Noora Kososen. Miehille EM-kisoista. Istumalentopallo on vauhdikas laji s. 36. Arto Bryggare. Liitto panostaa pelaamisen lisäämiseen s.

LENTOPALLON JA BEACH VOLLEYN ERIKOISLEHTI #3/2017 Noora Kososen ja maajoukkueen huikea kesä s. 14 Miehille EM-kisoista 12. sija s. 10 Liitto panostaa pelaamisen lisäämiseen s. 24 BEACH VOLLEYssa kausi hienosti päätökseen s. 30 Löytyykö Mestaruusliigan kärkijoukkueille haastajia? s. 22 Istumalentopallo on vauhdikas laji s. 36 Arto Bryggare hyväpomppuinen aitajuoksija s. 26

tässä numerossa Kansikuvassa: Noora Kosonen Kuva: Tuomas Pelto 14 Suomen naisille hopeaa Euroopan liigassa. Vain yksi voi olla tällainen. Priimaa PunaMustan asenteella PunaMustan maine on vahva erityisesti aikakauslehtipainajana, mutta yhtä lailla meillä onnistuvat niin sanomalehdet, esitteet, pienpainotuotteet kuin myös sähköiset julkaisut. Suurkuvatulostusyksikkömme saattelee yrityksesi messuille tai somistaa myymäläsi. Kun tarvitset näkemystä materiaalivalintoihin tai suunnittelupalvelua tuotteellesi, niin me neuvomme ja teemme. Pienpainotuotteet Suurkuvatulostus Lehdet ja julkaisut Sähköiset julkaisut 5... Pääkirjoitus 6... Mauno Koivisto 7... Lauri Kerminen kauden paras 8... Lyhyesti 9... Kolumni: Matti Rönkä 10... Miesten EM-kisat 12... EM-kisat laajenevat 13... Miehet MM-kisoihin 14... Naisten maajoukkueen hieno kesä 16... Noora Kosonen 20... Nuorten EM-kisat 21... Suomalaispelaajia ulkomailla 22... Mestaruusliiga alkaa 24... Lentis kuuluu kaikille 26... Minun lajini: Arto Bryggare 30... Beach volleyn arvokisat 31... Kotimainen biitsikausi 12 EM-kisoihin pääsee jatkossa 24 maata. 33... Sadan mitalin mies 34... Kahden lajin taitajat 36... Istumalentopallo sopii kaikille 38... Fortum Power Cup syntyi talkootyöllä 41... Koululentiskampanja 42... Minun seitsikkoni: Jesse Mäntylä 44... Viisi vastaa viisi 46... Keski-Suomi yhtä suurta perhettä 47... Beach volleyn mastersit mitalisateessa 48... Joukkue isolla J:llä 49... Muistokirjoitukset: Antti Heikkinen, Hilkka Kuusela 53... Lentopalloliiton toimihenkilöt p. 010 230 8400 www.punamusta.com 32... Kisakallio panostaa olosuhteisiin 43... Näitä pelejä en unohda: Jani Nuolimo Arto Bryggare on harrastanut 26 myös lentopalloa. Lankapuh. 8,35 snt/puh.+6,00 snt/min. Matkapuh. 8,35 snt/puh.+17,17 snt/min. Positiivisesti erilainen painotalo. 3.2017 KIILA 3

KIILA Lentopallon ja beach volleyn erikoislehti, 48. vuosikerta. Julkaisija Suomen Lentopalloliitto Radiokatu 20, 00240 Helsinki ISSN: 0356-2859 Päätoimittaja Kimmo Nurminen Taitto Sivusoppi, Liisa Suonsivu Tilaukset Suomen Lentopalloliitto office@lentopalloliitto.fi Tilaushinta 23 /vuosi Seuraavat kiilat 23.11. (2.11.) Osoitteenmuutokset office@lentopalloliitto.fi Laskutuksen ja ilmoitusmarkkinoinnin valvonta UL Urheilun Laskutuspalvelu Puh. (09) 3487 6021 Fax (09) 3487 6020 Ilmoitusmarkkinointi Media X-Pertti Mauri Hautanen PL 61, 04201 Kerava Puh. 050 501 4914 Fax (09) 2948 821 Painopaikka PunaMusta Oy Kiila-lehden osoiterekisterin tietoja voidaan käyttää suoramarkkinointitarkoituksiin. Mikäli et halua tietoja käytettävän suoramarkkinointiin, ilmoita siitä kirjallisesti Suomen Lentopalloliittoon. pääkirjoitus Menestystä tulee, mutta enemmän odotetaan n Suomalainen lentopalloilu ja beach volley ovat hyvässä vauhdissa kansainvälisillä kentillä. Menneen kesän positiivisin suoritus tuli naisten lentopallomaajoukkueelta, joka otti alkukesän Euroopan liigassa peräti hopeamitalit ja loppukesän Universiadeissa hienon viidennen sijan. Mahtavaa työtä koko joukkueelta ja valmennustiimiltä. Miesten maajoukkueen kovin suoritus osui jo kevääseen, kun miehet taistelivat karsinnoista tiensä MM-kisoihin jo toisen kerran peräkkäin. Maailmanliigasta tuli muutamia voittoja ja Puolan EM-kisoista 12. sija. Nuorten maajoukkueet pelasivat tämä kesänä peräti kolmissa EMkisoissa. Beach volleyssa Taru Lahti-Liukkonen ja Anniina Parkkinen sijoittuivat EM-kisoissa komeasti viidenneksi ja Lahti-Liukkonen parinaan Riikka Lehtonen MM-kisoissa yhdeksänneksi. Nuorissa paras sijoitus oli Santeri Sirenin ja Miro Määttäsen U22 EM-kisojen viides sija. Mutta, mutta. Paremminkin olisi voinut mennä. Ei pidä tyytyä vain hyviin tai kohtuullisiin sijoituksiin, jos on mahdollisuuksia parempaankin. Vaikka Suomen miehet ovat Euroopan kovatasoisten maajoukkueiden joukossa 12. sijalla EM-kisoissa ja 10. sijalla Euroopan liiton virallisessa rankingissa, niin silti EM-kisojen pelit olivat pieni pettymys. Erityisesti viimeisessä ottelussa Bulgariaa vastaan tullut romahdus voitetun avauserän jälkeen jätti hiukan haalean jälkimaun kisoista. Mutta kuten päävalmentaja Tuomas Sammelvuo totesi, niin tästä pitää ottaa opiksi. Ja seuraavalla kerralla pitää tehdä hommat vielä paremmin. Beach volleyssakin on jo sellainen mukava tilanne, että mitaliodotukset sekä naisten että nuorten arvokisoissa ovat aivan realistisia. Ja niin pitää ollakin, että rima on korkealla. Muuten ei kehitystä tapahdu. n Älyhenkivakuutus on enemmän kuin perinteinen henkivakuutus. Paitsi, että se turvaa läheistesi toimeentuloa, saat apuvälineitä mm. unen laadun ja liikunnan vaikutusten seuraamiseen. Seurantamenetelmiemme avulla opit huolehtimaan elämäsi tasapainosta ja voit paremmin. Tutustu lahitapiola.fi/alyhenkivakuutus. Palveluntarjoaja: Henkivakuutuksen myöntää LähiTapiola Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö. *Älyhenkivakuutus-kysely 03/2017. *Älyhenkivakuutus-kysely 03/2017. www.lentopalloliitto.fi lentopalloliitto maajoukkue finnvolleyball ALENNUS JOPA 17 % JA LISÄKSI S-RYHMÄN BONUS JOPA 5 % VAKUUTUSMAKSUISTA FinnVolleyBall Päätoimittaja Kimmo Nurminen 3.2017 KIILA 5

valtakunnan ykköspelaaja Teksti kimmo nurminen Lentopallo antoi paljon Mauno Koivistolle Lentopallo oli presidentti Mauno Koivistolle rakas harrastus, jota hän harrasti liki 90-vuotiaaksi asti. Koivisto kuoli 93-vuotiaana 12.5.2017. Koivisto tutustui lentopalloon ensimmäisen kerran jatkosodan aikana vuonna 1943. Olin silloin jalkaväessä ja olimme rintaman takana vuoromme mukaisesti ja osallistuimme puolustuslaitosten rakennustöihin. Joku sitten toi lomalta tullessaan mukanaan pallon ja silloin ensimmäisen kerran kuulin puhuttavan lentopallosta, Koivisto muistelee vuonna 2009 tehdyssä haastattelussa. Kentän rajat tehtiin nuorista koivuista ja silloin varmasti tiesi, onko pallo sisällä vai ulkona. Silloin pelatessa oppi myös kaikkia vääriä tapoja, pallon kantamista, verkossa roikkumista ja niin edespäin. Pallojakin tuli jostain, en tiedä mistä, mutta eivät ne koripalloja olleet tai jalkapalloja. Silloin lentopallo oli ainoa pallopeli, jota voitiin ajatella rintamalla pelattavan. Lentopallon säännöistä tieto oli perin vajavaista silloin. Onneksi säännöt ovat muuttuneet vuosien varrella, kun lentopallo on niin uusi peli, että sääntöjä on voinut muuttaa. Sodan jälkeen Turussa kukaan ei Koiviston mukaan ollut kuullutkaan puhuttavan lentopallosta. Kun muutimme Helsinkiin 1958, niin silloin lentopallo oli vielä ulkopeli. 1950-luvun lopussa oli ainakin Hesperian kenttä ja myös Hietaniemessä oli kenttiä. Sisään mentiin pelaamaan, kun tuli 5-sarja. Kunnon saleja ei silloin ollut ollenkaan. Koulujen urheilusaleissa pelattiin ja ne olivat usein kovin matalia ja kapeita. Sikariporras oli Koiviston joukkue Presidentti Koivisto ja lentopalloseura Sikariporras ovat kaikille suomalaisille tuttu yhdistelmä. Sikariportaan synnyssä Lentopalloliiton johtokin oli mukana, kun alettiin puuhata 5-sarjaa, josta ei kukaan voi pudota enää alemmaksi. Se oli meille sopiva sarja. Sikariportaaseen tuli sitten sellaisia tirehtöörejä ja sikarinpurijoita, Koivisto hymähtää. Lentopallo on antanut paljon. Se on sellainen pehmeä liikuntamuoto. Jossain kohtaa elämää oli sellainen vaihe, että olisin viikon jokaisena päivänä voinut pelata lentopalloa jossain paikassa. Jos 6 KIILA 3.2017 Lentopallo on antanut paljon. Se on sellainen pehmeä liikuntamuoto. Mauno Koivisto pelasi lentopalloa noin 70 vuotta. yhtenä päivänä ei päässyt pelaamaan, niin tiesi, että seuraavana päivänä sitä taas pääsee. Koivistosta kerrotaan legendana, että hänen presidenttiaikanaan jopa valtiovierailujen ohjelmia muuteltiin niin, että presidentti pääsi välillä pelaamaan lentopalloa. Ei se mahdotonta ole, ei se mahdotonta ole, Koivisto vastaa omaan velmuun tapaansa, mutta vakuuttaa, ettei itse sellaista tapausta muista. Lentopallo on siitä hyvä harrastus, että saa välillä touhun poikki. Saa tuulettaa ajatuksia, kun on kiireistä ohjelmaa, presidentti Koivisto sanoi silloisella 66 vuoden lentopallokokemuksellaan vuonna 2009 tehdyssä haastattelussa, josta ylläolevat kommentit on otettu. n kauden parhaat Teksti ja kuvat kimmo nurminen Lauri Kerminen kauden lentopalloilija Suomen miesten maajoukkueen ja venäläisen Kuzbass Kemerovon taitava libero Lauri Kerminen nimettiin kauden 2016-2017 lentopalloilijaksi. Kauden mieslentopalloilija on maajoukkueen ja ranskalaisen Poitiersin passari Eemi Tervaportti ja naislentopalloilija maajoukkueen ja LP Viestin libero Hillaelina Mäntylä. Beach volleyn kauden 2016 miespelaaja on Jyrki Nurminen ja naispelaaja Riikka Lehtonen. Mestaruusliigan pelaajien äänestyksellä kauden miesliigapelaajaksi valittiin Sampo Volleyn virolaispelaaja Andrus Raadik ja kauden naisliigapelaajaksi HPK:n Piia Korhonen. n Kauden parhaiden palkitsemistilaisuuteen osallistuneet palkittavat. kauden parhaat: Lauri Kerminen Kauden lentopalloilija: Lauri Kerminen Kauden mieslentopalloilija: Eemi Tervaportti Kauden naislentopalloilija: Hillaelina Mäntylä Kauden miespelaajan läpimurto: Joonas Jokela Kauden naispelaajan läpimurto: Ronja Heikkiniemi Kauden miesjuniori: Niklas Breilin Kauden naisjuniori: Veda Mansikkaviita Kauden miesten valmentaja: Sami Kurttila Kauden naisten valmentaja: Tomi Lemminkäinen Kauden nuorisovalmentaja: Rauli Salmijärvi Kauden tuomari: Kari Partiainen Kauden seuratoimija: Maarit Frilund Kauden lentopalloilmiö: Vantaa Ducks Kauden mediapalkinto: Yle Urheilu Kauden liigatiedottaja: Jyri Kivimäki, LP Kangasala Kauden miesliigapelaaja: Andrus Raadik, Sampo Volley Kauden naisliigapelaaja: Piia Korhonen, HPK Kauden liigatuomari: Pasi Hakkarainen Beach volleyn kauden miespelaaja: Jyrki Nurminen Beach volleyn kauden naispelaaja: Riikka Lehtonen Beach volleyn kauden miesjuniori: Miro Määttänen Beach volleyn kauden naisjuniori: Niina Ahtiainen Beach volleyn kauden erotuomarit: Tuula ja Jorma Hyttinen Miesistumalentopalloilija: Mika Ylönen, ZZ Toivala Naistumalentopalloilija: Marja Valkeavuori, HIY. NÄMÄ LENTOPALLOT MVA200 on kansainvälisen lentopalloliiton FIVB:n hyväksymä virallinen pelipallo ja olympiapallo. Pallossa on uniikki 8 paneelinen muotoilu, edistyksellinen aerodynamiikka ja ensiluokkainen microkuitu-pinta. Koko 5. SKV5 on FIVB:n hyväksymä kevyt ja pehmeäpintainen lentopallo lapsille ja koululaisille. Paino vain 180 g. Synteettinen materiaali. Koko 5 2.2017 KIILA 7

Kolumni Matti Rönkä lyhyesti Sammelvuo CEV:n valmentajavaliokuntaan Euroopan lentopalloliitto CEV julkisti yleiskokouksessaan Krakovassa 1.9. uuden valmentajavaliokuntansa jäsenet ja Suomen miesten maajoukkueen päävalmentaja Tuomas Sam- Lumilentopallossa on jo parin vuoden ajan pelattu Euroopan Touria, mutta nyt on päätetty järjestää lajin ensimmäiset EM-kisat. Euroopan lentopalloliitto CEV myönsi kisat Itävaltaan. Lumilentopallon EM-kisat järjestetään 22.-25.3.2018 ja pelipaikat ovat Wagrain-Kleinarl ja Flachau, joka on lajin syntysijoja. Mukaan pääsee 16 mies- ja 16 naisjoukkuetta. Palkintorahaa on 10 000 euroa melvuo on valittu mukaan tähän ryhmään. Valinta on hieno tunnustus suomalaiselle lentopalloilulle. Valiokunnan puheenjohtaja on kokenut ja ansioitunut ranskalainen valmentaja Philippe Blain ja sihteeri tanskalainen Thomas Bro-Rasmussen. Sammelvuon lisäksi muut jäsenet ovat Gert Vande Broek Belgiasta, Urmas Tali Virosta, Sophia Papadopoulou Kreikasta, Marco Mencarelli Italiasta, Casper Groenhuijzen Hollannista ja Ferhat Akbas Turkista. Valiokunta nimettiin nyt muutaman vuoden tauon jälkeen. Ennen taukoa valiokunnassa oli myös suomalaisjäsen eli Antti Paananen, joka toimii nykyään Olympiakomiteassa Urheiluakatemiaohjelman valmennuspäällikkönä. n Lumilentopallon ensimmäiset EM-kisat Itävallassa Lumilentopallo on talvinen muunnelma beach volleysta. miehille ja saman verran naisille. CEV panostaa lentopallon ja beach volleyn ohella myös lumilentopalloon, jonka suosio Keski-Euroopassa lisääntyy koko ajan. Siitä toivotaan joskus tulevaisuudessa jopa lajia talviolympialaisiin. Myös Suomessa ja esimerkiksi Virossa on keskusteltu omien tai CEV:n turnausten järjestämisestä jonkun hiihto- tai laskettelukeskuksen yhteydessä. n Uudet lisenssit Suomisportista Uuden pelaajalisenssin ja Sporttiturvan vakuutuksen voi hankkia tänä syksynä Suomisportista www.suomisport.fi. Sporttiturva on määräaikainen. Sporttiturva tulee voimaan 1.9.2017 kun sen maksaa syyskuun 2017 aikana. Jos maksaa myöhemmin, se tulee voimaan maksupäivänä klo 24.00 tai maksuhetkestä. Säilyttäkää maksutosite, josta käy ilmi maksuaika. Sporttiturva päättyy 31.8.2018. Pelaajalisenssi (pelaajaluettelointi) vaaditaan jokaiselta pelaajalta, joka osallistuu Suomen Lentopalloliiton ja sen alueiden järj estämään sarjatoimintaan ja turnauksiin. Miesten Mestaruusliigassa, 1-, 2-, 3-sarjoissa, naisten Mestaruusliigassa, 1- ja 2-sarjoissa sekä alueiden kilpasarjoissa (miesten 4-5-sarjat, naisten 3-4 -sarjat), nuorten ja masters-sarjoissa pelaajat on luetteloitava. n Lisätietoa: www.lentopalloliitto.fi -> Kilpailu -> Lisenssit Liittokokous Tampereella 26.11. Joka toinen vuosi järjestettävä Suomen Lentopalloliiton liittokokous pidetään tänä vuonna Tampereella sunnuntaina 26. marraskuuta. Virallinen kokouskutsu julkaistaan Lentopalloliiton nettisivuilla www.lentopalloliitto.fi lokakuun aikana. Kokouksen asialistalla ovat tärkeimpinä asioina liiton puheenjohtajan ja liittovaltuuston jäsenten valinta kaudelle 2018-2019. Kokouksen yhteyteen tulee myös muuta kiinnostavaa asiaohjelmaa seurojen kokousedustajille. Liittokokouksessa on äänivalta liiton jäsenseuroilla ja jäsenyhteisöillä. Jokainen edustaja voi kokouksessa edustaa vain yhtä jäsentä. Kokousedustajilla on oltava edustamansa yhteisön valtakirja. Laittakaa päivämäärä jo nyt kalenteriin. n Numero 1 Esikuvat ovat tärkeitä. Niin urheilijaksi kehittymisessä kuin kokonaisen lajin elintaistelussa. Urheilija unelmoi, mielikuvaharrastaa ja harjoittelee, oppii mallista ja jäljittelemällä. Ja tietenkin esikuvaa fanitetaan. EM-kisat eivät menneet ihan putkeen, mutta kyllä shemeikkamainen Lelu Ojansivu, unelmavävy Tommi Siirilä tai lutunen Lauri Kerminen kelpaavat. Joko pelimalleina tai muuten vaan ihastelun kohteena, saattaa joku viaton fantasiakin livahtaa mieleen. Lentopallo on hieno laji, koska siinä ei hirmuisesti brassailla varusteilla. Kun aloitin silloin sotien jälkeen oli vain kaksi muotikoulukuntaa. Tossut olivat joko ohutpohjaiset Tigerit tai paksukumiset Adidas Jaguarit. Tuttu valmentaja lähetti kesällä pelipaidan, jossa on huippuhakkurin nimi, mutta väärässä seurassa. Sopimusta ei syntynytkään, vaikka paidat ehdittiin painaa. Enhän minä sitä ilkeä käyttää, mutta kotona Keskitorjujanainen vaatii sitä itselleen. Vain lievä kiistan aihe. Julkkispelaajat ovat tietysti markkinoinnissa arvokkaita. Siksi kai minutkin on tähän kirjoittamaan pongattu, viestimään että hyvinkin erilaiset ihmiset pelaavat lentopalloa. Ykkösesikuva, ylivoimaisesti, oli tietenkin edesmennyt presidenttimme Mauno Koivisto. Moni muisteli Manua kentällä tai katukohtaamista, usein arkisuudessaan kohottavaa. Minä satuin 80-luvun alkupuolella usein peräjälkeen samalle salille, Töölön Urheilutaloon. Manu kävi Tömistäjät -porukan kanssa pelaamassa, ja heidän pukuhuonejuttunsa ja saunomisensa venyivät niin, että olimme pesulla samaan aikaan. Kerran Manu tuli löylystä, ja kaikki suihkut olivat käytössä. Manu katseli hetken ympärilleen, otti sitten kelalle kierretyn vihreän siivousletkun, sääti hanaa ja peseytyi. Muutkin jatkoivat suihkutteluaan, muina miehinä. Tässä tasavallassa uimahallin saunassa ollaan samanarvoisia, alastomia ihmisiä. Ja kaikkein vähiten numeroa teki Tasavallan presidentti. Joskus Koivisto saattoi kyllä jäykistää muitten olon ja pelin. Hesa karsi SM-sarjaan keväällä -82. Vieraissa se oli tainnut hävitä Pielisjoen Karille, mutta Helsingissä uimaharjulaisten homma jumitti. Liekö syynä ollut raitiovaunujen kolke vai katsomoon ilmestynyt presidentti. Joka tapauksessa Tahvanaisen Onni ja Hassisen Sakari saivat lähteä kotireissulle rankka tappio repussa. Mutta millään en saa mieleeni kuka oli se Karin kovakätinen kaveri, joka hyppäsi hassusti jalkaterä melkein poikittain? n Matti Rönkä on Ylen uutisankkuri, kirjailija ja innokas lentopalloilija. Ykkösesikuva, ylivoimaisesti, oli edesmennyt presidenttimme Mauno Koivisto. Jukka Lintinen / Yle Kuvapalvelu 8 KIILA 3.2017 3.2017 KIILA 9

miesten em-kisat Teksti kimmo nurminen kuvat cev Suomen EM-joukkue Passarit Eemi Tervaportti Szczecin Puola Niko Haapakoski ETTA Hakkurit Olli-Pekka Ojansivu Afyon Belediye Yüntas Turkki Antti Ropponen Hurrikaani-Loimaa Yleispelaajat Niklas Seppänen Stroitel Minsk Valko-Venäjä Elviss Krastins Asseco Resovia Puola Antti Siltala Maliye Piyango Turkki Jan Helenius LEKA Volley Keskitorjujat Tommi Siirilä Sir Sicoma Colussi Perugia Italia Sauli Sinkkonen Chaumont Volley-Ball 52 Ranska Markus Kaurto VaLePa Henrik Porkka LEKA Volley Venäjä vei mestaruuden Suomelle 12. sija Venäjä oli varsin odotettu mestari miesten Euroopan mestaruuskisoissa Puolassa, mutta muutamia yllätyksiäkin nähtiin. Suomi taisteli alkulohkosta hienosti jatkopaikan, mutta matka päättyi ensimmäiseen pudotuspeliin ja tuloksena oli 12. sija kuten edellisissäkin EM-kisoissa. kin alkulohkossa ennakkoon kaikkein tärkeimpänä pelinä, jossa Viro pitäisi ehdottomasti voittaa. Ja näinhän kävikin. Tuloksena huikea 3 2-taisteluvoitto. Viimeinen erä vakuuttavasti 15 9. Viro pelasi erinomaisen ottelun. Heillä on hyvät keskipelaajat ja yleispelaaja Robert Täht on aivan maailmanluokan pelaaja, Suomen päävalmentaja Tuomas Sammelvuo kehui vastustajaa, joka taisteli kaikki kolme alkulohkon peliään aivan mahtavasti. Viidennessä erässä puhuttiin, että pitää jaksaa painaa. Kun kaksi ensimmäistä erää oli tullut hienosti, niin päätettiin mennä väkisin voittoon. Silloin otetaan vaikka kaveri reppuselkään, Suomen kapteeni Eemi Tervaportti kertoi. Yleisö oli kyllä mahtava. Ihan niin kuin oltaisiin pelattu Helsingissä tai Tallinnassa. Kolme tappiota isoille lentismaille Venäjä juhli Euroopan mestaruutta Krakovassa. Suomalaisfanit toivat taas hienosti sinivalkoista väriä ja tunnelmaa peleihin. Liberot Lauri Kerminen Kemerovo Venäjä Eetu Pennanen ETTA Päävalmentaja Tuomas Sammelvuo Turnauksen jatko ei sujunut enää niin hyvin kuin avauspeli. Suomi kärsi tappiot kolmelle isolle lentismaalle, ensin Puolalle, sitten Serbialle ja pudotuspelissä Krakovassa Bulgarialle. Serbia otti kisoissa pronssia, Bulgaria oli kuudes ja Puola kymmenes. Suomen joukkue ja valmennusjohto olivat tietenkin pettyneitä pelien loppumiseen ensimmäiseen pudotuspeliin ja kolmeen selkeään tappioon. Bulgarialta sentään otettiin erä, mutta kahdessa viimeisessä erässä Suomen peli suli täysin. Tulos oli täällä vielä huono maailman huippujoukkueita vastaan. Tämän jälkeen pitää katsoa tosiasioita silmiin; mitä täällä oli hyvää ja missä on parannettavaa, Sammelvuo sanoi. Me ollaan kuitenkin viimeisen vuoden aikana saavutettu joukkueena paljon. Ensin selviytyminen EM-kisoihin ja sitten MM-kisoihin ja täällä pääsy pudotuspeleihin ja 12 parhaan joukkoon Euroopassa. Suomen 12. sija turnauksessa tarkoitti valitettavasti sitä, että suoraa paikkaa seuraaviin EM-kisoihin ei tullut, vaan Suomi joutuu EM-karsintoihin, jotka pelataan vuosien 2018 ja 2019 aikana. n EM-KISOJEN LOPPUJÄRJESTYS Saksa ja Belgia nousivat EM-kisojen yllättäjiksi selviytymällä mitalipeleihin. Niissä tosin tuli molemmille tappiot, mutta vasta viiden erän tiukan vääntämisen jälkeen. Saksa taisteli upeasti Venäjää vastaan loppuottelussa ja oli viidennessä erässä vielä mestaruudessa kiinni, mutta se karkasi Venäjälle 15 13. Belgia puolestaan kävi pronssimitaleista yhtä tiukan väännön Serbian kanssa, mutta viides erä meni Serbialle 15 12. Suomi-Viropelistä tuli taisteluvoitto. Elviss Krastins on napannut Eemi Tervaportin syliinsä. Antti Ropponen ja Lauri Kerminen yhtyvät riemuun. EM-kisojen katastrofi ainakin järjestäjien kannalta oli isäntämaa Puolan putoaminen jo ensimmäisissä pudotuspeleissä, kun Slovenia rökitti isännät 3 0. Putoaminen verotti varmasti EM-kisojen kolmen viimeisen pelipäivän katsojamääriä rajusti. Suomella hyvä alku kisoille Monet pitivät Suomen avauspeliä EM-kisojen Gdans- 1. Venäjä 2. Saksa 3. Serbia 4. Belgia 5. Italia 6. Bulgaria 7. Tshekki 8. Slovenia 9. Ranska 10. Puola 11. Turkki 12. Suomi 13. Viro 14. Hollanti 15. Slovakia 16. Espanja 10 KIILA 3.2017 3.2017 KIILA 11

suomi joutuu karsimaan Teksti KIMMO NURMINEN kuva cev miesten maajoukkue Teksti heikki kiiskinen kuva fivb Miesten EM-kisat 2019 neljään maahan Euroopan lentopalloliitto CEV julkisti yleiskokouksessaan Krakovassa 1.9., että seuraavat miesten EM-kisat vuonna 2019 järjestetään ensimmäistä kertaa peräti neljässä maassa. Isäntinä toimivat Ranska, Slovenia, Belgia ja Hollanti. Tämä tietää samalla sitä, että Suomi joutuu karsimaan kisoihin pääsystä. EM-kisat järjestetään 13.-29.9.2019. Kisakaupungit kussakin maassa vahvistetaan myöhemmin tänä vuonna. Se tiedetään jo, että Sloveniassa pelataan Ljubljanassa ja Belgiassa Antwerpenissa sekä Brysselissä. Ranskalla on vielä kuusi vaihtoehtoa ja Hollannilla kolme. Ranskan ehdokaskaupungit ovat Aix, Montpellier, Nantes, Pariisi, Toulouse ja Angers. Hollannissa pelipaikoiksi ovat ehdolla Amsterdam, Apeldoorn ja Rotterdam. EM-kisat laajenevat nykyisestä 16 maasta 24 maahan. Kisoihin pääsevät suoraan kaikki neljä isäntämaata ja kahdeksan muuta maata nyt Puolassa pelattavien EM-kisojen sijoitusten perusteella. Suomi on näissä EM-kisoissa sijalla 12 ja kun Hollanti on Suomen takana 14. sijalla, niin sen pääsy isäntänä suoraan kisoihin tarkoittaa sitä, että Suomi joutuu ensimmäisenä maana EM-karsintoihin. EM-kisoihin suoraan pääsevät maat ovat Ranska, Slovenia, Belgia, Hollanti, Saksa, Venäjä, Serbia, Italia, Bulgaria, Tshekki, Puola ja Turkki. Loput 12 maata tulevat karsintojen kautta, jotka pelataan vuosien 2018 ja 2019 aikana. Naisten EM-kisat myös neljässä maassa Myös naisten EM-kisat 2019 annettiin neljän maan järjestettäväksi. Turkki, Puola, Unkari ja Tshekki järjestävät 24 maan kisat syksyllä 2019, mutta tarkat päivämäärät ja kisakaupungit julkaistaan myöhemmin. Tshekin kisaisännyys on vielä ehdollinen. Suomen naiset taistelevat myös tulevissa EM-karsinnoissa paikasta vuoden 2019 EM-kisoihin, jotka miesten tavoin laajenevat 24 maan kisoiksi. Kuten miehissäkin 12 maata pääsee suoraan kisoihin ja 12 maata karsintojen kautta. Miesten ja naisten EM-karsinnat muuttuvat Suomen suoritus Puolan EM-kisoissa ei aivan riittänyt suoraan kisapaikkaan vuoden 2019 kisoihin. EM-karsintojen pelijärjestelmä muuttuu täysin. Aiempien karsintaturnausten sijasta EM-karsinnat pelataan korkeintaan neljän joukkueen lohkoissa koti- ja vierasotteluina. Maat sijoitetaan lohkoihin Euroopan rankingin perusteella. Suomen miehet ovat EM-kisojen jälkeen Euroopan rankingissa sijalla 10 ja siten karsinnoissa ykköseksi rankattu maa. Maat jaetaan lohkoihin ns. serpentiinisysteemillä. Kaikkien lohkojen parhaiten sijoittuneet maat pääsevät EM-kisoihin. Suomen naiset ovat Euroopan rankingissa 20. sijalla ennen tämän syksyn EM-kisoja, jotka pelataan Azerbaidzhanissa ja Georgiassa 22.9.-1.10. EM-karsintojen pelipäivät ovat miehillä ja naisilla samat. Karsinnat alkavat joko ensi tammikuussa tai vasta elokuussa. Jos karsinnat alkavat jo tammikuussa, niin silloin on kaksi peliä tammikuussa ja kaksi elokuussa sekä kaksi vuoden 2019 tammikuussa. Jos karsinnat alkavat vasta elokuussa niin silloin elokuussa pelataan neljä peliä. Naisten EM-kisojen 2019 järjestäjämaat ja tämän syksyn EM-kisoihin osallistuvat maat ovat kaikki rankingissa Suomen edellä paitsi EM-kisojen toinen järjestäjämaa Georgia, joka on vasta sijalla 35. Suomi lienee EM-karsinnoissa ns. kakkoskorissa. Miesten tavoin karsintojen pelipäivistä tehdään lopullinen päätös myöhemmin. n Maailmanliigan kotiturnaus pelattiin Power Cupin yhteydessä. Suomi upeasti vuoden 2018 MM-kisoihin Miesten maajoukkueen arvokisaputki saa jatkoa myös MM-kisojen osalta. Toukokuussa Tshekin Karlovy Varyssa pelatussa karsintaturnauksessa Suomi voitti kaikki viisi otteluaan ja eteni lohkovoittajana suoraan vuoden kuluttua Bulgariassa ja Italiassa järjestettävään MM-lopputurnaukseen. Suomen miesten vakuuttavassa käsittelyssä kaatuivat Pohjois-Irlanti, Kypros, Ruotsi, Espanja sekä isäntämaa Tshekki. MM-kisoihin on selviytynyt jo 15 maata. Euroopasta ovat mukana isäntämaat Italia ja Bulgaria, edellinen mestari Puola sekä Ranska, Hollanti, Slovenia, Venäjä, Serbia, Suomi ja Belgia. Aasiasta MM-kisoihin tulevat Japani, Australia, Iran ja Kiina. Etelä-Amerikasta tulee Brasilia ja joku toinen maa. Afrikalla on kolme paikkaa sekä Pohjoisja Väli-Amerikalla viisi. Näiden karsinnat ovat syys-lokakuussa. Kaikki MM-kisamaat ovat selvillä 29. lokakuuta. n MM-kisojen 2018 sivusto: http://italy-bulgaria2018.fivb.com/ Maailmanliigassa uusi kotimaan yleisöennätys Suomen lentopallomaajoukkue pelasi tänä kesänä Maailmanliigassa jo 12. kertaa peräkkäin. Yhdeksästä ottelusta Suomi napsi kolme voittoa ja sijoittui 12 joukkueen kakkosryhmässä yhdeksänneksi. Helsingissä kaatuivat Slovakia ja Kiina, Kairossa kaadettiin turnausisäntä Egypti. Kotiottelu Australiaa vastaan keräsi Hartwall Arenan lehtereille kaikkien aikojen ennätysyleisön lentopallossa 7723 katsojaa! Ensi vuonna Maailmanliigan järjestelmä muuttuu ja se supistuu 16 joukkueen liigaksi. Suomi ei ole enää mukana. Mahdollisesti uutena kilpailuna tulee Challenger -liiga, mutta vielä ei ole päätöstä onko Suomi siinä mahdollisesti mukana. n Maailmanliigan sivusto: http://worldleague.2017.fivb.com/ 12 KIILA 3.2017 3.2017 KIILA 13

naisten maajoukkue Teksti kimmo nurminen kuvat cev Suomen naisilla hieno kesä Euroopan liigan hopea ja hyvät Universiadit Suomen naisten maajoukkue iloitsee Euroopan liigan hopeamitaleista. Euroopan liigan loppujärjestys Suomen joukkue Passarit Iida Paananen Pölkky Kuusamo Kaisa Alanko Münster Saksa 1. Ukraina 2. Suomi 3. Slovakia 4. Espanja 5. Ranska 6. Valko-Venäjä 7. Portugali 8. Montenegro 9. Albania 10. Itävalta 11. Ruotsi 12. Georgia laitapelaajat Noora Kosonen LP Viesti Suvi Kokkonen HPK Salla Karhu HPK Piia Korhonen Dresdner Saksa Ronja Heikkiniemi LP Viesti Lotta Piesanen Pölkky Kuusamo keskipelaajat Laura Pihlajamäki Nantes Ranska Roosa Laakkonen Münster Saksa Daniela Öhman LP Kangasala Yasmine Madsen HPK liberot Saana Koljonen Vilsbiburg Saksa Hillaelina Mäntylä LP Viesti Roosa Koskelo Branik Maribor Slovenia Yksi onnistuminen lisää ja Suomen naiset juhlivat Pasilan urheiluhallissa Euroopan liigan ensimmäisessä finaalipelissä. Suomen naisten maajoukkueella oli mielenkiintoinen ja hienosti sujunut kesä. Kevään MM-karsintojen jälkeen Suomi osallistui ensimmäistä kertaa naisten Euroopan liigaan ja heti tuli huikeasti hopeamitalit kaulaan. Loppukesästä Suomen naiset taistelivat vielä Universiadeissa upeasti 5. sijalle. MM-karsinnoissa Portugalin Viana do Castelossa kesäkuun alussa Suomen peli ei vielä lähtenyt lentoon. Suomi kukisti Ranskan, mutta hävisi Virolle, Portugalille, Saksalle ja Slovenialle. Tuloksena lohkon viides sija. Saksa meni MM-kisoihin ja Slovenia jatkokarsintaan, mutta ei päässyt sitä kautta kisoihin. Piia Korhonen iskee Euroopan liigan ottelussa Itävaltaa vastaan. Euroopan liigassa tahti sen sijaan muuttui ja voittoja alkoi tulla putkessa. Albaniassa ja Valko-Venäjällä pelatuissa turnauksissa Suomi voitti kaikki ottelunsa 3-0. Lohkon neljäs maa oli Itävalta. Välierissä Suomi voitti Slovakian ensin vieraskentällä 3-2 ja sitten Pasilan Urheiluhallissa 3-0. Loppuotteluissa tuli vastaan Ukraina, joka osoittautui liian kovaksi vastustajaksi. Ensimmäisessä finaalissa Pasilassa Ukraina voitti 3-1 ja samoin sitten kotiottelussaan. Totta kai tämä oli valtavan hieno matka toukokuun alusta tähän hetkeen. Portugalin MM-karsintojen jälkeen saimme kehitettyä asioita koko ajan. Duunia on vielä, hyvä niinkin. Euroopan liiga oli erinomainen väline: saimme olla pitkään yhdessä ja saimme kovia haasteita. Tulos kääntää voimakkaasti plussan puolelle. Rankingpisteet otetaan tuleviin EM-karsintoihin ilolla vastaan, päävalmentaja Tapio Kangasniemi sanoi. Suurin asia oli se, että käytännössä kaikki pelaajat saivat kokemusta pitkästä kansainvälisestä ohjelmasta. Päästiin asemoimaan Suomi vahvemmin lentokartalle. Kirsikka kakun päälle oli kiinnostus meitä kohtaan niin katsomossa kuin mediassakin. Universiadien loppujärjestys 1. Venäjä 2. Japani 3. Ukraina 4. Taipei 5. Suomi 6. Thaimaa 7. Ranska 8. Argentiina 9. Brasilia 10. USA 11. Sveitsi 12. Tshekki 13. Kanada 14. Latvia 15. Meksiko 16. Kolumbia päävalmentaja Tapio Kangasniemi Universiadien ainoat tappiot finaalijoukkueille Taiwanin Taipeissa käydyt Universiadit olivat myös maajoukkueelle hieno kokemus. Alkulohkossa tuli voitot Brasiliasta ja Meksikosta sekä tappio Venäjälle, joka lopulta voitti koko turnauksen. Sijoitusotteluissa tuli ensin tappio hopealle yltäneelle Japanille, sitten voitot Argentiinasta ja Thaimaasta. Lentopallonaisten 5. sija on Suomen kaikkien aikojen paras sijoitus Universiadien palloilulajeissa. Naisten maajoukkueen kesä toi pelaajille rutkasti kokemusta kansainvälisistä peleistä ja yhdessäolopäiviä joukkueelle kertyi yli 80, vain muutama päivä vähemmän kuin miesten maajoukkueelle. n 14 KIILA 3.2017 2.2017 KIILA 15

noora kosonen Teksti toni flink kuvat tuomas pelto Paljon pelejä, paljon matkustamista Huimien kokemusten kesä Noora Kososella ja koko naisten maajoukkueella on takana ennen kokematon kesä. Noora Kosonen ei antaisi hetkeäkään pois viime kesästä. Naisten maajoukkueen yleispelaaja Noora Kosonen istuu salolaisen ravintolan kabinetissa, kuten niin monta kertaa aiemminkin, seuransa LP Viestin tiedotustilaisuuden jälkeen. Katseita on suunnattu juuri jo Mestaruusliigan alkuun, mutta Nooran ja muutaman muunkin naispelaajan ajatukset harhailevat vielä ymmärrettävästi aivan muualla. Takana on huimien kokemusten kesä naisten maajoukkueen kanssa. Kun kertaa edellisen neljän kuukauden tapahtumia, voi sanoa ajan rientäneen todellakin vauhdilla. Naisten maajoukkue koki valtavan määrän asioita tuona aikana. Ihan koko ajan tuskin aika kuitenkaan tuntui kulkevan vauhdilla, vaan ympärillä oli koko ajan ne samat tutut naamat. Loppuuko tämä koskaan? Kososen pää on selkeästi edelleen siis pyörällä. 8. toukokuuta maajoukkue kokoontui Kuortaneelle ja paperilla ohjelma oli hahmoteltavissa. Totuus oli kuitenkin lopulta melko toisenlainen, kun sitä nyt neljä kuukautta myöhemmin katsoo. Miten minä tämän nyt paketoisin? Hieno. Huikea kesä. Pitkä kesä. Ja raskas. Kaikki nämä kokemukset pelaamisesta ja kaikesta muusta. Kaikki ne ihmiset ympärillä ja kaikki yhdessä tekeminen. Kyllä kaikki tälle antaminen oli sen arvoista. Koko kesä tässä meni, mutta hetkeäkään en antaisi pois, Noora lopulta saa hienosti ajatuksensa puettua sanoiksi. Kolme peliä Ruotsia vastaan, alavireiset MM-karsinnat, upea Euroopan liiga ja kauden huipentaneet Universiadit muodostivat kaikkiaan 26 ottelun urakan. Ruotsi, Albania, Valko-Venäjä, Slovakia, Ukraina ja Taiwan puolestaan muodostivat aika monen tuhannen kilometrin matkustamisen sekä paljon lisämausteita elämään. Vaikeinta oli Portugalin MM-karsinnoissa ja heti sen jälkeen. Meillä oli kuitenkin turnauksen jälkeen ennen Euroopan liigaan lähtöä hyvät keskustelut ja tiesimme, että onneksi pääsemme nyt pelaamaan uudelleen yhdessä. Ja parantamaan. Niin me tehtiinkin, Kosonen muistelee kenties kesän käännekohtaa. MM-karsinnoissa tuli takkiin tiukoilla hetkillä, asia joka kääntyi täysin päälaelleen tulevina viikkoina. Suomesta kasvoi pelätty vastustaja ja se johti lopulta historialliseen Euroopan liigan hopeaan Ukrainan jälkeen. Kyllähän kotipelit Slovakiaa ja Ukrainaa vastaan jäivät loppuelämäksi mieleen. Tunnelma oli hallissa mieletön, oli aivan upeaa päästä pelaamaan sellaisen yleisön edessä. Ja kyllähän julkisuuttakin tuli ennennäkemättömän paljon, joka on hieno asia, Noora kertaa. Kun samat naamat ovat ympärillä päivästä toiseen, pienikin huili tuntui maistuvan. Upeita ihmisiä, mutta kyllä sitä tarvitsee välillä omaakin aikaa. Missään vaiheessa eivät naamat kyllästyttäneet ja kämppäkaverikin vaihtui koko ajan. Pikku hengähdystauot olivat arvokkaita ja etenkin juuri nyt Taiwanista tultuani piipahdus kotimaisemissa Kerimäellä oli todella maistuva. Henkinen irtiotto, vaikka kyllähän täällä viihtyy erinomaisesti, Noora viittaa taas jo kuusi vuotta kotipaikkana toimineeseen Saloon. Viisinkertainen Suomen mestari kuului läpi kesän päävalmentaja Tapio Kangasniemen luottopelaajiin. Hänet nähtiin toisella yleispelaajan paikalla käytännössä koko kesän ajan. MM-karsinnat eivät menneet putkeen, mutta peli sentään parani alun fiaskon jälkeen loppua kohden. Euroopan liigassa pelasin kesän parhaat pelini. Universiadeissa taas peli oli ihan jees, vaikka pisteitä ei paljon tullutkaan. Olen tyytyväinen kuitenkin tuohonkin turnaukseen, Noora kertaa hieman vastentahtoisesti omia suorituksiaan pienen pakottamisen jälkeen. Kosonen loikkaa riemusta Euroopan liigan ottelussa Helsingissä. Kohti ensi kesää 23-vuotiaaksi pelaajaksi todella kokenut Kosonen on nähnyt maajoukkueessa monenlaista aikaa. Välillähän koko naisten maajoukkuetta ei edes ollut. Kyllä minulla on koko ajan ollut uskoa maajoukkuetoiminnan kehittymiseen ja parempaan huomiseen. Tämä kesä näytti, että oikeassa olin. Toki ihan tällaista, pitkää ja hienoa kesää, en osannut odottaa. Mutta mahtavaa, että sellainen saatiin, Noora hehkuttaa. Ensimmäisestä maaottelusta Nooralla on kulunut jo yli viisi vuotta. Kesällä 2012 pelattiin neljä kertaa omiin olympialaisiin valmistautuvaa Iso-Britanniaa vastaan kesäkuussa ja heti perään syyskuussa kolme peliä Belgiaa vastaan ennen EM-karsintoja. Sitten maajoukkuekesä olikin siinä, kuten monena muunakin kesänä. Kososen pelit toki jäivät tuolloin vielä IBotteluihin. Noora haluaa katsoa kuitenkin mieluummin eteenpäin, kuin muistella vanhoja. Ensi kesänä on varmasti paljon samoja tyyppejä taas mukana ja on paljon helpompi lähteä jatkamaan tästä kohti uusia haasteita, mitä ne sitten ovatkaan! Seitsemäs kausi Salossa Ennen kuin seuraava maajoukkuekausi uusine haasteineen koittaa, on edessä haasteet seurajoukkueessa. Nooralla käynnistyy jo seitsemäs kausi LP Viestin peliasussa. Olen viihtynyt täällä, joten minne sitä muualle. Jos Suomessa pelaan, niin täällä pelaan. Näin minä sitä ajattelen. Kaikki toimii, kuten olen sata kertaa eri haastatteluissa sanonut. Ja onhan Tomi (seurajohtaja/ päävalmentaja Lemminkäinen) ihana. Mutta älä sitä kirjoita, Noora räjähtää nauruun. Kosonen saapui Saloon 17-vuotiaana Kerimäeltä. Alkuun asunto jaettiin Michaela Madsenin kanssa ja tie kävi opiskelupaikalta Varalasta Tampereelta treeneihin ja peleihin monesti viikossa. Täytin 18 juuri ennen ensimmäisen liigakauden alkua. Olimme Kisakalliossa leirillä ja olin menossa 16 KIILA 3.2017 3.2017 KIILA 17

kommentti Teksti toni flink Yhdessä oleminen näkyi tuloksissa oppia ja uskoa roppakaupalla Noora Kososelle lentopallo on aina ollut ykkösjuttu. nukkumaan, hampaat jo tietysti pestyinä. Koko joukkue ryntäsi kuitenkin puoliltaöin kämpälle siideripullon kanssa. Piti sitten pestä hampaat kohta uudelleen, Noora jää muistelemaan ensimmäisiä hetkiään viestiläisenä. Tuleva kausi tuo Kososelle mukavan haasteen, josta edellisellä kerralla jäi tikkuja sormiin. Kyllähän Mestarien liiga on yksi iso juttu. Viimeksi se jäi polven paukahtaessa puolivälissä kesken. Niitä pelejä odotan isolla mielenkiinnolla. Ja tietysti kaikkia muitakin pelejä, hieno liigakausi on taas tulossa, perjantaina 7.9. seuransa riveihin takaisin liittynyt Noora kertoo. Noora on jo muutaman vuoden ollut ammattilainen eli hänellä on ollut täysi panostus lajiin. Lentopallo on aina minulle ykkösasia, oli silloinkin kuin pelaamisen ohessa kävin koulua tai olen ollut töissä. Aina on saanut mennä lentopallon ehdoilla. Tähän panostetaan täysillä, Noora kertoo. On se aika hyvä ammatti tämä lentopalloilijan ammatti. Saan tehdä työkseni sitä, mistä todella paljon tykkään! n Kosonen nostaa aloitusta ja Salla Karhu seuraa. Kolme mieleenpainuvinta ottelua kesällä 2017 1. Suomi Slovakia, Euroopan liigan välierä, Helsinki 2.7. Tunne jo halliin astuessa oli jäätävä. Tunnelma oli ihan uskomattoman upea, oli hienoa pelata sellaisen yleisön edessä. 2. Suomi Ukraina, Euroopan liigan finaali, Helsinki 5.7. Olin kipeänä ja peli oli melkoista selviytymistaistelua. Noustiin peliin hyvin mukaan taistelemaan jopa voitosta. Todella raskas peli kaikkiaan. 3. Brasilia Suomi, Universiadien avauspeli, Taipei 21.8. Todella hyvä voitto ja alku kovalle turnaukselle. faktat Noora Kosonen Syntynyt 25.9.1993, Kerimäki Pituus 182 cm Pelipaikka yleispelaaja Seura LP Viesti Kasvattajaseura KLp-86 54 naisten maaottelua 185 liigaottelua 1. maaottelu: 8.6.2012 Suomi Iso-Britannia, Turku 1. liigaottelu: 5.10.2011 LP Kangasala LP Viesti Saavutukset: 5 SM-kultaa (-12, -13, -14, -15, -17) 1 SM-hopea (-16) 4 Suomen Cupia (-11, -14, -15, -16) Naisten maajoukkue pelasi kolmen ja puolen kuukauden aikana peräti 26 ottelua: MM-karsinnat, Euroopan liiga, Universiadit ja muutama treenipeli. Määrä on valtava, mutta juuri tätä maajoukkue tarvitsi. Niin monesti maajoukkueen pelit ovat loppuneet jo siinä vaiheessa, kun on päästy vasta vauhtiin. Monasti viime vuosina EM- tai MM-karsinnat ovat olleet kesän/syksyn ainoa turnaus ja sen jälkeen pohjatyö on aina jouduttu aloittamaan seuraavana keväänä alusta. Kesä 2017 alkoi yskien MM-karsinnoissa: voittoja tuli yksi, mutta peli ei muutenkaan ollut odotetun tasokasta ja iloista. Viisi kertaa vastustaja oli parempi niukasti kahden pisteen erolla, asia joka tuli muuttumaan kesän edetessä täysin. Alla oli vain kolme treenipeliä heikkoa Ruotsia vastaan. Tähän on tulevina keväinä saatava muutos: vastustajien on oltava valmistavissa peleissä tasokkaampia. Mutta tällä kertaa joukkue sai jatkaa. Euroopan liigaan lähteminen näyttää ainakin nyt katsottuna yhtä isolta asialta naisille, kuin mitä miehille oli Maailmanliigaan pääsy vuonna 2006. Euroopan liigassa itseluottamus alkoi kasvaa, kun pelin tasokin pysyi stabiilimpana. Nyt tiukat erät alkoivat kääntyä eduksi ja lopulta itseluottamus osaamisesta näkyi välieräpeleissä Slovakiaa vastaan jo todella isona asiana. Euroopan liigan kuuden lohkopelin voittaminen ilman erätappioita oli yhtä hieno voimanosoitus kuin lopullinen hopeatila. Universiadeissa peli oli entistä parempaa ja itseluottamus isoja maitakin vastaan hyvää luokkaa. USA kaatui treenipelissä suvereenisti, Brasilian hyvätasoinen joukkue turnauksen avauksessa ja muut kolme voittoakin tulivat turnauksessa hyvistä joukkueista. Venäjä oli vielä aivan liian kova ja Japani puolestaan antoi omalla pelitavallaan lisäuskoa suomalaisillekin pienten pärjäämisestä lajissa omilla vahvuuksillaan. Entä jos MM-karsinnat olisivatkin olleet vasta Euroopan liigan ja universiadien jälkeen? Millaisen myrkyn suomalaiset olisivatkaan vastustajiin iskeneet? Yhteenveto kesästä: 26 ottelua, 16 voittoa ja 10 tappiota. Loistavia nousuja tiukoissa paikoissa erävoittoihin, puhtaita 3-0-voittoja peräti 11, paljon julkisuutta Euroopan liigan mitalipelien kautta ja ennen kaikkea vahvaa uskoa yhä paremmasta huomisesta. Kesään 2018 on parempi lähteä kuin niin moneen aiempaan kesään, se on fakta. Hienoa lentismuijat! n 18 KIILA 3.2017 3.2017 KIILA 19

nuorten em-kisat teksti HEIKKI KIISKINEN kuvat cev Tytöille kautta aikojen paras sijoitus suomalaiset ulkomailla Teksti heikki kiiskinen kuva cev Lentopalloilija on hyvä vientituote Lapinjärven Fysikaalinen Hoitolaitos U16-tyttöjen maajoukkue. U17-poikien maajoukkue. nuorten maajoukkueiden kummit 2017 Kausalan Kuntoutus Oy Suomen nuorimmat maajoukkueikäluokat eli U16- tytöt ja U17-pojat saivat rutkasti kansainvälistä kokemusta heinäkuussa pelatuissa EM-kisoissa. Tyttöjen lopullinen sijoitus Bulgariassa oli Tanskavoiton myötä 10:s, mikä on kautta aikojen paras suomalaissaavutus tyttöjen EM-tasolla. Pojat jäivät alkulohkossa ilman voittoja ja sijoittuivat Turkissa järjestetyssä EM-lopputurnauksessa lopulta 11:nneksi. U16-ikäluokassa EM-mitaleille pääsyyn vaaditaan kotoisen Mestaruusliigan tasoista peliä. Tämä on tärkeä signaali meille Suomeen, kun mietimme huipulle tähtäävien tyttöjen harjoittelua ja pelaajapolkua. Uusi tyttöjen U16-ikäluokka on todella tervetullut ja tarpeellinen uudistus. Se avaa silmiä siitä, miten hyviä tyttöpelaajien pitää olla jo 13 15 -vuotiaina, jos tavoitteena on kansainvälinen huippu, tyttöjen valmentaja Kosonen summasi EM-kisojen opetuksen. Poikien valmentaja Aapo Rantanen totesi, että turnauksesta jäi siedettävä olo. Hyvää oli se, että ei me ihan kamalan kaukana olla kavereista. On toki selkeitäkin asioita, joissa olemme jäljessä: toisen kosketuksen laatu ja kokonaisuudessaan vastaanotto. Kun saamme vastaanoton hyväksi, niin pärjäämme hyökkäyksessä hyvin. Syöttö on myös ihan ok, Rantanen sanoi. n Suomalaisia lentopalloilijoita pelaa ulkomailla melkoinen liuta myös tulevalla kaudella. Elokuun loppuun mennessä yhteensä yli 20 pelaajalla oli sopimus ulkomaille. Lisäksi maamme rajojen ulkopuolella työskentelee useita päätoimisia valmentajia. Vieressä on listaus ulkomailla tulevalla kaudella esiintyvistä maajoukkuepelaajista. n Mestarien liigassa tavoitellaan lohkovaihetta Hallitsevien Suomen mestarijoukkueiden VaLe- Pan ja LP Viestin ohjelmaan kuuluu myös Euroopan korkein seurajoukkuetason kilpailu, Mestarien liiga. Molemmat joukkueet lähtevät kisaan menestymään ja erityisesti VaLePalla on lohkovaiheeseen mainio mahdollisuus. Salolaisilta vaadittaisiin itsensä ylittämistä, mutta sen seura on tehnyt jo muutaman kerran aiemmin juurikin Eurokentillä tärkeimmällä hetkellä. Ford Store Levoranta Sastamala nimellä Mestarien liigassa esiintyvä VaLePa on vain ts v ekkiläisen Jihostroj Budejovicen pudottamisen päässä lohkovaiheesta marraskuun alkupuolella. LP Salo kohtaa avauskierroksellaan puolestaan bulgarialaisen VC Maritza Plovdivin ja ennen lohkovaihetta olisi voitettava vielä myös venäläinen Yeniset Krasnoyarsk, viime kauden oman maan liigan pronssijoukkue. Mestarien liigan joukkueiden lisäksi Eurocupeihin osallistuu viisi muuta suomalaisjoukkuetta: CEV Cupissa ovat mukana Hurrikaani-Loimaa, Team Lakkapää sekä HPK ja Challenge Cupissa Oriveden Ponnistus sekä Pölkky Kuusamo. n suomalaiset ulkomailla tulevalla kaudella Nimi seura maa Lauri Kerminen Kuzbass Kemerovo Venäjä Eemi Tervaportti Espadon Szczecin Puola Tommi Siirilä Sir Sicoma Colussi Perugia Italia Lelu Ojansivu Afyon Belediye Yüntas Turkki Antti Siltala Maliye Piyango Turkki Niklas Seppänen Stroitel Minsk Valko-Venäjä Elviss Krastins Asseco Resovia Puola Eemeli Kouki Steaua Bucuresti Romania Miki Jauhiainen BYU Cougars Yhdysvallat Sauli Sinkkonen Chaumont Volley-Ball 52 Ranska Piia Korhonen Dresdner SC 1898 Saksa Roosa Laakkonen USC Münster Saksa Kaisa Alanko SSC Palmberg Schwerin Saksa Laura Pihlajamäki VB Nantes Ranska Roosa Koskelo Nova KBM Branik Maribor Slovenia Elviss Krastinsin ura jatkuu puolalaisessa huippujoukkueessa Asseco Resoviassa. 3.2017 KIILA 21

mestaruusliiga 2017 2018 Teksti TONI FLINK Kiilaako Sampo finaalijoukkueiden kiusaksi? VaLePa juhli miesten mestaruutta viime keväänä. LP Viesti otti ilon irti naisten mestaruuden ratkettua. Löytyykö naisten duolle haastaja? Lauantaina 23. syyskuuta räväytetään käyntiin kotimainen lentopallokausi, kun sekä naisten että miesten Mestaruusliigat alkavat. Ennakkoon on helpointa lähteä asettamaan uuden kauden suosikeiksi viime kauden menestyjiä, mutta yllätyksille on aina syytä jättää ovia auki. Jos kauden 2017-2018 mestari naisissa tai miehissä löytyy viime kauden finaalijoukkueiden ulkopuolelta, voidaan todellakin puhua suuresta yllätyksestä! Vai olisiko Sampo Volleyn nousu finaalipariin sittenkään yllätys Uusina joukkueina Mestaruusliigassa nähdään miesten puolella liigakarsintojen kautta mukaan selvinnyt Akaa-Volley ja naisissa ilman karsintoja 1-sarjasta noussut Nurmon Jymy. Miesten liigaa pelataan 11 joukkueen suuruisena ja naisten liigaa yhdeksällä joukkueella. Edellisvuosilta tuttu Kuortaneen valmennuskeskuksen joukkue ei tällä kertaa ole naisten liigassa mukana. Kova työ haastamaan viime vuoden finalisteja Markku Mäsi Mäkinen Veli-Matti A. Pitkänen Miesten puolella viime kauden finaalijoukkueet VaLePa ja Hurrikaani-Loimaa näyttävät vahvoilta myös alkavalla kaudella. VaLePan kokenut kolmikko Mikko Esko-Olli Kunnari- Urpo Sivula muodostaa edelleen joukkueen tukirangan ja mestaruuden takuumiehistä myös ulkomaalaiset keskipelaajat jatkavat Sami Kurttilan valmentamassa ryhmässä. Mielenkiintoisimmat vahvistukset ovat maajoukkueen keskipelaaja Markus Kaurto ja ulkomaanosastolta itävaltalaislibero Florian Ringseis (ex-loimu) ja ruotsalainen yleispelaaja Erik Sundberg. Edelleen ensimmäistä mestaruutta kuumeisesti jahtaava kuuden viimeisemmän kauden mitalijoukkue Hurrikaani saa ajaa sisään seitsikkoonsa neljä uutta miestä Jesse Mäntylän, Matti Oivasen ja Karri Kutinlahden kaveriksi. Loimaalle muutti tulevaksi kaudeksi kolme australialaispelaajaa ja yksi venäläinen sekä Suomen maajoukkuemiehistä hakkuri Antti Ropponen. Joukkueen materiaalin leveys on kova. Viime kauden finalistien haastamiseksi on muilla kova työ tehtävänä. Sampo Volleyn valmennukseen saatiin vahvaa tunnetta ja osaamista, kun kokeneet pelimiehet Timo Tolvanen ja Tämän kauden Mestaruusliigapelaajista eniten liigapelejä ennen kautta Naiset 508 Maria Tuominen, HPK 370 Hillaelina Hämäläinen, LP Viesti 335 Eeva Puukka, LP Viesti 294 Nette Tuominen, LiigaPloki 247 Sanna Häkkinen, OrPo 221 Eveliina Smolander, HPK 185 Noora Kosonen, LP Viesti 151 Elina Käsnänen, LP Viesti 150 Salla Karhu, HPK 147 Iida Paananen, Pölkky Kuusamo Miehet 416 Petteri Penttinen, Sampo Volley 398 Anssi Hakala, ETTA 386 Olli Kunnari, VaLePa 372 Jesse Mäntylä, Hurrikaani 336 Timo Leikas, Sampo Volley 313 Jouni Palokangas, Team Lakkapää 310 Markus Väisänen, ETTA 303 Matti Oivanen, Hurrikaani 302 Toni Kankaanpää, Ducks 297 Tommi Roininen, Isku Pekka Seppänen ottivat vastuun. Joukkueen nimilista on tuttua savolaisluettavaa kruununa viime kauden liigan ykköstähtiin kuulunut virolainen Andrus Raadik ja Savoon Kokkolan retkeltään palaava Enderwin Herrera. Materiaalinsa leveydellä Sampo on kenties liigan kovin ja kokemusta näistä peleistä riittää valtavasti. Viime kaudella pronssiotteluun yltänyt Team Lakkapää uusiutui ulkomaalaispelaajien suhteen 80-prosenttisesti ja 2010-luvun suurseuroihin kuuluvan Kokkolan Tiikereiden riveissä taas kaikki ulkomaalaispelaajat ovat uusia. Näin myös liigakarsinnoista vauhtia ottanut Raision Loimu. ETTA, LEKA Volley ja Vantaa Ducks jatkavat puolestaan melko tutuilla miehistöillä, jotka perustuvat vahvasti nuorempiin kotimaisiin pelaajiin. Hämeessä nähdään puolestaan myös tulevalla kaudella paikallistaistoja, kun Rantaperkiön Iskun kaveriksi liigaan nousi Akaa-Volley. Molemmilla joukkueilla on uudet liigavalmentajat (Oskar Muurinen ja Lauri Tihinen). Molemmilla joukkueilla on liuta kokeneita liigamiehiä (Isku: Matti Hietanen, Tomi Mutka, Tommi Roininen. Akaa: Antti Poikela, Ossi Heino, Dmitri Borichev ja Joni Mikkonen), mutta myös paljon mielenkiintoisia nuoria pelaajia. Salo vai Hämeenlinna? Vai sittenkin suuryllätys? Naisten liigan suosikkeina kauteen lähtevät jo ihan peruslähtökohtaisesti Mestaruusliigan kenttiä vuosia Miesten liigajoukkueiden mitalit K H P Y Loimu 6 2 6 = 14 Isku 4 7 8 = 19 Team Lakkapää 4 2 2 = 8 VaLePa 3 2 4 = 9 Sampo 3 4 3 = 10 Tiikerit 3 1 0 = 4 Hurrikaani 0 4 2 = 6 Ducks 0 0 1 = 1 naisten liigajoukkueiden mitalit K H P Y HPK 9 4 4 = 17 LP Viesti 8 5 1 = 14 OrPo 1 6 7 = 14 LP Kangasala 0 2 1 = 3 LiigaPloki 0 0 1 = 1 Mestaruusliiga alkaa lauantaina 23. syyskuuta. Uusina joukkueina mukana ovat miehissä Akaa-Volley ja naisissa Nurmon Jymy. hallinneet LP Viesti ja HPK. 2000-luvulla mestaruus on karannut vain kerran tuon kaksikon ulkopuolelle, kun nyt liigakentiltä poistunut Pieksämäki nosti pyttyä 2004. HPK:ssa vain Salla Karhu ja Eveliina Rautiainen ovat tärkeimmistä pelaajista jäljellä, kun taas LP Viestin mestarijoukkueen avainpelaajista jatkaa viisi naista. Paljon uusia kasvoja nähdään siis oletettujen kärkijoukkueiden riveissä. Salossa nähdään ainakin ennakkotietojen mukaan vain kaksi ulkomaalaispelaajaa: kokenut pelin sielu, ukrainalainen Viktoriia Tuchashvili ja Viron maajoukkuehakkuri Kertu Laak. Keskipelaaja Eeva Puukka tuo uutena pelaajana joukkueeseen yli 330 liigapelin kokemuksen. HPK puolestaan esittelee liigalle uuden ulkomaalaistrion Chloe Collins-Vicky Savard-Laura Baggi. Lisäksi hämeenlinnalaiset saivat riveihinsä mm. nuoret maajoukkuepelaajat Suvi Kokkosen ja Yasmine Madsenin sekä koko liigan kokeneimman pelaajan Maria Tuomisen sekä yli 200 liigapelin Eveliina Smolanderin. Menestyskaksikolle kovimmat haasteet tullee heittämään alkavalla kaudella viime kauden välieräjoukkueet Oriveden Ponnistus ja Pölkky Kuusamo. 13 kertaa perättäin puolivälieriin yltänyt, mutta vain kertaalleen mitaleille päässyt (2006 pronssia) LiigaPloki on myös potentiaalinen kärkikolmikon joukkue. OrPo uusi rivejään suuresti ja päävalmentajaksi hankittiin serbialainen Zvonko Nikolic. Jäljellä viime kauden seitsikosta on vain Saara Lepistö ja liberokaksikko Häkkinen-Putkisaari. Pölkky Kuusamo jatkaa Tuomas Alatalon valmennuksessa viime kaudesta tutuilla nimillä, joita ryhdittämään saatiin hyvä ulkomaalaisduo Malina Terrell-Viktoryia Artsemava. Yhteispelin pitäisi olla ainakin alkuun muita haastajia vahvempaa ns. vanhasta muistista. Kokeneen Jukka Koskisen valmentama LiigaPloki on haastajista arvoituksellisin ulkomaalaisnelikkonsa suhteen. Alex Reid nähtiin loppukaudesta liigassa, mutta muu kolmikko on täysin uusi. Nette Tuominen on kotimaisista pelaajista selkeä putaalaisten profiilipelaaja. LP Kangasala, LP-Vampula sekä WoVo Rovaniemi lähtevät edellä mainitun viisikon haastajina uudistuneilla kokoonpanoillaan. Useille nuorille pelaajilla on luvassa isoja rooleja ja mahdollisuuksia vahvaan läpimurtoon kauden edetessä. Joukkueista WoVo on erityisen nuori, kun Teemu Mäkikyrön valmentaman joukkueen suomalaispelaajista vain kaksi on syntynyt ennen vuotta 1998. Uutena liigajoukkueena nähdään naisten puolella Nurmon Jymy, joka sai riveihinsä yhden kokeneen liigapelaajan (Karoliina Fribergin) sekä kaksi ulkomaalaispelaajaa (Alexandra Vajdova ja Julia Heile Mikaelsen). n 22 KIILA 3.2017 3.2017 KIILA 23

lentopallon tulevaisuus Teksti KIMMO NURMINEN tuomas pelto vaatimattomia, eikä itse sitä tajuta kuinka hyvää työtä me teemme. Vuoden 2020 olympiaprojekti on yksi esimerkki siitä, miten meidän työtä arvostetaan. Lentopallo ja beach volley ovat vahvasti mukana Olympiakomitean kaavailuissa seuraaviin olympialaisiin. Osaltaan se takaa meille työrauhan tehdä töitä eteenpäin ja keskittyä omaan tekemiseen. On mahtava juttu, että palloilussa halutaan viedä eteenpäin juuri lentopalloa ja beach volleyta. Fanit ovat yksi ydinryhmä lentopallossa kuten Puolan EM-kisatkin osoittivat. Myös suomalaiset tvkatsojat seuraavat ahkerasti lentopalloa. EM-kisojen Suomen otteluiden aikana oli parhaimmillaan puoli miljoonaa suomalaista television ääressä. Lentopallon katsojaluvut ovat ihan huippulukemia urheilussa. EM-kisat saivat myös hienosti julkisuutta esimerkiksi Helsingin Sanomissa, maakuntalehdissä ja varsinkin Ylen kanavilla. Julkisuuden kautta nostetaan lentopallon profiilia ja saadaan junnuja ja vähän vanhempiakin mukaan lajin pariin. Menestys on lisännyt mielenkiintoa lentopalloa kohtaan Taru Lahti-Liukkonen vastaanottaa syöttöä EM-kisoissa ja Anniina Parkkinen valmistautuu passaamaan. cev Lentis kuuluu kaikille Lentopalloliitto tekee työtä sen eteen, että lentopallon harrastaminen ja pelaaminen lisääntyvät. Toisena tavoitteena on menestys huippu-urheilussa. Lentopalloliiton puheenjohtaja Pasi Sydänlammi kertoo, miten tavoitteisiin vastataan. Lentopalloa kaikilla tasoilla viedään eteenpäin, pikkujunnuista senioreihin, yläsarjoista puulaakeihin. Kaikkialla missä lentopalloa pelataan, halutaan olla auttamassa. Laji kehittyy, tuetaan seuroja, koulutetaan valmentajia, ohjaajia, tuomareita ja seuratyöntekijöitä, Sydänlammi sanoo. Huippulentiksen kehittäminen on toinen puoli ja nämä tukevat toisiaan. Huippulentiksen menestys näkyy junioritoiminnassa ja sieltä tulee aikanaan uusia tähtiä maajoukkueisiin. Miesten maajoukkue on tietysti pelaamalla ansainnut viime vuosien EM- ja MM-kisapaikat, mutta Lauri Kerminen nappasi Eemi Tervaportin syliinsä Maailmanliigan Kiinaottelussa Helsingissä. kun EM-kisoissa oltiin jo kuudetta kertaa peräkkäin ja MM-kisoihinkin mennään ensi vuonna jo toista kertaa peräkkäin, niin kyllä nämä saavutukset tulevat myös suomalaisen lentopalloilun kehittymisen kautta. Lentopallossa tehtyä työtä arvostetaan Sydänlammi kertoo, että monissa yhteyksissä lentopallo nostetaan myönteisenä esimerkkinä esille. Se mitä lentopallossa on Suomessa tehty, saa tunnustusta yli lajirajojen ja myös suomalainen urheiluyleisö arvostaa näitä saavutuksia ja lentopallon parissa tehtyä työtä. Me lentopalloihmiset olemme ehkä liian Ensi vuosi on taas tärkeä vuosi, kun on esimerkiksi miesten MM-kisat. On hienoa, että arvokisoissa on jatkumoa. Se osoittaa, että perusta on kunnossa, eikä tule notkahduksia. Menestyksen hyödyntäminen on tärkeää. Tämä kesä on osoittanut myös, että Lentopalloliiton panostus naisten maajoukkueeseen tuottaa sekin tulosta. Euroopan liigan hopea ja Universiadien viides sija ovat hienoja saavutuksia. Meillä on nuori ja lahjakas maajoukkue, jolta voi odottaa paljon jatkossa. Myös nuorten maajoukkueet pelasivat kolmen eri ikäluokan EM-kisoissa, mikä on historiallista. Maailmalla suuresti arvostetussa beach volleyssakin on edetty tänä vuonna hienosti arvokisoihin. Meillä oli neljä paria aikuisten EM-kisoissa ja naiset myös MM-kisoissa. Myös nuoret ovat saavuttaneet hienoa menestystä arvokisoissa. Suomalainen järjestelmä tuottaa tasaiseen tahtiin lentopallon ja beach volleyn huippupelaajia. Lentopalloliiton yhteistyökumppaneiden osalta on ollut hienoa huomata, että liitolla on pitkäaikaisia kumppaneita, jotka haluavat edelleen jatkaa yhteistyötä meidän kanssamme. Hyvänä esimerkkinä on pitkä ja menestyksekäs yhteistyö LähiTapiolan kanssa. Myös uusia kumppaneita on tullut mukavasti. Lentopallo on erinomainen harrastus Lentopalloliiton puheenjohtaja Pasi Sydänlammi sanoo, että pelaamisen lisäämiseksi voitaisiin lentopallossa tehdä enemmänkin työtä. Yksi tulevaisuuden tärkeistä tavoitteista on kasvattaa lentopallon pelaamista nimenomaan harrastuksena. Monet nuoret ja aikuiset haluaisivat vain harrastaa ja pelailla omaksi ilokseen ilman, että siinä on mukana mitään tavoitteellista ja kilpailullista puolta. Moni junnu haluaisi käydä esimerkiksi kerran viikossa pelaamassa lentistä koulun salilla ihan kuntoilun ja hauskonpidon vuoksi. On hieno nähdä, että osassa kuntia ja kaupunkeja on rakennettu kaikille avoimia lentopallo- ja beach volley -kenttiä. Harrastajista kasvaa lajin seuraajia ja mahdollisesti valmentajia, tuomareita tai seuratyöntekijöitä, Sydänlammi sanoo. Lentopallolla on jo keskeinen rooli lasten ja nuorten liikuttajana. Seuroilla on hieno mahdollisuus esimerkiksi järjestää koululaisille iltapäiväkerhoja, joissa voisi olla lentopallon lisäksi muutakin liikuntaa. Yhteiskunnan kannalta on tärkeää, että suomalaiset liikkuvat ja harrastavat urheilua, niin lapset, nuoret kuin aikuisetkin. Lentopallo ja beach volley tarjoavat siihen jo nyt hyviä mahdollisuuksia, mutta me voisimme tehdä vielä enemmänkin pelaamisen lisäämiseksi, puheenjohtaja Sydänlammi sanoo. n 24 KIILA 3.2017

minun lajini Teksti kimmo nurminen kimmo nurminen Urheiluliiton arkisto >> Pääsin mukaan Sikariportaaseen ja sieltä on hauskoja muistoja, kun pelattiin Mauno Koiviston kanssa. Pelasin myös koulussa lentopalloa. Lauritsalassa, Lappeenrantaan yhdistetyssä entisessä kauppalassa, oli silloin kova lentopallobuumi. Lauritsalan Kisa oli kova sana lentopallossa tuolloin. Ossi Pulli, LaKin kasvatti, antoi siellä hyvää esimerkkiä pelaamisesta. Katsomoissa oli kova meno ja oli meillä omassa koulussa Lappeenrannassa jonkinlainen joukkuekin kisaamassa koulujen välisiä. Koulussa minulle välillä sanottiin, että ei sinun kannata tulla liikuntatunnille, voit vaikka loukkaantua. Minä halusin kuitenkin olla aina kaikessa mukana, vaikka olin lukion loppuvuosina Euroopan kärkeä omassa lajissani, aitajuoksussa. Yleisurheilijoista seiväshyppääjät pelasivat paljon lentopalloa. Aitajuoksijana pelasin enemmänkin korista ja se oli siinä mielessä kivaa, että sitä voi pelata yksinään. Heitellä palloa koriin tai donkkailla. Lentistä ei voi oikein yksinään pelata. Mauno Koivistosta hauskoja muistoja Arto Bryggare on vakiokävijä Liikuntamyllyssä Helsingin Myllypurossa. Arto Bryggare Aitajuoksijalla oli lentopallossa hyvä pomppu Arto Bryggare oli 1980-luvulla aitajuoksijana maailman kärkimiehiä. Olympiapronssia, MM-hopeaa, kolme EM-ulkoratamitalia sekä viisi EM-sisähallimitalia parin kultaisen kruunaamana kertovat millainen urheilija hän oli. Myöhemmin hän siirtyi politiikkaan ja oli kaksi kautta kansanedustajana. 59-vuotias Bryggare on elämänsä eri vaiheissa pelannut myös lentopalloa ja seuraa sitä innokkaasti. Bryggaren isä Unto Bryggare oli innokas lentopalloilija, kuulantyöntäjä ja 100 metrin juoksija. Ammatiltaan hän oli poliisi. Poliiseille lentopallo oli iso pelimuoto läpi Suomen. Isä pelasi lentopalloa myös reservinupseerien porukoissa Lappeenrannassa, Arto Bryggare kertoo. Olin aina välillä pelaamassa heidän kanssaan. Minulla oli kohtuullinen ja nopea ponnistus. Se oli paras ominaisuuteni lentopallossa. Seurasin kun kaveri lähti ilmaan ja pystyin ajoittamaan hypyn niin, että olin kohdalla torjumassa. Lyödähän minä en osannut. Minulla oli huono ajoitus siinä ja olin usein liikaa pallon alla. Arto Bryggare oli 110 metrin aitajuoksijana maailman huippuja. Aktiiviaikana en juurikaan lentopalloa pelannut, mutta sen jälkeen se tuli paremmin tutuksi. Pauli Ertolahti houkutteli minut mukaan Elämä on parasta huumetta -kampanjaan. Ertolahti oli aivan uskomaton persoona lentopallon parissa. Pasilan Urheiluhalli ei suinkaan ole hänen ainoa saavutuksensa. Rike (Risto) Heinonen oli myös kova lentopallomies, johon silloin tutustuin, Bryggare kertoo. Pääsin myös mukaan Sikariportaaseen ja sieltä on hauskoja muistoja, kun pelattiin Mauno Koiviston kanssa. Mehän oltiin molemmat vähän sellaisia hakkurityyppejä. Joskus 1990-luvun lopulla pelailtiin Sikariportaan kanssa ulkomailla ja päätin, etten anna pelissä mitään presidenttilisiä vaan torjuin täysillä Manun lyöntejä. Manu päätti kerran näyttää ja sijoitti lyönnin torjunnan taakse ja kuittasi: Sinne se putosi. Siinä meikäläistä nöyryytettiin oikein kunnolla. Toisen kerran sitten pelattiin Manun kanssa samalla puolella ja taisin säheltää aika lailla, kun Manu kesken pelin sanoi, että tuokaa tänne kettinkiä. Tämä mies pitää saada rautoihin. 26 KIILA 3.2017 3.2017 KIILA 27

>> Lentopallo on siitä hieno peli, että jos häviää kaksi ensimmäistä erää, niin peli voi silti vielä kääntyä voitoksi. Urheiluliiton arkisto Heikki Saukkomaa, Lehtikuva, Eduskunta Lentopallon pieni murhe on kyllä se, että se on ajautumassa pois isoista kasvukeskuksista. Aikanaan mestaruussarjan joukkueista puolet oli Helsingistä ja nyt ei ole yhtään. Mestaruusliiga on mielestäni myös nyt suurten uhkien alla, koskapa jääkiekko on vallannut isot kaupungit ja kahmii liigapaikkakuntien talousalueiden yrityskumppanuudet hurjalla prosentilla. Siinä muut palloilumuodot yksilöurheilun ohella uhkaavat jopa kadota paikallisesta uutisoinnista lähes kokonaan, aiheuttaen suuria riskejä kyseisten lajien tulevaisuudelle. Urheilun pitäisi yhdistää voimat Joka viikko meillä oli omat treenit Elämä on Parasta Huumetta -yhdistyksen tiimoilla ja pelattiin lentopalloa. Sitten alkoi tulla polvivaivoja ja piti jättää pelaaminen vähemmälle. Helsingin kaupunginvaltuuston aikoina pelattiin myös jokunen matsi ja eduskunnassahan oli hyviä pelaajia monta. Pelissä pitää jaksaa uskoa loppuun asti Olen seurannut lentopalloa paljonkin. Meillähän on esimerkiksi ammattilaisuudessa jo valtava perinne sieltä Ossi Pullin ja Jouni Parkkalin ajoista alkaen. Parkkalihan on ollut valtava dynamo ja ihan mahtava tyyppi. Lentopallo on siitä hieno peli, että jos häviää kaksi ensimmäistä erää, niin peli voi silti vielä kääntyä voitoksi. Haastajana peli alkaakin usein kulkea paremmin. Lentopallossa pitää jaksaa uskoa loppuun saakka. Lentopallo on hieno globaali laji ja kilpailu on kovaa. Etukäteen ei voi mitenkään varmana sanoa mikä maa voittaa esimerkiksi maailmanmestaruuden. On Brasilia, USA, Venäjä ja niin edelleen. Maailman ykkösen ja 20. maan tasoero ei ole niin hirveän valtava. Slovenia on hyvä esimerkki pienestä maasta, kuten Suomikin, joka pystyy tuottamaan kovia pelaajia. Suomi kaipaisi lisää pidempiä, yli kaksimetrisiä pelaajia hakkureiksi ja yleispelaajiksi. Suomen lentopalloilijoille pitää nostaa hattua. Italiasta tuli mies, Mauro Berruto ja osoitti, että hyvällä harjoittelulla voi menestyä. Se meni ehkä välillä yli, mutta paljon hyvää siitä jäi meidän lentopalloomme. Berruton perintö on yhä vahva. Itse menestyin aitajuoksijana hyvin jo juniorina ja olin maailman huippuja. Minulta kysyttiin, että miten voit toivoa olevasi joskus maailman ykkönen. Totesin että eihän se mitenkään epärealistista ole. Olin juniorina huipulla, niin miksen olisi sitä myös aikuisena. Mielestäni ennustettavuus on tässä korkea, mutta ei se vielä takaa menestystä aikuisten sarjoissa. Kuntoilua, pyöräilyä ja salibandyä Aitajuoksija Arto Bryggare ja seiväshyppääjä Antti Kalliomäki etenivät molemmat politiikassa kansanedustajiksi asti. Liikuntamyllyssä yritän käydä kuntoilemassa usein ja pyöräilystä pidän erittäin paljon. Se on vaan niin hirveän kivaa. Teen sellaisia 60-100 kilometrin lenkkejä kunnon pyörällä, en millään Jopolla. Aikaa menee lenkkiin kolme, neljä tuntia. Välillä se on piinaa, välillä ei, mutta sitä piinaahan urheilija kaipaa. Salibandya pelaan myös säännöllisesti ja se ollut kivaa puuhaa hyvässä porukassa. Olisi hienoa, jos saisi elää kohtuullisen terveenä ja saisi urheilla joka päivä, Bryggare toteaa. Yritin juostakin vielä, mutta siinä vähän paikat ärtyy. Olisi hienoa, jos pääsisi vielä juoksemaan aitoja ja pikajuoksua. Pikajuoksu on hyvää peruskuntoilua. Olen huolestunut niistä, jotka vain hölkkää. Sydänlihas on varmaan kunnossa, mutta lihaksisto voi muuten olla aika huonossa jamassa. Lentopalloilu on loistava kuntoiluharrastus, siinä tulee paljon pomppuja ja se on sosiaalinen laji. Lähes 100-vuotias Jaakko Estola on hyvä esimerkki. Hän pelaa edelleen lentopalloa useita kertoja viikossa. Laurilan Unskilla (Unto) on ollut minuun myös iso vaikutus. Hän on hurja lentopallomies ja myös tuki minua aina politiikassa. Joka lajissa on tällaisia ihmisiä, joiden varassa suomalainen urheilu voi hyvin. Kansanedustajana kahdeksan vuotta Bryggare oli kansanedustajana kahteen otteeseen, Helsingin kaupunginvaltuustossa pitkään ja Uudenmaan maakuntaliiton valtuuston puheenjohtajana 15 vuotta. Politiikka on ollut iso osa minun elämääni. Liikuntapolitiikka on ollut minua lähellä ja tunnen sitä kohtuudella. Olen seurannut edelleen eduskunnan työtä ja täytyy sanoa, että poliittisen kulttuurin muutos perussuomalaisten tulon myötä on ollut äärimmäisen vastenmielistä seurata. En ole suunnitellut paluuta eduskuntaan, mutta ainahan tilanteet voi muuttua. Bryggare toimii myös valmentajana ja tällä hetkellä hänen valmennuksessaan on aitajuoksija ja moniot- Kansanedustaja Arto Bryggare vuonna 2003. telija Viivi Avikainen, joka edustaa Lahden Ahkeraa. Aiemmin hän on valmentanut esimerkiksi pituushyppääjä Roni Ollikaista. Lähtökohta urheilussa on kaikenlainen juokseminen, myös lentopallossa. Kaikille hyppäämisestä unelmoiville lentopallo on hyvä harjoituslaji. Minun aikanani oli paljon yleisurheilijoita, jotka pelasivat myös lentopalloa. Se tuo mukavasti elastisuutta. Yleisurheilun tilanne ei kovin hyvä Suomen yleisurheilun tilanne ei ole kovin hyvä. Lapsissa on paljon tulijoita lajiin ja heidän vanhempansa ovat innostuneita. Ongelma on kuitenkin se, miten saadaan lapset jatkamaan yleisurheilun parissa 15 ikävuoden jälkeenkin. Kestävyysjuoksun romahdus on hyvä esimerkki siitä, miten käy, kun lapset pyörii vain tietokoneiden ääressä. Sen ei tarvitsisi olla niin. Meillä olisi saumoja menestykseen monissa yleisurheilulajeissa. Bryggare ei allekirjoita sitä väitettä, että palloilut vetävät yleisurheilusta nuoria sen takia, että niissä touhutaan porukassa. Kyllähän yleisurheilussakin harjoitellaan lähes aina niin, että on porukka, jossa treenataan. Olosuhteet talviharjoitteluun ovat kuitenkin edelleen yleisurheilussa liian monilla alueilla läpi Suomen liian heikot. Onnittelut lentopallolle. Urheilumuodon on silloin oltava tyytyväinen Suomessa, kun on huippu-urheilussa menestystä ja on isoja kansallisia lentopallotapahtumia kuten Power Cup, joka on ollut loistava keksintö. faktat Arto Bryggare Syntynyt 26.5.1958 Kouvolassa Kauppatieteiden kandidaatti Kansanedustaja 1995 1999, 2003 2007 Helsingin kaupunginvaltuuston jäsen 1993 2012 Puolue SDP Aitajuoksija, 110 m aidat Olympiapronssia 1984 Los Angeles MM-hopeaa 1983 Helsinki EM-hopeaa Stuttgart 1986 EM-pronssia Praha 1978 EM-pronssia Ateena 1982 Sisäratojen arvokisamitalit EM-kultaa Grenoble 1981 (50 m) EM-kultaa Liévin 1987 (60 m) EM-hopeaa Wien 1979 (60 m) Minun mielestäni urheilujärjestöjen pitäisi yhdistää voimansa ja kaikkien isojen liittojen marssia yhdessä opetusministeriöön kertomaan, että nyt vaaditaan nopeita toimenpiteitä, koululiikunnan aktiivista lisäämistä myös muulloin kuin liikuntatunneilla ja uusien liikuntapaikkojen rakentamista sekä vanhojen korjaamista. Tätähän on tehty, mutta aivan liian pienellä intensiteetillä. Tärkeä kysymys on, miten meidän suomalaisten kyky liikkua säilyy myös tulevaisuudessa. Jos saadaan hanke pystyyn, niin sillä on vaikutuksia liikunnan määrän kasvuun, yleiseen kansanterveyteen ja urheilujärjestöjen yhteistyön lisääntymiseen. Tällä hetkellä karu totuus on, että hyvin moni lapsi ei saa tarpeeksi liikuntaa alle 15-vuotiaana, ja se heijastuu koko hänen loppuelämäänsä, Arto Bryggare sanoo. n EM-hopeaa Budapest 1983 (60 m) EM-pronssia San Sebastián 1977 (60 m) 9 Suomen ennätystä 1976-1984 (14,06-13,35) 12 Suomen mestaruutta 110 m aidoissa 1977 1987, 1992 SM-hopea 1976 ja SM-pronssi 1975 100 m juoksussa SM-hopeaa 1977, 1979 Ollut naimisissa kaksi kertaa, kolme lasta 28 KIILA 3.2017 3.2017 KIILA 29

beach volleyn arvokisat Teksti Heikki Kiiskinen kuvat FIVB / CEV Beach volley matkalla Tokioon - arvokisoista hyviä sijoituksia Taru Lahti- Liukkonen ja Anniina Parkkinen olivat lähellä mitalipelejä EM-kisoissa. sm-finaalit Teksti Heikki Kiiskinen kuvat JYRI KIVIMÄKI Juniorit Miehet Naiset Suomalaispareja nähtiin beach volleyn arvokisoissa tänä kesänä ennätysmäärä. Riikka Lehtonen ja Taru Lahti-Liukkonen taistelivat paikan Wienin MM-kisoihin sijoittuen siellä hienosti yhdeksänneksi. Lahti-Liukkonen ja Anniina Parkkinen laittoivat Latvian EM-hiekalla vielä pykälää paremmaksi nappaamalla komeasti viidennen sijan. Myös sinivalkoinen miesbiitsi palasi arvokisa-aikaan, kun Pekka Piippo ja Jyrki Nurminen edustivat Suomea Jurmalan EM-finaaleissa, sijoitus 25:s. Lisäksi kaikissa juniori-ikäluokissa Suomella on ollut EM-edustus jo useamman vuoden ajan. Santeri Siren ja Miro Määttänen hyvästelivät juniorisarjat U22 EM-kisojen viidennellä sijalla, vuotta nuoremmat Ida Sinisalo ja Niina Ahtiainen sijoittuivat samoissa kisoissa yhdeksänneksi. Aliisa Vuorinen ja Vilhelmiina Prihti debytoivat U18 EMkisoissa. Mouhijärven kasvatit toivat Kazanista tuliaisina seitsemännen sijan. Tänä kesänä kaikki kuusi arvokisoihin osallistunutta junioriparia selviytyivät alkulohkoista jatkopeleihin, joten beach volleyn tulevaisuus näyttää sen suhteen valoisalta. Toki lisää pelaajia lajin pariin toivotaan. Beach volleyn saaminen lentopallon ohella osaksi talviharjoittelua on askel, joka edustusparien kehittymisen näkökulmasta on tarpeellista. Suomessa on paljon junioreita, jotka omaavat menestysmahdollisuuden beach volleyssa. Harjoittelun tulee kuitenkin olla määrätietoista, nuorten valmennuksesta vastaava Toni Vahela kiteytti. n MM-kisat, Wien, Itävalta Riikka Lehtonen/Taru Lahti-Liukkonen 9. Taru Lahti- Liukkonen ja Riikka Lehtonen fanien ympäröimänä. Suomalaisten sijoitukset beach volleyn arvokisoissa 2017 EM-kisat, Jurmala, Latvia Taru Lahti-Liukkonen/Anniina Parkkinen 5. Nette Tuominen/Riikka Lehtonen 25. Ida Sinisalo/Niina Ahtiainen 25. Jyrki Nurminen/Pekka Piippo 25. U22 EM-kisat, Baden, Itävalta Santeri Siren/Miro Määttänen 5. Ida Sinisalo/Niina Ahtiainen 9. U20 EM-kisat, Vulcano, Italia Vili Topio / Valtter Pennanen 17. Salla Rautiainen / Emilia Koivisto 17. Kotimainen biitsikausi huipentui Jyväskylässä Beach volley -kesä 2017 sai hienon päätöksen Tuomiojärvellä ja Jyväskylän satamassa 11. 13. elokuuta pelatuissa beach volleyn SM-finaaleissa. Parhaimmillaan loppuotteluita seurasi paikan päällä yli tuhat silmäparia. Aikuisten mestaruudet menivät ennakkosuosikeille, kun Beach volleyn SM-mitalistit 2017 Miehet 1. Jyrki Nurminen / Pekka Piippo 2. Santeri Siren / Miro Määttänen 3. Harri Suonikko / Saku Viljamaa Naiset 1. Taru Lahti Liukkonen / Anniina Parkkinen 2. Ida Sinisalo / Niina Ahtiainen 3. Nette Tuominen / Eveliina Koljonen U20-tytöt (pelattiin Porvoossa 5.8.) 1. Emilia Koivisto / Salla Rautiainen 2. Oona Ojala / Emma Tenhunen 3. Netta Laaksonen / Jessica Salminen U18-pojat 1. Fedor Ivanov / Severi Savonsalmi 2. Kasper Pennanen / Santeri Saarimäki 3. Oskari Keskinen / Väinö Rahko U18-tytöt 1. Vilhelmiina Prihti / Aliisa Vuorinen 2. Netta Laaksonen / Jessica Salminen 3. Mette Helminen / Oona Ojala miesten ykköstilan pokkasivat viime kesän tapaan Pekka Piippo ja Jyrki Nurminen. Naisten SM-kultaan pelasivat Taru Lahti-Liukkonen parinaan Anniina Parkkinen, jolle aikuisten ykkössija oli uran ensimmäinen. n U16-tytöt 1. Roosa Hörkkö / Linnea Kuusela 2. Emilia Marjakoski / Ada Aronen 3. Elisa Tasanen / Siiri Tasanen U14-pojat 1. Jiri Kinnunen / Otto Keinonen 2. Jimi Lehto / Nooa Marttila 3. Max Lehtinen / Juho Turri U14-tytöt 1. Aada Haapanen / Siiri Ruohonen 2. Joanna Kallinen / Annastiina Tarkkanen 3. Iida Pöllänen / Enni Övermark U18 EM-kisat, Kazan, Venäjä U20-pojat (pelattiin Porvoossa 5.8.) U16-pojat Vilhelmiina Prihti/Aliisa Vuorinen 7. Väinö Rahko/Oskari Keskinen 17. 1. Niko Suihkonen / Joona Väänänen 1. Ville Kattelus / Aleksi Muukkonen 2. Vili Topio / Valtter Pennanen 2. Miro Lehtinen / Aaro Pihlajamäki 30 KIILA 3.2017 3. Daniel Heinonen / Nuutti Niinivaara 3. Ilja Ivanov / Matti Pennanen 3.2017 KIILA 31

kumppanikuulumisia Teksti Heikki Kiiskinen Kisakallio panostaa olosuhteisiin rannassa kaksi huippukenttää Maalaus Taru Lahti-Liukkosesta ja Riikka Lehtosesta koristaa Kisakallion Urheiluopiston ruokalaa. Kisakallion Urheiluopisto on Suomen Lentopalloliiton virallinen beach volleyn harjoittelu- ja valmennuskeskus. Kisakallio ja Lentopalloliitto allekirjoittivat kesäkuussa 2015 merkittävän, Tokion olympialaisiin asti ulottuvan strategisen yhteistyösopimuksen beach volleyn valmennuskeskustoiminnan kehittämisestä. Beach volley on Kisakalliolle mieluinen kumppani sen myönteisen profiilin ja toisaalta vaivattomasti toimivan yhteistyön vuoksi. Laji on myös hyvä lisä Kisakallion liikuntaolosuhteisiin kesäaikana, rehtori Asko Härkönen toteaa. Kisakallion Urheiluopiston tehtävänä on tarjota urheilijoille ja valmentajille valmennus- ja koulutusosaamista, hyviä harjoitteluolosuhteita sekä monipuolista kilpailutoimintaa. Osana Pääkaupunkiseudun urheiluakatemiaa (URHEA) Kisakallio mahdollistaa osaltaan myös huipulle tähtäävien urheilijoiden laadukkaan valmentautumisen sekä testaustoiminnan. Tänä kesänä beach volley -kentät siirrettiin lähelle järveä luonnon muodostamaan kanjoniin. Olemme erittäin tyytyväisiä kenttien uudesta sijainnista. Myös pelaajilta on tullut positiivista palautetta niistä, Härkönen iloitsee. Kisakalliossa on pelattu kaksi kansainvälistä turnausta: 2015 naisten ja miesten NEVZA sekä 2016 naisten CEV Satellite. Tänä vuonna Urheiluopistolla on järjestetty useampia nuorten leirejä. Kuluvana kesänä Kisakalliossa on jo pidetty U18- talenttileiri sekä biitsiripari. Elokuussa järjestettiin vielä valmistautumisjaksot U18- ja U20 EM-kisaedustajille, nuorten maajoukkuevalmentaja Toni Vahela kertoo. Kansainvälistä turnausta ei tänä kesänä Kisakalliossa pelattu, mutta asiaa ei ole missään nimessä haudattu. Beach volley on Kisakalliolle mieluinen kumppani. Tulevaisuudessa Kisakalliolla on edelleen halukkuutta järjestää kansainvälisiä tapahtumia yhteistyössä Suomen Lentopalloliiton kanssa, Härkönen lupaa. Kisakallion Urheiluopisto sijaitsee Lohjalla, vain kolmen vartin päässä Helsinki-Vantaan lentoasemalta. n Lisätietoja: www.kisakallio.fi Beach volleyn U18-talenttileiriläiset uusituilla Kisakallion kentillä, oikealla valmentaja Toni Vahela. sadan mitalin mies Teksti Heikki Kiiskinen kuva JYVÄSLENTIS Intohimo urheiluun pitää Arto Raution liikkeessä Himangan lentopalloikoni Arto Rautio on edelleen tuttu kasvo sekä lentopallon että beach volleyn Masters -turnauksissa. Menestyskään ei ole Rautiota karttanut. Nimittäin sadan vähintään SM-tason mitalin maaginen raja ylittyi elokuussa Jyväskylässä pelatussa beach volleyn Masters SM-turnauksessa. Lupasin joskus sadannesta mitalista koko joukkueelle illallisen, joten viimeistään ensi kesänä mennään Thauvonin Jykän ja Paijan Hessun kanssa syömään, Rautio sanoo. Osa mitaleista on saavutettu yleisurheilussa lähinnä hyppylajeissa ja otteluissa. 18-vuotiaana nuorukainen hyppäsi korkeutta lähes oman pituutensa verran - 182 cm. Mukaan mahtuu myös muutama PM-mitali. Ensi tammikuussa 55 vuotta täyttävän Raution ensimmäiset urheilumuistot ovat viiden vuosikymmenen takaa Kalajoen Sotainvalidien kentältä. Jo tuolloin alle kouluikäinen pojanvesseli kopitteli aikuisten kanssa kuin vanha tekijä. Kymmenvuotiaana tie vei ensimmäisiin lentopallotreeneihin, josta ei paluuta näytä olevan. Tänä syksynä lähtee käyntiin 41. kausi liiton sarjoissa, nykyään kakkossarjaa Vieska Wolleyn riveissä pelaava passari kertoo. Pitkän uransa aikana Rautio on edustanut myös Himangan Urheilijoita, Kalajoen Junkkareita, Himangan Nuorten maaottelu Viro Suomi Tallinnassa vuonna 1981. Suomalaisista palloa tavoittelevat Arto Rautio (vas.), Timo Parkkali ja Ari Keskinen. Roimaa, Kokkolan Tiikereitä, Kannuksen Uraa, Ylivieskan Kuulaa ja Särkät Volleyta. Ykkös- tai Supersarjakausia kertyi kaikkiaan 18. Joskus tuli pääsarjaankin pari kyselyä, mutta tuolloin aika oli erilainen. Oltiin enemmän seurauskollisia tai pysyttiin mieluummin omassa maakunnassa. Onhan se joskus mielessä käynyt, että olisi voinut ainakin kokeilla, Rautio pohtii. Uran kohokohdiksi Rautio nostaa Timo Jussinniemen kanssa saavutetun beach volleyn SM-hopean 1996 sekä pääsyn 18-vuotiaiden maajoukkueeseen vuonna 1981. Samassa joukkueessa olivat muun muassa petri mutka, Kai Mattila, Timo Parkkali, Matti Juntura, Ismo Tahvanainen, Petri Oulasmaa, Kai Stenius ja Kari Seppä. Pääsin pelaamaan yhteensä neljä maaottelua, Tallinnan reissu jäi erityisesti mieleen, Rautio muistelee. Kuntohoitajana työskentelevä pelimies pitää rautaisen kuntonsa salaisuutena monipuolista ja säännöllistä liikuntaa. Päivittäinen työ antaa näkemystä myös omaan harjoitteluun. Tässähän tuntee itsensä uudelleen lapseksi tai nuoreksi. Eri vuodenaikoina harrastetaan eri lajeja. Ympärivuotisuus tuo tekemiseen monipuolisuutta ja mielekkyyttä. Eikä kilpailuviettikään ole karissut vuosien varrella miehestä mihinkään, vaikka takkahuoneen hirvensarvet vääntyilevät SM-mitaleista. Himankalainen on edelleen kova tsemppari ja joukkuepelaaja. Ehkä enää en ota urheilua niin vakavasti kuin aikoinaan, mutta kyllä se joukkueeseen kuuluminen ja voittamisen tunne on hienoa. Syke nousee edelleen, kun lasketaan pisteitä tai kiristetään mittanauhaa. Urheilun vuoksi kilometrejä auton mittariin kertyy melkoisesti, mutta niitä ei lasketa. n Beach volleyn M50 SM-mitalistit 2017. Arto Rautio kolmas vasemmalta, kulta oli Rautiolle 101:s SM- tai PM-tason mitali. Beach volleyn Masters SM-tulokset löytyvät JyväsLentiksen nettisivuilta https://www.jyvaslentis.fi/beach-volley/masters-sm-kisat-2017/tulokset/ 32 KIILA 3.2017 3.2017 KIILA 33

kahden lajin taitajat Teksti Heikki Kiiskinen Lentopallo ja beach volley tukevat toisiaan Lentopallon ja beach volleyn perustaidot ovat hyvin lähellä toisiaan. Vaikka beach volley on kansainvälisellä huipputasolla oma lajinsa, sopii se mainiosti myös lentopalloilijan kesäharjoittelumuodoksi miksei myös päinvastoin. Suomessa on useita pelaajia, jotka taitavat huipputasolla molemmat lajit. Tässä esittelemme heistä neljä. Antti Poikela NÄMÄ LENTOPALLOT Oskari Keskinen väinö rahko Nette Tuominen MVA200 on kansainvälisen lentopalloliiton FIVB:n hyväksymä virallinen pelipallo ja olympiapallo. Pallossa on uniikki 8 paneelinen muotoilu, edistyksellinen aerodynamiikka ja ensiluokkainen microkuitu-pinta. Koko 5. Syntymäaika: 20.7.2000 Pituus: 192 cm Syntymäaika: 24.10.2000 Pituus: 198 cm Syntymäaika: 23.1.1990 Pituus: 180 cm Syntymäaika: 6.4.1989 Pituus: 191 cm Seurat 2016-17 ja 2017-18: Kauhavan Wisa A-pojat ja Kuortaneen valmennuskeskus 1-sarja Maajoukkue-edustukset: lentopallossa U17 NEVZA ja U19 EM-kisat, beach volleyssa U18 EM-kisat Pelirooli lentopallossa: vaihdellut hakkurin. yleispelaajan ja keskitorjujan välillä Saavutukset beach volleyssa: U18 SMpronssi 2017, U18 EM 17:s 2017 Miten lajit mielestäsi tukevat toisiaan? Molempien lajien pelaaminen tekee monipuolisemmaksi sekä sisällä että hiekalla, päällimmäisenä ehkä pelinlukutaidon hyödyntäminen. Tavoitteet urheilijana? Lentopallon Mestaruusliiga ja sitä kautta niin pitkälle kuin mahdollista, beach volleyssa en ole asettanut erillisiä tavoitteita. Maajoukkue-edustukset: lentopallossa U17 NEVZA ja U19 EM-kisat, beach volleyssa U18 EM-kisat Pelirooli lentopallossa: yleispelaaja Saavutukset beach volleyssa: U16 SMkulta, U18 SM-pronssi ja U18 EM 17:s 2017 Miten lajit mielestäsi tukevat toisiaan? Niissä on paljon samoja elementtejä ja harjoitustapoja. Tavoitteet urheilijana? Lentopallon Mestaruusliiga ja siitä mahdollisimman pitkälle. Seurat 2016-17 ja 2017-18: BarBar Girls Bryssel, Belgia, Voleibol Logroño, Espanja ja LiigaPloki Pihtipudas Maajoukkue-edustukset: nuorissa vuosina 2004-10, aikuisissa satunnaisia maajoukkueleirejä Pelirooli lentopallossa: yleispelaaja Saavutukset beach volleyssa: aikuisten SM-pronssi 2017, EM-kisojen 25:s sija 2017 Miten lajit mielestäsi tukevat toisiaan? Pallokontrolli paranee biitsillä, hiekalla liikkuminen parantaa nopeutta myös sisällä, pelinlukutaito kehittyy, hiekalla liikkuminen on raskaampaa, joten biitsin pelaaminen toimii tietynlaisena fysiikkatreeninä myös sisäpalloa ajatellen. Tavoitteet urheilijana? Tavoitteena pelata niin kauan kuin kroppa kestää ja urheilu antaa enemmän kuin ottaa. Haluan edelleen oppia uutta ja kehittyä paremmaksi pelaajaksi sekä henkisesti että fyysisesti. Seurat 2016-17 ja 2017-18: Euro Sitex Pribram, Tshekki ja Akaa-Volley (ulkomaanpykälä) Maajoukkue-edustukset: nuorten maaotteluita kymmenkunta, yhdet nuorten MM-karsinnat Pelirooli lentopallossa: yleispelaaja Saavutukset beach volleyssa: SM-4:s 2017 Miten lajit tukevat mielestäsi toisiaan? Beach volley on erittäin hyvä kesäharjoittelumuoto, jos varsinaisia lajitreenejä ei ole käynnissä. Etenkin teknisesti sekä henkisesti biitsi antaa paljon lentopallon puolelle: kentällä vain kaksi pelaajaa, joten kosketuksia tulee paljon, välillä vaikeissakin olosuhteissa. Henkisesti pitää olla vahva ja pystyä pitämään peli kasassa koko ajan, eikä huonoja suorituksia saa jäädä liikaa miettimään. Itse olen biitsikesän jälkeen paremmassa kunnossa kuin ilman. Pehmeän alustan vuoksi laji ei myöskään rasita niveliä niin paljon, vaikka muuten fyysisesti onkin tietyllä tapaa rankempaa kuin lentopallo. Eli beach volley on kehittänyt minua myös lentopalloilijana. Tavoitteet urheilijana? Kehittyä urheilijana ja pelaajana joka päivä, konkreettisemmat tavoitteet pidän omana tietonani. SKV5 on FIVB:n hyväksymä kevyt ja pehmeäpintainen lentopallo lapsille ja koululaisille. Paino vain 180 g. Synteettinen materiaali. Koko 5 34 KIILA 3.2017

istis on vauhdikas laji Teksti Heikki Kiiskinen Istumalentopallo sopii kaikille Istumalentopallo on alun perin kehitetty sodassa vammautuneiden kuntoutuslajiksi. Istis on erittäin dynaaminen kahden kuusihenkisen joukkueen välinen peli. Istumalentopallokenttä on kooltaan 10x6 metriä eli hieman pienempi kuin tavallisessa lentopallossa. Mika Ylönen Nykyään aktiivisimmat paikkakunnat istumalentopallossa ovat Kotka, Siilinjärvi, Jämsä, Helsinki, Tampere, Jyväskylä ja Lappeenranta. Miehet pelaavat kaudella 2017 18 neljän joukkueen voimin SM-sarjaa. Lisäksi järjestetään avoin turnausmuotoinen 1-sarja. Naiset pelaavat ensi keväänä pelkästään SM-lopputurnauksen. Kansainväliset pelit edellyttävät vammaluokitusta. Luokitellut pelaajat jaetaan kahteen eri luokkaan: vammaiset ja minivammaiset. Minivammaisia voi olla maajoukkuepeleissä kaksi, eivätkä he voi olla kentällä yhtä aikaa. Luokittelu ei koske Suomen sarjoja. Maajoukkuetoimintaa on tällä hetkellä vain naisilla, jotka osallistuvat marraskuussa Kroatiassa pelattaviin EMkisoihin. Naisten maajoukkue osallistuu Kroatian Porecissa järjestettäviin istumalentopallon EMkisoihin. Lajin pariin toivotaan lisää pelaajia. Sekä vammattomat että luokiteltavat ovat tervetulleita, Ylönen kannustaa. Istumalentopallosta on kehitelty myös ulkona pelattava beach volley. Pelialustana ulkona voi olla hiekka, pressu, viira tai muu pelaamiseen soveltuva materiaali. n Viisi eroa istis vs. lentis 1. Kenttä on pienempi 10 m x 6 m (iskuraja 2 m). 2. Verkko on matalammalla miehillä 1,15 m, naisilla 1,05 m. 3. Pallokosketuksessa pelaajan täytyy koskettaa kenttää jollain pakaroiden ja olkapäiden välisellä kehonosalla. 4. Syötön voi torjua. 5. Pelin kulku on nopeampaa, johtuen pienemmästä kentästä ja pallon pelaamisesta matalammalla. Lisätietoja: www.istumalentopallo.info Facebook: Sitting Volleyball Team Finland Lentopalloseurat tärkeässä osassa yhdenvertaisuuden toteuttamisessa Verkon korkeus on miehillä 1,15 m ja naisilla 1,05 m. Istumalentopallo on sovellettu tavallisesta lentopallosta ja se on tarkoitettu erityisesti henkilöille, joille pystylentopallon pelaaminen ei ole syystä tai toisesta mahdollista. Teknisesti ististä pelataan aivan kuin lentopalloa. Pallo voi koskettaa lyöntitilanteessa mitä tahansa pelaajan kehonosaa. Lyöntisuorituksen aikana pelaajan tulee olla kosketuksessa kenttään jollakin olkapäiden ja pakaroiden välisellä kehonosalla. Vartalon nostaminen, nouseminen seisomaan tai askeleiden ottaminen ZZ Toivala (etualalla) on hallinnut viime vuosina miesten istumalentopalloa Suomessa. on kiellettyä. Torjunnassa pelaajan ei ole luvallista kohottaa pakaroitaan, vuoden istumalentopalloilijaksi valittu Mika Ylönen kertoo. 2000-luvulla harrastajien vähentyessä myös vammattomat ovat päässeet lajin kilpailutoimintaan mukaan. Kyseessä on erittäin vauhdikas ja mielenkiintoinen laji, joka sopii kaikille. Useita entisiä lentopalloilijoita on tullut viime vuosina istiksen pariin. Suosittelen lajia ehdottomasti lentopalloilijoille, jotka vammojen vuoksi eivät voi jatkaa perinteisen lentopallon harrastamista, ZZ Toivalan puuhamies jatkaa. Lentopallon parissa toimitaan entistä ahkerammin yhdenvertaisuuden toteutumisen puolesta niin liitto- kuin seuratasollakin. Lentopalloliiton tänä vuonna lanseeratut sloganit ovat #LentisKuuluuKaikille ja #BiitsiKuuluuKaikille. Ne sopivat hyvin viime vuonna valmistuneen Lentopalloliiton yhdenvertaisuussuunnitelman henkeen ja sisältöön. Suunnitelman tavoitteita ovat: Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo pyritään saamaan olennaisina osina liiton ja seurojen toimintatapoihin Tehostetaan yhdenvertaisuuteen edistävää toimintaa liitossa ja seuroissa Tehostetaan viestintää ja keskustelua yhdenvertaisuusasioista Lentopalloseurat ovat tärkeässä osassa yhdenvertaisuuden toteuttamiseksi kenttätasolla. Jokaisen seuran olisi syytä kirjata omiin toimintasuunnitelmiinsa yhdenvertaisuuden edistäminen ja myös käytännössä toimia sen mukaisesti. Ja onnistumisista voi kertoa esimerkiksi sosiaalisessa mediassa käyttämällä mainittuja tunnisteita #LentisKuuluuKaikille ja #BiitsiKuuluu- Kaikille. n 36 KIILA 3.2017 3.2017 KIILA 37

fortum power cup Teksti ARI MARTINAHO kuvat tuomas pelto Fortum Power Cup syntyi talkootyöllä Fortum Power Cup -tapahtumaan osallistui tänä vuonna 159 lentopalloseuraa 865 joukkueella. Kisapasseja lunastettiin yli 7000 ja käytössä oli noin 260 kenttää. Ruokaa jaettiin 57 000 annosta. Siinä muutama luku, joka kertovat, mitä suuruusluokkaa tapahtuma oikeasti on. Tapahtumana se oli jälleen hieno ja tärkeä kohtauspaikka, paitsi nuorille urheilijoille, myös kaikille valmentajille, ohjaajille ja muille lentopalloilevien nuorten taustajoukoille. Yksi tapahtuman tavoitteista on ollut tukea paikallista seuratoimintaa ja lisätä niiden elinvoimaisuutta. Tänä vuonna voimansa saivat näyttää Järvenpään, Vantaan, Espoon ja Helsingin lentopalloseurat. Järjestelyistä yhdessä Suomen Lentopalloliiton kanssa vastasivat paikallisseurat Blues Volley, Espoo Lentis, Keimolan Kaiku, Korson Veto, Naarasleijonat, PuMa-Volley, Vantaan Lentopallo ja Helsinki Volley. Seurojen organisoimat 753 vapaaehtoistyöntekijää, talkoolaista, mahdollistivat tämän mittavan tapahtuman hienon läpiviennin. Ilman näin suurta innostusta tällaisen tapahtuman toteuttaminen olisi lähes mahdotonta. Tänä vuonna Fortum Power Cupissa oli mukana 865 joukkuetta. Merkittävä tapahtuma paikallisille seuroille Järjestelytoimikunnan puheenjohtaja Ari Koskenoja, Korson Veto, pitää tapahtuman järjestämistä Vantaalla todella merkittävänä asiana paikallisille lentopalloseuroille. Tapahtuma järjestettiin täällä nyt, 15 vuoden tauon jälkeen. Paitsi, että se on luottamuksen osoitus liitolta, se on ollut myös hieno mahdollisuus seuroillemme näyttää osaamistaan, hän korostaa. Täällä Myyrmäessä on hyvä järjestää tällainen suurtapahtuma ja kuluneen vuoden aikana monet asiat ovat loksahtaneet hienosti paikalleen. Se on näkynyt hyvin onnistuneena tapahtumana, korostaa järjestelytoimikunnan puheenjohtajana toiminut, Korson Vedon puheenjohtaja Ari Koskenoja. Suurimpina haasteina, jotka onnistuttiin hoitamaan yhteistyöllä hienosti, oli talkoolaisten hankinta ja riittävien majoitustilojen löytäminen hyvien kulkuetäisyyksien päästä kisapaikalta. Kun näissä onnistuttiin, niin se oli hyvä perusta onnistuneen tapahtuman järjestämiselle. 38 KIILA 3.2017

Koulumajoitus kisojen haasteellisin projekti Perinteinen koulumajoitus oli arvossaan myös Vantaan Fortum Power Cupissa. Ilman sitä tällaiset tapahtumat olisivat mahdottomia järjestää. Majoitusta järjestettiin 30 koulussa, 27 näistä sijaitsi Vantaalla ja kolme Helsingissä. Majoituksen lisäksi kouluilla tarjottiin myös aamiaiset ja iltapalat. Majoitus sitoi myös eniten talkoolaisia. Ympärivuorokautinen valvonta kouluilla vaati yli 350 vapaaehtoista. Ruokailujen järjestäminen oli myös iso projekti. Päivittäinen ruokailijamäärä oli yli 7000 ja aterioita oli kahdesti päivässä. Ruoka-annoksia tapahtuman aikana jaettiin 57000. Sutinaa riitti Myyrmäen Energia Areenalla. Talkoolaisia oli ruokahuollossa päivittäin noin 40, kokonaisvahvuuden ollessa yli 70. Kaiken kaikkiaan Vantaan Fortum Power Cupin talkoolaiset selviytyivät erinomaisesti turnauksen järjestelyistä. n liikkumisen riemua kuva tuomas pelto Koululentiskampanjaan ehtii ilmoittautua 9. lokakuuta asti MITALITAULUKON KÄRKI K H P Nurmon Jymy... 2 3 0 Ylihärmän Junkkarit... 2 2 0 Littoisten Työväen Urheilijat... 2 0 0 PuMa-Volley... 2 0 0 Selver Tallinn (EE)... 2 0 0 Someron Pallo...1 2 0 Vammalan Lentopallo...1 1 1 Rakvere Urheilukoulu (EE)...1 1 0 JyväsLentis...1 0 2 Kauhavan Wisa...1 0 2 Outokummun Partio...1 0 1 Cēsu pilsētas sporta skola (LV)...1 0 0 Koijärven Kunto...1 0 0 Naarasleijonat...1 0 0 Oulun Kisko...1 0 0 Raahen Lentopallo...1 0 0 Salon Viesti...1 0 0 Virtain Veikot...1 0 0 Nurmon Jymy otti viisi mitalia Nurmon Jymy ja Ylihärmän Junkkarit nousivat mitalitaulukon kärkeen Vantaan Fortum Power Cupissa. Jymy otti kaksi kultaa ja kolme hopeaa. Junkkarit vei kaksi kultaa ja kaksi hopeaa. Littoisten Työväen Urheilijat, helsinkiläinen PuMa-Volley ja virolainen Selver Tallinn ottivat kukin kaksi mestaruutta. Kaikkiaan 41 seuraa ylsi mitaleille asti. Niistä viisi oli Virosta ja yksi Latviasta. Nyt järjestettiin jo 33. turnaus ja ensimmäistä kertaa Vantaalla. Lentopalloliiton tapahtumapäällikkö Päivi Harri oli erittäin tyytyväinen turnaukseen. Kaikki lähtee hyvästä fiiliksestä. Tärkeintä on, että porukka viihtyy. Massatapahtumassa pitää toki olla organisoitumista ja järjestäytymistä, mutta ei liikaa, jotta tunnelma ei surkastuisi sarjaksi kieltoja. Vantaalla fiilis onnistui loistavasti ja se on tärkeintä, Harri sanoo. Vantaalla oli tiettyjä uusia teemoja turnauksessa. Olterit palkitsivat jälleen kummipelaajiaan Olteri-Kilta oli monien vuosien perinteiden mukaisesti paikalla Vantaan Fortum Power Cupissa ja palkitsi viisi kummipelaajaansa. Olterit maksoivat näiden pelaajien kisapassit Fortum Power Cupiin. Lisäksi pelaajat saivat Lentopalloliitolta erilaisia Powerin tuotteita. Olteri-Killan kummipelaajat 2017 Helmi Rantala, JyväsLentis, D-tytöt supersarja Emma Toivonen, Oulun Kisko, D-tytöt tsemppisarja Santeri Ketonen, Oulun Kisko, D-pojat tsemppisarja Jesse Kujanen, Raahen Lentopallo, C-pojat tsemppisarja Iida Virrantalo, Outokummun Partio, E-tytöt tsemppisarja Toimme joukkoliikenteen sujuvan käytön voimakkaasti osaksi tapahtumaa. Kisapassiin sisältyi 4 päivän seutulippu. HSL oli siinä vahvasti mukana. Pyrimme myös tuomaan esille paikallista kaupunkikulttuuria: graffitimaalausta, street foodia, pääkaupunkiseudun tunnelmaa. Fortum Power Cupin järjestelyissä oli mukana seitsemän seuraa: Blues Volley, Espoo Lentis, Keimolan Kaiku, Korson Veto, Naarasleijonat, PuMa-Volley ja Vantaan Lentopallo. Tapahtuma työllisti noin 750 talkoolaista. Jokainen ryhmä on tehnyt valtavan työmäärän. Täällä on paljon ihmisiä jotka ovat irrottaneet viikonkin kesälomastaan työskennelläkseen täällä. Kunnioitan heitä suunnattomasti, tapahtumapäällikkö Päivi Harri sanoo. n Seuraavat Power Cupit järjestetään Kuopiossa 2018 ja Rovaniemellä 2019. Koululentiskampanjan toimintaviikko on tänä vuonna viikolla 44 eli 30.10.-3.11.2017. Koululentisviikon voi järjestää joko toimintaviikon aikana tai jonain muuna opetusohjelmaan paremmin sopivana ajankohtana. Ilmoittautuminen kampanjaan päättyy 9.10.2017. Kampanjaan osallistuminen ei maksa mitään ja ilmoittautumalla määräaikaan mennessä koulu saa maksutta koululentopalloon erinomaisesti soveltuvan SKV5-pelipallon. Koululentis on liikkumisen riemua ja uuden oppimista. Lentopalloliiton vuosittain järjestämä koululentiskampanja on noussut hurjaan suosioon. Viime vuonna mukaan tuli peräti 377 koulua ja 93 000 oppilasta. Lentopallo on erinomainen laji pienille koululaisille: joukkuepelinä se edistää sosiaalisia taitoja ja on lajina väkivallaton pelaajien ollessa kosketuksissa vain palloon. Lentopalloliitto ja kymmenien paikkakuntien lentisseurat ovat jo vuosia tehneet yhteistyötä koulujen kanssa lajin ja lentistuntien kehittämiseksi koululiikunnassa. Koululentiskampanja tarjoaa valmista materiaalia ja välineitä lentopallon pelaamiseen kouluissa. Jokainen mukaan lähtevä koulu saa myös ilmaisen lentopallon. Koululentiskampanjalla pyritään innostamaan oppilaita lentopallon pariin sekä ideoimaan opettajien avuksi helposti toteutettavia ja hauskoja tuntimalleja. Kampanjan tavoitteet Edistää lasten hyvinvointia liikunnan avulla Innostaa lapsia lentopallon pariin Lisätä opettajien tietoa ja taitoa lajista Lisätä lajin osuutta koululiikunnassa Tarjota lapsille uusia harrastusmahdollisuuksia Erilaisia toteutustapoja Lentopallon pelitunti liikuntatunneilla Lentopalloa väli- ja liikuntatunneille Koulun oma lentopalloturnaus Lähikoulujen välinen lentopalloturnaus Paikallisen seuran valmentajien, lentopalloilijoiden tai SM-liigapelaajien vierailu Kampanja tarjoaa Opettajille ideoita ja materiaalia Pehmeän pelipallon Tietoa koululentopallosta Oppilaille pallotemppuja ja helposti välitunnilla pelattavia pallorallimalleja Valmiita tuntimalleja, helppoja sovellettuja pienpelimuotoja Turnauksiin helpot pelisäännöt, kaaviot ja pöytäkirjat Koululentiskampanjalla pyritään innostamaan oppilaita lentopallon pariin. Koululentisviikon liikuntatunneilla teemana on lentopallo; pallotemput, temppuradat ja helpot pelisovellukset ja vaikkapa lentisturnaus hauskan viikon päätteeksi. Lentopalloliiton nettisivuilta löytyy ideoita, tuntimalleja ja pelisovelluksia, joiden avulla on helppo aktivoida jokainen oppilas osallistumaan ja kokemaan onnistumisen riemua turvallisessa ja kehittävässä joukkuelajissa. n Lisätietoja: www.lentopalloliitto.fi -> Seurapalvelut -> Koululentis 40 KIILA 3.2017 3.2017 KIILA 41

minun seitsikkoni Teksti TONI FLINK, JESSE MÄNTYLÄ Jesse Mäntylän valinnat näitä pelejä en unohda Teksti TONI FLINK, JANI NUOLIMO. KUVAT JANI NUOLIMON ARKISTO Jani Nuolimo Libero Jesse Mäntylä aloittaa jo kahdennentoista kautensa Mestaruusliigassa ja vuosiin on mahtunut monia pelikavereita niin maajoukkueessa, Hurrikaanissa kuin Piivolleyssakin. Kuuden SM-mitalin mies löysikin omaan seitsikkoonsa pelaajia kaikista näistä porukoista. Ei varmaan tarvitse selittää, miten vaikea on tällaista tehdä. Valitsin pelaajat, jotka ovat olleet ennen kaikkea kovia pelimiehiä ja jollaisen kuusikon kanssa hakkuri Mohamed Alhachdadi Yhdessä Hurrikaanissa 2015 2016 keskitorjuja Konstantin Shumov Yhdessä Hurrikaanissa 2015 2016 ja maajoukkueessa 2009 2015 yleispelaaja olli kunnari Yhdessä maajoukkueessa 2009 2015 Jesse Mäntylä olisi hieno edelleen pelata. Valitsin myös liberon, vaikka mieluiten pelaisin tuossa tietysti itse, Jesse kertoo valintojen taustasta. n Jani Nuolimo muistetaan eräänä lentopallohistoriamme värikkäimpänä pelaajana. Lentopallotaiteilijan uralle ehti mahtua 46 maaottelun lisäksi Mestarien liigaa, kotimaista pääsarjaa sekä myös Saksan visiitti. Nykyisin Lohjansaaressa asustava Nulli muisteli iloksemme uransa mieleenpainuvimpia otteluita. 3. Suomi-Turkki 27.9.1998, Kuopio, Euroopan liiga. 3-1 (15-10, 13-15, 15-10, 15-12) Euroopan A-liigaa ja viisi tappiota alla. Voitolla pidettäisiin yllä säilyminen A-liigassa. Päävalmentaja Timo Hoivala päästi minut irti neljännessä erässä 5-9-tilanteessa. Loppu onkin historiaa ja oman mielipiteen voi kysyä Nissin Tapsalta! 4. Keski-Savon Pateri-Vojvodina Novi Sad, Jugoslavia, 11.12.1999 Pieksämäki. Mestarien liigan karsinta. 3-0 (25-21, 25-19, 25-17). Pelattiin Mestarien liigan toista karsintakierrosta ja oltiin otettu vieraissa viikkoa aikaisemmin 0-3 turpaan. Jos haluttiin Mestarien liigaan mukaan, niin ainoastaan 3-0-voitto riittää ja pisteitäkään ei saanut antaa 62:tta enempää. Se oli koko joukkueen täydellinen onnistuminen. Siinä nimittäin Urkin hallinkatto lensi taivaan tuuliin kun peli päättyi, Kylmät väreet tulee vieläkin. Todellinen voittaja, josta vielä kuullaan. Kahdenkymmenen pisteen jälkeen kaikki pallot oli passattava hänelle. Muutaman kerran tuli allekirjoittaneellekin palautetta, kun en heittänyt mahdottomasta paikasta hänelle passia. Pelikentällä aggressiivinen jättiläinen, kentän ulkopuolella lempeä ja sydämellinen venäläinen. Torjuntapelissä aivan eri tasolla. Ei ikinä sooloillut vaan teki asiat niin kuin oli sovittu. Tämä teki puolustuspelaamisesta todella helppoa. Rauhallinen, äärimmäisen taitava peluri, joka saa viereisen pelaajan näyttämään paremmalta/pelaamaan paremmin. 5. Bayer Wuppertal (Saksa)-Raision Loimu, 21.1.1998 Wülfrath, Saksa. Mestarien liiga. 2-3 (15-8, 11-15, 15-17, 15-6, 8-15) Mestarien liigaa ja vastassa Saksan mestari. Minun paras pelini noissa karkeloissa. Kolmatta erääkin oltiin jo 0-7-tappiolla, mutta kairattiin voitto siitä erästä. Tavaraa tuli kiitettävästi laitaan ja kyllä maistui hyvältä hiljentää saksalaiskannattajat. YLEISPELAAJA Matti Hietanen Yhdessä maajoukkueessa 2009 2013 Kovakätinen joukkuepelaaja, joka kehittyy mielestäni edelleen. KESKItorjuja matti oivanen Yhdessä Hurrikaanissa 2012 13, 2014 nyt, maajoukkueessa 2009 15 Todella kovan tason pelimies. Pystyy syötöllä ratkaisemaan otteluita illasta toiseen. LIBERO Pasi Hyvärinen Yhdessä maajoukkueessa 2009 2014 Aivan maaginen pelaaja, etenkin Berruton aikana. Tuli kirjaimellisesti vietettyä enemmän aikaa hänen kuin vaimon kanssa maajoukkuekesinä. Passari Harrison Peacock Yhdessä Hurrikaanissa 2016 2017 Huikea taito ja loistava joukkuepelaaja. Kovin passari, jonka kanssa olen pelannut koko kauden. Teki nostajien elämästä helppoa. 1. Loimu-KuPS 21.3.1997, Raisio. 3. finaali. 3-2 (12-15, 15-10, 15-12, 12-15, 15-12) Kolmas finaali ja Raisiossa meillä katkaisun paikka. Kerttulan halli täynnä (1500 katsojaa). Aivan mieletön tunnelma! Kaksi edellistä peliä oli mennyt meille 3-2 ja tässä katkaistiin KuPS:n kultaputki. Olikohan niitä niillä jo kuusi putkeen? Vastassa olivat mm. Sammelvuo, Harjula, Nissi, Hannu, Määttä, Salokangas. Mulla oli vielä molemmat polvet leikkauskunnossa: Buranaa päivittäin ja kortisonipiikkiä kuukauden välein. Tämä peli elää vieläkin, kun käydään kerran vuodessa saunanlauteilla mestariporukalla! 2. Pateri-KuPS 7.1.2000, Helsinki, Suomen Cupin finaali. 0-2 (21-16, 19-21, 7-5, 21-14, 21-12) Suomen-cupin finaali Urheilutalolla, Helsingissä. Eka jakso oli tiukkaa vääntöä. Toista jaksoa hallitsimme ja saimme nauttia yleisön äänekkäästä kannustuksesta. Eskon Mikko oli kapellimestarina aivan liekeissä. Tuli taas katkaistua KuPSin kultaputki, nyt cupissa. En kyllä oikeasti muista, olivatko ne voittaneet monta putkeen, mutta ei se niin olennaista ole. Siitä pelistä palkintona on myös Alan Miesten legendaarinen puukello. 6. Keski-Savon Pateri-Sisley Treviso (Italia), 12.1.2000, Varkaus. Mestarien liiga. 0-3 (13-25, 18.25, 22-25) Mestarien liigan ensimmäinen peli Italian mestaria vastaan. Vastapuolella minun suuri idolini Dimitri Fomin. Olihan siellä toki myös herrat Grbic, Bernardi, Gravina. Se oli sellainen tunti suihkun kanssa, mutta silti mahtava kokemus. Italian pojat tulivat Varkauteen aamulla yksityiskoneella ja pelin jälkeen illalla pois. Että sellaista. n jani nuolimo Syntynyt 23.1.1974 Pituus 198 cm Paperimies, Sappi Kotipaikka Lohjansaaressa Vuoden miestulokas 1996 46 maaottelua 1996-1999 SM-kultaa Loimussa 1997 198 liigapeliä Vaimo Sirpa Nuolimo (os. Lehtimäki) pelasi 35 maaottelua ja 354 liigaottelua Seurat: Saaren Kiri, Vihdin Lentopallo 90, Raision Loimu, Keski-Savon Pateri, Moers Sport Club (Saksa), Perungan Pojat 42 KIILA 3.2017 3.2017 KIILA 43

6 x 6 kysymystä on tällä erää kutistettuna 5 x 5 -malliseksi. Syy tähän on viisi Mestaruusliigassa aloittavaa uutta päävalmentajaa. Kysyimme heiltä viisi kiperää kysymystä! Janne Anturamäki LP Kangasalan päävalmentaja Lauri Tihinen Akaa-Volleyn päävalmentaja 5 5 koonnut toni flink 1) Liigakausi on ovella, kuinka valmis tulokasvalmentaja on siihen? 2) Mikä on valmentajataustasi ennen tätä kautta? 3) Paras ja heikoin puolesi valmentajana? 4) Ketä valmentajaa itse arvostat eniten ja miksi? 5) Kenen valmentajan päänahka tulevalla kaudella tuntuu parhaalta ja miksi? Oskar Muurinen Rantaperkiön Iskun päävalmentaja 1) Kaikin tavoin pyritään olemaan valmiina kauteen, joskaan koskaan ei voi olla liian valmis. Vielä on onneksi hetki aikaa valmistautua. Hyvin saan kuitenkin öisin nukutuksi. 2) Yksi kausi pelaajavalmentajana miesten 2-sarjassa (+ valmentajana A-pojissa) Rantaperkiön Isku, kaksi kautta valmentajana miesten 1-sarjassa Rantaperkiön Iskussa (+ A-pojissa) ja -02 ikäluokan aluevalmentajana 3 vuotta. Vastuuvalmentajana muutamalla lentopallon yläkoululeirillä. 3) Vahvuus: Avoin ja pelaajan huomioon ottava persoona. Heikkous: Vielä melko vähän valmentajavuosia mittarissa. 4) Henrik Dettmann. Luettuani hänen kirjansa löysin paljon samoja piirteitä itsestäni. Meillä on samantyylinen arvomaailma valmentajana. Tässä on myös mainittava nuoruuden koripallovalmentajani Timo Willberg. Kasvatuksen ohella hän opetti meille kaikille pelaajille mitä nöyryys ja joukkuepelaaminen ovat. Positiivisuuden perikuva. 5) Tihisen Laten. Keskinäisten otteluiden saldo on omasta näkövinkkelistä vielä melko pahasti pakkasella... Siihen olisi hyvä saada korjausta aikaan. Kari Tuomela Nurmon Jymyn päävalmentaja 1) Sarja on joukkueelle uusi mutta valmentaja vanha. My dream nousta Nurmon Jymyn kanssa liigaan toteutui lähtökuopat on jo aikaa kaivettu, joten valmiina ollaan. 2) Valmennusura alkoi 1986 juniorijoukkueista. Siinä sitten kasvettu joukkueiden mukana. Suomen mestaruuksia juniorisarjoissa muutamia ja KLL-mestaruuksia. Aluevalmentajana vuosia. Miesten 1-sarjassa seitsemän vuotta ja naisten 1-sarjassa kymmenen vuotta. Verkko on tullut laitettua muutaman kerran. 3) Aina ollut hyvä luotto pelaajien ja valmentajan välillä ja sitä pidän edelleen tärkeänä. Nuorempana sitä luotti valmennusasioissa vain itseensä, nykyään tiimityöskentely on rautaa. Kaikki valmentajat, jotka tulosta haluatte, antakaa fysiikkavalmennus sille, joka osaa ja jakakaa vastuuta joukkueissa muutenkin. 4) Itse arvostan eniten nuorten kanssa työskenteleviä valmentajia. Kuortaneen valmennuskeskuksen valmentajat ovat kärkipäästä. 5) Jo juniorisarjojen aikana on oltu verkon vastakkaisilla puolilla monen valmentajan kanssa. Nyt on aika kohdata liigatasolla. Tästä syystä nämä valmentajat on kiva kohdata: Jukka Koskinen, Tomi Lemminkäinen ja 1-sarja-ajalta Arttu Keränen. 1) Valmiina ollaan, virtaa löytyy. Kärsivällinen pitää olla, kun joukkueen vaihtuvuus on ollut suuri. 2) Useampi vuosi kakkoskoutsina LiigaEurassa ja hieno LP-Vampula-projekti kolmen vuoden ajan, joka huipentui liiganousuun. 3) Paras: Olen tullut rauhallisemmaksi. Heikoin: Bussissa istuminen ;) 4) Kotimaisista Pläki (Pertti Honkanen), häneltä olen paljon oppia ammentanut, ulkomaisista Ruben Wolochin (TV Bühl, Saksa) valtava tietotaito. 5) Tomi Lemminkäisen, usean vuoden mestarivalmentajan. Timo Tolvanen Sampo Volleyn päävalmentaja 1) Luottamus on kova, että ollaan tehty oikeita asioita ja myös itse olen valmis palaamaan liigakentille uudessa roolissa. Mutta tuloksethan sen sitten näyttää ollaanko valmiita. 2) Viime kausi oli ensimmäinen kausi valmentaja ja valmensin naisten 1-sarjassa Puijo Wolleyta. 3) Uskon, että halu kuunnella pelaajia on yksi vahvuuteni, mutta jossain tilanteissa tämä vahvuus voi kääntyä myös heikkoudeksi. Toivottavasti myös muutamasta pelivuodesta on apuja valmennuksessa. 1) Ihan täysin haluamallani tavalla ja aikataulussa ei olla pystytty valmistautumaan tulokaskauteen. Joukkueen rakentaminen on ollut raskasta ja varsinkin taistelu kotimaista pelaajista on ollut uuvuttavaa. Pelaajien etsimisen ajan olisin mieluummin käyttänyt joukkueen valmentautumisen hiomiseen. 2) Olen valmentanut nyt yhdeksän kautta. Poikajunnut C-ikäisistä A-ikäisiin. Pari kautta 2-sarjaa, jolloin apuvalmentajana 1-sarjassa. 3-kautta 1-sarjan vastuuvalmentajana. 3) Se saattaa hyvinkin olla sama asia. Ajattelen olevani erittäin pehmeä valmentaja, joka antaa urheilijoille paljon tilaa toteuttaa itseään ja ottaa vastuuta. Tämä toimii erittäin hyvin niiden urheilijoiden kanssa, joilla on hyvä motivaatio ja urheilemisen perusmalli hallussa. Niiden kanssa homma ei tietenkään sitten toimi niin hyvin, jotka eivät ole henkilökohtaisesti sisäistäneet urheilemisen jujua. Joillekin urheilijoille voi olla helpotus toimia autoritäärisen valmentajan alaisuudessa ja tuloksia voi saada nopeammin. Haluan kuitenkin auttaa urheilijoita kehittymään, loistamaan pysyvästi sen arvopohjan perusteella, joka minuun on valettu 40 vuodessa. 4) Ehdottomasti Suomessa valmentavia juniorivalmentajia. Se on paikka, jossa vaikutetaan eniten suomalaisen urheilun tulevaisuuteen. Ja mikä tärkeintä, siellä valmentajat maalaavat tyhjälle taululle, valmentamista puhtaimmillaan. Jokaisen suomalaisen huipun taustalla on hyvä juniorivalmentaja. 5) Päänahka on aika rajusti ilmaistu. Mieluummin haluaisin ajatella, että valmentajien kesken vallitsisi kunnioitus, luottamus ja veljeys. Pelaajat voittavat otteluita ja valmentajat auttavat heitä siinä. Teemmehän kaikki valmentajat tinkimättömästi työtä Suomi-lentiksen eteen. 4) Tuomas Sammelvuo. Köpin nopea siirtyminen pelaajasta valmentajaksi on onnistunut hyvin ja se on rohkaissut itseänikin. Päivittäinen tinkimätön asenne ja pelaajien arvostus ovat asioita, joita myös itse pidän tärkeänä. 5) En hae kenenkään valmentajan päänahkaa, vaan joka pelistä haemme joukkueelle pelkästään hyvää tekemistä ja uskon, että sillä saavutamme myös voittoja. 44 KIILA 3.2017 3.2017 KIILA 45

yhtä suurta perhettä Teksti MINNA HIEKKATAIPALE kuva jari kotka world masters games Teksti TUULA LINDHOLM Keski-Suomen maakuntavalmennus kehittää nuoria lentopalloilijoita ja kasvattaa yhteishenkeä Suomalaiset mitalistit sarjoissa 35, 45 ja 55. Suomalaiset mitalistit sarjoissa 40, 50 ja 60. Suomen beach volleyn mastersit mitalisateessa Keski- Suomi ei kuulu maantieteellisesti itään eikä oikein länteenkään. Aluetta voisi jopa luonnehtia jonkinlaiseksi väliinputoajaksi myös lentopallon saralla. Aluepäällikkö tulee idästä, mutta alue kuuluu sarjatoiminnallisesti länteen. Tämä erityinen asema maamme lentopallokartalla on osaltaan synnyttänyt positiivisen innovaation nuorisolentopalloilijoiden maakuntavalmennuksen. Pihtiputaalaislähtöisen lentopalloaktiivin Tiina Kokon alullepanema Keski-Suomen maakuntavalmennus on jo reilun vuosikymmenen ajan tuottanut Keski-Suomen maakuntajoukkueeseen lahjakkaita pelaajia ja rakentanut vahvaa yhteishenkeä maakunnan lentopalloseurojen välille. Toiminnan keskiössä ovat maakuntaleirit, jotka edustavat kansallisella tasolla poikkeuksellista nuorisolentopalloyhteistyötä. Leirejä järjestetään yhteensä neljä kertaa kauden aikana. Toiminta on lentopalloliiton alaista ja sillä tähdätään maakuntajoukkueen valintaan ja Itä-Suomi Cup-turnaukseen, jossa Keski- Suomen joukkueet ovat menestyneet erittäin hyvin. Huolimatta karsinnasta, joka tehdään leiritysten jälkeen, yhteisillä leiripäivillä on paljon muitakin tavoitteita. Maakuntaleirit tarjoavat erinomaisen tilaisuuden uusien ystävyyssuhteiden solmimiseen ja yhteishengen rakentamiseen. Korpilahden Pyrinnön lentopalloaktiivi ja Keski-Suomen lentopallon maakuntaleirivastaava Päivi Ikkala toteaakin, että leireillä ollaan yhtä suurta perhettä ilman kilpailua. Pihtiputaan Plokin junioripäällikkö ja -lentopallolukion päävalmentaja ja Keski-Suomen maakuntajoukkueen päävalmentaja Tuire Koljonen puolestaan korostaa, että leireillä nuoret tutustuvat eri seurojen valmentajiin ja saavat tärkeitä oppimiskokemuksia erilaisista valmennustyyleistä. Lisäksi opitaan käytöstapoja ja kohteliaisuutta pelikavereita ja muita valmentajia kohtaan. Ikkala kertoo hymyillen, että hattu otetaan päästä sisällä, puhelimet kerätään leirin ajaksi talteen ja naapuriseuran valmentajaa moikataan reippaasti silmiin katsoen. Kaksi kertaa vuodessa maakuntaleiri kestää kaksi päivää ja nuoret sekä valmentajat viettävät viikonlopun koulumajoituksessa. Ikkala toteaa, että yli yön kestävät leirit taitavat olla kaikkein hauskimpia ja odotetuimpia nuorten keskuudessa. Koljonen kertoo, että nuorten kehittymistä ja kasvua on ollut upeaa seurata läheltä. Molemmat lentopalloaktiivit korostavat, että Keski-Suomessa yhteistyö on ollut saumatonta ja toiminta elävää ja muuntuvaa. Leirit hoidetaan hyvällä rutiinilla, mutta aina jotakin uutta kehitellen. Leirien suunnittelu ja toteuttaminen tarjoavat myös maakunnan valmentajille erinomaisen mahdollisuuden kehittyä ja verkostoitua. Valmentajien innostunut panos ja yhteistyökyky sekä keskisuomalaisten lentopallovalmentajien välille syntynyt yhteishenki ovatkin ensiarvoisia toiminnan jatkuvuuden näkökulmasta, Ikkala ja Koljonen toteavat. Keski-Suomen lentopallojuniorit tuntevat toisensa hyvin ja yhteyttä pidetään sosiaalisessa mediassa; Instagramissa ja Snapchatissa jaetaan kuvia ja kuulumisia. Power cupissa puolestaan mennään kannustamaan keskisuomalaisia joukkueita ja tuttuja maakuntaleirikavereita. Ystävyyssuhteita syntyy ja ne pysyvät yllä, vaikka kilpakentällä voidaankin kohdata myös verkon vastakkaisilla puolilla. n Suomi kahmi beach volleyssa mitaleita World Masters Games -kisoissa maapallon toisella puolen Aucklandissa, Uudessa Seelannissa. World Masters Games -kisat ovat joka neljäs vuosi järjestettävä suuri masters-tapahtuma, jossa on yli 32 eri urheilulajia ja noin 28 000 yli 30-vuotiasta osallistujaa. Sarjat ovat viiden vuoden välein joissakin lajeissa, kuten yleisurheilussa. 100 vuoteen asti. Mikä kaikkein parasta, osanottajat tulevat yli 70 eri maasta ja omissa lajiturnauksissaan koettiin kaikki olevamme yhtä suurta perhettä! Mairangy Bayn beach volley -kentillä pelattiin ensin neljä päivää 5-päättyvät sarjat, jonka jälkeen jatkettiin 0-päättyvillä sarjoilla. Suomalaisia osallistui miltei joka sarjaan ja osa meistä löysi parinsa toisista maista ja osa mm. Uuden Seelannin omasta sisälentopallojoukkueesta. Moni tuli maahan aikaisemmin tai jäi kisojen jälkeen ihailemaan tarunomaisen kaunista maata, missä jokaisen tiemutkan takaa aukeni upeat maisemat joko merelle, vuoristoihin tai laajoille laidunalueille, missä oli tuhansia ja taas tuhansia lampaita! Moni kävi myös tutustumassa parin tunnin ajomatkan päässä olevaan Hobbiton-maahan, missä on kuvattu Taru sormusten herrasta hobittien elämää. Uusi Seelanti on maa, joka jäi sydämiin luonnon kauneuksineen. n Suomalaiset MM-mitalistit Kaksinpelit: N40 pronssia: N45 pronssia: N50 pronssia: N55 pronssia: N60 kultaa: M35 kultaa: M40 kultaa: M50 hopeaa: M60 pronssia: Kirsti Titti Laine-Hendolin & Katja Kaartinen Sanna Veijalainen & Päivi Malkki Sanna Veijalainen & Päivi Malkki Helinä Haarala & Tuula Lindholm & Arja Hyvärinen Arja Hyvärinen & Marja-Riitta Lilli Kääntä Panu Castren & kiinalainen pari Li Peng Panu Castren & venäläinen pari Alex Kachanov Heikki Paija & Jari Lankinen Vallo Järv & Reijo Eerola & Olli Seppänen sekapelit: NM40 hopeaa: Panu Castren & Katja Kaartinen NM50 hopeaa: Juho Kauppinen & Seija Malkamäki NM55 kultaa: Anders Kvist & Tuula Lindholm & Markku Lehti NM55 pronssia: Seppo Koskinen & Päivi Sainio nelinpelit: N45 hopeaa: M45 kultaa: Seija Malkamäki & Ulla Piiponniemi &Saara Kittilä & Virpi Ristimella & Sanna Veijalainen & Päivi Malkki Uusi Seelanti/Auckland/Slobs & Arto Marttila Sekanelinpelit: NM55 hopeaa: Seppo Koskinen & Päivi Sainio & Reijo Eerola & Marja-Riitta Lilli Kääntä Sisälentopallo: M45 kultaa: Uusi Seelanti/Auckland/Slobs & Arto Marttila ja Markku Lang Seuraavaksi Torino ja Kansai Seuraavat tavoitteet mastersien harjoitteluille ovat Torinossa pidettävät European Master Gamesit 26.7. 4.8.2019 www.torino2019emg.org ja vielä kauemmaksikin voi haaveilla, sillä World Masters Games -kisat järjestetään Japanin Kansaissa 15. 30.5.2021 www.wmg2021.jp/en/ Nyt on aika aloittaa seuraavaan turnaukseen säästäminen ja treenaaminen Masters-kisoissa tavataan! Sport for Life, Sport of All! 46 KIILA 3.2017 3.2017 KIILA 47

cupin yllätysfinalisti 1976 Teksti SAKU NIILO-RÄMÄ Joukkue isolla J:llä Mistä tunnistaa todellisen joukkueen? Esimerkiksi siitä, että se kokoontuu yli 40 vuoden jälkeen muistelemaan yhteisiä vuosiaan lentopallon parissa. in memoriam Teksti juho heikkinen, antti heikkisen poika Liikunnan ilo ja yhdistävä voima olivat tärkeitä Antti Heikkiselle Suomen Lentopalloliiton entinen toimitusjohtaja sekä Paralympiakomitean entinen pääsihteeri Eino Antero Antti Heikkinen menehtyi toukokuun 17. päivänä 57-vuotiaana Pihtiputaalla vakavan sairauden jälkeen. Heikkinen syntyi 30.11.1959 Pudasjärvellä, jossa hän vietti lapsuutensa ja nuoruutensa 15-vuotiaaksi asti, kunnes perhe muutti Puolangalle. Liikunnasta ja urheilusta tuli Heikkiselle intohimon asia ja myöhemmin työura. Luokanopettajaksi valmistuttuaan Heikkinen työskenteli opettajana Keski-Suomessa Muurasjärven kylällä yhdeksän vuotta ja Puolangalla vuoden liikunnanopettajana. Nuoruudesta asti kytenyt intohimo lentopalloon oli voimistunut koko ajan, ja vuonna 1992 Antti siirtyi Suomen Lentopalloliiton palvelukseen aluepäälliköksi. Sen jälkeen hän toimi vuodet 1997 2004 Pihtiputaalla yläasteen rehtorina ja vuonna 2005 Pihtiputaan ja Viitasaaren sivistystoimen toimialajohtajana, kunnes urheilun veto kävi jälleen vastustamattomaksi; Hänet nimitettiin Lentopalloliiton toimitusjohtajaksi vuonna 2006. Kolmen vuoden kuluttua hän siirtyi Suomen Paralympiakomitean pääsihteeriksi ja toimi roolissa vuoteen 2012. Heikkistä pidettiin reiluna, aikaansaavana ja positiivisena työtoverina riippumatta siitä, missä päin ja missä roolissa kulloinkin vaikutti. Urheilumiehenä hän noudatti aina samaa filosofiaa, oli sitten kyse pienen paikkakunnan tai koko maan urheilutoiminnan kehittämisestä: liikunta itsessään, sen tuoma ilo ja ihmisiä yhdistävä voima olivat hänelle tärkeintä. Lentopalloliitossa ja Paralympiakomiteassa toimiessaan Heikkisen päämäärä oli turvata lajien elinvoimaisuus nyt ja tulevaisuudessa. Hänet tunnettiin tarkan markan miehenä, joka ei pelännyt vastuuta ja kipeidenkään ratkaisujen tekemistä, jos tarve niin vaati. Tästä yhtenä osoituksena oli Lentopalloliiton talouden kääntäminen vuosia kestäneestä tappioputkesta positiiviseksi yhden vuoden aikana. Samoihin aikoihin myös miesten lentopallomaajoukkueen uusi, yhä jatkuva menestystarina alkoi. Eräänlainen ympyrä sulkeutui vuonna 2013, kun Heikkinen palasi opettajaksi kotiseudulleen. Viimeisten vuosiensa monista terveydellisistä vastoinkäymisistä huolimatta hän piti loppuun asti kiinni tavaramerkeistään: positiivisuudesta, ihmisläheisyydestä sekä rakkaudesta urheiluun. Sen vuoksi ei voikaan sanoa, että hän hävisi taistelun sairautta vastaan, vaan päin vastoin, Antti Heikkinen poistui kehästä suurena mestarina. n Mäntyharjun Virkistyksen naisten joukkue nousi yllättäen vuoden 1976 Suomen Cupin finaaliin. Tämä finalistijoukkue kokoontui elokuun lopulla Haukivuorelle Laukkolan ladolle valmentajansa Heikki Koljosen kutsumana. Kun joukkue aloitteli toimintaansa 70-luvun alussa, ei seudulla ollut juniorijoukkueita. He hyppäsivät suoraan naisten sarjaan. Aktiivinen ja liikunnallinen elämäntapa ja hyvä valmentaja takasivat kuitenkin hyvät lähtökohdat lajiin. Meillä oli hyvät pohjat muista harrastuksista ja opimme todella nopeasti. Olimme myös fyysisesti vahvoja, kovapomppuisia tyttöjä, muistaa Merja Pöllänen (os. Konttinen). Tytöt olivat kaiken aikaa yhdessä, myös joukkuetreenien ulkopuolella. Lentopallo ja ihmiset sen ympärillä oli heille koko elämä. Suurin osa heistä oli koulussa samalla luokalla. Koulun jälkeen lähdettiin lenkille ennen lajiharjoituksia ja joka päivä treenattiin. Välillä kovuutta haettiin Pertunmaalta miesten 3-sarjajoukkueen treeneistä. Joukkue pelasi ensimmäiset vuodet 3-sarjaa, hyvin nopeasti tuli sarjanousu ja kova työ tuotti tulosta. Vuoden 1976 Suomen Cup oli jättimenestys. Vastustaja Haukivuorelle Laukkolan ladolle kokoontuneet Mäntyharjun Virkistyksen vuoden 1976 Suomen Cupin hopeamitalistit vasemmalta Sinikka Skyttä (os. Heikkilä), Merja Pöllänen (os. Konttinen), valmentaja Heikki Koljonen, Minna Halmetoja (os. Lahti), Päivi Peuranto ja Auli Häkli (os. Hotinen). Suomen Cupin loppuottelun tunnelmia Mäntyharjulta vuodelta 1976. Kuva: Merja Pölläsen arkistosta. vastustajalta he napsivat kovia päänahkoja ja etenivät kierros kierrokselta kohti loppuhuipennusta. Muistan, että semifinaali oli todella tiukka peli, mutta niin vaan väännettiin siitäkin voitto, hehkuttaa Auli Häkli (os. Hotinen). Loppuottelu pelattiin Mäntyharjun pienessä salissa, johon vastustajaksi tuli hallitseva Suomen mestari Euran Raiku. Sali oli ääriään myöden täynnä yleisöä. Virkistyksen tytöt katselivat ihmeissään vastustajiaan heidän saapuessa paikalle. Ihmeteltiin, kun euralaisilla oli meikit naamassa. Eihän me maalaistytöt oltu ikinä urheiltu meikattuna, naureskeli Päivi Peuranto. Pelissä tasoerot näkyivät ja mestaruus meni selkein numeroin euralaisille. Kokemus oli kuitenkin ainutlaatuinen pienen pitäjän joukkueelle ja lajin ystäville. Harrastus jatkui monella useita vuosia, jopa vuosikymmeniä. Osa pelaajista pääsi pelaamaan SM-sarjaan ja aina maajoukkueeseen saakka. SM-mitaleita porukalta löytyy niin paljon, ettei niiden määrän laskemiseen kehdattu kuluttaa aikaa. Nykyään pelikentille ei juurikaan taivuta, mutta lajia ja varsinkin maajoukkuepelejä seurataan aktiivisesti. n Teksti PIA KIRKKOMÄKI Hilkka Kuusela eli lentopallolle Kalevan Lentopallon äiteeksi kutsuttu Hilkka Kuusela (os. Aaltonen) kuoli juhannuspäivän aamuna 24.6. vakavan sairauden uuvuttamana. Kuollessaan hän oli 79-vuotias. Hän syntyi 23.11.1937 Orivedellä. Hilkka Kuusela eli mukana Kalevan Lentopallon historiaa lähes koko seuran 60-vuotisen toimintakauden ajan. Hän toimi seurassa pelaajana, valmentajana, huoltajana ja arvostettuna luottamushenkilönä. Edesmenneen puolisonsa Seppo Kuuselan kanssa Hilkka Kuusela työskenteli varauksetta seuratason ja valtakunnallisen lentopalloilun kehittämiseksi. Hilkka sai arvokkaasta työstään myös tunnustusta. Hänelle myönnettiin Lentopalloliiton kultainen ansiomerkki vuonna 1969, kultainen valmentajalevyke vuonna 1997 ja Opetusministeriön ansioristi vuonna1998. Ensimmäisen lentopallopelinsä Hilkka pelasi Kurun Ryhdin riveissä Peräseinäjoella 1953. Pelaaja siirtyi Tampereen Pyrintöön vuonna 1954 ja Kalevan Lentopalloon vuonna 1960. Valmentaja Seppo Kuuselan kanssa Hilkka avioitui vuonna 1961. Hilkka Kuusela pelasi lentopalloa maajoukkueessa vuosina 1960-1966. Hän saavutti seuratasolla muun muassa SM-pronssia vuonna 1965 sekä SLeL:n talvisarjan hopeaa vuosina 1963 ja 1964. Kuusela palkittiin Hämeen piirin parhaana naislentopalloilijana vuosina 1960 ja 1966. Lentopalloilijan oma peliura jatkui vuoteen 1971 asti. Hän myös valmensi useita KaLen juniorijoukkueita menestyksekkäästi 1960- ja 1970-luvuilla. Muun muassa Lentopalloliitto ja SVUL:n Hämeen piirijaosto hyödynsivät KaLen äiteen pitkää asiantuntemusta valtakunnallisella tasolla. Kalevan Lentopallon täyttäessä 60 vuotta tänä vuonna Hilkka Kuusela oli perustamassa seuran juniorityötä tukevaa Hilkka Kuuselan rahastoa. Hilkka Kuusela opiskeli Tampereen kauppaopistossa vuosina 1954-1956. Työuransa hän teki metsäteollisuuden palveluksessa toimien kassanhoitajana, konttoristina ja palkanlaskijana vuoteen 1997 asti. Hilkka Kuuselaa jäivät kaipaamaan hänen kaksi poikaansa eli Tero ja Ari perheineen, ystävät sekä suuri joukko Kalevan Lentopallon seuraväkeä. n 48 KIILA 3.2017 3.2017 KIILA 49

Lentopalloliiton toimisto muuttaa Helsingin Radiokadulla vuodesta 1985 sijainnut Lentopalloliiton toimisto muuttaa Olympiakomitean ja kymmenien muiden urheilujärjestöjen kanssa uusiin tiloihin ensi vuoden alkupuolella. Muuttomatka ei ole pitkä, sillä uudet toimitilat tulevat Helsingin Pitäjänmäelle osoitteeseen Valimotie 10. n 50 www.lentopalloliitto.fi tuemme juniorilentopalloa SODANKYLÄN KUNTA VAPAA-AIKAPALVELUT Puh. 0400 721 029 EURAJOEN KUNTA Liikuntatoimi RUSKON KUNTA Liikuntatoimi www.rusko.fi MUUTOSTUKI PASI VEHKANIEMI Lempäälä E. HARTIKAINEN OY Pamilonkatu 31, 80110 Joensuu www.hartikainen.com Automyynti Varaosat Huolto RAKENTAJAT PIIPPO&PAKARINEN OY Espoo, p. 0400 410 347 www.rppoy.fi KIILA 3.2017 lentopalloliitto maajoukkue finnvolleyball FinnVolleyBall kilpailuilmoitukset PADASJOEN KUNTA Vapaa-aikatoimi 0400 419 364 pauliina.heinonen@padasjoki.fi www.padasjoki.fi PL 35, 17501 Padasjoki TOIVAKAN KUNTA Vapaa-aikatoimi 0400 5531 456 KIRKKONUMMEN KUNTA Liikuntatoimi, p. 09-296 71 KIURUVEDEN KAUPUNKI Liikuntatoimi 040 7595 005 lassi.myllyla@kiuruvesi.fi www.kiuruvesi.fi PL 28, 74701 Kiuruvesi KARVIAN KUNTA Liikuntatoimi 044 7727 402 sirpa.ala-rami@karvia.fi www.karvia.fi Kyläkarviantie 17, 39930 Karvia PETÄJÄVEDEN KUNTA Vapaa-aikatoimisto 014-2673 056 tapani.rislin@petajavesi.fi www.petajavesi.fi Suutarintie 4, 41900 Petäjävesi Virkistysuimala-urheilutalo Virkku Avoinna 2.10.2017 alkaen seuraavasti: Ma, Ti, ja To klo 12.00-20.30 Ke klo 7.00-20.30 Pe klo 10.00-19.00 La klo 12.00-18.00 Su SULJETTU Tervetuloa virkistymään Virkkuun! www.virkku.fi Urheilutie 3, 61800 Kauhajoki, puh. 040 674 7648 EURAN ILMA JA PELTI Hämeen Kuljetus oy Laadukkaita kiviaineksia Tilaukset 020 1616 270 Myynti 020 1616 271 RAISION KAUPUNKI Liikuntapalvelut 044 7972 217 liikuntapalvelut@raisio.fi www.raisio.fi PL 100, 21201 Raisio Käyntiosoite: Eeronkuja 2 World Veteran Volleyball Tournament Tampereella 2. 3.12.2017 Ottelut alkavat lauantaina klo 9.00. Ottelupaikka: Pirkkahalli, Ilmailunkatu 20, Tampere Sarjat: Naiset: 40 v, 45 v, 50 v, 55 v, 60 v, 65 v ja 70-v. (yksi- tai kaksipäiväisenä) Miehet: 40 v, 45 v, 50 v, 55 v, 60 v, 65 v, 70 v ja 75 v Miehet 80 v. yksi- tai kaksipäiväisenä Ilmoittautumismaksu: Kolmelta ensimmäiseltä saman seuran joukkueelta 130 /joukkue ja seuraavilta sekä yksipäiväisistä sarjoista 100 /joukkue. Maksu suoritetaan 10.11.2017 mennessä tilille: Kalevan Lentopallo ry ff FI34 5731 6520 1674 14 Ilmoittautuminen: www.kalevanlentopallo.fi (alkaen vko 37) e-mail: kalery@kolumbus.fi, Käätykatu 8, 33710 Tampere Seuraa myös www.facebook.com/kalevanlentopallo Tiedustelut: Ari Kuusela p. 050 3086 964, Juha Suoniemi p. 045 1260 403, kalery@kolumbus.fi, ariku@luukku.com Majoitus: Holiday Inn, Cumulus Hämeenpuisto ja Cumulus Koskipuisto. Hinnat 92 /1 hh, 98 /2 hh ja 138 /3 hh. Varaukset: west.sales@restel.fi, puh. +358 (0) 20 072 646 tai suoraan hotelleista. Huonevaraukset 10.11.2017 mennessä. Varausviite: Veteraanien Kolibri-turnaus. XXII Baltic Sea Junior 6. 7.1.2018 Sarjat: Tytöt ja pojat 2007 08 Supersarja (E) Tytöt ja pojat 2007 08 Tiikerisarja (E) Tytöt ja pojat 2005 06 (D4) Tytöt ja pojat 2005 06 (D6) Tytöt ja pojat 2003 04 (C) Tytöt ja pojat 1999 02 (A/B) (järjestetään, jos vähintään 4 joukkuetta ilmoittautuu) Osallistumismaksut: Sarjat E-D 90 / joukkue (ilmoittautuminen 20.11. mennessä) 110 / joukkue (ilmoittautuminen 20.11. jälkeen) Sarjat D6 B 120 / joukkue (ilmoittautuminen 20.11. mennessä) 140 / joukkue (ilmoittautuminen 20.11. jälkeen) Kisapassit: Pe su 70 / hlö (ilm. 20.11. mennessä) 85 / hlö (ilm. 20.11. jälkeen) La su 65 /hlö (ilm. 20.11. mennessä) 75 / hlö (ilm. 20.11. jälkeen) Lounaat: La ja su 10 / lounas Kisapassit sisältävät majoituksen omalla patjalla sekä aamiaiset ja iltapalat. Vaihtoetoinen majoittautumismahdollisuus tarjous Sokos Hotel Flamingossa. Varaukset puh. 020 1234 600 / yksittäiset huonevaraukset, yli 11 henkilön ryhmät ryhmävaraukset sähköpostilla: sokos.hotels@sok.fi, yli 11 henkilön ryhmävaraukset groups.helsinki@sok.fi. Mainitkaa kiintiötunnus BSJ varausta tehdessä. Lisäohjelmat: Valmentajien koulutustilaisuus Kisadisko pelaajille lauantai-iltana Lisätietoa ja ilmoittautumiset osoitteessa: www.vanle.fi Lisätietoja voi kysyä myös meiltä: Martti Näveri +358 500 217 402 martti.naveri@elisanet.fi Teppo Perkinen +358 40 729 9005 perkinen@hotmail.com Jouni Lind +358 50 521 3305 jouni.lind@saunalahti.fi Mika Martikainen +358 40 932 4806 jojomika.puma@gmail.com Facebook: Baltic-Sea-Junior TERVETULOA TAMPEREELLE! Kalevan Lentopallo ry. Rovaniemellä 6. 7.1.2018 Loppiaisena pelataan historian toinen Junnuvaskooliturnaus Rovaniemellä. Lauantain iltavilllit tarjoaa Hoplop ja Rollohalli yhteishintaan 10. Itseoikeutetusti turnauksen suojelijana toimii itse joulupukki! Hae turnauksesta hyvä startti kevätkauteen ja tule nauttimaan vaskooliperinteestä! SARJAT: F-ikäiset sekasarja E-ikäiset tiikerisarja sekajoukkueet aluesarja sekajoukkueet D-ikäiset tiikerisarja sekajoukkueet aluesarja sekajoukkueet C-ikäiset sarja tytöille sarja pojille HINTA: Joukkuemaksut: 1. ilmoittautumisjakso 30.9.2017 mennessä 50 /joukkue 2. ilmoittautumisjakso 30.10.2017 mennessä 100 /joukkue Passimaksut: 65 /hlö, joka sisältää pelien lisäksi ruokailut pe iltapala, la aamiainen, lounas, päivällinen ja iltapala sekä su aamiainen ja lounas. Passiin kuuluu myös turnauspaita ja palkinnot sarjoittain. ILTAVILLIT: Lauantaipäivän päätteeksi iltavillit kannattaa ottaa Hoplopissa ja Rollohallissa. Paikka tarjoaa hauskoja liikuntaelämyksiä koko porukalle ja Rollohalli haasteita myös isoimmille junioreille! Passilla sisäänpääsy on vain 10 (norm. 17 ). LISÄTIEDOT: www.junnuvaskooli.net VIKING LINE CUP 2017-2018 Kutsumme kaikkia seura-, puulaaki-, työpaikka-, harraste-, kuntoilu- ym. joukkueita osallistumaan LENTIKSEN VIKING LINE CUPIN turnauksiin, joita järjestetään n. 30 kappaletta eteläisessä Suomessa, sekä yksi turnaus Tallinnassa, syys-maaliskuussa. Viking Line Cupin sarjat Miesten ja naisten sarjat ovat tarkoitettu kovempitasoisille joukkueille ja turnauksiin voivat osallistua alueiden (miehet 4-5 sarjat ja naiset 3-4 sarjat ) joukkueet ja kaudelle 2017-2018 luetteloidut pelaajat, sekä myös kovempitasoiset harrastejoukkueet. * Miesten ja naisten harrastesarjat on tarkoitettu vain harraste- ja puulaakijoukkueille. Joukkueissa ei saa pelata yhtään aikuisten sarjatoimintaan kaudelle 2017-2018 luetteloitua pelaajaa. * Miesten, sekä miesten harrastesarjan joukkueissa saa pelata yksi naispelaaja (kentällä saa olla yksi naispelaaja kerrallaan. Joukkueeseen voi kuulua useampikin naispelaaja). Naispelaajalla ei ole sarjarajoituksia. * Sekasarja on tarkoitettu harrastejoukkueille. Joukkueessa saa eräkohtaisesti pelata korkeintaan yksi (1) kaudella 2017 2018 alueiden/maakuntien miesten (4-5) sarjaan luetteloitu pelaaja. Lisäksi joukkueessa on oltava aina vähintään kaksi naispelaajaa kentällä. Naispelaajilla ei ole sarjarajoituksia, verkon korkeus on 243 cm, aloitus suoritetaan ala-aloituksena, miespelaajan etukentän hyökkäys tapahtuu sormilyöntinä tai jujuna, takakentän hyökkäys voi tapahtua myös iskulyöntinä, mutta ei etukenttäpelaajan toimesta, miespelaaja ei saa torjua eikä tehdä torjuntayritystä naispelaajan etukentän kolmannesta kosketuksesta. Takakentän hyökkäyksen voi torjua. Naispelaajalla hyökkäyksessä ei ole rajoitusta. Kaikki turnauspaikkakunnat, tarkemmat tiedot säännöistä, palkinnoista ja ilmoittautumiset löytyvät osoitteesta: www.vikinglinecup.net Tervetuloa Viking Line Cupin turnauksiin, toivottavat järjestävät seurat! 3.2017 KIILA 51

Digitalisaatio järkeistää henkilökunnan ajankäyttöä Ennätykselliset 730 pelaajaa osallistui Viikkari Biitsin turnauksin suomen lentopalloliiton toimihenkilöt Sähköpostit pääsääntöisesti muotoa: etunimi.sukunimi@lentopalloliitto.fi Kunkin henkilön toimenkuvat löytyvät Lentopalloliiton nettisivuilta www.lentopalloliitto.fi Keijo Säilynoja Toimitusjohtaja puh. 050 422 6105 PELAAMINEN Lentopalloliitto on ottanut menestyksekkäästi käyttöön Suomisport-palvelun, josta tuomarit sekä beach volleyn ja lentopallon pelaajat hankkivat jatkossa lisenssit. Palvelun helppokäyttöisyys saa kehuja. Asiakaskokemuksen parantuminen on varmasti se tärkein asia, mutta vielä enemmän positiivisia kommentteja tulee talon sisältä, kertoo Suomisportin käyttöönotosta vastaava aluepäällikkö Harri Paadar. Lisenssipalvelun digitalisoinnin ytimessä työskentelee hallinto- ja seurapalvelusihteeri Anita Sandell, jolla on vuosien kokemus lisenssiasioista. Tällä kertaa digitalisaatio yllätti Sandellin positiivisesti. Uuden palvelun käyttöönotto sujui hienosti. Liikkujien profiilien luominen ja käyttö ovat helpompaa kuin ennen ja järjestelmän käyttövaikeuksiin liittyviä asiakaskontakteja tulee hyvin vähän. Nyt asiakaspalveluun jää enemmän aikaa, iloitsee Sandell. Yhteistyö Olympiakomitean ja Vincitin kanssa toimii hyvin. Syksyllä otamme käyttöön tapahtumahallinnan, jonka käyttöliittymä on asiakkaalle raikas ja yksinkertainen. Suomisportin tapahtumahallinta tehostaa merkittävästi henkilökuntamme ajankäyttöä, jatkaa Paadar. n URA-säätiön opiskeluapurahat lukuvuodelle 2017 18 haettavissa Urheilijoiden Ammattienedistämissäätiö (URA) myöntää vuosittain opiskeluapurahoja kansainvälistä menestystä tavoittelevien tai aktiiviuransa jo päättäneiden huippu-urheilijoiden ammattiin valmistavaan ja tutkintoon tähtäävään opiskeluun. Eduskunnan myöntämän lisärahoituksen turvin URA-säätiöllä on mahdollisuus myöntää lukuvuodelle 2017-18 apuraha aikaisempaa useammalle urheilijalle. Täyden URA-apurahan määrää on samalla korotettu 3000 euroon. Apuraha maksetaan kahdessa osassa, joulukuussa 2017 ja huhtikuussa 2018. Opiskeluapurahaa lukuvuodelle 2017-18 voi hakea sähköisellä hakulomakkeella. Hakuaika päättyy 30.9. Tarkemmat hakukriteerit ja apurahan myöntämisperusteet löytyvät URA-säätiön nettisivulta. Googleta: URA-säätiö ja sivut löytyvät helposti. n Lisätiedot: ura-säätiön asiamies jukka tirri, puh. 044 7800 213 ura@olympiakomitea.fi Viikkari Biitsin naisten ja miesten sarjojen voittajat Kantturat ja Ryysyranta: Sanna Veijalainen (vas.), Kalle Kekkonen, Päivi Malkki ja Tuomo Tamminen. Viikkari Biitsin 14. kesä keräsi tutuille biitsiareenoille ennätykselliset 730 biitsin harrastajaa. Oli aurinkoa sekä myös sadetta ja tuulta, mutta ne eivät biitsikansaa haitanneet. Turnaukset alkoivat toukokuussa Hyvinkäältä hienon sään vallitessa ja päättyivät myös Hyvinkäälle 30 joukkueen lopputurnaukseen ukkospilvien saattelemana. Kesän turnauksiin osallistui kaikkiaan 335 joukkuetta, joista eri joukkueita oli 161. Tampere tuli uutena paikkakuntana mukaan ja muutaman vuoden tauon jälkeen turnaus pelattiin myös Lappeenrannassa. Muut paikkakunnat olivat tuttuja monivuotisia järjestäjiä. n Seuraa meitä Facebookissa! www.facebook.com /lentopalloliitto /maajoukkue /beachvolleysuomi /PowerCup /Koululentopallo /kiila.lehti Miesten maajoukkueen fysiikkavalmentaja Claudio Rifelli nähdään jatkossa Kuortaneella kuukausittain. Kuortaneen valmennuskeskusta vahvistetaan Kuortane on tärkein yksittäinen tekijä lentopallon valmennusjärjestelmässä. Haluamme panostaa sekä fysiikka- että lajivalmennukseen, toteaa Lentopalloliiton urheilutoiminnan johtaja Sami Heikkiniemi. Fysiikkavalmennuksen toteutuksesta ovat vastanneet elokuusta lähtien Kuortaneen urheiluopiston Tiina Salo ja Teemu Rauhala. Fysiikkavalmennuksen linjaa miesten maajoukkueen fysiikkavalmentaja Claudio Rifelli, joka käy myös kaudella Kuortaneella keskimäärin viikon kuukaudessa. Lajivalmennuksessa vastuita tarkennetaan. Tapio Kangasniemen panosta kohdistetaan naisten maajoukkuetoimintaan ja yhteydenpitoon maajoukkuepelaajiin mm. seurakäynneillä. Hän johtaa myös 04-05 tyttöjen katsastustoimintaa. Pertti Honkanen vastaa jatkossa tyttöjen valmennuskeskustoiminnasta ja tyttöjen 02-03 ikäluokan EM-karsinta- ja kisaprojektista. Aapo Rantasen tehtävä 01-02 poikien päävalmentajana säilyy entisellään. Kuortaneelle palkataan Olympiakomitean tuella uusi nuorten olympiavalmentaja. Haku oli elo-syyskuun vaihteessa ja sopivan henkilön toivotaan aloittavan jo syksyn aikana. Olen ylpeä porukan halusta uudistua ja tarttua uusiin haasteisiin. Tällä porukalla täydennettynä uudella rekrytoinnilla saadaan uutta virtaa päivittäiseen tekemiseen unohtamatta valmentajakoulutusta ja aluevalmennusta, jatkaa Heikkiniemi. n Sami Heikkiniemi Urheilutoiminnan johtaja puh. 050 400 7468 ALUETOIMINTA Harri Paadar Aluepäällikkö, pohjoinen puh. 046 813 8010 Teemu Niemelä Aluepäällikkö, etelä puh. 040 823 6550 Hanna Kanasuo Aluepäällikkö, lounas puh. 044 906 0196 Pertti Kulluvaara Auepäällikkö, itä, koulutuspäällikkö puh. 044 080 6605 Kirsi Martinmäki Aluepäällikkö, länsi puh. 040 740 3849 KILPAILU Jari Lankinen Kilpailupäällikkö puh. 040 131 2454 Marja-Leena Vuorinen Kilpailusihteeri puh. 010 583 3611 Kaisu Polso Nuorten sarjojen hoitaja puh. 0400 910 327 HUIPPU-URHEILU Jaana Laurila Huippu-urheilun hallintopäällikkö puh. 040 124 5666 Tuomas Sammelvuo Miesten päävalmentaja puh. 046 813 6503 Tapio Kangasniemi Naisten päävalmentaja puh. 046 812 9026 Kai Liukkonen Beach volleyn päävalmentaja puh. 0500 945 762 VALMENNUSKESKUS Tapio Kangasniemi Valmennuskeskusvalmentaja puh. 046 812 9026 Pertti Honkanen Valmennuspäällikkö, puh. 040 726 1676 valmennuskeskusvalmentaja Aapo Rantanen Valmennuskeskusvalmentaja puh. 043 211 3451 TUKITOIMINNOT Päivi Harri Tapahtumapäällikkö puh. 046 812 9008 Katri Hoffmann Hallinto- ja tapahtumasihteeri puh. 044 569 8324 Minna Rastivo Myynti- ja markkinointisuunnittelija puh. 050 453 4058 Anni Peltonen Myynti- ja markkinointisuunnittelija (Äitiysvapaalla) Anita Sandell Hallinto- ja seurapalvelusihteeri puh. 044 721 3803 Kimmo Nurminen Tiedotuspäällikkö puh. 044 595 8565 Toni Flink Tiedottaja puh. 040 777 3396 toni.flink@gmail.com Heikki Kiiskinen Tiedottaja puh. 040 554 5075 heikki.kiiskinen@gmail.com Hannu Kakko Huoltopäällikkö puh. 040 557 3466 mestaruusliiga Jussi Jokinen Toiminnanjohtaja puh. 040 556 5434 jussipekka.jokinen@luukku.com 52 KIILA 3.2017 3.2017 KIILA 53

Kokeile! Tukemalla nuoria urheilijoitamme Sinäkin voit voittaa! Tilaa Urheilun Unelma-Arpa! Teet hyvää ja voittosi on taattu. Pääset voitonmakuun tilaamalla kolmen kuukauden jakson arpoja. Voitot ovat mahtavat, päätavaravoiton arvo jopa 200 000 euroa, voittoja yhteensä 163 812 kpl yhteisarvoltaan yli 2,2 miljoonaa euroa! Joka viides Urheilun Unelma-Arpa voittaa. Siltä varalta, ettei onnetar ole suonut sinulle yhtään voittoa kolmessa ensimmäisessä arpalähetyksessäsi annamme extralahjana 20 euron voittotakuun. Kuukausiarvat vain 30,-kk 5 arpaa + toimituskulu 2,00 VOITA PÄÄTAVARAVOITTO JOPA 200 000! Mene nettisivullemme ja tee tilaus seurojenarpa.fi 3 kk:n kokeilujaksosi suora tuotto haluamallesi seuralle on 30 euroa. kuva: Tuomas Pelto/Lentopalloliiton luvalla Tuotto seurallesi 33% SINÄ VOIT VOITTAA JOPA 200 000 EURON ARVOISEN PÄÄTAVARAVOITON! Tee tilauksesi: www.seurojenarpa.fi Tutustu oheiseen esitteeseemme ja mene seurojenarpa.fi

TÄÄLLÄ LIIKE ON LUONNONVOIMA Kuopio on paikka, jossa on oivallettu elä mästä jotain. Se näkyy elämänrytmissä ja ihmisten kohtaamisissa. Se tuntuu eteenpäin työntävänä tuulena työssä, yrittämisessä ja opiskelussa. Se maistuu elämältä kaupungin yössä ja kodin lämmössä. Kuopiossa inspiraatio, sydämellisyys ja olemisen vapaus ovat luonnonvoimia, jotka yhdessä kasvavat ainutlaatuisisi ilmi öiksi, elämyksiksi ja menestys tarinoiksi. Siksi Kuopio on kannustava kasvualusta osaajille, yrityksille ja uusille sukupolville. Power Cup Kuopiossa 7.-10.6.2018 www.kuopiotahko.fi