TAPATURMAKATSAUS 2012. Helsingin Pelastusalue

TAPATURMAKATSAUS 2012 Helsingin Pelastusalue

SAATTEEKSI Tämä tilastokatsaus kuvaa onnettomuuksien aiheuttamia henkilövahinkoja eli tapaturmia. Katsaukseen on koottu perustiedot alueen tapaturmatilanteesta ja siitä, miten alue suhteutuu koko maahan verrattuna. Tapaturmakatsaus on tehty palvelemaan kunta- ja seutukuntakohtaista turvallisuussuunnittelua Katsaukseen on koottu se tieto, joka nyt on mahdollista tuottaa terveystilastoista. Ensimmäiset pelastusaluekohtaiset tapaturmaturmakatsaukset tuotettiin vuonna 2008. Aiemmat katsaukset ovat sisältäneet tapaturmatilannetiedon lisäksi luvut keinoista keskeisimpien tapaturmien ehkäisemiseksi. Jatkossa nämä luvut sekä laajemmin tietoa tapaturmien ehkäisystä ja ideoita tapaturmatiedon hyödyntämiseksi on saatavissa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Piste tapaturmille! -verkkopalvelusta osoitteesta www.tapaturmat.fi. Katsaukset päivitetään vuosittain. Ideoita julkaisun kehittämiseksi ja palautetta voitte toimittaa sähköpostitse osoitteeseen mirka.raback@thl.fi. Kiitämme kaikkia, joilta olemme saaneet arvokkaita kommentteja katsauksen valmistelun eri vaiheissa. Toukokuu 2012 Tapaturmien ehkäisyn yksikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2

SISÄLTÖ SAATTEEKSI...2 1 KÄYTETYT AINEISTOT JA TIETOSUOJA...4 2 TAPATURMAT SUOMESSA...5 3 RAJAUKSET, ALUEJAOT JA VÄESTÖTIEDOT...6 4 TAPATURMAISET KUOLEMAT ALUEELLA...8 5 VUODEOSASTOHOITOA VAATINEET TAPATURMAT ALUEELLA...10 6 TAPATURMAT KUNNITTAIN...21 7 SAVUSTA, TULESTA JA LIEKEISTÄ VAMMAUTUMINEN...29 3

1 KÄYTETYT AINEISTOT JA TIETOSUOJA Aineistolähteet lukumäärätiedoille: kuolemat: kuolemansyyaineisto (lähde: Tilastokeskus) hoitojaksot, potilaat, hoitopäivät: hoitoilmoitusrekisteri (lähde: THL) Raportin taulukoissa esiintyvät luvut perustuvat rekisteripohjaisiin tietoaineistoihin. Vuodeosastohoitojaksoihin liittyvät luvut (hoitojaksojen, potilaiden, hoitopäivien määrät) sekä kuolemien määrät perustuvat kokonaisaineistoihin ja siten niiden kattavuus on Ahvenanmaata lukuunottamatta käytännössä lähes 100 %. Kuolemien osalta tiedot ovat hyvin luotettavia. Vaikka hoitoilmoitusrekisteriin tulee käytännössä kaikki vuodeosastohoito, sairaalassa ei aina kirjata huolella tapaturmiin liittyviä tietoja (ks. kuvio 8, s. 18). Tuloksia tulkittaessa on hyvä ottaa huomioon aineistoon liittyvät puutteet. Tietosuojan vuoksi on taulukoissa näkyvien pienimpien lukumäärien kohdalla supistettu tarkkuutta: kuntakohtaisten, viittä pienempien lukumäärien tarkat arvot on salattu. Tietosuojan varmistamiseksi sovelletaan seuraavia sääntöjä (koskevat vain niitä raportin osia, joissa käsitellään kuntatasoista tietoa tai joista olisi pääteltävissä kuntatasoisia lukumääriä): Kaikki alle viiden (5) suuruiset arvot korvataan tekstillä '<5' Rivien ja sarakkeiden summaluvut (yhteensä-arvot tai koko aluetta koskevat arvot) näissä yhteyksissä pyöristetään lähimpään kymmeneen 4

2 TAPATURMAT SUOMESSA Vuonna 2010 tapaturmissa kuoli 2856 suomalaista. Tapaturmat ja väkivalta olivat suomalaisten neljänneksi yleisin kuolemansyy. Yleisin syy tapaturmakuolemaan on putoaminen tai kaatuminen. Myös myrkytykset ovat yleisiä. Tapaturmakuolemat kotona ja vapaa-ajalla ovat lisääntyneet runsaan 20 vuoden aikana, mutta viime vuosina kehitys on ollut myönteistä. Samalla liikenne- ja työtapaturmakuolemat ovat olleet laskussa jo pidemmän aikaa (kuvio 1). Alkoholi on usein osallisena tapaturmissa. Lähes joka kolmas tapaturmaan kuollut oli päihtynyt. Saunan kuumuuteen, myrkytyksiin, hukkumisiin, tulipaloihin ja kylmyyteen kuollaan useimmiten päihdyksissä. Kuolleita 3000 2500 2000 1500 1000 Koti- ja vapaa-ajan tapaturmat Tieliikenneonnettomuuksissa kuolleet Työtapaturmissa kuolleet palkansaajat ja maatalousyrittäjät (2010 on arvio) 500 0 Kuvio 1. Tapaturmaisesti kuolleet vuosina 1986 2010, N. Lisää tietoa suomalaisesta tapaturmatilanteesta on luettavissa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylläpitämästä Piste tapaturmille! -verkkopalvelusta www.tapaturmat.fi > Tapaturmat lukuina. 5

3 RAJAUKSET, ALUEJAOT JA VÄESTÖTIEDOT Raportissa käsitellään kuolemaan tai sairaaloiden vuodeosastohoitoon johtaneita tapaturmia (Kuvio 2). Näiden tapaturmien ehkäisyn tulisi näkyä turvallisuussuunnitelmissa. Tulevaisuudessa, kun meillä on käytössä tieto polikliinisesti hoidetuista tapaturmapotilaista, voimme saada alueellista tietoa myös niistä tapaturmista, jotka ovat väestötasolla yleisiä mutta harvoin vaativat vuodeosastohoitoa ja jäävät siten vielä toistaiseksi tavoittamatta tässä raportissa. Polikliinisesti hoidetuista tapaturmista voi seurata pitkiä työstä poissaolojaksoja, toistuvia kiputiloja ja merkittävää haittaa jokapäiväiseen elämään. Ne voivat myös aiheuttaa leikkaushoitoja usean vuoden viiveellä. Tällaisin perustein mm. liikuntavammojen ehkäisy on kansallisissa ohjelmissa nostettu priorisoitavaksi kohteeksi. Liikuntavammat ovat väestötasolla yleisiä ja niiden yhteiskunnalliset seuraukset ovat merkittäviä, vaikka ne hoidetaan usein polikliinisesti. Jos halutaan laskennallisesti arvioida, paljonko tapaturmia alueella kaiken kaikkiaan sattuu, voidaan käyttää seuraavaa laskutapaa: on arvioitu, että jokaista tapaturmakuolemaa kohti on noin 30-kertainen määrä tapaturmista johtuvia vuodeosastohoitoja ja 200-kertainen määrä polikliinisesti hoidettuja tapaturmia 1. Tapaturmat, jotka katsaus kattaa Kuolemat Vuodeosastohoito Polikliiniset hoidot Oma hoito Kuvio 2. Tapaturmat, joita katsauksessa käsitellään. 1 Olyckor i siffror: en rapport om olycksutvecklingen i Sverige. Karlstad: Räddningsverket/NCO, 2007:7. Antal sidor: 242. Statistik. 6

Katsauksessa kuvataan alueen asukkaille sattuneita tapaturmia. Koska meillä ei ole käytettävissä tietoa tapaturman sattumispaikasta, on tapaturma sijoitettu alueelle henkilön kotikunnan mukaan. Näin esimerkiksi kotkalaisen henkilön Lapissa sattunut tapaturma kirjautuu Kymenlaakson alueen tapaturmaksi. Taulukossa 1 on lueteltu alueen kunnat vuoden 2010 kuntajaon mukaisesti sekä kuntien väestörakenne ikäryhmissä olevien väestönosuuksien mukaan raportin taulukoissa käytettävin ikäryhmittäin 2. Taulukko 1. Alueen kunnat (2010 kuntajako) ja väestörakenne 3 ikäryhmittäin (2010), N. Kunta 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Koko alue 17% 2% 8% 10% 36% 13% 11% 4% 585 950 Helsinki 17% 2% 8% 10% 36% 13% 11% 4% 585 950 2 Väestötietotaulukot sukupuolittain sähköisessä muodossa: http://pxweb2.stat.fi/database/statfin/vrm/vaerak/vaerak_fi.asp 3 Lähde: Tilastokeskus 7

4 TAPATURMAISET KUOLEMAT ALUEELLA Tietolähteenä tapaturmaisten kuolemien kuvauksessa käytetään Tilastokeskuksen kuolemansyytilastoa. Suomessa valtaosassa ns. ei-luonnollisia kuolemia tehdään oikeuslääketieteellinen tutkimus, jossa kuolemansyy määritellään. Etenkin nuorilla kuolemansyytutkimukset toteutetaan lähes 100 %:sti, vanhemmilla harvemmin 4. Tietoa kuolemansyystä voidaan pitää luotettavana. Tapaturmaiset kuolemat kirjautuvat alueelle silloin, kun tapaturmassa kuolleen kotikunta sijaitsee alueella. Aluejaon perusteena ei siis ole se, missä kunnassa tapaturma sattui. Taulukko 2. Tapaturmaiset kuolemat alueella kymmenen vuoden aikana vuosina 2001 2010 iän ja sukupuolen mukaan. 5 6 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Liikenne, kevyt <5 <5 5 9 20 17 16 9 Liikenne, moottoriajoneuvot 10 <5 15 23 82 14 29 18 Kaatuminen ja putoaminen <5 <5 5 <5 156 172 284 700 Hukkuminen 7 <5 5 <5 45 20 31 7 Tukehtuminen <5 <5 <5 <5 50 49 40 26 Tulipalo <5 <5 <5 <5 26 30 18 9 Paleltuminen <5 <5 <5 <5 19 9 11 5 Alkoholimyrkytys <5 <5 5 16 241 145 48 <5 Muu myrkytys 7 <5 11 30 37 249 52 34 7 Muut tapaturmat 9 <5 <5 <5 57 38 37 41 Yhteensä 40 20 70 100 950 550 550 830 Miehet Naiset Yht. Vertailu Liikenne, kevyt 52 28 80 - Liikenne, moottoriajoneuvot 154 40 190-43% Kaatuminen ja putoaminen 711 611 1 320 +19% Hukkuminen 98 22 120-23% Tukehtuminen 106 66 170 +75% Tulipalo 44 41 90 - Paleltuminen 33 12 50-32% Alkoholimyrkytys 341 117 460 - Muu myrkytys 285 135 420 +44% Muut tapaturmat 127 63 190 - Yhteensä 1 950 1 140 3 090 +4% 4 Lunetta P, Lounamaa A, Sihvonen S (2007): Surveillance of injury-related deaths: medicolegal and autopsy rates and trends in Finland. Injury Prevention 2007;13:282-284 5 Vertailu -sarake kertoo kuinka paljon alueella havaittu kuolemien määrä poikkeaa siitä kuolleiden määrästä, joka olisi odotettavissa, jos alueen kuolleisuus olisi samanlaista kuin koko Suomessa. Esimerkiksi +10% kertoisi alueella tapahtuvan 10 prosenttia odotettua enemmän kuolemia. Vain tilastollisesti merkitsevät poikkeamat ilmoitetaan. Jos taulukossa esiintyy symboli -, se tarkoittaa, että vertailussa laskettu ero ei ole tilastollisesti merkitsevä. 6 Jos Vertailu-sarakkeessa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tällaisessa tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 7 Muut myrkytykset ovat pääosin lääke- ja huumausainemyrkytyksiä. 8

Liikennetapaturma, kevyt liikenne Liikennetapaturma, moottoriajoneuvot Kaatuminen ja putoaminen Hukkuminen Tukehtuminen Tulipalo Paleltuminen Muut tapaturmat Myrkytykset 0 20 40 60 80 100 Päihtyneiden osuus (%) Kuvio 3. Päihtyneiden osuudet tapaturmissa kuolleista alueella vuosina 2005 8 2010, %. Kuolemantapauksia 0 100 200 300 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Liikenne Kaatuminen ja putoaminen Alkoholimyrkytys Muu myrkytys Muut tapaturmat Kuvio 4. Tapaturmissa kuolleet syyn mukaan alueella vuosina 2001 2010, N. 8 Kuolemansyytilastossa olevan päihtymystiedon luokitusmuutoksen (2005) takia vuosirajaus on tässä yhteydessä vuodesta 2005 eteenpäin mahdollisimman hyvän yhteensopivuuden varmistamiseksi. 9

5 VUODEOSASTOHOITOA VAATINEET TAPATURMAT ALUEELLA Kun pyrkimyksenä on ehkäistä tapaturmia ja tavoitteeksi asetetaan nolla tapaturmaa, on tärkeää tarkastella lukumääriä ja lukumäärissä tapahtuvia muutoksia. Tämä kappale sisältää koko aluetta koskevia tietoja. On myös hyvä verrata eri alueita keskenään. Näin voidaan saada ajatuksia siitä, millä alueilla ennalta ehkäisevää työtä tulisi ensisijaisesti tehdä. Kappaleessa 6 esitetään tapaturmiin liittyviä tietoja alueen kunnista tapaturman tyypin, ikäryhmien ja sukupuolen mukaan jaoteltuna. Hoitopäivät, hoitojaksot ja potilaat Kansalliset tietojärjestelmät kattavat tällä hetkellä sairaaloiden vuodeosastoilla tapahtuvan hoidon (hoitoilmoitusrekisteri). Tietojärjestelmässä noudatetaan kansainvälistä luokitusjärjestelmää. Kaikista sairaalahoidoista voidaan poimia ne, joissa hoidon syy on ollut vammojen hoitaminen. Vamma voi syntyä tapaturmaisessa onnettomuudessa, väkivallan seurauksena tai se voi olla itse aiheutettu. Koska sairaaloiden vuodeosastohoitoja kuvaavissa aineistossa ei aina ole merkitty, onko vamma syntynyt tapaturmatilanteessa vai väkivallan yhteydessä, on tässä kappaleessa esitetyissä tunnusluvuissa laskettu yhteen tapaturma- ja väkivaltahoidot. Valtaosaan (n. 85 %) hoidon syynä on kuitenkin tapaturma. Tuhansia hoitopäiviä 0 10 20 30 40 50 60 70 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Kaatuminen ja putoaminen, 75-vuotta täyttäneet Kaatuminen ja putoaminen, alle 75-vuotiaat Liikennetapaturma, moottoriajoneuvot Liikennetapaturma, kevyt liikenne Tulipalo Muu myrkytys Paleltuminen Hengitystä estävät tapaturmat Alkoholimyrkytys Veteen vajoaminen Kuvio 5. Tapaturmien ja väkivallan hoidosta kertyneet hoitopäivät alueella vuosina 2001 2010, tuhansia päiviä. 10

Taulukko 3. Tapaturmien ja väkivallan aiheuttamat hoitojaksot kymmenen vuoden aikana vahinkotyypin, iän ja sukupuolen mukaan alueella vuosina 2001 2010, N. Miehet 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Liikenne, kevyt 427 45 121 151 808 260 146 33 1 990 Liikenne, moottoriajoneuvot 349 82 272 292 1 021 243 123 36 2 420 Kaatumis- ja putoamistapaturma 2 396 358 1 119 1 425 7 909 3 514 4 035 2 539 23 300 Veteen vajoaminen 10 <5 <5 <5 12 10 <5 <5 40 Hengitystä estävät tapaturmat 40 <5 6 <5 36 14 14 5 120 Tulipalo 14 <5 19 28 105 43 20 <5 240 Paleltuminen <5 <5 <5 8 32 13 11 <5 70 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 133 <5 12 16 51 25 24 11 270 Alkoholimyrkytys 249 <5 <5 <5 18 <5 <5 <5 280 Muu tapaturma 1 635 463 1 487 1 707 7 313 2 345 2 073 1 334 18 360 Yhteensä 5 250 950 3 040 3 630 17 310 6 470 6 450 3 960 47 080 Naiset 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Liikenne, kevyt 185 22 66 109 482 190 237 65 1 360 Liikenne, moottoriajoneuvot 170 49 163 126 463 141 158 50 1 320 Kaatumis- ja putoamistapaturma 1 402 144 483 670 4 879 3 934 7 307 12 225 31 040 Veteen vajoaminen 5 <5 <5 <5 6 <5 <5 <5 20 Hengitystä estävät tapaturmat 27 <5 <5 <5 24 16 14 13 100 Tulipalo 12 <5 9 <5 59 24 17 21 140 Paleltuminen <5 <5 <5 <5 6 5 9 <5 20 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 198 <5 16 13 51 16 29 59 390 Alkoholimyrkytys 322 <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 330 Muu tapaturma 1 043 189 642 905 4 777 2 194 2 609 1 511 13 870 Yhteensä 3 360 410 1 380 1 830 10 750 6 520 10 380 13 950 48 590 Yhteensä 8 620 1 360 4 430 5 460 28 050 12 990 16 840 17 910 95 670 11

Kartta 1. Vertailutieto koko maan tilanteeseen nähden vammojen ja myrkytysten aiheuttamien hoitojaksojen osalta alueen kunnissa vuosina 2006-2010. Kartta: Maanmittauslaitoksen Yleiskartta 1:4 500 000, 2011. Kartta on aluehallintorajojen mukainen ja sisältää myös vesistöalueet. 540 444 223 710 149 224 927 755 257 505 106 543 186 858 611 245 92 235 753 49 91 616 504 18 638 407 434 Vertailuluku, % -29... -20-19... -10-9... -5-4... +4 +10... +19 78 Kuntakoodi Kunnan nimi Kuntakoodi Kunnan nimi 91 Helsinki 12

Taulukko 4. Tapaturmien ja väkivallan seurauksena hoidetut potilaat kymmenen vuoden aikana vahinkotyypin, iän ja sukupuolen mukaan alueella vuosina 2001 2010, N. Miehet 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Liikenne, kevyt 373 30 97 133 666 219 124 30 1 650 Liikenne, moottoriajoneuvot 261 73 233 238 779 188 99 31 1 850 Kaatumis- ja putoamistapaturma 2 037 323 972 1 228 6 150 2 542 2 544 1 542 16 930 Veteen vajoaminen 10 <5 <5 <5 10 9 <5 <5 40 Hengitystä estävät tapaturmat 38 <5 5 <5 34 13 12 5 110 Tulipalo 9 <5 14 16 80 33 13 <5 170 Paleltuminen <5 <5 <5 5 19 12 7 <5 50 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 130 <5 12 15 50 23 24 11 270 Alkoholimyrkytys 234 <5 <5 <5 18 <5 <5 <5 260 Muu tapaturma 1 413 431 1 306 1 484 6 016 1 861 1 483 564 14 240 Yhteensä 4 240 830 2 470 2 920 12 340 4 420 3 850 1 970 31 810 Naiset 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Liikenne, kevyt 169 20 59 83 386 170 180 53 1 120 Liikenne, moottoriajoneuvot 143 45 132 111 383 115 113 45 1 070 Kaatumis- ja putoamistapaturma 1 229 135 427 592 3 975 2 922 4 610 6 574 19 960 Veteen vajoaminen 5 <5 <5 <5 6 <5 <5 <5 20 Hengitystä estävät tapaturmat 24 <5 <5 <5 23 14 12 13 100 Tulipalo 11 <5 5 <5 42 18 14 15 110 Paleltuminen <5 <5 <5 <5 5 <5 <5 <5 20 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 186 <5 15 11 46 16 28 55 360 Alkoholimyrkytys 297 <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 300 Muu tapaturma 917 181 579 816 3 985 1 730 1 929 1 141 11 090 Yhteensä 2 830 380 1 160 1 540 8 030 4 510 6 150 7 240 30 810 Yhteensä 7 070 1 200 3 630 4 450 20 380 8 930 10 000 9 210 62 620 13

Taulukko 5. Tapaturmien ja väkivallan hoidosta kertyneet hoitopäivät kymmenen vuoden aikana vahinkotyypin, iän ja sukupuolen mukaan alueella vuosina 2001 2010, N. Miehet 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Liikenne, kevyt 1 062 541 586 434 4 939 1 892 1 519 485 11 460 Liikenne, moottoriajoneuvot 2 861 505 1 918 2 182 8 100 3 139 1 496 302 20 500 Kaatumis- ja putoamistapaturma 3 883 748 4 632 5 380 45 818 36 102 54 755 38 440 189 760 Veteen vajoaminen 15 <5 52 59 123 57 11 <5 320 Hengitystä estävät tapaturmat 82 <5 66 5 113 40 70 8 380 Tulipalo 35 <5 130 291 1 049 492 387 53 2 440 Paleltuminen <5 <5 7 20 322 133 91 18 590 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 154 44 13 79 212 102 113 79 800 Alkoholimyrkytys 271 <5 92 7 52 11 5 <5 440 Muu tapaturma 3 347 937 3 302 3 549 21 822 11 015 20 996 52 145 117 110 Yhteensä 11 710 2 780 10 800 12 010 82 550 52 980 79 440 91 530 343 800 Naiset 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Liikenne, kevyt 1 674 38 206 750 2 343 901 3 329 541 9 780 Liikenne, moottoriajoneuvot 486 237 1 376 709 2 977 755 1 708 357 8 610 Kaatumis- ja putoamistapaturma 2 575 530 1 360 1 789 19 786 24 190 83 603 212 504 346 340 Veteen vajoaminen 5 <5 <5 <5 62 <5 17 <5 90 Hengitystä estävät tapaturmat 30 <5 <5 16 43 18 211 70 390 Tulipalo 25 <5 24 21 646 260 132 151 1 260 Paleltuminen <5 <5 <5 <5 32 20 28 17 100 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 363 5 60 37 227 134 152 420 1 400 Alkoholimyrkytys 328 <5 <5 15 6 6 <5 <5 360 Muu tapaturma 2 630 446 1 451 2 054 13 961 8 752 16 433 14 352 60 080 Yhteensä 8 120 1 260 4 480 5 390 40 080 35 040 105 610 228 410 428 400 Yhteensä 19 830 4 040 15 280 17 400 122 630 88 020 185 060 319 950 772 200 14

Vuoden aikana hoitoon tulleiden potilaiden määrä on pienempi kuin vuoden aikana alkaneiden hoitojaksojen määrä. Tämä johtuu siitä, että joitakin vammoja tarvitsee hoitaa sairaalassa useamman kerran. Usein potilas myös siirretään esimerkiksi yliopistollisesta keskussairaalasta aluesairaalaan tai terveyskeskuksen vuodeosastolle jatkohoitoon. Lukumäärä 0 5000 10000 15000 Hoitojaksoja Potilaita 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Kuvio 6. Tapaturmien ja väkivallan hoidosta syntyneet hoitojaksot ja hoidetut potilaat alueella vuosina 2001 2010, N. 15

Hoitokäytännöt muuttuvat. Hoitojaksot lyhenevät ja osa aiemmin vuodeosastohoitoa vaatineista hoidoista tapahtuu polikliinisesti avohoitona. Vanhemman väestön hoitojaksot ovat usein pitkiä ja katkeavat useampaan lyhytkestoisempaan hoitojaksoon eri hoitopaikassa. Hoitojakson pituus ei siis suoraan kerro vamman vakavuudesta. Joka tapauksessa pitkien hoitojaksojen lukumäärä/osuus kuvaa vakavien tapaturmien kehitystä. Prosenttia (%) 0 10 20 30 40 50 1 vuorokausi 8 vuorokautta tai enemmän 2-7 vuorokautta 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Kuvio 7. Tapaturmien ja väkivallan hoidosta syntyneiden hoitojaksojen jakauma hoitojakson pituuden mukaan alueella vuosina 2001 2010, %. Taulukko 6. Tapaturmien ja väkivallan aiheuttamat hoitojaksot kymmenen vuoden aikana vahinkotyypin ja hoitojakson pituuden mukaan alueella vuosina 2001 2010, N. 1 päivä 2-7 päivää 8- päivää Yhteensä % Liikenne, kevyt 1 723 1 087 537 3 347 3 Liikenne, moottoriajoneuvot 1 776 1 164 798 3 738 4 Kaatumis- ja putoamistapaturma 20 574 20 027 13 738 54 339 57 Veteen vajoaminen 25 17 16 58 0 Hengitystä estävät tapaturmat 163 35 23 221 0 Tulipalo 119 132 128 379 0 Paleltuminen 23 39 30 92 0 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 433 166 61 660 1 Alkoholimyrkytys 570 28 6 604 1 Muu tapaturma 18 309 9 400 4 518 32 227 34 Yhteensä 43 715 32 095 19 855 95 665 100 16

Taulukko 7. Sairaalat, joissa alueen asukkaat on hoidettu vuonna 2010, N. vähintään 10 potilasta vuonna 2010, hoitopäivät laskettu vuoden alusta. Yhdellä palveluntuottajalla voi olla useita toimipaikkoja, lisätietoja http://www.stakes.fi/fi/tilastot/toimipaikat/toimipaikkakoodit.htm Palveluntuottaja Hoitojaksoja Potilaita Hoitopäiviä Hoitopäiviä / hoitojaksoja 50200 - HELSINGIN YLIOPISTOLLINEN KESKUSSAIRAALA 6 912 6 166 29 355 4.2 90152 - HELSINGIN KAUPUNGIN TERVEYSVIRASTO 2 893 2 180 58 301 19.2 60611 - DIACOR SAIRAALA 510 496 512 1.0 60605 - DEXTRA MUNKKIVUOREN LÄÄKÄRIKESKUS OY:N SAIRAALA 474 458 474 1.0 60626 - SAIRAALA MEHILÄINEN HELSINKI 429 416 440 1.0 60702 - SAIRAALA LASERI OY 310 300 312 1.0 60738 - LÄÄKÄRIKESKUS ARS MEDICINA 148 140 148 1.0 40312 - MIKKELIN KESKUSSAIRAALA 14 14 32 2.3 40415 - VÄSTRA NYLANDS SJUKVÅRDSOMRÅDE / VÄSTRA NYLANDS SJUKHUS 14 14 41 2.9 65953 - HOIVASAIRAALA 109 104 3 745 30.4 60613 - INVALIDISÄÄTIÖ/SAIRAALA ORTON 134 108 219 1.6 40318 - PÄIJÄT-HÄMEEN KESKUSSAIRAALA 10 10 14 1.4 60688 - OULUNKYLÄN KUNTOUTUSSAIRAALA 162 78 10 064 54.7 40301 - ETELÄ-KARJALAN KESKUSSAIRAALA 3 3 5 1.7 40401 - PORVOON SAIRAANHOITOALUE / PORVOON SAIRAALA 12 11 40 3.3 50290 - TAMPEREEN YLIOPISTOLLINEN SAIRAALA 13 11 31 2.2 60601 - AHTILAN TOIPILASSAIRAALA 65 63 4 610 60.7 60621 - INVALIDILIITON KÄPYLÄN KUNTOUTUSKESKUS /SYNAPSIA 68 65 2 132 30.5 40426 - HYVINKÄÄN SAIRAANHOITO-ALUE/ HYVINKÄÄN SAIRAALA 4 4 19 4.8 60617 - KAUNIALAN SOTAVAMMASAIRAALA 126 50 9 113 59.6 50230 - TYKS / RAISION SAIRAALA 14 13 23 1.6 40304 - POHJOIS-KARJALAN KESKUSSAIRAALA 16 15 38 2.4 40405 - LOHJAN SAIRAANHOITOALUE/ LOHJAN SAIRAALA 11 11 27 2.5 40309 - KANTA-HÄMEEN KESKUSSAIRAALA 5 5 7 1.4 40314 - KYMENLAAKSON KESKUSSAIRAALA 6 6 9 1.5 40317 - SEINÄJOEN KESKUSSAIRAALA 12 12 29 2.2 40302 - KESKI-SUOMEN KESKUSSAIRAALA 17 17 22 1.3 50250 - KUOPION YLIOPISTOLLINEN SAIRAALA 19 15 40 2.1 40305 - SAVONLINNAN KESKUSSAIRAALA 5 5 17 3.4 40311 - LAPIN KESKUSSAIRAALA 19 19 48 2.5 40404 - KUUSANKOSKEN ALUESAIRAALA 2 2 5 2.5 50275 - OULUN YLIOPISTOLLINEN SAIRAALA 19 19 53 2.8 60608 - EIRAN SAIRAALA / EIRA SJUKHUS 30 28 102 3.4 40313 - SATAKUNNAN KESKUSSAIRAALA 7 6 26 3.7 90614 - FORSSAN SEUDUN TERVEYSKESKUS 40308 - ÅLANDS CENTRALSJUKHUS 6 6 17 2.8 40307 - VAASAN KESKUSSAIRAALA / CENTRALSJUKHUSET I VASA 6 6 12 2.0 40315 - KESKI-POHJANMAAN KESKUSSAIRAALA 3 3 9 3.0 40406 - LOIMAAN ALUESAIRAALA 1 1 1 1.0 17

Tapaturmatyypit Luokittelemalla hoitojaksoja taustamuuttujien mukaan, päästään lähemmäksi niitä väestöryhmiä ja tapaturmien sattumispaikkoja, joihin ennaltaehkäiseviä toimia tulisi suunnata. Sairaalahoitoja koskevista taulukoista ja kuvioista puuttuvat tiedot polikliinisesti hoidetuista potilaista, näin ollen vain varovaisia tulkintoja voidaan tehdä. Esimerkiksi liikuntatapaturmat, joita suomalaisille sattuu yli 300 000 vuosittain, ovat useimmiten polikliinisesti hoidettuja eivätkä siten näy raportin luvuissa. Tapaturmatyyppi ilmaisee tapaturmaan liittyneen toiminnon tai tapahtumapaikan. Valtakunnallisen tilastoaineiston käyttöä hankaloittaa, jos tieto tapaturmatyypistä on sairaalassa jätetty merkitsemättä tai se on kirjattu ehkäisevän työn kannalta vähän informaatiota sisältävään luokkaan muu tai määrittämätön tapaturma. Kaksi viimeksi mainittua luokkaa ovat edelleen liian suuria. Ehkäisevän työn kannalta olisi tärkeää, että sairaaloissa tuotetun tiedon laatu paranisi. Ehkäisevää työtä tekevien tulisi neuvotella aineistosta terveydenhuollon toimijoiden kanssa. Useissa sairaaloissa kirjaamistarkkuus onkin parantunut vuosituhannen vaihteesta. Prosenttia (%) 0 10 20 30 40 50 Kirjattu muu tai määrittämätön, pelastusalue Kirjattu muu tai määrittämätön, koko maa Tapaturmatyyppiä ei kirjattu, pelastusalue Tapaturmatyyppiä ei kirjattu, koko maa 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Kuvio 8. Tapaturmatyypin kirjaamisaktiivisuus alueella ja koko maassa vuosina 1999 2010, %. 18

Alla esitetään kuva siitä, miten alueen asukkaille sattuneet tapaturmat jakautuvat kotona, urheilu- ja liikuntatilanteissa, liikennealueella, työssä tai päiväkodissa/koulussa sattuviin tapaturmiin (kuvio 9). Tämä tieto tallennetaan sairaalassa potilaan hoidon yhteydessä. Seuraavalla sivulla esitetty kuvio 10 kuvaa saman asian koko maassa. Tapausten lukumäärä 0 2000 4000 6000 8000 Muu vapaa-ajan tapaturma Kotitapaturma Kirjattu muu tai määrittämätön Liikenne Ei kirjattu Urheilu- tai liikuntatapaturma Työtapaturma tai työhin liittyvä ulkoinen tekijä Tapaturma sairaalassa tai sairaalaoloihin liittyvä ulkoinen tekijä Tapaturma koulussa tai päiväkodissa 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Kuvio 9. Tapaturmatyypit alueella vuosina 1999 2010, N. 19

Tapausten lukumäärä 0 10000 20000 30000 40000 Kotitapaturma Muu vapaa-ajan tapaturma Kirjattu muu tai määrittämätön Liikenne Urheilu- tai liikuntatapaturma Työtapaturma tai työhön liittyvä ulkoinen tekijä Ei kirjattu Tapaturma sairaalassa tai sairaalaoloihin liittyvä ulkoinen tekijä Tapaturma koulussa tai päiväkodissa 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Kuvio 10. Tapaturmatyypit koko maassa vuosina 1999 2010, N. Taulukko 8. Tapaturman aiheuttamat hoitojaksot tapaturmatyypin mukaan vuosina 1999 2010 alueella. Tapaturmatyyppiä ei kirjattu 30 203 Liikenne 8 213 Kotitapaturma 23 064 Urheilu- tai liikuntatapaturma 4 723 Muu vapaa-ajan tapaturma 29 981 Tapaturma sairaalassa tai sairaalaoloihin liittyvä ulkoinen tekijä 2 065 Työtapaturma tai työhön liittyvä ulkoinen tekijä 2 962 Tapaturma koulussa tai päiväkodissa 564 Muu tai määrittämätön tapaturmatyyppi 15 243 20

6 TAPATURMAT KUNNITTAIN Alueen asukkaiden ikärakenne vaikuttaa tapaturmien ja väkivallan määrään. Eroihin voivat vaikuttaa myös muut tekijät kuten työllisyys, kevyen liikenteen väylästöt, alueella toimivien työnantajien työturvallisuudesta huolehtiminen, elämän aikana saatu turvallisuusneuvonta, alkoholin käyttö jne. Pääsääntöisesti näitä alueen eroihin vaikuttavia taustatekijöitä ei vertailuluvuissa voida ottaa huomioon. Eroja selittäviä syitä tulee kuitenkin pohtia, kun mietitään paikallisen turvallisuustyön tavoitteita. Kun halutaan vertailla poikkeavatko alueelliset luvut siitä, mitä niiden oletettaisiin koko Suomen lukuihin perustuvien tietojen perusteella olevan, voidaan ikä- ja sukupuolirakenteesta johtuvia eroja ottaa huomioon vakiointimenettelyllä. Vakiointimenettelynä on käytetty epäsuoraa vakiointia. Epäsuorassa vakiointimenettelyssä lasketaan ensin alueelle odotettu lukumäärä tapahtumia sillä oletuksella, että alueen tapahtumatiheys (esimerkiksi kuolleisuus) ikäryhmittäin ja sukupuolittain olisi samanlainen kuin koko Suomessa. Tämän jälkeen verrataan alueella todellisuudessa havaittua tapahtumamäärää alueelle odotettuun tapahtumamäärään. Menetelmät on kuvailtu tarkemmin verkossa löytyvässä menetelmäselosteessa 9. Esimerkki 1: Jos taulukossa on luvun perässä prosenttiluku +10%, se tarkoittaa, että alueella on kyseisen tyyppisiä tapahtumia 10 prosenttia odotettua enemmän. Esimerkki 1.1: Hoitojaksojen määriä sisältävässä taulukossa lukee liikennetapaturma -sarakkeessa 712-27%. Tulkinta: kuntalaisilla on ollut 712 liikennetapaturmaksi kirjattua hoitojaksoa, mikä on 27% vähemmän kuin koko Suomen lukujen perusteella olisi odotettu. Esimerkki 1.2: Hoitopäivien määriä sisältävässä sarakkeessa on luku 6539 +33%. Tulkinta: kuntalaisille on kertynyt tarkasteluajanjaksolla 6539 hoitopäivää, mikä on 33% enemmän kuin koko Suomen lukujen perusteella olisi odotettu. Esimerkki 2: Jos taulukossa luvun perässä ei ole lisäksi prosenttilukua vaan sen tilalla symboli -, se tarkoittaa, että poikkeama odotetusta luvusta on niin pieni, ettei se riittävän paljon ylitä arvioitua satunnaisuudesta johtuvaa vaihtelua (eli poikkeama ei ole tilastollisesti merkitsevä). Huomautus 1: Vaikka ero odotettuun määrään nähden olisi tilastollisesti merkitsevä, on hyvä pohtia kuinka suuri käytännön merkitys sillä on. Tilastollisesti merkitsevä ei (aina) tarkoita käytännössä merkittävää. Esimerkiksi 100% odotettua enemmän silloin, kun hoitojaksojen määrä on 15 ei välttämättä ole yhtä painava tulos kuin 50% odotettua enemmän hoitojaksojen määrän ollessa 15 000. Huomautus 2: Jos taulukossa luvun perässä on symboli *, se tarkoittaa, että tilastollista merkitsevyyttä ei ole voitu luotettavasti laskea. Tällöin kyse on yleensä pienistä havainto- tai väestömääristä. 9 http://www.thl.fi/tapaturmat/alueraportit menetelmäseloste 21

Taulukko 9. Tapaturmien ja väkivallan aiheuttamat hoitojaksot, potilaat, hoitopäivät ja kuolemat 10 11 12 viiden vuoden aikana, 2006-2010. Kunta Hoitojaksoja Potilaita Hoitopäiviä Hoitopäiviä/ hoitojaksoja Kuolleita Koko alue 63 570-8% 40 350-6% 615 060-9.5 2 230 - Helsinki 63 570-8% 40 351-6% 615 055-9.5 2 228-10 Taulukon lukujen jälkeen esiintyvät prosenttiluvut kertovat vertailutiedon koko Suomeen nähden (ks. s. 21). 11 Jos taulukossa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin vertailulukuun liittyvää merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tällaisessa tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 12 Jos taulukossa esiintyy symboli -, se tarkoittaa, että vertailun tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä. 22

Taulukko 10. Tapaturman ja väkivallan aiheuttamat hoitojaksot vahinkotyypin mukaan viiden vuoden 13 14 15 aikana, 2006-2010. Kunta Liikennetapaturma Kaatumis- ja putoamistapaturma Väkivalta (itse tai toisen aiheuttama) Muu tapaturma Tietoa ei kirjattu Yhteensä Koko alue 3 860-29% 29 620-8% 2 820-22% 18 590-8% 8 680 +15% 63 570-8% Helsinki 3 864-29% 29 620-8% 2 817-22% 18 590-8% 8 683 +15% 63 570-8% 13 Taulukon lukujen jälkeen esiintyvät prosenttiluvut kertovat vertailutiedon koko Suomeen nähden (ks. s. 21). 14 Jos taulukossa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin vertailulukuun liittyvää merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tässä tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 15 Jos taulukossa esiintyy symboli -, se tarkoittaa, että vertailun tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä. 23

Taulukko 11. Kaatumisen tai putoamisen aiheuttamat hoitojaksot viiden vuoden aikana, 16 17 18 2006-2010. Kunta Kaatuminen jäätai lumikelillä Kaatuminen samalla tasolla Kaatuminen tai putoaminen portailla tai portailta Muu putoaminen tai hyppääminen Määrittämätön kaatuminen tai putoaminen Yhteensä Koko alue 3 010-7% 20 700-8% 1 370-1 590-37% 2 920 +13% 29 590-8% Helsinki 3 008-7% 20 698-8% 1 372-1 588-37% 2 920 +13% 29 590-8% 16 Taulukon lukujen jälkeen esiintyvät prosenttiluvut kertovat vertailutiedon koko Suomeen nähden (ks. s. 21). 17 Jos taulukossa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin vertailulukuun liittyvää merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tällaisessa tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 18 Jos taulukossa esiintyy symboli -, se tarkoittaa, että vertailun tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä. 24

Kunta Taulukko 12. Tapaturman aiheuttamat hoitojaksot tapaturmatyypin mukaan viiden vuoden aikana, 19 20 21 2006-2010. Kotitapaturma Urheilu- tai liikuntatapaturma Muu vapaaajan tapaturma Työtapaturma tai työhön liittyvä ulkoinen tekijä Muu tapaturma Tietoa ei kirjattu Yhteensä Koko alue 13 930-19% 2 500-8% 18 650 +30% 1 790-36% 23 350-20% 3 360 +13% 63 570-8% Helsinki 13 932-19% 2 501-8% 18 648 +30% 1 789-36% 23 348-20% 3 356 +13% 63 570-8% 19 Taulukon lukujen jälkeen esiintyvät prosenttiluvut kertovat vertailutiedon koko Suomeen nähden (ks. s. 21). 20 Jos taulukossa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin vertailulukuun liittyvää merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tällaisessa tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 21 Jos taulukossa esiintyy symboli -, se tarkoittaa, että vertailun tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä. 25

Taulukko 13. Tapaturman ja väkivallan aiheuttamat hoitojaksot iän mukaan MIEHILLÄ, 22 23 24 viiden vuoden aikana vuosina 2006-2010. Kunta 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Koko alue 2 640-17% 560-17% 1 900-21% 2 480-20% 11 680-10% 4 470-9% 4 440-6% 3 180-31 360-10% Helsinki 2 644-17% 563-17% 1 904-21% 2 479-20% 11 676-10% 4 474-9% 4 443-6% 3 179-31 360-10% 22 Taulukon lukujen jälkeen esiintyvät prosenttiluvut kertovat vertailutiedon koko Suomeen nähden (ks. s. 21). 23 Jos taulukossa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin vertailulukuun liittyvää merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tällaisessa tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 24 Jos taulukossa esiintyy symboli -, se tarkoittaa, että vertailun tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä. 26

Taulukko 14. Tapaturman ja väkivallan aiheuttamat hoitojaksot iän mukaan NAISILLA, viiden 25 26 27 vuoden aikana vuosina 2006-2010. Kunta 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Koko alue 1 770-10% 300-23% 960-26% 1 220-16% 6 900-7% 4 350-6 650-7% 10 060-32 210-6% Helsinki 1 771-10% 302-23% 958-26% 1 221-16% 6 901-7% 4 349-6 652-7% 10 058-32 210-6% 25 Taulukon lukujen jälkeen esiintyvät prosenttiluvut kertovat vertailutiedon koko Suomeen nähden (ks. s. 21). 26 Jos taulukossa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin vertailulukuun liittyvää merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tällaisessa tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 27 Jos taulukossa esiintyy symboli -, se tarkoittaa, että vertailun tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä. 27

Sairaalahoitojen kustannukset Pitkät ja ketjuuntuneet hoitojaksot ovat merkittävä taloudellinen taakka kunnille. Useimmat tapaturma- ja väkivaltapotilaat hoidetaan kirurgian erikoisalalla. Vuonna 2006 Suomessa kirurgian erikoisalan hoitojaksot kestivät keskimäärin 3,5 vuorokautta. Kirurgian erikoisalalla tapahtuneen hoitojakson keskimääräinen kustannus oli 3117 euroa 28. Taulukossa 15 esitetyt luvut ovat arvioita, jotka perustuvat koko Suomesta laskettuihin diagnoosiryhmäkohtaisiin hoitokustannuksiin. Luvut eivät siis suoraan kerro alueen todellisia, toteutuneita kustannuksia, mutta ne antavat viitteitä kustannusten suuruusluokasta. Lisätietoja käytetystä laskentamentelmästä PERFECT-hankkeen menetelmäraportissa. 29 On myös huomioitava, että esitetyissä luvuissa on mukana vain erikoissairaanhoidon osuus, huomattava osa tapaturmien kustannuksista syntyy perusterveydenhuollossa ja sairauspoissaoloina. Taulukko 15. Tapaturman ja väkivallan aiheuttamien hoitojaksojen kustannukset vuonna 2010. Alue Hoitojaksojen kustannukset (tuhatta euroa) Koko Suomi 640 065 Koko alue 60 145 Helsinki 60 145 Alue Hoitojaksojen kustannukset (tuhatta euroa) 28 Hujanen T, Kapiainen S, Tuominen U, Pekurinen M (2008): Terveydenhuollon yksikkökustannukset Suomessa vuonna 2006. Stakesin työpapereita 3/2008. 29 Peltola M, Juntunen M, Häkkinen U, Linna M, Rosenqvist G, Seppälä T, Sund R: PERFECT-Menetelmäraportti, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2/2009 http://info.stakes.fi/perfect/fi/ajankohtaista/index.htm 28

7 SAVUSTA, TULESTA JA LIEKEISTÄ VAMMAUTUMINEN Tulipaloihin liittyvät tehtävät ovat merkittävä osa pelastuslaitosten arkea. Tässä osiossa tarkastellaan savun, tulen tai liekkien 30 aiheuttamia henkilövahinkoja koko Suomessa, kun henkilövahingon vakavuusasteena on kuolema tai vähintään sairaalan vuodeosastohoitoa (ml. päiväkirurginen hoito) vaatinut tapaturma. Lisäksi kuviossa 11 kuvataan aikasarjan avulla tapaturmaisten tulipalojen johdosta tehtyjen hoitopäivien ja potilaiden määriä alueella kymmenen vuoden ajanjaksolla 2001-2010. Tapaturmaisesti tulipaloissa kuolleiden lukumäärä on ollut 50 ja 140 uhrin välillä vuosittain vuosien 1952-2007 aikana Suomessa 31. Kuolemien lisäksi sairaalahoitoihin joutuu vuosittain moninkertainen määrä henkilöitä. Savusta ja tulesta loukkaantuneiden ja kuolleiden määrä ja loukkaantumisten hoitoon tarvittujen hoitopäivien määrä vaihtelee iän ja sukupuolen mukaan. Avohoidossa hoidettuja henkilövahinkoja ei tässä raportissa ole voitu huomioida, mutta on tiedossa, että niiden määrä ylittää tässä raportissa mainitut lukumäärät. Taulukko 16. Palokuolemat ikäryhmittäin vuosina 2007-2009 ja 2010 koko maassa, kokonaismäärät (N) ja kokonaismäärät suhteutettuna miljoonaa asukasta kohti vuodessa (N/inh). Lähde: Kokki E (2011): Palokuolemat ja ihmisen pelastamiset tulipaloissa 2007-2010. B-sarja: tutkimusraportit 3/2011. Pelastusopisto. Ikäryhmä Palokuolleet 2007-2009 Palokuolleet 2010 N N / inh N N / inh 0-9 3 1.7 1 1.7 10-19 10 5.2 1 1.6 20-29 12 6.0 6 9.0 30-39 21 10.8 2 3.1 40-49 42 18.7 16 21.7 50-59 73 30.8 15 19.6 60-69 81 44.8 20 30.5 70-79 34 28.8 10 24.7 80-89 20 33.5 9 41.7 90+ 2 22.0 0 0.0 Yhteensä 299 18.8 80 14.9 30 Ilmaisulla halutaan tehdä ero varsinaisiin rakennuspaloihin, sillä terveydenhuollon rekistereistä saatava tieto kertoo pääasiallisesti vammautumisen mekanismin, mutta harvoin tapahtumapaikan. Loukkaantumisia koskevat luvut eivät siis kuvaa yksinomaan rakennuspaloissa loukkaantuneita, vaan niitä, joille loukkaantumisen syyksi on merkitty savu, tuli tai liekit. 31 Kokki E, Jäntti J (2009): Vakavia henkilövahinkoja aiheuttaneet tulipalot 2007-2008. B-sarja: tutkimusraportit 2/2009. Pelastusopisto. 29

Taulukko 17. Savun, tulen ja liekkien aiheuttamat hoitojaksot miehillä ja naisilla ikäryhmittäin vuosina 2001-2010 koko maassa, N. Miehet Naiset Yhteensä 0-9 158 62 220 10-19 390 69 459 20-29 411 82 493 30-39 429 89 518 40-49 574 169 743 50-59 582 193 775 60-69 350 165 515 70-79 192 113 305 80-89 76 103 179 90+ 6 18 24 Yhteensä 3 168 1 063 4 231 Taulukko 18. Savun, tulen ja liekkien aiheuttamat hoitopäivät miehillä ja naisilla ikäryhmittäin vuosina 2001-2010 koko maassa, N. Miehet Naiset Yhteensä 0-9 729 187 916 10-19 2 758 344 3 102 20-29 3 003 640 3 643 30-39 3 848 594 4 442 40-49 5 753 1 659 7 412 50-59 6 091 1 909 8 000 60-69 4 125 1 812 5 937 70-79 2 749 1 441 4 190 80-89 521 1 092 1 613 90+ 175 139 314 Yhteensä 29 752 9 817 39 569 Hoitopäiviä 0 100 200 300 400 500 600 Hoitopäivät 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Kuvio 11. Savun, tulen ja liekkien aiheuttamat hoitopäivät alueella vuosina 2001-2010. 30

Piste tapaturmille! -verkkopalvelu www.tapaturmat.fi Tietoa ja työvälineitä ammattilaisille tapaturmien ehkäisyyn ja turvallisuuden edistämiseen 31