KANKAANPÄÄN KAUPUNKI HONKAJOEN KUNTA JÄMIJÄRVEN KUNTA KARVIAN KUNTA LAVIAN KUNTA MERIKARVIAN KUNTA POMARKUN KUNTA SIIKAISTEN KUNTA VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS SATAKUNTALIITTO POHJOIS-SATAKUNNAN ALUEELLINEN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA OSARAPORTTI III KEHITTÄMISSUUNNITELMA Työ: E25870 Turku, 27.08.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 2414 400 Telefax 010 2414 401 www.airix.fi Toimistot: Tampere, Turku, Oulu ja Helsinki
SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 1 2. VESIHUOLLON KEHITTÄMISHANKKEET... 2 2.1 HONKAJOEN KUNTA... 2 2.1.1. Vedenhankinta... 2 2.1.2. Jätevedenkäsittely... 3 2.2 JÄMIJÄRVEN KUNTA... 3 2.2.1. Vedenhankinta... 3 2.2.2. Jätevedenkäsittely... 3 2.3 KANKAANPÄÄN KAUPUNKI... 4 2.3.1. Vedenhankinta... 4 2.3.2. Jätevedenkäsittely... 4 2.4 KARVIAN KUNTA... 4 2.4.1. Vedenhankinta... 4 2.4.2. Jätevedenkäsittely... 5 2.5 LAVIAN KUNTA... 5 2.5.1. Vedenhankinta... 5 2.5.2. Jätevedenkäsittely... 5 2.6 MERIKARVIAN KUNTA... 5 2.6.1. Vedenhankinta... 5 2.6.2. Jätevedenkäsittely... 5 2.7 POMARKUN KUNTA... 6 2.7.1. Vedenhankinta... 6 2.7.2. Jätevedenkäsittely... 6 2.8 SIIKAISTEN KUNTA... 6 2.8.1. Vedenhankinta... 6 2.8.2. Jätevedenkäsittely... 6 2.9 LIETTEEN KÄSITTELY... 7 3. KEHITTÄMISHANKKEIDEN YHTEENVETO... 8 3.1 VEDENHANKINTA... 8 3.2 JÄTEVEDENKÄSITTELY... 8 3.3 VIEMÄRIVERKOSTOJEN VUOTOVESIEN VÄHENTÄMINEN... 9 3.4 HAJA-ASUTUKSEN LIETTEIDEN VASTAANOTON KEHITTÄMINEN... 10 3.5 YHTEISTOIMINTA ERITYISTILANTEISSA... 10 3.6 SEUDULLINEN YHTEISTYÖ... 10 4. KEHITTÄMISHANKKEIDEN KUSTANNUKSET... 11 4.1 VEDENHANKINTA... 12 4.1.1. Rakentamiskustannukset... 12 4.1.2. Käyttö- ja kunnossapitokustannukset sekä kokonaisvuosikustannukset... 12 4.1.3. Hankkeiden kustannusjako... 14 4.2 JÄTEVEDENKÄSITTELY... 16 4.2.1. Rakentamiskustannukset... 16 4.2.2. Käyttö- ja kunnossapitokustannukset sekä kokonaisvuosikustannukset... 17 4.2.3. Hankkeiden kustannusjako... 18 4.4 LIETTEEN KÄSITTELY... 20 5. KEHITTÄMISHANKKEIDEN VAIKUTUKSET... 21 5.1 YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET... 21 5.2 HAJA-ASUTUKSEN VIEMÄRÖINTI... 23 6. KEHITTÄMISHANKKEIDEN TOTEUTTAMINEN... 24 6.1 TOTEUTUSAIKATAULU... 24 6.2 AVUSTUSMAHDOLLISUUDET... 26 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 (Uudenmaankatu 19 A), 20701 TURKU puh. 010 2414 400, sähköposti: etunimi.sukunimi@airix.fi
6.3 SUUNNITTELUN ETENEMINEN... 26 LIITTEET: Liite 12 Liite 13 Liite 14 Vedenhankinnan hankeluettelo ja kustannukset Jätevesihuollon hankeluettelo ja kustannukset Puhdistamoiden vesistökuormitus KARTAT: Kartta 105 Vedenhankinta (mk 1:120 000) Kartta 106 Jätevedenkäsittely (mk 1:120 000) 27.08.2013 / ARY 27.08.2013 / ARY 27.08.2013 / MHAN VALMIS 03.06.2013 / ARY 03.06.2013 / ARY 03.06.2013 / MHAN LUONNOS Muutos Pvm/Hyväksynyt Pvm/Tarkastanut Pvm/Laatinut Huomautukset AIRIX Ympäristö Oy PL 669 (Uudenmaankatu 19 A), 20701 TURKU puh. 010 2414 400, sähköposti: etunimi.sukunimi@airix.fi
KUNNAT / V-S ELY-KESKUS / SATAKUNTALIITTO 27.08.2013 POHJOIS-SATAKUNNAN ALUEELLINEN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA OSARAPORTTI III KEHITTÄMISSUUNNITELMA TYÖ E25870 1. JOHDANTO Pohjois-Satakunnan alueellisessa vesihuollon kehittämissuunnitelmassa selvitetään Kankaanpään kaupungin sekä Honkajoen, Jämijärven, Karvian, Lavian, Merikarvian, Pomarkun ja Siikaisten kuntien vesihuollon alueelliset ratkaisuvaihtoehdot niin, että vedenhankinta sekä jätevesien käsittely voidaan järjestää parhaalla mahdollisella tavalla. Aiempi Pohjois-Satakunnan alueen vesihuollon yleisselvitys on vuodelta 2004. Suunnittelutyö on jaettu kolmeen osaraporttiin. Ensimmäinen osaraportti käsittää perusselvitykset, ennusteet ja tavoitteet sekä suunnitteluperusteet, toisessa osaraportissa vertaillaan suunnitteluvaihtoehtoja ja kolmannessa osaraportissa esitetään yleissuunnitelma valitulle suunnitelmaratkaisulle. Osaraportin III kehittämissuunnitelma on muodostettu Osaraportissa II esitettyjen ja vertailtujen suunnitelmavaihtoehtojen perusteella. Kehittämisratkaisut on laadittu vedenhankintaan, jätevesihuollolle sekä lietteen käsittelylle. Suunnittelutyön ohjaamisesta vastaa ohjausryhmä, jonka kokoonpano on seuraava: - Jyrki Lammila, Varsinais-Suomen ELY-keskus - Minna Nummelin, Varsinais-Suomen ELY-keskus - Anne Nummela, Satakuntaliitto - Jaakko Kallioniemi, Honkajoen ja Karvian kunnat - Pentti Virtanen, Jämijärven kunta - Olli Kahilaluoma, Palojoen Vesiosuuskunta - Kauko Alarotu, Jämijärven Vesiosuuskunta - Kalevi Salmijärvi, Kankaanpään kaupunki - Marja Vaajasaari, Kankaanpään kaupunki - Jorma Järvensivu, Lavian kunta - Tapio Peltoniemi, Lavian kunta - Veikko Kallio, Merikarvian kunta - Jouni Koskinen, Pomarkun kunta - Anne Järvenranta, Siikaisten kunta Suunnittelutyö on tehty AIRIX Ympäristö Oy:n Turun ja Tampereen toimistoilla. Osaraportti III:n laadintaan ovat osallistuneet projektivastaavana DI, SNIL Reijo Haronen, pääsuunnittelijana ja koordinaattorina DI Antti Ryynänen ja suunnittelijana ins. AMK Maiju Hannuksela. e25870_osaraportti_3.docx Osaraportti 3 27.08.2013
Pohjois-Satakunnan alueellinen vesihuollon kehittämissuunnitelma 2/27 2. VESIHUOLLON KEHITTÄMISHANKKEET Vesihuollon kehittämissuunnitelmaan valitut kehittämishankkeet perustuvat Osaraportissa 2 esitettyihin vaihtoehtoihin ja niiden vertailuun. Suunnittelualueen kuntien vedenhankinta tulee myös jatkossa perustumaan kokonaan tai osittain kuntien omiin vedenottamoihin. Lisäksi Kankaanpään kaupungin vesihuoltolaitos vastaa suurelta osin suunnittelualueen vedenhankinnasta toimittamalla vettä naapurikuntien käyttöön. Suunnittelualueella nykyisin käytössä olevista ja suunnitteilla olevista vedenottamoista on mahdollista saada riittävä vesimäärä myös vuoden 2035 ennusteen mukaisessa tilanteessa. Vedenottamot riittävät tulevaisuuden vedentarpeeseen kaikissa suunnittelualueen kunnissa, paitsi Honkajoella. Painopiste alueen suunnitelmavaihtoehdoissa on vedenhankinnan varmuuden lisääminen rakentamalla yhdysvesijohtoja nykyisten ottamoiden välille. Suunnittelualueen jätevedenkäsittelystä vastaa tällä hetkellä kuntien omat vesihuoltolaitosten jätevedenpuhdistamot. Ainoastaan Siikaisten kunnan jätevedet johdetaan siirtoviemärillä Merikarvialle käsiteltäväksi. Tulevaisuudessa tilanne jätevedenkäsittelyn osalta pysyy samankaltaisena. Ainoastaan Lavian jätevedenpuhdistamo suunnitellaan lakkautettavan ja jätevesien käsittely siirretään Kiikoisten kautta Huittisten jätevedenpuhdistamolle käsiteltäväksi. Jämijärven ja Pomarkun osalta jätevedenkäsittelyä jatketaan toistaiseksi omilla puhdistamoilla, mutta jätevedenkäsittelyn siirtämistä Kankaanpäähän pidetään vaihtoehtona pidemmällä aikajänteellä. Koko suunnittelualuetta koskeva toimenpide on viemäriverkostojen saneeraaminen, jota tulee tehdä järjestelmällisesti vuotovesien vähentämiseksi. Puhdistamolietteiden käsittelyn osalta lietteenkäsittely tultaisiin keskittämään Honkajoelle suunniteltuun VamBion biokaasulaitokselle. Rakentaminen on tarkoitus aloittaa aikaisintaan kesällä 2013. Pomarkun lietteiden käsittelyä jatketaan Porissa. Vesihuollon kehittämishankkeita on tarkasteltu kuntakohtaisesti. Hankkeet on esitetty kappaleissa 2.1 2.9. Vedenhankinnan hankkeet on esitetty liitekartalla 105 ja jätevesihuollon hankkeet liitekartalla 106. 2.1 HONKAJOEN KUNTA 2.1.1. Vedenhankinta Honkajoen vedenhankintaa lisätään ensisijaisesti ostamalla lisävettä Kankaanpäästä veden toimittamisen sopimusneuvotteluista riippuen. Kankaanpään ja Honkajoen välillä kulkee rakennettu Ø 160 yhdysvesijohto, joten veden hankkiminen Kankaanpäästä ei edellytä uuden yhteyden rakentamista. Toinen vaihtoehto on uuden oman ottamon rakentaminen, mikäli vedentarve tulevaisuudessa kasvaa tarpeeksi suureksi.
Pohjois-Satakunnan alueellinen vesihuollon kehittämissuunnitelma 3/27 2.1.2. Jätevedenkäsittely Veden ostamisen aloittaminen Kankaanpäästä tai Uuden vedenottamon rakentaminen Palokankaan pohjavesialueelle, nykyisen ottamon pohjoispuolelle. Arvioitu vedenottotarve on 500 m 3 /d. Honkajoen kunnan jätevedenkäsittely hoidetaan jatkossakin kunnan omalla puhdistamolla. Puhdistamon lupamääräykset on tarkistettava vuoden 2015 loppuun mennessä, jonka jälkeen puhdistamo saneerataan. Saneerauksen tavoitteena on 20 vuoden toiminta-aika vuoteen 2035 asti. Puhdistamon nykyisen allaskapasiteetin arvioidaan riittävän jatkossakin. Puhdistamon koneistot sekä sähkö-, automaatio- ja LVI-laitteet uusitaan. Rakennus peruskorjataan. 2.2 JÄMIJÄRVEN KUNTA Honkajoen kunnan jätevedenpuhdistamon saneeraus. 2.2.1. Vedenhankinta Jämijärven vedenhankinnasta ja jakelusta vastaavat vesiosuuskunnat. Vedenhankinnan varmistamiseksi rakennetaan uusi yhdysvesijohto Soukonlähteen (Jämijärven vok), Kierikan ja Mielahden ottamoiden välille. Tällä hetkellä osuuskuntien verkostoja tai ottamoita ei ole yhdistetty, jolloin kaikki osuuskunnat toimivat ainoastaan omien ottamoiden varassa. 2.2.2. Jätevedenkäsittely Soukonlähde-Kierikka-Mielahti -yhdysvesijohto, Ø 160 mm ja pituus n. 5,3 km. Jämijärven kunnan jätevedenkäsittely hoidetaan jatkossakin kunnan omalla puhdistamolla. Puhdistamon lupaehdot on tarkistettava vuoden 2015 loppuun mennessä, jonka jälkeen puhdistamo saneerataan. Puhdistamon nykyisen allaskapasiteetin arvioidaan riittävän jatkossakin. Tarkkailusta vastaavan Kokemäenjoen vesiensuojeluyhdistyksen mukaan puhdistamon ajotavan voisi muuttaa sellaiseksi, jossa käytettäisiin yhtä ilmastuslinjaa ja kahta selkeyttämöä. Puhdistamon koneistot sekä sähkö-, automaatio- ja LVI-laitteet uusitaan. Rakennus peruskorjataan. Jämijärven kunnan jätevedenpuhdistamon saneeraus. Myöhemmässä vaiheessa voidaan tarkastella uudestaan siirtoviemärin rakentamista Jämijärven jätevedenpuhdistamolta Kankaanpään kaupungin jätevesiverkostoon ja Jämijärven jätevedenpuhdistamon toiminnan lopettamista. Viemärin yhteydessä voidaan rakentaa yhdysvesijohto Kankaanpään uudelta Kuninkaanlähteen vedenottamolta Soukonlähteen (Jämijärven vok) ottamolle. Yhdysvesijohtoon voidaan yhdistää sen varrelta myös Vihun ja Jussinperän vedenottamot. Jämijärvi-Kankaanpää -siirtoviemäri, Ø 225 mm ja pituus n. 22,8 km. Kuninkaanlähde-Soukonlähde -yhdysvesijohto, Ø 160 mm ja pituus n. 8,5 km.
Pohjois-Satakunnan alueellinen vesihuollon kehittämissuunnitelma 4/27 2.3 KANKAANPÄÄN KAUPUNKI 2.3.1. Vedenhankinta Vedenhankinnan kapasiteetin ja varmuuden lisäämistä varten rakennetaan Hämeenkankaan pohjavesialueelle uusi Kuninkaanlähteen vedenottamo. Vesi johdetaan ottamolta Kankaanpään kaupungin vesihuoltolaitoksen sekä sen asiakaskuntien käyttöön. Lisäksi vedenottoa jatketaan nykyisiltä ottamoilta. Uusi vedenottamo lisää erityisesti vedenhankinnan varmuutta poikkeustilanteissa. 2.3.2. Jätevedenkäsittely 2.4 KARVIAN KUNTA Kuninkaanlähteen vedenottamo. Arvioitu antoisuus on n. 3 000 m 3 /d. Kankaanpään kaupungin jätevedenkäsittely hoidetaan jatkossakin kaupungin omalla puhdistamolla. Puhdistamon ympäristöluvan määräysten tarkistushakemus on jätetty määräaikaan mennessä vuonna 2011 ja hakemus on vireillä Etelä- Suomen aluehallintovirastossa. Puhdistamon mitoituksen ja allastilavuuksien arvioidaan riittävän tulevaisuudessakin. Puhdistamoa saneerataan ympäristöluvan saamisen jälkeen. Saneeraukseen kuuluu mm. koneistojen, sähkön, LVI:n ja automaation uusiminen sekä puhdistamorakennuksen peruskorjaus. Puhdistamolla on kapasiteettia ottaa vastaan tulevaisuudessa myös Jämijärven ja Pomarkun kuntien jätevedet. Kankaanpään jätevedenpuhdistamon saneeraus 2.4.1. Vedenhankinta Vedenhankintaa jatketaan Karvian kunnan vesihuoltolaitoksen sekä osuuskuntien vedenottamoilta. Vedenhankinnan varmistamiseksi rakennetaan uusi yhdysvesijohto Ämmälän vesiosuuskunnan ja Karvian kunnan vesihuoltolaitoksen Pohjakankaan vedenottamoiden välille sekä Karvian pohjoispään vesiosuuskunnan Saarenpään ja Sarvela-Ylisenpään vesiosuuskunnan vedenottamon välille. Tällä hetkellä kunnan tai osuuskuntien ottamoita tai verkostoja ei ole yhdistetty, jolloin kaikki toimivat ainoastaan omien ottamoiden varassa. Uudet yhdysvesijohdot tulevat turvaamaan vedenhankintaa kunnassa. Ämmälä-Pohjakangas -yhdysvesijohto, Ø 110 mm ja pituus n. 1,5 km. Saarenpää-Sarvela-Ylisenpää -yhdysvesijohto, Ø 160 mm ja pituus n. 1,4 km. Mikäli Lakeuden Veden suunnitelmat vedenhankinnan aloittamiseksi Pohjankangas-Elliharjun -pohjavesialueelta toteutuvat, voidaan vedenhankinnan varmistamiseksi rakentaa yhdysvesijohtoja Lakeuden Veden ottamoihin.
Pohjois-Satakunnan alueellinen vesihuollon kehittämissuunnitelma 5/27 2.4.2. Jätevedenkäsittely 2.5 LAVIAN KUNTA Karvian kunnan jätevedenkäsittely hoidetaan jatkossakin kunnan omalla puhdistamolla. Puhdistamon lupamääräykset on tarkistettava vuoden 2015 loppuun mennessä. Puhdistamomitoituksen arvioidaan riittävän tulevaisuudessa, vaikka kuormituksen ennustetaan kasvavan yli kaksinkertaiseksi nykyiseen verrattuna. Ennen vuotta 2035 tehtäviin saneeraustoimenpiteisiin kuuluu koneiston sekä sähkö- ja LVI-laitteiden uusiminen sekä rakennuksen peruskorjaus. Karvian jätevedenpuhdistamon saneeraus. 2.5.1. Vedenhankinta Lavian kunnan vedenhankinta ei vaadi kehittämistoimenpiteitä. Vedenhankintaa jatketaan tulevaisuudessa ostamalla vettä Kankaanpään kaupungin vesihuoltolaitokselta, josta saadaan tulevaisuudessakin riittävä vesimäärä. Vedenhankinnan varmuus on turvattu omalla varaottamolla sekä yhteydellä Kiikoisiin. 2.5.2. Jätevedenkäsittely Jätevedenkäsittely siirretään omalta puhdistamolta Huittisten jätevedenpuhdistamolle rakentamalla siirtoviemäri Lavian jätevedenpuhdistamolta Kiikoisten kunnan jätevesiverkostoon. Lavian jätevedenpuhdistamon toiminta lopetetaan. Siirtoviemärin varren haja-asutusta saadaan liitettyä keskitettyyn viemäriin. 2.6 MERIKARVIAN KUNTA Lavia-Kiikoinen -siirtoviemäri, Ø 160 mm ja pituus n. 17,9 km. 2.6.1. Vedenhankinta Vedenhankintaa jatketaan Siikaisten vedenottamoilta sekä Kankaanpään kaupungin vesihuoltolaitokselta. Siikaisten ja Merikarvian kuntien yhteinen kapasiteettivaraus Kankaanpäästä on tällä hetkellä 800 m 3 /d, joka on toistaiseksi riittävä. Mahdollista lisävedenhankintaa varten voidaan Kankaanpään kaupungin vesihuoltolaitoksen toimittaman veden kapasiteettivarauksen määrää nostaa. 2.6.2. Jätevedenkäsittely Merikarvian kunnan jätevedenkäsittely hoidetaan jatkossakin kunnan omalla puhdistamolla, jonne johdetaan myös Siikaisten kunnan jätevedet. Hakemus puhdistamon ympäristölupamääräysten tarkistamiseksi tulee jättää vuoden 2013 loppuun mennessä. Puhdistamon seuraava saneeraustarve ajoittuu noin vuoteen 2025, jolloin uusitaan koneistot, sähkö, automaatio ja LVI. Puhdistamorakennus peruskorjataan tarvittavilta osin. Merikarvian jätevedenpuhdistamon saneeraus.
Pohjois-Satakunnan alueellinen vesihuollon kehittämissuunnitelma 6/27 2.7 POMARKUN KUNTA 2.7.1. Vedenhankinta Vedenhankintaa jatketaan ostamalla vettä Kankaanpäästä. Kunnan omat vedenottamot toimivat varaottamoina poikkeustilanteissa. Vedenhankinnan varmistamiseksi rakennetaan uusi yhdysvesijohto Pomarkun ja Siikaisten kuntien verkostojen välille. Pomarkun kunnan puolella verkosto on jo rakennettu kuntien rajalle saakka. 2.7.2. Jätevedenkäsittely 2.8 SIIKAISTEN KUNTA Pomarkku-Siikainen -yhdysvesijohto, Ø 110 mm ja pituus n.3,5 km. Pomarkun kunnan jätevedenkäsittely hoidetaan jatkossakin kunnan omalla puhdistamolla. Puhdistusvaatimukset kiristyvät vuonna 2015. Hakemus puhdistamon ympäristölupamääräysten tarkistamiseksi tulee jättää vuoden 2020 loppuun mennessä. Puhdistamon allastilavuuden arvioidaan riittävän, mikäli vuotovesimäärät saadaan hallintaan. Puhdistamon perussaneeraukseen kuuluu koneistojen sekä sähkö-, automaatio- ja LVI-laitteiden uusiminen sekä rakennuksen peruskorjaus. Jos Pomarkun vuotovesimäärät pysyvät nykyisellä tasolla, puhdistamoa voidaan joutua edellä mainitun lisäksi laajentamaan rakentamalla lisää ilmastus- ja jälkiselkeytysallastilavuutta. Pomarkun jätevedenpuhdistamon saneeraus ja mahdollinen laajennus. Myöhemmässä vaiheessa voidaan tarkastella uudestaan siirtoviemärin rakentamista Pomarkun jätevedenpuhdistamolta Kankaanpään kaupungin keskusjätevedenpuhdistamolle ja Pomarkun jätevedenpuhdistamon toiminnan lopettamista. Siirtoviemärin varren haja-asutusta saadaan liitettyä keskitettyyn viemäriin. Pomarkku-Kankaanpää -siirtoviemäri, Ø 250 mm ja pituus n. 24 km. Pomarkun jätevesien johtaminen Noormarkun kautta Poriin edellyttäisi Pomarkun ja Noormarkun vuotovesien merkittävä vähentämistä. Tällä hetkellä Noormarkku- Pori -siirtoviemäri on ahdas pelkästään Noormarkunkin jätevesille. 2.8.1. Vedenhankinta Vedenhankintaa jatketaan Siikaisten vedenottamoilta sekä Kankaanpään kaupungin vesihuoltolaitokselta. Siikaisten ja Merikarvian kuntien yhteinen kapasiteettivaraus Kankaanpäästä on tällä hetkellä 800 m 3 /d, joka on toistaiseksi riittävä. Mahdollista lisävedenhankintaa varten voidaan Kankaanpään kaupungin vesihuoltolaitoksen toimittaman veden kapasiteettivarauksen määrää nostaa. 2.8.2. Jätevedenkäsittely Siikaisten kunnan jätevedenkäsittely hoidetaan jatkossakin Merikarvian kunnan jätevedenpuhdistamolla, jonne jätevedet johdetaan siirtoviemäriä pitkin. Hakemus
Pohjois-Satakunnan alueellinen vesihuollon kehittämissuunnitelma 7/27 Merikarvian puhdistamon ympäristölupamääräysten tarkistamiseksi tulee jättää vuoden 2013 loppuun mennessä. Puhdistamon seuraava saneeraustarve ajoittuu noin vuoteen 2025. Merikarvian jätevedenpuhdistamon saneeraus. 2.9 LIETTEEN KÄSITTELY Lietteenkäsittelyn ensisijainen vaihtoehto on keskittää jatkokäsittely VamBion Honkajoelle suunnitellulle biokaasulaitokselle. Pomarkun lietteiden käsittelyä jatketaan toimittamalla kuivaamaton liete Porin Veden Luotsinmäen jätevedenpuhdistamolle. VamBio Oy:n uusi Honkajoen biokaasulaitos on suunnitteluvaiheessa ja sen ympäristölupaprosessi on käynnissä. Biokaasulaitokselle haetaan lupaa myös puhdistamolietteiden käsittelyyn. Biokaasulaitoksen varsinaiset rakennustyöt alkavat aikaisintaan kesällä 2013.
Pohjois-Satakunnan alueellinen vesihuollon kehittämissuunnitelma 8/27 3. KEHITTÄMISHANKKEIDEN YHTEENVETO 3.1 VEDENHANKINTA Yhteenveto vedenhankinnan kehittämishankkeista on esitetty seuraavassa taulukossa. Hankkeet on esitetty myös liitekartalla 105. Taulukko 3.1 Vedenhankinnan kehittämishankkeet. Q kesk Hanke [m 3 /d] HONKAJOKI Honkajoen uusi vedenottamo (tai) 500 Veden ostaminen Kankaanpäästä JÄMIJÄRVI Kankaanpää-Soukonlähde -yhdysvesijohto VJ Ø [mm] VJ pituus [m] 160 8 500 (mahdollisen siirtoviemärin yhteydessä) Soukonlähde-Kierikka-Mielahti -yhdysvesijohto 160 5 300 KANKAANPÄÄ Kankaanpään uusi vedenottamo 3 000 KARVIA Ämmälä-Pohjakangas -yhdysvesijohto 110 1 500 Saarenpää-Sarvela-Ylisenpää -yhdysvesijohto 160 1 400 POMARKKU Pomarkku-Siikainen -yhdysvesijohto 110 3 500 SIIKAINEN/MERIKARVIA Veden oston lisääminen Kankaanpäästä Rakennettavien yhdysvesijohtojen pituus Kankaanpää-Soukonlähde - yhdysvesijohto mukaan lukien on yhteensä n. 20 km. Uudet vesijohdot ovat yhdysvesijohtoja, jotka tulevat parantamaan kuntien ja vesiosuuskuntien vedenhankinnan varmuutta poikkeustilanteissa. Vesijohtojen rakentamisen lisäksi otetaan käyttöön Kankaanpään uusi vedenottamo. Honkajoella aloitetaan lisäveden ostaminen Kankaanpäästä tai vaihtoehtoisesti rakennetaan uusi ottamo. 3.2 JÄTEVEDENKÄSITTELY Yhteenveto jätevedenkäsittelyn kehittämishankkeista on esitetty seuraavassa taulukossa. Hankkeet on esitetty myös liitekartalla 106.
Pohjois-Satakunnan alueellinen vesihuollon kehittämissuunnitelma 9/27 Taulukko 3.2 Jätevedenkäsittelyn kehittämishankkeet. Q kesk Q max Pituus Hanke [m 3 /d] [m 3 /h] Ø [mm] [m] HONKAJOKI Honkajoen jätevedenpuhdistamon saneeraus 410 (AVL 7 100, Q kesk =2 000m 3 /d) JÄMIJÄRVI Jämijärven jätevedenpuhdistamon saneeraus 280 (AVL 1 200, Q kesk =575 m 3 /d) Jämijärvi-Kankaanpää -siirtoviemäri 280 66 225 22 800 KANKAANPÄÄ Kankaanpään jätevedenpuhdistamon saneeraus 2 740 (AVL 5 300, Q kesk =12 500m 3 /d) KARVIA Karvian jätevedenpuhdistamon saneeraus 340 (AVL 4 600, Q kesk =600m 3 /d) LAVIA Lavia-Kiikoinen -siirtoviemäri 270 39 160 17 900 MERIKARVIA Merikarvian jätevedenpuhdistamon saneeraus 860 (AVL 1 700, Q kesk =1 400 m 3 /d) POMARKKU Pomarkun jätevedenpuhdistamon saneeraus 400 ja kapasiteetin lisäys (AVL 1 000, Q kesk =350 m 3 /d) Pomarkku-Kankaanpää -siirtoviemäri 400 85 250 24 000 VERKOSTOJEN SANEERAUS Ensisijaisesti rakennettavia siirtoviemäreitä on ainoastaan Lavia-Kiikoinen - siirtoviemäri, jonka pituus on n. 18 km. Myöhemmässä vaiheessa siirtoviemäreitä rakennetaan mahdollisesti 47 km. Jätevedenkäsittelyä tullaan pääasiassa jatkamaan kuntien omilla puhdistamoilla. Lisäksi koko suunnittelualueella saneerataan viemäriverkostoja vuotovesien vähentämiseksi. 3.3 VIEMÄRIVERKOSTOJEN VUOTOVESIEN VÄHENTÄMINEN Uusien viemäreiden sekä jätevedenpuhdistamoiden saneeraamisen lisäksi kiinnitetään erityishuomiota kaikissa suunnittelualueen kunnissa viemäriverkostojen saneeraukseen. Kuntien viemäriverkostoissa vuotovesimäärät ovat suuria varsinkin lumien sulaessa sekä rankimpien sateiden aikaan, jolloin aiheutuu jäteveden ohijuoksutuksia vesistöihin. Vuotovesien vähentäminen vähentää maksimivirtaamia jätevedenpuhdistamoilla ja edesauttaa puhdistustavoitteisiin pääsemistä. Lisäksi vuotovesien vähentäminen säästää jäteveden siirtämiseen ja käsittelyyn tarvittavaa energiaa sekä kustannuksia. Vuotovesien vähentäminen parantaisi jätevedenpuhdistustuloksia ja säästäisi puhdistamokapasiteettia/mahdollistaa siirtoviemäreiden rakentamisen pienemmälle vesimäärälle tulevaisuudessa.
Pohjois-Satakunnan alueellinen vesihuollon kehittämissuunnitelma 10/27 Vuotovesien vaikutusta siirtoviemäreiden rakentamiskustannuksiin on tarkasteltu seuraavassa taulukossa. Taulukossa on tarkasteltu tilannetta, jossa vuotovesiä vähennettäisiin 30 %:lla nykyisestä. Taulukko 3.3 Vuotovesien vähentämisen vaikutukset siirtoviemäreiden rakentamiskustannuksiin. Siirtoviemäri Q kesk [m 3 /d] Q max [m 3 /d] Putkikoko [mm] Rakentamiskustannus [ ] Q max -30% [m 3 /d] Putkikoko [mm] Rakentamiskustannus [ ] Jämijärvi-Kankaanpää 280 1 580 225 2 800 000 1 110 200 2 700 000 Lavia-Kiikoinen 270 930 160 1 700 000 650 160 1 700 000 Pomarkku-Kankaanpää 400 2 040 250 3 300 000 1 420 200 2 800 000 Vuotovesiselvityksien ja verkostosaneerausohjelman laatiminen esimerkiksi kuntien toteuttamana yhteistyöhankkeena edesauttaisi yhteisten tavoitteiden muodostamista ja niiden toteuttamista. 3.4 HAJA-ASUTUKSEN LIETTEIDEN VASTAANOTON KEHITTÄMINEN Lietteiden vastaanoton kehittäminen koskee erityisesti niitä kuntia, joissa jätevedet johdetaan toisessa kunnassa sijaitsevalle puhdistamolle. Omien puhdistamoiden lakkauttamisen yhteydessä lietteiden kuljetusmatkat pitenevät. Tämä lisää kustannuksia ja asiakkaalta perittävää hintaa eikä ole kestävän kehityksen periaatteiden mukaista. Suunnittelualueella tulisi kehittää haja-asutuksen jätevesilietteiden vastaanottoverkostoa. Kehittämistyö tulisi tehdä kuntien yhteistyössä. Tavoitteena tulisi olla kuljetusmatkojen lyhentäminen, vastaanottopaikkojen lisääminen sekä lietteiden käsittely ja energiasisällön hyödyntäminen paikallisesti. Erityisesti paikallinen käsittely olisi tavoiteltavaa, jolloin vältyttäisiin lietteiden pitkistä siirtomatkoista viemäriä pitkin ja kuljetuksina. 3.5 YHTEISTOIMINTA ERITYISTILANTEISSA Vesihuoltolain uudistus on käynnissä. Uudistuksen yhtenä tavoitteena on, että vesihuollon erityistilanteisiin varaudutaan jatkossa entistäkin paremmin. Vesihuollon erityistilanteita varten suunnittelualueen vesihuoltolaitoksien tulisi kehittää yhteistoimintaa varautumisessa. Kuntien olisi hyödyllistä ensin kartoittaa ja sopia yhteistyömahdollisuuksista. Varteenotettavia yhteistoimintamahdollisuuksia olisi esim. varavoimalaitteiden ja desinfiointivalmiuden järjestäminen yhteisesti. Yhteistyöstä sopimisen jälkeen vesihuoltolaitokset voivat alkaa laatia omia varautumissuunnitelmiaan. 3.6 SEUDULLINEN YHTEISTYÖ Seudullinen yhteistyö ainakin Sastamalan ja Huittisten kanssa tulee ajankohtaiseksi kehittämishankkeita valmistellessa. Sastamalan Vesi olisi kiinnostunut hankkimaan vettä Kankaanpäästä. Jos Lavia-Kiikoinen -siirtoviemäri rakennetaan, voidaan samaan yhteyteen rakentaa uusi halkaisijaltaan suurempi vesijohto. Lisävedenhankinnalla on vaikutusta myös Lavian verkostoon. Sastamalan Veden, Kankaanpään ja Lavian yhteistyö asian tiimoilta tulisi käynnistää mahdollisimman pian.
Pohjois-Satakunnan alueellinen vesihuollon kehittämissuunnitelma 11/27 4. KEHITTÄMISHANKKEIDEN KUSTANNUKSET Johtolinjojen rakentamiskustannusten laskennassa käytetään suunnittelijan ylläpitämää yksikköhinnastoa, joka pohjautuu toteutuneisiin hankkeisiin. Laitosten kustannuslaskenta perustuu toteutuneisiin kohteisiin. Kustannuksien esittelyssä on huomioitu rakentamiskustannukset, vuotuisten käyttökustannukset ja kokonaisvuosikustannukset. Kokonaisvuosikustannus on muodostettu jakamalla rakentamiskustannus annuiteettimenetelmällä vuosikustannukseksi ja lisäämällä siihen käyttökustannus. Korkokantana on käytetty 5 %. Kustannuslaskennassa käytetään seuraavia oletuksia: - kuoletusajat (käyttöiät): o koneistot 15 vuotta o rakennukset 30 vuotta o johtolinjat 50 vuotta - vedenottamoissa, jätevedenpuhdistamoissa ja pumppaamoissa oletetaan koneiston osuudeksi 35 % ja rakennuksen osuudeksi 65 %. Uusien vedenottamoiden käyttökustannus on 0,15 /m 3 ja kunnossapitokustannus 2 % rakentamiskustannuksesta. Yhdysvesijohtojen käyttökustannus on 0,4 % rakentamiskustannuksesta. Jätevedenkäsittelyn käyttökustannus muodostuu siirtolinjan käyttökustannuksesta sekä jätevedenkäsittelyn kustannuksesta. Siirtolinjojen käyttökustannuksena on laskennassa käytetty 0,4 % rakentamiskustannuksesta. Jätevedenkäsittelyn kustannus on laskettu viemärilaitosten vuoden 2011 toimintakuluista. Poistoja ei ole huomioitu käyttökuluihin. Jätevedenpuhdistuksen osuutena koko viemärilaitoksen toimintakuluista on käytetty Pomarkun osalta 90 % ja muiden kuntien osalta 80 %. Jätevedenkäsittelyn kustannukset sisältävät myös lietteenkäsittelystä aiheutuvat kustannukset, ottaen huomioon suunnitelman ehdotus lietteenkäsittelyn hankkimisesta ostopalveluna (esim. VamBio). Kuntien vesihuoltolaitosten tilinpäätöstiedoissa lietteenkäsittelyn kustannuksia ei ole eritelty, mutta ne on arvioitu jälkikäteen. Arvioinnissa lietteenkäsittelyn osuudeksi jätevedenkäsittelyn kustannuksista on arvioitu noin 20 %, josta noin puolet arvioidaan olevan lietteen kuivauksesta aiheutuvaa kustannusta (eli n.10 % jätevedenkäsittelyn kustannuksesta). Nykyisestä jätevedenkäsittelyn kustannuksesta on vähennetty arvioitu lietteenkäsittelyn nykyinen kustannus, joka on korvattu kullekin kunnalle edullisimman lietteenkäsittely ostopalvelun käsittelykustannuksella. Lietteen kuivauksen kustannus pysyy samana. Kankaanpään ja Merikarvian viemärilaitosten tietoja ei ollut saatavilla. Kankaanpään jätevedenkäsittelyn kustannuksena on laskennassa käytetty oman kunnan jätevesille 0,50 /m 3 ja muiden kuntien jätevesille 0,70 /m 3. Merikarvian jätevedenkäsittelyn kustannuksena on käytetty 0,48 /m 3. Kaikki esitetyt kustannukset ovat arvonlisäverottomia (ALV 0%). Hankkeille on tehty alustavat kustannusjaot kuntien kesken. Myös osuuskunnille tulee kustannusosuus heitä koskevista hankkeista, vaikka kustannusjako on esitetty kuntatasolla. Kustannusjako ei ole lopullinen, vaan alustava ehdotus hankeneuvottelujen pohjaksi.
Pohjois-Satakunnan alueellinen vesihuollon kehittämissuunnitelma 12/27 4.1 VEDENHANKINTA Siirtoviemäreissä kustannusjako menee virtaaman suhteessa. Haja-asutuksen viemäröinnin edistäminen niissä kunnissa, joissa viemäri kulkee, otetaan huomioon. Vedenottamoiden ja vesijohtojen yksityiskohtaiset tiedot sekä rakennus-, käyttö- ja kunnossapitokustannukset on esitetty tarkemmin liitteessä 12. 4.1.1. Rakentamiskustannukset Vedenhankinnan kehittämishankkeiden rakentamiskustannukset on esitetty seuraavassa taulukossa. Taulukko 4.1 Vedenhankinnan kehittämishankkeiden rakentamiskustannukset (ALV 0%). Hanke Rakentamiskustannukset [ ] HONKAJOKI Honkajoen uusi vedenottamo tai 400 000 Veden ostaminen Kankaanpäästä JÄMIJÄRVI Kankaanpää-Soukonlähde -yhdysvesijohto 200 000 (mahdollisen siirtoviemärin yhteydessä) Soukonlähde-Kierikka-Mielahti -yhdysvesijohto 500 000 KANKAANPÄÄ Kankaanpään uusi vedenottamo 900 000 KARVIA Ämmälä-Pohjakangas -yhdysvesijohto 100 000 Saarenpää-Sarvela-Ylisenpää -yhdysvesijohto 100 000 POMARKKU Pomarkku-Siikainen -yhdysvesijohto 200 000 SIIKAINEN/MERIKARVIA Veden oston lisääminen Kankaanpäästä Vedenhankinnan kaikkien hankkeiden yhteenlasketut rakentamiskustannukset ovat n. 2,4 M. Uusien johtolinjojen osuus on n. 1,1 M ja laitosten ja muiden hankkeiden osuus n. 1,3 M. 4.1.2. Käyttö- ja kunnossapitokustannukset sekä kokonaisvuosikustannukset Vedenhankinnan hankkeiden käyttö- ja kunnossapitokustannukset sekä kokonaisvuosikustannukset on esitetty seuraavassa taulukossa.
Pohjois-Satakunnan alueellinen vesihuollon kehittämissuunnitelma 13/27 Taulukko 4.2 Vedenhankinnan hankkeiden käyttö- ja kunnossapitokustannukset sekä kokonaisvuosikustannukset (ALV 0%). Hanke Käyttökustannus [ /a] Kokonaisvuosikustannus 5% [ /a] HONKAJOKI Honkajoen uusi vedenottamo 35 000 70 000 Veden ostaminen Kankaanpäästä JÄMIJÄRVI Kankaanpää-Soukonlähde -yhdysvesijohto 1 000 10 000 Soukonlähde-Kierikka-Mielahti -yhdysvesijohto 2 000 30 000 KANKAANPÄÄ Kankaanpään uusi vedenottamo 60 000 130 000 KARVIA Ämmälä-Pohjakangas -yhdysvesijohto 1 000 10 000 Saarenpää-Sarvela-Ylisenpää -yhdysvesijohto 1 000 10 000 POMARKKU Pomarkku-Siikainen -yhdysvesijohto 1 000 13 000 SIIKAINEN/MERIKARVIA Veden oston lisääminen Kankaanpäästä
Pohjois-Satakunnan alueellinen vesihuollon kehittämissuunnitelma 14/27 4.1.3. Hankkeiden kustannusjako Hanke Vedenhankinnan hankkeiden toteutukseen osallistuvat kunnat ja alustava kustannusjako on esitetty seuraavissa taulukoissa. Taulukko 4.3 Vedenhankinnan hankkeiden alustava kustannusjako. HONKAJOKI Honkajoki Honkajoen uusi vedenottamo 100 Veden ostaminen Kankaanpäästä JÄMIJÄRVI Jämijärvi Kankaanpää Kankaanpää-Soukonlähde -yhdysvesijohto 90 10 Soukonlähde-Kierikka-Mielahti -yhdysvesijohto 100 KANKAANPÄÄ Kustannusosuus % Kankaanpään uusi vedenottamo 73 6 5 7 5 1 3 KARVIA Karvia Ämmälä-Pohjakangas -yhdysvesijohto 100 Saarenpää-Sarvela-Ylisenpää -yhdysvesijohto 100 POMARKKU Pomarkku-Siikainen -yhdysvesijohto 70 30 SIIKAINEN/MERIKARVIA Veden oston lisääminen Kankaanpäästä Kankaanpään uuden vedenottamon kustannukset on jaettu vedenkäytön mukaan Kankaanpään asiakaskunnille. Kustannusjako koskee vain rakentamiskustannusta. Vedenottamon käyttökustannukset kohdistuvat vain Kankaanpäälle. Periaate on sama, kuin käytettiin Kankaanpään uuden ylävesisäiliön rakentamisessa, joka paransi Kankaanpään ja asiakaskuntien vedenhankinnan varautumista. Sastamalan osuus pitää sisällään Kiikoisten alueen vedenkäytön. Kustannusjako on ehdotus. Lopullinen jako tehdään kuntien välisissä neuvotteluissa. Lavia Merikarvia Pomarkku Siikainen Pori Sastamala
Pohjois-Satakunnan alueellinen vesihuollon kehittämissuunnitelma 15/27 Taulukko 4.4 Vedenhankinnan hankkeiden alustava rakentamiskustannusjako (ALV 0 %). Rakentamiskustannukset [ ] Hanke HONKAJOKI Honkajoki Jämijärvi Kankaanpää Honkajoen uusi vedenottamo 400 000 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Veden ostaminen Kankaanpäästä 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 JÄMIJÄRVI Kankaanpää-Soukonlähde -yhdysvesijohto Soukonlähde-Kierikka-Mielahti -yhdysvesijohto KANKAANPÄÄ Karvia Lavia 0 200 000 20 000 0 0 0 0 0 0 0 0 500 000 0 0 0 0 0 0 0 0 Kankaanpään uusi vedenottamo 0 0 700 000 0 50 000 50 000 60 000 50 000 10 000 30 000 KARVIA Ämmälä-Pohjakangas -yhdysvesijohto Saarenpää-Sarvela-Ylisenpää -yhdysvesijohto POMARKKU Pomarkku-Siikainen -yhdysvesijohto SIIKAINEN/MERIKARVIA Veden oston lisääminen Kankaanpäästä 0 0 0 100 000 0 0 0 0 0 0 0 0 0 100 000 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 140 000 60 000 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Merikarvia Pomarkku Siikainen Pori Sastamala
Pohjois-Satakunnan alueellinen vesihuollon kehittämissuunnitelma 16/27 4.2 JÄTEVEDENKÄSITTELY Jätevedenpuhdistamoiden ja siirtoviemäreiden yksityiskohtaiset tiedot sekä rakentamis-, käyttö- ja kunnossapitokustannukset on esitetty liitteessä 13. 4.2.1. Rakentamiskustannukset Jätevedenkäsittelyn hankkeiden rakentamiskustannukset on esitetty seuraavassa taulukossa. Taulukko 4.5 Jätevedenkäsittelyn hankkeiden rakentamiskustannukset (ALV 0%). Hanke Rakentamiskustannukset [ ] HONKAJOKI Honkajoen jätevedenpuhdistamon saneeraus 400 000 JÄMIJÄRVI Jämijärven jätevedenpuhdistamon saneeraus 500 000 Jämijärvi-Kankaanpää -siirtoviemäri 2 800 000 KANKAANPÄÄ Kankaanpään jätevedenpuhdistamon saneeraus 450 000 KARVIA Karvian jätevedenpuhdistamon saneeraus 350 000 LAVIA Lavia-Kiikoinen -siirtoviemäri 1 700 000 MERIKARVIA Merikarvian jätevedenpuhdistamon saneeraus 450 000 POMARKKU Pomarkun jätevedenpuhdistamon saneeraus ja 900 000 kapasiteetin lisäys Pomarkku-Kankaanpää -siirtoviemäri 3 300 000 Jätevedenkäsittelyn ensisijaisten hankkeiden yhteenlasketut rakennuskustannukset ovat n. 4,8 M. Uusien siirtoviemäreiden osuus (Lavia) on n. 1,7 M ja jätevedenpuhdistamoiden saneerauksen osuus n. 3,1 M. Myöhemmässä vaiheessa siirtoviemäreitä rakennettaisiin 6,1 M (Jämijärvi ja Pomarkku).
Pohjois-Satakunnan alueellinen vesihuollon kehittämissuunnitelma 17/27 4.2.2. Käyttö- ja kunnossapitokustannukset sekä kokonaisvuosikustannukset Jätevesihuollon hankkeiden käyttö- ja kunnossapitokustannukset sekä kokonaisvuosikustannukset on esitetty seuraavassa taulukossa. Taulukko 4.6 Jätevesihuollon hankkeiden käyttö- ja kunnossapitokustannukset sekä kokonaisvuosikustannukset (ALV 0%). Hanke Käyttökustannus [ /a] Kokonaisvuosikustannus 5% [ /a] HONKAJOKI Honkajoen jätevedenpuhdistamon saneeraus 140 000 170 000 JÄMIJÄRVI Jämijärven jätevedenpuhdistamon saneeraus 110 000 150 000 Jämijärvi-Kankaanpää -siirtoviemäri 80 000 240 000 KANKAANPÄÄ Kankaanpään jätevedenpuhdistamon saneeraus 500 000 530 000 KARVIA Karvian jätevedenpuhdistamon saneeraus 70 000 100 000 LAVIA Lavia-Kiikoinen -siirtoviemäri 80 000 180 000 MERIKARVIA Merikarvian jätevedenpuhdistamon saneeraus 150 000 180 000 POMARKKU Pomarkun jätevedenpuhdistamon saneeraus ja 90 000 160 000 kapasiteetin lisäys Pomarkku-Kankaanpää -siirtoviemäri 110 000 300 000
Pohjois-Satakunnan alueellinen vesihuollon kehittämissuunnitelma 18/27 4.2.3. Hankkeiden kustannusjako Jätevedenkäsittelyn hankkeiden toteutukseen osallistuvat kunnat ja alustava kustannusjako on esitetty seuraavissa taulukoissa. Taulukko 4.7 Jätevedenkäsittelyn hankkeiden toteutuksen alustava kustannusjako. Kustannusosuus % Hanke HONKAJOKI Honkajoen jätevedenpuhdistamon saneeraus 100 JÄMIJÄRVI Jämijärven jätevedenpuhdistamon saneeraus 100 Jämijärvi-Kankaanpää -siirtoviemäri 90 10 KANKAANPÄÄ Kankaanpään jätevedenpuhdistamon saneeraus 100 KARVIA Karvian jätevedenpuhdistamon saneeraus 100 LAVIA Lavia-Kiikoinen -siirtoviemäri 90 10 MERIKARVIA Merikarvian jätevedenpuhdistamon saneeraus 75 25 POMARKKU Pomarkun jätevedenpuhdistamon saneeraus ja kapasiteetin lisäys 100 Pomarkku-Kankaanpää -siirtoviemäri 20 80 Honkajoki Jämijärvi Kankaanpää Karvia Lavia Merikarvia Pomarkku Siikainen Sastamala
Pohjois-Satakunnan alueellinen vesihuollon kehittämissuunnitelma 19/27 Hanke HONKAJOKI Taulukko 4.8 Jätevedenkäsittelyn hankkeiden alustava rakentamiskustannusjako (ALV 0 %). Honkajoki Jämijärvi Kankaanpää Rakentamiskustannukset [ ] Honkajoen jvp saneeraus 400 000 0 0 0 0 0 0 0 0 JÄMIJÄRVI Jämijärven jvp saneeraus 0 500 000 0 0 0 0 0 0 0 Jämijärvi-Kankaanpää -siirtoviemäri 0 2 500 000 300 000 0 0 0 0 0 0 KANKAANPÄÄ Kankaanpään jvp saneeraus 0 0 500 000 0 0 0 0 0 0 KARVIA Karvian jvp saneeraus 0 0 0 400 000 0 0 0 0 0 LAVIA Lavia-Kiikoinen -siirtoviemäri 0 0 0 0 1 500 000 0 0 0 200 000 MERIKARVIA Merikarvian jvp saneeraus 0 0 0 0 0 300 000 0 100 000 0 POMARKKU Pomarkun jvp saneeraus ja kapasiteetin lisäys Pomarkku-Kankaanpää -siirtoviemäri Karvia Lavia 0 0 0 0 0 0 900 000 0 0 0 0 700 000 0 0 0 2 600 000 0 0 Merikarvia Pomarkku Siikainen Sastamala
Pohjois-Satakunnan alueellinen vesihuollon kehittämissuunnitelma 20/27 4.4 LIETTEEN KÄSITTELY Lietteenkäsittelyn kustannukset on kerätty vastaanottolaitoksilta keväällä 2013. VamBion uuden biokaasulaitoksen lietteen käsittelykustannus perustuu VamBion nykyisen Vampulan laitoksen käsittelykustannukseen. Käsittelykustannus on alustava arvio lietteenkäsittelylle kyseisessä laitoksessa ja määrittyy tarkemmin asiakaskohtaisesti lietteen laadusta ja toimitettavasta määrästä riippuen. Lietteenkäsittelyn kustannuksissa on huomioitu varsinainen käsittelykustannus sekä kuljetuskustannus. Kustannuslaskennassa on lähdetty seuraavista olettamuksista: - lietteen kuiva-ainespitoisuus n. 20 % (kuivattu liete) - lietteen tilavuuspaino 1 t/m 3 - kuljetuskustannus 3 /km - kuljetuserä 20 t lietettä - lietteen käsittelykustannus VamBion laitoksella 45 /t. Kaikki esitetyt kustannukset ovat arvonlisäverottomia (ALV 0%). Lietteenkäsittelyn kustannukset vuoden 2011 lietemäärille VamBion uudella Honkajoen biokaasulaitoksella on esitetty seuraavassa taulukossa. Taulukko 4.9 Lietteenkäsittelyn kustannukset vuoden 2011 lietemäärille laskettuna VamBion uudella Honkajoen biokaasulaitoksella (ALV 0%). VamBio, Honkajoki Kuljetusmatka [km] Käsittelymaksu [ /t] Käsittelykustannus [ /a] Kuljetuskustannus [ /a] Liete Kuljetus Yht. Yht. [t/a] [ /km] [ /a] [ /t] Honkajoki 360 45 16 200 2 3 200 17 000 47 Jämijärvi 360 45 16 200 45 3 4 900 22 000 61 Kankaanpää 2 254 45 101 400 30 3 20 300 122 000 54 Karvia 132 45 5 900 25 3 1 000 7 000 53 Lavia 255 45 11 500 55 3 4 200 16 000 63 Merikarvia 361 45 16 200 55 3 6 000 23 000 64 Pomarkun lietteet toimitetaan jatkossakin Poriin Luotsinmäen jätevedenpuhdistamolle käsiteltäväksi. Lietteenkäsittelyn kokonaiskustannus Pomarkulle Porissa on vuoden 2011 lietemäärälle laskettuna n. 17 000 /vuodessa, mikä on vähemmän, kuin jos lietteet kuljetettaisiin VamBion Honkajoen laitokselle. Vuonna 2012 Pomarkun lietteenkäsittelykustannus on ollut 14 300.
Pohjois-Satakunnan alueellinen vesihuollon kehittämissuunnitelma 21/27 5. KEHITTÄMISHANKKEIDEN VAIKUTUKSET 5.1 YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Suunnittelualueen jätevedenkäsittely tulee hankkeiden toteuttamisen jälkeenkin keskittymään pääasiassa kuntien omille puhdistamoille. Ensivaiheessa ainoastaan Lavian jätevedet johdetaan suurempaan käsittely-yksikköön Huittisten puhdistamolle. Myöhemmin saatetaan jätevedenkäsittelyä keskittää Kankaanpään jätevedenpuhdistamolle Jämijärveltä ja Pomarkusta. Keskitettäessä käsittely suurempiin yksiköihin jätevedenkäsittelyn toimintavarmuus paranee ja mahdollisiin häiriötilanteisiin ja kuormitusvaihteluihin pystytään varautumaan paremmin ja reagoimaan nopeammin. Siirtoviemäreiden rakentamisen jälkeen voidaan lakkauttaa ainakin Lavian jäteveden puhdistamo ja myöhemmässä vaiheessa mahdollisesti myös Jämijärven ja Pomarkun jätevedenpuhdistamoiden toiminta. Vesistökuormitukset poistuvat kaikkien näiden puhdistamoiden alueelta. Puhdistamoiden liikenne sekä melu- ja hajuhaitat loppuvat. Puhdistamolietteitä ei myöskään tarvitse enää kuljettaa pois puhdistamoilta. Sen sijaan haja-asutuksen lietteiden kuljetusmatkat saattavat pidentyä lietteen vastaanottopaikkojen vähentyessä. Suunnitelmaratkaisun kehittämishankkeiden vaikutukset vesistökuormitukseen on esitetty seuraavissa kuvissa sekä liitteessä 14. Vesistökuormitus vähenee BOD 7 :n, fosforin ja typen osalta verrattuna nykytilanteeseen. Suhteessa eniten saadaan vähennettyä typen kuormitusta (n. 15 %). Kuormitus vähenee Karvianjoen vesistöalueella, kun Lavian jätevedet johdetaan Huittisten puhdistamolle ja kuormitus siirtyy Kokemäenjoen vesistöalueelle. Jämijärven kuormitus taas siirtyy Kokemäenjoen vesistöalueelta Karvianjoen vesistöalueelle, kun jätevedet johdetaan Kankaanpäähän. Pomarkun jätevesien käsittely siirtyy Kankaanpään puhdistamolle, mutta kuormitus säilyy edelleen Karvianjoen vesistöalueella. Siirtämällä käsittely suurempiin yksiköihin Huittisiin ja Kankaanpäähän, jätevedenkäsittely tehostuu ja vesistökuormitus näin ollen pienenee. Merikarvian jätevedenpuhdistamosta aiheutuva kuormitus Eteläisen Selkämereen säilyy samana, koska puhdistamon toiminta säilyy ennallaan. Koko suunnittelualueen vesistökuormitus kohdistuu lopulta Selkämereen, jolloin Selkämeren kokonaiskuormitus vähenee. Seuraavissa kaavioissa Eteläisen Selkämeren osalta on esitetty vain Merikarvian puhdistamon aiheuttama kuormitus, koska puhdistetut jätevedet johdetaan puhdistamolta suoraan mereen.
Pohjois-Satakunnan alueellinen vesihuollon kehittämissuunnitelma 22/27 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 kg/d 5,0 6,0 76 Nykytilanne 4,3 6,0 67 Suunnitelmaratkaisu KOKEMÄENJOKI ETELÄINEN SELKÄMERI KARVIANJOKI Kuva 1. Puhdistamoiden BOD 7 -kuormitus vesistöihin nykytilanteessa ja kehittämishankkeiden jälkeen. 3,5 3,0 2,5 2,0 0,2 0,3 0,3 0,3 KOKEMÄENJOKI 1,5 1,0 0,5 2,6 2,3 ETELÄINEN SELKÄMERI KARVIANJOKI 0,0 kg/d Nykytilanne Suunnitelmaratkaisu Kuva 2. Puhdistamoiden fosforikuormitus vesistöihin nykytilanteessa ja kehittämishankkeiden jälkeen. 120 100 80 9,6 16 5 16 KOKEMÄENJOKI 60 40 20 83 70 ETELÄINEN SELKÄMERI KARVIANJOKI 0 kg/d Nykytilanne Suunnitelmaratkaisu Kuva 3. Puhdistamoiden typpikuormitus vesistöihin nykytilanteessa ja kehittämishankkeiden jälkeen.
Pohjois-Satakunnan alueellinen vesihuollon kehittämissuunnitelma 23/27 Siirtoviemäreiden rakentamisen myötä voidaan liittää haja-asutusta keskitetyn jätevedenkäsittelyn piiriin, mikä vähentää vesistöjen hajakuormitusta. Siirtoviemäreiden rinnalle voidaan tarvittaessa sijoittaa myös yhdysvesijohdot parantamaan kuntien vedenhankinnan varmuutta. 5.2 HAJA-ASUTUKSEN VIEMÄRÖINTI Uusien siirtoviemäreiden toteuttamisen myötä saadaan liitettyä keskitetyn viemäröinnin piiriin myös linjojen varren haja-asutusta. Seuraavassa taulukossa on esitetty suunnitellut siirtoviemärit ja viemäröitävissä oleva kiinteistömäärä. Taulukko 5.1 Siirtoviemäreiden varrelta viemäröitävissä oleva haja-asutus. Siirtoviemäri Viemäriin liitettävät kiinteistöt (kpl) Jämijärvi-Kankaanpää -siirtoviemäri 135 Lavia-Kiikoinen -siirtoviemäri 100 Pomarkku-Kankaanpää -siirtoviemäri 300 Kaikkien siirtoviemäreiden toteuduttua saadaan viemäriin liitettyä n. 535 kiinteistöä. Käytännössä ainoastaan Lavia-Kiikoinen väliltä on mahdollista saattaa hajaasutusta viemäröinnin piiriin. Muut siirtoviemärit on aikataulutettu niin pitkälle tulevaisuuteen, että kiinteistöillä on oltava kiinteistökohtaiset jätevesijärjestelmät. Liitekartalla 106 on esitetty mahdollisia siirtoviemäreiden varrelta viemäröitäviä kyliä ja asutuskeskittymiä.
Pohjois-Satakunnan alueellinen vesihuollon kehittämissuunnitelma 24/27 6. KEHITTÄMISHANKKEIDEN TOTEUTTAMINEN 6.1 TOTEUTUSAIKATAULU Vedenhankinnan hankkeiden toteuttamisen aikataulu on esitetty seuraavassa taulukossa. Taulukko 6.1 Vedenhankinnan hankkeiden toteutusaikataulut. Hanke 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020-2025 2025-2030 2030-2035 HONKAJOKI Honkajoen uusi vedenottamo Veden ostaminen Kankaanpäästä JÄMIJÄRVI Kankaanpää-Soukonlähde -yhdysvesijohto Soukonlähde-Kierikka-Mielahti -yhdysvesijohto KANKAANPÄÄ Kankaanpään uusi vedenottamo KARVIA Ämmälä-Pohjakangas -yhdysvesijohto Saarenpää-Sarvela-Ylisenpää -yhdysvesijohto POMARKKU Pomarkku-Siikainen -yhdysvesijohto SIIKAINEN/MERIKARVIA Veden oston lisääminen Kankaanpäästä Jätevedenkäsittelyn hankkeiden toteuttamisen aikataulu on esitetty seuraavassa taulukossa.
Pohjois-Satakunnan alueellinen vesihuollon kehittämissuunnitelma 25/27 Taulukko 6.2 Jätevedenkäsittelyn hankkeiden toteutusaikataulut. HONKAJOKI Honkajoen jätevedenpuhdistamon saneeraus JÄMIJÄRVI Jämijärven jätevedenpuhdistamon saneeraus Jämijärvi-Kankaanpää -siirtoviemäri KANKAANPÄÄ Kankaanpään jätevedenpuhdistamon saneeraus KARVIA Karvian jätevedenpuhdistamon saneeraus LAVIA Lavia-Kiikoinen -siirtoviemäri MERIKARVIA Merikarvian jätevedenpuhdistamon saneeraus POMARKKU Pomarkun jätevedenpuhdistamon saneeraus ja kapasiteetin lisäys Pomarkku-Kankaanpää -siirtoviemäri VERKOSTOJEN SANEERAUS 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020-2025 2025-2030 2030-2035 Jätevedenpuhdistamoiden saneerausta aikatauluttaa pitkälti puhdistamoiden nykyisten ympäristölupamääräysten tarkistaminen ja tiukentuvat lupamääräykset. Verkostojen järjestelmällinen saneeraus vuotovesien vähentämiseksi koskee kaikkia suunnittelualueen kuntia ja saneeraustarve koko suunnitteluajanjaksoa. Hankkeiden valmistelun toteutus tulee aloittaa ajoissa. Suunnitteluun, lupien saamiseen, valtion avustusten hakemiseen ja kilpailuttamiseen tulee varata riittävästi aikaa. Tarvittavien lupien käsittelyajat vaihtelevat puolesta vuodesta useisiin vuosiin. Lavia-Kiikoinen -siirtoviemärihankkeen valmistelu tulee aloittaa välittömästi, jotta Lavian jätevesien johtaminen voidaan ottaa huomioon Kiikoisten ja Huittisten välisten siirtolinjojen suunnittelussa ja rakentamisessa. Uusien vedenottamoiden toteuttamiseen tulee hakea vesilain mukainen lupa vedenottoon. Luvan myöntää Etelä-Suomen aluehallintoviranomainen. Hankesuunnitelmassa on esitettävä ne tiedot, jotka ovat tarpeen arvioitaessa hankkeen oikeellisuuden edellytyksiä, hankkeen vaikutuksia luonnonoloihin ja vesistön käyttöön sekä arvioitaessa hankkeen aiheuttamia vahinkoja ja haittoja. Suunnitelmaan on liitettävä tila-, omistaja- ja henkilökohtainen vahinkoarvio. Hakemukseen on liitettävä lyhyt yhteenveto hankkeesta ja sen vaikutuksista. Jätevedenpuhdistamoissa (AVL>100) tarvitaan ympäristölupa olemassa olevan toiminnan muuttamiselle ja uuden toiminnan aloittamiselle. Luvassa määrätään jätevedenkäsittelyn puhdistusteho ja ne vaatimukset, jotka puhdistamon tulee täyttää, jotta se saa jatkaa toimintaansa. Luvan myöntää aluehallintoviranomainen.
Pohjois-Satakunnan alueellinen vesihuollon kehittämissuunnitelma 26/27 Hakemus ympäristölupamääräysten tarkistamiseksi tulee jättää ympäristöluvassa ilmoitettuun määräaikaan mennessä. Vesihuoltolinjoissa vaaditaan vesilain mukaista lupaa, jos linja rakennetaan vesistöön. Luvan myöntää aluehallintoviranomainen. 6.2 AVUSTUSMAHDOLLISUUDET Valtio voi tukea vesihuollon rakentamista myöntämällä siihen harkinnanvaraista vesihuoltoavustusta tai sijoittamalla hankkeen vesihuoltotyöksi. ELY-keskus voi myöntää työllisyys- ja elinkeinopoliittisin perustein investointiavustusta vesihuoltohankkeisiin, jos hankkeet liittyvät oleellisesti muihin suunnitteilla oleviin työllistäviin hankkeisiin. Avustusten tärkein ehto on hankkeen positiiviset työllisyysvaikutukset. Hankkeiden rahoitus on poikkeuksellista ja tapauskohtaista. Valtion vesihuoltoavustukset Kunnat, vesihuoltolaitokset ja erilaiset vesiyhtymät voivat saada avustusta valtiolta. Avustuksen suuruus on nykyisellään noin 20 % toteutuneista kokonaiskustannuksista. Kyseisellä alueella avustukset myöntää Varsinais-Suomen ELY-keskus ympäristöministeriön sekä maa- ja metsätalousministeriön niiden käyttöön osoittamista määrärahoista. Ympäristöministeriön momentilta myönnetyt avustukset on tarkoitettu yhdyskuntien vesiensuojelutoimenpiteiden toteuttamiseen eli vesiensuojelua palvelevaan viemäröintiin ja jäteveden käsittelyyn. Maa- ja metsätalousministeriön momentilta myönnetyt avustukset on tarkoitettu vedenhankinnan ja -jakelun sekä viemäröinnin kehittämiseen. Viemärihanketta voidaan tukea MMM:n varoilla, jos viemärin yhteydessä rakennetaan vesijohto tai alueelle on aiemmin rakennettu vesijohto valtion tuella. Valtion vesihuoltotyöt Valtion vesihuoltotyöt koskevat laajavaikutteisten vesijohto- ja viemärilinjojen rakentamista. Hankkeet ovat yleensä mittavia, monesti kuntien tai taajama-alueiden välisten vesijohto- ja viemärilinjojen rakennustöitä. Valtion tuen osuus on noin 30-40 % kokonaiskustannuksista. Aloitteen hankkeen aloittamisesta tekee kunta tai kunnat alueelliselle ELY-keskukselle. ELY-keskus pitää listaa hankkeista ja tekee esityksen valtion budjettiin nimettävistä hankkeista maa- ja metsätalousministeriölle ja ympäristöministeriölle. 6.3 SUUNNITTELUN ETENEMINEN Kehittämissuunnitelma sisältää hankkeiden mitoitusperusteet ja tekniset perusratkaisut sekä alustavat kustannusarviot. Suunnitelmassa esitetyt hankkeet toimivat pohjana kuntien välisille neuvotteluille sekä kuntien ja vesihuoltolaitosten omien suunnitelmien (esim. kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma) laatimiselle. Hankkeiden toteutusta varten tulee hankkeista laatia hankekohtaiset yleissuunnitelmat, jotka sisältävät vedenottamoiden, vesijohtolinjojen, siirtoviemäreiden ja jätevedenpuhdistamoiden saneerauksen yleissuunnitelmat sekä tarkennetut mitoi-
Pohjois-Satakunnan alueellinen vesihuollon kehittämissuunnitelma 27/27 tustarkastelut, kustannusarviot ja aikataulut. Samalla selvitetään kunnallisen päätöksenteon eteneminen, hankkeiden rahoitus ja kustannusten jako. Hankesuunnitelmiin sisällytetään selvitys hankkeiden ympäristövaikutuksista. Hankesuunnitelmia käytetään myös haettaessa rahoitusta valtiolta. Hankkeiden käynnistyessä hankekohtaisien yleissuunnitelmien pohjalta laaditaan yksityiskohtaiset rakennussuunnitelmat. Yleissuunnitelmaa laadittaessa on oletettu suunnittelualueen vesihuoltolaitosten jatkossakin toimivan erillisinä laitoksina. Mahdollinen alueen yhteinen vesihuoltolaitos tullee kuitenkin toteutuessaan muuttamaan hankkeiden toteuttamista ja aikataulua. Turussa, 27. päivänä elokuuta 2013 AIRIX Ympäristö Oy Antti Ryynänen Projektipäällikkö DI Maiju Hannuksela Suunnitteluinsinööri Ins. AMK