AURLAHDEN UIMARANNAN UIMAVESIPROFIILI

AURLAHDEN UIMARANNAN UIMAVESIPROFIILI

UIMAVESIPROFIILI AURLAHDEN UIMARANTA 2 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja yhteystiedot Lohjan kaupunki PL 71, 08101 Lohja 1.2 Uimarannan päävastuullinen hoitaja ja yhteystiedot 1.3 Uimarantaa valvova viranomainen ja yhteystiedot Lohjan kaupunki Kaupunkisuunnittelukeskus / Puistotoimi PL 71, 08101 Lohja Johtava kaupunginpuutarhuri Kirsti Puustinen 0500 472630 Kaupunginpuutarhuri Markku Hakalahti 0500 779854 Länsi-Uudenmaan ympäristöterveys PL 71, 08101 Lohja Ympäristöterveyspäällikkö Iiro Koppinen 050 2888 1.4 Näytteet tutkiva laboratorio ja yhteystiedot Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö Tehtaankatu 26, PL51, 08100 Lohja (019) 323 623 Vesilaboratorio, kemisti Jarkko Nissinen (019) 323 895 1.5 Vesi- ja viemärilaitos ja yhteystiedot Lohjan kaupunki / Kaupunkisuunnittelukeskus Vesi ja viemärilaitos PL 71, 08101 Lohja Vesihuoltopäällikkö Pentti Laakkonen 050 5110612 2. MAANTIETEELLINEN SIJAINTI 2.1 Uimarannan nimi Aurlahden uimaranta 2.2 Uimarannan lyhyt nimi Aurlahti 2.3 Uimarannan ID-tunnus FI114270001 2.4 Osoitetiedot Rantapuisto, 08100 Lohja 2.5 Koordinaatit (WGS84) 24.0528 (longitudi), 60.2474 (latitudi) 2.6 Kartta

UIMAVESIPROFIILI AURLAHDEN UIMARANTA 2.7 Valokuvat 3

UIMAVESIPROFIILI AURLAHDEN UIMARANTA 4

UIMAVESIPROFIILI AURLAHDEN UIMARANTA 5 3. UIMARANNAN KUVAUS 3.1 Vesityyppi Järvityyppi: Runsasravinteiset ja runsaskalkkiset järvet (RrRk) 3.2 Rantatyyppi Hiekkaranta 3.3 Rantavyöhykkeen ja lähiympäristön kuvaus 3.4 Veden syvyyden vaihtelut Uimaranta sijaitsee Pitkäniemen ja Liessaaren välisessä lahdessa (Aurlahti). Uimarannan pituus on n.250 m. Rantaan kuuluu nurmikenttäalue, jolla sijaitsee puita. Rannan itäpuoli on loivasti rinnemäistä ja nousee vähitellen Lohjanharjulle. Lähinnä ranta-aluetta on omakotitaloalue ja asuinalueen takana Lohjan keskusta. Rannan pohjoispuolella n. 500 m päässä sijaitsee Pitkäniemen jätevedenpuhdistamo ja Lohjan paperitehtaan alue (Mondi Lohja Oy). Rannan molemmin puolin on veneliikennettä, itäpuolella venelaituri sekä lounaispuolella veneiden laskupaikka, laituri sekä kanoottivarasto. Rannan lounaispuolella sijaitsee vanhoja kala-altaita. Ranta-alueen kasvillisuus on melko vähäistä, rannan lounaisreunalla on jonkin verran kaislikkoa. 3.5 Uimarannan pohjan laatu 3.6 Uimarannan varustelutaso Uimarannalla on kioski, pukukopit, lasten leikkipaikka, beach volley kenttä, huoltorakennus, jossa suihkut ja WC- tilat. Rannalla ei ole laituria eikä hyppytornia. 3.7 Uimareiden määrä (arvio) Uimaranta on ns. EU-ranta, jonka kävijämäärä hellepäivinä on yli 100. 3.8 Uimavalvonta Rannalla ei ole uimavalvontaa. 4. SIJAINTIVESISTÖ 4.1 Järven nimi / joen nimi Lohjanjärvi (pinta-ala 88,2km 2, suurin syvyys 54,9m, keskisyvyys 12,7m) 4.2 Vesistöalue Karjaanjoen vesistö 4.3 Vesienhoitoalue Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue 4.4 Pintaveden ominaisuudet ominaisuus mittaustulos (keskiarvo) vaihteluväli Näkösyvyys 1) 1,3 m 0,8-1,9m Sameus 1) 6,7 FNU 2,0 18,0FNU ph 1) 7,6 6,8 8,4 Klorofylli-a 1) 13 µg/l 6 26 µg/l Kokonaisfosfori 1) 32 µg/l 21 46 µg/l Kokonaistyppi 1) 990 µg/l 660 1700 µg/l Lohjanjärven veden teoreettinen viipymä 2) n. 750vrk Veden korkeus 3169 W (NN+cm) W min 3106,W max 3232 1) Aurlahden mittauspiste 53, vuosina 1999 2009, syvyydestä 0,0-2,0m, kokonaissyvyys pisteessä 10m (Luvy) 2) Teoreettinen viipymä: V (Järven tilavuus, m 3 ) / MQ (keskivirtaama, m 3 /s)

UIMAVESIPROFIILI AURLAHDEN UIMARANTA 6 Virtaama (lähtövirtaama): Vuosien 1956-2009 välisenä aikana Lohjanjärven keskimääräinen vuoden maksimivirtaama on ollut 44.91 m 3 /s. Suurin havaittu virtaama on 72.40 m 3 /s, se on havaittu 18.5.1966. Pienin havaittu vuoden maksimivirtaama on 11.61 m 3 /s. (Valtion ympäristöhallinto, http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/23/l230211001y/qout3ksanafi.html) Aurlahden kahdella mittauspisteellä kesällä 2001 (27.6. 20.8.01) mittaussyvyydessä 5,5m keskivirtaus oli 3,25cm/s ja maksimivirtaus 15,6cm/s. Mittaussyvyydessä 1,8 m keskivirtaus oli 3,05cm/s ja maksimivirtaus 13,3 cm/s. Vain Lohjanjärvestä Outamonjärveen yhdistyvässä salmessa virtausnopeudet ovat selvästi suurempia, keskimäärin 11,2cm/s. Mittausjaksoilla tuuli oli keskimäärin noin 2 m/s tuullen enimmäkseen etelälounaasta vuonna 2001 ja pohjois-koillisesta 2002, maksimi tuulennopeudet olivat noin 6 m/s. Valunta:192810.0 ha Yhteys pohjaveteen ja muihin vesistöihin: Lohjanjärveen laskevat: Pusulanjoen ja Nummenjoen vesistöt Nummenjoen kautta Maikkalanselälle, Hiidenvesi Väänteenjoen kautta Kutsilanselälle, Hormajärvi Outamonlahteen, Kirmusjärvi ja Valkerpyyjärvi Karstunlahteen ja Puujärvi Lohjansaaren lounaispuolelle. Lisäksi Lohjanjärveen laskee useita tulo-ojia, joita ei ole nimetty. Lohjanjärvi laskee: Mustionjoen kautta Pohjanpitäjänlahteen. 4.5 Pintaveden laadun tila Tyydyttävä

UIMAVESIPROFIILI AURLAHDEN UIMARANTA 7 1. UIMAVEDEN LAATU 5.1 Uimaveden laadun seurantakohdan sijainti Aurlahden uimarannan keskiosasta, ts. kohdasta, jossa suurimman osan uimareista oletetaan käyvän. 5.2 Näytteenottotiheys Näytteitä otetaan kolme kertaa uimakauden aikana ja yhden kerran ennen uimakauden alkua. 5.3 Uimaveden laadun aistinvarainen arviointi Aistinvaraisen arviointiin kuuluvat syanobakteerit (sinilevät), makrolevät, kasviplankton sekä jätteet, kuten öljymäiset aineet, tervamaiset aineet ja kelluvat materiaalit (esim. muovi, kumi, lasi- ja muovipullot). Aurlahdessa on havaittu edellä mainituista tekijöistä ajoittain vain sinileviä. Uimaveden laatu on aistinvaraisesti pääosin ollut hyvä. 5.4 Edellisten uimakausien tulokset 2011 Näytteenotto päivämäärä Enterokokit Escherichia coli Veden laatu 31.5.2011 10 29 Hyvä 13.6.2011 5 15 Hyvä 12.7.2011 110 110 Hyvä 8.8.2011 58 80 Hyvä 2010 Näytteenotto päivämäärä Enterokokit Escherichia coli Veden laatu 1.6.2010 13 41 Hyvä 15.6.2010 20 140 Hyvä 12.7.2010 59 42 Hyvä 9.8.2010 77 70 Hyvä 2009 Näytteenotto päivämäärä Enterokokit Escherichia coli Veden laatu 1.6.2009 3 19 Hyvä 15.6.2009 17 60 Hyvä 13.7.2009 7 15 Hyvä 10.8.2009 81 29 Hyvä 2008 Näytteenotto päivämäärä Enterokokit Escherichia coli Veden laatu 3.6.2008 45 19 Hyvä 17.6.2008 2 2 Hyvä 14.7.2008 10 17 Hyvä 12.8.2008 36 33 Hyvä

UIMAVESIPROFIILI AURLAHDEN UIMARANTA 8 5.4.1 Edellisten uimakausien uimaveden laatuluokat Uimaveden laatu on ollut hyvä kausina 2008 2010 asetettujen toimenpiderajojen mukaan. Uimaveden laatuluokkiin perustuva arviointi voidaan tehdä uimavedelle ensimmäisen kerran uimakausien 2008 2011 perusteella. Luokittelussa veden laatu luokitellaan ryhmiin erinomainen, hyvä, tyydyttävä tai huono. Uimakausi Laatuluokka 2011 2012 2013 2014 5.4.2 Edellisten uimakausien aikana tehdyt havainnot ja toteutetut hallintatoimenpiteet Edellisillä uimakausilla veden laatu on täyttänyt hyvälle uimavedelle asetetut vaatimukset. Mikäli toimenpiderajan ylitys tapahtuu, uimareita varoitetaan uimaveden mikrobiologisesta laadusta ja heitä kehotetaan välttämään uimista. Lisäksi uimavedestä otetaan uusintanäyte. Suolistoperäisten enterokokkien määrät Aurlahden uimavedessä uimakausina 2008-2011 Enterokokit pmy/100 ml 450 400 350 300 250 200 150 100 50 0 I/2008 II/2008 III/2008 IV/2008 I/2009 II/2009 III/2009 IV/2009 I/2010 II/2010 III/2010 IV/2010 I/2011 II/2011 III/2011 IV/2011 Enterokokit toimenpideraja-arvo E. coli määrät Aurlahden uimavedessä uimakausina 2008-2011 1200 1000 E. coli 800 600 400 E.coli toimenpideraja-arvo 200 0 I/2008 II/2008 III/2008 IV/2008 I/2009 II/2009 III/2009 IV/2009 I/2010 II/2010 III/2010 IV/2010 I/2011 II/2011 III/2011 IV/2011

UIMAVESIPROFIILI AURLAHDEN UIMARANTA 9 5.5 Syanobakteerien (sinilevä) esiintyminen 5.5.1 Esiintymisen havainnot edeltävinä uimakausina ja toteutetut hallintatoimenpiteet Lohjanjärvessä on esiintynyt havaittavia, runsaita ja erittäin runsaita leväkukintoja. Kukinnat ovat olleet säännöllisiä. Aurlahden uimarannan sinilevähavainnot uimakausina 2005 2010 Vuosi Sinilevähavainnot uimavesinäytteiden oton yhteydessä sekä erilliset havainnot 2005 5 1* havaittava (3kpl) 2* runsaasti (2kpl) 2006 1 1* havaittava 2007 3 1* havaittava (2kpl) 2* runsaasti (1kpl) 2008 0 0* ei havaittu 2009 4 1* havaittava (4kpl) Sinilevän määrä 2010 2 3* erittäin runsas kukinta sekä toisena ajankohtana 1* sinilevähippuja Sinileväesiintymien vuoksi uimarannalle on viety sinilevästä varoittavia tiedotteita.. 5.5.2 Arvio olosuhteista syanobakteerien esiintymiseen Runsasravinteinen järvi, jossa syanobakteerien esiintyminen on hyvin todennäköistä. 5.5.3 Lajistotutkimukset Yleisimmät syanobakteerilajit vuosina 2005 2010: Anabaena sp., Microcystis aeruginosa, Aphanizomenon sp., Woronichinia sp. 5.5.4 Toksiinitutkimukset Toksiinitutkimuksia ei ole tehty. 5.6 Makrolevien ja/tai kasviplanktoninhaitallisen lisääntymisen todennäköisyys 5.7 Sääilmiöiden vaikutukset uimaveden laatuun Lohjanjärvi on rehevämpi kuin Suomen järvet keskimäärin. Makrolevien ja/ tai kasviplanktonin haitallinen lisääntyminen on mahdollista. Ravinnepitoisuudet ja planktonlevistä kertovat klorofylli-a-pitoisuudet ovat korkeimmat Maikkalanselällä, Lohjan lähivesillä ja Hållsnäsfjärdenin-Kyrkofjärdenin alueella. Lohjanjärvellä tärkein levien kasvua rajoittava ravinne on fosfori, mutta kuormitetut alueet voivat olla ajoittain myös typpirajoitteisia. Rankkasateet saattavat vaikuttaa Aurlahden uimarannan uimaveden laatuun. Lisäksi voimakas pohjoistuuli saattaisi tuoda saastunutta pintavettä jätevedenpuhdistamolta. Yleensä kesäaikana rannalla vallitsee lounaistuuli. Uimaranta ei sijaitse alueella, joka on alttiina tulville.

UIMAVESIPROFIILI AURLAHDEN UIMARANTA 10 6. KUORMITUSLÄHTEET JA MERKITYKSEN ARVIOINTI 6.1 Jätevesiverkostot Pitkäniemen jätevedenpuhdistamo ja Mondin teollisuusjätevedenpuhdistamo sijaitsevat hyvin lähellä Aurlahtea. Puhdistamoita huomattavasti enemmän Lohjanjärven laatuun vaikuttaa kuitenkin ylhäältä valuma-alueelta tuleva ravinnekuormitus. Pitkäniemen ja Mondin jätevedenpuhdistamoiden yhteenlaskettu liukoisen fosforin kuormitus on vain noin 5 % Nummen- ja Väänteenjoen tulevasta kuormituksesta. Vuonna 2009 Pitkäniemen puhdistamosta järveen johdetun veden fosforipitoisuus oli 0,18 mg P/I, mikä edustaa hyvää tasoa. 6.2 Hulevesijärjestelmät Uimarannan läheisyydessä on useita sadevesiviemärien purkuputkia, jotka aiheuttavat uimarannalle pistekuormitusta. 6.3 Maatalous Lohjanjärven valuma-alueella on paljon peltoja. Aurlahden lähellä ei ole maataloutta. 6.4 Teollisuus Paperitehdas Mondi Lohja Oy Pitkäniemessä, noin 500m päässä uimarannalta. 6.5 Satamat, vene-, maantie- ja raideliikenne Uimarannan itäpuolella on venelaituri, jonka vuoksi veneliikennettä on rannan lähellä. Lisäksi rannan lounaispuolella on veneiden laskupaikka sekä kanoottivaja. Pitkäniemen teollisuusalueelle on pienimuotoista raideliikennettä. 6.6 Eläimet, vesilinnut Vesilintujen ulosteet saattavat vaikuttaa uimaveden laatuun huuhtoutuessaan sadeveden mukana veteen. 6.7 Muut lähteet Nummen- ja Väänteenjoki sekä järven virkistyskäyttö kuormittavat Lohjanjärveä. Nummenjoen tuomat ravinteet kuormittavat Maikkalanselkää ja Väänteenjoen ravinteet Kutsilanselkää. Ravinteiden vaikutus näkyy Pappilanselälle asti. 7. LYHYTKESTOISET SAASTUMISTILANTEET 7.1 Arviot odotettavissa olevan lyhytkestoisen saastumisen luonteesta, syistä, esiintymistiheydestä ja kestosta Aurlahden uimarannan lähellä oleva Pitkäniemen jätevedenpuh-distamo käsittelee yli 24000 asukkaan jätevedet sekä yritystoiminnan jätevesiä. Lisäksi puhdistamo käsittelee lokajätettä viemäriverkon ulkopuolella olevista kiinteistöistä ja pienten puhdistamoiden lietteitä myös naapurikunnista. Hulevesiä käsitellään huomattavia määriä märkinä jaksoina. Vuoteen 2013 mennessä Pitkäniemeen yhdistetään Sammatin, Karjalohjan ja Nummi- Pusulan viemäriverkot. Puhdista-mon ongelmatilanteiden, kuten käyttökatkoksien, virhetoimintojen, altaiden ylivuotojen tai ohijuoksutuksien seurauksena jätevettä tai muuta haitta-ainetta on mahdollista päästä puhdistamattomana Lohjanjärveen. Suurien jätevesi-määrien sekä läheisen sijaintinsa vuoksi jätevedenpuhdistamo on merkittävä riskitekijä Aurlahden uimaveden saastumisen kannalta. Ajoittain Pitkäniemen puhdistamolla on tapahtunut ohijuoksutuksia, joissa jätevettä on päässyt suoraan Lohjanjärveen. Tapaukset ajoittuvat usein keväälle, jolloin sulamis- ja sadevedet aiheuttavat kuormitusta. Viimeisin ohitustapaus sattui 2010 huhtikuun alussa, jolloin pumppuhäiriön seurauksena jätevettä pääsi järveen noin 1370m 3.

UIMAVESIPROFIILI AURLAHDEN UIMARANTA 11 Rankkasateet voivat aiheuttaa lyhytkestoista saastumista Aurlahteen, sillä Lohjan keskustan hulevedet johdetaan Aurlahteen. 7.2 Lyhytkestoisen saastumisen aikana toteutetut hallintatoimenpiteet ja aikataulu syiden poistamiseksi 7.3 Toimenpiteistä vastaavat viranomaiset ja yhteystiedot Pitkäniemen jätevesien ohitus 2010 johtui pumppuhäiriöstä ja pumppu korjattiin välittömästi. Jätevettä ehti päästä järveen kolmen päivän ajan. Ympäristösuojelu ja -valvonta Ympäristöpäällikkö Risto Murto, puh. 050 567 5911 Länsi-Uudenmaan ympäristöterveys Ympäristöterveyspäällikkö Iiro Koppinen, puh. 050 2888 Vesi ja viemärilaitos Vesihuoltopäällikkö Pentti Laakkonen, puh. 050 511 0612 8. UIMAVESIPROFIILIN LAATIMISEN AJANKOHTA JA TARKISTAMISEN AJANKOHTA 8.1 Uimavesiprofiilin laatimisen ajankohta Kesä-elokuu 2010 8.2 Uimavesiprofiilin laatija Laura Ahervo 8.3 Lähteet Lohjan ympäristön tila, Lohjan ympäristölautakunta, julkaisu 2/03 Karjaanjoen vesistö, Eläköön vesi!, 2005 Ympäristöhallinnon Hertta-järjestelmä Kartta: Lohjan kaupunki / Kiinteistö ja kartastotoimi Valokuvat: Laura Ahervo 8.4 Uimavesiprofiilin tarkistamisen ajankohta Ensimmäinen Aurlahden uimavesiprofiilin tarkistamisen ajankohta määräytyy ensimmäisestä uimavesiluokasta uimakauden 2011 jälkeen.