Etelä-Suomi Päätös Nro 104/2013/2 Dnro ESAVI/29/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 28.5.2013 ASIA HAKIJA Punelian säännöstelystä luopuminen, säännöstelypadon muuttaminen, kalatien ja tulvauoman rakentaminen sekä Sakaran padon tulva-aukon muuttaminen, Loppi Lopen kunta MERKINTÄ Ympäristölupavirastot on lakkautettu 31.12.2009. Valtion aluehallinnon uudistamista koskevan lainsäädännön voimaanpanosta annetun lain (903/2009) 4 :n 1 momentin mukaan ympäristölupavirastoissa vireillä olevat asiat, jotka aluehallintovirastoista annetun lain (896/2009) nojalla kuuluvat aluehallintovirastoille, siirtyivät 1.1.2010 vastaavalle alueellisesti toimivaltaiselle aluehallintovirastolle. Asian käsittelyä on jatkanut Etelä- Suomen aluehallintovirasto. HAKEMUS Lopen kunta on 18.12.2009 Länsi-Suomen ympäristölupavirastoon toimittamassaan ja sittemmin täydentämässään hakemuksessa pyytänyt lupaa Punelian säännöstelyn muuttamiseen, Punelian padon yhteyteen suunnitellun kalatien ja tulvauoman rakentamiseen sekä Sakaran padon tulvaaukon muuttamiseen hakemukseen liitetyn 16.11.2006 päivätyn suunnitelman mukaisesti. Lopen kunnanhallitus on 6.6.2005 päättänyt, että kunta toimii asiassa hakijana. Hankkeen tarkoituksena on kalankulun mahdollistaminen Punelian ja Sakaran välillä sekä Punelian säännöstelyn muuttaminen helppohoitoisemmaksi. Sakaran osalta hankkeen tarkoituksena on kesäkaudella pääosin kuivana olevan tulvauoman vesittäminen ja Sakaran vedenkorkeuksien vähäinen laskeminen vastaamaan voimassa olevan luvan mukaisia. Punelian säännöstelyn muutos liittyy rakennettavaan kalatiehen ja tulvauomaan. Padon säännöstely jää toimimaan kaksi kertaa vuodessa säädettävänä. Säännöstelyn kokonaan purkaminen laskisi kesäaikaisia vedenpintoja liikaa. ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE ymparistoluvat.etela@avi.fi puh. 029 501 6000 fax 03 570 8002 kirjaamo.etela@avi.fi www.avi.fi/etela Hämeenlinnan päätoimipaikka Birger Jaarlin katu 15 PL 150, 13101 Hämeenlinna Helsingin toimipaikka Ratapihantie 9 PL 110, 00521 Helsinki
2 Punelian ja Sakaran säännöstelyt perustuvat Länsi-Suomen vesioikeuden 19.12.1967 Helsingin kaupungille myöntämään lupaan. Luvan haltijana on nykyisin Helsingin seudun ympäristöpalvelut kuntayhtymä. Vastuu säännöstelystä siirtyy Lopen kunnalle. Sakaran säännöstely on purettu Länsi-Suomen vesioikeuden 31.5.1994 antamalla päätöksellä. Luvan haltijana on Lopen kunta. Vaikka Sakaran padosta on vuonna 1998 poistettu toisessa aukossa ollut palkki, on vedenpinta ollut senkin jälkeen korkeammalla kuin säännöstelyn purkamista koskevassa suunnitelmassa esitettiin. Padon muutostöillä saadaan padon alapuolinen uoma vesitettyä ja Sakaran vedenkorkeuksia alennettua toivotulla tavalla. Punelian pato sijaitsee Tevännön kylän kiinteistöllä Pato II RN:o 3:76 ja Sakaran pato Tevännön kylän kiinteistöllä Patoalue RN:o 2:93. Molemmat kiinteistöt omistaa Helsingin kaupunki. Hakemus koskee myös pysyvän käyttöoikeuden saamista hanketta varten tarvittaviin toiselle kuuluviin alueisiin. Hakija on lisäksi esittänyt Helsingin kaupungille määrättyä kalatalousmaksua 2 186,44 euroa, jota käytetään Hiidenveden ja sen latvajärvien vaikutusalueella, pienennettäväksi Punelian kalatien rakentamisesta seuraavan vaikutusalueen pienenemisen suhteessa. SUUNNITELMA Hankkeen tavoitteet Puneliaa on säännöstelty järven laskujoessa olevan padon avulla vuodesta 1971 alkaen. Lupa säännöstelyyn myönnettiin aikoinaan Helsingin seudun vedensaannin turvaamiseksi. Päijänne-tunnelin valmistuttua 1980-luvulla järven merkitys vedenhankintaan on vähentynyt eikä säännöstelylle ole enää tarvetta. Punelian yläpuolinen Keritty ja alapuolinen Sakara kuuluivat samasta syystä säännöstelyn piiriin. Näiden järvien säännöstelyt purettiin 1990-luvulla. Yksi hankkeen keskeisimmistä tavoitteista on kalojen esteettömän kulun turvaaminen vesistöalueella. Punelian säännöstelypato on viimeinen liikkumiseste Sakaran ja Kerityn säännöstelyn purkamisen jälkeen. Karjaanjoen latvavesillä on tehty virtavesien kunnostuksia useilla alueilla. Vaellusesteen poistaminen on luonnollinen jatke näille hankkeille. Punelian padon ohi rakennettava luonnonmukainen kalatie mahdollistaa taimenen ja muiden kalojen esteettömän liikkumisen Punelian ja Sakaran välillä myös vähäisten virtaamien aikana. Virkistyskäytön osalta tavoitteena on Punelian Sakaran alueen kehittäminen. Keskeisenä virkistyskäyttömuotona on kalastus, jota tukee mm. kalatien yhteyteen rakennettava veneen laskupaikka. Vesistön yleiskuvaus Punelia kuuluu Karjaanjoen vesistöalueen Sakaran Punelian osaalueeseen (vesistöalue 23.053, pinta-ala 94,47 km 2 ja järvisyys 16,18 %).
Säännöstelyä koskevat lupapäätökset Puneliaan laskee vetensä myös Keritty (vesistöalue 23.054, pinta-ala 37,25 km 2 ja järvisyys 21,13 %). Punelian pinta-ala on 8,26 km 2, keskisyvyys 3,8 m, suurin syvyys 14 m (Pikku-Punelia 24 m) ja tilavuus noin 46,7 Mm 3. Sakaran pinta-ala on 2,31 km 2, keskisyvyys 4,2 m ja suurin syvyys 16 m. Punelian keskivedenkorkeus on ollut säännöstelyn aikana N 43 +107,96 m ja Sakaran N 43 +107,33 m, joten järvien välinen korkeusero on noin 0,6 m. Punelian vedet virtaavat Sakaraan 0,7 km pituisen Jokilanjoen kautta. Sakarasta vedet virtaavat Tevännön, Sinervän, Näkyvän ja Kuuslammin kautta Hunsalanjokeen. Punelian säännöstely on ollut osa Hiidenveden latvaosien säännöstelyä. Luvan haltijana on Helsingin seudun ympäristöpalvelut kuntayhtymä. Länsi-Suomen vesioikeus on, määrättyään aiemmin asiaa koskevan katselmustoimituksen suoritettavaksi kahdessa vaiheessa, 19.12.1967 antamallaan päätöksellä nro 111/1967 myöntänyt Helsingin kaupunginhallitukselle muun ohella luvan Hiidenvesi nimisen järven ja siihen laskevien Sakara, Punelia ja Keritty nimisten latvajärvien säännöstelyyn sekä veden johtamiseen Hiidenvedestä Vantaanjoen vesistöön käytettäväksi lisävetenä Helsingin kaupungin, Espoon kauppalan ja Helsingin maalaiskunnan vedensaannin turvaamiseksi. Korkein hallinto-oikeus on 6.3.1969 antamallaan päätöksellä muuttanut mainittua vesioikeuden päätöstä muun ohella siten, että oikeus johtaa vettä Hiidenvedestä oli voimassa vuoden 1980 loppuun. Helsingin kaupungin tuli, jos se halusi senkin jälkeen johtaa vettä Hiidenvedestä, hyvissä ajoin pyytää vedenotto-oikeuden jatkamista. Jos vesistön säännöstelystä haluttiin luopua, tuli siihen hakea asianmukainen lupa vesioikeudelta. Länsi-Suomen vesioikeus on 30.7.1976 toisen vaiheen osalta antamallaan päätöksellä nro 31/1976 muun ohella muuttanut päätöksen nro 111/1967 lupaehtoja. Korkein hallinto-oikeus on 15.9.1977 antamallaan päätöksellä nro 3529 lisännyt toimenpidevelvoitetta koskevan lupaehdon ja muilta osin pysyttänyt vesioikeuden päätöksen. Länsi-Suomen vesioikeus on 21.2.1992 antamallaan, sittemmin lainvoiman saaneella päätöksellä nro 11/1992/1 myöntänyt Lopen kunnalle muun ohella luvan Kerityn säännöstelypadon muuttamiseen kiinteäksi padoksi, luvan luonnonuoman maapadon purkamiseen ja pohjapadon rakentamiseen sen sijalle sekä luvan pohjapatojen rakentamiseen Haaralammen luusuaan ja Alijoen suvannon luusuaan. Vesioikeus on samalla kumonnut antamiensa päätösten nro 111/1967 ja 31/1976 lupaehtojen 4), 17) ja 20) Kerittyä koskevat kohdat siten, että ne lakkaavat olemasta voimassa, kun hanke on toteutettu. Vesioikeus on kumonnut myös kalanhoitovelvoitetta koskevan lupaehdon 24) ja velvoittanut päätöksen lupaehdossa 7) Helsingin kaupungin säännöstelyluvan haltijana maksamaan maa- ja metsätalousministeriölle kalatalousmaksua. 3
4 Länsi-Suomen vesioikeus on 31.5.1994 antamallaan päätöksellä nro 46/1994/1 myöntänyt Lopen kunnalle luvan Sakaran säännöstelypadon muuttamiseen kiinteäksi pohjapadoksi, padon alapuolisen uomanosan kunnostamiseen luonnonkoskeksi sekä entisen luonnonuoman kunnostamiseen kalatieksi. Vesioikeus on samalla kumonnut antamiensa päätösten nro 111/1967 ja 31/1976 lupaehtojen 6), 17) ja 20) Sakaraa koskevat kohdat sekä lupaehdossa 17) Puneliaa koskevan minimivirtaamasäännön 0,02 m 3 /s siten, että ne lakkaavat olemasta voimassa, kun hanke on toteutettu. Vesioikeus on päätöksen lupaehdossa 6) antanut Punelian säännöstelyä koskevan määräyksen. Vesiylioikeus on 2.5.1995 antamallaan päätöksellä nro 76/1995 pysyttänyt vesioikeuden päätöksen. Voimassa olevat vesioikeuden päätöksen nro 111/1967 Punelian patoa koskevan lupaehdon 5) ensimmäinen kappale, lupaehdon 17) Punelian säännöstelyä koskeva kappale, päätöksen nro 11/1991/1 kalatalousmaksua koskeva lupaehto 7) sekä päätöksen nro 46/1994/1 Sakaran patoa koskevan lupaehdon 1) ensimmäinen kappale ja Puneliasta purkautuvaa minimivirtaamaa koskeva lupaehto 6) kuuluvat seuraavasti: Päätös nro 111/1967 5) Punelian säännöstelyä varten on rakennettava järven luusuaan pato karttaan 2216.91 merkittyyn paikkaan siten kuin piirustus 2216.121 osoittaa. Padon harjan tulee olla korkeudessa N 43 109,00 m ja padon aukon leveyden 2,0 m sekä aukon kynnyskorkeuden N 43 106,30 m. Pato on rakennettava siten, että se toimii myös tilustien siltana. --------------------------------------------------------------------------------------------------- 17) ------------------------------------------------------------------------------------------------- Punelian padolla on vedenjuoksutus järjestettävä siten, ettei Punelian vedenpinta ylitä säännöstelyn ylärajaa, joka on korkeudella N 43 108,25 m. Ennen kevättulvan alkua järven vedenpinta on kuitenkin laskettava ainakin korkeuteen N 43 107,70 m. Punelian vedenpinta ei saa alittaa säännöstelyn alarajaa, jota kuvaavan murtoviivan taitepisteet ovat: 1.IV N 43 106,70 m 5.V 107,00 m 1.IX 107,00 m 1.X 106,70 m 1.IV 106,70 m ---------------------------------------------------------------------------------------------------- Lisäksi vesioikeuden päätöksen nro 111/1967 voimassa olevassa lupaehdossa 20) on määrätty muun ohella Punelian vedenkorkeuksien tarkkailusta. Päätöksen mukaisessa säännöstelyssä on vesilain 12 luvun 18 :n ja vesiasetuksen 82 :n tarkoittama vesialueen raja maata vastaan Puneliassa N 43 +108,25 m.
5 Vedenkorkeudet ja virtaamat Punelia Päätös nro 11/1992/1 7) Helsingin kaupungin on maksettava maa- ja metsätalousministeriölle kalanhoitomaksua 16 000 mk vuodessa. Kolmen vuoden kuluttua säännöstelyn purkamisesta maksu on 13 000 mk vuodessa. Varoja käytetään Hämeen ja Uudenmaan kalastuspiirien laatiman suunnitelman mukaisesti säännöstelyn haitta-alueen kalakantojen hoitoon. Päätös nro 46/1994/1 1) Sakaran säännöstelypato on muutettava suunnitelman mukaiseksi kiinteäksi padoksi. Säännöstelypadon luukut on poistettava ja aukkoihin valettava kiinteät pohjakynnykset, joista oikeanpuoleisen harja on tasossa N 43 +107,60 m ja vasemmanpuoleisen N 43 +107,50 m. -------------------------------------------------------------------------------------------------- 6) Puneliaa on säännösteltävä siten, että Puneliasta purkautuva virtaama on kesäkuun 1. päivän ja maaliskuun 31. päivän välisenä aikana vähintään 0,4 m 3 /s ja huhtikuun 1. päivän ja toukokuun 31. päivän välisenä aikana vähintään 0,05 m 3 /s. Kevätalennus tehdään vähintään korkeustasolle N 43 +107,70 maaliskuun loppuun mennessä paitsi, kun lumen vesiarvo hydrologisen toimiston ilmoittaman aluearvon mukaan on 1.3. yli 150 mm, jolloin kevätalennus tehdään vähintään korkeustasolle N 43 +107,50. Punelian luusuassa sijaitseva säännöstelypato on rakennettu vuonna 1971. Voimassa olevan lupapäätöksen mukaan padon harjan tulee olla korkeudessa N 43 + 109,00 m ja padon aukon leveyden 2,0 m sekä aukon kynnyskorkeuden N 43 + 106,30 m. Padon tulee päätöksen mukaan toimia myös tilustien siltana. Voimassa olevan lupapäätöksen mukaan vedenjuoksutus Punelian padolla on järjestettävä siten, ettei Punelian vedenpinta ylitä säännöstelyn ylärajaa, joka on korkeudella N 43 +108,25 m. Ennen kevättulvan alkua järven vedenpinta on laskettava ainakin korkeuteen N 43 +107,70 m. Punelian vedenpinta ei saa alittaa säännöstelyn alarajaa, jota kuvaavan murtoviivan taitepisteet ovat: 1.4. N 43 +106,70 m 5.5. N 43 +107,00 m 1.9. N 43 +107,00 m 1.10. N 43 +106,70 m 1.4. N 43 +106,70 m.
Sakaran säännöstelyn purkamista koskevassa vesioikeuden päätöksessä nro 46/1994/1 on Puneliaa määrätty säännösteltäväksi siten, että järvestä purkautuva virtaama on 1.6. ja 31.3. välisenä aikana vähintään 0,4, m 3 /s ja 1.4. ja 31.5. välisenä aikana vähintään 0,05 m 3 /s. Kevätalennus tehdään vähintään korkeustasolle N 43 +107,70 m maaliskuun loppuun mennessä paitsi, kun lumen vesiarvo hydrologisen toimiston ilmoittaman aluearvon mukaan on 1.3. yli 150 mm, jolloin kevätalennus tehdään vähintään korkeustasolle N 43 +107,50 m. Punelian havaittujen vedenkorkeuksien ja virtaamien jakson 1971 2005 tunnusluvut on esitetty seuraavassa. Vedenkorkeudet 6 HW MHW MW MNW NW N 43 +108,43 m N 43 +108,21 m N 43 +107,95 m N 43 +107,67 m N 43 +107,42 m Virtaamat HQ 4,50 m 3 /s MHQ 2,32 m 3 /s MQ 0,81 m 3 /s MNQ 0,14 m 3 /s NQ 0,03 m 3 /s Sakara Sakaran säännöstely lopetettiin vuonna 1996, jolloin säännöstelypato muutettiin kiinteäksi pohjapadoksi ja rakennettiin kalatie padon ohitse. Entisen patoaukon kohdalle rakennettiin kaksiosainen kiinteä tulva-aukko. Säännöstelyn lopettamisen jälkeen havaittiin, että Sakaran vedenkorkeudet kohosivat odotettua enemmän. Tämän vuoksi pohjapadon korkeudella N 43 +107,60 m olevasta aukosta poistettiin 20 cm korkea palkki vuonna 1998. Sakaran säännöstelyn aikaiset (1971 1995) ja säännöstelyn jälkeiset (1998 2005) havaitut vedenkorkeudet (N 43 + m) on esitetty seuraavassa. 1971 1995 1998 2005 muutos (cm) HW 107,77 107,80 + 3 MHW 107,58 107,64 + 6 MW 107,33 107,44 + 11 MNW 107,08 107,31 + 23 NW 106,71 107,25 + 56 Sakaran keskivedenkorkeus on ollut noin 10 cm säännöstelyn aikaista tasoa korkeammalla.
7 Veden laatu Punelian valuma-alue on pääosin metsää. Peltojen ja rakennetun alueen osuus valuma-alueesta on suhteellisen pieni, eikä alueella ole varsinaisia pistekuormittajia. Puneliaan kohdistuva ulkoinen ravinnekuormitus tulee hajakuormituksena pääosin metsäalueilta sekä peltoalueilta ja hajaasutuksesta. Puneliaa voidaan pitää ravinnetasoltaan mesotrofisena eli lievästi rehevänä. Pintaveden fosforipitoisuudet ovat viime vuosina olleet 10 20 µg/l, tosin pitoisuudet olivat 2000 luvun alkuvuosina ajoittain selvästi korkeampia. Puneliassa on havaittavissa kesä- ja talvikerrostuneisuus. Alusvesi on varsinkin kesäkerrostuneisuuden loppuvaiheessa vähähappista. Talvikerrostuneisuuden aikana veden happipitoisuus on riittänyt yleensä paremmin eikä täydellisiä happikatoja ole talvella todettu. Hygieeniseltä laadultaan Punelian vesi on poikkeuksia lukuun ottamatta erinomaista. Punelian virkistyskäyttökelpoisuus on hyvä. Sakaran veden laatu noudattaa hyvin pitkälti Punelian veden laatua. Ravinnetalouden perusteella järvi on luokiteltavissa mesotrofiseksi. Kokonaisfosforipitoisuuksissa on ollut havaittavissa nouseva trendi 2000 luvulle tultaessa. Myös Sakarassa on havaittavissa selvä kesä- ja talvikerrostuneisuus. Kerrostuneisuuskausien lopullakin alusveden happipitoisuus on ollut yleensä yli 1 mg/l. Myös Sakaran hygieeninen laatu on ollut poikkeuksia lukuun ottamatta erinomainen. Sakaran virkistyskäyttökelpoisuus on hyvä. Kalasto Punelian kalasto koostuu tyypillisistä järvikaloista kuten särki, ahven, hauki, made ja lahna. Lisäksi järvessä tavataan mm. taimenta, siikaa, salakkaa ja ankeriasta. Taimenen on todettu lisääntyvän luontaisesti mm. Puneliaan laskevassa Rautajoessa. Sakarassa esiintyvät valtaosaltaan samat järvikalat kuin Puneliassa. Lisäksi tavataan muikkua ja kuoretta. Sakaran alapuolisessa vesistössä on todettu taimenen luontaista lisääntymistä mm. Pilpalan Myllykoskessa, Pilpalankoskessa ja Hunsalanjoen Vastinkoskessa. Vesistön käyttö Kalastus Puneliassa ja Sakarassa harjoitetaan virkistys- ja kotitarvekalastusta. Vuonna 1987 toteutetussa kalastustiedustelussa arvioitiin Puneliassa kalastavan 314 ruokakuntaa ja Sakarassa 128 ruokakuntaa. Yleisimpiä saaliskaloja ovat ahven, hauki, särki, siika ja made. Kokonaissaalis oli vuonna 1987 Puneliassa noin 6 700 kg ja Sakarassa noin 2 200 kg.
8 Virkistyskäyttö Punelian säännöstelyn muuttaminen Toimenpiteet Kalastuksen lisäksi järvillä harrastetaan vapaa-ajan veneilyä ja melontaa. Melontaan on panostettu perustamalla Punelian melontareitti, jonka voi kiertää joko opastettuna tai omatoimisesti. Melontareittiin liittyy myös muita matkailupalveluja, ja se on ollut käytössä vuodesta 2004 saakka. Punelian säännöstelyä muutetaan siten, että nykyinen Helsingin seudun ympäristöpalvelut kuntayhtymän hallinnassa oleva säännöstely lakkautetaan ja patoa käytetään jatkossa kaksiasentoisena patona. Padon hoidosta vastaa jatkossa Lopen kunta. Punelian säännöstelypato säilytetään ja peruskorjataan vaihtamalla luukkukoneiston kuluvat osat uusiin. Uudet osat tehdään vanhojen mitoilla. Säännöstelyluukkua pidetään auki 16.9. - 14.5. välisenä aikana siten että virtausaukon korkeus on 15 cm. Muina aikoina luukku pidetään kiinni. Padon viereen rakennetaan kalatie, tulvauoma ja veneensiirtorata sekä silta kalatien ja tulvauoman yli. Suunnitellun kalatien pituus on noin 13 m. Kalatie on 3-kynnyksinen, ja sen ylimmän kynnyksen alareunan korkeus on N 43 +107,45 m ja alimman N 43 +107,00 m. Kalatien kokonaisleveys on noin 2,7 m. Kalatien vieressä on tulvauoma, jonka leveys on 2,5 m ja yläpään korkeus on N 43 +108,15 m. Kalatien ylin kynnys ja tulvauoman kynnys rakennetaan betonista ja verhotaan kivillä mahdollisimman kattavasti. Kalatien kaksi muuta kynnystä rakennetaan kivistä. Kalatien ja tulvauoman pohja peitetään kivillä, jotka ovat kooltaan 20 50 cm. Tulvauoman ja kalatien yli rakennettavan kävelysillan kannen alareunan korkeus on N 43 +109,00 m. Sillan vapaa-aukon korkeus on keskivedenkorkeudella 1,2 m, joten sillan ali pääsee kulkemaan kanootilla. Kalatien jatkoksi tehdään noin 50 m 2 :n laajuinen kivetty alue, jonne asetetaan yksittäisiä halkaisijaltaan 0,5 1,0 m kiviä asentokiviksi. Lisäksi alueelle kaivetaan muutamia suojakuoppia. Ranta-alueille luodaan poikatuotantoalueita nuorille taimenen poikasille. Veden virtausta poikastuotantoalueille tehostetaan kalatien jatkoksi tehtävällä vedenalaisella suisteella. Kalatien yläpuolelle, kosken niskalle tehdään kutusoraikko. Kutualueille levitetään soraa noin 20 30 cm:n kerros ja alueille sijoitetaan yksittäisiä kiviä halkaisijaltaan 0,5 1,0 m. Patorakenteiden virtaussuuntaan nähden oikealle puolelle on suunniteltu veneensiirtorata, johon voidaan tarvittaessa liittää vaijerivinssi. Kalatien
yläpuolelle rakennetaan veneiden laskupaikka siten, että luiskan leveys on noin 3 m, pituus noin 6 m ja kaltevuus 1:6. Vaikutukset vedenkorkeuksiin ja virtaamiin Puneliasta ja Sakarasta on rakennettu matemaattinen malli, jonka avulla voidaan tarkastella hankkeen vaikutuksia järvien vedenkorkeuksiin. Punelian vedenkorkeudesta ja virtaamasta on mitattua aineistoa 1.1.1971 30.11.2005 väliseltä ajalta. Sakarasta on vedenkorkeus- ja virtaamaaineistoa 1.1.1971 30.6.1996 ja pelkkää vedenkorkeusaineistoa 1.7.1996 30.11.2005 väliseltä ajalta. Punelian havaittujen ja suunniteltujen rakenteiden mukaisten vedenkorkeuksien tunnusluvut on esitetty seuraavassa. Havaitut vedenkorkeudet (N 43 +m) Suunnitellut vedenkorkeudet (N 43 +m) Muutos (cm) HW 108,43 108,50 + 7 MHW 108,21 108,26 + 5 MW 107,95 107,99 + 3 MNW 107,67 107,74 + 8 NW 107,42 107,42 0 Punelian havaittujen ja suunniteltujen rakenteiden mukaisten virtaamien tunnusluvut on esitetty seuraavassa. Havaitut virtaamat Suunnitellut vir- Muutos (m 3 /s) taamat (m 3 /s) (m 3 /s) HQ 4,50 3,56-0,94 MHQ 2,32 1,95-0,37 MQ 0,81 0,81 0,00 MNQ 0,14 0,29 + 0,15 NQ 0,03 0,01-0,02 Säännöstelypadon muuttaminen kaksiasentoiseksi ja kalatien rakentaminen vaikuttavat suhteellisen vähän Punelian vedenkorkeuksiin ja virtaamiin. Keskivesi tulisi nousemaan 3 cm, keskiylivesi ja ylivesi nousisivat 5 7 cm. Keskialivesi nousisi noin 8 cm. Aliveden osalta muutosta ei tapahtuisi. Vedenkorkeuksien osalta suurin muutos on kevätkuopan pienentyminen. Kesävedenkorkeudet pysyvät lähes ennallaan. Virtaamien osalta merkittävin muutos on ylivirtaaman ja keskiylivirtaaman pienentyminen. Vaikutukset Sakaran vedenkorkeuksiin ovat hyvin pieniä. Muutos laskisi Sakaran ylivedenkorkeutta noin 5 cm ja keskiylivedenkorkeutta 1 cm. Keskivesi nousisi 1 cm, keskialivesi säilyisi ennallaan. Alivesi tulisi lakemaan noin 4 cm. 9
10 Sakaran tulva-aukon muutos ja sen hydrologiset vaikutukset Sakaran tulva-aukon alapuolinen uoma pysyy nykyisellään kuivana alhaisilla vedenkorkeuksilla. Uoma olisi sopiva elinympäristö taimenen pienpoikasille, joten sen vesittämiselle on kalataloudellinen perusta. Jotta uoma saadaan vesitettyä ja vedenkorkeuksia hieman laskettua, on tulva-aukon virtauskapasiteettia kasvatettava. Tätä saadaan kasvatettua poistamalla nykyisten virtausaukkojen välinen pilari ja avaamalla uusi V-aukko pilarin paikalle. Aukon alareunan korkeus on N 43 +107,10 m ja yläreunan leveys 80 cm. Seuraavassa taulukossa on esitetty tulvauoman patoon suunnitellun V- aukon vaikutus Sakaran vedenkorkeuksiin laskettuna vuosien 1998 2005 havaintojen perusteella tilanteessa, jossa Punelian kalatie ja kaksiasentoinen pato ovat käytössä. Havaitut vedenkorkeudet Suunnitellut ve- Muutos (N 43 +m) denkorkeudet (N 43 +m) (cm) HW 107,80 107,72-8 MHW 107,64 107,61-3 MW 107,44 107,43-1 MNW 107,31 107,30-1 NW 107,26 107,21-5 V-aukon vaikutukset Sakaran vedenkorkeuksiin olisivat pieniä, mutta sen rakentamisen myötä padon jälkeisessä uomassa olisi jatkuvasti virtausta. Virtaamat tilanteessa, jossa Punelian kalatie ja kaksiasentoinen pato ovat käytössä, on esitetty seuraavassa. Kalatie (m 3 /s) Tulva-aukko (m 3 /s) HQ 3,37 1,18 MQ 1,01 0,15 NQ 0,10 0,01 Hankkeen vaikutukset veden laatuun, kalastoon ja muuhun luontoon Hankkeesta ei aiheudu haitallisia muutoksia veden laatuun. Talvialennuksen poistaminen ja talviaikainen vedenkorkeuden nousu lisää hieman Punelian vesitilavuutta, mikä edelleen vaikuttaa positiivisesti lopputalven happitilanteeseen. Hankkeen vaikutukset kalastoon ovat yksinomaan positiivisia. Taimenen liikkumisen mahdollistaminen on yksi hankkeen keskeisistä hyödyistä. Talvialennuksen poistaminen vähentää matalien ranta-alueiden jäätymistä ja sen haitallisia vaikutuksia vesikasvillisuuteen, pohjaeläimistöön, kalastoon sekä muuhun luontoon.
Varsinaisella suunnittelualueella ei sijaitse suojelualueita tai erityisen arvokkaita luontokohteita, joihin hankkeella voisi olla vaikutuksia. Muutokset Punelian vedenkorkeuksissa ovat niin vähäisiä, ettei hankkeella ole vaikutuksia järven pohjoispuolella sijaitsevan Natura 2000 alueen luontoon eikä harjujensuojeluohjelmaan kuuluvan alueen hydrologiaan. Kalatien ja tulvakynnyksen rakentamisvaiheessa voi esiintyä hetkellistä veden samentumista. Työ on kuitenkin suhteellisen lyhytaikainen, joten haitalliset vaikutukset jäävät saavutettaviin hyötyihin nähden kokonaisuutena vähäisiksi. Hankeen vaikutukset vesistön ja rantojen käyttöön Hankkeesta aiheutuvat Punelian ja Sakaran keskivedenkorkeuden muutokset ovat vähäisiä eikä niistä aiheudu merkittävää haittaa rantojen tai vesistön käytölle. Hankkeella ei ole vaikutuksia myöskään Sakaran alapuolisen vesistön käyttöön. Punelian keskialiveden noin 8 cm:n nousulla on positiivinen vaikutus rantojen käyttöön. Sakaran ylivesi laskee noin 8 cm, millä on positiivinen vaikutus Sakaran tulvaherkille rannoille. Rakennettava veneensiirtorata helpottaa veneiden siirtoa Punelian padon ohi. Rakennettavan kalatien kautta voi kulkea kanootilla tai kajakilla riittävällä vedenkorkeudella. Lupapäätöksen mukaisessa säännöstelyssä Puneliassa maa- ja vesialueen välinen raja on N 43 + 108,25 m. Ranta-alueiden vahinkoja määrättäessä huomioitiin myös ylivedenkorkeuksista aiheutuvat vahingot tonttien osalta korkeudelle N 43 + 109,00 m ja peltoalueiden osalta korkeudelle N 43 + 109,50 m. Lupakäsittelyn yhteydessä ranta-alueiden omistajille määrättyjen lopullisten korvausten suorittamisen jälkeen ei luvanhaltijan tietoon ole tullut yhtään ylivedenkorkeudesta aiheutunutta vahinkoa Punelian rantaalueilla. Ranta-alueiden käytön osalta tilanne ei ole merkittävästi muuttunut. Peltoalueet ovat edelleen pääosin viljelyksessä. Niiden pinta-ala on vähäinen eivätkä tulvat nouse pelloille. Suunnitelman yhtenä tavoitteena on tulvavesien osalta varmistaa Punelian lähtövirtaamien taso alapuoliseen vesistöön. Punelian lyhytaikaisten tulvakorkeuksien vähäinen nosto (MHW + 5 cm) edesauttaa alapuolisen vesistön tilannetta pienentämällä lähtövirtaamaa (MHQ 0,37 m 3 /s). Punelian keskivedenkorkeus nousee vain 3 cm tasolle N 43 + 107,99 m, mikä on selkeästi maa- ja vesialueen välisen rajan N 43 + 108,25 m alapuolella. Tulvahuippujen nousu + 7 cm on kohtuullinen, ja lyhytaikaiset tulvahuiput (HW = N 43 +108,50 m) jäävät alle em. vahinkovyöhykkeiden rajojen (N 43 + 109,00 m ja 109,50 m) 11
Punelian vedenkorkeuksien nousun aiheuttama vettymis- tai muu vahinko on vähäinen ja sisältyy aikanaan asetettuun säännöstelyä koskevaan ranta-alueiden vahingon määritykseen. 12 Toteuttaminen Kalatien ylin kynnys sekä veneenlaskuluiska tehdään betonista. Myös nykyisen patoaukon keskiosa suljetaan betonista valamalla ja reunaosat täytetään suurilla kivillä. Kalatien verhoamiseen käytetään luonnonkiveä kahden alimman kynnyksen kohdalla ja tarvittaessa kalatien reunoilla kivien pysyminen varmistetaan betonitartunnalla. Sopimukset ja suostumukset Kalatien ja tulvauoman yli rakennetaan kävelysilta. Veneensiirtorata voidaan toteuttaa teräsrunkoon kiinnitetyillä kumiteloilla ja pyörillä. Teräsrunko kiinnitetään joko betonista, ruostumattomasta teräksestä tai kyllästetystä puusta valmistettuihin palkkeihin. Punelian kalatien ja muiden rakenteiden kustannukset ovat arviolta yhteensä 140 000 euroa ja Sakaran pohjapadossa olevan pilarin poistamisen ja V-aukon rakentamisen kustannukset ovat arviolta 5 000 euroa. Punelian pato sijaitsee Helsingin kaupungin omistamalla kiinteistöllä Pato II RN:o 3:76 (Teväntö, Loppi) ja rakennettava kalatie Vantaan kaupungin omistamalla kiinteistöllä Jokila RN:o 3:77 (Teväntö, Loppi). Salon osakaskunta on 7.3.2007 pitämässään kokouksessa päättänyt, että osakaskunta suhtautuu myönteisesti Punelian säännöstelyn muuttamiseen ja kalatien rakentamiseen. Osakaskunta on edellyttänyt, että vedenkorkeuksia seurataan ja tarvittaessa tehdään rakenteisiin muutoksia, mikäli vedenkorkeus laskee liian alas. Tevännön vesiosakaskunta on 9.5.2007 pitämässään kokouksessa antanut suostumuksensa Punelian säännöstelyn muuttamiseen ja kalatien rakentamiseen. KUULUTUS Aluehallintovirasto on vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta aluehallintovirastossa ja Lopen kunnassa varannut tilaisuuden muistutusten ja vaatimusten tekemiseen sekä mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta viimeistään 23.3.2011. MUISTUTUKSET JA VAATIMUKSET Kuulutus on erikseen lähetetty tiedoksi asiakirjoista ilmeneville viranomaisille ja asianosaisille. 1) Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on lausunut, että Punelian ekologinen tila on hyvä. Säännöstelyn muuttamishanke tukee vesienhoidon suunnittelun tavoitteita, koska hanke mahdollistaa kalankulun Punelian ja Sakaran välillä.
UUDELLEEN KUULUTUS MUISTUTUKSET JA VAATIMUKSET Punelian säännöstelypato on vesistöalueen viimeinen kalojen liikkumiseste. Hanke muuttaa laskennallisesti vedenkorkeuksia siten, ettäpuneliassa keskialivesi nousee 8 cm ja Sakarassa ylivesi laskee 8 cm. Näillä on positiivinen vaikutus vesistöjen käytölle. Hakemuksessa ei ole tarkempaa selvitystä tarkkailusta. Punelian ja Sakaran vedenkorkeuksia tulee seurata Hämeen ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailusuunnitelma tulee toimittaa ELY-keskukselle hyvissä ajoin ennen toimenpiteisiin ryhtymistä. Muuten lupa toimenpiteelle voidaan myöntää normaalein lupaehdoin. 2) Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousryhmä on lausunut, että se on ollut mukana jo hankkeen suunnittelussa. Kalatie on rakenteeltaan toimiva ja turvaa kalojen kulun. Hanke tukee alueella jo toteutettujen kalataloudellisten kunnostusten tavoitteita. Rakennustyöt aiheuttavat vesistössä samentumista ja vapauttavat ravinteita. Nämä haitat rajoittuvat kuitenkin suppealle alueelle ja jäävät todennäköisesti lyhytaikaisiksi. Yleistä kalatalousetua valvovana viranomaisena ELY-keskus on katsonut, että lupa voidaan myöntää normaalein lupaehdoin. Kalatalousmaksua voidaan alentaa hakemuksessa esitetyllä tavalla. 3) Lopen kalastusalue on lausunut, että se on jo yli kymmenen vuoden ajan pitänyt tärkeänä kalatien rakentamista Punelian padon yhteyteen. Pato on muodostanut esteen kalan nousulle Karjaanjoen vesistön latvaosille ja eristänyt järvialtaiden kalakannat toisistaan. Kalastusalue on kannattanut kalatien avaamista Punelian padon yhteyteen. Aluehallintovirasto on vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta uudelleen aluehallintovirastossa ja Lopen kunnassa varannut tilaisuuden muistutusten ja vaatimusten tekemiseen sekä mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta viimeistään 19.3.2012. Kuulutus on erikseen lähetetty tiedoksi asiakirjoista ilmeneville asianosaisille. 4) AA ja BB (Suviranta RN:o 1:855, Salonkylä, Loppi) ovat tiedustelleet, tarkoittaako hankkeen toteuttaminen tasapuolista hyötyä Punelian ja Sakaran järville ja aiheuttaako Sakaran padon tulva-aukon muuttaminen Punelian vedenkorkeuden laskemisen entisestään. 5) CC (Lanssiranta RN:o 1:1400, Salonkylä, Loppi) on lausunut, että normaalisti hänen vapaa-ajan asuntonsa kaivon vesi riittää, mutta loppukesästä, kun Punelian vedenpinta kääntyy laskuun, vesi kaivossa vähenee. Useana vuonna vesi kaivossa on loppunut kokonaan. Toinen vedenpinnan laskusta aiheutuva haitta on se, että vesi loppukesästä pakenee kauas normaalista rantaviivasta, mikä haittaa veneen vesille saamista ja 13
kalastusta. Muistuttaja on edellyttänyt, ettei tilanne pahene uuden säännöstelyluvan myötä. Muistuttaja on lisäksi esittänyt, että pato rakennettaisiin ja säännöstely toteutettaisiin siten, että järvessä säilyisi jatkuvasti se vedenkorkeus, joka keskimäärin vallitsee juhannuksen tienoilla. 6) DD, EE sekä FF (Metsärantala RN:o 4:7, Pyykkilammi RN:o 4:8, Ruohoniemi RN:o 5:2 ja Saarenoja RN:o 5:14, Teväntö, Loppi) ovat lausuneet, että Punelian vedenpinta laskee kesäaikana huolestuttavan alhaalle. Muistuttajat ovat olleet huolissaan siitä, että uusi säännöstelytapa laskee vedenpintaa vielä enemmän. Muistuttajat ovat esittäneet, että pato rakennettaisiin ja säännöstely toteutettaisiin siten, että Punelian vedenpinta pysyisi aikanaan sovitulla tasolla, minimissään korkeudella 108 m mpy. 7) GG (Kaislaranta RN:o 1:1399, Salonkylä, Loppi) on kiinnittänyt huomiota Punelian alhaiseen vedenkorkeuteen. Kun Punelian vedenkorkeus on alhainen, loppuu muistuttajan kaivosta vesi. Alhainen vedenkorkeus aiheuttaa matalilla rannoilla haittoja virkistyskäytölle. Muistuttajan mielestä pato tulee muuttaa ylivirtaavaksi. Jos Puneliasta pitää taata jonkinlainen virtaama alavirtaan, tulee vastaava yläpuolisesta Keritystä varmistaa vastaava vesimäärä Puneliaan. 8) HH (Willa-Nokka 2 RN:o 1:725, Salonkylä, Loppi) on lausunut, että Punelian säännöstelyä muuttamisesta päätettäessä tulisi kiinnittää huomiota mahdollisen vedenlaskun vaikutuksiin vapaa-ajan asutukseen. Muistuttajan kiinteistö kärsi syyskesällä 2011 erityisen matalasta vedenkorkeudesta. 9) II (Villanokka RN:o 1:448, Salonkylä, Loppi) on ilmoittanut havainneensa kiinteistönsä rantaviivan häviävän vähitellen järveen. Muistuttajan sukulaisen lähistöllä sijaitsevan rantasaunan kivijalat uhkaavat jäädä veden alle. 10) JJ (Koutinkorpi RN:o 1:851, Salonkylä, Loppi) on lausunut, että Punelian vedenkorkeuden muuttuminen, erityisesti sen lasku, haittaa virkistyskäyttöä. Punelian vedenpinta tulisi pitää edelleen hyvällä tasolla, jotta haittoja ei syntyisi. 14 HAKIJAN SELITYS Hakija on antanut selityksen muistutusten ja vaatimusten johdosta. Hakijalla ei ole ollut huomautettavaa 1) Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen, 2) Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousryhmän ja 3) Lopen kalastusalueen muistutusten johdosta. Punelian minimivedenpinnan pysyttämistä korkeudessa + 108 m koskevan vaatimuksen osalta hakija on lausunut, että nykyistä säännöstelyä on hoidettu siten, että vedenkorkeuden vuosien 1971-2005 keskiarvo on ollut melko lähellä vaadittua korkeutta vaihteluvälin ollessa noin + 107,75 108,15 m. Hakemuksen mukainen säännöstely nostaa hieman vedenkorkeuksia.
HAKEMUKSEN TÄYDENNYS ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Padon muuttamista ylivirtauspadoksi koskevan vaatimuksen osalta hakija on todennut, että patotyypillä ei ole vaikutusta veden virtaukseen tai puhtauteen. Hakemuksen mukaisessa säännöstelyratkaisussa vesi virtaisi pääasiassa rakennettavaa kalatietä ja tulvauomaa pitkin. Kaksi kertaa vuodessa säädettävä säännöstelypato olisi vain apuväline vedenkorkeuden pitämiseksi halutulla tasolla. Muilta osin hakija on todennut, että hakemuksen mukaiset ratkaisut eivät aiheuta voimakkaita vedenkorkeuden muutoksia. Keskialiveden nousu 8 cm:llä helpottaa loppukesän tilannetta. Keskiyliveden nousu 5 cm:llä ei vaikuttaisi oleellisesti rantakiinteistöjen käyttöön tai rakenteisiin. Hakemuksessa tarkoitetut toimenpiteet aiheuttavat todennäköisesti pelkästään positiivisia vaikutuksia järven monipuoliselle virkistyskäytölle ja rantakiinteistöjen käytölle. Hakija on 19.12.2012 toimittanut aluehallintovirastoon Helsingin seudun ympäristöpalvelut kuntayhtymän suostumuksen Punelian säännöstelylupaehtojen muuttamiseen, kalatien rakentamiseen ja luvan siirtoon Lopen kunnalle säännöstelyn purkamista koskevassa asiassa lupahakemuksessa esitetyllä tavalla. 15 Luparatkaisu Aluehallintovirasto myöntää Lopen kunnalle luvan Punelian säännöstelypadon muuttamiseen, kalatien ja tulvauoman rakentamiseen Punelian padon yhteyteen, Sakaran padon tulva-aukon muuttamiseen sekä Punelian säännöstelystä luopumiseen hakemuksen mukaisesti Lopen kunnassa. Aluehallintovirasto kumoaa Länsi-Suomen vesioikeuden 19.12.1967 antaman päätöksen nro 111/1967, jota korkein hallinto-oikeus 6.3.1969 antamallaan päätöksellä, Länsi-Suomen vesioikeus 30.7.1976 antamallaan päätöksellä nro 31/1976, korkein hallinto-oikeus 15.9.1977 antamallaan päätöksellä nro 3529 sekä Länsi-Suomen vesioikeus 21.2.1992 antamallaan päätöksellä nro 11/1992/1 ja 31.5.1994 antamallaan päätöksellä nro 46/1994/1 ovat muuttaneet, Punelian patoa koskevan lupaehdon 5) ensimmäisen kappaleen, lupaehdon 17) Punelian säännöstelyä koskevan kappaleen ja lupaehdon 20) Puneliaa koskevat kohdat. Aluehallintovirasto kumoaa Länsi-Suomen vesioikeuden 21.2.1992 antaman päätöksen nro 11/1992/1 lupaehdon 7). Aluehallintovirasto kumoaa Länsi-Suomen vesioikeuden 31.5.1994 antaman päätöksen nro 46/1994/1 lupaehdon 6) ja lupaehdon 1) ensimmäisen kappaleen. Kumotut vesioikeuden päätösten kohdat lakkaavat olemasta voimassa, kun hanke on toteutettu.
Aluehallintovirasto lisää edellä mainittuun Länsi-Suomen vesioikeuden 19.12.1967 antamaan päätökseen nro 111/1967 aiemmin kumotun lupaehdon 24) tilalle seuraavan lupaehdon: 24) Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän on maksettava vuosittain tammikuun loppuun mennessä 1 703 euroa kalatalousmaksua Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle käytettäväksi Hiidenveden säännöstelyn vaikutusalueen kalastolle ja kalastukselle aiheutuvan haitan ehkäisemiseen. Vesilain (264/1961) 1 luvun 6 :n 1 momentissa tarkoitettu Punelian maaja vesialueen välinen raja, joka Länsi-Suomen vesioikeuden päätöksellä nro 111/1967 oli määrätty korkeudelle N 43 +108,25 m, tulee hankkeen toteuttamisen jälkeen olemaan tulevan keskivedenkorkeuden N 43 +107,99 m mukainen rantaviiva. Aluehallintovirasto myöntää pysyvän käyttöoikeuden kalatien ja tulvauoman sekä veneensiirtoradan edellyttämiin kiinteistöihin Pato II RN:o 3:76 ja Jokila RN:o 3:77 kuuluviin alueisiin. Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesilain mukaan korvattavaa vahinkoa, haittaa tai edunmenetystä. Luvan saajan on noudatettava vesilain säännöksiä ja seuraavia lupamääräyksiä. 16 Lupamääräykset Rakenteet 1) Punelian säännöstelyä varten järven luusuaan 8.11.2006 päivätyn asemapiirroksen 19363.3 osoittamaan paikkaan rakennettu pato muutetaan siten kuin pituusleikkaus- ja poikkileikkauspiirustukset nro 19363.4 ja 19363.5 osoittavat. Padon harjan korkeus on N 43 +109,00 m, aukon leveys 2,00 m ja kynnyskorkeus N 43 +105,40 m. Aukon virtaussuunnassa katsottuna vasemmalle puolelle tehdään tulvauoma ja kalatie. Tulvauoman kohdalla padon harjan leveys on 2,50 m ja korkeus N 43 + 108,15 m. Kalatien kohdalla padon harjan leveys on 2,70 m ja harjan korkeus molemmilla reunoilla 50 cm:n leveydeltä N 43 + 108,05 m. Tästä kynnys syvenee molemmin puolin 70 cm:n matkalla tasoon N 43 + 107,65 m. Kalatien aukon keskellä on syvennys, jonka leveys on 30 cm ja kynnyskorkeus N 43 + 107,45 m. Uoman oikealle puolelle tehdään veneensiirtorata. Padon kohdalla oleva silta pysytetään. 2) Sakaran säännöstelypato muutetaan suunnitelman liitteenä olevan 8.11.2006 päivätyn piirustuksen nro 19363.7 mukaiseksi. Aukkojen välissä oleva pilari poistetaan ja sen paikalle tehdään V-aukko, jonka alareunan korkeus on N 43 +107,10 m ja yläosan leveys 0,80 m. V-aukon viereisten kynnysten harjan korkeudet ovat N 43 +107,40 m ja N 43 +107,50 m.
17 Töiden suorittaminen Juoksutusmääräys Kunnossapito 3) Rakennustyöt on tehtävä siten ja sellaisena aikana, että vesialueelle ja sen käytölle aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa ja häiriötä. 4) Töiden päätyttyä rakennustöiden jäljet on siistittävä sekä alueet saatettava asianmukaiseen ja maisemallisesti hyväksyttävään kuntoon. 5) Punelian säännöstelypadon luukku on pidettävä auki 16.9. 14.5. välisen ajan siten, että virtausaukon korkeus on 15 cm. Muuna aikana luukku on pidettävä suljettuna. 6) Padon ja kalatien kunnossapidosta on huolehdittava asianmukaisesti. Korvaukset Tarkkailu 7) Töiden suorittamisesta mahdollisesti aiheutuva, välittömästi ilmenevä vahinko ja haitta on viivytyksettä korvattava vahinkoa kärsineelle. 8) Luvan saajan on tarkkailtava Punelian vedenkorkeuksia Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualueen hyväksymällä tavalla. Tarkkailusuunnitelma on toimitettava vastuualueen hyväksyttäväksi hyvissä ajoin ennen tämän päätöksen mukaisten toimenpiteiden aloittamista. Mikäli tarkkailu osoittaa, että vedenkorkeudet eivät ole suunnitelman mukaiset, patoa tai sen käyttöä on muutettava elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Töiden aloittaminen ja loppuun saattaminen 9) Työt on aloitettava neljän vuoden kuluessa ja saatettava loppuun viiden vuoden kuluessa siitä, kun tämä päätös on saanut lainvoiman uhalla, että lupa ja myönnetyt käyttöoikeudet raukeavat. Ilmoitukset 10) Töiden aloittamisesta on etukäteen ilmoitettava kirjallisesti Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle ja Lopen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 11) Töiden valmistumisesta on 60 päivän kuluessa ilmoitettava kirjallisesti aluehallintovirastolle, Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle ja Lopen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Perustelut Punelian säännöstely on ollut osa pääkaupunkiseudun vedenhankintajärjestelmää. Päijänne-tunnelin valmistuttua 1980-luvulla säännöstely kävi tarpeettomaksi. Säännöstelystä voidaan näin ollen luopua. Säännöstelystä
luopuminen edellyttää säännöstelypadon ja sen käytön muuttamista. Hankkeen tarkoituksena on lisäksi kalankulun mahdollistaminen Punelian ja Sakaran välillä. Sakaran osalta hankkeen tarkoituksena on kesäkaudella pääosin kuivana olevan tulvauoman vesittäminen ja Sakaran vedenkorkeuksien vähäinen laskeminen vastaamaan voimassa olevan luvan mukaisia. Hankkeesta aiheutuvat Punelian ja Sakaran keskivedenkorkeuden muutokset ovat vähäisiä eikä niistä aiheudu sanottavaa haittaa rantojen tai vesistön käytölle. Hankkeella ei ole vaikutuksia Sakaran alapuolisen vesistön käyttöön. Punelian keskialiveden noin 8 cm:n nousulla on positiivinen vaikutus rantojen käyttöön. Sakaran ylivesi laskee noin 8 cm, millä on positiivinen vaikutus Sakaran tulvaherkille rannoille. Punelian ylivedenkorkeudet nousevat lyhytaikaisesti hieman. Tästä ei ennalta arvioiden aiheudu korvattavaa vahinkoa tai haittaa. Talvialennuksen poistaminen vähentää matalien ranta-alueiden jäätymistä ja sen haitallisia vaikutuksia vesikasvillisuuteen, pohjaeläimistöön, kalastoon sekä muuhun luontoon. Kalatien rakentaminen mahdollistaa taimenen liikkumisen. Hanke vaikuttaa kalastoon positiivisesti. Kun olosuhteet ovat olennaisesti muuttuneet, kalatalousmaksua voidaan alentaa. Hanke on Kymijoen Suomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelman tavoitteiden mukainen. Lupamääräysten mukaan toteutettuna hankkeesta saatava hyöty on siitä aiheutuvaan vahinkoon, haittaan ja muuhun edunmenetykseen verrattuna huomattava. Länsi-Suomen vesioikeuden päätöksessä nro 11/1992/1 Helsingin kaupungin maksettavaksi määrätty kalatalousmaksu, jonka suuruus on 2 186,44 euroa, muutetaan säännösteltyjen vesialueiden pinta-alojen suhteessa. Kun Punelian, jonka säännöstely lopetetaan, pinta-ala on 8,26 km 2 ja säännöstelyyn piiriin jäävän Hiidenveden pinta-ala on 29,10 km 2, saadaan vuotuisen maksun suuruudeksi 1 703 euroa. Maksu kuuluu Hiidenveden säännöstelyn luvanhaltijana olevalle Helsingin seudun ympäristöpalvelut kuntayhtymän maksettavaksi. Kun maksu koskee Hiidenveden säännöstelyä, määräys lisätään kyseessä olevan Länsi-Suomen vesioikeuden päätöksen nro 111/1967 lupaehtoihin. Punelian padon ja sen käytön muuttamisen vuoksi Punelian säännöstelystä luovutaan ja näin ollen säännöstelyä koskevat lupaehdot kumotaan kohdassa Luparatkaisu sanotuista päätöksistä. Punelian säännöstelyluvan haltija on antanut asiaa koskevan suostumuksen. Säännöstelystä luopumisesta ei aiheudu vahinkoja tai haittoja, joiden estämiseksi tai korvaamiseksi olisi tarpeen antaa määräyksiä. Säännöstelyn seurauksena veden alle jäävät alueet, joihin vesioikeuden päätöksellä nro 111/1967 oli myönnetty käyttöoikeus, palaavat kokonaan kiinteistön omistajien käyttöön. Lainkohdat Vesilain (264/1961) 2 luvun 6 :n 2 momentti, 7 :n 2 momentti, 11 a, 14 ja 22 :n 4 momentti, 7 luvun 14, 8 luvun 23 sekä 16 luvun 23 a 18
19 Lausunto muistutuksista ja vaatimuksista Aluehallintovirasto ottaa asiassa esitetyt vaatimukset huomioon päätöksestä ja lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla. Vedenkorkeuksien osalta aluehallintovirasto viittaa päätöksen perusteluihin. KÄSITTELYMAKSU 1 535 euroa LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Lasku lähetetään erikseen Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta. Maksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) nojalla annetun aluehallintoviraston maksuja koskevan valtioneuvoston asetuksen (1388/2006) mukaisesti. Asetuksen liitteenä olevan maksutaulukon mukaan alle 10 km 2 :n suuruista vesialuetta koskevan säännöstelyasian käsittelymaksu on 3 070 euroa. Luvan muuttamista koskevan hakemuksen käsittelystä perittävän maksun suuruus on 50 % taulukon mukaisesta maksusta eli 1 535 euroa. Päätös Jäljennös päätöksestä Ilmoitus päätöksestä Lopen kunta Lopen kunta Lopen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus/ ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue (sähköisesti) Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus/ kalatalousviranomainen (sähköisesti) Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus/ kalatalousviranomainen (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä, PL 100, 00066 HSY Asianosaisille listan dpoesavi-4-04-09-2010 mukaan. Ilmoittaminen ilmoitustauluilla Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Etelä-Suomen aluehallintoviraston ilmoitustaululla ja päätöksestä kuulutetaan Lopen kunnan ilmoitustaululla.
20 MUUTOKSENHAKU Liite Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Valitusosoitus Tapio Kovanen Jukka Leinonen Asian ovat ratkaisseet ympäristöneuvos Tapio Kovanen (puheenjohtaja) ja ympäristöneuvos Jukka Leinonen. Asian on esitellyt Jukka Leinonen. JL/sl
VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet LIITE Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 27.6.2013. Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (faxilla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Etelä-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Etelä-Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, faxina tai sähköpostilla. Sähköisesti (faxina tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. käyntiosoite: Ratapihantie 9, 00520 Helsinki postiosoite: PL 110, 00521 Helsinki puhelin: (vaihde) 029 501 6000 fax: 09 6150 0533 sähköposti: ymparistoluvat.etela@avi.fi aukioloaika: klo 8-16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.