TAPATURMAKATSAUS 2012 Kainuun Pelastusalue
SAATTEEKSI Tämä tilastokatsaus kuvaa onnettomuuksien aiheuttamia henkilövahinkoja eli tapaturmia. Katsaukseen on koottu perustiedot alueen tapaturmatilanteesta ja siitä, miten alue suhteutuu koko maahan verrattuna. Tapaturmakatsaus on tehty palvelemaan kunta- ja seutukuntakohtaista turvallisuussuunnittelua Katsaukseen on koottu se tieto, joka nyt on mahdollista tuottaa terveystilastoista. Ensimmäiset pelastusaluekohtaiset tapaturmaturmakatsaukset tuotettiin vuonna 2008. Aiemmat katsaukset ovat sisältäneet tapaturmatilannetiedon lisäksi luvut keinoista keskeisimpien tapaturmien ehkäisemiseksi. Jatkossa nämä luvut sekä laajemmin tietoa tapaturmien ehkäisystä ja ideoita tapaturmatiedon hyödyntämiseksi on saatavissa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Piste tapaturmille! -verkkopalvelusta osoitteesta www.tapaturmat.fi. Katsaukset päivitetään vuosittain. Ideoita julkaisun kehittämiseksi ja palautetta voitte toimittaa sähköpostitse osoitteeseen mirka.raback@thl.fi. Kiitämme kaikkia, joilta olemme saaneet arvokkaita kommentteja katsauksen valmistelun eri vaiheissa. Toukokuu 2012 Tapaturmien ehkäisyn yksikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2
SISÄLTÖ SAATTEEKSI...2 1 KÄYTETYT AINEISTOT JA TIETOSUOJA...4 2 TAPATURMAT SUOMESSA...5 3 RAJAUKSET, ALUEJAOT JA VÄESTÖTIEDOT...6 4 TAPATURMAISET KUOLEMAT ALUEELLA...8 5 VUODEOSASTOHOITOA VAATINEET TAPATURMAT ALUEELLA...10 6 TAPATURMAT KUNNITTAIN...21 7 SAVUSTA, TULESTA JA LIEKEISTÄ VAMMAUTUMINEN...29 3
1 KÄYTETYT AINEISTOT JA TIETOSUOJA Aineistolähteet lukumäärätiedoille: kuolemat: kuolemansyyaineisto (lähde: Tilastokeskus) hoitojaksot, potilaat, hoitopäivät: hoitoilmoitusrekisteri (lähde: THL) Raportin taulukoissa esiintyvät luvut perustuvat rekisteripohjaisiin tietoaineistoihin. Vuodeosastohoitojaksoihin liittyvät luvut (hoitojaksojen, potilaiden, hoitopäivien määrät) sekä kuolemien määrät perustuvat kokonaisaineistoihin ja siten niiden kattavuus on Ahvenanmaata lukuunottamatta käytännössä lähes 100 %. Kuolemien osalta tiedot ovat hyvin luotettavia. Vaikka hoitoilmoitusrekisteriin tulee käytännössä kaikki vuodeosastohoito, sairaalassa ei aina kirjata huolella tapaturmiin liittyviä tietoja (ks. kuvio 8, s. 18). Tuloksia tulkittaessa on hyvä ottaa huomioon aineistoon liittyvät puutteet. Tietosuojan vuoksi on taulukoissa näkyvien pienimpien lukumäärien kohdalla supistettu tarkkuutta: kuntakohtaisten, viittä pienempien lukumäärien tarkat arvot on salattu. Tietosuojan varmistamiseksi sovelletaan seuraavia sääntöjä (koskevat vain niitä raportin osia, joissa käsitellään kuntatasoista tietoa tai joista olisi pääteltävissä kuntatasoisia lukumääriä): Kaikki alle viiden (5) suuruiset arvot korvataan tekstillä '<5' Rivien ja sarakkeiden summaluvut (yhteensä-arvot tai koko aluetta koskevat arvot) näissä yhteyksissä pyöristetään lähimpään kymmeneen 4
2 TAPATURMAT SUOMESSA Vuonna 2010 tapaturmissa kuoli 2856 suomalaista. Tapaturmat ja väkivalta olivat suomalaisten neljänneksi yleisin kuolemansyy. Yleisin syy tapaturmakuolemaan on putoaminen tai kaatuminen. Myös myrkytykset ovat yleisiä. Tapaturmakuolemat kotona ja vapaa-ajalla ovat lisääntyneet runsaan 20 vuoden aikana, mutta viime vuosina kehitys on ollut myönteistä. Samalla liikenne- ja työtapaturmakuolemat ovat olleet laskussa jo pidemmän aikaa (kuvio 1). Alkoholi on usein osallisena tapaturmissa. Lähes joka kolmas tapaturmaan kuollut oli päihtynyt. Saunan kuumuuteen, myrkytyksiin, hukkumisiin, tulipaloihin ja kylmyyteen kuollaan useimmiten päihdyksissä. Kuolleita 3000 2500 2000 1500 1000 Koti- ja vapaa-ajan tapaturmat Tieliikenneonnettomuuksissa kuolleet Työtapaturmissa kuolleet palkansaajat ja maatalousyrittäjät (2010 on arvio) 500 0 Kuvio 1. Tapaturmaisesti kuolleet vuosina 1986 2010, N. Lisää tietoa suomalaisesta tapaturmatilanteesta on luettavissa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylläpitämästä Piste tapaturmille! -verkkopalvelusta www.tapaturmat.fi > Tapaturmat lukuina. 5
3 RAJAUKSET, ALUEJAOT JA VÄESTÖTIEDOT Raportissa käsitellään kuolemaan tai sairaaloiden vuodeosastohoitoon johtaneita tapaturmia (Kuvio 2). Näiden tapaturmien ehkäisyn tulisi näkyä turvallisuussuunnitelmissa. Tulevaisuudessa, kun meillä on käytössä tieto polikliinisesti hoidetuista tapaturmapotilaista, voimme saada alueellista tietoa myös niistä tapaturmista, jotka ovat väestötasolla yleisiä mutta harvoin vaativat vuodeosastohoitoa ja jäävät siten vielä toistaiseksi tavoittamatta tässä raportissa. Polikliinisesti hoidetuista tapaturmista voi seurata pitkiä työstä poissaolojaksoja, toistuvia kiputiloja ja merkittävää haittaa jokapäiväiseen elämään. Ne voivat myös aiheuttaa leikkaushoitoja usean vuoden viiveellä. Tällaisin perustein mm. liikuntavammojen ehkäisy on kansallisissa ohjelmissa nostettu priorisoitavaksi kohteeksi. Liikuntavammat ovat väestötasolla yleisiä ja niiden yhteiskunnalliset seuraukset ovat merkittäviä, vaikka ne hoidetaan usein polikliinisesti. Jos halutaan laskennallisesti arvioida, paljonko tapaturmia alueella kaiken kaikkiaan sattuu, voidaan käyttää seuraavaa laskutapaa: on arvioitu, että jokaista tapaturmakuolemaa kohti on noin 30-kertainen määrä tapaturmista johtuvia vuodeosastohoitoja ja 200-kertainen määrä polikliinisesti hoidettuja tapaturmia 1. Tapaturmat, jotka katsaus kattaa Kuolemat Vuodeosastohoito Polikliiniset hoidot Oma hoito Kuvio 2. Tapaturmat, joita katsauksessa käsitellään. 1 Olyckor i siffror: en rapport om olycksutvecklingen i Sverige. Karlstad: Räddningsverket/NCO, 2007:7. Antal sidor: 242. Statistik. 6
Katsauksessa kuvataan alueen asukkaille sattuneita tapaturmia. Koska meillä ei ole käytettävissä tietoa tapaturman sattumispaikasta, on tapaturma sijoitettu alueelle henkilön kotikunnan mukaan. Näin esimerkiksi kotkalaisen henkilön Lapissa sattunut tapaturma kirjautuu Kymenlaakson alueen tapaturmaksi. Taulukossa 1 on lueteltu alueen kunnat vuoden 2010 kuntajaon mukaisesti sekä kuntien väestörakenne ikäryhmissä olevien väestönosuuksien mukaan raportin taulukoissa käytettävin ikäryhmittäin 2. Taulukko 1. Alueen kunnat (2010 kuntajako) ja väestörakenne 3 ikäryhmittäin (2010), N. Kunta 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Koko alue 19% 3% 5% 5% 30% 17% 15% 6% 82 354 Hyrynsalmi 15% 3% 4% 3% 28% 20% 20% 8% 2 764 Kajaani 21% 3% 7% 7% 31% 15% 13% 5% 38 184 Kuhmo 16% 2% 4% 4% 29% 20% 19% 6% 9 564 Paltamo 19% 2% 4% 4% 30% 18% 17% 6% 3 900 Puolanka 16% 2% 3% 3% 30% 20% 19% 7% 3 093 Ristijärvi 15% 2% 3% 3% 29% 18% 18% 11% 1 517 Sotkamo 20% 3% 4% 5% 32% 16% 15% 6% 10 702 Suomussalmi 16% 2% 4% 4% 31% 19% 18% 7% 9 244 Vaala 19% 2% 3% 3% 29% 18% 19% 7% 3 385 2 Väestötietotaulukot sukupuolittain sähköisessä muodossa: http://pxweb2.stat.fi/database/statfin/vrm/vaerak/vaerak_fi.asp 3 Lähde: Tilastokeskus 7
4 TAPATURMAISET KUOLEMAT ALUEELLA Tietolähteenä tapaturmaisten kuolemien kuvauksessa käytetään Tilastokeskuksen kuolemansyytilastoa. Suomessa valtaosassa ns. ei-luonnollisia kuolemia tehdään oikeuslääketieteellinen tutkimus, jossa kuolemansyy määritellään. Etenkin nuorilla kuolemansyytutkimukset toteutetaan lähes 100 %:sti, vanhemmilla harvemmin 4. Tietoa kuolemansyystä voidaan pitää luotettavana. Tapaturmaiset kuolemat kirjautuvat alueelle silloin, kun tapaturmassa kuolleen kotikunta sijaitsee alueella. Aluejaon perusteena ei siis ole se, missä kunnassa tapaturma sattui. Taulukko 2. Tapaturmaiset kuolemat alueella kymmenen vuoden aikana vuosina 2001 2010 iän ja sukupuolen mukaan. 5 6 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Liikenne, kevyt <5 <5 <5 <5 <5 <5 9 <5 Liikenne, moottoriajoneuvot 6 <5 6 <5 22 9 13 <5 Kaatuminen ja putoaminen <5 <5 <5 <5 21 27 69 118 Hukkuminen <5 <5 <5 <5 22 12 10 <5 Tukehtuminen <5 <5 <5 <5 5 7 6 <5 Tulipalo <5 <5 <5 <5 9 5 5 <5 Paleltuminen <5 <5 <5 <5 6 <5 7 <5 Alkoholimyrkytys <5 <5 <5 <5 73 31 10 <5 Muu myrkytys 7 <5 <5 <5 <5 35 12 6 <5 Muut tapaturmat <5 <5 <5 <5 17 11 9 5 Yhteensä 10 10 10 10 210 120 140 140 Miehet Naiset Yht. Vertailu Liikenne, kevyt 10 8 20 - Liikenne, moottoriajoneuvot 48 14 60 - Kaatuminen ja putoaminen 147 89 240 - Hukkuminen 45 <5 50 +105% Tukehtuminen 12 8 20 +98% Tulipalo 20 <5 20 +106% Paleltuminen 16 <5 20 * Alkoholimyrkytys 98 21 120 +50% Muu myrkytys 50 15 70 +68% Muut tapaturmat 35 10 50 +44% Yhteensä 480 170 650 +24% 4 Lunetta P, Lounamaa A, Sihvonen S (2007): Surveillance of injury-related deaths: medicolegal and autopsy rates and trends in Finland. Injury Prevention 2007;13:282-284 5 Vertailu -sarake kertoo kuinka paljon alueella havaittu kuolemien määrä poikkeaa siitä kuolleiden määrästä, joka olisi odotettavissa, jos alueen kuolleisuus olisi samanlaista kuin koko Suomessa. Esimerkiksi +10% kertoisi alueella tapahtuvan 10 prosenttia odotettua enemmän kuolemia. Vain tilastollisesti merkitsevät poikkeamat ilmoitetaan. Jos taulukossa esiintyy symboli -, se tarkoittaa, että vertailussa laskettu ero ei ole tilastollisesti merkitsevä. 6 Jos Vertailu-sarakkeessa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tällaisessa tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 7 Muut myrkytykset ovat pääosin lääke- ja huumausainemyrkytyksiä. 8
Liikennetapaturma, kevyt liikenne Liikennetapaturma, moottoriajoneuvot Kaatuminen ja putoaminen Hukkuminen Tukehtuminen Tulipalo Paleltuminen Muut tapaturmat Myrkytykset 0 20 40 60 80 100 Päihtyneiden osuus (%) Kuvio 3. Päihtyneiden osuudet tapaturmissa kuolleista alueella vuosina 2005 8 2010, %. Kuolemantapauksia 0 20 40 60 80 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Liikenne Kaatuminen ja putoaminen Alkoholimyrkytys Muu myrkytys Muut tapaturmat Kuvio 4. Tapaturmissa kuolleet syyn mukaan alueella vuosina 2001 2010, N. 8 Kuolemansyytilastossa olevan päihtymystiedon luokitusmuutoksen (2005) takia vuosirajaus on tässä yhteydessä vuodesta 2005 eteenpäin mahdollisimman hyvän yhteensopivuuden varmistamiseksi. 9
5 VUODEOSASTOHOITOA VAATINEET TAPATURMAT ALUEELLA Kun pyrkimyksenä on ehkäistä tapaturmia ja tavoitteeksi asetetaan nolla tapaturmaa, on tärkeää tarkastella lukumääriä ja lukumäärissä tapahtuvia muutoksia. Tämä kappale sisältää koko aluetta koskevia tietoja. On myös hyvä verrata eri alueita keskenään. Näin voidaan saada ajatuksia siitä, millä alueilla ennalta ehkäisevää työtä tulisi ensisijaisesti tehdä. Kappaleessa 6 esitetään tapaturmiin liittyviä tietoja alueen kunnista tapaturman tyypin, ikäryhmien ja sukupuolen mukaan jaoteltuna. Hoitopäivät, hoitojaksot ja potilaat Kansalliset tietojärjestelmät kattavat tällä hetkellä sairaaloiden vuodeosastoilla tapahtuvan hoidon (hoitoilmoitusrekisteri). Tietojärjestelmässä noudatetaan kansainvälistä luokitusjärjestelmää. Kaikista sairaalahoidoista voidaan poimia ne, joissa hoidon syy on ollut vammojen hoitaminen. Vamma voi syntyä tapaturmaisessa onnettomuudessa, väkivallan seurauksena tai se voi olla itse aiheutettu. Koska sairaaloiden vuodeosastohoitoja kuvaavissa aineistossa ei aina ole merkitty, onko vamma syntynyt tapaturmatilanteessa vai väkivallan yhteydessä, on tässä kappaleessa esitetyissä tunnusluvuissa laskettu yhteen tapaturma- ja väkivaltahoidot. Valtaosaan (n. 85 %) hoidon syynä on kuitenkin tapaturma. Tuhansia hoitopäiviä 0 2 4 6 8 10 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Kaatuminen ja putoaminen, 75-vuotta täyttäneet Kaatuminen ja putoaminen, alle 75-vuotiaat Liikennetapaturma, moottoriajoneuvot Liikennetapaturma, kevyt liikenne Paleltuminen Muu myrkytys Tulipalo Hengitystä estävät tapaturmat Veteen vajoaminen Alkoholimyrkytys Kuvio 5. Tapaturmien ja väkivallan hoidosta kertyneet hoitopäivät alueella vuosina 2001 2010, tuhansia päiviä. 10
Taulukko 3. Tapaturmien ja väkivallan aiheuttamat hoitojaksot kymmenen vuoden aikana vahinkotyypin, iän ja sukupuolen mukaan alueella vuosina 2001 2010, N. Miehet 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Liikenne, kevyt 67 <5 12 <5 77 47 45 31 290 Liikenne, moottoriajoneuvot 179 41 86 68 212 73 86 26 770 Kaatumis- ja putoamistapaturma 525 128 224 179 2 076 933 1 388 744 6 200 Veteen vajoaminen <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 10 Hengitystä estävät tapaturmat 16 <5 <5 <5 10 <5 6 <5 40 Tulipalo 8 <5 12 <5 39 5 6 5 80 Paleltuminen <5 <5 <5 <5 24 6 5 <5 50 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 30 <5 10 5 60 13 14 5 140 Alkoholimyrkytys 14 <5 <5 <5 19 7 <5 <5 50 Muu tapaturma 312 98 180 120 996 597 747 163 3 210 Yhteensä 1 150 280 530 390 3 520 1 680 2 300 980 10 830 Naiset 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Liikenne, kevyt 40 <5 9 9 48 46 77 21 250 Liikenne, moottoriajoneuvot 54 13 34 20 72 33 41 10 280 Kaatumis- ja putoamistapaturma 302 43 65 65 979 781 2 212 2 615 7 060 Veteen vajoaminen <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 Hengitystä estävät tapaturmat 9 <5 <5 <5 <5 <5 12 <5 30 Tulipalo 7 <5 <5 <5 5 <5 5 <5 20 Paleltuminen 19 <5 <5 <5 <5 <5 7 5 40 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 23 5 8 6 53 17 21 19 150 Alkoholimyrkytys 12 <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 20 Muu tapaturma 154 34 60 52 572 411 756 339 2 380 Yhteensä 620 100 180 150 1 740 1 290 3 130 3 010 10 230 Yhteensä 1 770 380 710 540 5 250 2 980 5 430 3 990 21 050 11
Kartta 1. Vertailutieto koko maan tilanteeseen nähden vammojen ja myrkytysten aiheuttamien hoitojaksojen osalta alueen kunnissa vuosina 2006-2010. Kartta: Maanmittauslaitoksen Yleiskartta 1:4 500 000, 2011. Kartta on aluehallintorajojen mukainen ja sisältää myös vesistöalueet. 777 620 Vertailuluku, % -19... -10 105-9... -5 785 578 697-4... +4 +5... +9 +10... +19 205 765 290 Kuntakoodi Kunnan nimi Kuntakoodi Kunnan nimi 105 Hyrynsalmi 205 Kajaani 290 Kuhmo 578 Paltamo 620 Puolanka 697 Ristijärvi 765 Sotkamo 777 Suomussalmi 785 Vaala 12
Taulukko 4. Tapaturmien ja väkivallan seurauksena hoidetut potilaat kymmenen vuoden aikana vahinkotyypin, iän ja sukupuolen mukaan alueella vuosina 2001 2010, N. Miehet 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Liikenne, kevyt 53 <5 11 <5 59 29 29 15 200 Liikenne, moottoriajoneuvot 117 32 54 41 146 57 50 17 500 Kaatumis- ja putoamistapaturma 398 112 186 139 1 369 603 742 398 3 820 Veteen vajoaminen <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 10 Hengitystä estävät tapaturmat 11 <5 <5 <5 9 <5 6 <5 40 Tulipalo 7 <5 8 <5 20 <5 6 <5 50 Paleltuminen <5 <5 <5 <5 14 6 <5 <5 30 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 28 <5 9 5 51 13 13 <5 130 Alkoholimyrkytys 13 <5 <5 <5 17 7 <5 <5 40 Muu tapaturma 268 86 142 103 750 410 461 102 2 270 Yhteensä 810 230 380 280 2 130 990 1 140 490 6 180 Naiset 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Liikenne, kevyt 32 <5 8 8 37 34 50 18 190 Liikenne, moottoriajoneuvot 43 13 20 14 56 24 25 8 200 Kaatumis- ja putoamistapaturma 230 36 55 55 675 504 1 141 1 203 3 760 Veteen vajoaminen <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 Hengitystä estävät tapaturmat 8 <5 <5 <5 <5 <5 12 <5 30 Tulipalo 6 <5 <5 <5 <5 <5 5 <5 20 Paleltuminen <5 <5 <5 <5 <5 <5 5 <5 10 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 23 5 7 5 44 16 20 15 140 Alkoholimyrkytys 12 <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 20 Muu tapaturma 134 31 50 46 466 272 451 178 1 600 Yhteensä 470 80 130 120 1 170 770 1 510 1 300 5 330 Yhteensä 1 280 310 510 400 3 300 1 760 2 650 1 790 11 500 13
Taulukko 5. Tapaturmien ja väkivallan hoidosta kertyneet hoitopäivät kymmenen vuoden aikana vahinkotyypin, iän ja sukupuolen mukaan alueella vuosina 2001 2010, N. Miehet 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Liikenne, kevyt 157 <5 42 34 466 280 258 279 1 520 Liikenne, moottoriajoneuvot 745 195 828 484 1 498 354 2 471 193 6 770 Kaatumis- ja putoamistapaturma 828 259 645 792 8 777 5 250 15 755 10 932 43 240 Veteen vajoaminen <5 <5 <5 <5 13 <5 <5 <5 20 Hengitystä estävät tapaturmat 34 <5 <5 35 14 45 11 11 150 Tulipalo 42 11 100 <5 583 67 66 15 890 Paleltuminen <5 <5 <5 7 339 79 87 9 530 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 55 6 11 6 140 43 42 21 320 Alkoholimyrkytys 25 <5 <5 <5 62 32 <5 <5 130 Muu tapaturma 930 299 471 380 4 424 3 821 6 800 3 975 21 100 Yhteensä 2 820 780 2 100 1 740 16 320 9 970 25 500 15 440 74 660 Naiset 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Liikenne, kevyt 104 7 22 80 177 451 899 605 2 350 Liikenne, moottoriajoneuvot 130 38 190 158 2 478 127 536 132 3 790 Kaatumis- ja putoamistapaturma 519 133 144 272 3 166 3 962 25 293 46 038 79 530 Veteen vajoaminen <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 Hengitystä estävät tapaturmat 18 <5 <5 <5 8 261 52 <5 340 Tulipalo 8 <5 <5 <5 33 42 29 14 130 Paleltuminen 98 18 <5 <5 8 <5 78 77 280 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 27 6 15 10 85 75 86 62 370 Alkoholimyrkytys 12 <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 20 Muu tapaturma 476 74 139 153 2 611 2 599 7 215 4 443 17 710 Yhteensä 1 390 280 520 680 8 570 7 520 34 190 51 370 104 510 Yhteensä 4 210 1 060 2 620 2 420 24 880 17 490 59 680 66 810 179 170 14
Vuoden aikana hoitoon tulleiden potilaiden määrä on pienempi kuin vuoden aikana alkaneiden hoitojaksojen määrä. Tämä johtuu siitä, että joitakin vammoja tarvitsee hoitaa sairaalassa useamman kerran. Usein potilas myös siirretään esimerkiksi yliopistollisesta keskussairaalasta aluesairaalaan tai terveyskeskuksen vuodeosastolle jatkohoitoon. Lukumäärä 0 500 1000 1500 2000 2500 Hoitojaksoja Potilaita 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Kuvio 6. Tapaturmien ja väkivallan hoidosta syntyneet hoitojaksot ja hoidetut potilaat alueella vuosina 2001 2010, N. 15
Hoitokäytännöt muuttuvat. Hoitojaksot lyhenevät ja osa aiemmin vuodeosastohoitoa vaatineista hoidoista tapahtuu polikliinisesti avohoitona. Vanhemman väestön hoitojaksot ovat usein pitkiä ja katkeavat useampaan lyhytkestoisempaan hoitojaksoon eri hoitopaikassa. Hoitojakson pituus ei siis suoraan kerro vamman vakavuudesta. Joka tapauksessa pitkien hoitojaksojen lukumäärä/osuus kuvaa vakavien tapaturmien kehitystä. Prosenttia (%) 0 10 20 30 40 50 2-7 vuorokautta 1 vuorokausi 8 vuorokautta tai enemmän 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Kuvio 7. Tapaturmien ja väkivallan hoidosta syntyneiden hoitojaksojen jakauma hoitojakson pituuden mukaan alueella vuosina 2001 2010, %. Taulukko 6. Tapaturmien ja väkivallan aiheuttamat hoitojaksot kymmenen vuoden aikana vahinkotyypin ja hoitojakson pituuden mukaan alueella vuosina 2001 2010, N. 1 päivä 2-7 päivää 8- päivää Yhteensä % Liikenne, kevyt 199 231 108 538 3 Liikenne, moottoriajoneuvot 369 432 247 1 048 5 Kaatumis- ja putoamistapaturma 4 137 5 954 3 168 13 259 63 Veteen vajoaminen 4 4 1 9 0 Hengitystä estävät tapaturmat 40 24 8 72 0 Tulipalo 32 31 37 100 0 Paleltuminen 25 31 26 82 0 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 186 92 13 291 1 Alkoholimyrkytys 47 10 5 62 0 Muu tapaturma 1 925 2 412 1 254 5 591 27 Yhteensä 6 964 9 221 4 867 21 052 100 16
Taulukko 7. Sairaalat, joissa alueen asukkaat on hoidettu vuonna 2010, N. vähintään 10 potilasta vuonna 2010, hoitopäivät laskettu vuoden alusta. Yhdellä palveluntuottajalla voi olla useita toimipaikkoja, lisätietoja http://www.stakes.fi/fi/tilastot/toimipaikat/toimipaikkakoodit.htm Palveluntuottaja Hoitojaksoja Potilaita Hoitopäiviä Hoitopäiviä / hoitojaksoja 40316 - KAINUUN KESKUSSAIRAALA 1 230 1 057 5 069 4.1 50275 - OULUN YLIOPISTOLLINEN SAIRAALA 355 283 1 903 5.3 90203 - KAJAANIN TERVEYSKESKUS 177 155 4 539 23.9 60629 - OULUN DIAKONISSALAITOKSEN SAIRAALA 96 94 152 1.6 90516 - SUOMUSSALMEN TERVEYSKESKUS 111 93 1 418 12.4 90506 - SOTKAMON SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / TERVEYDENHUOLTO 81 73 1 484 17.1 90275 - KUHMON TERVEYSKESKUS 74 58 1 700 22.4 60675 - SAIRAALA BOTNIA OY 43 39 43 1.0 90522 - VAALAN TERVEYSKESKUS 47 38 466 9.7 50250 - KUOPION YLIOPISTOLLINEN SAIRAALA 10 9 62 6.2 60712 - ITÄ-SUOMEN LÄÄKÄRIKESKUS/ LÄÄKÄRIKESKUS ITE 17 17 17 1.0 41120 - KASS-PSYKIATRISET OSASTOT /TARKENTAMATON 50200 - HELSINGIN YLIOPISTOLLINEN KESKUSSAIRAALA 5 5 21 4.2 40304 - POHJOIS-KARJALAN KESKUSSAIRAALA 2 2 3 1.5 50290 - TAMPEREEN YLIOPISTOLLINEN SAIRAALA 17
Tapaturmatyypit Luokittelemalla hoitojaksoja taustamuuttujien mukaan, päästään lähemmäksi niitä väestöryhmiä ja tapaturmien sattumispaikkoja, joihin ennaltaehkäiseviä toimia tulisi suunnata. Sairaalahoitoja koskevista taulukoista ja kuvioista puuttuvat tiedot polikliinisesti hoidetuista potilaista, näin ollen vain varovaisia tulkintoja voidaan tehdä. Esimerkiksi liikuntatapaturmat, joita suomalaisille sattuu yli 300 000 vuosittain, ovat useimmiten polikliinisesti hoidettuja eivätkä siten näy raportin luvuissa. Tapaturmatyyppi ilmaisee tapaturmaan liittyneen toiminnon tai tapahtumapaikan. Valtakunnallisen tilastoaineiston käyttöä hankaloittaa, jos tieto tapaturmatyypistä on sairaalassa jätetty merkitsemättä tai se on kirjattu ehkäisevän työn kannalta vähän informaatiota sisältävään luokkaan muu tai määrittämätön tapaturma. Kaksi viimeksi mainittua luokkaa ovat edelleen liian suuria. Ehkäisevän työn kannalta olisi tärkeää, että sairaaloissa tuotetun tiedon laatu paranisi. Ehkäisevää työtä tekevien tulisi neuvotella aineistosta terveydenhuollon toimijoiden kanssa. Useissa sairaaloissa kirjaamistarkkuus onkin parantunut vuosituhannen vaihteesta. Prosenttia (%) 0 10 20 30 40 50 Kirjattu muu tai määrittämätön, pelastusalue Kirjattu muu tai määrittämätön, koko maa Tapaturmatyyppiä ei kirjattu, koko maa Tapaturmatyyppiä ei kirjattu, pelastusalue 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Kuvio 8. Tapaturmatyypin kirjaamisaktiivisuus alueella ja koko maassa vuosina 1999 2010, %. 18
Alla esitetään kuva siitä, miten alueen asukkaille sattuneet tapaturmat jakautuvat kotona, urheilu- ja liikuntatilanteissa, liikennealueella, työssä tai päiväkodissa/koulussa sattuviin tapaturmiin (kuvio 9). Tämä tieto tallennetaan sairaalassa potilaan hoidon yhteydessä. Seuraavalla sivulla esitetty kuvio 10 kuvaa saman asian koko maassa. Tapausten lukumäärä 0 200 400 600 800 1000 Kotitapaturma Kirjattu muu tai määrittämätön Muu vapaa-ajan tapaturma Liikenne Työtapaturma tai työhin liittyvä ulkoinen tekijä Urheilu- tai liikuntatapaturma Tapaturma sairaalassa tai sairaalaoloihin liittyvä ulkoinen tekijä Ei kirjattu Tapaturma koulussa tai päiväkodissa 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Kuvio 9. Tapaturmatyypit alueella vuosina 1999 2010, N. 19
Tapausten lukumäärä 0 10000 20000 30000 40000 Kotitapaturma Muu vapaa-ajan tapaturma Kirjattu muu tai määrittämätön Liikenne Urheilu- tai liikuntatapaturma Työtapaturma tai työhön liittyvä ulkoinen tekijä Ei kirjattu Tapaturma sairaalassa tai sairaalaoloihin liittyvä ulkoinen tekijä Tapaturma koulussa tai päiväkodissa 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Kuvio 10. Tapaturmatyypit koko maassa vuosina 1999 2010, N. Taulukko 8. Tapaturman aiheuttamat hoitojaksot tapaturmatyypin mukaan vuosina 1999 2010 alueella. Tapaturmatyyppiä ei kirjattu 402 Liikenne 1 793 Kotitapaturma 8 904 Urheilu- tai liikuntatapaturma 902 Muu vapaa-ajan tapaturma 5 900 Tapaturma sairaalassa tai sairaalaoloihin liittyvä ulkoinen tekijä 553 Työtapaturma tai työhön liittyvä ulkoinen tekijä 975 Tapaturma koulussa tai päiväkodissa 202 Muu tai määrittämätön tapaturmatyyppi 3 171 20
6 TAPATURMAT KUNNITTAIN Alueen asukkaiden ikärakenne vaikuttaa tapaturmien ja väkivallan määrään. Eroihin voivat vaikuttaa myös muut tekijät kuten työllisyys, kevyen liikenteen väylästöt, alueella toimivien työnantajien työturvallisuudesta huolehtiminen, elämän aikana saatu turvallisuusneuvonta, alkoholin käyttö jne. Pääsääntöisesti näitä alueen eroihin vaikuttavia taustatekijöitä ei vertailuluvuissa voida ottaa huomioon. Eroja selittäviä syitä tulee kuitenkin pohtia, kun mietitään paikallisen turvallisuustyön tavoitteita. Kun halutaan vertailla poikkeavatko alueelliset luvut siitä, mitä niiden oletettaisiin koko Suomen lukuihin perustuvien tietojen perusteella olevan, voidaan ikä- ja sukupuolirakenteesta johtuvia eroja ottaa huomioon vakiointimenettelyllä. Vakiointimenettelynä on käytetty epäsuoraa vakiointia. Epäsuorassa vakiointimenettelyssä lasketaan ensin alueelle odotettu lukumäärä tapahtumia sillä oletuksella, että alueen tapahtumatiheys (esimerkiksi kuolleisuus) ikäryhmittäin ja sukupuolittain olisi samanlainen kuin koko Suomessa. Tämän jälkeen verrataan alueella todellisuudessa havaittua tapahtumamäärää alueelle odotettuun tapahtumamäärään. Menetelmät on kuvailtu tarkemmin verkossa löytyvässä menetelmäselosteessa 9. Esimerkki 1: Jos taulukossa on luvun perässä prosenttiluku +10%, se tarkoittaa, että alueella on kyseisen tyyppisiä tapahtumia 10 prosenttia odotettua enemmän. Esimerkki 1.1: Hoitojaksojen määriä sisältävässä taulukossa lukee liikennetapaturma -sarakkeessa 712-27%. Tulkinta: kuntalaisilla on ollut 712 liikennetapaturmaksi kirjattua hoitojaksoa, mikä on 27% vähemmän kuin koko Suomen lukujen perusteella olisi odotettu. Esimerkki 1.2: Hoitopäivien määriä sisältävässä sarakkeessa on luku 6539 +33%. Tulkinta: kuntalaisille on kertynyt tarkasteluajanjaksolla 6539 hoitopäivää, mikä on 33% enemmän kuin koko Suomen lukujen perusteella olisi odotettu. Esimerkki 2: Jos taulukossa luvun perässä ei ole lisäksi prosenttilukua vaan sen tilalla symboli -, se tarkoittaa, että poikkeama odotetusta luvusta on niin pieni, ettei se riittävän paljon ylitä arvioitua satunnaisuudesta johtuvaa vaihtelua (eli poikkeama ei ole tilastollisesti merkitsevä). Huomautus 1: Vaikka ero odotettuun määrään nähden olisi tilastollisesti merkitsevä, on hyvä pohtia kuinka suuri käytännön merkitys sillä on. Tilastollisesti merkitsevä ei (aina) tarkoita käytännössä merkittävää. Esimerkiksi 100% odotettua enemmän silloin, kun hoitojaksojen määrä on 15 ei välttämättä ole yhtä painava tulos kuin 50% odotettua enemmän hoitojaksojen määrän ollessa 15 000. Huomautus 2: Jos taulukossa luvun perässä on symboli *, se tarkoittaa, että tilastollista merkitsevyyttä ei ole voitu luotettavasti laskea. Tällöin kyse on yleensä pienistä havainto- tai väestömääristä. 9 http://www.thl.fi/tapaturmat/alueraportit menetelmäseloste 21
Taulukko 9. Tapaturmien ja väkivallan aiheuttamat hoitojaksot, potilaat, hoitopäivät ja kuolemat 10 11 12 viiden vuoden aikana, 2006-2010. Kunta Hoitojaksoja Potilaita Hoitopäiviä Hoitopäiviä/ hoitojaksoja Kuolleita Koko alue 11 220-6 540-4% 92 860-14% 8.1 490 +35% Hyrynsalmi 400-219 -13% 2 603-43% 6.5 16 - Kajaani 4 940-2 934-39 643-7.9 179 +19% Kuhmo 1 420-783 - 12 044-8.3 61 - Paltamo 580-345 - 7 353-12.3 24 - Puolanka 430-259 - 3 431-31% 7.9 25 - Ristijärvi 260-135 - 2 519 * 9.6 9 * Sotkamo 1 340-808 -7% 11 689-8.5 72 +55% Suomussalmi 1 230-13% 740-12% 8 661-41% 6.9 83 +79% Vaala 640 +23% 352 +16% 4 918-7.6 21-10 Taulukon lukujen jälkeen esiintyvät prosenttiluvut kertovat vertailutiedon koko Suomeen nähden (ks. s. 21). 11 Jos taulukossa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin vertailulukuun liittyvää merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tällaisessa tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 12 Jos taulukossa esiintyy symboli -, se tarkoittaa, että vertailun tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä. 22
Taulukko 10. Tapaturman ja väkivallan aiheuttamat hoitojaksot vahinkotyypin mukaan viiden vuoden 13 14 15 aikana, 2006-2010. Kunta Liikennetapaturma Kaatumis- ja putoamistapaturma Väkivalta (itse tai toisen aiheuttama) Muu tapaturma Tietoa ei kirjattu Yhteensä Koko alue 790-6 030 +7% 440-3 600 +11% 370-67% 11 220 - Hyrynsalmi 21 * 196-23 * 144-11 - 400 - Kajaani 365-2 628 +15% 243-1 537 +10% 167-61% 4 940 - Kuhmo 112-720 - 56-487 +23% 40-65% 1 420 - Paltamo 41 * 296-22 * 200-18 - 580 - Puolanka 30-241 - 15 * 130-15 * 430 - Ristijärvi 5 * 151-7 * 91 - <5 * 260 - Sotkamo 113-741 - 25-413 - 51-49% 1 340 - Suomussalmi 62-729 - 33-375 - 26-59% 1 230-13% Vaala 38-326 +22% 18 * 219 +58% 34-640 +23% 13 Taulukon lukujen jälkeen esiintyvät prosenttiluvut kertovat vertailutiedon koko Suomeen nähden (ks. s. 21). 14 Jos taulukossa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin vertailulukuun liittyvää merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tässä tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 15 Jos taulukossa esiintyy symboli -, se tarkoittaa, että vertailun tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä. 23
Taulukko 11. Kaatumisen tai putoamisen aiheuttamat hoitojaksot viiden vuoden aikana, 16 17 18 2006-2010. Kunta Kaatuminen jäätai lumikelillä Kaatuminen samalla tasolla Kaatuminen tai putoaminen portailla tai portailta Muu putoaminen tai hyppääminen Määrittämätön kaatuminen tai putoaminen Yhteensä Koko alue 490-4 620 +15% 170-17% 440-300 -33% 6 020 +7% Hyrynsalmi 16 * 158-5 * 14 * <5 * 200 - Kajaani 225-1 995 +24% 73-210 - 124-29% 2 630 +15% Kuhmo 55-543 - 26-42 - 53-720 - Paltamo 20-229 - 6 * 18 * 23-300 - Puolanka 26 * 188-5 * 15 * 7 * 240 - Ristijärvi 15 * 124 - <5 * 8 * <5 * 150 - Sotkamo 62-598 +18% 20 * 42-19 - 740 - Suomussalmi 40-583 - 26-55 - 25-730 - Vaala 34 +111% 204-9 * 32 * 45 * 320 +20% 16 Taulukon lukujen jälkeen esiintyvät prosenttiluvut kertovat vertailutiedon koko Suomeen nähden (ks. s. 21). 17 Jos taulukossa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin vertailulukuun liittyvää merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tällaisessa tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 18 Jos taulukossa esiintyy symboli -, se tarkoittaa, että vertailun tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä. 24
Kunta Taulukko 12. Tapaturman aiheuttamat hoitojaksot tapaturmatyypin mukaan viiden vuoden aikana, 19 20 21 2006-2010. Kotitapaturma Urheilu- tai liikuntatapaturma Muu vapaaajan tapaturma Työtapaturma tai työhön liittyvä ulkoinen tekijä Muu tapaturma Tietoa ei kirjattu Yhteensä Koko alue 3 820 +21% 330-1 790-21% 370-4 800 +5% 120-72% 11 220 - Hyrynsalmi 147-6 * 51-30% 11 * 176 - <5 * 400 - Kajaani 1 595 +27% 158-829 -16% 161-2 170 +10% 27-80% 4 940 - Kuhmo 456 +17% 29-220 -18% 54-640 - 16-1 420 - Paltamo 184-30 * 82-16 * 265 - <5 * 580 - Puolanka 166-7 * 78-12 * 162-6 * 430 - Ristijärvi 107 - <5 * 34 - <5 * 106 - <5 * 260 - Sotkamo 438-59 +41% 215-24% 49-564 - 18-1 340 - Suomussalmi 479-25 - 190-30% 40-457 -19% 34-1 230-13% Vaala 249 +63% 12 * 87-19 * 260 +30% 8 * 640 +23% 19 Taulukon lukujen jälkeen esiintyvät prosenttiluvut kertovat vertailutiedon koko Suomeen nähden (ks. s. 21). 20 Jos taulukossa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin vertailulukuun liittyvää merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tällaisessa tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 21 Jos taulukossa esiintyy symboli -, se tarkoittaa, että vertailun tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä. 25
Taulukko 13. Tapaturman ja väkivallan aiheuttamat hoitojaksot iän mukaan MIEHILLÄ, 22 23 24 viiden vuoden aikana vuosina 2006-2010. Kunta 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Koko alue 570-80 -37% 280-240 - 1 720-980 - 1 190-650 - 5 700 - Hyrynsalmi 31 - <5 * <5 * 5 * 59-35 - 56-27 - 220 - Kajaani 288-40 -35% 174-112 -22% 761-453 - 396-253 - 2 480 - Kuhmo 45-29% 10-23 - 30-238 - 141-217 - 93-800 - Paltamo 35 - <5 * 15 * 15 * 91-48 - 56-38 * 300 - Puolanka 14-5 * 9 * 12 * 53-28% 55-76 - 22-250 - Ristijärvi 7 * <5 * <5 * <5 * 28-26 - 29-15 -46% 110 - Sotkamo 77-8 -46% 23-35 - 218-104 - 144-68 -28% 680-10% Suomussalm 47-9 - 24-22 - 175-18% 75-41% 158-88 - 600-18% Vaala 26 - <5 * 9 * <5 * 101 +37% 41-55 - 42-280 - 22 Taulukon lukujen jälkeen esiintyvät prosenttiluvut kertovat vertailutiedon koko Suomeen nähden (ks. s. 21). 23 Jos taulukossa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin vertailulukuun liittyvää merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tällaisessa tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 24 Jos taulukossa esiintyy symboli -, se tarkoittaa, että vertailun tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä. 26
Taulukko 14. Tapaturman ja väkivallan aiheuttamat hoitojaksot iän mukaan NAISILLA, viiden 25 26 27 vuoden aikana vuosina 2006-2010. Kunta 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Koko alue 310-50 - 120-110 - 980-730 - 1 560 +9% 1 660-5 520 - Hyrynsalmi 6-45% <5 * <5 * <5 * 25-15 -42% 62-66 - 180 - Kajaani 162-32 - 83-75 - 509 +13% 318-641 +15% 643-2 460 +8% Kuhmo 35 * 8 * 5 * 5 * 106-81 - 221-157 - 620 - Paltamo 21 - <5 * <5 * <5 * 30-32% 44-83 - 91-280 - Puolanka 9 * <5 * <5 * <5 * 30-28 - 71-41 -45% 190 - Ristijärvi 5 * <5 * <5 * <5 * 26 * 19 * 50-50 - 150 - Sotkamo 30-38% <5 * 11-17 * 118-96 - 174-216 - 670 - Suomussalm 33 - <5 * 7 * <5 * 84-23% 91-138 -27% 268-630 - Vaala 11 * <5 * <5 * <5 * 50-41 * 115 +60% 132 +52% 350 +44% 25 Taulukon lukujen jälkeen esiintyvät prosenttiluvut kertovat vertailutiedon koko Suomeen nähden (ks. s. 21). 26 Jos taulukossa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin vertailulukuun liittyvää merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tällaisessa tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 27 Jos taulukossa esiintyy symboli -, se tarkoittaa, että vertailun tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä. 27
Sairaalahoitojen kustannukset Pitkät ja ketjuuntuneet hoitojaksot ovat merkittävä taloudellinen taakka kunnille. Useimmat tapaturma- ja väkivaltapotilaat hoidetaan kirurgian erikoisalalla. Vuonna 2006 Suomessa kirurgian erikoisalan hoitojaksot kestivät keskimäärin 3,5 vuorokautta. Kirurgian erikoisalalla tapahtuneen hoitojakson keskimääräinen kustannus oli 3117 euroa 28. Taulukossa 15 esitetyt luvut ovat arvioita, jotka perustuvat koko Suomesta laskettuihin diagnoosiryhmäkohtaisiin hoitokustannuksiin. Luvut eivät siis suoraan kerro alueen todellisia, toteutuneita kustannuksia, mutta ne antavat viitteitä kustannusten suuruusluokasta. Lisätietoja käytetystä laskentamentelmästä PERFECT-hankkeen menetelmäraportissa. 29 On myös huomioitava, että esitetyissä luvuissa on mukana vain erikoissairaanhoidon osuus, huomattava osa tapaturmien kustannuksista syntyy perusterveydenhuollossa ja sairauspoissaoloina. Taulukko 15. Tapaturman ja väkivallan aiheuttamien hoitojaksojen kustannukset vuonna 2010. Alue Hoitojaksojen kustannukset (tuhatta euroa) Koko Suomi 640 065 Koko alue 10 318 Hyrynsalmi 466 Kajaani 4 218 Kuhmo 1 372 Paltamo 403 Puolanka 404 Ristijärvi 445 Sotkamo 1 268 Suomussalmi 1 054 Vaala 689 Alue Hoitojaksojen kustannukset (tuhatta euroa) 28 Hujanen T, Kapiainen S, Tuominen U, Pekurinen M (2008): Terveydenhuollon yksikkökustannukset Suomessa vuonna 2006. Stakesin työpapereita 3/2008. 29 Peltola M, Juntunen M, Häkkinen U, Linna M, Rosenqvist G, Seppälä T, Sund R: PERFECT-Menetelmäraportti, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2/2009 http://info.stakes.fi/perfect/fi/ajankohtaista/index.htm 28
7 SAVUSTA, TULESTA JA LIEKEISTÄ VAMMAUTUMINEN Tulipaloihin liittyvät tehtävät ovat merkittävä osa pelastuslaitosten arkea. Tässä osiossa tarkastellaan savun, tulen tai liekkien 30 aiheuttamia henkilövahinkoja koko Suomessa, kun henkilövahingon vakavuusasteena on kuolema tai vähintään sairaalan vuodeosastohoitoa (ml. päiväkirurginen hoito) vaatinut tapaturma. Lisäksi kuviossa 11 kuvataan aikasarjan avulla tapaturmaisten tulipalojen johdosta tehtyjen hoitopäivien ja potilaiden määriä alueella kymmenen vuoden ajanjaksolla 2001-2010. Tapaturmaisesti tulipaloissa kuolleiden lukumäärä on ollut 50 ja 140 uhrin välillä vuosittain vuosien 1952-2007 aikana Suomessa 31. Kuolemien lisäksi sairaalahoitoihin joutuu vuosittain moninkertainen määrä henkilöitä. Savusta ja tulesta loukkaantuneiden ja kuolleiden määrä ja loukkaantumisten hoitoon tarvittujen hoitopäivien määrä vaihtelee iän ja sukupuolen mukaan. Avohoidossa hoidettuja henkilövahinkoja ei tässä raportissa ole voitu huomioida, mutta on tiedossa, että niiden määrä ylittää tässä raportissa mainitut lukumäärät. Taulukko 16. Palokuolemat ikäryhmittäin vuosina 2007-2009 ja 2010 koko maassa, kokonaismäärät (N) ja kokonaismäärät suhteutettuna miljoonaa asukasta kohti vuodessa (N/inh). Lähde: Kokki E (2011): Palokuolemat ja ihmisen pelastamiset tulipaloissa 2007-2010. B-sarja: tutkimusraportit 3/2011. Pelastusopisto. Ikäryhmä Palokuolleet 2007-2009 Palokuolleet 2010 N N / inh N N / inh 0-9 3 1.7 1 1.7 10-19 10 5.2 1 1.6 20-29 12 6.0 6 9.0 30-39 21 10.8 2 3.1 40-49 42 18.7 16 21.7 50-59 73 30.8 15 19.6 60-69 81 44.8 20 30.5 70-79 34 28.8 10 24.7 80-89 20 33.5 9 41.7 90+ 2 22.0 0 0.0 Yhteensä 299 18.8 80 14.9 30 Ilmaisulla halutaan tehdä ero varsinaisiin rakennuspaloihin, sillä terveydenhuollon rekistereistä saatava tieto kertoo pääasiallisesti vammautumisen mekanismin, mutta harvoin tapahtumapaikan. Loukkaantumisia koskevat luvut eivät siis kuvaa yksinomaan rakennuspaloissa loukkaantuneita, vaan niitä, joille loukkaantumisen syyksi on merkitty savu, tuli tai liekit. 31 Kokki E, Jäntti J (2009): Vakavia henkilövahinkoja aiheuttaneet tulipalot 2007-2008. B-sarja: tutkimusraportit 2/2009. Pelastusopisto. 29
Taulukko 17. Savun, tulen ja liekkien aiheuttamat hoitojaksot miehillä ja naisilla ikäryhmittäin vuosina 2001-2010 koko maassa, N. Miehet Naiset Yhteensä 0-9 158 62 220 10-19 390 69 459 20-29 411 82 493 30-39 429 89 518 40-49 574 169 743 50-59 582 193 775 60-69 350 165 515 70-79 192 113 305 80-89 76 103 179 90+ 6 18 24 Yhteensä 3 168 1 063 4 231 Taulukko 18. Savun, tulen ja liekkien aiheuttamat hoitopäivät miehillä ja naisilla ikäryhmittäin vuosina 2001-2010 koko maassa, N. Miehet Naiset Yhteensä 0-9 729 187 916 10-19 2 758 344 3 102 20-29 3 003 640 3 643 30-39 3 848 594 4 442 40-49 5 753 1 659 7 412 50-59 6 091 1 909 8 000 60-69 4 125 1 812 5 937 70-79 2 749 1 441 4 190 80-89 521 1 092 1 613 90+ 175 139 314 Yhteensä 29 752 9 817 39 569 Hoitopäiviä 0 50 100 150 200 250 Hoitopäivät 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Kuvio 11. Savun, tulen ja liekkien aiheuttamat hoitopäivät alueella vuosina 2001-2010. 30
Piste tapaturmille! -verkkopalvelu www.tapaturmat.fi Tietoa ja työvälineitä ammattilaisille tapaturmien ehkäisyyn ja turvallisuuden edistämiseen 31