PALONIEMEN UIMARANNAN UIMAVESIPROFIILI

Transkriptio

1 PALONIEMEN UIMARANNAN UIMAVESIPROFIILI

2 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja yhteystiedot Lohjan kaupunki Karstuntie 4, PL 71, 811 Lohja, vaihde ( 19) Uimarannan päävastuullinen hoitaja ja Lohjan kaupunki Palvelutuotanto/ Puistot & viheralueet PL 71, 811 Lohja Puh tai yhteystiedot 1. Uimarantaa valvova viranomainen ja yhteystiedot 1.4 Näytteet tutkiva laboratorio ja yhteystiedot 1.5 Vesi- ja viemärilaitos ja yhteystiedot 2. Lohjan Ympäristöterveyspalvelut PL 71, 811 Lohja Puh. (19) 69 (vaihde), ymparistoterveys (at) lohja.fi LUVYLab Oy Ab Käyntiosoite: Länsi-Louhenkatu 1,81 Lohja, Puh. Vesilaboratorio (19) 2 895, laboratorio(at)luvylab.fi Lohjan kaupunki Palvelutuotanto/ Vesihuolto Vikapäivystys puh MAANTIETEELLINEN SIJAINTI 2.1 Uimarannan nimi Paloniemen uimaranta 2.2 Uimarannan lyhyt nimi Paloniemi 2. Uimarannan ID-tunnus FI Osoitetiedot Paloniementie, 845 Lohja 2.5 Koordinaatit (WGS84) (itäinen) (pohjoinen) 2

3 2.6 Kartta 2.7 Valokuvat

4 4

5 5. UIMARANNAN KUVAUS.1 Vesityyppi Järvi.2 Rantatyyppi Hiekkaranta. Rantavyöhykkeen ja lähiympäristön Uimaranta sijaitsee Lohjanjärven Isonselän koillisosassa. Uimarannan kuvaus edustalla on useita saaria. Ranta-alue on loivasti rinnemäinen. Rantaan kuuluu nurmikenttäalue, jolla sijaitsee puita. Uimarannan pituus on n.1 m. Rannan itäpuolella on venevaja ja veneiden laskupaikka. Kauempana uimarannan länsipuolella on venelaituri. Uimarannan ympäristössä on peltoja ja Paloniemen kartanoalue noin 5 metrin päässä uimarannalta..4 Veden syvyyden vaihtelut Ranta syvenee loivasti..5 Uimarannan pohjan laatu Hiekkapohjainen..6 Uimarannan varustelutaso Uimarannalla on pukukopit, lasten leikkipaikka, pelikenttä ja käymälä. Rannalla ei ole laituria eikä hyppytornia..7 Uimareiden määrä (arvio) Uimareiden määrä hellepäivinä on n Uimavalvonta Rannalla ei ole uimavalvontaa. 4. SIJAINTIVESISTÖ 4.1 Järven nimi Lohjanjärvi 4.2 Vesistöalue Karjaanjoen vesistö 4. Vesienhoitoalue Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue 4.4 Pintaveden ominaisuudet Perustietoa Lohjanjärvi on Uudenmaan suurin järvi ja sen pinta-ala on yli 88,2 km². Järvi on myös syvä, sen keskisyvyys on 12,7 m ja suurin syvyys 54,9 m. Lohjanjärven valuma-alue on suuri ( ha) ja valuma-alueella on paljon peltoa ja asutusta. Lohjanjärvi voidaan jakaa eri osa-alueisiin järven epäsäännöllisen muodon takia. Lohjanjärveen laskevat Pusulanjoen ja Nummenjoen vesistöt Nummenjoen kautta Maikkalanselälle, Hiidenvesi Väänteenjoen kautta Kutsilanselälle, Hormajärvi Outamonlahteen, Kirmusjärvi ja Valkerpyyjärvi Karstunlahteen ja Puujärvi Lohjansaaren lounaispuolelle. Lisäksi Lohjanjärveen laskee useita nimettömiä tulo-ojia. Lohjanjärvi laskee Mustionjoen kautta Pohjanpitäjänlahteen. Järvityypiltään Lohjanjärven osat: Maikkalanselkä, Aurlahti, Lohjanjärven keski- ja eteläosa kuuluvat runsasravinteisiin järviin. Karjalohjanselkä puolestaan kuuluu pieniin ja keskikokoisiin vähähumuksisiin järviin. Lohjanjärven veden laatua seurataan vuosittain yli 2 havaintopisteellä järven pistekuormittajien yhteistarkkailuna. Ominaisuus 1) Näkösyvyys Sameus1) ph1) Klorofylli-a1) Mittaustulos (keskiarvo) 1, m 6,7 FNU 7,6 1 µg/l Vaihteluväli,8-1,9 m 2, 18, FNU 6,8 8, µg/l

6 Kokonaisfosfori1) Kokonaistyppi1) Veden teoreettinen viipymä2) 2 µg/l 99 µg/l n. 75 vrk µg/l µg/l 1) Aurlahden mittauspiste 5, vuosina , syvyydestä,-2,m, kokonaissyvyys pisteessä 1m (Luvy) 2) Teoreettinen viipymä: V (Järven tilavuus, m ) / MQ (keskivirtaama, m/s) Pintaveden lämpötila Lohjanjärven pintaveden lämpötilaseurantaa on tehty vuodesta 2 lähtien. Lämpötilan keskiarvo koko havaintojaksolla on ollut kesäkuussa 16,, heinäkuussa 2,4 ja elokuussa 19,5 astetta. Vedenkorkeus ja säännöstely Lohjanjärven vedenkorkeutta on seurattu vuodesta 19 alkaen, mutta vuosilta ja suurelta osalta vuotta 191 havainnot puuttuvat. Vedenkorkeuden keksiarvo koko havaintojaksolla on ollut NN+1,54 m. Keskimääräinen vuotuinen vedenkorkeusvaihtelu on ollut 97 cm. Ylin vedenkorkeus on ollut NN+2,76 m (toukokuussa 19) ja alin NN+,64 m (maaliskuussa 1922), joten äärivaihtelu on ollut 212 cm. Vedenkorkeuden mittauspaikka sijaitsee Lohjan Virkkalassa. Lohjanjärveä on säännöstelty vuodesta 1952 Peltokosken voimalaitospadon valmistuttua Karjaanjokeen. Säännöstelyn myötä vedenpinnan kevätkuoppa on syventynyt ja vuoden sisäiset vedenkorkeusvaihtelut pienentyneet. Erityisesti kesällä vedenkorkeuden vaihteluväli on säännöstelyn myötä pienentynyt. Virtaama Vuosien välisenä aikana Lohjanjärven keskimääräinen vuoden maksimivirtaama on ollut 44,91 m/s. Suurin havaittu virtaama on 72,4 m/s ja pienin vuoden maksimivirtaama on 11,61 m/s. Aurlahden kahdella mittauspisteellä kesällä 21mittaussyvyydessä 5,5m keskivirtaus oli,25cm/s ja maksimivirtaus 15,6cm/s. Mittaussyvyydessä 1,8 m keskivirtaus oli,5cm/s ja maksimivirtaus 1, cm/s. Vain Lohjanjärvestä Outamonjärveen yhdistyvässä salmessa virtausnopeudet ovat selvästi suurempia, keskimäärin 11,2cm/s. Mittausjaksoilla tuuli oli keskimäärin noin 2 m/s tuullen enimmäkseen etelälounaasta vuonna 21 ja pohjois-koillisesta 22, maksimi tuulennopeudet olivat noin 6 m/s. Rehevyys Lohjanjärvessä esiintyy vuosittain havaittavia, runsaita ja erittäin runsaitakin leväkukintoja. Lohjanjärven eri osat ovat rehevyydeltään erilaisia. Isoselän alueen tila voidaan luokitella hyväksi tai keskireheväksi, kun taas esimerkiksi Maikkalanselkä on selvästi rehevä. Kokonaisuutena Lohjanjärven tila on kuitenkin varsin hyvä. Lohjanjärven happitilanne on pääosin hyvä, vaikka happi väheneekin säännöllisesti loppukesällä rehevimpien alueiden syvänteissä. Lohjanjärven eteläosan syvänteitä on hapetettu 198-luvun lopulta alkaen. Lohjanjärven pohjaeläimistä, kasviplanktonista, kalastosta, kasvillisuudesta, sedimentistä ja kuormituksesta on tehty selvityksiä. Lohjanjärvellä on tehty kunnostusta (hoitokalastus), mm. Maikkalanselällä ja Karstunlahdessa. Lisätietoja Pintaveden laadun tila Hyvä

7 7 5. UIMAVEDEN LAATU 5.1 Uimaveden laadun seurantakohdan sijainti Paloniemen uimarannan keskiosasta, ts. kohdasta, jossa suurimman osan uimareista oletetaan käyvän. 5.2 Näytteenottotiheys Näytteitä otetaan uimakauden (yleensä ) aikana tasaisin välein yhteensä kolme sekä yksi näyte noin kaksi viikkoa ennen uimakauden alkua. 5. Uimaveden laadun aistinvarainen arviointi Aistinvaraisen arviointiin kuuluvat syanobakteerit (sinilevät), makrolevät, kasviplankton sekä jätteet, kuten öljymäiset aineet, tervamaiset aineet ja kelluvat materiaalit (esim. muovi, kumi, lasi- ja muovipullot). Paloniemessä on havaittu edellä mainituista tekijöistä ajoittain vain sinileviä, joten uimaveden laatu on aistinvaraisesti pääosin ollut hyvä. 5.4 Edellisten uimakausien tulokset Vuos i 216 E. coli Enterobakte erit Vuosi 217 Syanobak tee rit E. coli Vuos i 218 Ente rosyanobak tee rit bakte erit E. coli EnteroSyanobaktee rit bak tee rit Raja-arvo 1 4, 1, 2, 1 4, 1, 2, 1 4, 1, 2, Näyte Näyte 2 Näyte Näyte 4 Raja-arvot sisämaan uimavesille: Suolistoperäiset enterokokit: < 4 pmy/1 ml, E.coli: < 1 pmy/1ml Vuosina 217 ja 218 otetuissa näytteissä enterobakteerien määrät ovat olleet hetkellisesti koholla. Tuloksista johtuu laatuluokan muuttuminen erinomaisesta hyvään Edellisten uimakausien uimaveden laatuluokat Edellisten uimakausien aikana tehdyt Luokittelussa veden laatu luokitellaan ryhmiin erinomainen, hyvä, tyydyttävä tai huono. Uimakausi Laatuluokka 216 hyvä 217 hyvä 218 hyvä Edellisillä uimakausilla veden laatu on täyttänyt hyvälle uimavedelle asetetut

8 havainnot ja toteutetut hallintatoimenpiteet vaatimukset. 5.5 Syanobakteerien (sinilevä) esiintyminen Lohjanjärvessä on esiintynyt havaittavia, runsaita ja erittäin runsaita leväkukintoja. Kukinnat ovat olleet säännöllisiä. Paloniemen uimarannalla havainnot ovat kuitenkin olleet vähäisiä Esiintymisen havainnot edeltävinä uimakausina ja toteutetut hallintatoimenpiteet Paloniemen uimarannan sinilevähavainnot uimakausina Mikäli toimenpiderajan ylitys tapahtuu, uimareita varoitetaan uimaveden mikrobiologisesta laadusta ja heitä kehotetaan välttämään uimista. Lisäksi uimavedestä otetaan uusintanäyte. Vuosi Sinilevähavainnot uimavesinäytteiden oton yhteydessä sekä erilliset havainnot Sinilevän määrä 218 ei havaittu 217 ei havaittu 216 ei havaittu vähän levää 214 ei havaittu 21 ei havaittu vähän levää 211 ei havaittu 21 ei havaittu Mikäli uimarannalla havaitaan sinilevää, uimareita tiedotetaan sinilevästä varoittavalla tiedotteella. Lisäksi levästä otetaan näyte, josta tehdään lajitunnistus. Sinilevätilannetta seurataan tarpeen tullen erillisillä tarkastuksilla. Sinilevän määrä arvioidaan asteikolla - : = Ei levää: veden pinnalla tai rantaveden rajassa ei ole havaittavissa sinilevää. Näkösyvyys on normaali. 1 = Vähän levää: sinilevää on havaittavissa vihertävinä hiutaleina tai pieninä tikkuina vedessä. Levää näkyy, jos vettä ottaa läpinäkyvään astiaan. Rannalle on saattanut ajautua kapeita leväraitoja. Levä heikentää näkösyvyyttä. 2 = Runsaasti levää: vesi on selvästi leväpitoista tai veden pinnalle on kohonnut pieniä levälauttoja tai rannalle on ajautunut leväkasaumia. = Erittäin runsaasti levää: levä muodostaa laajoja levälauttoja tai sitä on ajautunut rannalle paksuiksi kasaumiksi Arvio olosuhteista syanobakteerien esiintymiseen Lohjanjärvi on runsasravinteinen järvi, jossa syanobakteerien esiintyminen on hyvin todennäköistä Lajistotutkimukset Lohjanjärvessä yleisimmin havaitut syanobakteerilajit: Anabaena sp., Microcystis aeruginosa, Aphanizomenon sp Toksiinitutkimukset Toksiinitutkimuksia ei ole tehty. 5.6 Makrolevien ja/tai kasviplanktoninhaitallisen Lohjanjärvi on rehevämpi kuin Suomen järvet keskimäärin. Makrolevien ja/tai kasviplanktonin haitallinen lisääntyminen on mahdollista. Ravinnepitoisuudet ja 8

9 lisääntymisen todennäköisyys planktonlevistä kertovat klorofylli-a-pitoisuudet ovat korkeimmat Maikkalanselällä, Lohjan lähivesillä ja Hållsnäsfjärdenin-Kyrkofjärdenin alueella. Paloniemen uimaranta kuuluu Isonselän lievästi rehevään alueeseen. Lohjanjärvellä tärkein levien kasvua rajoittava ravinne on fosfori, mutta kuormitetut alueet voivat olla ajoittain myös typpirajoitteisia. 5.7 Sääilmiöiden vaikutukset uimaveden laatuun Rankkasateet saattavat vaikuttaa Paloniemen uimarannan uimaveden laatuun huuhtomalla ranta-alueelta esimerkiksi lintujen ulosteita rantaveteen ja nostamalla näin hetkellisesti veden bakteeripitoisuutta. Pitkät lämpimät ja tuulettomat jaksot voivat vaikuttaa suotuisasti sinilevien esiintymiseen. 6. KUORMITUSLÄHTEET JA MERKITYKSEN ARVIOINTI 6.1 Jätevesiverkostot Pitkäniemen jätevedenpuhdistamo sijaitsee noin km:n päässä Paloniemen uimarannasta. Lohjan Pitkäniemen puhdistamon puhdistetut jätevedet puretaan Aurlahdelle. Puhdistamoa huomattavasti enemmän Lohjanjärven laatuun vaikuttaa kuitenkin Väänteenjoki, joka tuo 6 % koko Lohjan ravinnekuormituksesta. Pitkäniemen jätevedenpuhdistamon liukoisen fosforin kuormitus on noin 5 % Nummen- ja Väänteenjoen tulevasta kuormituksesta. 6.2 Hulevesijärjestelmät Uimarannan läheisyydessä ei ole sadevesiviemärien purkuputkia, jotka voisivat aiheuttaa uimarannalle pistekuormitusta. 6. Maatalous Lohjanjärven valuma-alueella on paljon peltoja, jotka aiheuttavat järveen hajakuormitusta. Paloniemen uimarannan ympärillä on peltoja. 6.4 Teollisuus Pitkäniemen teollisuusalue on noin km päässä uimarannalta. 6.5 Satamat, vene-, maantie- ja raideliikenne Uimarannan länsipuolella on venelaituri, jonka vuoksi veneliikennettä on rannan lähellä. Lisäksi rannan itäpuolella on veneiden laskupaikka ja venevaja. 6.6 Eläimet, vesilinnut Rannalla esiintyy ajoittain lintuja, kuten kanadanhanhia. Hanhiparven oleilu uimarannan läheisyydessä voi väliaikaisesti heikentää uimaveden laatua 6.7 Muut lähteet Järven virkistyskäyttö kuormittaa osaltaan Lohjanjärveä. 9

10 1 7. LYHYTKESTOISET SAASTUMISTILANTEET 7.1 Arviot odotettavissa olevan lyhytkestoisen saastumisen luonteesta, syistä, esiintymistiheydestä ja kestosta Paloniemen uimarannasta Pitkäniemen jätevedenpuhdistamo käsittelee yli 24 asukkaan jätevedet sekä yritystoiminnan jätevesiä. Puhdistamon ongelmatilanteiden, kuten käyttökatkoksien, virhetoimintojen, altaiden ylivuotojen tai ohijuoksutuksien seurauksena jätevettä tai muuta haitta-ainetta on mahdollista päästä puhdistamattomana Lohjanjärveen. Suurien jätevesimäärien sekä läheisen sijaintinsa vuoksi jätevedenpuhdistamo on merkittävä riskitekijä Aurlahden uimaveden saastumisen kannalta. Ajoittain Pitkäniemen puhdistamolla on tapahtunut ohijuoksutuksia, joissa jätevettä on päässyt suoraan Lohjanjärveen. Tapaukset ajoittuvat usein keväälle, jolloin sulamis- ja sadevedet aiheuttavat kuormitusta. Viimeisin ohitustapaus sattui 21 huhtikuun alussa, jolloin pumppuhäiriön seurauksena jätevettä pääsi järveen noin 17 m. Rankkasateet voivat aiheuttaa lyhytkestoista saastumista Paloniemeen, sillä uimarannan lähellä on maataloutta. 7.2 Lyhytkestoisen saastumisen aikana toteutetut hallintatoimenpiteet ja aikataulu syiden poistamiseksi 7. Toimenpiteistä vastaavat viranomaiset ja yhteystiedot Terveydensuojeluviranomainen tiedottaa lyhytkestoisesta saastumisesta uimarannan ilmoitustaululle vietävällä tiedotteella ja antaa määräyksen uimarannan ylläpitäjälle korjaaviin toimenpiteisiin ryhtymisestä. Lyhytkestoisen saastumisen aikana tilannetta seurataan ylimääräisten näytteiden avulla. Lisäksi terveydensuojeluviranomainen antaa määräykset terveyshaittojen ehkäisemiseksi. Lohjan Ympäristöterveyspalvelut (19) 69 Palvelutuotanto/ Puistot & viheralueet, puh Ympäristösuojelu ja -valvonta Ympäristöpäällikkö tai ympäristötarkastaja, puh. (19) 69 (vaihde) 8. UIMAVESIPROFIILIN LAATIMISEN AJANKOHTA JA TARKISTAMISEN AJANKOHTA 8.1 Uimavesiprofiilin laatimisen ajankohta Heinä-elokuu Uimavesiprofiilin päivitetty Uimavesiprofiilin tarkistamisen ajankohta Lähteet Valtion ympäristöhallinto; Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry/ Vesien tila; Julkaisuja Lohjan ympäristön tila, Lohjan ympäristölautakunta, julkaisu 2/ Karjaanjoen vesistö, Eläköön vesi!, 25 Ympäristöhallinnon Hertta-järjestelmä Kartta: Lohjan kaupunki / Kiinteistö ja kartastotoimi Valokuvat: Laura Ahervo