TAPATURMAKATSAUS Keski-Pohjanmaan Sairaanhoitopiiri

TAPATURMAKATSAUS 2012 Keski-Pohjanmaan Sairaanhoitopiiri

SAATTEEKSI Tämä tilastokatsaus kuvaa onnettomuuksien aiheuttamia henkilövahinkoja eli tapaturmia. Katsaukseen on koottu perustiedot alueen tapaturmatilanteesta ja siitä, miten alue suhteutuu koko maahan verrattuna. Tapaturmakatsaus on tehty palvelemaan kunta- ja seutukuntakohtaista turvallisuussuunnittelua Katsaukseen on koottu se tieto, joka nyt on mahdollista tuottaa terveystilastoista. Ensimmäiset pelastusaluekohtaiset tapaturmaturmakatsaukset tuotettiin vuonna 2008. Aiemmat katsaukset ovat sisältäneet tapaturmatilannetiedon lisäksi luvut keinoista keskeisimpien tapaturmien ehkäisemiseksi. Jatkossa nämä luvut sekä laajemmin tietoa tapaturmien ehkäisystä ja ideoita tapaturmatiedon hyödyntämiseksi on saatavissa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Piste tapaturmille! -verkkopalvelusta osoitteesta www.tapaturmat.fi. Katsaukset päivitetään vuosittain. Ideoita julkaisun kehittämiseksi ja palautetta voitte toimittaa sähköpostitse osoitteeseen mirka.raback@thl.fi. Kiitämme kaikkia, joilta olemme saaneet arvokkaita kommentteja katsauksen valmistelun eri vaiheissa. Toukokuu 2012 Tapaturmien ehkäisyn yksikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2

SISÄLTÖ SAATTEEKSI...2 1 KÄYTETYT AINEISTOT JA TIETOSUOJA...4 2 TAPATURMAT SUOMESSA...5 3 RAJAUKSET, ALUEJAOT JA VÄESTÖTIEDOT...6 4 TAPATURMAISET KUOLEMAT ALUEELLA...8 5 VUODEOSASTOHOITOA VAATINEET TAPATURMAT ALUEELLA...10 6 TAPATURMAT KUNNITTAIN...21 7 SAVUSTA, TULESTA JA LIEKEISTÄ VAMMAUTUMINEN...29 3

1 KÄYTETYT AINEISTOT JA TIETOSUOJA Aineistolähteet lukumäärätiedoille: kuolemat: kuolemansyyaineisto (lähde: Tilastokeskus) hoitojaksot, potilaat, hoitopäivät: hoitoilmoitusrekisteri (lähde: THL) Raportin taulukoissa esiintyvät luvut perustuvat rekisteripohjaisiin tietoaineistoihin. Vuodeosastohoitojaksoihin liittyvät luvut (hoitojaksojen, potilaiden, hoitopäivien määrät) sekä kuolemien määrät perustuvat kokonaisaineistoihin ja siten niiden kattavuus on Ahvenanmaata lukuunottamatta käytännössä lähes 100 %. Kuolemien osalta tiedot ovat hyvin luotettavia. Vaikka hoitoilmoitusrekisteriin tulee käytännössä kaikki vuodeosastohoito, sairaalassa ei aina kirjata huolella tapaturmiin liittyviä tietoja (ks. kuvio 8, s. 18). Tuloksia tulkittaessa on hyvä ottaa huomioon aineistoon liittyvät puutteet. Tietosuojan vuoksi on taulukoissa näkyvien pienimpien lukumäärien kohdalla supistettu tarkkuutta: kuntakohtaisten, viittä pienempien lukumäärien tarkat arvot on salattu. Tietosuojan varmistamiseksi sovelletaan seuraavia sääntöjä (koskevat vain niitä raportin osia, joissa käsitellään kuntatasoista tietoa tai joista olisi pääteltävissä kuntatasoisia lukumääriä): Kaikki alle viiden (5) suuruiset arvot korvataan tekstillä '<5' Rivien ja sarakkeiden summaluvut (yhteensä-arvot tai koko aluetta koskevat arvot) näissä yhteyksissä pyöristetään lähimpään kymmeneen 4

2 TAPATURMAT SUOMESSA Vuonna 2010 tapaturmissa kuoli 2856 suomalaista. Tapaturmat ja väkivalta olivat suomalaisten neljänneksi yleisin kuolemansyy. Yleisin syy tapaturmakuolemaan on putoaminen tai kaatuminen. Myös myrkytykset ovat yleisiä. Tapaturmakuolemat kotona ja vapaa-ajalla ovat lisääntyneet runsaan 20 vuoden aikana, mutta viime vuosina kehitys on ollut myönteistä. Samalla liikenne- ja työtapaturmakuolemat ovat olleet laskussa jo pidemmän aikaa (kuvio 1). Alkoholi on usein osallisena tapaturmissa. Lähes joka kolmas tapaturmaan kuollut oli päihtynyt. Saunan kuumuuteen, myrkytyksiin, hukkumisiin, tulipaloihin ja kylmyyteen kuollaan useimmiten päihdyksissä. Kuolleita 3000 2500 2000 1500 1000 Koti- ja vapaa-ajan tapaturmat Tieliikenneonnettomuuksissa kuolleet Työtapaturmissa kuolleet palkansaajat ja maatalousyrittäjät (2010 on arvio) 500 0 Kuvio 1. Tapaturmaisesti kuolleet vuosina 1986 2010, N. Lisää tietoa suomalaisesta tapaturmatilanteesta on luettavissa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylläpitämästä Piste tapaturmille! -verkkopalvelusta www.tapaturmat.fi > Tapaturmat lukuina. 5

3 RAJAUKSET, ALUEJAOT JA VÄESTÖTIEDOT Raportissa käsitellään kuolemaan tai sairaaloiden vuodeosastohoitoon johtaneita tapaturmia (Kuvio 2). Näiden tapaturmien ehkäisyn tulisi näkyä turvallisuussuunnitelmissa. Tulevaisuudessa, kun meillä on käytössä tieto polikliinisesti hoidetuista tapaturmapotilaista, voimme saada alueellista tietoa myös niistä tapaturmista, jotka ovat väestötasolla yleisiä mutta harvoin vaativat vuodeosastohoitoa ja jäävät siten vielä toistaiseksi tavoittamatta tässä raportissa. Polikliinisesti hoidetuista tapaturmista voi seurata pitkiä työstä poissaolojaksoja, toistuvia kiputiloja ja merkittävää haittaa jokapäiväiseen elämään. Ne voivat myös aiheuttaa leikkaushoitoja usean vuoden viiveellä. Tällaisin perustein mm. liikuntavammojen ehkäisy on kansallisissa ohjelmissa nostettu priorisoitavaksi kohteeksi. Liikuntavammat ovat väestötasolla yleisiä ja niiden yhteiskunnalliset seuraukset ovat merkittäviä, vaikka ne hoidetaan usein polikliinisesti. Jos halutaan laskennallisesti arvioida, paljonko tapaturmia alueella kaiken kaikkiaan sattuu, voidaan käyttää seuraavaa laskutapaa: on arvioitu, että jokaista tapaturmakuolemaa kohti on noin 30-kertainen määrä tapaturmista johtuvia vuodeosastohoitoja ja 200-kertainen määrä polikliinisesti hoidettuja tapaturmia 1. Tapaturmat, jotka katsaus kattaa Kuolemat Vuodeosastohoito Polikliiniset hoidot Oma hoito Kuvio 2. Tapaturmat, joita katsauksessa käsitellään. 1 Olyckor i siffror: en rapport om olycksutvecklingen i Sverige. Karlstad: Räddningsverket/NCO, 2007:7. Antal sidor: 242. Statistik. 6

Katsauksessa kuvataan alueen asukkaille sattuneita tapaturmia. Koska meillä ei ole käytettävissä tietoa tapaturman sattumispaikasta, on tapaturma sijoitettu alueelle henkilön kotikunnan mukaan. Näin esimerkiksi kotkalaisen henkilön Lapissa sattunut tapaturma kirjautuu Kymenlaakson alueen tapaturmaksi. Taulukossa 1 on lueteltu alueen kunnat vuoden 2010 kuntajaon mukaisesti sekä kuntien väestörakenne ikäryhmissä olevien väestönosuuksien mukaan raportin taulukoissa käytettävin ikäryhmittäin 2. Taulukko 1. Alueen kunnat (2010 kuntajako) ja väestörakenne 3 ikäryhmittäin (2010), N. Kunta 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Koko alue 23% 3% 6% 6% 30% 15% 13% 5% 74 952 Halsua 19% 3% 5% 4% 27% 17% 18% 7% 1 306 Kannus 24% 3% 6% 5% 31% 14% 12% 6% 5 765 Kaustinen 22% 3% 6% 7% 30% 14% 13% 5% 4 300 Kokkola 23% 3% 6% 6% 31% 15% 12% 5% 46 078 Kruunupyy 22% 3% 5% 5% 29% 15% 13% 7% 6 726 Lestijärvi 19% 3% 6% 3% 29% 17% 15% 8% 856 Perho 30% 3% 6% 6% 24% 15% 12% 5% 2 960 Toholampi 23% 3% 6% 5% 28% 15% 14% 6% 3 486 Veteli 20% 3% 6% 5% 29% 16% 15% 7% 3 474 2 Väestötietotaulukot sukupuolittain sähköisessä muodossa: http://pxweb2.stat.fi/database/statfin/vrm/vaerak/vaerak_fi.asp 3 Lähde: Tilastokeskus 7

4 TAPATURMAISET KUOLEMAT ALUEELLA Tietolähteenä tapaturmaisten kuolemien kuvauksessa käytetään Tilastokeskuksen kuolemansyytilastoa. Suomessa valtaosassa ns. ei-luonnollisia kuolemia tehdään oikeuslääketieteellinen tutkimus, jossa kuolemansyy määritellään. Etenkin nuorilla kuolemansyytutkimukset toteutetaan lähes 100 %:sti, vanhemmilla harvemmin 4. Tietoa kuolemansyystä voidaan pitää luotettavana. Tapaturmaiset kuolemat kirjautuvat alueelle silloin, kun tapaturmassa kuolleen kotikunta sijaitsee alueella. Aluejaon perusteena ei siis ole se, missä kunnassa tapaturma sattui. Taulukko 2. Tapaturmaiset kuolemat alueella kymmenen vuoden aikana vuosina 2001 2010 iän ja sukupuolen mukaan. 5 6 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Liikenne, kevyt <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 Liikenne, moottoriajoneuvot <5 <5 <5 <5 10 <5 5 <5 Kaatuminen ja putoaminen <5 <5 <5 <5 15 8 23 89 Hukkuminen <5 <5 <5 <5 5 <5 <5 <5 Tukehtuminen <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 Tulipalo <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 Paleltuminen <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 Alkoholimyrkytys <5 <5 <5 <5 35 23 11 <5 Muu myrkytys 7 <5 <5 <5 <5 6 5 <5 <5 Muut tapaturmat <5 <5 <5 <5 <5 5 <5 8 Yhteensä <5 <5 10 10 80 60 50 110 Miehet Naiset Yht. Vertailu Liikenne, kevyt 7 <5 10 * Liikenne, moottoriajoneuvot 24 <5 30 - Kaatuminen ja putoaminen 76 63 140-18% Hukkuminen 10 <5 10 - Tukehtuminen 5 <5 10 * Tulipalo 6 <5 10 * Paleltuminen <5 <5 10 * Alkoholimyrkytys 58 14 70 - Muu myrkytys 13 <5 20 - Muut tapaturmat 12 10 20 - Yhteensä 210 100 320-26% 4 Lunetta P, Lounamaa A, Sihvonen S (2007): Surveillance of injury-related deaths: medicolegal and autopsy rates and trends in Finland. Injury Prevention 2007;13:282-284 5 Vertailu -sarake kertoo kuinka paljon alueella havaittu kuolemien määrä poikkeaa siitä kuolleiden määrästä, joka olisi odotettavissa, jos alueen kuolleisuus olisi samanlaista kuin koko Suomessa. Esimerkiksi +10% kertoisi alueella tapahtuvan 10 prosenttia odotettua enemmän kuolemia. Vain tilastollisesti merkitsevät poikkeamat ilmoitetaan. Jos taulukossa esiintyy symboli -, se tarkoittaa, että vertailussa laskettu ero ei ole tilastollisesti merkitsevä. 6 Jos Vertailu-sarakkeessa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tällaisessa tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 7 Muut myrkytykset ovat pääosin lääke- ja huumausainemyrkytyksiä. 8

Liikennetapaturma, kevyt liikenne Liikennetapaturma, moottoriajoneuvot Kaatuminen ja putoaminen Hukkuminen Tukehtuminen Tulipalo Paleltuminen Muut tapaturmat Myrkytykset 0 20 40 60 80 100 Päihtyneiden osuus (%) Kuvio 3. Päihtyneiden osuudet tapaturmissa kuolleista alueella vuosina 2005 8 2010, %. Kuolemantapauksia 0 10 20 30 40 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Liikenne Kaatuminen ja putoaminen Alkoholimyrkytys Muu myrkytys Muut tapaturmat Kuvio 4. Tapaturmissa kuolleet syyn mukaan alueella vuosina 2001 2010, N. 8 Kuolemansyytilastossa olevan päihtymystiedon luokitusmuutoksen (2005) takia vuosirajaus on tässä yhteydessä vuodesta 2005 eteenpäin mahdollisimman hyvän yhteensopivuuden varmistamiseksi. 9

5 VUODEOSASTOHOITOA VAATINEET TAPATURMAT ALUEELLA Kun pyrkimyksenä on ehkäistä tapaturmia ja tavoitteeksi asetetaan nolla tapaturmaa, on tärkeää tarkastella lukumääriä ja lukumäärissä tapahtuvia muutoksia. Tämä kappale sisältää koko aluetta koskevia tietoja. On myös hyvä verrata eri alueita keskenään. Näin voidaan saada ajatuksia siitä, millä alueilla ennalta ehkäisevää työtä tulisi ensisijaisesti tehdä. Kappaleessa 6 esitetään tapaturmiin liittyviä tietoja alueen kunnista tapaturman tyypin, ikäryhmien ja sukupuolen mukaan jaoteltuna. Hoitopäivät, hoitojaksot ja potilaat Kansalliset tietojärjestelmät kattavat tällä hetkellä sairaaloiden vuodeosastoilla tapahtuvan hoidon (hoitoilmoitusrekisteri). Tietojärjestelmässä noudatetaan kansainvälistä luokitusjärjestelmää. Kaikista sairaalahoidoista voidaan poimia ne, joissa hoidon syy on ollut vammojen hoitaminen. Vamma voi syntyä tapaturmaisessa onnettomuudessa, väkivallan seurauksena tai se voi olla itse aiheutettu. Koska sairaaloiden vuodeosastohoitoja kuvaavissa aineistossa ei aina ole merkitty, onko vamma syntynyt tapaturmatilanteessa vai väkivallan yhteydessä, on tässä kappaleessa esitetyissä tunnusluvuissa laskettu yhteen tapaturma- ja väkivaltahoidot. Valtaosaan (n. 85 %) hoidon syynä on kuitenkin tapaturma. Tuhansia hoitopäiviä 0 2 4 6 8 10 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Kaatuminen ja putoaminen, 75-vuotta täyttäneet Kaatuminen ja putoaminen, alle 75-vuotiaat Muu myrkytys Liikennetapaturma, kevyt liikenne Liikennetapaturma, moottoriajoneuvot Paleltuminen Tulipalo Veteen vajoaminen Hengitystä estävät tapaturmat Alkoholimyrkytys Kuvio 5. Tapaturmien ja väkivallan hoidosta kertyneet hoitopäivät alueella vuosina 2001 2010, tuhansia päiviä. 10

Taulukko 3. Tapaturmien ja väkivallan aiheuttamat hoitojaksot kymmenen vuoden aikana vahinkotyypin, iän ja sukupuolen mukaan alueella vuosina 2001 2010, N. Miehet 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Liikenne, kevyt 79 6 13 7 134 70 80 45 430 Liikenne, moottoriajoneuvot 118 42 81 78 216 33 56 16 640 Kaatumis- ja putoamistapaturma 520 104 204 192 1 331 746 921 720 4 740 Veteen vajoaminen 7 <5 <5 <5 5 5 <5 <5 20 Hengitystä estävät tapaturmat 5 <5 <5 <5 7 <5 <5 <5 20 Tulipalo <5 6 <5 <5 15 7 <5 <5 40 Paleltuminen <5 <5 <5 <5 9 <5 <5 <5 20 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 18 <5 5 <5 24 25 11 5 90 Alkoholimyrkytys <5 <5 <5 <5 12 6 <5 <5 20 Muu tapaturma 393 134 229 228 1 271 664 684 250 3 850 Yhteensä 1 150 290 540 510 3 020 1 560 1 760 1 040 9 880 Naiset 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Liikenne, kevyt 42 <5 8 12 83 50 101 33 330 Liikenne, moottoriajoneuvot 42 30 37 20 76 25 37 5 270 Kaatumis- ja putoamistapaturma 318 42 70 55 729 696 1 439 2 355 5 700 Veteen vajoaminen <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 Hengitystä estävät tapaturmat 8 <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 20 Tulipalo <5 <5 <5 <5 10 <5 <5 <5 20 Paleltuminen <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 5 10 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 29 <5 <5 5 27 6 17 23 110 Alkoholimyrkytys 6 <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 10 Muu tapaturma 200 45 63 63 613 429 695 365 2 470 Yhteensä 650 120 180 160 1 540 1 210 2 290 2 790 8 940 Yhteensä 1 800 410 720 670 4 570 2 770 4 060 3 830 18 820 11

Kartta 1. Vertailutieto koko maan tilanteeseen nähden vammojen ja myrkytysten aiheuttamien hoitojaksojen osalta alueen kunnissa vuosina 2006-2010. Kartta: Maanmittauslaitoksen Yleiskartta 1:4 500 000, 2011. Kartta on aluehallintorajojen mukainen ja sisältää myös vesistöalueet. 272 217 Vertailuluku, % 849-9... -5 288 236-4... +4 +5... +9 +10... +19 924 74 421 +20... +29 584 Kuntakoodi Kunnan nimi Kuntakoodi Kunnan nimi 74 Halsua 217 Kannus 236 Kaustinen 272 Kokkola 288 Kruunupyy 421 Lestijärvi 584 Perho 849 Toholampi 924 Veteli 12

Taulukko 4. Tapaturmien ja väkivallan seurauksena hoidetut potilaat kymmenen vuoden aikana vahinkotyypin, iän ja sukupuolen mukaan alueella vuosina 2001 2010, N. Miehet 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Liikenne, kevyt 54 6 11 5 91 45 43 19 270 Liikenne, moottoriajoneuvot 85 37 58 44 132 24 29 13 410 Kaatumis- ja putoamistapaturma 418 90 168 160 934 472 535 379 3 050 Veteen vajoaminen 6 <5 <5 <5 5 <5 <5 <5 20 Hengitystä estävät tapaturmat <5 <5 <5 <5 6 <5 <5 <5 20 Tulipalo <5 <5 <5 <5 14 7 <5 <5 30 Paleltuminen <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 10 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 16 <5 5 <5 19 10 11 5 70 Alkoholimyrkytys <5 <5 <5 <5 9 <5 <5 <5 20 Muu tapaturma 314 116 185 176 925 433 381 133 2 570 Yhteensä 850 240 400 360 1 860 890 870 470 5 620 Naiset 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Liikenne, kevyt 36 <5 6 10 60 39 68 25 240 Liikenne, moottoriajoneuvot 33 26 28 17 39 17 28 5 190 Kaatumis- ja putoamistapaturma 263 37 60 46 525 458 818 1 113 3 210 Veteen vajoaminen <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 Hengitystä estävät tapaturmat 7 <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 20 Tulipalo <5 <5 <5 <5 6 <5 <5 <5 10 Paleltuminen <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 28 <5 <5 5 24 5 17 21 100 Alkoholimyrkytys 6 <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 10 Muu tapaturma 168 40 54 58 472 266 388 257 1 660 Yhteensä 520 100 140 130 1 020 710 1 150 1 260 4 800 Yhteensä 1 370 340 540 490 2 880 1 600 2 020 1 730 10 420 13

Taulukko 5. Tapaturmien ja väkivallan hoidosta kertyneet hoitopäivät kymmenen vuoden aikana vahinkotyypin, iän ja sukupuolen mukaan alueella vuosina 2001 2010, N. Miehet 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Liikenne, kevyt 474 22 38 102 1 012 469 1 142 422 3 680 Liikenne, moottoriajoneuvot 553 160 557 500 1 400 204 559 159 4 090 Kaatumis- ja putoamistapaturma 882 195 411 494 6 012 4 784 9 768 10 271 32 820 Veteen vajoaminen 19 <5 <5 18 11 56 19 5 130 Hengitystä estävät tapaturmat 6 <5 <5 <5 28 5 16 <5 60 Tulipalo 64 19 34 10 62 36 <5 10 240 Paleltuminen <5 <5 <5 <5 53 <5 33 <5 90 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 21 <5 22 <5 780 98 41 8 980 Alkoholimyrkytys <5 <5 <5 <5 71 60 <5 <5 140 Muu tapaturma 782 293 490 500 4 160 2 899 4 924 2 085 16 130 Yhteensä 2 810 690 1 560 1 630 13 590 8 610 16 510 12 960 58 350 Naiset 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Liikenne, kevyt 85 20 36 17 249 203 775 1 445 2 830 Liikenne, moottoriajoneuvot 99 61 101 53 472 162 221 51 1 220 Kaatumis- ja putoamistapaturma 467 82 158 116 2 415 4 518 18 856 42 744 69 360 Veteen vajoaminen 7 <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 10 Hengitystä estävät tapaturmat 11 <5 <5 <5 <5 <5 5 5 30 Tulipalo 13 <5 <5 <5 77 <5 30 <5 120 Paleltuminen <5 <5 <5 <5 31 <5 <5 55 90 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 75 <5 <5 53 49 41 61 158 440 Alkoholimyrkytys 6 <5 <5 15 <5 <5 <5 <5 30 Muu tapaturma 572 72 148 135 2 294 2 263 6 055 3 141 14 680 Yhteensä 1 340 240 450 390 5 590 7 190 26 000 47 600 88 800 Yhteensä 4 140 930 2 000 2 020 19 180 15 800 42 510 60 560 147 140 14

Vuoden aikana hoitoon tulleiden potilaiden määrä on pienempi kuin vuoden aikana alkaneiden hoitojaksojen määrä. Tämä johtuu siitä, että joitakin vammoja tarvitsee hoitaa sairaalassa useamman kerran. Usein potilas myös siirretään esimerkiksi yliopistollisesta keskussairaalasta aluesairaalaan tai terveyskeskuksen vuodeosastolle jatkohoitoon. Lukumäärä 0 500 1000 1500 2000 2500 Hoitojaksoja Potilaita 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Kuvio 6. Tapaturmien ja väkivallan hoidosta syntyneet hoitojaksot ja hoidetut potilaat alueella vuosina 2001 2010, N. 15

Hoitokäytännöt muuttuvat. Hoitojaksot lyhenevät ja osa aiemmin vuodeosastohoitoa vaatineista hoidoista tapahtuu polikliinisesti avohoitona. Vanhemman väestön hoitojaksot ovat usein pitkiä ja katkeavat useampaan lyhytkestoisempaan hoitojaksoon eri hoitopaikassa. Hoitojakson pituus ei siis suoraan kerro vamman vakavuudesta. Joka tapauksessa pitkien hoitojaksojen lukumäärä/osuus kuvaa vakavien tapaturmien kehitystä. Prosenttia (%) 0 10 20 30 40 50 1 vuorokausi 2-7 vuorokautta 8 vuorokautta tai enemmän 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Kuvio 7. Tapaturmien ja väkivallan hoidosta syntyneiden hoitojaksojen jakauma hoitojakson pituuden mukaan alueella vuosina 2001 2010, %. Taulukko 6. Tapaturmien ja väkivallan aiheuttamat hoitojaksot kymmenen vuoden aikana vahinkotyypin ja hoitojakson pituuden mukaan alueella vuosina 2001 2010, N. 1 päivä 2-7 päivää 8- päivää Yhteensä % Liikenne, kevyt 315 298 151 764 4 Liikenne, moottoriajoneuvot 404 325 183 912 5 Kaatumis- ja putoamistapaturma 3 755 4 037 2 650 10 442 55 Veteen vajoaminen 10 11 5 26 0 Hengitystä estävät tapaturmat 25 11 2 38 0 Tulipalo 21 22 14 57 0 Paleltuminen 6 8 8 22 0 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 110 73 17 200 1 Alkoholimyrkytys 20 11 5 36 0 Muu tapaturma 3 003 2 296 1 027 6 326 34 Yhteensä 7 669 7 092 4 062 18 823 100 16

Taulukko 7. Sairaalat, joissa alueen asukkaat on hoidettu vuonna 2010, N. vähintään 10 potilasta vuonna 2010, hoitopäivät laskettu vuoden alusta. Yhdellä palveluntuottajalla voi olla useita toimipaikkoja, lisätietoja http://www.stakes.fi/fi/tilastot/toimipaikat/toimipaikkakoodit.htm Palveluntuottaja Hoitojaksoja Potilaita Hoitopäiviä Hoitopäiviä / hoitojaksoja 40315 - KESKI-POHJANMAAN KESKUSSAIRAALA 1 394 1 153 4 178 3.0 90259 - KOKKOLAN TERVEYSKESKUS/TARKENTAMATON 195 173 5 484 25.2 50275 - OULUN YLIOPISTOLLINEN SAIRAALA 134 108 731 5.4 90213 - KANNUKSEN TERVEYSKESKUS 68 55 2 242 30.7 90652 - TUNKKARIN TERVEYDENHUOLLON KUNTAYHTYMÄN TERVEYSKESKUS 59 49 930 14.5 90541 - TOHOLAMMIN TERVEYSKESKUS 49 31 546 11.1 90676 - JAKOBSTADSNEJDENS HÄLSOVÅRDSCENTRAL 7 7 43 6.1 50290 - TAMPEREEN YLIOPISTOLLINEN SAIRAALA 13 11 84 6.5 90273 - KRONOBY HÄLSOVÅRDSCENTRAL 28 19 1 171 36.6 60718 - TEKONIVELSAIRAALA COXA OY 24 20 108 4.5 40317 - SEINÄJOEN KESKUSSAIRAALA 1 1 1 1.0 60629 - OULUN DIAKONISSALAITOKSEN SAIRAALA 16 16 18 1.1 40316 - KAINUUN KESKUSSAIRAALA 3 3 7 2.3 40307 - VAASAN KESKUSSAIRAALA / CENTRALSJUKHUSET I VASA 3 3 4 1.3 50200 - HELSINGIN YLIOPISTOLLINEN KESKUSSAIRAALA 4 4 5 1.2 60675 - SAIRAALA BOTNIA OY 11 10 11 1.0 17

Tapaturmatyypit Luokittelemalla hoitojaksoja taustamuuttujien mukaan, päästään lähemmäksi niitä väestöryhmiä ja tapaturmien sattumispaikkoja, joihin ennaltaehkäiseviä toimia tulisi suunnata. Sairaalahoitoja koskevista taulukoista ja kuvioista puuttuvat tiedot polikliinisesti hoidetuista potilaista, näin ollen vain varovaisia tulkintoja voidaan tehdä. Esimerkiksi liikuntatapaturmat, joita suomalaisille sattuu yli 300 000 vuosittain, ovat useimmiten polikliinisesti hoidettuja eivätkä siten näy raportin luvuissa. Tapaturmatyyppi ilmaisee tapaturmaan liittyneen toiminnon tai tapahtumapaikan. Valtakunnallisen tilastoaineiston käyttöä hankaloittaa, jos tieto tapaturmatyypistä on sairaalassa jätetty merkitsemättä tai se on kirjattu ehkäisevän työn kannalta vähän informaatiota sisältävään luokkaan muu tai määrittämätön tapaturma. Kaksi viimeksi mainittua luokkaa ovat edelleen liian suuria. Ehkäisevän työn kannalta olisi tärkeää, että sairaaloissa tuotetun tiedon laatu paranisi. Ehkäisevää työtä tekevien tulisi neuvotella aineistosta terveydenhuollon toimijoiden kanssa. Useissa sairaaloissa kirjaamistarkkuus onkin parantunut vuosituhannen vaihteesta. Prosenttia (%) 0 10 20 30 40 50 Kirjattu muu tai määrittämätön, pelastusalue Kirjattu muu tai määrittämätön, koko maa Tapaturmatyyppiä ei kirjattu, koko maa Tapaturmatyyppiä ei kirjattu, pelastusalue 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Kuvio 8. Tapaturmatyypin kirjaamisaktiivisuus alueella ja koko maassa vuosina 1999 2010, %. 18

Alla esitetään kuva siitä, miten alueen asukkaille sattuneet tapaturmat jakautuvat kotona, urheilu- ja liikuntatilanteissa, liikennealueella, työssä tai päiväkodissa/koulussa sattuviin tapaturmiin (kuvio 9). Tämä tieto tallennetaan sairaalassa potilaan hoidon yhteydessä. Seuraavalla sivulla esitetty kuvio 10 kuvaa saman asian koko maassa. Tapausten lukumäärä 0 200 400 600 Kotitapaturma Kirjattu muu tai määrittämätön Muu vapaa-ajan tapaturma Liikenne Työtapaturma tai työhin liittyvä ulkoinen tekijä Urheilu- tai liikuntatapaturma Tapaturma sairaalassa tai sairaalaoloihin liittyvä ulkoinen tekijä Ei kirjattu Tapaturma koulussa tai päiväkodissa 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Kuvio 9. Tapaturmatyypit alueella vuosina 1999 2010, N. 19

Tapausten lukumäärä 0 10000 20000 30000 40000 Kotitapaturma Muu vapaa-ajan tapaturma Kirjattu muu tai määrittämätön Liikenne Urheilu- tai liikuntatapaturma Työtapaturma tai työhön liittyvä ulkoinen tekijä Ei kirjattu Tapaturma sairaalassa tai sairaalaoloihin liittyvä ulkoinen tekijä Tapaturma koulussa tai päiväkodissa 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Kuvio 10. Tapaturmatyypit koko maassa vuosina 1999 2010, N. Taulukko 8. Tapaturman aiheuttamat hoitojaksot tapaturmatyypin mukaan vuosina 1999 2010 alueella. Tapaturmatyyppiä ei kirjattu 557 Liikenne 1 933 Kotitapaturma 6 786 Urheilu- tai liikuntatapaturma 1 170 Muu vapaa-ajan tapaturma 4 025 Tapaturma sairaalassa tai sairaalaoloihin liittyvä ulkoinen tekijä 567 Työtapaturma tai työhön liittyvä ulkoinen tekijä 1 514 Tapaturma koulussa tai päiväkodissa 173 Muu tai määrittämätön tapaturmatyyppi 4 650 20

6 TAPATURMAT KUNNITTAIN Alueen asukkaiden ikärakenne vaikuttaa tapaturmien ja väkivallan määrään. Eroihin voivat vaikuttaa myös muut tekijät kuten työllisyys, kevyen liikenteen väylästöt, alueella toimivien työnantajien työturvallisuudesta huolehtiminen, elämän aikana saatu turvallisuusneuvonta, alkoholin käyttö jne. Pääsääntöisesti näitä alueen eroihin vaikuttavia taustatekijöitä ei vertailuluvuissa voida ottaa huomioon. Eroja selittäviä syitä tulee kuitenkin pohtia, kun mietitään paikallisen turvallisuustyön tavoitteita. Kun halutaan vertailla poikkeavatko alueelliset luvut siitä, mitä niiden oletettaisiin koko Suomen lukuihin perustuvien tietojen perusteella olevan, voidaan ikä- ja sukupuolirakenteesta johtuvia eroja ottaa huomioon vakiointimenettelyllä. Vakiointimenettelynä on käytetty epäsuoraa vakiointia. Epäsuorassa vakiointimenettelyssä lasketaan ensin alueelle odotettu lukumäärä tapahtumia sillä oletuksella, että alueen tapahtumatiheys (esimerkiksi kuolleisuus) ikäryhmittäin ja sukupuolittain olisi samanlainen kuin koko Suomessa. Tämän jälkeen verrataan alueella todellisuudessa havaittua tapahtumamäärää alueelle odotettuun tapahtumamäärään. Menetelmät on kuvailtu tarkemmin verkossa löytyvässä menetelmäselosteessa 9. Esimerkki 1: Jos taulukossa on luvun perässä prosenttiluku +10%, se tarkoittaa, että alueella on kyseisen tyyppisiä tapahtumia 10 prosenttia odotettua enemmän. Esimerkki 1.1: Hoitojaksojen määriä sisältävässä taulukossa lukee liikennetapaturma -sarakkeessa 712-27%. Tulkinta: kuntalaisilla on ollut 712 liikennetapaturmaksi kirjattua hoitojaksoa, mikä on 27% vähemmän kuin koko Suomen lukujen perusteella olisi odotettu. Esimerkki 1.2: Hoitopäivien määriä sisältävässä sarakkeessa on luku 6539 +33%. Tulkinta: kuntalaisille on kertynyt tarkasteluajanjaksolla 6539 hoitopäivää, mikä on 33% enemmän kuin koko Suomen lukujen perusteella olisi odotettu. Esimerkki 2: Jos taulukossa luvun perässä ei ole lisäksi prosenttilukua vaan sen tilalla symboli -, se tarkoittaa, että poikkeama odotetusta luvusta on niin pieni, ettei se riittävän paljon ylitä arvioitua satunnaisuudesta johtuvaa vaihtelua (eli poikkeama ei ole tilastollisesti merkitsevä). Huomautus 1: Vaikka ero odotettuun määrään nähden olisi tilastollisesti merkitsevä, on hyvä pohtia kuinka suuri käytännön merkitys sillä on. Tilastollisesti merkitsevä ei (aina) tarkoita käytännössä merkittävää. Esimerkiksi 100% odotettua enemmän silloin, kun hoitojaksojen määrä on 15 ei välttämättä ole yhtä painava tulos kuin 50% odotettua enemmän hoitojaksojen määrän ollessa 15 000. Huomautus 2: Jos taulukossa luvun perässä on symboli *, se tarkoittaa, että tilastollista merkitsevyyttä ei ole voitu luotettavasti laskea. Tällöin kyse on yleensä pienistä havainto- tai väestömääristä. 9 http://www.thl.fi/tapaturmat/alueraportit menetelmäseloste 21

Taulukko 9. Tapaturmien ja väkivallan aiheuttamat hoitojaksot, potilaat, hoitopäivät ja kuolemat 10 11 12 viiden vuoden aikana, 2006-2010. Kunta Hoitojaksoja Potilaita Hoitopäiviä Hoitopäiviä/ hoitojaksoja Kuolleita Koko alue 10 700 +13% 6 290 +10% 85 070-7.8 220-27% Halsua 190-106 - 1 064-47% 5.6 <5 * Kannus 940 +26% 512 +14% 11 678 +65% 12.1 29 - Kaustinen 610-360 - 3 605-30% 5.8 10-42% Kokkola 6 250 +12% 3 808 +12% 44 696-11% 7.0 115-34% Kruunupyy 980-518 - 12 221-12.1 21 - Lestijärvi 140-71 - 949 * 6.8 6 * Perho 440-272 +20% 2 073-42% 4.6 6-48% Toholampi 590 +26% 328 +17% 3 925-6.6 18 - Veteli 570 +16% 340 +19% 4 862-8.3 11-10 Taulukon lukujen jälkeen esiintyvät prosenttiluvut kertovat vertailutiedon koko Suomeen nähden (ks. s. 21). 11 Jos taulukossa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin vertailulukuun liittyvää merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tällaisessa tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 12 Jos taulukossa esiintyy symboli -, se tarkoittaa, että vertailun tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä. 22

Taulukko 10. Tapaturman ja väkivallan aiheuttamat hoitojaksot vahinkotyypin mukaan viiden vuoden 13 14 15 aikana, 2006-2010. Kunta Liikennetapaturma Kaatumis- ja putoamistapaturma Väkivalta (itse tai toisen aiheuttama) Muu tapaturma Tietoa ei kirjattu Yhteensä Koko alue 920 +28% 5 560 +20% 490 +22% 3 470 +27% 270-72% 10 700 +13% Halsua 8 * 90 - <5 * 83 +73% 5 * 190 - Kannus 88 +89% 548 +49% 50 +102% 230-21 -53% 940 +26% Kaustinen 52 +90% 323 +23% 13 * 208-13 -41% 610 - Kokkola 530 +22% 3 222 +20% 352 +43% 2 037 +25% 109-78% 6 250 +12% Kruunupyy 56-476 - 20 * 337 +33% 87 * 980 - Lestijärvi 14 * 89 - <5 * 33 - <5 * 140 - Perho 63 * 195-22 * 153 +53% 5 * 440 - Toholampi 69 * 320 +38% 7 * 184 +48% 11-590 +26% Veteli 42 * 295 +20% 22 * 202 +54% 12 * 570 +16% 13 Taulukon lukujen jälkeen esiintyvät prosenttiluvut kertovat vertailutiedon koko Suomeen nähden (ks. s. 21). 14 Jos taulukossa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin vertailulukuun liittyvää merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tässä tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 15 Jos taulukossa esiintyy symboli -, se tarkoittaa, että vertailun tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä. 23

Taulukko 11. Kaatumisen tai putoamisen aiheuttamat hoitojaksot viiden vuoden aikana, 16 17 18 2006-2010. Kunta Kaatuminen jäätai lumikelillä Kaatuminen samalla tasolla Kaatuminen tai putoaminen portailla tai portailta Muu putoaminen tai hyppääminen Määrittämätön kaatuminen tai putoaminen Yhteensä Koko alue 380-13% 4 300 +31% 160-470 +32% 230-37% 5 550 +20% Halsua <5 * 62-8 * 10 * 6 * 90 - Kannus 38 +71% 439 +70% 13 * 38 +72% 18-550 +49% Kaustinen 27-239 +29% 11 * 36 * 8 * 320 +20% Kokkola 229-2 487 +33% 98-241 - 161-20% 3 220 +20% Kruunupyy 35-364 - 12 * 57 +129% 8-51% 480 - Lestijärvi 6 * 73 - <5 * 5 * <5 * 90 - Perho 17 * 143 - <5 * 23 * 7 * 190 - Toholampi 10 * 259 +57% 9 * 34 * 8 * 320 +37% Veteli 17 * 232 +29% <5 * 29 * 13 * 300-16 Taulukon lukujen jälkeen esiintyvät prosenttiluvut kertovat vertailutiedon koko Suomeen nähden (ks. s. 21). 17 Jos taulukossa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin vertailulukuun liittyvää merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tällaisessa tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 18 Jos taulukossa esiintyy symboli -, se tarkoittaa, että vertailun tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä. 24

Kunta Taulukko 12. Tapaturman aiheuttamat hoitojaksot tapaturmatyypin mukaan viiden vuoden aikana, 19 20 21 2006-2010. Kotitapaturma Urheilu- tai liikuntatapaturma Muu vapaaajan tapaturma Työtapaturma tai työhön liittyvä ulkoinen tekijä Muu tapaturma Tietoa ei kirjattu Yhteensä Koko alue 3 120 +21% 460 +32% 1 500-22% 630 +87% 4 920 +27% 70-80% 10 700 +13% Halsua 54-8 * 24-12 * 91 - <5 * 190 - Kannus 345 +73% 22-111 -25% 44 * 410 +37% 5 * 940 +26% Kaustinen 192 +35% 21-76 - 44 +184% 271-5 * 610 - Kokkola 1 702 +16% 314 +53% 931-20% 328 +59% 2 933 +27% 42-79% 6 250 +12% Kruunupyy 238-50 +100% 135-70 +214% 473 +30% 10-980 - Lestijärvi 56 - <5 * 15 * 9 * 58 - <5 * 140 - Perho 123-6 * 63-32 * 209 +45% 5 * 440 - Toholampi 208 +63% 24 * 69-46 * 240 +31% <5 * 590 +26% Veteli 206 +46% 13 * 78-44 * 230 - <5 * 570 +16% 19 Taulukon lukujen jälkeen esiintyvät prosenttiluvut kertovat vertailutiedon koko Suomeen nähden (ks. s. 21). 20 Jos taulukossa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin vertailulukuun liittyvää merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tällaisessa tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 21 Jos taulukossa esiintyy symboli -, se tarkoittaa, että vertailun tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä. 25

Taulukko 13. Tapaturman ja väkivallan aiheuttamat hoitojaksot iän mukaan MIEHILLÄ, 22 23 24 viiden vuoden aikana vuosina 2006-2010. Kunta 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Koko alue 590-140 - 330-300 +17% 1 710 +15% 940 +19% 990 +17% 610-5 610 +13% Halsua <5-90% <5 * 6 * <5 * 19-32 * 31 * 10 * 100 - Kannus 46-14 * 27-11 - 165-56 - 73-69 - 460 +19% Kaustinen 29-9 * 12-25 - 95-30 - 68-30 - 300 - Kokkola 350-84 - 197-201 +21% 1 047 +15% 554 +16% 553-275 - 3 260 +11% Kruunupyy 46-6 * 35-16 - 153-101 - 68-89 - 510 - Lestijärvi 9 * <5 * <5 * 5 * 13-15 * 21 * 10 * 70 - Perho 44-6 * 20-14 * 55-48 - 17-48% 16-41% 220 - Toholampi 25-8 * 25 * 19 * 77-42 - 81 * 49-330 +30% Veteli 36-7 * 12 * 6 * 85-65 - 80 +54% 60 +68% 350 +37% 22 Taulukon lukujen jälkeen esiintyvät prosenttiluvut kertovat vertailutiedon koko Suomeen nähden (ks. s. 21). 23 Jos taulukossa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin vertailulukuun liittyvää merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tällaisessa tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 24 Jos taulukossa esiintyy symboli -, se tarkoittaa, että vertailun tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä. 26

Taulukko 14. Tapaturman ja väkivallan aiheuttamat hoitojaksot iän mukaan NAISILLA, viiden 25 26 27 vuoden aikana vuosina 2006-2010. Kunta 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Koko alue 410-70 - 130-120 - 880-740 +28% 1 270 +23% 1 490-5 100 +12% Halsua 11 * <5 * <5 * <5 * 16 * 12 * 24 * 21-38% 90 - Kannus 34 - <5 * 12 * 10 * 64-73 +76% 96-186 +51% 480 +33% Kaustinen 20-6 * 6 * 6 * 47-39 * 88 +41% 99-310 - Kokkola 255-47 - 92-84 - 583 +14% 483 +33% 718 +18% 727-2 990 +13% Kruunupyy 32 - <5 * 6 * <5 * 52-56 - 132-179 - 460 - Lestijärvi <5 * <5 * <5 * <5 * 9 * <5 * 16 * 36-70 - Perho 27 * 6 * <5 * 6 * 38-16 - 48-73 - 220 - Toholampi 15 - <5 * 5 * <5 * 39-27 - 100 +93% 73-270 - Veteli 9 - <5 * <5 * <5 * 34-31 - 48-93 - 220-25 Taulukon lukujen jälkeen esiintyvät prosenttiluvut kertovat vertailutiedon koko Suomeen nähden (ks. s. 21). 26 Jos taulukossa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin vertailulukuun liittyvää merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tällaisessa tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 27 Jos taulukossa esiintyy symboli -, se tarkoittaa, että vertailun tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä. 27

Sairaalahoitojen kustannukset Pitkät ja ketjuuntuneet hoitojaksot ovat merkittävä taloudellinen taakka kunnille. Useimmat tapaturma- ja väkivaltapotilaat hoidetaan kirurgian erikoisalalla. Vuonna 2006 Suomessa kirurgian erikoisalan hoitojaksot kestivät keskimäärin 3,5 vuorokautta. Kirurgian erikoisalalla tapahtuneen hoitojakson keskimääräinen kustannus oli 3117 euroa 28. Taulukossa 15 esitetyt luvut ovat arvioita, jotka perustuvat koko Suomesta laskettuihin diagnoosiryhmäkohtaisiin hoitokustannuksiin. Luvut eivät siis suoraan kerro alueen todellisia, toteutuneita kustannuksia, mutta ne antavat viitteitä kustannusten suuruusluokasta. Lisätietoja käytetystä laskentamentelmästä PERFECT-hankkeen menetelmäraportissa. 29 On myös huomioitava, että esitetyissä luvuissa on mukana vain erikoissairaanhoidon osuus, huomattava osa tapaturmien kustannuksista syntyy perusterveydenhuollossa ja sairauspoissaoloina. Taulukko 15. Tapaturman ja väkivallan aiheuttamien hoitojaksojen kustannukset vuonna 2010. Alue Hoitojaksojen kustannukset (tuhatta euroa) Koko Suomi 640 065 Koko alue 7 782 Halsua 123 Kannus 857 Kaustinen 387 Kokkola 4 486 Kruunupyy 857 Lestijärvi 191 Perho 280 Toholampi 289 Veteli 312 Alue Hoitojaksojen kustannukset (tuhatta euroa) 28 Hujanen T, Kapiainen S, Tuominen U, Pekurinen M (2008): Terveydenhuollon yksikkökustannukset Suomessa vuonna 2006. Stakesin työpapereita 3/2008. 29 Peltola M, Juntunen M, Häkkinen U, Linna M, Rosenqvist G, Seppälä T, Sund R: PERFECT-Menetelmäraportti, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2/2009 http://info.stakes.fi/perfect/fi/ajankohtaista/index.htm 28

7 SAVUSTA, TULESTA JA LIEKEISTÄ VAMMAUTUMINEN Tulipaloihin liittyvät tehtävät ovat merkittävä osa pelastuslaitosten arkea. Tässä osiossa tarkastellaan savun, tulen tai liekkien 30 aiheuttamia henkilövahinkoja koko Suomessa, kun henkilövahingon vakavuusasteena on kuolema tai vähintään sairaalan vuodeosastohoitoa (ml. päiväkirurginen hoito) vaatinut tapaturma. Lisäksi kuviossa 11 kuvataan aikasarjan avulla tapaturmaisten tulipalojen johdosta tehtyjen hoitopäivien ja potilaiden määriä alueella kymmenen vuoden ajanjaksolla 2001-2010. Tapaturmaisesti tulipaloissa kuolleiden lukumäärä on ollut 50 ja 140 uhrin välillä vuosittain vuosien 1952-2007 aikana Suomessa 31. Kuolemien lisäksi sairaalahoitoihin joutuu vuosittain moninkertainen määrä henkilöitä. Savusta ja tulesta loukkaantuneiden ja kuolleiden määrä ja loukkaantumisten hoitoon tarvittujen hoitopäivien määrä vaihtelee iän ja sukupuolen mukaan. Avohoidossa hoidettuja henkilövahinkoja ei tässä raportissa ole voitu huomioida, mutta on tiedossa, että niiden määrä ylittää tässä raportissa mainitut lukumäärät. Taulukko 16. Palokuolemat ikäryhmittäin vuosina 2007-2009 ja 2010 koko maassa, kokonaismäärät (N) ja kokonaismäärät suhteutettuna miljoonaa asukasta kohti vuodessa (N/inh). Lähde: Kokki E (2011): Palokuolemat ja ihmisen pelastamiset tulipaloissa 2007-2010. B-sarja: tutkimusraportit 3/2011. Pelastusopisto. Ikäryhmä Palokuolleet 2007-2009 Palokuolleet 2010 N N / inh N N / inh 0-9 3 1.7 1 1.7 10-19 10 5.2 1 1.6 20-29 12 6.0 6 9.0 30-39 21 10.8 2 3.1 40-49 42 18.7 16 21.7 50-59 73 30.8 15 19.6 60-69 81 44.8 20 30.5 70-79 34 28.8 10 24.7 80-89 20 33.5 9 41.7 90+ 2 22.0 0 0.0 Yhteensä 299 18.8 80 14.9 30 Ilmaisulla halutaan tehdä ero varsinaisiin rakennuspaloihin, sillä terveydenhuollon rekistereistä saatava tieto kertoo pääasiallisesti vammautumisen mekanismin, mutta harvoin tapahtumapaikan. Loukkaantumisia koskevat luvut eivät siis kuvaa yksinomaan rakennuspaloissa loukkaantuneita, vaan niitä, joille loukkaantumisen syyksi on merkitty savu, tuli tai liekit. 31 Kokki E, Jäntti J (2009): Vakavia henkilövahinkoja aiheuttaneet tulipalot 2007-2008. B-sarja: tutkimusraportit 2/2009. Pelastusopisto. 29

Taulukko 17. Savun, tulen ja liekkien aiheuttamat hoitojaksot miehillä ja naisilla ikäryhmittäin vuosina 2001-2010 koko maassa, N. Miehet Naiset Yhteensä 0-9 158 62 220 10-19 390 69 459 20-29 411 82 493 30-39 429 89 518 40-49 574 169 743 50-59 582 193 775 60-69 350 165 515 70-79 192 113 305 80-89 76 103 179 90+ 6 18 24 Yhteensä 3 168 1 063 4 231 Taulukko 18. Savun, tulen ja liekkien aiheuttamat hoitopäivät miehillä ja naisilla ikäryhmittäin vuosina 2001-2010 koko maassa, N. Miehet Naiset Yhteensä 0-9 729 187 916 10-19 2 758 344 3 102 20-29 3 003 640 3 643 30-39 3 848 594 4 442 40-49 5 753 1 659 7 412 50-59 6 091 1 909 8 000 60-69 4 125 1 812 5 937 70-79 2 749 1 441 4 190 80-89 521 1 092 1 613 90+ 175 139 314 Yhteensä 29 752 9 817 39 569 Hoitopäiviä 0 20 40 60 80 Hoitopäivät 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Kuvio 11. Savun, tulen ja liekkien aiheuttamat hoitopäivät alueella vuosina 2001-2010. 30

Piste tapaturmille! -verkkopalvelu www.tapaturmat.fi Tietoa ja työvälineitä ammattilaisille tapaturmien ehkäisyyn ja turvallisuuden edistämiseen 31