Työväen Mailapojat 75 vuotta

Työväen Mailapojat 75 vuotta

Työväen Mailapojat 75 v. Juhlatoimikunta: Anja Leisma, Sirkka Muranen, Kirsi Näkyvä, Kati Tienari, Eero Laasila, Raimo Lindholm, Kari Nyman, Pentti Pekkala, Matti Savolainen, Markku Torkkeli, Markku Voutilainen, Kalevi Äijälä ja Merja Kivi. Taitto ja graafinen suunnittelu Tuija Rannikko Toimituksellinen yhteistyö Katri Karsi, Hyvien Ihmisten Talo Kuvat: Jyrki Lindgren, Pentti Pekkala, Suomen Urheilumuseo, tempolaisten arkistot Lappeenrannan Kirjapaino 500 kpl, lokakuu 2007

Kunnossa kaiken ikää - parhaassa seurassa! Tämä juhlajulkaisu kertoo suppeasti Kallioon 10.10.1932 perustetun Työväen Mailapojat ry:n 75-vuotisesta historiasta. Julkaisu on tehty talkoovoimin ja pienellä porukalla kuten seuran 50-vuotisjuhliin vuonna 1982 tehty laajempi historiikkikin. Seura perustettiin pesäpallon erikoisseuraksi, mutta aikojen saatossa lajeina ovat olleet muun muassa jääkiekko, jääpallo, maahockey (nykyisin hockey), pöytätennis, koripallo ja keilailu. Parhaat urheilulliset tulokset on saavutettu 1950- ja 1960-luvuilla pesäpallossa, koripallossa ja pöytätenniksessä, mutta hockeyssa TMP on jatkanut kamppailua Suomen mestaruuksista vielä tälläkin vuosituhannella. Haapaniemen kenttä nykyinen Väinö Tannerin kenttä oli aikoinaan seuramme toiminnan keskipiste, joka keräsi ympäristön nuoret urheilun pariin. Kentällä harrastettiin kesäisin pesäpalloa ja siellä oli koripallotelineet, joten myös se kuului kätevästi ohjelmaan. Talvisin kentällä pelattiin jääkiekkoa. Tämän päivän TMP tarjoaa edelleen kunnonkohennusta ja liikuntaa jäsenistölleen. Tällä hetkellä toimintaa on koripallossa, keilailussa ja hockeyssa, joille on riittänyt innostuneita vetäjiä ja lajiharrastajia. Koripalloilu ja keilailu ovat nykyään senioripainoitteisia, hockeyssa on mukana myös nuorempaa väkeä. Työväen Mailapoikien toiminta on muuttunut paljon Haapaniemen ajoista. Junioritoiminnan pyörittämiseen ei ole löytynyt voimavaroja ja seurasta on vuosien saatossa hioutunut aikuisten kuntoharrastajien yhdistys. Seura tarjoaa erinomaiset mahdollisuudet harrastaa urheilua aktiiviuran jälkeen isommalla tai pienemmällä panostuksella. Olemme luontevasti siirtyneet varttuneemman väestön liikuttamiseen, mikä on koko maata ja väestön ikääntymistä ajatellen äärimmäisen tärkeää toimintaa. Me voimmekin markkinoida seuraamme kunnossa kaiken ikää ja vielä parhaassa mahdollisessa seurassa - ajatuksella. Me olemme jo laajentaneet jäsenistöämme aktiivisen pelaajauransa muualla tehneillä pelaajilla ja toisaalta olemme voineet tarjota tilaisuutta niillekin, jotka innostuvat liikkumisesta uudestaan kypsällä iällä. Haluan tässä yhteydessä kiittää kaikkia aktiivisia seuraihmisiä vuosien ja vuosikymmenien aikana tekemästänne uhrautuvasta työstä, eri lajien harrastajia mielenkiinnosta ja rakkaudesta harrastamaanne lajiin ja seuraan. Helsingin kaupungin, liikuntaviraston ja eri lajiliittojen kanssa on ollut ilo tehdä yhteistyötä vuosikymmenien ajan. Kiitoksia kaikille juhlajulkaisun ja juhlien eteen töitä tehneille tempolaisille, ilmoittajille ja Tuija Rannikolle, joka on antanut uuden, upean ulkoisen asun juhlien aineistolle ja tälle julkaisulle. Lopuksi haluan kiittää vielä juhlatoimikuntaa, joka on vajaan kahden vuoden ajan tehnyt töitä juhlien eteen. Merja Kivi, puheenjohtaja

Arvoisa juhlakalu, lämpimät onnittelut kunnianarvoisalle 75 -vuotiaalle Kuva: Lehtikuva Oy/Valtioneuvoston kanslia Ikäiseksesi olet loistavassa kunnossa. Mikä ei olekaan ihme, kun katsoo sitä liikunnan määrää, jota olet harrastanut kautta aikojen. Tässä näemme, miten tärkeää on pitää kunnostaan huolta. Sinua ei vaivaa kakkostyypin diabetes monine oheisvaivoineen, ei omenalihavuus eikä heikentyneet jalkavoimat. Olet vireä ja voimakas, kiinnostunut maailmanmenosta ja monessa mukana. Tänä päivänä teet tärkeää työtä muun muassa varttuneempien urheilijoiden liikuttamisessa. Sinä tuot heidät yhteen ja annat heille tilaisuuden harrastaa vanhaa, rakasta lajiaan hyvässä seurassa. Tällä tavalla pidät huolta heidän terveestä tulevaisuudestaan ja hyvästä olosta. Olet mukana ehkäisemässä jopa ennenaikaisia kuolemia ja verovarojen uppoamista pohjattomaan sosiaali- ja terveysmenojen kaivoon. USA:ssa on arvioitu, että liian vähäinen liikunta aiheuttaa 23 % kaikista ennalta ehkäistävistä olevista kuolemista, tupakoinnin osuus on vielä suurempi eli 38 %, alkoholin 10 % ja mikrobien 8 % sekä aidsin ja moottoriliikenneonnettomuuksien kummankin 2 %. Suomessa alkoholin osuus lienee edellä mainittua suurempi. Suomalainen diabetesprofessori Kangas on arvioinut, että Suomessa jo viiden vuoden kuluttua kakkostyypin diabeteksen hoitokulut ylittävät kaksi miljardia euroa, mikä vastaa noin neljännestä nykyisiä terveydenhoidon kustannuksia. Luvusta puuttuu mm. hammashoidon ja psykiatrian lisääntyneen menot sekä muiden elintapasairauksien hoidon kulut, joten todellisuudessa liian vähän liikkuvan ja liikaa syövän elämäntapamme hinta nousee tätäkin korkeammaksi. Professori Kankaan mukaan noin neljännes kakkostyypin diabetes kuluista olisi säästettävissä ennaltaehkäisevillä toimilla, etenkin ravitsemuskonsultoinnilla ja terveysliikunnalla. Meidän olisi siis mahdollista säästää yli 500 000 euroa vuosittain, jos investoisimme nyt laihdutusneuvontaan, liikuntapalveluihin, liikuntaseurojen perusavustuksiin ja lähiliikuntapaikkoihin riittävästi. Tulevaisuudessa tarvitaan myös lisää perheliikuntaa. Joko koko perheen yhteistä - tai ainakin suunnilleen samanaikaista liikuntaa. Perheiden yhteinen aika on tiukalla, jos kaikki perheenjäsenet kiirehtivät omiin harrastuksiin eri aikoihin. Ja nuorten lasten liikuntaharrastusta seuratessa näkee usein kuinka vanhemmat istuvat kentän laidalla, kun lapset liikkuvat kentällä. Suoraan sanoen en entisenä valmentajana oikein vieläkään ymmärrä, mitä vanhemmat tekevät kentän laidalla joka treeneissä. Fiksut liikuntaseurat tarjoavat nykyisin samaan aikaan vaikkapa junnujen treenejä ja aikuisten kuntopiiriä. Ja peruskuntoharjoitteluun sopii täydellisesti perheen yhteiset kävely-, hiihto- tai pyöräretket. Onnea ja menestystä siis sinulle vireä 75 -vuotias Työväen Mailapojat. Jatka samaan malliin ja innostu uusista asioista, lajeista ja ihmisistä. Pidä huolta varttuneemmista sekä tulevaisuuden toivoistamme, jotta liikunta ja urheilu olisivat osa meidän jokaisen elämää kaikkina elämämme vuosina. Oikeusministeri Tuija Brax

Työväen Mailapojat ry Johtokunnat 1932: (Toimikunta): Aarre Huuhka, Lennart Kivi, Viljo Suominen, Aarne Vallin, Matti Aalto, Sulo Ollikainen, Yrjö Gostowski, Kauno Hokkanen, Leo Koskinen, Ossi Ahlberg. 1933: Aarre Huuhka, Olavi Suvanto, Viljo Suominen, Sulo Ollikainen, Aarne Vallin, Ossi Ahlberg, Emil Vuorimaa, Lennart Kivi, Matti Aalto, Olavi Randelin. 1934: Olavi Suvanto, Olavi Randelin, Emil Vuorimaa, Rafael Laurin, Sulo Ollikainen, Aarne Vallin, Lennart Kivi, Ossi Ahlberg, Matti Aalto, Helga Huhtasaari. 1935: Viljo Suominen, Olavi Suvanto, Emil Vuorimaa, Aarne Vallin, Sulo Ollikainen, Olavi Randelin, Irma Airut, Lennart Kivi, Ossi Ahlberg, Olavi Niemi. 1936: Viljo Suominen, Olavi Suvanto, Emil Vuorimaa, Aarne Vallinoja, Olavi Tainio, Rafael Lauri, Tauno Vaahtera, Ossi Ahlberg, Olavi Niemi, Lennart Kivi. 1937: Viljo Suominen, Olavi Suvanto, Emil Vuorimaa, Olavi Niemi, Lennart Kivi, Olavi Tainio, Rafael Laurin, Heikki Hilden, Sulo Ollikainen, Henry Pyykkölä. 1938: Viljo Suominen, Olavi Suvanto, Olavi Tainio, Heikki Hilden, Lennart Kivi, Tauno Vaahtera, Olavi Niemi, Emil Vuorimaa, Aarne Vallinoja, Sulo Ollikainen. 1939: Viljo Suominen, Olavi Suvanto, Olavi Tainio, Olavi Niemi, Tauno Vaahtera, Lennart Kivi, Emil Vuorimaa, Erkki Koskinen, Niilo Porttila, Heikki Hildén. 1940: Viljo Suominen, Lennart Kivi, Olavi Tainio, Sulo Ollikainen, Olavi Suvanto, Olavi Niemi, Heikki Hildén, Vilho Riipinen, Nestor Räikkönen, Tauno Vaahtera. 1941: Olavi Niemi, Lennart Kivi, Viljo Suominen, Tauno Vaahtera, Olavi Suvanto, Olavi Tainio, Helmer Stenlund, Erkki Pulkki, Eino Salo, Sulo Ollikainen. 1942: Sotatilan vuoksi ei pidetty vuosikokousta. Edellä mainittu johtokunta jatkoi toimikauttaan. Kuvassa ensimmäinen johtokunta vuodelta 1933 oikealta Olavi Randelin (myöh. Tainio), Aarne Vallin (myöh. Vallinoja), Emil Vuorimaa, Viljo Suominen, Aarne Huuhka, Olavi Suvanto, Osvald Ahlberg, Lennart Kivi ja Sulo Ollikainen. Kuvasta puuttuu Matti Aalto. 1943: Olavi Niemi, Lennart Kivi, Viljo Suominen, Olavi Suvanto, Tauno Vaahtera, Olavi Tainio, Helmer Stenlund, Niilo Porttila, Eino Salo, Sulo Ollikainen. 1944: Olavi Niemi, Lennart Kivi, Viljo Suominen, Eino Salo, Tauno Vaahtera, Olavi Suvanto, Tapio Salo, Ensio Santanen, Helmer Stenlund, Olavi Tainio. 1945: Olavi Niemi, Viljo Suominen, Eino Salo, Tauno Vaahtera, Olavi Suvanto, Tapio Salo, Ensio Santanen, Helmer Stenlund, Lennart Kivi, Olavi Tainio. 1946: Tauno Vaahtera, Esko Nenonen, Eino Salo, Tapio Salo, Helmer Stenlund, Heikki Hildén, Olavi Tainio, Olavi Niemi, Henry Pyykkölä, Erkki Siekkinen. 1947: Tauno Vaahtera, Esko Nenonen, Eino Salo, Urho Lehtonen, Ensio Santanen, Sulo Heinonen, Eino Saarinen, Tapio Salo, Olavi Tainio, Helmer Stenlund. 1948: Helmer Stenlund, Sulo Heinonen, Eino Salo, Tapio Salo, Tauno Vaahtera, Viljo Suominen, Ensio Santanen, Markku Voutilainen, Esko Nenonen, Vilho Riipinen. 1949: Sulo Heinonen, Urho Lehtonen, Eino Salo, Viljo Suominen, Tauno Vaahtera, Vilho Riipinen, Heino Katainen, Ensio Santanen, Eino Saarinen, Esko Nenonen.

1950: Esko Nenonen, Urho Lehtonen, Tapio Salo, Tauno Vaahtera, Helmer Stenlund, Viljo Suominen, Matti Manselius, Eino Saarinen, Markku Voutilainen, Veikko Katainen. 1951: Esko Nenonen, Urho Lehtonen, Eino Salo, Eino Saarinen, Matti Manselius, Markku Voutilainen, Viljo Suominen, Tauno Vaahtera, Helmer Stenlund, Veikko Katainen. 1952: Esko Nenonen, Urho Lehtonen, Helmer Stenlund, Terttu Voutilainen, Niilo Porttila, Viljo Suominen, Tauno Vaahtera, Veikko Katainen, Markku Voutilainen, Matti Manselius. 1953: Reino Hietarinne, Urho Lehtonen, Helmer Stenlund, Esko Nenonen, Viljo Suominen, Allan Pietarinen, Terttu Voutilainen, Pentti Tuominen, Juhani Repo, Tauno Vaahtera. 1954: Reino Hietarinne, Allan Pietarinen, Helmer Stenlund, Tauno Vaahtera, Viljo Suominen, Matti Suominen, Esko Nenonen, Elmer Jokinen, Aira Heinänen, Matti Manselius. 1955: Reino Hietarinne, Matti Manselius, Helmer Stenlund, Esko Nenonen, Aira Heinänen, Raimo Lindholm, Paul Vainio, Tauno Vaahtera, Ossi Häyrinen, Elmer Jokinen. 1956: Esko Nenonen, Matti Manselius, Helmer Stenlund, Tauno Vaahtera, Elmer Jokinen, Ossi Häyrinen, Raimo Lindholm, Jaakko Pesonen, Kalevi Heinänen, Aira Heinänen. 1957: Esko Nenonen, Matti Manselius, Helmer Stenlund, Tauno Vaahtera, Ossi Häyrinen, Raimo Lindholm, Reino Hietarinne, Jaakko Pesonen, Kalevi Äijälä, Terttu Voutilainen. 1958: Esko Nenonen, Paul Vainio, Helmer Stenlund, Jaakko Pesonen, Kalevi Äijälä, Ossi Häyrinen, Matti Manselius, Raili Manninen, Raimo Lindholm, Raimo Jokela. 1959: Viljo Suominen, Keijo Santavirta, Heljä Stenlund, Raili Manninen, Kalevi Äijälä, Jaakko Pesonen, Raimo Jokela, Matti Manselius, Ossi Häyrinen, Onni Sallinen. 1960: Viljo Suominen, Matti Manselius, Heljä Stenlund, Raili Manninen, Kalevi Äijälä, Onni Sallinen, Jaakko Pesonen, Ossi Häyrinen, Paul Vainio, Raimo Jokela. 1961: Viljo Suominen, Tauno Hintikainen, Heljä Stenlund, Kalevi Äijälä, Raili Manninen, Jaakko Pesonen, Onni Sallinen, Raimo Jokela, Paul Vainio, Anssi Jokinen. 1962: Viljo Suominen, Tauno Hintikainen, Heljä Stenlund, Kalevi Äijälä, Sirkka Kämäräinen, Lars Gustafsson, Paul Vainio, Erkki Hintikainen, Onni Sallinen, Raimo Jokela. 1963: Viljo Suominen, Tauno Hintikainen, Paul Vainio, Kalevi Äijälä, Sirkka Kämäräinen, Raimo Jokela, Jaakko Pesonen, Pauli Hill, Pentti Katainen, Onni Sallinen. 1964: Pentti Katainen, Tauno Hintikainen, Paul Vainio, Pauli Hill, Sirkka Kämärainen, Viljo Suominen, Kalevi Äijälä, Raimo Lindholm, Reino Björn, Pekka Myllö. 1965: Pentti Katainen, Tauno Hintikainen, Paul Vainio, Pauli Hill, Kalevi Äijälä, Sirkka Kämäräinen, Viljo Suominen, Veli-Pekka Jokinen, Raimo Lindholm, Pekka Myllö. 1966: Pentti Katainen, Tauno Hintikainen, Olavi Laitinen, Pauli Hill, Viljo Suominen, Sirkka Kämäräinen, Kalevi Äijälä, Raimo Lindholm, Seppo Laine, Olavi Lehtinen. 1967: Pentti Katainen, Tauno Hintikainen, Olavi Laitinen, Viljo Suominen, Sirkka Kamäräinen, Kalevi Äijälä, Raimo Lindholm, Seppo Laine, Pauli Alhonen, Olavi Lehtinen. 1968: Pentti Katainen, Olavi Lehtinen, Olavi Laitinen, Viljo Suominen, Sirkka Kämäräinen, Valto Mattila, Kalevi Äijälä, Pauli Alhonen, Terttu Sarjanen, Raimo Lindholm. 1969: Pentti Katainen, Terttu Sarjanen, Eino Saarinen, Viljo Suominen, Sirkka Kämäräinen, Pauli Alhonen, Kalevi Äijälä, Raimo Lindholm, Taisto Kekkonen, Markku Söderström. 1970: Raimo Lindholm, Terttu Sarjanen, Eino Saarinen, Sirkka Kämäräinen, Pauli Alhonen, Valto Mattila, Aarno Onnela, Pentti Katainen, Esko Nenonen, Markku Torkkeli. 1971: Raimo Lindholm, Terttu Sarjanen, Markku Torkkeli, Sirkka Kämäräinen, Sylvia Munkberg, Pauli Alhonen, Aarno Onnela, Pauli Hill, Valto Mattila, Esko Nenonen. 1972: Raimo Lindholm, Terttu Sarjanen, Markku Torkkeli, Sirkka Kämäräinen, Sylvia Munkberg, Matti Väisänen, Valto Mattila, Tuomo Vuori, Pauli Alhonen, Rainer Jokela. 1973: Markku Voutilainen, Raimo Lindholm, Terttu Sarjanen, Markku Torkkeli, Sylvia Munkberg, Riitta Hämäläinen, Tapio Hiilosmaa, Rainer Jokela, Pauli Alhonen, Lauri Muranen. 1974: Markku Voutilainen, Raimo Lindholm, Riitta Hämäläinen, Markku Torkkeli, Rainer Jokela, Sylvia Munkberg, Tapio Hiilosmaa, Pauli Alhonen, Pentti Pekkala, Lauri Muranen. 1975: Markku Voutilainen, Raimo Lindholm, Markku Torkkeli, Sylvia Munkberg, Kari Pöysti, Rainer Jokela, Anja Ilonen, Pauli Alhonen, Lauri Muranen, Pentti Pekkala. 4

1976: Markku Voutilainen, Raimo Lindholm, Rainer Jokela, Markku Torkkeli, Lasse Tolin, Anja Ilonen, Pentti Pekkala, Kari Pöysti, Kauko Siitonen, Lauri Muranen. 1977: Markku Voutilainen, Raimo Lindholm, Eero Laasila, Markku Torkkeli, Rainer Jokela, Auvo Knuutinen, Pekka Mieho, Pentti Pekkala, Anja Leisma, Tuomo Vuori. 1978: Markku Voutilainen, Raimo Lindholm, Eero Laasila, Markku Torkkeli, Rainer Jokela, Auvo Knuutinen, Anja Leisma, Pekka Mieho, Lasse Nordberg, Tuomo Vuori. 1979: Markku Voutilainen, Raimo Lindholm, Anja Leisma, Markku Torkkeli, Rainer Jokela, Pekka Mieho, Eero Laasila, Tuomo Vuori, Sirkka Kivi, Mikko Voutilainen. 1980: Markku Voutilainen, Anja Leisma, Markku Torkkeli, Raimo Lindholm, Rainer Jokela, Pekka Mieho, Eero Laasila, Tuomo Vuori, Sirkka Kivi, Matti Savolainen. 1981: Markku Voutilainen, Anja Leisma, Markku Torkkeli, Raimo Lindholm, Rainer Jokela, Pekka Mieho, Tuomo Vuori, Matti Savolainen, Paavo Määttä, Jaana Sopanen. 1982: Markku Voutilainen, Anja Leisma, Markku Torkkeli, Raimo Lindholm, Rainer Jokela, Pekka Mieho, Matti Savolainen, Jaana Sopanen, Aili Renman, Liisa Kuusela. 1983: Matti Savolainen, Anja Leisma, Markku Torkkeli, Raimo Lindholm, Markku Voutilainen, Timo Mieho, Kari Nyman, Jaana Sopanen, Marjatta Järvinen, Liisa Kuusela. 1985: Matti Savolainen, Anja Leisma, Markku Torkkeli, Raimo Lindholm, Markku Voutilainen, Kari Nyman, Arvi Lammi, Ritva Nurminen, Rauno Surola, Lasse Lindholm. 1986: Matti Savolainen, Anja Leisma, Markku Torkkeli, Raimo Lindholm, Markku Voutilainen, Kari Nyman, Arvi Lammi, Ritva Nurminen, Rauno Surola, Lasse Lindholm. 1987: Matti Savolainen, Anja Leisma, Markku Torkkeli, Raimo Lindholm, Markku Voutilainen, Kari Nyman, Arvi Lammi, Lasse Lindholm, Tero Räty. 1988: Matti Savolainen, Anja Leisma, Markku Torkkeli, Raimo Lindholm, Markku Voutilainen, Kari Nyman, Arvi Lammi, Lasse Lindholm, Tero Räty, Ilkka Juga. 1989: Matti Savolainen, Anja Leisma, Markku Torkkeli, Raimo Lindholm, Markku Voutilainen, Kari Nyman, Kristian Silfverberg, Lasse Lindholm, Tero Räty, Ilkka Juga. 1990: Matti Savolainen, Anja Leisma, Markku Torkkeli, Raimo Lindholm, Markku Voutilainen, Kari Nyman, Kristian Silfverberg, Lasse Lindholm, Ilkka Juga. 1991: Matti Savolainen, Anja Leisma, Markku Torkkeli, Raimo Lindholm, Markku Voutilainen, Kari Nyman, Kristian Silfverberg, Harri Suokas, Ilkka Juga. 1992: Matti Savolainen, Anja Leisma, Markku Torkkeli, Raimo Lindholm, Markku Voutilainen, Kari Nyman, Kristian Silfverberg, Harri Suokas, Ilkka Juga. 1993: Matti Savolainen, Anja Leisma, Markku Torkkeli, Raimo Lindholm, Markku Voutilainen, Kari Nyman, Kristian Silfverberg, Harri Suokas, Ilkka Juga. 1994: Matti Savolainen, Anja Leisma, Markku Torkkeli, Raimo Lindholm, Markku Voutilainen, Kari Nyman, Kristian Silfverberg, Harri Suokas, Ilkka Juga. Kuvassa johtokunta vuodelta 1982. 1984: Matti Savolainen, Anja Leisma, Markku Torkkeli, Raimo Lindholm, Markku Voutilainen, Timo Mieho, Kari Nyman, Arvi Lammi, Ritva Nurminen, Marjatta Järvinen. 1995: Matti Savolainen, Anja Leisma, Markku Torkkeli, Raimo Lindholm, Markku Voutilainen, Kari Nyman, Kristian Silfverberg, Harri Suokas, Ilkka Juga. 1996: Matti Savolainen, Anja Leisma, Markku Torkkeli, Raimo Lindholm, Markku Voutilainen, Kari Nyman, Kristian Silfverberg, Harri Suokas, Ilkka Juga. 5

1997: Matti Savolainen, Anja Leisma, Markku Torkkeli, Raimo Lindholm, Markku Voutilainen, Kari Nyman, Harri Suokas, Ilkka Juga, Veikko Laapas, Åke Holm. 1998: Matti Savolainen, Anja Leisma, Markku Torkkeli, Raimo Lindholm, Markku Voutilainen, Kari Nyman, Harri Suokas, Ilkka Juga, Veikko Laapas, Åke Holm. 1999: Matti Savolainen, Anja Leisma, Markku Torkkeli, Raimo Lindholm, Markku Voutilainen, Kari Nyman, Veikko Laapas, Åke Holm, Maire Hytti, Kirsi Näkyvä. 2000: Matti Savolainen, Anja Leisma, Markku Torkkeli, Raimo Lindholm, Markku Voutilainen, Kari Nyman, Veikko Laapas, Åke Holm, Maire Hytti, Kirsi Näkyvä. 2001: Matti Savolainen, Anja Leisma, Markku Torkkeli, Raimo Lindholm, Markku Voutilainen, Kari Nyman, Åke Holm, Maire Hytti, Kirsi Näkyvä, Merja Kivi. 2002: Matti Savolainen, Anja Leisma, Markku Torkkeli, Raimo Lindholm, Markku Voutilainen, Kari Nyman, Åke Holm, Maire Hytti, Kirsi Näkyvä, Merja Kivi. 2003: Matti Savolainen, Anja Leisma, Markku Torkkeli, Raimo Lindholm, Markku Voutilainen, Kari Nyman, Maire Hytti, Kirsi Näkyvä, Merja Kivi, Meri Löyttyniemi. 2004: Matti Savolainen, Anja Leisma, Markku Torkkeli, Raimo Lindholm, Markku Voutilainen, Kari Nyman, Maire Hytti, Kirsi Näkyvä, Merja Kivi, Meri Löyttyniemi. 2005: Matti Savolainen, Anja Leisma, Markku Torkkeli, Raimo Lindholm, Kari Nyman, Maire Hytti (11.6. saakka), Merja Kivi, Kirsi Näkyvä, Meri Löyttyniemi, Kati Tienari. 2006: Merja Kivi, Anja Leisma, Markku Torkkeli, Raimo Lindholm, Kari Nyman, Kirsi Näkyvä, Matti Savolainen, Kati Tienari, Ilkka Juga, Meri Löyttyniemi. 2007: Merja Kivi, Anja Leisma, Markku Torkkeli, Raimo Lindholm, Kari Nyman, Ilkka Juga, Gabriela Koivula, Kirsi Näkyvä, Kati Tienari, Päivi Elo. Puheenjohtajat Aarre Ruuhka 1932 1933 Olavi Suvanto 1934 Viljo Suominen 1935 40, 1959 63 Olavi Niemi 1941 1945 Tauno Vaahtera 1946 1947 Helmer Stenlund 1948 Sulo Heinonen 1949 Esko Nenonen 1950 52, 1956 58 Reino Hietarinne 1953 1955 Pentti Katainen 1964 1969 Raimo Lindholm 1970 1972 Markku Voutilainen 1973 1982 Matti Savolainen 1983 2005 Merja Kivi 2006 Sihteerit Lennart Kivi 1932, 1940 1943 Olavi Suvanto 1933, 1935 1939 Olavi Randelin (Tainio) 1934 Viljo Suominen 1944 1945 Esko Nenonen 1946 1947 Sulo Heinonen 1948 Urho Lehtonen 1949 1953 Allan Pietarinen 1954 Matti Manselius 1955 1957 Paul Vainio 1958 Keijo Santavirta 1959 Matti Manselius 1960 Tauno Hintikainen 1961 1967 Olavi Lehtinen 1968 Terttu Sarjanen 1969 1973 Riitta Hämäläinen 1974 Anja Ilonen 1975 1976 Eero Laasila 1977 1978 Anja Leisma 1979 Rahastonhoitajat Viljo Suominen 1932 33, 1941 43 Emil Vuorimaa 1934 1937 Olavi Tainio (Randelin) 1938 1940 Eino Salo 1944 1951 Helmer Stenlund 1952 1958 Heljä Stenlund 1959 1962 Paul Vainio 1963 1965 Olavi Laitinen 1966 1968 Eino Saarinen 1969 1970 Markku Torkkeli 1971 Kuvassa johtokunta 2007 Markku Torkkeli, Raimo Lindholm, Merja Kivi, Anja Leisma ja Ilkka Juga. Kuvasta puuttuvat Gabriela Koivula ja Kari Nyman. Lisäksi kuvassa ovat Sirkka Muranen ja Matti Savolainen. 6

Tilintarkastajat Varsinaisia tilintarkastaja on valittu aina kaksi Viljo Mäkinen 1932 40 Väinö Alho 1932 34 Lennart Kivi 1935 Sulo Ollikainen 1936 Ossi Ahlberg 1937 39 Saimi Vuorimaa 1940 74 Aili Suvanto 1941 74 Tapio Hiilosmaa 1975 Viljo Suominen 1975 80 Sirkka Muranen 1976 Eero Laasila 1981 Kunniapuheenjohtajat Viljo Suominen 1982 1 Matti Savolainen 2007 2 Kunniajäsenet Viljo Suominen 1982 1 Aarne Vallinoja 2 Kauno Hokkanen 3 Henry Pyykkölä 4 Yrjö Gostovksi 5 Aili Suvanto 6 Hellevi Stenlund 7 Sulo Ollikainen 8 Matti Aalto 9 Georg Kyander 10 Eino Saarinen 1983 11 Esko Nenonen 1992 12 Pentti Katainen 2007 13 Raimo Lindholm 2007 14 Markku Voutilainen 2007 15 Kalevi Äijälä 2007 16 Markku Torkkeli 2007 17 Sirkka Muranen 2007 18 Anja Leisma 2007 19 Eero Laasila 2007 20 Kari Nyman 2007 21 Lajiliittojen edustukset 2007 Suomen Koripalloliitto Heikki Hämäläinen Liittovaltuuston varapuheenjohtaja Merja Kivi Senioriryhmän jäsen Tuula Pekkala Liiton eri kilpailuryhmien jäsen Markku Torkkeli Sääntö- ja kurinpitoyksikön varapuheenjohtaja Suomen Hockeyliitto Kari Nyman Markku Nyman Suomen Olympiakomitean valtuuskunnan jäsen Hallituksen jäsen Sarjakunnan puheenjohtaja Työvaliokunnan jäsen Seurakehitystoimikunnan jäsen 7

Opetusministeriön myöntämät liikunnan ja urheilun ansiomerkit Opetusministeriö palkitsi Liikuntakulttuurin ja urheilun parissa ansioituneita seuran jäseniä ansioristein ja -mitalein 26.2.2007. Kultaisella ansioristillä palkittiin Raimo Lindholm ja Kari Nyman, ansioristillä Sirkka Muranen ja Markku Torkkeli, ansiomitalilla kullatuin ristein Anja Ilonen ja Anja Leisma sekä ansiomitalilla Matti Savolainen ja Kristian Silfverberg. Raimo Spike Lindholm synt.17.11.1931 Spike on kiistatta seuran menestynein urheilija; lahjakkuus niin korkeushyppääjänä, pesäpalloilijana kuin koripalloilijanakin. Koripallossa hän on edustanut Suomea 116 maaottelussa ja osallistunut kaksiin olympiakisoihin (Helsinki 1952 ja Tokio 1964). SM-sarjassa hän pelasi 301 ottelua ja teki niissä 5307 pistettä. Urheilutoimittajat valitsivat hänet vuoden parhaaksi koripalloilijaksi kuusi kertaa. Tämä saavutus rikottiin vasta vuonna 2004. Pesäpallossa hänet nimettiin viisi kertaa Itä-Länsi -otteluun. Spike on ansioitunut myös seuratoiminnassa; hän on ollut Työväen Mailapoikien johtokunnassa vuodesta 1955, toiminut seuran puheenjohtajana kolme ja varapuheenjohtajana yhdeksän vuotta. Hän on toiminut työvaliokunnan jäsenenä, naisten koripallojoukkueen valmentajana ja hän on edelleen koripallojaoston puheenjohtaja. Helsingin Tempo ry:n puheenjohtajana hän on toiminut seuran perustamisesta lähtien vuodesta 1970. Spike on ollut Suomen Koripalloliiton liittohallituksen varapuheenjohtajana ja jäsenenä vuosia. Hän Kuvassa Martti Liimo (HKT) ja Spike on toiminut kansainvälisen jaoston puheenjohtajana sekä miesten ja A-tyttöjen maajoukkueiden joukkueenjohtajana. Työväen Urheilun Keskusliiton koripallojaoston puheenjohtajana Spike oli vuonna 1977 ja TUK:n koripallojaoston jäsenenä hän vaikutti kuusi vuotta. Hänelle on myönnetty Työväen Mailapoikien kultainen ansiomerkki 1960 Suomen Koripalloliiton kultainen ansiomerkki 1963 Työväen Urheiluliiton kultainen ansiomerkki 1963 Suomen Urheilun hopeinen ansiomitali kullatuin ristein 1978 Työväen Mailapoikien viiri 1981 Suomen Liikuntakulttuurin hopeinen risti 1983 Spiken pelipaita nostettiin Urheilutalon seinälle 2005 Suomen liikuntakulttuurin ja urheilun ansioristi kultaisena 2007 Suomen Pesäpalloliiton ansiomerkki 2007 Suomen Pesäpalloliiton kultainen pelaajamerkki 2007 Työväen Mailapojat ry kunniajäsenyys 2007 8

Kari Nyman synt. 30.8.1952 Kari aloitti mittavan urheilu-uransa jääkiekolla Pakilan namikassa, välissä pieni sivupyrähdys jalkapalloilun parissa Klubissa ja sitten (maa)hockeytä Hocbin riveissä. Kun näihin lajeihin lisätään vielä kaukalopallon harrastaminen, on mailapelien kirjo valmis. Työväen Mailapoikiin liittyminen toi hänelle paljon luottamustoimia niin hockeyjaoston jäsenenä, vetäjänä kuin johtokunnan jäsenenäkin; johtokunnassa hänellä on jo kolmas vuosikymmen menossa. Kari on ollut aktiivinen myös Suomen Hockeyliitossa; hän on toiminut liiton puheenjohtajana kuusi vuotta, varapuheenjohtajana kaksi vuotta, hallituksen jäsenenä yli kymmenen vuotta sekä eri valiokunnissa puheenjohtajana ja jäsenenä vuodesta 1988. Hän on toiminut myös Suomen Olympiayhdistys ry:n valtuuskunnassa yli kymmenen vuotta. Kuvassa vasemmalla Kari vuosimallia 2006 Pelaamisen, jaoston vetämisen ja järjestötoiminnan lisäksi Kari on vielä ehtinyt valmentaa hockeyssa mies- ja juniorijoukkueita ja jääkiekossa Jäähongan nais- ja juniorijoukkueita. Hänelle on myönnetty Neuvottelevat Sähkösuunnittelijat NSS ry kultainen ansiomerkki Suomen liikuntakulttuurin ja urheilun ansioristi kultaisena 2007 Suomen Hockeyliitto kultainen merkki 2007 Työväen Mailapojat ry kunniajäsenyys 2007 Työväen Mailapojat ry kultainen ansiomerkki 2007 Markku Make Torkkeli synt.19.3.1943 Make on ollut tempolainen jo vuodesta 1955. Pesäpallon kautta hän siirtyi koripalloon ja koris pysyy näpeissä edelleenkin. Urheilumenestystä on tullut niin juniorisarjoissa, miesten mestaruussarjassa kuin seniorisarjoissakin. Pelaamisen ohella Make on ollut pitkään koripallojaoston ja johtokunnan jäsenenä. Rahastonhoitajana hän on ollut jo lähes 40 vuotta. Lisäksi hän toiminut Helsingin Tempo ry:n rahastonhoitajana vuodesta 1990. Pelaamisen ohella tuomarointi on ollut Maken sydäntä lähellä. Hän on toiminut Suomen Koripalloliiton Sääntö- ja kurinpitoyksikön jäsenenä, varapuheenjohtajana ja puheenjohtajana 70-luvun puolesta välistä alkaen. Hän on osallistunut liiton toiminta-, kilpailu- ja kurinpitosääntöjen kehittämiseen sekä antidoping-ohjeiston tekoon yksikön kurinpitotapausten, vastalauseiden käsittelyn ja sääntötulkintojen ohella. Hän on toiminut myös Koripalloliiton liittovaltuuston jäsenenä. Kuvassa Make tunnelmoi Eero Saarisen ja Sonja Lumpeen kanssa Hänelle on myönnetty Suomen Koripalloliiton pronssinen ansiomerkki sekä seuratoiminnasta että liiton toiminnasta Suomen Koripalloliiton hopeinen ansiomerkki sekä seuratoiminnasta että liiton toiminnasta Suomen Koripalloliiton kultainen ansiomerkki liiton toiminnasta Suomen Koripalloliiton Heikki Tuomala mitali nro 7 liiton luottamusmiestoiminnasta Työväen Mailapojat ry hopeinen ja kultainen ansiomerkki Työväen Mailapojat ry viiri Suomen liikuntakulttuurin ja urheilun ansioristi 2007 Työväen Mailapojat ry kunniajäsenyys 2007 9

Sirkka Tipsu Muranen os. Kämäräinen Synt. 30.11.1942 Tipsu liittyi Työväen Mailapoikiin jo kaksitoistavuotiaana. Hän on yksi seuran kasvattamista lahjakkuuksista; Tipsu on ollut Suomen huippupelaajia sekä pesä- että koripallossa. Pesäpallossa hän on saavuttanut kuusi naisten Suomen mestaruutta, neljä hopeaa, yhden pronssin ja hänet on valittu viisi kertaa Itä-Länsi -otteluun. Tyttöjen sarjoissa Tipsu on voittanut lukemattomia piirin mestaruuksia. Koripallossa hän on edustanut Suomea 15 maaottelussa ja saavuttanut Pohjoismaiden mestaruuden. Suomen mestaruuden hän on voittanut kerran, hopeamitaleita on seitsemän ja pronsseja kolme. Hän on pelannut erilaisissa arvootteluissa ja piirin mestaruuksia on paljon. Mitalivauhti on jatkunut myös seniorisarjoissa, joissa maineikas Golden Girls joukkue on ollut mitalisijoilla kotimaassa ja voittanut mm FIMBAn järjestämän Euroopan mestaruuden; himmeämpiä mitaleita löytyy myös MM-kisoista. Pelaamisen ohella Tipsu on toiminut toimitsijana sekä kansallisissa että kansainvälisissä otteluissa. Tipsu on ahkeroinut myös järjestötasolla. Hän on ollut kahtena vuonna TUK:n liittokokousedustajana sekä Pesäpalloliiton ja SVUL:n Helsingin piirin pesäpallojaoston valiokunnissa jäsenenä kymmenisen vuotta. Hän on toiminut kouluttajana, ollut järjestämässä suurkisoja sekä toiminut miesten Itä-Länsi -otteluiden järjestely- ja lipunmyyntitehtävissä. Tipsu levypallossa sampolaisen kanssa, pikkusisko Tupu (15) ihailee vieressä Mailapoikien johtokunnassa Tipsu on istunut yli kymmenen vuotta ja toiminut mm jäsenkirjurina; hän on ollut samaan aikaan eri jaostojen jäsenenä reilut kymmenen vuotta sekä toiminut tyttöjen pesäpallo-ohjaajana, kouluttajana ja huoltajana. Seuran tilintarkastajana hän on ollut jo yli kolme vuosikymmentä. Mailapoikien lisäksi hän on ollut Klubin C-79 joukkueen kirjanpitäjänä sekä Helsingin Meriveneilijät r.y. naistoimikunnan jäsenenäkin jo viisitoista vuotta. Kaiken tämän ohessa nuorena leskeksi jäänyt Tipsu on kasvattanut yksin kaksi lastaan. Hänelle on myönnetty Suomen Koripalloliitto pronssinen ansiomerkki Suomen Pesäpalloliitto tunnustusmerkki 1962 Suomen Pesäpalloliitto hopeinen ansiomerkki 1968 Työväen Mailapojat hopeinen ja kultainen ansiomerkki Helsingin Meriveneilijät r.y. II luokan hopeinen ansiomerkki Suomen liikuntakulttuurin ja urheilun ansioristi 2007 Suomen Koripalloliitto hopeinen ansiomerkki 2007 Suomen Pesäpalloliitto kultainen pelaajamerkki 2007 Työväen Mailapojat ry kunniajäsenyys 2007 10

Anja Mandi Ilonen Synt. 8.8.1941 Seuran monilahjakkuuksiin kuuluu Mandi, joka on pärjännyt niin pesäpallossa, koripallossa, pöytätenniksessa kuin keilailussa. Mandi pelasi lyhyestä varrestaan huolimatta koripallossa 14 naisten maaottelua. Hän voitti tyttöjen ja naisten Suomen mestaruuden, saavutti seitsemän hopeaa sekä kolme pronssia naisten mestaruussarjassa. Hän on pelannut erilaisia arvo-otteluita ja voittanut piirin mestaruuksia. Pesäpallossa Suomen mestaruuksia kertyi Mandille kahdeksan, hopeaa tuli neljä kertaa, pronssia kerran ja Itä-Länsi -otteluihin hänet nimettiin neljä kertaa. Hänellä on lukemattomia piirin mestaruuksia tyttösarjoista alkaen. Pöytätenniksen B-sarjassa Mandi voitti Suomen mestaruuden ja keilata hän on ehtinyt kolmekymmentä vuotta. Mailapoikien johtokunnassa Mandi toimi kymmenisen vuotta, samaan aikaan hän oli eri jaostojen jäsenenä yli kymmenen vuotta ja vielä varatilintarkastajanakin 17 vuotta. Hänelle on myönnetty Työväen Mailapojat ry hopeinen ja kultainen ansiomerkki sekä viiri Suomen Pesäpalloliitto tunnustusmerkki 1962 Suomen liikuntakulttuurin ja urheilun ansiomitali kullatuin ristein 2007 Suomen Pesäpalloliitto ansiomerkki 2007 Suomen Pesäpalloliitto kultainen pelaajamerkki 2007 Pelin sielu seitsemänkymmentäluvulta Anja Leisma Synt. 7.6.1947 Anja on ollut aktiivinen koripalloilija vuodesta 1962. Hän on pelannut mestaruussarjassa yhdeksän kautta ja voittanut kerran Suomen mestaruuden, seitsemän kertaa hopeaa ja kaksi kertaa pronssia. Anja on pelannut yhden tyttöjen ja kaksi naisten maaottelua saavuttaen hopeaa Pohjoismaiden mestaruuskisoissa. Koripallo pysyy näpeissä edelleen; Anja on kiertänyt Golden Girls- joukkueen kanssa kansainvälisillä kentillä ja saavuttanut Euroopan mestaruuden ja himmeämpiä mitaleita. Myös kotimaan seniorisarjoissa joukkue on menestynyt hyvin. Anja oli Koripalloliiton naisjaoksen jäsenenä ja mm sihteerinä seitsemän vuotta. Mailapoikien johtokuntaan ja koripallojaostoon hän on kuulunut jo kolmekymmentä vuotta; seuran sihteerinä hän on toiminut vuodesta 1979. Anja oli oman joukkueensa yhteyshenkilönä vuosikausia. Hänelle on myönnetty Suomen Koripalloliitto pronssinen ansiomerkki Työväen Mailapojat ry kultainen ansiomerkki Kuntaliitto hopea 20 v Suomen liikuntakulttuurin ja urheilun ansiomitali kullatuin ristein 2007 Suomen Koripalloliitto hopeinen ansiomerkki 2007 Työväen Mailapojat ry kunniajäsenyys 2007 Anja nappaa levypallon nokialaisten lähinnä seuratessa sivusta 11

Matti Masa Savolainen Synt. 4.7.1941 Masa on aina ollut innostunut pallopeleistä. C-juniorina jalkapalloilun aloittaneen Masan lajeina olivat myöhemmin pöytätennis ja keilailu. Pöytätennistä harjoiteltiin vähintään kolmena päivänä viikossa työnteon ohessa. Firma-liigan otteluiden ja matkojen järjestäminen sekä joukkueen huoltotehtävät kuuluivat hänelle. Vuonna 1976 tuli mukaan squash, jota Masa pelasi aina vuoteen 2000. Keilailu jatkuu edelleen. Liittyminen 1965 Työväen Mailapoikiin toi vuosien saatossa hänelle lukuisia luottamustehtäviä. Masa on seuran pitkäaikaisin puheenjohtaja, hän uurasti seuran peräsimessä peräti 23 vuotta, 1983 2006. Masa on toiminut myös muutamaan otteeseen johtokunnan jäsenenä ja keilajaoston sihteerinä 80-luvun alkupuolella; jaoston puheenjohtajan vastuu lepäsi hänen harteillaan lähes koko 90-luvun. Masa pitää puhetta Spiken pelipaidan nostotilaisuudessa Urheilutalolla. Hänelle on myönnetty Työväen Mailapojat ry hopeinen ansiomerkki 1982 Työväen Mailapojat ry kultainen ansiomerkki 1993 Helsingin Bowlingliitto ry hopeinen ansiomerkki 1991 Helsingin Bowlingliitto ry kultainen ansiomerkki 2001 Suomen liikuntakulttuurin ja urheilun ansiomitali 2007 Työväen Mailapojat ry kunniapuheenjohtajuus 2007 Työväen Mailapojat ry viiri 2007 Kristian Krisu Silfverberg Synt. 16.10.1941 Krisu aloitti uransa jalkapalloilun parissa Etelä-Espoon urheilijoissa. Keilailun hän aloitti vuonna 1964 ja Mailapoikiin hän liittyi pari vuotta sen jälkeen. Innostus keilaamiseen jatkuu siis jo viidettäkymmenettä vuotta. Aikaansaavalle miehelle hommia kasaantuu; Krisu on ollut Mailapoikien johtokunnassa kahdeksan vuotta, keilajaostossa jäsenenä, rahastonhoitajana ja puheenjohtajana seitsemän vuotta. Myös työelämän puolella hän on ollut kerhojen ja jaostojen vetäjänä. Krisu on myös ehtinyt valmentaa yhdeksän vuoden ajan Karakallion Pallon jalkapallojunioreita. Krisu toisen lempiharrastuksensa kalastuksen parissa Hänelle on myönnetty Viestintäalan ammattiliiton kunniajäsen n:o 79. Työväen Mailapojat ry hopeinen ansiomerkki Työväen Mailapojat ry kultainen ansiomerkki 1990 Suomen liikuntakulttuurin ja urheilun ansiomitali 2007 Helsingin Bowlingliitto ry hopeinen ansiomerkki 2007 12

Spike ystävineen 70-vuotisjuhlaa viettämässä. 13

930 Pesäpalloseuran perustava kokous pidettiin 10.10.1932 HTY:n talon huoneessa nro 21. Paikalla oli Visan, Vesan, Kalervon ja Kullervon edustuspelaajia, kaikkiaan asianharrastajia oli läsnä kolmisenkymmentä. Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Olavi Suvanto ja sihteeriksi Rafael Laurin. Alustuksen jälkeen 25 miestä rohkeni kirjoittaa koemerkinnässä nimensä perustamiskirjaan. He olivat: Olavi Suvanto, Rafael Laurin, Sulo Ollikainen, Viljo Suominen, Aarre Huuhka, Väinö Alho, Matti Aalto, Eljas Tolonen, Osvald Ahlberg, Kauno Hokkanen, Sulo Kilpinen, Heikki Hildén, Tauno Rossa, Väinö Hellsten, Väinö Soininen, Kauko Lindroos, Aaro Pantzar, Aarne Vallin, W. Salmi, A. Tarkiainen, Yrjö Gostovski, Aarne Ahonen, Lennart Kivi, T. Mutikainen ja T. Räsänen. Kun asia muuttui todeksi, uskaltautui 16 mukaan uudelle ja oudolle taipaleelle. Perustava kokous valitsi ensimmäisen johtokunnan, johon kuuluivat: puheenjohtaja Aarre Huuhka, varapuheenjohtaja Matti Aalto, sihteeri Lennart Kivi, rahastonhoitaja Viljo Suominen, muut varsinaiset johtokunnan jäsenet Osvald Ahlberg, Aarne Vallin (Vallinoja) ja Sulo Ollikainen sekä varajäsenet Yrjö Gostovski, Kauno Hokkanen ja Leo Koskinen. Olavi Suvanto kieltäytyi ensimmäisestä johtokunnasta koska hänen sukulaisensa oli tuohon aikaan poliittisen silmälläpidon alaisena. Hän oli kuitenkin kaikesta sydämestään toiminnoissa mukana alusta alkaen. Perustava kokous päätti lajeiksi pesä- ja jääpallon. Nimiehdotuksia tuli noin 150, joista valittiin Kauno Hokkasen ehdottama Maila-Pojat. Yhdistysrekisterissä oli kuitenkin jo samanniminen yhdistys, joten nimi muutettiin yksimielisesti Työväen Maila-Pojiksi (TMP). Yhdistysrekisteriin nimi vahvistettiin 25.2.1933. Kun vuosi 1932 oli päättymässä, oli seuran jäsenmäärä 34. Jäsenet merkittiin rekisteriin jäsenmaksun suoritusjärjestyksessä: nro 1 Leo Koskinen, 2 Viljo Suominen, 3 Lauri Koski, 4 Sulo Ollikainen, 5 Rafael Laurin (Lauri), 6 Olavi Suvanto, 7 Aarre Huuhka, 8 Osvald Ahlberg, 9 Heikki Hildén, 10 Yrjö Gostovski, 11 Kauno Hokkanen, 12 Aarre Vallin, 13 Matti Aalto, 14 Lennart Kivi, 15 Otni Oksanen ja 16 Henry Pyykkölä. Johtokunta ja huvitoimikunta järjestivät 5.12.1932 HTY:n talolla iltamat Töölön Vesan kanssa. TMP myi iltamiin 400 lippua ja Vesa 100 lippua; tulos oli 425 mk. Seuraavat iltamat päätettiin järjestää omin voimin, jolloin rahatkin jäisivät omaan kirstuun. 1933 aloitettiin seuran jäsenille tarkoitettu muokkausvoimistelu HTY:n (Tarmon) salilla. 1930-luvun alkupuoli oli ankeata lamakautta. Johtokunnan pöytäkirjan 5.2.1933 viidennessä pykälässä Ehdotettiin, että seura maksaisi työttömät jäsenet otteluihin luistinradalle. Ehdotus hylättiin. Todettakoon, että seurasta oli noin joka kolmas työttömänä. Seuran edustuspuku hyväksyttiin liitossa (TUL) 20.3.1933. Vuosikokouksessa, joka pidettiin poikkeuksellisesti vasta 26.3.1933, valittiin seuran nuorten osaston toimintaa järjestä- 14

mään Rafael Lauri. Ensimmäiset juniorit, jotka olivat syntyneet vuosina 1917 1918, merkittiin jäsenrekisteriin 15.5.1933. Junioreiden jäsenmäärä oli vuoden 1934 alussa 104. Vuosikokouksen 1933 pöytäkirjan mukaan päätettiin kiivaan keskustelun jälkeen äänestyksellä 14 10 perustaa myös seuran naisjaosto. Naisjaoston perustava kokous pidettiin 2.4.1933. Jäseniksi ilmoittautuivat Helga Huhtasaari, Eva Savolainen, Vera Salo, Aini Nuutinen, Aili Airut, Vieno Lumme, Saimi Suvanto (Vuorimaa), Aili Suvanto ja Irma Airut (Vallinoja). 1934 seuran ensimmäiset lehdet Maila nro 1 ja 2 ilmestyivät keväällä. Seuran ensimmäiset sini-puna-hopeiset rintamerkit päätettiin myydä numeroituina: nro 1 Rafael Lauri, 2 Leo Koskinen ja 3 Vili Suominen (vain nämä on kirjattu pöytäkirjaan). Seuraavat merkit myytiin halukkaille. 1935 elokuun 30. 31.päivinä järjestettyihin pesäpallokilpailuihin päätettiin ottaa 1000 markan sadevakuutus. Tämä kertoi jo silloin taloudellisesta varovaisuusajattelusta. 1936 TMP saavutti ensimmäisen TUL:n pesäpallomestaruutensa. Tappioksi kirjattiin naisjaoston toiminnan lopettaminen. 1937 tuli suruviesti; ensimmäinen puheenjohtaja Aarre Huuhka kuoli tuberkuloosiin. 1938 aloitettiin talvikausi ping-pong-otteluilla HTY:n tornihuoneessa. 1939 seuran uudeksi lajiksi valittiin koripallo. Sodan pilvet varjostivat jo Suomenkin taivasta. Useita jäseniä kutsuttiin kertausharjoituksiin ja toiminta pysähtyi kokonaan alkuvuoden lupaavan alun jälkeen. Pesäpallo Ensimmäiset pesäpallojoukkueet valittiin demokraattisesti v. 1933 seuran yleisessä kokouksessa. Kevään kamppailuja varten valittiin neljä joukkuetta. Ykköseen valittiin Hakala, Kyander, Suominen, Gostovski, Aalto, Savolainen, Vanonen, Ahlberg ja Vallin (Vallinoja), varamiehiksi Saarinen, Huuhka ja Hokkanen. Kakkosen miehistöön kuului Hilden, Hokkanen, Ollikainen, Saarinen, Kivi, Suvanto, Koski, Huuhka, ja Leo Koskinen, varamiehiksi Erkki Koskinen, Kosonen ja Niemi. Kolmoseen valittiin Vuorimaa, Randelin (Tainio), Niemi, Oksanen, Erkki Koskinen, Porttila, Kantanen, Ekholm ja Kosonen sekä neloseen Virtanen, Siivonen, Ahonen, Savolainen, Pyykkölä, Sax, Sahala, Rossi ja Pelkonen. 15

Ensiesiintyminen uusissa peliasuissa tapahtui 18.5. Kullervoa vastaan pelatussa ottelussa, jossa tuli niukka tappio juoksuin 1 2. Pesäpalloilun ensimmäinen kultakausi alkoi vuonna 1936, jolloin saavutettiin ensimmäinen liiton mestaruus. Mestaruus uusittiin saman tien kahtena vuotena peräkkäin. Jääpallo Sivulaji jääpallo sai kunnian aloittaa seuran urheilutoiminnan. Ensimmäinen jääpalloottelu piirin C-luokassa pelattiin 12.2.1933 Maila-Poikien ja Ponnistuksen välillä. Epäyhtenäisessä asussa esiintynyt tulokas onnistui hyvin, vaikka kärsi tappion 2 4. Kaksi viikkoa myöhemmin merkittiin TMP:n historiaan sen ensimmäinen voitto maalein 5 3 Helsingin Tarmosta. Joukkueessa pelasivat Emil Vuorimaa, Sulo Ollikainen, Aarne Vallin (Vallinoja), Olavi Niemi, Niilo Porttila, Lauri Koski, Aarne Huuhka, Ossi Ahlberg, Georg Kyander, Erkki Pulkki ja Viljo Suominen. Myöhempinä vuosina saatujen vahvistusten myötä joukkue pystyi taistelemaan tasaväkisesti TUL:n Helsingin sarjassa. Liiton mestaruussarjassa olivat vastustajat vielä liian kovia. Koripallo Vuoden 1939 kesällä järjestivät TUL:n pesäpallo- ja nuorisojaosto seuraohjaajien kurssin Pajulahden urheiluopistolla. Tähän kurssiin päätettiin ottaa mukaan myös koripallo. Alkeiskurssin vetäjiksi lähetettiin noviisit Lennart Kivi ja Viljo Suominen, jotka saivat ennen ohjaajiksi ryhtymistään useana päivänä tehokasta opetusta uuden lajin tekniikasta ja säännöistä Koripalloliiton silloiselta huippu-pelaajalta Niilo Otraselta. Pajulahden alkeiskurssi auttoikin omalta osaltaan koripallon leviämistä TUL:ssä; samana syksynä aloitettiin seuran omat koripalloharjoitukset. Jalkapallo Vaikka jalkapallo ei vielä kuulunutkaan seuran ohjelmaan, pelasi TMP:n joukkue TUL:n Helsingin piirin I-sarjassa 1938 39. 16

T U I J A R A N N I K K O G R A A F I N E N S U U N N I T T E L U w w w. t u i j a r a n n i k k o. f i

940 Sotavuodet 1940 44 olivat luonnollisesti varsin erikoislaatuisia. Merkittävä tapahtuma yhteistoiminnan saralla oli pesäpallon ensimmäinen virallinen liittojen välinen yhteenotto. Tunnetut joukkueet HPL (SVUL) ja TMP (TUL) kohtasivat ensi kerran vanhalla kunnon Hesperian kentällä 22.8.1940. Ottelu päättyi tasatulokseen 4 4. 1940 otettiin vastaan seuralle tarjotut asiamiesoikeudet Oy Tippaustoimisto Ab:ltä eli alettiin ottaa vastaan tippauskuponkeja ja rahoittaa toimintaa asiamiespalkkioista kertyvillä varoilla. Saimme asiamiesnumeroksi UH-19; olimme siten ensimmäisten joukossa. Syksyllä 1940 TUL:n Helsingin piiri aloitti koripallo-sarjan harjoitusmielessä Tarmon salilla. Otteluja pelattiin syksyn ja vuoden 1941 kevätpuolella useita. 1941 alkoi lähes normaalisti, mutta jatkosota alkoi kesällä ja urheilutoiminta lamaantui jokseenkin kokonaan vuoteen 1945 saakka. Tosin sodan hyökkäysvaiheen jälkeen yritettiin pesäpallossa järjestää jonkinlaista urheilutoimintaa kotirintamalla: joitakin maanpuolustajia palveli pääkaupungin välittömässä läheisyydessä ja eräillä työkomennuksilla. Sotasarjoihin saatiin joukkueen täydennykseksi lomallakävijöitä, pelaajia lainattiin jopa naapuriseuroista jne. Jatkosota vaati seuraltamme jälleen uhrinsa. 1942 10-vuotisjuhlaa vietettiin pula-aikaisissa puitteissa. 1945 lähti urheilutoiminta viriämään, vaikka puutetta oli kaikista välineistä ja varusteista; elettiin vielä osto- ja pistekorttien aikaa. Normaali elämänrytmi löytyi kuitenkin yllättävän nopeasti. Varojen hankinta jatkui uurastavalla talkootyöllä. Erityisen ansiokkaasti toimivat huvitoimikunta ja veikkausasioimisto. Tansseja järjestettiin 42 kertaa useimmiten Sörkan Vennulla (Arbets Vänner i Sörnäs), jonka pieni sali usein täyttyi. 1946 tulivat jalkapallo ja Jääkiekko TMP:n virallisiksi lajeiksi. 1947 hankittiin Haapaniemen pesäpallokentälle ensimmäiset kovaääniset, joilla houkuteltiin entistä enemmän yleisöä kentän laitamille. Lokakuussa järjestettiin Vallilan työväentalolla seuran 15-vuotisjuhla, jossa vihittiin Anni Heinosen kauniisti kirjailema seuran lippu. 1948 seura sai yksin käyttöönsä majarakennuksen Tuurholmasta. Pöytätenniksen kilpailutoiminta saatiin liikkeelle. 18