Elinjärjestelmien ensimmäinen osajakso: Tuki- ja liikuntaelimistö HY Biolääketieteen laitos, kevät 2014 Kuva Andreas Vesaliuksen kirjasta: De humanis corpora fabrica, Basel 1543 Lääketieteen ja hammaslääketieteen opintojen ensimmäinen vuosi Syyslukukausi 2013 1. jakso: Johdanto lääketieteen opintoihin 2. jakso: Biokemian ja farmakologian perusteet 3. jakso: Solubiologia ja peruskudokset. 4. jakso: Aineenvaihdunta ja sen säätely. Kevälukukausi 2014 5. jakso: Molekyylibiologia. 6. jakso: Solusta yksilöksi 7. jakso: Tuki-ja liikuntaelimistö, osa I ja osa II (lääketieteen opiskelijat) 7a. jakso: Tuki- ja liikuntaelimistö, osa I (hammaslääketietenn opiskelijat) 7b.jakso: Kasvot, suu ja hammas (hammaslääketieteen opiskelijat) 8. jakso: Neurobiologia I (neuroanatomia)
Johdanto Prekliinisessä opetusohjelmassa elinjärjestelmä-jaksot käsittelevät pääosin elimistön anatomis-fysiologisia kokonaisuuksia. Yleisenä oppimistavoitteena on ymmärtää ja hallita tiedollisesti kunkin elinjärjestelmän keskeinen rakenne ja toiminta pohjana sairauksien synnyn ja ilmenemisen ymmärtämiselle. Farmakologiset vaikuttamismahdollisuudet muodostavat keskeisen osan oppimistavoitteesta. Tuki- ja liikuntaelimistö-jakson oppimistavoitteet ja opetustilaisuudet painottuvat voimakkaasti makroskooppiseen anatomiaan. Peruskudokset ovat olleet oppimistavoitteina jo aiemmin, joten opiskelijan edellytetään hallitsevan ne ja kykenevän omatoimisesti täydentämään histologian tietojaan. Tuki- ja liikuntaelimistön fysiologiasta ja farmakologiasta on valittuja osia integroitu mukaan tähän jaksoon. Farmakologiasta on valittu tähän jaksoon tulehduskipulääkkeet ja parasetamoli sekä kihtilääkkeet. Ihmisen anatomiaan kuuluu suuri määrä yksittäisiä rakenteita, joilla kaikilla on oma nimensä. Latinapohjaisen anatomisen nimistön opettelu on kieltämättä pänttäystä pahimmasta päästä. Nimistön hallitseminen on kuitenkin välttämätöntä, sillä anatominen nimistö muodostaa pohjan kansainväliselle lääketieteelliselle terminologialle diagnoosinimistöä myöten. Anatomiasta tai lääketieteestä yleensäkään ei voi keskustella tuntematta rakenteiden tai asioiden oikeita, täsmällisiä nimiä. Tutkimusten mukaan itse anatomian eli elimistön rakenteen oppimisessa on keskeistä muodostaa hyvä yleiskäsitys (Ylänne-Lindblom, Ailus, Lonka ja Perheentupa: Suomen Lääkärilehti 5/94, s 467-470). Hyvässä anatomian oppimisprosessissa tulisi opiskelijan muodostaa ensin vankka yleiskuva opiskeltavasta alueesta ja edetä siitä kohti yksityiskohtia pyrkien löytämään säännönmukaisuudet, joiden pohjalla asioiden oikea tila voidaan päätellä ilman ulkomuistia. Yleiskäsitys ja ymmärrys sekä päättelykyky ovat oppimistuloksia, jotka eivät unohdu vuosien saatossa. Taitava opiskelija opiskelee yksittäisen rakenteen osana kokonaisuutta samalla kun perehtyy sen toimintaan ja kliiniseen merkitykseen, jolloin nimenkin oppii lopulta ilman ulkoa opettelua. Tuki- ja liikuntaelimistö-jakso koostuu kahdesta osasta: Osa 1:ssä käsitellään yläraaja, siihen liittyvät selän ja rinnan rakenteet sekä kaularanka ja niska. Tähän osaan kuuluvat myös tuki- ja liikuntaelimistön häiriöissä käytettävät yleisimmät lääkeaineet ja niiden vaikutusmekanismit sekä fyysiseen suorituskykyyn vaikuttavat fysiologiset tekijät. Osa 2 keskittyy alaraajan rakenteeseen sekä siihen liittyviin lantion ja lannerangan rakenteisiin. Tämä osa järjestetään ainoastaan lääketieteen opiskelijoille. Hammaslääketieteen opiskelijoilla on samaan aikaan oma pään ja kaulan anatomiaa käsittelevä kurssi (Kasvot, suu ja hammas-opintojakso, järjestäjä: Hammaslääketieteen laitos). Tuki- ja liikuntaelimistö-jakson yhteyteen on integroitu kliiniseen propedeutiikkaan kuuluvaa potilaan tutkiminenopetusta. Tämän opetuksen järjestää kliininen laitos omissa tiloissaan ja opettajina toimivat kliiniset opettajat. Jakson aikana järjestetään myös kasvaminen lääkäriksi/strimman opetuksia, ruotsinkielen opetusta, Suomalainen terveydenhuoltojärjestelmä- jakson opetusta sekä kansanterveystieteen opetusta (prevent). Ongelmalähtöisen oppimisen tapaukset muodostavat jakson etenemisen perusrungon. Muut opetus- ja oppimistilaisuudet (luennot, kurssityöt, dissektiot ja elävä anatomia) on pyritty integroimaan niin hyvin kuin mahdollista tukemaan virikkeiden aihepiiriä. Dissektioiden ja elävän anatomian ryhmätöiden työohjeisiin on liitetty ennakkotehtäviä, jotka auttavat opiskelijaa perehtymään ao. opetustilaisuuden aiheeseen. Ennakkotehtävien yksinkertaistetut potilastapaukset kertovat samalla opiskelijalle minkälaista tietoa tavanomaisten ongelmien ratkaisuun tarvitaan ja miten tietoa käytetään. Biolääketieteen laitoksella 5.3.2014 Suvi Viranta-Kovanen ja Heikki Hervonen,
Jakson opetusmuodot Tutoristunnot Tutoristunnot ovat pakollista opetusta. Jakson suorittamisen ja jakso-kuulusteluun osallistumisen edellytyksenä on, että opiskelija on opiskellut oppimistavoitteena olevat asiat ja osallistunut tutoristunnoissa ryhmän työskentelyyn aktiivisesti. Tutor-ryhmiin osallistuminen ilman riittävää omatoimista opiskelua ei ole hyväksyttävää. Jaksolla käsitellään kahdeksan virikettä ja niihin liittyvät oppimistavoitteet ongelmalähtöiseen oppimiseen kuuluvaa menetelmää (PBL) käyttäen. Kulloistenkin oppimistavoitteiden saavuttaminen on tällä jaksolla kuten muillakin jaksoilla suureksi osaksi riippuvainen itseopiskelun määrästä. Tavoitteiden saavuttamista helpottamaan on avauksen ja purun väliin sijoitettu luentoja ja ryhmätöitä. PBL-istunnoissa ei voida käsitellä kaikkia jakson oppimistavoitteita. Niiden ulkopuolelle jääneet asiat käsitellään luennoilla, dissektioissa ja muussa ryhmäopetuksessa. Tämän aihepiirin PBL-opiskeluun liittyvä ongelma on se, että pelkistä anatomisista rakenteista ei tahdo syntyä rakentavaa keskustelua ja pohdintaa tutoristunnoissa. Heti kun mukaan otetaan toiminta, toiminnan häiriöt ja niistä johtuvat oireet, löydökset ja potilaan tutkiminen on keskustelukin mielekästä. Tähän mielekkyyteen on syytä tähdätä jo virikkeen avauksessa pohtimalla aidosti mistä eri asioista ao. tapauksessa saattaisi olla kyse. Hedelmätöntä ja harhaanjohtavaa niin opiskelussa kuin lääkärin työssäkin on pyrkiä ennenaikaisesti arvaamaan "se yksi ja ainoa oikea" vaihtoehto. Farmakologiasta on valittu tähän jaksoon tulehduskipulääkkeet ja parasetamoli sekä kihtilääkkeet. Tulehduskipulääkkeitä ja parasetamolia käytetään tuki- ja liikuntaelinsairauksien (TULES) hoitoon. Tulehduskipulääkkeiden ja parasetamolin tarkoituksenmukainen ja turvallinen käyttö perustuu vaikutusmekanismien ja haittavaikutusten syntymekanismien ymmärtämiseen Luennot Luennoista osa on sijoitettu yläraajajakson alkuun, osa alaraajajakson alkuun, jotta yleiskuvan muodostaminen ao. aiheista olisi opiskelijalle helpompaa. Osa luennoista toimii johdantona dissektioille. Jakson aikana opiskelijat voivat esittää kysymyksiä ja toivomuksia luennoilla käsiteltäviksi aiheiksi esim. sähköpostitse. Dissektiotyöt ja dissedemot Opiskelijoiden tulee ilmoittautua joko varsinaisiin dissektioihin tai niiden jälkeen järjestettäviin valmiiksi preparoitujen rakenteiden tarkasteluun (dissedemo). Dissektiomonisteessa esille tulevat asiat kuuluvat oppimistavoitteisiin, joten kaikkien tulee käydä dissektiomoniste huolellisesti läpi oppikirjan ja kuvaston kanssa kuivaharjoitteluna ja vastata siinä esitettyihin kysymyksiin/tehtäviin kirjallisesti. Dissektioiden johdantoluennot pidetään Biomedicumissa muiden luentojen yhteydessä. Tuolloin käsitellään lyhyesti ao. dissektion eteneminen ja siinä esille tulevat keskeiset rakenteet. Ensimmäisessä johdannossa käsitellään syvemmin dissektion taustoja, balsamointia ja vainajien viimeistä tahtoa. Dissektiossa opiskelijat suorittavat itse omin käsin rakenteiden paljastamisen, puhdistamisen ja nimeämisen ohjemonisteen mukaan ja opettajan opastamana. Edellytyksenä itsenäisen työskentelyn
onnistumiselle on, että opiskelijalla on perustiedot päivän dissektio-aiheesta jo dissektiosaliin mennessä. Työskentely sujuu pääsääntöisesti omatoimisena ryhmätyöskentelynä ohjeen ja kuvaston avulla (salissa on Netterin kuvastoja). Dissektioryhmän tulee huolehtia siitä, että rooleja (dissektori, dissektorin apulainen, monisteen lukija ja kuvaston selaaja) vaihdetaan riittävän usein. Opettajan roolina on neuvoa ryhmää alkuun ja oikeisiin työskentelytapoihin. Hän tekee ryhmälle kysymyksiä, jotta ryhmä koko ajan tiedostaa missä mennään ja mitä etsitään ja mistä sen kuuluisi löytyä. Opettaja toimii luotsina, kun ryhmä on eksyksissä. Dissektiomonisteessa esitettyjä ongelmia/kysymyksiä käydään myös läpi dissektion kuluessa sitä mukaan kun niihin törmätään. Dissektio-ohjeessa esitettyjen ennakkotehtävien/ongelmien ratkaiseminen helpottaa myös niiden opiskelijoiden opiskelua, jotka eivät dissektioihin osallistu. Oppimisbasaarissa on itseopiskelun tukena kirjallisen oppimateriaalin lisäksi luurankoja ja muovimalleja. Tietokoneluokassa on multimediatuotteita: ADAM ja Netterin CD-ROM versio, Terkon alakerran taitopajassa on mahdollisuus katsella anatomian dissektionauhoja (sovittava valvojan kanssa erikseen). Opiskelijoita voivat myös ostaa ipadilleen anatomian 3D-appeja. Elävä anatomia Elävän anatomian ryhmäopetusten tarkoituksena on tarjota opiskelijoille tilaisuus kirjatiedon soveltamiseen elävään elimistöön ja lisäksi valottaa ihmisen fyysisen tutkimisen perusteita. Opiskelijan omin käsin tekemä toisen opiskelijan tutkiminen on ryhmäopetusten ydin. Tutkimuksen suorittamisen yhteydessä opiskelija harjaantuu ensin, tunnustelemisen (palpaatio) eri tekniikoihin ja siihen miltä eri kudokset tuntuvat, sitten lihas- ja hermotoimintakokeiden teoriaan ja käytännön suorittamiseen ja vielä nivelten ja nivelten tukirakenteiden tutkimiseen. Fysiologian harjoitustyö Fyysinen suorituskyky kurssityössä perehdytään aerobiseen suorituskykyyn ja siihen vaikuttaviin tekijöihin. Keskeisenä osana kurssityötä on oman aerobisen suorituskyvyn mittaus polkupyöräergometrillä sekä elimistön hapenoton epäsuora arviointi Åstrandin menetelmällä, mutta myös käyttäen rinnakkaisia kliinisessä käytössä olevia kriteerejä. Harjoitustöiden johdantoluento on kaikille pakollinen. ENMG-harjoitustyö ENMG-harjoitustyössä tehdään liike- ja tuntohermojen johtonopeusmittauksia, heijastemittauksia ja lihassähkötutkimus. Opiskelijat voivat itsekin tehdä mittauksia. Johdantoluento on pakollinen harjoitustyöhön osallistumiseksi. Itseopiskelun osuus Jakson oppimismuodoista ylivoimaisesti tärkein on itseopiskelu. Siitä osa on anatomisen nimistön ja rakenneosien (= systemaattinen anatomia) opettelua. Tämä vaatii systemaattista pänttäystä, johon ei ole oikotietä. Toinen osa anatomiaa on elimistön rakentuminen osistaan eli rakenteiden keskinäiset suhteet toisiinsa nähden (=topografinen anatomia). Topografisen anatomian opiskelu sujuu parhaiten käyttämällä oppikirjaa ja kuvastoa samaan aikaan. Kuvissa nähtävä tulee oppia lukemaan ja analysoimaan nähty ei jalostu tiedoksi verkkokalvolla vaan aivoissa. Näin opiskelija pystyy rakentamaan käsityksen rakenteista ja niiden keskinäisistä suhteista verbaalisesti ja visuaalisesti. Dissektiossa ja potilaan tutkimisessa kirjasta opittu saa sitten konkreettisen, käsin kosketeltavan muodon. Kirjan lukemiseen tuovat oman vaihtelunsa kurssitöihin liitetyt ennakkotehtävät ja kurssityömonisteisiin tutustuminen.
Tuki ja liikuntaelimistö-jakson oppimistavoitteet Opintojakson suoritettuaan opiskelijan tulee ymmärtää ja hallita tiedollisesti raajojen, tukirangan ja lihasten kehitys ja niiden kehityksen tärkeimmät häiriöt sekä hallita tiedollisesti ja ymmärtää tukija liikuntaelimistön - erityisesti raajojen, selän ja kaularangan - rakenne ja toiminta, sisältäen luuston, lihaksiston ja nivelet tuki- ja lisärakenteineen sekä ääreishermoston ja veri- ja imusuonituksen ja -solmukkeet. Rakenteet tulee pystyä nimeämään kansainvälisen latinapohjaisen anatomian nimistön mukaisesti. ANatominen terminologia, rakenteiden latinan- ja kreikankieleen pohjautuva nimistö ovat keskeisiä oppimistavotteita kaikkien elinjärjestelmien anatomian opinnoissa. Puhdasoppinen latina oikeine taivutteineen ei ole tavoitteena vaan termien ymmärtäminen ja sujuva käyttö osana lääketieteellistä tiedonvaihtoa. Erityinen paino on rakenteellisten ja toiminnallisten kokonaisuuksien ymmärtämisellä. Kliinisen käytön selkeästi esille tuomat rakenteet ovat tärkeitä ja niiden tuntemus on jo tässä vaiheessa oleellista. On kuitenkin muistettava että joskus hyvinkin pienellä yksityiskohdalla saattaa olla merkitys yksittäisen potilaan kohdalla. Opiskelijan tulee edelleen hallita fyysisen suorituskyvyn mittauksen periaatteet, lihaksen energiaaineenvaihdunta ja kehon lämmönsäätelyn periaatteet sekä ymmärtää reuma- ja tulehduskipulääkkeiden vaikutusmekanismit. Opiskelijan tulee tietää keskeisten tuki- ja liikuntaelimistön osien kliinisen fyysisen tutkimisen periaatteet ja teoreettinen tausta sekä pystyä tulkitsemaan tavanomaisimmat poikkeavat löydökset. Edelleen opiskelijan tulee kyetä käyttämään tietojaan hyväksi tuki- ja liikuntaelimistön toimintojen ja tavanomaisempien toiminnan häiriöiden Opiskelijan tulee osata seuraavien lääkeaineryhmien vaikutusmekanismit, käyttöaiheet ja haitat: tulehduskipulääkkeet, asetyylisalisyylihappo, parasetamoli, kihtilääkkeet.
Suositeltava kirjallisuus Makroanatomia: Moore & Dalley: Clinically Oriented Anatomy, Lippincott Williams & Wilkins, 7. painos, 2014 tai 6. painos, 2010 Drake, Vogl & Mitchell: Gray s Anatomy for Students, Elsevier, 2. painos 2010 Kuvasto: Netter: Atlas of Human Anatomy, 3. painos, Novartis, Icon Learning Systems 2003 tai Elsevier 2006 tai vastaava saksankielinen Netterin atlas latinankielisine termeineen Atlas der Anatomie des Menschen, Elsevier, 4. Auflage, 2006 tai Sobotta, Atlas of Human Anatomy, Vol 1 and 2, Urban & Schwarzenberg,14. painos, 2006 tai Gilroy, MacPherson and Ross: Atlas of Anatomy, Thieme, 2009 tai vastaava kuvasto Fysiologia: Boron & Boulpaep: Medical Physiology, Saunders Elsevier, 2. painos, 2009 tai 3. 2012 Farmakologia: Farmakologia: Koulu ja Mervaala: Farmakologia ja toksikologia, Medicina Oy, 9. painos, 2013 tai Pelkonen, Ruskoaho, Hakkola, Huupponen, MacDonald, Moilanen, Pasanen, Scheinin, Vähäkangas: Lääketieteellinen farmakologia ja toksikologia, Kustannus Oy Duodecim, 4. painos, 2014 tai Rang, Dale, Ritter, Flower & Henderson: Rang & Dale s Pharmacology, 7 painos, Churchill Livingstone, 2012 Kehitysbiologia: Schoenwolf et al.: Larsen s Human Embryology, Elsevier, 4. painos, 2008 Jakson aikana Digitaalisen kurssikirjaston kautta jaettava oppimateriaali: Dissektio- ohjeet I Yläraaja Disektio- ohjeet II Alaraaja Elävän anatomian ryhmätyöt: 1-4 Luentomonisteet Fysiologian kurssityö Oheiskirjallisuutta: Anatomian kirjat: Hervonen, A.: Tuki- ja liikuntaelimistön anatomia. Lääket. oppimateriaalikustantamo, 3. painos,1987. Muu kirjallisuus: - Duodecim 1994, no 12. Miniteema: Liikunta. - Vuori ym.: Liikuntalääketiede, Duodecim 2005 - Netter, F.: The Ciba Collection of Medicel Illustrations. Vol.8. Musculoskeletal System Part I+II - Nienstedt, W. (toim.): Lääketieteen termit. 5. painos, Duodecim 2007. - Soinila ym.: Neurologia. 2. painos, Duodecim 2007 - Rokkanen, P. ym.: Ortopedia. 2. painos, Kandikustannus Oy, 2003. - Kröger, Aro, Böstman, Lassus ja Salo: Traumatologia. Kandidaattikustannus Oy, 7. p. 2010 - Leirisalo-Repo, Hämäläinen ja Moilanen (toim.): Reumataudit, Duodecim, 3. painos, 2002
Opettajat: Yliopiston vaihde: 1911, ohivalinta 191 Sähköpostiosoitteen yleissääntö: etunimi.sukunimi@helsinki.fi jaksovastaava: Suvi Viranta-Kovanen suvi.viranta-kovanen@helsinki.fi p. 25249 Anatomian osasto Aleksi Almenoksa, LK, tuntiopettaja (AA) Asko Ahtiluoto, LK, tuntiopettaja (ASA Nils Bäck, dos., universitetslektor (NB) Sakari Jukarainen, tuntiopettaja (SJ) Heikki Hervonen, dos., yliopistonlehtori (HH) Rane Kurimo, LK (RK) Saara Mertanen, LK, tuntiopettaja (SM) Henri Puttonen, LK, assistentti (HP) Maria H Vartiainen, LK tuntiopettaja (MHV) Suvi Viranta-Kovanen, dos.,yliopisto-opettaja (SV) Farmakologian osasto Susanne Bäck, FaT, tutkija (SB) Piet Finckenberg, FT, tutkijatohtori (PF) Viljami Jokinen, HLL, tohtorikoulutettava (VJ) Kristo Nuutila, FT, tutkija (KN) Pekka Rauhala, LKT, yliopistonlehtori (PR) Fysiologian osasto Matti Ahlström, LL (MA) Tiia Holmström, MK (TH) Kaj Karlstedt, universitetslärare (KK) Karri Kalervo, LK (KKo) Lauri Louhivuori, tutkija, opetusavustaja (LL) Liisa Peltonen, yliopistonlehtori (LP), liisa.m.peltonen@helsinki.fi Tarja Stenberg, yliopistonlehtori (TS) Pauli Turunen, ma yliopistonlehtori (PT) Kehitysbiologian osasto: Hannu Sariola, professori Kliininen laitos, Diagnostis-terapeuttinen osasto Seppo Koskinen, professori Kliininen laitos, Kliinisen neurofysiologian laitos Erika Kirveskari, dos., ylilääkäri Juhani Partanen, dos., ylilääkäri Tapani Salmi, osastonylilääkäri
Tuki- ja liikuntaelimistö -jakso k2014 07.03.14/SVK Tuki- ja liikuntaelimistö -jakson 1. vko Vko11 maanantai 1003 tiistai 1103 keskiviikko 1203 torstai 1303 perjantai 1403 8-9 9-10 Tapaus1 avaus/ a1, a6, a8r Tapaus1 avaus/ b6, b8r,a5 Luento: Tuki- ja liikuntaelimistön kehitys KL-opinnot /A KHL-opinnot/A Strimman / a8r, a9r, b8r Luento:Yläraajan topografista anatomiaa 1 ja Dissektio: Yläraaja 1/ a1-a9r 10-11 Johdanto jaksoon: ja epämuodostumat, johdanto 1. dissektioon Hervonen (ls 2) Hannu Sariola (ls 2) / Hervonen, (ls 2) 11-12 Luento:Johdanto anatomiaan Suvi Viranta-Kovanen (ls 2) 12-13 Tapaus1 avaus/ a7, b5, Tapaus1 avaus/a2 Tapaus1 avaus/ b2 b1 S2/mb4 AS/m b2,m b3 S1/m b8r 13-14 Karttuvan tiedon testi 14-15 Luento:Yleiskatsaus yläraajan anatomiaan Suvi Viranta-Kovanen (ls 2) 15-16 Luento: kliininen 16-17 Tapaus1 avaus/ a3,a4,a9, b7 17-18 Tapaus1 avaus/ b3,b4 propedeutiikka: Mitä kirurgia on? prof Tom Scheinin; Ls 1 Ruotsi / a 13-16.30 Dissektio Yläraaja 1/ b1-b7, b8r Ruotsi / a AS/ma1,m a2 PREVENT 11-12 a5,a9 12-13 13-14 Tap 1 purku/ 2avaus a6,b1,b5 Diss 14-15 Tap 1 e: purku/ Ylär 15-16 2avaus Tap 1 aaja a1,b6 av/2p 2/ b8r b1-16-17 b7, b8r 17-18 Tuki- ja liikuntaelimistö -jakson 2. vko vko12 maanantai 1703 tiistai 1803 kvko 1903 torstai 2003 perjantai 2103 8-9 Tap 1 purku/ 2avaus Strimman Tap ½ a7 Elävä 9-10 10-11 b3,b4,a Tap 1 purku/ 2avaus Luento:Yläraajan topo- KHL-opinn/ B KL- /B Strimman R- ryhmät R-ryhmät anatomia1 b4, b5/ grafista anatomiaa 2; johdanto Elävään anatomiaan sekä Yr 2. disseen. Hervonen (ls 2) Tap 1 /2a a3,a 4 AS/ ma3, ma4 S1/ma6 Ruotsi ½ Ruotsi ½ Dissek tio: Ylär2/ a1-a7, a8r, a9r AS/mb 4,mb5 Tap1/2 b2 Tap1/2 b7 Elävä anatomia 1/ b6, b7 Dissedemo yläraaja 1-2 Elävä anatomia/ 1/ a5, a6,a7 Elävä anatomia1/ /b1, b2, b3 Tap1/2 a2 Tuki- ja liikuntaelimistö -jakson 3. Vk Vko13 maanantai 2403 tiistai 2503 keskiviikko 2603 torstai 02703 perjantai 28.3 8-9 T2 purku/ a8r, a3 Elävä anatomia 1/ T3purku T4avaus a8r, a9r,b8r KL-ja KHL-opinnot /A+B a1-a4, a8r, b8r 9-10 T3 av/ a1-a4, a8r 10-11 T2 purku/ b8r,b3 11-12 T3 avaus/ b1-b4, b8r 12-13 T2/purku a1,b2 T2 p/ a5, a9r T3 avaus/ a5-a7, a9r T2 purku/ b5 T3 avaus/ b5- b7, b9r 13-14 Luento:Yläraajan topografista anatomiaa 3 ja johdanto Yr 3. disseen / Hervonen (ls 2) 14-15 T2purku/a2 Dissektio Yläraaja3 a1- a9r Luento: Tulehduskipu- ja kihtilääkkeet. Rauhala (ls 1) 13.30 KHLopinnot: vuorov jakson purku (hammasl ääketietee n opiskelijat ) Ruskeasu o Luento: Kliininen propedeutiikka: Tules potilaan tutkiminen dos Dan Nordström, Meil ls 4 T4avaus a1-a4, a8r T3purku b1-b4, b8r T4avaus b1-b4 PREVENT T3purku a5-a7, a9r T4avaus a5-a7, a9r T3purku b5-b7 T4avaus b5-b7 Dissektio Yläraaja 3/ b1-b7, b8r, b9r I/ma AS/ma5.ma6,I/ma9 Dissedemo, yläraaja 3-4 Elävä anatomia 1/ a1, a2, AS/mb6,mb 7, I/mb8 15-16 S1/mb2 16-17 T2purku/,a6,b4,b1, b7 17-18 T2purku/a4,b6, a7
Tuki- ja liikuntaelimistö -jakson 4. vko Vko14 maanantai 31.03 tiistai 0104 keskiviikko 0204 torstai 0304 perjantai 0404 8-9 Fysiologian kurssi-työ /b5,b6 T4 purku/b8r S2/mb1 T4 pku/ b1-b4 Elävä anatomi a 2/ b4- b6 9-10 Luento:Yläraajan topografista anatomiaa 4, johdanto Yr 4 disseen. Hervonen (ls 2) Luento: Lihasten fysiologiaa. (suomeksi) Juha Hulmi (ls 3) Föreläsning: Musklernas fysiologi. Kaj Karlstedt, a8r, a9r, b8r ls2) 10-11 Fysiol kurssityö/ b7 11-12 Johdanto fysiologian kurssityöhön. Juha Peltonen (ls 2) Elävä anatomia 2/ a8r, a9r, b8r T4 pku/ a5-a7, a9r T5 av./ a5, a9r 12-13 T5 avaus./ a2,b8r, b5 13-14 Fysiologian Elävä anatomia 2/ b1, kurssityö/ b2, b3 Disse: a6, a8r Yr 4/ 14-15 Elävä anatomia 1/ 15-16 a3,a4 Fysiologian kurssityö / a7,a9r 16-17 Elävä anatomia 2/ a5-a7 Fysiol kurssityö/ b8r Elävä anatomia 2/ a1, a2, a3 b1-b7, b8r T5 avaus./ a3,a4, b1,b6, b7 17-18 T5av b3, b4 T4 pku/ a1- a4, a8r T5 av./, a8r T4 pku/ b5- b7, Fysiol kurssit yö / a1, a2 Fysiol kurssit yö / a3, a8r T5av a1,a6, a7 Disse: Yläraaja 4/ a1-a7, a8r, a9r T5 avaus/b2 S2/mb2 Luento: kliininen propedeutiikka Anatomiasta ortopediaan teoriasta käytäntöön. Prof Ilkka Kiviranta (klo 13.00-14.30) Töölö ls 1 Vko15 maanantai 0704 tiistai 0804 keskiviikko 0904 torstai 1004 perjantai 1104 8-9 9-10 Luento: Kaularangan Luento: Yleiskatsaus PREVENT S2/ma5 AS/ma8 ja niskan anatomiaa. alaraajan anatomiaan Viranta-Kovanen(ls3) Viranta-Kovanen (ls 2) Tap5 purku/ Tap 6 avaus a6 10-11 Luento: Alaselän 11-12 systemaattista ja topografista anatomiaa. Viranta- Kovanen (ls 2) Tap5 purku/ Tap 6 avaus b6 12-13 Tap5 13-14 Johdanto harjoitustyöhön: ENMG lihasten ja hermojen sähköinen tutkimus. Juhani Partanen (ls 2) Fysiologian kurssityö / b1, b2 purku/ Tap 6 avaus a5 Hanpa a- laisten kuulust elu (ls 1) ENMG /ma3, ma4 AS/ma7, mb1 S3/ma5 S2/mb8r Tap 5 p/ta p 6 av. b8r Tap 5 p/ta p 6 av a9 14-15 15-16 Fysiologi an kurssityö/ a4, a5 14.30 ENMGtyö/mb1, mb2 Fysiologian korvaava johdantoluento ja kurssityö, Juha Peltonen 16-17 Fysiologian (msk-luokka) 17-18 kurssityö b3, b4/ 14.30 ENMG/ mb3,mb 4 Tap5/6 b7 Elävä anatomi a 2/ a4, b7 Tap5 purku/ Tap 6 avaus a1, b5, a8 Tap5 purku/ Tap 6 avaus a3,a4,a7,b1 Tap5 purku/ Tap 6 avaus, b2 Tap5 purku/ Tap 6 avaus b3,b4,a2
Tuki- ja liikuntaelimistö -jakson 6. vko Vko16 maanantai 1404 tiistai 1504 keskiviikko 1604 torstai 2404 perjantai 2504 8-9 I/ma7,mb1, S3/mb4 ENMG/ S3/ma4 Tap6 purku/ Tap 7 9-10 AS/mb8r Dissektio: mb5, mb6 avaus ma5, mb7 10-11 Alaraajan anatomiaa 1 ja johdanto Ar 1. 11-12 disseen ja EA:an Viranta-Kovanen, (ls 2) Alaraaja 1/ ma1- ma9r S3/mb2,mb 3, mb8r Luento: Alaraaaja 2 ja johdanto Ar 2. disseen. Viranta- Kovanen (ls 2) 12-13 Tap6 13-14 Dissektio: I/ma1,ma PREVENT n Alaraaja 2, 1/ mb1- AS/ma9 p ä ä s i ä i n e Tap6 purku/ Tap 7 avaus,mb5, ma7 purku/ Tap 7 avaus ma6 Tap6 purku/ Tap 7 avaus 14-15 mb8r 14.30 Tap6 mb8r 15-16 ENMG/mb7,mb8r purku/ Tap Tap6 7 avaus mb6, mb1 16-17 Tap6 17-18 purku/ Tap 7 ma1,mb2, ma3,ma4 purku/ Tap 7 avaus ma9 Dissektio: Alaraaja 2 ma1-ma7, ma8r, ma9r / Dissektio: Alaraaja 2 mb1-mb7, mb8r S3/ mb1 Tap6 purku/ Tap 7 ma2,mb3,mb4 Tap 6 p/ Tap 7 avm a I/ma3,Ma4 Tuki- ja liikuntaelimistö -jakson 7. vko Vko17 maanantai 2804 tiistai 2904 keskiviikko 3004 torstai 0105 perjantai 0205 8-9 Elävä anatomia 3/ Tap7 ENMG/ 9-10 ma6, ma7 Dissektio: purku/8 avaus mb5, ma9 ma5,ma 6 Alaraaja 3/ ma1-ma7 a8r, a9r, 10-11 11-12 Luento: Alaraaja 3 ja johdanto Ar 3. disseen. Viranta-Kovanen (ls 2) I/mb6,mb7 12-13 13-14 Dissektio: I/ma5 S Tap7 purku/8 avaus 14-15 Alaraaja,ma6 3/ Ma Ta 3/ m mb1-mb7 a mb8r, 7 mb9r, 15-16 Elävä anatomia 3/ ma4, ma5 Tap7 purku/8 avaus ma5, mb8r p7 pur ku/ 8 av aus ma 6, Ta p7/ 8 mb 1 Ta p7/ 8m a1 14.30 ENMG ma1,ma 2 VAPPU Luento: Alaraaja 4 ja johdanto Ar 4. disseen. Viranta-Kovanen (ls 2) Elävä anatomia 3/ mb4,mb5 Elävä anatomia 3/ ma1, ma2, ma3 EN MG /mb 9,m a9 S3/ ma6 16-17 17-18 Dissedemo 1-2 Tap7 purku/8 avaus ma3,ma4 Tap 7 p/8 ma2 mb3 mb4 mb6 Ma1 Tap7 purku/8 mb2
Tuki- ja liikuntaelimistö -jakson 8. Vko Vko18 maanantai 0505 tiistai 0605. keskiviikko 0705 torstai 0805 perjantai 0905 8-9 9-10 10-11 11-12 Elävä anatomia 3/ ma8r, ma9r, mb8r, Dissektio: Alaraaja 4 / ma1- ma7, ma8r, ma9r Dissektio: Alaraaja 4/ /mb1-mb7 mb8r, Tapaus 8 purku/,ma5, ma7 Tapaus 8 purku/ mb5, mb7 Luento: 12-13 Röntgenanatomiaa, Dissedemo alaraaja 3-4 tapaus 8 purku/ma2, Kyselytunti (ls 1) Seppo Koskinen (ls ma3,ma4 2) Medisiinareiden kuulustelu klo 9-12 (ls 1, ls3) 13-14 Elävä anatomia 3/ mb1, mb2, mb3 ENMG/ma 7,ma8 tämä muuttuu vielä PREVENT Elävä anatomia 3/ mb6, mb7 tapaus 8 purku/mb 2,mb3,mb 4 Tapaus 8 purku/ Ma1, ma8r 14-15 Tapaus 8 purku/ ma9r mb1, 15-16 Tapaus 8 purku/ Ma6, mb8r 16-17 Tapaus 8 purku/ mb6 17-18 Opetusohjelma / Tuki- ja liikuntaelimistö / k2014 Luennot, anatomia: Johdanto jaksoon. Heikki Hervonen Tuki- ja liikuntaelimistön kehitys ja epämuodostumat. Hannu Sariola Johdanto anatomiaan Suvi Viranta-Kovanen Johdanto yläraajan anatomiaan. Viranta-Kovanen Anatomista nimistöä, nimien muodostamisen perusteita, yläraajan luusto, lihasryhmät ja niiden latinapohjaisia nimityksiä. Synoviaalinivelen rakenne, niveltyypit, olkanivelen ja kyynärnivelen rakenne. Yläraajan anatomiaa ja johdanto yläraajan 1. dissektioon. Hervonen Dissektiotilat, instrumentit, dissektioryhmän toiminta. Mihin dissektiossa pyritään? Ruumiin testamenttaus, balsamointi. Ohjeet dissektioon, katsaus dissekoitavan alueen anatomiaan. Yläraajan anatomiaa ja johdanto yläraajan 2. dissektioon. Johdanto elävään anatomiaan ja potilaan tutkimiseen. Heikki Hervonen Yläraajan anatomiaa ja johdanto yläraajan 3. dissektioon. Hervonen Yläraajan anatomiaa ja johdanto yläraajan 4. dissektioon. Hervonen Kaularanka, selkä, erik. lanneranka ja raajojen hermotuksen yleispiirteet. Viranta-Kovanen Yleiskatsaus alaraajan anatomiaan. Viranta-Kovanen Alaraajan anatomista nimistöä. Katsaus alaraajan luustoon, lihasryhmiin ja niveliin. Alaraajan anatomiaa ja johdanto alaraajan 1. dissektioon. Viranta-Kovanen Alaraajan anatomiaa ja johdanto alaraajan 2. dissektioon. Viranta-Kovanen Alaraajan anatomiaa ja johdanto alaraajan 3. dissektioon. Viranta-Kovanen Alaraajan anatomiaa ja johdanto alaraajan 4. dissektioon. Viranta-Kovanen Röntgen-anatomiaa Seppo Koskinen Luennot, muut Tulehduskipu- ja kihtilääkkeet. Pekka Rauhala
Lihasten fysiologiaa/muskelnars fysiologi. Karl Åkerman/Kaj Karlstedt Johdanto fysiologian kurssitöihin. Juha Peltonen Johdanto harjoitustyöhön: ENMG, lihasten ja hermojen sähköinen tutkimus. Juhani Partanen Dissektiot Yläraaja 1 Tutustuminen dissektiotiloihin, instrumentteihin ja työmenetelmään. Ihoviillot, ihon rakenne, ihon poisto. Eri kudosten tunnistaminen: iho, rasvakudos, lihaskudos, sidekudos. Rakenteiden tunnistaminen: hermo, laskimo, valtimo. Kuvaston käyttö rakenteiden tunnistamisessa. Yläselän sekä olkapään ja olkavarren takapuolen pinnalliset rakenteet. Nervus accessoriuksen latvahaarojen tunnistus. Nervus axillariksen latvahaarojen tunnistaminen. Yläselän sekä olkapään ja olkavarren takapuolen syvät rakenteet. Olkanivelen kiertäjäkalvosin. Nervus ulnariksen paikantaminen kyynärpäässä, m. triceps brachii ja nervus radialiksen kulun selvittäminen olkavarren posterioripuolella. Yläraaja 2 Rintakehän, olkapään ja olkavarren anterioripuolen pinnallisten rakenteiden, erityisesti pinnallisten laskimoiden puhdistus ja tunnistaminen. Olkavarren etupuolen lihasten preparointi ja tunnistus. Plexus brachialiksen sijainnin tunnistaminen. Plexus brachialiksen ja isojen verisuonten puhdistaminen, isoimpien haarojen tunnistaminen ja seuraaminen kaulan tyvestä raajan distaaliosiin päin kyynärtaipeeseen asti samalla muita rakenteita tunnistaen. Hermoista n. musculocutaneus, n. medianus, n. ulnaris sekä n. axillaris ja n. radialis, valtimoista erityisesti arteria subclavia, a. axillaris, a. brachialis ja a. profunda brachii Yläraaja 3 Kyynärvarren etupuolen anatomia kyynärtaipeesta eteenpäin. Pintalaskimot ja hermot. Kyynärvarren etupuolen lihaksisto ja hermojen sekä valtimoiden kulku lihaksistossa, erityisesti n. medianus, n. ulnaris ja n. radialis sekä arteria radialis, a. ulnaris ja a. interosseus. Lihasten jänteet, jännetupet, jänteiden kulku sormiin sekä rannekanavan rakenteet. Kämmenen rakenteet siinä laajuudessa kun ne pystytään preparoima Yläraaja 4 Käsivarren posterioripuolen pinnalliset rakenteet, lihakset ja syvät rakenteet, mukaan lukien n. radialiksen syvän haaran kulku. Kädenselän ja sormien selkäpuolen rakenteet mukaan lukien arteria radialiksen kulku ja nervus radialiksen pinnallisen haaran kulku. Yläraajan nivelet: DIP, PIP, MCP, CMC, rannenivel, kyynärnivel, olkanivel. Alaraaja 1 Reiden etupuolen pinnalliset rakenteet, pinnalliset laskimot ja hermojen ihohaarat, vena saphena magna sekä fascia lata. Reiden etu- ja mediaalipuolen lihaksisto, trigonum femoralen rakenteet, erityisesti a. ja v. femoralis ja a. profunda femoris sekä reiden etupuolen hermot, n. femoralis ja n. obturatorius. Canalis adductorius. Alaraaja 2 Pakaran ja reiden takapuolen sekä polvitaipeen anatomia. Reiden pintahermot. Pakaran lihaksisto ja nervus ischiadicuksen sijainti. Reiden lihaksisto ja Nervus ischiadicuksen haarat. Polvitaipeen rakenne ja a.v. poplitea. Alaraaja 3 Pohkeen pinnalliset rakenteet, vena saphena parva, pintahermot. Pohkeen posterioripuolen lihaksisto ja hermot sekä verisuonet: n. tibialis, a. tibialis posterior, a. fibularis. Pohkeen syvän lihaksiston jänteiden kulku jalkapohjassa. Säären lateraalisen ja anteriorisen lihasaition lihakset ja jänteiden kulku, nervus fibularis communiksen haarojen kulku, a. tibialis anterior ja sen kulku jalkapöytään. Jalkapöydän rakenteet. Alaraaja 4 Jalkapöydän rakenteiden ja alaraajan nivelten, erityisesti lonkka-, polvi, nilkka ja MTP I-nivelten dissektio.
Anatomian PBL-opetukset ja tuutorit Ma 1003 Tapaus 1 8-9 A6/AA A1/SJ A8/NB 9 B6/AA A5/SV B8/NB 12-13 A7/ASA B5/SV B1/SJ 15 A3/SM A4/HP A9/NB B7/ASA 16 B3/SM B4/HP Ti 11.3 12.00 A2/MHV Ke 12.3. 12.00 B2/MHV Ma 17.3. Tapaus 1/2 8 B3/SM B4/HP A8/NB 9 B3/SM B4/HP A8/NB 10 A5/SV A9/NB 11 A5/SV A9/NB 12 A6/AA B5/SV B1/SJ 13 A6/AA B5/SV B1/SJ 14 B6/AA A1/SJ 15 B6/AA B8/NB A1/SJ 16 B8/NB Ti 18.3. 15 A3/SM A4/HP 16 A3/SM A4/HP To 20.3. 8 A7/ASA 9 A7/ASA 12 B2/MHV 13 B2/MHV 14 B7/ASA 15 B7/ASA Pe 21.3. 15 A2/MHV 16 A2/MHV ma 24.3. tap 2 purku 8 A3/SV A8/NB 9 A5/SV A9/NB 10 B3/SV B8/NB 11 B5/SV 12 A1/SJ B2/MHV
16 A6/AA B4/HP B1/SJ B7/ASA 17 B6/AA A4/HP A7/ASA ti 25.3. klo 12 A2/MHV To 03.04. Tapaus 5 avaus 10 A8/NB 11 A5/SV A9/NB 12 A2/MHV B5/SV B8/NB 15 A6/AA A7/ASA A1/SJ 16 B7/ASA A4/HP A3/SM B1/SJ B6/AA 17 B3/SM B4/HP pe 4.4. 12 B2/MHV Ke 9.4. Tap 5/6 16 B7/ASA 17 B7/ASA to 10.4. 9 A6/ÖA 10 A6/ÖA 11 B6/ÖA 12 A5/SV B6/ÖA 13 A5/SV 14 B5/SV A8/NB A1/SJ 15 B5/SV A8/NB A1/SJ 16 A3/SM A4/HP A7/ASA B1/SJ 17 A3/SM A4/HP A7/ASA B1/SJ pe 11.4. 8 A9/NB 9 A9/NB 10 b8/nb 11 B8/NB 14 B2/MHV 15 B2/MHV 16 A2/MHV B4/HP B3/SM 17 A2/MHV B4/HP B3/SM to 24.4 Tapaus 6/7 8 A5/SV B7/ASA 9 A5/SV B7/ASA 10 B5/SV A7/ASA
11 B5/SV A7/ASA 12 A6/SV 13 A6/SV b8/nb 14 B6/SV b8/nb B1/SJ 15 B6/SV A9/NB B1/SJ 16 B2/MHV A3/SM A4/HP A9/NB A1/SJ 17 B2/MHV A3/SM A4/HP A1/SJ Pe 25.4. 8 A8/NB 9 A8/NB 16 A2/MHV B4/HP b3/sm 17 A2/MHV B4/HP b3/sm Ti 29.4. 13 A8/NB 14 A8/NB 16 A3/SM A4/HP 17 A3/SM A4/HP ke 30.4. Tapaus 7/8 8 B5/SV A9/NB 9 B5/SV A9/NB 10 A5/SV B8/NB 11 A5/SV B8/NB 12 13 B1/SJ 14 A6/AA B1/SJ 15 A6/AA A1/SJ 16 A2/MHV B6/AA B4/HP B3/SM A1/SJ 17 A2/MHV B6/AA B4/HP B3/SM Pe 2.5. 16 B2/MHV 17 B2/MHV ke 7.5. Tapaus 8/purku 12 A2/MHV A3/SM A4/HP 13 B2/MHV B3/SM B4/HP to 0805 9 A5/SV A7/ASA 10 B5/SV B7/ASA 13 A1/SJ A8/NB 14 B1/SJ A9/NB 15 A6/AA B8/NB
16 B6/AA 17 Pe 21.3. 8 EA1/B4-5/RK,RL 9 EA1/B4-5/RK,RL 10 EA1/B6-7/RK,RL 11 EA1/B6-7/RK,RL 12 EA1/A5-7/RK,AA 13 EA1/A5-7/RK,AA 14 EA1/B1-3/RK,AA 15 EA1/B1-3/RK,AA ti 25.3. EA1/A8-9, 8 B8/HP,NB EA1/A8-9, B8/HP,NB 9 Pe 28.3. 13 EA1/A1-2/RL 14 EA1/A1-2/RL Ma 31.3. 14 EA1/A3-4/AA 15 EA1/A3-4/AA 16 EA2/A5-7/AA 17 EA2/A5-7/AA Ke 2.4. Tapaus 5 10 EA2/a8,a9,b8/NB 11 EA2/a8,a9,b8/NB 12 13 EA2/b1-3/AA 14 EA2/b1-3/AA 15 EA1/a1- a3/aa 16 EA1/a1- a3/aa Ke 9.4. Tap 5/6 14 EA2/a4, b7 15 EA2/a4, b7 Ma 28.4. 8 EA3/a6,a7/? 9 EA3/a6,a7/? Ti 29.4. 15 EA3/A4,5/AA
16 EA3/A4,5/AA Pe 2.5. 13 EA3/B4-5/RK 14 EA3/B4-5/RK 15 EA3/A1-3/RK,AA 16 EA3/A1-3/RK,AA 17 Ma 5.5. 8 9 EA3/A8,A9,B8/NB 10 EA3/A8,A9,B8/NB 13 14 EA3/B1-3/RK,AA 15 EA3/B1-3/RK,AA ke 7.5. Tapaus 8/purku 12 13 EA3/B6,mb7/AA 14 EA3/mb6,mb7/AA 15
Farmakologian pbl- tapaukset ma 24.3.2014 Tapaus 3/farm avaus 9-10 A1 kn A2 pf A3 pr A4 vj A8R sb 10-11 A6 pf A7 pr A5 vj A9R sb 11-12 B1 kn B2 pf B3 pr B4 vj B8R sb 12-13 B7 kn B6 pf B5 vj B9R sb to 27.3.2014 Tapaus 3/farm purku 8-9 A1 kn A2 pf A3 pr A4 vj A8R sb 9-10 A6 pf A7 pr A5 vj A9R sb 10-11 B1 kn B2 pf B3 pr B4 vj B8R sb 11-12 B7 kn B6 pf B5 vj B9R sb Fysiologian ryhmäopetus Tule jaksolla 2014 (1. vuosikurssi) PAIVA/AIK a1 a2 a3 a4 a5 a6 a7 a8r a9r opetus b1 b2 b3 b4 b5 b6 b7 b8r 2703 08-09 TH 09-10 LP TS PT LL KK T4A 10-11 LP PT LL KK T4A 11-12 T4A LP TS PT LL 12-13 T4A LP PT LL PAIVA/AIK a1 a2 a3 a4 a5 a6 a7 a8r a9r opetus b1 b2 b3 b4 b5 b6 b7 b8r 0104 13-15 PT KK Fyys 15-17 LL KK Fyys PAIVA/AIK a1 a2 a3 a4 a5 a6 a7 a8r a9r opetus b1 b2 b3 b4 b5 b6 b7 b8r 0204 08-10 Fyys LP PT 10-12 Fyys LL 15-17 Fyys TH PAIVA/AIK a1 a2 a3 a4 a5 a6 a7 a8r a9r opetus b1 b2 b3 b4 b5 b6 b7 b8r 0304 08-09 T4P LP TS PT LL 09-10 LP TS PT LL KK T4P 10-11 LP PT LL KK T4P 11-12 T4P LP PT LL 13-15 LP MA Fyys 15-17 PT Fyys 0404 08-09 T4P TH PAIVA/AIK a1 a2 a3 a4 a5 a6 a7 a8r a9r opetus b1 b2 b3 b4 b5 b6 b7 b8r 0704 14-16 KKo MA Fyys 16-18 Fyys PT KKo PAIVA/AIK a1 a2 a3 a4 a5 a6 a7 a8r a9r opetus b1 b2 b3 b4 b5 b6 b7 b8r 0804 13-15 Fyys LP KKo 15-18 Korvaava työkerta: Johdantoluento Fyysisen suorituskyvyn mittaaminen + harjoitustyö Juha Peltonen ja tuntiopettajat (KKo + ) Ohjaajat
Tule kevät 2014 L1, H1 a1 a2 a3 a4 a5 Ahtiainen Laura Bachour Patrick Albayrak Ilyas Heinonen Leo Mauno Antti Anoschkin Jasser Elomaa Timo Eskola Vilma Huttunen Jasmiina Nieminen Markus Autti Valtteri Eränkö Elina Hakasalo Matias Ilkka Veera Taari Iida Bekhtari Amina Eskola Vilja Heiska Ensi Itäluoma Tuomas Tolvanen Jenna Bertell Julia Hankimaa Suvi Helenius Iina Keränen Emmi Tuomi-Nikula Nor Eriksson Jasmin Huttunen Heta Huhtamo Sanna Mukka Milla Tuononen Salla Hansen Tuure Kivikataja Karla Huhtanen Mia Niemikaija Pasi Ud-Din Pepita Kemppi Matti Lilja Petrus Hurme Max Salmi Samuli Vanharanta Lauri Lehtinen Miia Lindahl Oona Lommi Rosa Tiilikainen Eero Virtanen Antti Savolainen Jyri Talsi Henrik Vuorela Johanna Yrjölä Ville Keski-Panula Mar a6 a7 a8r a9r Jämsä Terhi Bergmann Fanny Autio Matias Nastamo Sebastian Järveläinen Marko Haapala Henna Eriksson Marika Folger Daniel Kailari Villemikko Hekali Oskari Hinnelä Kaisa Norrman Annika Kankaanpää Meri Heikkinen Ilkka Jansson Fanny Peuhkuri Saara Kara Sanna Peura Leena Laine Noomi Runeberg Noel Murtola Elisa Savolainen Santeri Lampen Heidi Sakari Lotta Nurmela Marjo Jokinen Ilkka Leivo Eeva Selenius Jannica Saramo Kalle Jalonen Emmi Liimatainen Sanna Stenius Fredrik Vuorenkoski Juha Mustonen Neea Stenman Sebastian Kanniainen Veli-Matti Suutela Maria Storvall Sara b1 b2 b3 b4 b5 Hyvärinen Hanna Julkunen Anna Karppinen Juuso Ilkka Viola Lehtinen Annika Ikonen Rebecca Juurikivi Aino Keto Jaana Leskelä Jaakko Kyllönen Meri Knuutila Sampsa Lahelma Mari Malinen Joonas Nieminen Jere Lindholm Joni Kock Kirsti Lahtinen Roni Rintanen Antti Oksanen Panu Mattila Ninni Koskensalo Raija Laitinen Iida Ruoppa Nina Terna Emma Mäkinen Hilda Kotila Sanna Latonen Tomi Sihvonen Mikko Tero Jussi Naskali Emmi Kujala Linda Levonen Iris Silventoinen Kristiina Vilpponen Marko Ojala Elina Kuoppala Maaria Luoma Veera Teräväinen Inga Virkkunen Julia Pyötsiä Krista Pellinen Noora Rusanen Juuso Tikka Sini Vuorikoski Sirius Salento Vesa Rissanen Valtteri Virtanen Tomi Uutela Juhani Xin Guanyu Strandman Markk Viisanen Leevi b6 b7 b8r Leppäniemi Antti Kangas Emilia Eskola Mikko Lundgren Sofie Lehtinen Emilia Niemi Tanja Parviainen Anni Lehtinen Tuomas Suuronen Sami Porkka Laura Mikkola Tytti Tynjälä Anniina Pätsi Sauli Oijala Ellie Waden Jenny Ruuskanen Arttu Piippo Ossi Westberg Anna Sarmalinna Oona Terho Petra Österlund Patrik Selvenius Maija von Hellens Otto Östman Robert Tamminen Tero Roschier Nina Salo Riikka
Tapaus 1.: Luiskahduksia /Tule 2014 Virikkeenä otteita tapausselostuksesta (Mäenpää et al.: Vanhuksen olkanivelen äkillinen sijoitaanmeno. Duodecim 111:863-4, 1995): Potilas on 75-vuotias perusterve nainen, ei lääkityksiä. Ei aikaisempia nivelongelmia. Heinäkuussa potilas oli purkamassa paalikuormaa ladossa. Yrittäessään nostaa paalia toisen päälle hänen jalkansa lipesivät heinien liukastuttamalla lattialla, jolloin hän kaatui eteen ojennettujen käsiensä varaan paalin painaessa molempia olkavarsia. Tämän jälkeen potilas ei kyennyt liikuttamaan yläraajojaan. Potilas toimitettiin terveyskeskukseen, jossa lääkäri totesi molemmissa olkapäissä poikkeavan muodon, ja olkaluiden päät tuntuivat kainalokuopissa. Kyynärnivelten rakenne ja toiminta olivat tutkittaessa normaalit. Kipulääkityksen turvin potilas lähetettiin keskussairaalaan olkanivelen rtgkuvausta ja repositiota varten. Keskussairaalassa ei kliinisessä tutkimuksessa ilmennyt hermopunos- tai verisuonivammaan viittaavaa. Rtg kuvat varmistivat kliinisen diagnoosin. Repositio suoritettiin onnistuneesti ja potilas siirtyi jatkohoitoon terveyskeskuksen vuodeosastolle. Siellä potilas valitti ajoittaisia olkapääkipuja ja vasemman käden sormien puutumista. Fysioterapeutin ohjaama kuntoutus aloitettiin kahden viikon kuluttua. Kuuden viikon kuluttua oikean olkanivelen toiminnan havaittiin palautuneen normaaliksi. Vasemmassa oli edelleen ajoittaista särkyä sekä selvä liikerajoitus ja kipu loitonnuksessa, eteen kohotuksessa ja ulkokierrossa. Sormissa ei esiintynyt puutumista. Potilaan toimintakyvyn heikkenemisen vuoksi maatilalla ollut lehmä jouduttiin lopettamaan. Tämän päätöksen seurauksena potilaan mieliala ja kuntoutusmotivaatio heikkenivät selvästi. Ongelmat Selitysmalli: Oppimistavoitteet: Avainsanat: Kirjallisuus:
Fall 1: Urled på led ur led Utdrag ur en fallbeskrivning (Mäenpää et al.: Vanhuksen olkanivelen äkillinen sijoiltaanmeno. Duodecim 111:863-4,1995) Patienten är en tidigare frisk 75-årig kvinna, ingen medicinering. Inga tidigare ledbesvär. I juli lossade patienten ett lass med höbalar i en lada. Då hon skulle lyfta en bal upp på en annan bal slant hon på golvet, som var halt av hö, och föll framåt medan höbalen tyngde på båda överarmarna. Efter detta kunde patienten inte röra på armarna. Patienten fördes till ortens hälsocentral, där läkaren konstaterade att båda axlarna hade avvikande form och att överarmsbenens ändor kändes i armhålorna. Armbågslederna kändes normala och fungerade normalt. Efter smärtlindring skickades patienten till centralsjukhus för röntgenbild av axellederna och reposition. På centralsjukhuset visade klinisk undersökning inga tecken på skador på nervbanor eller blodkärl. Röntgenbilderna bekräftade den kliniska diagnosen. En lyckad reposition utfördes och patienten skickades till hälsocentralens bäddavdelning för eftervård. Där klagade patienten tidvis över smärtor i axlarna och domningar i vänstra handens fingrar. Rehabilitering ledd av fysioterapeut inleddes efter två veckor. Efter sex veckor var högra axelledens funktion normal. På vänstra sidan hade patienten fortfarande värk samt klar rörelseinskränkning och smärta vid abduktion, lyftande framåt och utåtrotation. Fingrarna domnade inte. På grund av patientens nedsatta rörlighet måste kon på gården avlivas. Efter detta beslut försämrades patientens sinnesstämning och motivation för rehabiliteringen. Problem: Förklaringsmodell: Inlärningsmål: Nyckelord: Litteratur:
Tapaus 2.: Halvattuna hervoton /Tule 2014 Virike. Potilastapaus: Potilas on 48-vuotias, yleensä terve, hyväkuntoinen mies. 18-19.08.95 välisenä yönä nauttinut alkoholia ennen nukkumaan menoa. Aamulla herätessä havainnut, että vasemmalla kädellä esineisiin tarttuminen oli hankalaa, ei pystynyt kohottamaan vasenta kättä. Lisäoireena potilas ilmoitti puutumisen tunnetta sormissa. Suoritettiin periferisten hermojen tuntoalueiden kartoitus ja lihastoimintatestit. Löydökset viittasivat yhden hermon osittaiseen toiminnanhäiriöön. Löydökset eivät viitanneet segmentaaliseen häiriöön. Kun paranemisen merkkejä ei ilmaantunut viikossa potilas lähetettiin Neurologian poliklinikalle tarkempiin tutkimuksiin. 27.09.95 Neurologian poliklinikalla todettiin, ettei paranemista ollut tapahtunut. 26.10.95 tehdyssä elektroneuromyografia-tutkimuksessa (ENMG) todettiin jo paranemassa oleva hermovaurio halvautuneita lihaksia hermottavissa hermohaaroissa. 8.11.95 kontrollikäynnillä voitiin sama asia todeta kliinisesti toimintakyvyn lähes täydellisenä palautumisena. Paraneminen oli 3 kk kuluttua vammasta täydellinen. Ongelmat Selitysmalli: Oppimistavoitteet: Avainsanat: Kirjallisuus:
Fall 2: Sov på min arm Patienten är en 48-årig, för det mesta frisk man i god kondition. Natten mellan 18 och 19.8.-95 intagit alkohol före han gick och lade sig. Vid uppvaknandet märkt att det var svårt att ta tag i föremål med vänstra handen, kunde inte lyfta vänstra handen. Dessutom domning i fingrarna. Noggrannare kartläggning av känselbortfall och muskelfunktioner (nervfunktionsprov) tydde på partiell funktionsstörning i en nerv. Fynden tydde inte på segmental störning. Då inga tecken på förbättring visade sig under en vecka skickades patienten till neurologiska polikliniken för närmare undersökningar. 27.9.-95 konstaterades på neurologiska polikliniken att ingen förbättring skett. I elektroneuromyografiundersökning (ENMG) 26.10.-95 konstaterades en nervskada som redan höll på att helna i de nervgrenar som innerverar de förlamade musklerna. Vid kontrollbesök 8.11.-95 kunde samma sak konstateras kliniskt som en nästan fullständig återhämtning av funktionsförmågan. Tillfrisknandet var 3 månader efter skadan fullständigt. Problem Inlärningsmål Nyckelord
Tapaus 3: Tulehduskipulääkkeiden turvallinen käyttö (Käypä hoito suositus, 2009) Ongelma Oppimistavoitteet Lähteet Avainsanat Mitä opin tästä tapauksesta?
Fall 3: NSAID säker användning (God medisinsk praxis -rekommendation, 2009) TABELL 7. Urval av NSAID enligt patientens riskfaktorer Risken för ulcusblödning Låg Måttlig 1 Hög 2 Låg risk för circulationssjukdomar Icke- selektiv NSAID Icke- selektiv NSAID + PPI (eller misoprostol) COX- 2- inriktad NSAID 3 Analgetikum väljs ur en annan klass av läkemedel COX- 2- selektiv NSAID 3 Circulationssjukdom eller Naproxen 5 Om NSAID är deras riskfaktorer 4 nödvändig, naproxen + PPI Analgetikum väljs ur en annan klass av läkemedel Vid användning av ASA även PPI COX- 2- selektiva är kontraindikerade hos patienter med circulationssjukdom Änvandning är begränsad hos patienter med riskfaktorer 1 Patienten har en av följande riskfaktorer, men ej ulcusblödning: åldern över 65 år, förut förekommen ulcus, glukokortikoidbehandling, antikoagulationsbehandling, SSRI- medicinering, användning av flera NSAID (obs. ASA), en stor dygnsdos av NSAID 2 Patienten lidit ett ulcus vid gastrointestinala blödning, eller patienten har flera riskfaktorer för ulcusblödning 3 COX- 2- inriktade är meloxikam och etodolak, och COX- 2- selektiva är celecoxib och etoricoxib 4 Förhöjt blodtryck, hög kolesterolvärde, diabetes, rökning 5 PPI som skyddande medel, om patienten användar även ASA Problem Inlärningsmål Källor Nyckelord Vad lärde jag mig av det här fallet?
Tapaus 3. Kysymyksiä Tulehduskipulääkkeet (NSAID:it, non-steroidal anti-inflammatory drugs) 1. Mitä ovat COX-1 ja COX-2, missä ja milloin ne ilmentyvät? 2. Tulehduskipulääkkeiden vaikutusmekanismi? 3. Mitä vaikutuksia tulehduskipulääkkeillä on? 4. Mihin indikaatioihin niitä käytetään? 5. Mitä ovat tulehduskipulääkkeiden tärkeimmät haittavaikutukset? 6. Miten eri yhdisteet eroavat toisistaan - turvallisuus ja käyttö? 7. Koksibien haittavaikutukset? 8. Miten asetyylisalisyylihappo (ASA, asperiini ) eroaa muista tulehduskipulääkkeistä? 9. Mitkä tekijät/lääkeaineet lisäävät tulehduskipulääkkeiden aiheuttamaa suolistovuotoriskiä? 10. Mitkä tekijät/lääkeaineet lisäävät tulehduskipulääkkeiden munuais- ja kardiovaskulaarihaittoja? 11. Millä muilla lääkeaineilla voi olla yhteisvaikutuksia tulehduskipulääkkeiden kanssa? 12. Onko tulehduskipulääkkeiden käyttö turvallista raskauden aikana? Perustele vastauksesi. Parasetamoli (joskus myös acetaminophen ) 13. Miksi parasetamolia ei lueta tulehduskipulääkkeisiin? 14. Mille potilasryhmille parasetamoli sopii tulehduskipulääkkeitä paremmin? 15. Mitä tulee muistaa epäiltäessä parasetamolimyrkytystä? 16. Kivunhoito: Mitä ja miten muita kipulääkkeitä voidaan yhdistää NSAID:n ja parasetamolin kanssa? Kihti 17. Allopurinolin vaikutusmekanismi, käyttöaiheet ja haitat?
Fall 3. Frågor NSAID icke-steroida antiinflammatoriska läkemedel (NSAIDs, non-steroidal antiinflammatory drugs) 1. Vilka är COX-1 och COX-2; var och när uttrycks de i kroppen? 2. NSAIDs verkningsmekanism? 3. Vilka farmakologiska effekter har NSAID? 4. Vilka är NSAIDs indikationer? 5. Vilka är NSAIDs viktigaste biverkningar? 6. Hur skiljer sig olika substanser med hänsyn till trygghet och förbruk? 7. Vilka är coxibernas biverkningar? 8. Hur skiljer sig acetylsalisylsyra (ASA, asperin )) från andra NSAID-preparat? 9. Vilka faktorer/läkemedel ökar NSAIDs risk för gastrointestinal blödning? 10. Vilka faktorer/läkemedel ökar NSAIDs risk för biverkningar i njurar och kardiovaskulära systemet? 11. Vilka andra läkemedel har interaktioner med NSAID? 12. Under graviditet, kan man änvanda NSAID? Motivera ditt svar. Paracetamol (ibland också acetaminophen ) 13. Varför inkluderar man paracetamol inte till NSAID? 14. Till vilka patientgrupper lämpar sig paracetamol bättre än NSAID? 15. Vad bör man veta om man misstänker förgiftning av paracetamol? 16. Smärtbehandling: med vilka andra smärtstillande läkemedel kan NSAID och paracetamol kombineras? Gikt 17. Allopurinol: verkningsmekanism, indikationer och biverkningar?
Tapaus 4 " Painajainen Ateenassa " Video. Maailman parhaat naissprintterit valmistautuvat 100 m pikajuoksufinaaliin Ateenan Maailmanmestaruuskisoissa 1997. 37- vuotias Merlene Ottey ei vielä ollut voittanut kultaa tuolta matkalta ja oli keskittynyt kisoissa nimenomaan 100 metrille. Lähdössä Bahama- saarten Fynes ottaa kuitenkin varaslähdön, Ottey ei kuule takaisinkutsua ja juoksee täysillä 50 metriä ennen kuin havahtuu huomaamaan olevansa yksin radalla. Merlene kävelee hitaasti takaisin lähtöviivalle ja kamppailee muutamien minuuttien kuluttua juostussa finaalissa häntäpään sijoituksista. Amerikkalainen nouseva kyky Marion Jones voittaa. Sci Am, 2000 Andersen et al., Ongelma: Oppimistavoitteet: Kirjallisuus: Avainsanat:
Fall 4 Mardröm i Aten Video. Världens bästa kvinnliga sprintterlöpare förbereder sig för finalloppet i 100m vid världsmästerskapen i Aten 1997. Merlene Ottey, 37-år, har inte ännu vunnit guld på denna sträcka och har inför dessa mästerskap just koncentrerat sig på 100 meter. Fynes från Bahamas gör dock en tjuvstart, Ottey hör inte anropet tillbaka utan hon springer 50 m med full hastighet innan hon märker att hon är ensam på banan. Merlene går sakta tillbaka till startlinjen och kämpar några minuter senare om finalloppets sista placeringar. Den amerikanska stigande stjärnan Marion Jones vinner. Andersen et al., Sci Am, 2000 Problem: Förklaringsmodell: Inlärningsmål: Nyckelord: Litteratur:
Tapaus 5.: Rutisee ja paukkuu /Tule 2014 Potilastapaus: Kyseessä on 49-vuotias nainen, ammatiltaan opintosihteeri. Selkävaivoja vaihtelevasti jo 10 vuoden ajan. Toissapäivänä huonekaluja siirrellessä ja nostellessa oli tuntunut äkillinen vihlaisu selän alaosassa vasemmalla puolella. Kipu tuntui kaikissa askareissa. Seuraavana päivänä selkä oli jäykempi ja erityisesti vasemmalla puolella oli jatkuva jomotus. Kipu säteili vasempaan pakaraan päin. Nyt selkä on vielä kipeämpi ja jäykempi kuin eilen ja ihan niskan asti. Kävely on hankalaa ja kankeaa. St: Eteenpäin taivutuksessa lanneranka lautamaisen jäykkä, sivutaivutus oikealle 0, vasemmalle taipuu hieman. Tunnustellen vasen erector trunci aristaa jkv, koputellen arempi. Spinoja koputellen ei lisäarkuutta. Lihasvoimat olivat alaraajoissa symmetriset, jänneheijasteet samoin. Ei virtsaamistai ulostamishäiriöitä. Tilanne rauhoittui konservatiivisella hoidolla kahdessa viikossa. Ongelmat Selitysmalli: Oppimistavoitteet: Avainsanat: Kirjallisuus:
Fall 5: Strålande? Patientfall: det är fråga om en 49-årig kvinna, till yrket studiesekreterare. Varierande ryggbesvär redan i 10 års tid. I förrgår plötslig smärta i nedre delen av ryggen på vänstra sidan, i samband med att patienten lyfte och flyttade möbler. Smärtan kändes hela tiden. Nästa dag var ryggen styvare och det värkte speciellt på vänstra sidan. Smärtan strålade mot vänstra låret. Nu är ryggen ännu sjukare och styvare än igår, känns ända till nacken. Det är svårt och styvt att gå. St: Vid framåtböjning förblir ländryggraden styv som en bräda, sidoböjning åt höger 0, åt vänster kan patienten böja litet. Vänster erector trunci ömmar vid palpation. Ingen ömhet då man knackar på kotornas taggutskott. Muskelkrafterna i nedre extremiteterna symmetrisk, också senreflexerna. Ej urineringsbesvär eller besvär med avföringen. Situationen lugnade sig med konservativ behandling inom två veckor. Problem: Förklaringsmodell: Inlärningsmål: Nyckelord: Litteratur:
Tapaus 6.: Selässäkö vika vai raajassa? /Tule 2014 Sama potilas kuin edellisessä tapauksessa 2 vuotta myöhemmin: Potilas liukastunut alaspäin mennessä jäiseen rappuseen, kaatunut ja loukannut selkänsä, vas. pakaransa ja vas. polvensa. Kipua mainituissa paikoissa ja lisäksi kipu säteilee vasempaan jalkapohjaan asti. Kävely onnistuu vain tuettuna. St: Tunnustellen ja koputellen arkuutta lanneselän alaosassa, samoin vasemmassa pakarassa, jossa mustelma. Myös vasemman polven lateraalipuolella aristava mustelma. Selkä liikutellen jäykkä. Oikealle ja eteen kallistaminen helpottaa kipuja jkv. Ihotunto kantapäässä ja vasemmassa sääressä lateraalipuolella heikentynyt. Patellaheijaste normaali, akillesheijaste normaali, Babinski negatiivinen (fleksoiva). Lasegue 90/40. Varpailla ja kantapäillä kävely ei onnistunut yleisen kivulloisuuden takia. Nilkan dorsifleksiovoima alentunut, samoin isovarpaan ojentajan voima. Tarkemmat tutkimukset selvittivät vaivan syyn ja suoritettiin kirurgisena toimenpiteenä hermopinteen vapauttaminen. Potilas toipuu hyvin, kotiutuu ensimmäisenä postoperatiivisenä päivänä. Kuukauden kuluttua potilas on lähes oireeton, jäljellä on vielä kantapään ja vasemman säären lateraaliosan tuntovajaus. Ongelmat: Selitysmalli: Oppimistavoitteet: Avainsanat: Kirjallisuus: