ja työnantajalähtöisiä opintopolkuja sisältäen myös vapaan sivistystyön mahdollisuudet. Tärkeää on yhteistyö työelämän kanssa; ennakointi, koulutussuunnittelu ja koulutusten pilotointi. Aikuiskoulutuksen rooli työelämän käytännön innovaatioiden mahdollistajana ja innovaatioympäristöjen kehittäjänä korostuu. Samalla luodaan uusia koulutusinnovaatioita ja sitä tukevaa innovaatiopedagogiikkaa. Foorumi on näköalapaikka alueen työllisyyteen, sen yritystoiminnan ja työelämän kehittämiseen sekä väestön osaamis- ja sivistystarpeisiin. Se sisältää horisontaalista ja vertikaalista vuoropuhelua, hallinnonrajat ylittävää yhteistyötä sekä kansalaisten ja kansalaisjärjestöjen aktivointia yhteistyöhön. Kustannusarvio: Toteuttajan kirjanpitoon tulevat kustannukset: henkilöstökustannukset 160.680, palveluiden ostot 24.000, muut kustannukset 4.000 ja välilliset kustannukset 27.316 eli kustannukset yhteensä 215.996. Erikseen raportoitavat kustannukset yhteensä 25.400. Kaikki kustannukset yhteensä 241.396. Rahoitus: ESR- ja valtion rahoitus 183.017 ja kunnat 32.979 sekä erikseen raportoitavat rahoitusosuudet 25.400. Kuntaraha: Kuntarahoitus esitetään jaettavaksi työikäisen väestön suhteessa Etelä-Pohjanmaalla. Järviseudun seutukunnan osuus on yhteensä 3.661. Muuta: Hankkeen arviointi ja liittyminen Järviseudun kehittämisohjelmaan: Osaamisen vahvistaminen on Järviseudun kehittämisohjelman painopistealueita. Valmistelija: seutusihteeri Tapani Kotanen, p. (06) 2412 2220, 044 297 0220, tapani.kotanen(at)alajarvi.fi Esitys: Aluekehitysjaosto päättää osallistua hankkeen rahoitukseen. Kuntarahoitus jaetaan seutukunnan sisällä työikäisen väestön suhteessa kunnittain. Päätös: Hyväksyttiin.

Aluekehitysjaosto 16.3.2012 31 KULUTTAJIEN ENERGIANEUVONTA ETELÄ-POHJANMAALLA HANKERAHOITUK- SEEN OSALLISTUMINEN Akj 16.3.2012 13 Hankkeen hakija: Thermopolis Oy Kohderyhmä ja alue: Asukkaat Etelä-Pohjanmaalla Toiminta-aika: 1.9.2011 31.5.2012 Tulokset: Kuluttajien energianeuvontahankkeen tavoitteena on energianeuvontapalveluiden vakiinnuttaminen ja jatkaminen Etelä- Pohjanmaalla. Vuosien 2010 2011 pilottihanke oli hyvä kokemus ja sitä halutaan jatkaa pysyväksi energianeuvonnaksi. Hankkeen tavoitteena on lisätä alueen kuluttajien tietämystä energiansäästämisestä käytännössä, kuluttajien tietämystä eri lämmityslaitteistoista, materiaaleista ja menetelmistä, kiinnostusta ja halukkuutta uusiutuvan energian käyttöön ja energian säästöön, kuluttajien tietämystä kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen merkityksestä, kuluttajien yhteydenottoja neuvontaa tarjoavaan organisaatioon. Kuluttajien energianeuvonnan seurauksena alueen ihmiset ovat tietoisempia energiansäästökeinoista ja saavat aikaan säästöjä, niin kotitalouksissa kuin työpaikoillaan. Hankkeen lopputuloksena alueen kuluttajat käyttävät lämmitykseen yhä enemmän uusiutuvaa energiaa fossiilisten polttoaineiden sijasta. Keskeiset toimenpiteet: Kuluttajille tarjotaan energianeuvontaa ja tapahtumia asumisen energiatehokkuudesta, kotitalouksien laitehankinnoista, rakennusten lämmityksestä ja lämmitystapavalinnoista. Hankkeessa tarjotaan neuvontaa myös uudis- ja korjausrakentamisen energiatehokkuuteen sekä taloudelliseen ajotapaan ja vähäpäästöiseen liikkumiseen. Kuluttajien energianeuvonta- hankkeen Etelä-Pohjanmaan pilotista saatujen kokemusten perusteella energianeuvonta on tuotava lähelle kansalaisia ja heille on viestittävä heidän omalla kielellään. Aiempien kokemusten perusteella energiatoimistojen kehittämän näyttelyn kierrättäminen kuntien kirjastoissa todettiin hyväksi viestintäkeinoksi. Toimintaa on tarkoitus jatkaa uudessa hankkeessa. Hankkeessa järjestetään erilaisia energia-aiheisia tapahtumia ja osallistutaan messuille, joita maakunnassa järjestetään. Kuluttaji-

Aluekehitysjaosto 16.3.2012 32 en energianeuvonta- hanke osallistuu myös kunnissa järjestettäville tonttipäiville ja vastaaviin tapahtumiin. Tapahtumia järjestetään kysynnän ja tarpeen mukaan. Tapahtumia pyritään järjestämään mm. korjaus- ja uudisrakentamiseen, liikkumiseen ja lämmitysjärjestelmien vaihtoon ja valintaan liittyen. Mahdollisuuksien mukaan tapahtumien järjestämisessä toimitaan yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Kuluttajien yhteydenottojen ja tiedon saatavuuden helpottamiseksi kuluttajiin ollaan yhteydessä mm. verkkosivujen kautta, joilta löytyvät energianeuvojien yhteystiedot ja linkkejä mm. Motivan energianeuvonnan verkkoportaaliin ja muiden energiansäästöhankkeiden verkkosivuille. Hankkeessa on tarkoitus hyödyntää sosiaalista mediaa energianeuvonnan viestintävälineenä. Hankkeessa on tarkoitus pitää yllä blogia, jossa kootaan yhteen eri medioissa julkaistuja energiaaiheisia julkaisuja. Blogia kirjoitetaan mahdollisesti Etelä- Pohjanmaan murteella. Hankkeen projektipäällikkö suunnittelee ja toteuttaa erillisrahoituksella (Esim. toimintaryhmät) energianeuvontaa tukevia hankkeita. Esimerkiksi eteläpohjalaisia energianeuvonta sketsivideoita voitaisiin tehdä Etelä-Pohjanmaan murteella yhteistyössä alueen kulttuuri- ja media-alan opiskelijoiden kanssa. Video tai videot julkistettaisiin muun muassa Youtubessa ja Thermopolis Oy:n verkkosivuilla. Mainoksia ja linkkejä videoista jaetaan muun muassa sosiaalisessa mediassa ja yrityksen ja yhteistyöverkostojen sähköpostilistojen kautta. Energiatehokasta rakentamista ja korjausrakentamista painotetaan hankkeessa aiempaa enemmän. Neuvonnassa hyödynnetään mm. Motivan ja Oulun kaupungin laatimaa viestintämateriaalia. Kuntien rakennusvalvontaviranomaisten kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä, jolloin neuvonnassa voidaan hyödyntää Etelä- Pohjanmaan kuntien olemassa olevia hyviä käytäntöjä. Tietoa neuvontapalveluista välitetään Thermopolis Oy:n verkkosivujen, sosiaalisen median ja kuntien viranomaisten kautta. Kuluttajien energianeuvontahankkeessa on tarkoitus aloittaa pilottiluonteisten omakotitalojen energiakatsastusten tekeminen alueen kunnissa, maksimi 1/kunta. Omakotitalokohteita haetaan paikallislehdissä, kuntien viranomaisille tiedottamalla ja sosiaalisessa mediassa. Aiheen tiimoilta ollaan yhteistyössä alueen lehdistön ja muun median kanssa. Kohteita hyödynnetään hankkeen markkinoinnissa. Hankkeessa toteutetaan maksutonta puhelinneuvontaa, josta ilmoitetaan mm. Thermopolis Oy:n verkkosivuilla ja sosiaalisessa

Aluekehitysjaosto 16.3.2012 33 mediassa. Kuluttajien energianeuvonnan pilottihankkeen aikana kyselyjä tuli muun muassa lämmitysjärjestelmistä ja energiaavustusten hakemisesta. Kustannusarvio: Palkat 17.750, yleiskustannukset 3.550 ja ostopalvelut 5.000, matkakustannukset 3.500 ja muut yleiskustannukset 1.000 eli kustannukset yhteensä 30.500. Rahoitus: Työ- ja elinkeinovirasto 15.250 ja kunnat 11.250 sekä yksityinen rahoitus 4.000. Kuntaraha: Kuntarahoitus esitetään jaettavaksi asukasluvun suhteessa Etelä- Pohjanmaalla. Järviseudun seutukunnan osuus on yhteensä 1.284,34 jakaantuen kunnittain seuraavasti Alajärvi 660,23, Evijärvi 159,98, Lappajärvi 200,39, Vimpeli 137,05 ja Soini 186,69. Muuta: Hankkeen arviointi ja liittyminen Järviseudun kehittämisohjelmaan: Yritystoiminnan edistäminen on Järviseudun kehittämisohjelman painopistealueita. Valmistelija: seutusihteeri Tapani Kotanen, p. (06) 2412 2220, 044 297 0220, tapani.kotanen(at)alajarvi.fi Esitys: Aluekehitysjaosto päättää osallistua hankkeen rahoitukseen. Kuntaraha jaetaan kunnittain esityksen mukaisesti. Päätös: Hyväksyttiin.

Aluekehitysjaosto 16.3.2012 34 LEADER-TOIMINTA OHJELMAKAUDELLA 2014-2020 Akj 16.3.2012 14 Valtakunnallinen LEADER-ohjelmakausi 2007-2013 on parhaillaan menossa, mutta ohjelman valmistelutyö maaseudun alueellisen ja paikallisen kehittämisen laatimiseksi kaudelle 2014-2020 on käynnistynyt. Maaseutuohjelma tulee toteuttamaan tulevalla ohjelmakaudella komission ja jäsenmaan kesken solmittavaa kumppanuussopimusta, jossa kuvataan ja sovitaan jäsenmaan toimenpiteet Eurooppa 2020-strategian tavoitteiden saavuttamiseksi sen kaikilla käytössä olevilla rahoitusvälineillä. Tulevalla ohjelmakaudella maaseuturahaston rahoitusta tai toimenpiteitä ei sidota enää toimintalinjoihin vaan niitä tarkastellaan kuuden tavoitteen/prioriteetin alla. Tavoitteet ovat seuraavat: 1. Tietämyksen siirron ja innovaatioiden edistäminen maa- ja metsätaloudessa sekä maaseudulla 2. Maatalouden kilpailukyvyn ja maatilojen elinkelpoisuuden lisääminen 3. Elintarvikeketjun organisoitumisen ja maatalouden riskienhallinnan edistäminen 4. Maa- ja metsätaloudesta riippuvaisten ekosysteemien ennallistaminen, säilyttäminen ja parantaminen 5. Voimavarojen tehokkaan käytön sekä vähähiiliseen ja ilmastoa säästävään talouteen siirtymisen edistäminen maatalous-, elintarvike- ja metsäsektorilla 6. Sosiaalisen osallisuuden, köyhyyden vähentämisen ja taloudellisen kehityksen edistäminen maaseutualueilla Jokaiselle prioriteetille määritellään ohjelmassa rahoitus, tuotos- ja tulostavoitteet sekä vastaavat indikaattorit seurantaa ja tuloksellisuuden arviointia. Läpileikkaavina tavoitteina ovat innovaatiot, ilmaston muutos ja ympäristö. Myös maaseutuohjelmaan rahoitukseen kuuluvat toimintaryhmät aloittavat valmistelutyön tämän vuoden aikana LEADER-ohjelman laatimiseksi kaudelle 2014-2020. Maa- ja metsätalousministeriö ohjeistaa toimintaryhmiä ohjelman laatimisessa mutta ohjelma painottuu selkeästi paikallisten asukkaiden omiin kehittämistarpeisiin ja ideoihin. Se kokoaa ja aktivoi ihmisiä maaseudun ja kaupungin kehittämistyöhön: antaa mahdollisuuksia vaikuttaa, tiedottaa ja on lähellä ihmistä. Toimintaryhmän toimialue perustuu kuntien muodostamiin kokonaisuuksiin. Aisapari on kuuden pohjoisella Etelä-Pohjanmaalla sijaitsevan kunnan (Evijärvi, Lappajärvi, Vimpeli, Alajärvi, Lapua, Kauhava) yhtei-

Aluekehitysjaosto 16.3.2012 35 nen kehittämisyhdistys, joka on perustettu keväällä 1999. EU-kielellä Aisaparia kutsutaan LEADER-ryhmäksi. LEADER-ohjelma laaditaan toimintaryhmän toimialueelle. Kuluneella ohjelmakaudella on tapahtunut kuntarakenteeseen ja yhteistoimintaalueisiin liittyviä muutoksia. Näistä merkittävin on Alajärven kaupungin osalla tapahtunut kuntaliitos Lehtimäen kanssa 1.1.2009. Toimintaryhmien toiminta-alueen osalta ei kuntaliitoksia ole kuitenkaan huomioitu vaan mahdolliset muutokset on päätetty toteuttaa uuden ohjelmakauden alusta lukien. Ennen ohjelmatyön valmistelun käynnistymistä on syytä käydä keskustelu siitä, mihin toimintaryhmään kunta kuuluu jatkossa. Lopullisen ratkaisun asiasta tekee ao. kunta. Valmistelija: seutusihteeri Tapani Kotanen, p. (06) 2412 2220, 044 297 0220, tapani.kotanen(at)alajarvi.fi Esitys: Aluekehitysjaosto keskustelee LEADER-toiminnasta nykyisen kokemuksen perusteella ja tekee tarvittaessa evästykset kuntakohtaiseen päätöksentekoon. Päätös: Aluekehitysjaosto keskusteli tulevasta LEADER-toiminnasta. Keskustelua jatketaan kunnittaisessa päätöksenteossa.

Aluekehitysjaosto 16.3.2012 36 OIKAISUVAATIMUSOHJEET JA VALITUSOSOITUS MUUTOKSENHAKUKIELLOT Kieltojen perusteet Seuraavista päätöksistä ei saa tehdä Kuntalain 91 :n mukaista oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta, koska päätös koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa. Pykälät 14 Koska päätöksestä voidaan tehdä Kuntalain 89 :n 1 mom mukaan kirjallinen oikaisuvaatimus, seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla: Pykälät 11-13 HallintolainkäyttöL 5 :n /muun lainsäädännön mukaan seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla. Pykälät ja valituskieltojen perusteet OIKAISUVAATIMUSOHJEET Oikaisuvaatimusviranomainen ja - aika Seuraaviin päätöksiin tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, osoite ja postiosoite Järviseutuneuvosto Alvar Aallon tie 1 62900 ALAJÄRVI Pykälät 11-13 Oikaisuvaatimuksen sisältö Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Oikaisuvaatimuksesta on käytävä ilmi vaatimus perusteineen ja se on tekijän allekirjoitettava. Liitetään pöytäkirjaan