SUOMEN SHAKKI HARRI HURME - EERO RAASTE. Valkea päätti pelin voimasiirrolla. N:06

SUOMEN SHAKKI HARRI HURME - EERO RAASTE Valkea päätti pelin voimasiirrolla. Sivu 214. 1978 N:06

210 SUO M E N NUORTEN KILPAILUJA Tanskan avoin mestaruus, Ribe 24.6-3.7: Mukana oli 34 pelaajaa kymmenestä maasta. Tuloksia: D.Cummings (Englanti) ja E.Pedersen (Tanska) 7/9, T.Ernst (Ruotsi), M.Reinert (Tanska) ja M.Andersen (Tanska) 6, J.O. Fries-Nielsen (Tanska), E.Eqsing (Tanska), A.Norris (Skotlanti), W.Beckemeyer (L-Saksa) ja P.Hansen (Tanska) 5!, K.JÖrgensen (Tanska), B.Neuenschwander (Sveitsi) ja P. Mortensen (Tanska) 5, 21.-25. Yrjö Raivio 4. ECI-turnaus, Sas van Gent, 11.-19.8: Erik Pedersen (Tanska) 7/9, A.McCarthy (Irlanti) 6~, G.Boer (Alankomaat) ja B.Svensson (Ruotsi) 6, 3x5}, 8.-12. Martti Laur n 5. SSL:n nuorten ja varhaisnuorten mestaruuskilpailut, Helsinki 7.-13.8: Nuoret: Jörn Starck (G) 6~!7, Vel i-matti Freund (EspSK) 5~, Jouni Syrjänen (MatSK) 4!, Riku Rantanen (TSY) 4 (25~), Ilkka Hartio (KuoSM) 4 (22), Pekka Kauppala (Lautt SK) 3~ (29~), Jyrki Raina (KuoSM) 3~ (26), Timo Paukku (KuoSM) 3~ (24), Markku Eronen (KuoSM) 3~ (22), Pekka Pietinen (SSK) 3~ (21), Juha Rajakari (EtVaS) 3, Pekka Halonen (KuoSM) 2~ (18~), Eero Ahokas (SSK) 2~ (17~) Kai Kosonen (KuoSM) 2, Stefan Hörhammer (HSK) li ja Jori Mäenpää (VanTS) O. Varhaisnuoret: Jorma Kekki (SSK) 5i/7, Martti Kauppinen (MatSK) 4i (28), Mika Ebeling (KokkSK) 4i (23~, 14,50), Timo Rönnqvist (VanTS) 4~ (23i, 14,25), Seppo Karasmäki (EspSK) 4 (22), Jarmo Sikkilä (YlivSK) 4 (21), Juha Montonen (MatSK) 3i (2n), Petri Kekki (SSK) 3~ (26, 12,00), Panu Laine (Mat SK) 3} (26, 11,25), Kari Rauramaa (MatSK) 3, Harri Korhonen (LappSK) 2L Kai Muttilainen (TaSK) 2 (25~), Jarmo ~101arius (MatSK) 2 (23) ja Markku Saari kangas (MatSK) 2 (21i). Lukiojoukkueiden PM-kilpailut, Oslo 17-19.8: 1. Tanska xx 3 2 4~ 9~ 2. Ruotsi 2 xx 3 4} 9~ 3. Suomi 3 2 xx 4 9 4. Norja } 1 1 xx 2 Suomea edusti Vantaanjoen lukio: Ilarkku Henttinen 2~/3, Juha Nevalainen i, Juha Rajakari 2, Mauri Aalto li ja Eero Ahokas 2l. Peruskoulujoukkueiden PM-kilpailut, Espoo 25.-27.8: 1. Islanti xx 4 4 5i 3~ 5~ 22! 2. Tanska 2 xx 3~ 3} 4 6 19 3. Suomi I 2 2~ xx 3~ 4~ 5 1 n 4. Norja i 2~ 2i xx 3} 4 13 5. Ruotsi 2i 2 H 2~ xx 4 12i 6. Suomi II ~ 0 1 2 2 xx 5} Suomen ykkösjoukkueena oli Tapiolan koulu ja kakkosjoukkueena Viherlaakson koulu. Voittajajoukkueessa pelasivat J.Hjartarson 5/5!, A.Arnason 3i, P.Thorhallsson 4L L.Johannesson 3, G.Runarsson 3~ ja M.Thorvaldsson 3. SHAKKI KILPAILUTULOKSIA Kaakkois-Suomen Shakkipiirin joukkuemestaruusturnaus helmi-huhtikuu 1978: 1. Kotkan TS xx 3 3~ 4 3 13~ 2. Lappeenrannan SK 2 xx 3} 3 4 122 3. Karhulan TS H H xx 3 3 9 4. Shakki-66, Hamina 1 2 2 xx 2i n 5. Inkeroisten SK 2 1 2 2~ xx 7~ Voittajajoukkue: Olli Valtavaara 2~/4, Johnny Lindström 3/4, Seppo Pajukari 4/4!, Teuvo Antin 1/3 ja Markku Aaltonen 3/3, varalla Matti Haapasalo 0/1. Kaakkois-Suomen Shakkipiirin joukkuepikapelimestaruus, ~lyl1ykoskl 8.4.1978: 1. Kotkan TS I 46~, 2. Lappeenrannan SK 46~, 3. Kouvolan SK 4~, 4. Karhulan TS 351, 5. Inkeroisten SK I 35, 6. Haminan Shakki-66 33, 7. Kotkan TS 11 26~, 8. Inkeroi sten SK II 22~ ja 9. Kotkan TS 111 1~. Voittajajoukkue: Olli Valtavaara 91/16, Seppo Pajukari 15, Johnny Lindström 11 ja ~1atti Haapasalo 11. Kotkan mestaruusturnaus 20.-22. ja 27.-28.5: 1 Kalevi Kaunonen KarhTS x 1 1 1 1 1 6 2 Pauli Marttinen KarhTS 0 x 1 1 1 1 1 5~ 3 Seppo Pajukari KoTS 0 0 x 1 1 1 0 1 4 4 Johnny Lindström KoTS 0 0 0 x 1 1 1 1 4 5 011 i Valtavaara KoTS 0 0 0 x 1 1 1 3~ 6 Martti Mujunen KarhTS 2 i 0 0 0 x 1 1 3 7 Reijo Seppälä Shakki-66 0 0 1 0 0 0 x 1 2 8 Toivo Tohmo KarhTS 0 0 0 0 0 0 0 x 0 B-ryhmä: Juhani Dufva 3}/5, Emil Valkonen, Veikko Kiviharju ja Ilari Heinilä 3, Väinö Tani 2~ ja Pertti Nieminen O. Pelinäyte: Englantilainen peli (R35a) Pauli Marttinen - Kalevi Kaunonen 1 c4 e5 2 93 c6 3 Lg2 d6 4 d4 Dc7 5 Rc3 Le7 6 Rf3 Rf6 7 0-0 0-0 8 Lg5 Te8 9 d5 c5 10 e4 Rbd7 11 h3 Rf8 12 Rh4 a6 13 Rf5 Ld8 14 Df3 Tb8 15 a4 Rg6 16 h4 Rf8 17 Khl Kh8 18 Tgl b6 19 94 Rg8 20 Lxd8 Dxd8 21 g5 Rg6 22 Re2 Lxf5 23 exf5 Rxh4 24 Og4 Rxg2 ~ Txg2 f6 26 f4 Tb7 27 Th2 h6 28 Ta3 exf4 29 Rxf4 Te1+ 30 Kg2 fxg5 31 093 Te4 32 R96+ Kh7 33 Te3 Txe3 34 Dxe3 Df6 35 De6 Tf7 36 0-1 Päijät-Hämeen Shakkipiirin mestaruus 1978: 1. J.Timonen x 1 ~ 1 1 1 1 1 1 8 2. K.Ailama 0 x 1 1 1 1 1 1 1 1 8 3. E.Lipsanen ~ 0 x 1 1 1 1 1 1 1 7~ 4. S.Riihimäki 0 0 0 x ~ 1 1 1 1 1 5~ 5. V.Vehkalahti 0 0 0 ~ x 1 0 1 1 1 4i 6. K. Kanervo 0 0 0 0 0 x 1 i 1 1 3} 7. P.Halme 0 0 0 0 1 0 x 0 1 ~ 2~ 8. K.Miettinen 0 0 0 0 0 ~ 1 x ~ 0 2 9. J.Tolonen i 0 0 0 0 0 0 i x 1 2 10. T.Granlund 0 0 0 0 0 0 i 1 0 x 1~ Jatko-ottelu: Jorma Timonen-Kari Ailama 2-1. Maarianhaminan mestaruus: 1.BO Boström 7/8, 2. E.Lähde 5L 3. B.Andersson 4~. 1.. i I Paatoimittaja uot/len 1-1 A.( K I ESKO NUUTILAINEN Murtokatu 3 B 52 04400 JÄRVENPAA Duhelin 289120 N:o 6 Suomen Keskusshakkiliiton, Suomen Shakkiliiton, Työväen Shakkiliiton, Suomen KirjeshakkIliiton ja Suomen Tehtäväniekkain äänenkannattaja Postisiirtotilin n:o 413005-7 Taloudenhoitaja SEIJA NUUTILAINEN Murtokatu 3 B 52 04400 JARVENPAA puhelin 289120 Pankki: Hei Suom Sp - Pohjantalon konttori UUDISTA SUOMEN SHAKIN TILAUKSESI AJOISSA Taas on aika uudistaa Suomen Shakin tilaus ensi vuodeksi. Kätevimmin se käy tämän numeron välissä olevalla tilillepanokortilla. Ensi vuonna Suomen Shakki maksaa hiukan enemmän kuin tänä vuonna - kuten kaikki muutkin lehdet. Tilaushinta on 45 mk. Lehti ilmestyy kahdeksan kertaa vuodessa kuten aikaisemminkin. Samalla julistamme pikatilauskilpailun: Arvomme 12 ulkomaisen shakkilehden vuosikertaa kaikkien niiden kesken, jotka maksavat tilauksensa viikon kuluessa tämän numeron ilmestymi sestä. Uusille tilaajille tarjoamme lisäetuna tämän vuoden numerot 7 ja/tai 8 ilmaiseksi, jos Julkaisutoimikunta LEO LAHDENMÄKI ENSia FRISK SIMO NUOTIO OSMO SÄRKILAHTI tilaus on perillä ennen kyseisen numeron postittami sta. Monien tilaajiemme toivomuksesta on tilillepanokorttiin lisätty nyt myös mahdollisuus kestotilata Suomen Shakki. Kestotilaus tarkoittaa sitä, että Suomen Shakki lähetetään Sinulle automaattisesti, kunnes ilmoitat, ettet enää halua lehteä. Lasku kestotilauksesta lähetetään kunkin kalenterivuoden tammikuussa. Kestotilaamalla Suomen Shakin varmistat, että lehti tulee Sinulle keskeytyksettä eikä Sinun tarvitse miettiä muistitko uudistaa tilauksesi vai et. ESKO NUUTI LAI NEN

212 SUO M E N S H A K K I T SUO M E N S H A K K I 213 I EERO RAASTE YRJö RANTANEN SUOMEN MESTARIKSI Suomen mestaruudesta pelattiin tänä vuonna Ainoa osallistunut Kvr'1, TaSY:n Yrjö Rantanen Helsingissä, Aseman kerholassa 27.5-11.6. oli kilpailun ennakkosuosikki ja näyttikin Järjestävä seura, Pasilan Veturimiesten SK, alussa'vievän koko potin ylivoimaiseen tyyoli tehnyt parhaansa hyvien kilpailuolosuh- liin, kunnes muutama yllättävä häviö jätti teiden luomiseksi onnistuen siinä kilpaili- tilanteen jälleen avoimeksi. Erinomaisesti joita tyydyttävällä tavalla. Pelisali oli startannut oli myös Harri Hurme, jonka hyvä ilmava ja valoisa. Yleisölle oli varattu kunto on ilahduttavasti jatkunut keväästä. erillinen pikapelihuone. Pelien kestäessä Viiden kierroksen jälkeen kärkikaksikolla oli aina kahvia ja virvoitusjuomia saata- oli vain ~ miinusta. Vanhetessaan kilpailu vissa. Miellyttäväksi muistoksi jäi osanot- kuitenkin tasoittui, joskin Hurme ja Rantatajille järjestetty saunailta, joka tarjosi nen olivat kärjessä loppuun asti. Jännitys sopivan rentoutumistuokion tiukkojen pelien -huipentui mestareiden keskinäiseen otteluun lomassa. viimeisellä kierroksella. Hurmeella oli täl- Totuttuun tapaan sujui kilpailu välikohtauk- löin puolen pisteen johto. Tiukka kamppailu sitta, joten tuomarit Mauri Rautio ja Osmo päättyi lopulta Rantasen voittoon kestet- Särki lahti jäivät työtä vaille. tyään yli 7 tuntia. Niin oli Yrjö Rantanen Osanottajisto oli ennakolta melkoisen tasa- saavuttanut ensimmäisen Suomen mestaruutenväki seksi arvioitua, koska mestaruuden Q~- sao lustaja KvM Pertti Pötrtfäinen jätti sairau- Kolmannen sijan jakoivat Ilkka Saren ja Eero äl:m -tä'hlt~osani5tfö-olkeutensa kåyuamffiii:. Raaste, jotka olivat viiden parhaan joukossa Ri4 paltu:re n~l2.äi~träjalsrssäku UTrnrrslllen, myös kaksi vuotta sitten. Ensikertalainen 'Jäi"KYff'rvcfsurusanoma:llie'StarT-orTpoi stunut Juhani Ri kkonen täytti odotukset s i joittu "-j11ttröstärilme. Mi ttaama ton menetys-maamme"- ma 11 a vi i denneks i. -st1-akkie-11intit1-1'-e-;----------,--- Lopputu 1 okset :..._- ELO 1 2 3 4 5 6 7 8 9 0 1 2 3 4 1. Yrjö Rantanen TaSY 2420 x 1 1 ~ 0 0 1 1 1 1 0 1 1 1 9~ 2. Harri Hurme SSK 2310 0 x 0 1 0 1 1 1 1 1 1 2 1 9 3. Il kka Saren SSK 2325 0 1 x ~ 1 ~ 0 1 1 ~ 1 2 8~ 52,50 4. Eero Raaste G 2335 ~ 0 ~ x ~ 0 ~ 2 1 1 1 1 1 1 82 46,75 5. Juhani Rikkonen RiiSY 1 1 0 2 x 0 1 1 0 0 1 1 1 8 6. Thomas Ristoja G 2305 1 0 ~ 1 1 x 0 ~ 1 0 ~ 0 1 7 47,00 7.AnttiPyhälä G 2335 0~0~01xOl111~ 739,50 8. Timothy Binham HSK 2340 0 0 ~ ~ 0 ~ 1 x 0 2 1 1 6t 9. Erkki Turunen KäYS 2320 0 0 1 0 1 0 0 1 x t i 0 6 10. Kaj Kivipelto KS-58 2350 0 0 0 0 1 1 0 ~ ~ x ~ 0 1 5t 11. Veijo Mäki MäSK 1 0 0 0 0 i 0 i 0 t x ~ t 4t 25,75 12. Il kka Kanko HSK 2255 0 0 I! 0 0 1 0 0 i 1 t x i H 25,25 13. Timo Porrasmaa SSK 0 ~ 0 0 0 0 t 0 loi i x 4 14. Georg österman HTS 0 0 toi ~ ~ 0 0 0 0 ~ 0 x 22 RATKAISUPELI Venäläinen peli (E13e) Yrjö Rantanen - Harri Hurme 13. kierros 1 e4 e5 2 Rf3 Rf5 3 Rxe5 d6 4 Rf3 Rxe4 5 d4 d5 5 Ld3 Le7 7 0-0 Re6 8 Tel Lg4 9 e3 f5 10 063 0-0 11 Rbd2 Kh8 12 Dxb7 Tf6 13 Db3 Tg6 14 L6S Rxd2 15 Rxd2 Ld5 16 Rf1 Ra5 17 Da4 e6 18 Le2 Lxe2 19 Txe2 Re4 20 De2 f4 21 f3 Df6 22 b3 Rb6 23 Ld2 e5 24 dxe5 Lxe5+ 25 Khl Rd7 26 Tael Df7 27 Dd3 Tf8 28 e4 Td6 29 exd5 Txd5 30 De4 Rb6 31 De4 h6 32 Le3 Td6 33 b4 Le3 34 Rxe3 fxe3 35 Dxe3 Rd5 36 De5 Rxe3 37 Dxe3 Ta6 38 a3 Td8 39 h3 Tad6 40 Tel Og6 41 De5 Td2 42 Te2 T8d5 43 Df4 Tdl+ 44 Kh2 Tf5 45 068+ RhJ 46 Te8 Dd6+ 47 Dxd6 Txd6 48 T8e7 Ta6 49 T2e3 Td5 50 f4 Kg6 51 Tg3+ Kf5 52 Tgxg? Txa3 53 Tgf7+ Kg6 54 Txal Tb3 55 Tg7+ Kf5 56 Taf7+ Ke4 57 Tg6 h5 58 Te6+ Kd4 59 Tfe7 T61 60 Te5 Td8 61 Txh5 Txb4 62 The5 Tb6 63 Te2 Tf8 64 Td2+ Ke3 65 Tf2 Tbf6 66 Td7 1-0 S ITKEiH HEVOSET Ranskalainen puolustus (EOld) Veijo Mäki - Eero Raaste 13. kierros 1 e4 e6 2 d4 d5 3 Rd2 Re6 4 Rgf3 Rf6 5 e5 Ral 6 R63 Lel 1 L5: Re58 8 Lf4 66 9 h4 La6 I 10 Lxa6 Rxa6 11 De2 Rab8 12 h5 h6 13 Th3 De8 14 Tg3 Lf8 15 e4 e6 16 exd5 exd5 17 Tel Re6 18 Db5 Rdb8 19 Rfd2 Kd7 20 Tge3 De7 21 a3 a6 22 De2 Dd8 23 Dg4 Re7 24 Rfl Rbe6 25 Ld2 Te8 25 Df4 De8 27 Tf3 Rd8 28 Lb4 Txel+ 29 Dxel Ree6 30 Lxf8 Txf8 31 Tg3 Tg8 32 De3 Ke7 33 Dd3 Kbl 34 Dh7 Df8 35 Re3 Re7 35 De2 Rde6 37 De3 De8 38 Kfl f5 39 exf6 gxf6 40 Txg8 Dxg8 41 Dd3 Dg5 42 Ddl f5 43 g3 f4 44 gxf4 Dxf4 45 Dg4 Dxg4 46 Rxg4 Rf5 47 Kel Ke7 48 Kd2 Kd6 49 f4 Ree7 50 Rel Rg8 51 Re2 Ke7 52 Ke3 Rf6 53 Rxf6 Kxf6 54 Kd3 Rd6 55 Rg3 Re4 56 Ke3 Re3 57 Kb4 Re2+ 58 Ke3 Rel 59 a4 a5 60 0-1 PITKÄ Espanjalainen peli (E30b) Ilkka Saren - Timo Porrasmaa 7. kierros 1 e4 e5 2 Rf3 Re6 3 Lb5 a6 4 La4 Rf6 5 d3 Le5 6 e3 La7 7 0-0 d6 8 h3 Ld7 9 Le3 Re7 10 Le2 Rg6 11 d4 0-0 12 Rbd2 Te8 13 Rh2 De7 14 Kh1 Le5 15 d5 Lb5 15 e4 Lxe3 17 fxe3 Ld7 18 a4 a5 19 Rbl Rf8 20 Df3 Le8 21 Re3 R8d7 22 g4 Re5 23 Tf2 Tf8 24 Rfl h6 25 Rg3 Rh7 26 Rf5 Lxf5 27 gxf5 Dh4 28 Kh2 Rf6 29 Tg2 Kh7 30 Tagl Tg8 31 Tg3 Red7 32 Dg2 Re8 33 Tg4 De7 34 Ldl Df8 35 Rbl Ref6 36 Tg3 Re5 37 Rd2 Ta6 38 b3 Tb6 39 Khl Kh8 40 Kh2 Tb4 41 Khl Re8 42 Le2 De7 43 Tg4 Kh7 44 Dg3 Df6 45 Dg2 Th8 46 Tbl Kg8 47 Rfl Kf8 48 h4 De7 49 Rh2 Th7 50 Df3 Df6 51 Dg2 Dd8 52 Df3 Ke7 53 Dg2 Kd7 54 Df3 Ke8 55 Dg2 Df6 56 Df3 Kb8 57 Dh3 Ka7 58 Tg2 Dd8 59 Tggl Rf6 60 Df3 h5 61 Tg5 Rg4 62 Rxg4 hxg4 63 Txg4 Txh4+ 64 Txh4 Dxh4+ 65 Kg2 Tb6 66 Dg3 Dxg3+ 67 Kxg3 Rxa4 58 bxa4 Txbl 69 Lxbl Kb6 70 Kf2 Ke5 71 Ke2 Kxe4 72 Ld3+ Ke5 73 Kd2 e6 74 dxe6 bxe6 75 Ke3 g5 76 Le2 f6 77 Lf3 Kb6 78 Ke4 Ke7 79 Lh5 Kb7 80 Le8 Ke7 81 Kd3 Kb6 82 Ke2 Ke5 83 Kf3 Kb6 84 Kg4 Ke5 85 Kh5 d5 86 Kg4 d4 87 exd4+ exd4 88 e5 d3 89 Kf3 fxe5 90 Ke3 d2 91 Kxd2 Kd5 92 Ke3 g4 93 Lh5 g3 94 Lf3+ Kd6 95 Le4 Ke7 96 Lxe6 Kf6 97 Le4 g2 98 Kf2 1-0 PÄTKÄ Jugoslavialainen puolustus (R88b) Ilkka Saren - Eero Raaste 9. kierros 1 e4 d5 2 d4 Rf6 3 Re3 96 4 Rf3 Lg7 5 Le2 0-0 6 0-0 Lg4 7 Le3 Re6 8 Dd2 e5 9 dxe5 dxe5 10 Tadl De8 11 ~-t MESTARIN HUONO PÄIVÄ Kuningatargambiitti (D05e) Juhani Rikkonen - Yrjö Rantanen 11. kierros 1 e4 e6 2 93 d5 3 Lg2 Rf6 4 d4 dxe4 5 Da4+ Rbd7 6 Rd2 Tb8 7 Dxe4 b5 8 De2 e5 9 Rgf3 Lb7 10 0-0 Db6 11 a4 exd4 12 axb5 ~ Da4 Le5 14 b4 Ld6 15 Lb2 e5 15 Tfel 0-0 17 Rxd4 Lxg2 18 Re4 De7 19 Rf5 Rb6 20 Rxb6 Dxb6 21 Kxg2 Re4 22 Dxa7 Dxb5 23 De3 Dxb4 24 La3 Db7 25 Rxd6 Rxd6+ 26 f3 ffd8:27 Tab1 Da6 28 Txb8 Txb8 29 De5 Dxe2+ 30 Kgl Oxf3 31 Dxd6 1-0 (ajanylitys) KLASSIKOT KUNNIAAN Evansin gambiitti (E17b) Erkki Turunen - Ilkka Saren 8. kierros 1 e4 e5 2 Rf3 Re6 3 Le4 Le5 4 b4 Lxb4 5 e3 Le7 6 Db3 Rh5 7 d4 Ra5 8 Db5 Rxe4 9 Lxh6 gxh6 10 Dxe4 exd4 11 exd4 d6 12 0-0 Tg8 13 Tel Kf8 14 Rbd2 c6 15 d5 Lh3 16 g3 Te8 17 Tabl exd5 18 Dxd5 b6 19 Dh5 Lg4 20 Dxh6+ Tg7 21 De3 Tg6 22 Tbel Lh3 23 Rbl Txel 24 Txel Lg5 25 Rxg5 Dxg5 26 f4 Dg4 27 f5 Tf6 28 Re3 d5 29 Rxd5 Te6 30 Kf2 Txel 31 Dh6+ Dg7 32 Dd6+ Kg8 33 Re7+ 1-0 TUKIPISTE D4 Englantilainen peli (Rllb) Eero Raaste - Ilkka Kanko 8. kierros 1 Rf3 Rf6 2 g3 b6 3 Lg2 Lb7 4 0-0 e6 5 d3 d5 6 Rbd2 Rbdl 1 e4 Ld6 8 a3 0-0 9 54 e5 10

214 SUO M E N S H A K K I SUO M E N S H A K K 1 21S exds exds 11 Tbl Te8 12 bxes RxeS 13 Rd4 Dd7 14 R2f3 h6 ls Rh4 LeS 16 Lb2 Da4 17 Re2'Lxb2 18 Txb2 Dd7 19 Rd4 Tae8 20 Tb4 Re6 21 RdfS RgS 22 Dd2 TeS 23 Rd4 g6 24 f4 Rgh7 2S Rhf3 De7 26 ReS Rd7 27 Rg4 Rhf6 28 Rxh6+ Kh7 29- fs ReS 30 fxg6+ fxg6 14 axb3 Rb4 ls Ta4 as 16 RdS RxdS 17 exds Lxb2 18 fxg6 hxg6 19 Te4 ReS 20 e3 bs 21 Th4 Rd7 22 Ld4 ReS 23 Dd2 La3 24 Dh6 1-0 Kf1 Rf6 15 Le3 Db4 16 a3 Dxb2 17 Del Rxe4 18 Rxe4 d5 19 RgS Df6 20 Tb1 bs 21 Df2 Ld6 22 Ke2 es 29 LxeS RxeS 30 Lg8 h6 31 Tel Kf8 32 LdS Rd3 33 Td1 Rf4 34 g3 Rh3+ 35 Kf1 Txh2 36 f4 Tf2+ 37 Kel Ta2 38 Le6 Rf2 39 Td7 Ld4 40 Tf7+ Ke8 1-0 TAKAISINLYöTY VASTAHYöKKÄYS 31 RhfS gxfs 32 RxfS Of8 33 Th4+ Kg8 34 Q.g_S_+ Kf7 3S RaG+ Oxd6 36 Th7+ 1-0 TIME IS OUT YRJö RANTANEN 23 Rxf7 Kxf7 24 Tg6 e4 2S Txf6+ gxf6 26 Kd2 exd3 27 092 dxc2 28 T91 c18+ 29 Kxel Lxa3+ 30 Kdl Lf5 31 Dg7+ Ke6 32 Ld4 Le7 33 Tel+ Le4 34 f5+ Kd6 3S Lxf6 Lxf6 36 Dxf6+ Kc7 37 Tg1 Thd8 38 De5+ Kb6 39 Df6+ KaS 40 De3+ Ka4 41 Dal+ Kb4 42 Dd4+ KaS 43 Kd2 b4 44 DcS+ Ka4 4S De6+ Ka3 46 Tal+ Kb3 47 Da4+ Ke4 48 Tel+ Kd4 49 DalX 1-0 Sisilialainen puolustus (E70b) Ilkka Saren - Antti Pyhälä 3. kierros 1 e4 es 2 Rf3 e6 3 d4 exd4 4 Rxd4 Re6 S Re3 Rf6 6 a3 d6 7 Le3 De7 8 f4 Ld7 9 Rb3 a6 10 Ld3 Le7 11 0-0 bs 12 Df3 hs 13 h3 h4 14 Re2 gs 15 e5 RdS 16 exd6 Lxd6 17 fxqs ReS 18 Df2 Le6 19 LeS Rxd3 20 exd3 Lh2+ 21"Kh1 Lg3 22 Dd4 0-0-0 23 Dg4 Tdg8 21fl0(cl3 hxg3 2S Tf3 fs 26 Dxg3 Dxg3 27 Txg3 f4 28 Tg4~29 Txf4 TxgS 30 Tf2 Tg3 31 Kh2 Thg8 32 Tgl T3g6 33 Le7 Rd7 34 Tel Re5 3S Tee2 Kd7 36 Lf6 Txg2+ 37 Txg2 Rf3+ 38 Khl Txg2 39 Kxg2 Rel+ 40 Kfl Rxe2 41 Ke2 1-0 THm~AS RISTOJA: Kuningatargambiitti (D06a) Thomas Ristoja - Yrjö Rantanen 7. ki erros 1 e4 e6 2 g3 d5 3 Lg2 Rf6 4 Rf3 Le7 S 0-0 0-0 6 d4 e6 7 Re3 Rbd7 8 b3 b6 9 exds exds 10 Lb2 La6 11 Tel Te8 12 Tel Ld6 13 Rd2 De7 14 Rdbl Te7 ls Dd2 Tfe8 16 e3 Rb8 17 Lfl Lxfl 18 Txfl a6 19 f3 bs 20 Re2 Re6 21 Rf4 Rd7 22 Khl as 23 e4 a4 24 bxa4 bxa4 2S exds Lxf4 26 Dxf4 exds 27 Re3 Rf6 28 RbS Tb7 29 La3 1-0 (ajanylitys) SYSTEMET ACCELERATEO Sisilialainen puolustus (E66e) Veijo Mäki - Antti Pyhälä 7. kierros 1 e4 es 2 Rf3 e6 3 d4 exd4 4 Rxd4 Re6 S RbS d6 6 e4 Rf6 7 Rle3 a6 8 Rd4 Le? 9 Le2 0-0-'0 0-0 La7 11 Le3 Tb8 12 a4 b6 13 Tel Tb7 14 Del Db8 ls f3 Te8 16 Df2 Rb4 17 g4 h6 18 f4 es 19 fxes dxe5 20 RfS LxfS 21 exfs e4 22 Tfdl Rd3 23 Txd3 exd3 24 Lf3 Ld6 2S Ld4 Tbe7 26 0-1 SUORAA TOIMINTAA Sisilialainen puolustus (E82e) Yrjö Rantanen - Georg österman 6. k"ierros 1 e4 es 2 Rf3 d6 3 d4 exd4 4 Rxd4 Rf6 S Re3 g6 6 Le2 Lg7 7 0-0 Re6 8 Le3 0-0 9 Rb3 Le6 10 f4 De8 11 Kh1 rd8 12 [91 Rd7 13 fs Lxb3 K.O. 1. ERÄSSÄ Kuningatargambiitti (DOOb) Harri Hurme - Eero Raaste 4. kierros 1 d4 ds 2 e4 Re6 3 Rc3 dxe4 4 Rf3 e6 S e4 Rf6 6 Lxe4 Le7-7 0-0 h6 8 a3 a6 9 La2 Rb8 111 Tel e6 11 h3 Rbd7 12 ds cxds 13 exds exd5 nf RxdS Rxd5 ls Dxd5 0-0 16 -De4 Le5 17 b4 Ld6-18 Lxh6 1-0 TEHTÄVÄMÄINEN LOPPU Sisilialainen pu(dustus (E71a) Yrjö RantalwlI - [I'kki Turunen 2. kielto', 1 e4 c5? [\I, [idi 3 d4 exd4 4 Rxd4 Rf6 5 R, : (ffi--(j -r~ [Iilli / 1!1:1 (,(j" "SLCf3TeT"9De2a6TO :g~ r~x'l~ 11 Tq1 hc, 17 h3 Rd4 13 Rxd4 Dxd4 111 01 VOLGA, VOLGA,... HARRI HURME Volga-gambiitti (R74a) Harri Hurme - Kaj Kivipelto 1. kierros 1 d4 Rf6 2 e4 es 3 ds b5 4 exbs a6 S f3 d6 6 e4 g6 7 Ra3 Lg7 8 Re2 0-0 9 Re3 axbs 10 RaxbS Ra6 11 Le2 Re7 12 La2 Rfe8 13 a4 e6 14 dxe6 fxe6 ls Le3 Ra6 16 Dd2 Lb7 17 Tdl ds 18 exds exds 19 RxdS LxdS 20 DxdS+ DxdS 21 TxdS Rb4 22 Td2 Txa4 23 0-0 TfS 24 Td8 TeS 2S [e4+ Kf8 26 Lf4 Re6 27 Txe8+ Kxe8 28 63 Ta2 VELJEKSET KUIN ILVEKSET Aiheen seuraavaan kirjoitelmaan antoi Suomen Shakissa n. 8 vuotta sitten ollut ja valitettavasti kovin lyhyeksi jäänyt traditio "kaksoispeleistä". Seuraavat kaksi peliä eivät noudata samaa kaavaa, mutta onhan jo vuosiakin välissä. Joka tapauksessa kaksoispelien problematiikka on mielenkiintoista ja luullakseni riittämättömästi tulkittua. Kaksoispelejähän syntyy usein maassamme, koska samat pelaajat joutuvat jatkuvasti pelaamaan keskenään. Kun pelataan paljon keskenään, syntyy pakottavasti eräitä jännitystiloja, jotka ruu~iillistuvat esim. sellaiseen ajattelutapaan, että kun sitä ja sitä vastaan on se ja se yhteistulos, on pakko voittaa, että tasoittaisi tai lähentäisi tilejä. Toisia vastaan on aika yhdentekevää, voittaako vai häviääkö, varsinkin jos on kovasti pluspuolella kaikki turnauspelit huomioonottaen. Sitten on ns. Angstgegnereitä, ts. vastustaja jolle järjestään häviää. Tällaiset angstgegneriä vastaan pelatut pelit ovat hämmästyttävän usein hyvinkin paljon virheitä täynnä; psykologinen tilahan tuon pakonomaisen voittamisen tarpeen alla ei ole paras mahdoll inen. Neljättä "ajatussuuntaa" edustaa puhdas kamppailupeli (tai miksei myös kamppailuton tasapeli), jossa ei ole ylimääräistä psykologista painolastia. SM"turnauksessa pelasin 13 peliä, joista S oli sellaisia, jotka sopivat kolmeen ensimmäiseen luokkaan. Pelini Eero Raastetta vastaan sitävastoin oli neljännen "ajatussuun-

~2~16~ S U_0 M_E~N S~H~A~K~K~I SUO M E N S H A K K 1 217 suunnan" mukainen kamppailupeli - molemmat yrittivät siinä railakkaasti. Eeron kanssa olemme pelanneet pitkälle yli 10 peliä, ja tilimme ovat joten kuten tasoissa. Syy siihen, että olen näin pitkään kirjoittanut muista asioista kuin "kahdesta pelistä" on se, että voidakseen ymmärtää sen kummallisen seikan, että nämä molemmat pelimme ovat niin samankaltaiset, täytyy oivaltaa se psykologinen ympäristö, jossa pelit pelattiin. Kysymys siis ei ollut angstgegneristä, tilien tasoittamisesta tms. Seuraavien kahden pelin välillä on n. 2~ vuotta, ei liian pitkä aikaväli, mutta ehkä ri ittävän pitkä ede 11 i sen peli n unohtami seen. Joka tapauksessa molemmat pelit ovat täysin samankaltaiset mitä tulee avaukseen, strategiaan keskipelissä ja pelin ratkaisupaikkaan. Lukija ratkaiskoon itse. Englantilainen peli (R27e) Thomas Ristoja - Eero Raaste Helsingin mestaruusturnaus 15.1.1976 1 Rf3 Rf6 2 e4 e6 3 g3 b6 4 Lg2 Lb7 5 0-0 e5 6 Re3 Le7 7 d4 exd4 8 Dxd4 d6 Vanhempi jatko on luonnollisen näköinen tempovoitto 8.- Re6, mutta mustalle jää 9 Df4!:n jälkeen epämukava asema, koska vapautussiirtoa d5 ei ole helppo toteuttaa. Sotilaan olisi jäätävä d6:een (mikäli musta jättää sen d7:ään, hänen on otettava huomioon valkean e4-e5 siirron aiheuttamat riskit), mutta tällöin ratsu on paremmin sijoitettu d7:ään; Lb7:n halkaisija on auki, torni tulee painostamaan e-linjalla ja ratsu tarkkailee tärkeää e5-pistettä. 9 Tdl a6 10 h3? Nä,n pitkälle valkeakin osasi Systemet-iä, mutta nyt oli aika miettiä omilla aivoilla. Ei mikään ihme, että valkea valitsee passiivisen pelitavan. Katso myös seuraavaa peliä. 10. - Rbd7 11 b3 0-0 12 Lb2 De7 13 Tael Tad8 14 Re1? TfeS 15 g4? Heikentää turhaan asemaa. 15.- h6! 16 De3 Rh7 17 Te2 Db8 18 Lxb7 Dxb7 19 Rf3 Rdf8 20 Ted2 Rg6 Musta on tehokkaasti osoittanut valkean kuningassivustan sotilaansiirtojen aiheuttaman heikennyksen. Hätäpäissään valkea ehdottaa kuningattarien vaihtoa. 21 De4 Db8! 22 e3 Rf6 23 Dd3 Db7 24 De2 Musta on Jälleen kamppa,llut,tselleen tärkeän pitkän halkaisijan, ja hänen asemansa on jonkin verran elastisempi. Kuitenkin, kuten usein Systemet-issä, on vaikeata löytää kummallekaan osapuolelle lupaavaa suunnitelmaa. Musta tekee nyt sen virheen, että pitää asemaansa tarpeeksi hyvänä suoria hyökkäystoimenpiteitä varten. Piti ehkä pelata asemallisesti 24.- Re5. 24.- h5? 25,gxh5! Rxh5 26 Td4! Vertaa seuraavaan peliin! 26.- Rf6 27 Kh2 Yhtäkk1ä valkea on saanut hyökkäysaloitetta. 27.- d5? Uhkaavan g-linjan takia on ymmärrettävää, että musta pyrkii vastapeliin. Mutta eihän samalla kertaa voi hyökätä sekä sivustalla että keskustassa! Parempi oli tukintayritys 27.- Re5. 28 exd5 Rxd5 29 Rxd5 exd5 30 Tgl Ld6+ Jos 30.- Lf6, niin 31 Tg4 De7 32 h4! armottomin hyökkäyksin. 31 Khl Te4 Tässä 01, viimeinen mahdollisuus pelata Re5, mutta valkean hyökkäys jatkuu rajuna 32 Rh4:n jälkeen. 32 Txe4 dxe4 33 Rg5 f6?? Häviää suoraan, mutta aikapulassa on kuten tunnettua puolustuspeli usein vaikeata. Uhkasi 34 Dh5. Jos 33.- Le7, niin esim. 34 Rxf7! Kxf7 35 Dh5 De6 36 Df5+ Lf6 37 Txg6. 34 Dh5?? Heti voittaisi 34 De4+! Tällaisella virheellä on kolme puolta: ensinnäkin joutuu omien suunnitelmien kaikkivoipaisuuden hallusinaation kohteeksi; toiseksi on vaikeata sulattaa, että hyvä vastustaja tekee törkeän virheen (tästä on shakkikirjallisuudessa lukuisia esimerkkejä; kun suurmestari jättää daaminsa suihin, vastustaja ei lyö sitä, koska on mahdotonta, että suurmestari voisi tehdä sellaisen virheen!), ja kolmanneksi kuningas Aikapula oli jokin aika sitten saapunut seuraamaan kamppailua. 34.- fxg5 35 Dxg6 Dd7 36 Dh5 36 Dxg5?? Dxh3X. 36.- Lf8? 36.- Le7! 37 h4?? Dh3X. 37 Txg5 Ddl + 38 Dxdl Txdl + 39 Kg2 Td2 40 Ld4 Txa2? Parempi jatko oli 40.- b5!, esim. 41 a4 b4 1 42 Ta5 Td3 43 Txa6 Txb3. Nyt tehdään selvä;i jälkeä koko daamisivustasta. 41 Lxb6 Tb2 42 Ta5 Txb3 43 Txa6 Tb4 44 Ld4 ~ Kuorisiirto. Se, että se tulee na1n myöhään, osoittaa, että on huiskittu aika kovaa, muttei kuitenkaan yhtä kovaa kuin eräs kv. mestarimme, joka usein aikapulahuiskinnoissa päätyy jonnekin 60. siirron paikkeille! Nyt on syntynyt loppupeli, jonka strategia voidaan kiteyttää näin: jos valkea pystyy vaihtamaan oman h3-sotilaansa mustan e4-sotilaaseen, niin voittaminen siirtyy enemmän "tekniikan" puolelle, kuten useat teoreetikot tapaavat sanoa. 45 Kg3 Te4 46 Ta2 Muttei 46 Kf4? Tf2! 46.- Te6 47 Kf4 Th6? Vaikeuksia 011Si vielä luonut 47.- Te6, koska manööveri Ta5-e5 ei ole toteutettavissa Ld6!:n takia. 48 Ta7+ Kg8 49 Kxe4 Txh3 50 f4 Tg3 51 Kd5 Lb4 52 e4 Le3?? Tämän jälkeen voitto on selvä. 53 Ta3! Lel 54 Txg3 Lxg3 55 f5 Kf8 Jos 55.- Kf7, niin 56 e5 Ke7 57 e6 Kf8 58 Ke6. 56 Ke6 Lf4 57 Kd7 Kf7 58 e5 Lxe5 59 Lxe5 g6 60 f6 g5 61 Kd6 1-0 Sillä 61.- g4 62 Ld4 g3 63 Ke5. Englantilainen peli (R42b) Thomas Ristoja - Eero Raaste Suomen mestaruusturnaus 9.6.1978 1 Rf3 Rf6 2 g3 b6 3 Lg2 Lb7 4 e4 e5 5 0-0 e6 6 Re3 Le7 7 d4 exd4 8 Dxd4 d6 9 b3 a6 10 Tdl Rbd7 11 Lb2 0-0 Nyt asema muistuttaa edellistä peliä, vain h3 on tekemättä. 12 e4 Db8! Daami viedään suoraviivaisesti a7:ään, jolloin tornit suojaavat toisensa. 13 De3 Te3! Tärkeä siirto, joka vahvasti tukee mustan d6-d5-pyrkimyksiä. 14 Rd4 Lf8 15 Dd2 Daami liikkuu tiuhaan, mutta jo nyt vaikuttaa Te8: uhkasi d5! 15.- Da7 16 h3 Tad8 17 Kh2 Da8! 18 De2 Systemet-iä parha1mmillaan. Valkea on saanut aikaan haluamansa sotilasaseman keskustassa, joka ainakin väliaikaisesti estää mustan vapautussiirrot d6-d5 tai b6-b5. Mustan kaikki upseerit sijaitsevat kuitenkin ihanteellisesti ja valkean on vaikeata löytää aktiivista pelisuunnitelmaa. Mikäli valkea ryhtyy toteuttamaan b4:ää, heikkenee e4-piste ja samoin käy e4-pisteen, jos valkea lähtee yrittämään f4:llä. F4 antaa mustalle vielä yhden valtin: e5! Pelisiirto estää d5:n taktisesti: 18.- d5? 19 exd5 exd5 20 exd5 Rxd5 21 Rxd5 Lxd5 22 Lxd5 Dxd5 23 Re6. 18.- Db8 19 Tel Re5 20 Tadl h5?! Musta luopuu vä1ia1ka1sesti d5:n toteuttamisesta ja aikoo ensin heikentää valkean kuningassivustaa. Jatko on kuta kuinkin pakottava. Vertaa edelliseen peliin! 21 f4 Rg6 22 Rf3 h4! 23 Rxh4 Rxh4 24 gxh4 Rh5!? Tässä mustalla oli vihdoin tarjolla siirto 24.- d5, johon valkean on vastattava 25 e5 Rh5 26 Df2 epäselvin asemin; tilanne, jossa mustan hyökkäysmahdollisuudet ehkä ovat paremmat kuin pelijatkossa. 25 Re2 d5 Vihdoinkin! 26 Le5 Ld6 27 Lxd6 Dxd6 28 Tfl?! Parempi oli heti 28 e5. 28. - De?? Piti pelata I.Tuomaisen heti pelin jälkeen ehdottama 28.- e5! Jatko kuuluisi 29 exd5 exf4 30 Lf3 Rg3 31 Rxg3 fxg3+ 32 Kg2. Asema on vaikeasti arvioitavissa, mutta vaikuttaa siltä, että valkea on paremmalla puolella. 29 exd5 exd5 30 e5 Dxh4 31 Td4! Jälleen kerran torni saapuu tälle hyvälle ratsupa i ka 11 e. 31.- Le8 32 Dd2 Lf5 33 Del De7? Loppupelissä 33.- Dxel 34 Txe1 Te8! 35 Lxd5 Te2 36 a4 mustalla on enemmän korvausta sotilaasta kuin pelijatkossa, jossa nyt voisi ottaa d5:n. Erityisesti musta kamppaili tässä jo kahta vastustajaa vastaan: valkeaa ja Hänen Majesteettiaan vastaan. 34 L f3! Valkea ei välitä sotilaasta, vaan haluaa ryhtyä kuningashyökkäykseen. 34.- g6? Sitkeämpää vastarintaa tarjoaisi 34.- Lg6, v~ik~akin valkea jatkaisi 35 Tgl ja sopivan t1la1suuden tullen Tg5 (siirto ei käy ilman esivalmisteluja, sillä Rxf4!). 35 Lxh5 gxh5 36 Tgl+ Toinen torni tuo ratkaisun g-linjalla. Vrt. edelliseen peliin! 36.- Kf8 Jos 36.- Lg6, niin 37 Rg3; 36.- Kh8 37 Tg5.

218 SUO M E N S H A K K 1 SUO M E N S H A K K 1 219 3/ Rg3 Lg6 38 f5 h4?. Rävlää suorin vedoin, mutta muutkaan Jatkot eivät enää pelasta: 38.- Lh/ 39 e6! fxe6 40 fxe6 Dxe6 41 Tf4+ ja nyt joko 41.- Kg8 42 Rf5+ Kh8 43 Da1+ De5 44 Rh6! tai 41.- Ke/ 42 Df2 Kd/ 43 Tf6! eikä musta voi välttää suuria materiaalimenetyksiä. Mainittakoon vielä, että aikapula mustalla oli erittäin kova. 39 fxg6 hxg3+ 40 Dxg3 Dxe5 41 g/+ Kg8 42 Dxe5 Txe5 43 Th4 Te2+ 44 Kh1 Tf8 45 Th8X 1-0 Molemmissa peleissä nähtlin varsinkin mustan puolelta miten Systemet-iä tulisi pelata, ainakin mitä tulee avaukseen ja siirtymiseen keskipeliin. Musta kehitti upseerit ihanteellisille paikoille tarpeettomasti hei kentämättä sotilasasemaansa. Upseerit ikäänkuin valmistautuivat omien sotilaiden takana niitä tehtäviä varten, jotka niitä odottavat, kun jokin vapautussiirto pääsee toteutumaan. Yleisimmin se on d5 ja/tai b5. Harvinaisempia ovat es tai f5, ja kuten molemmissa peleissä tapahtunut hs. Miten valkean pitäisi suhtautua tähän suoraviivaiseen strategiaan? Useimmiten valkea rakentaa Maroezy-tyyppisen sotilaspuskurin, jonka turvin yritetään estää mustan vapautussiirtoja keskustassa. Kun molemminpuolinen liikekannallepano on suoritettu, alkaa keskipelin strategia. Nämä pelit mieluummin osoittavat mustalla olevan enemmän ohjelmaa, kuin valkealla. Mustan lähteminen kuningashyökkäykseen luovuttuaan väliaikaisesti läpimurrosta keskustassa ei näissä peleissä onnistunut; päinvastoin. Tämä operaatio kääntyi loppujen lopuksi valkean eduksi. Oli miten oli, Systemet ei vielä ole paljastanut kaikkia hienouksiaan. Vaikka valkea näissä peleissä oli onnekkaampi, voitaneen sanoa, että vasta mustan "yrittämisen halu" antoi valkealle maalitaulun mihin tähdätä. Vaikka käsitellyt pelit ovatkin virheitä täynnä ja aikapulan "saastuttamia", ne silti valaisevat populääriä Systemet-iä ja siihen liittyviä ongelmia. f'1arjatta PALASTO ~JAISTEN f1estariksi Naisten SM-turnaus pelattiin miesten turnauksen yhteydessä 31.5-11.6. Tasaisessa kilpailussa vei mestaruuden Gambiitin Marjatta Palasto, joka voitti kaikki pahimmat kilpailijansa. Toisen sijan vei vertailun. turvin Leena Laitinen (18,2S) ennen Aullkkl Ristojaa (1/,2S). Neljänneksi sijoittui SSL:n ja Helsingin mestari Pirkko Pihlajamäki ennen samaan pistemäärään päässyttä Päivi Sainiota. Johanna Tuomainen joutui keskeyttämään kilpailun kahden kierroksen jälkeen sairauden takia. Tulokset: 1. Marjatta Palasto x 1 1 1 1 1 0 2: "2 2. Leena Laitinen o x 1 0 1 1 3. Aulikki Ristoja o 0 x 1 1 ~ 4. Pirkko Pihlajamäki 0 ~ o x 1 ~ 1 5. Päivi Sainio 0 o 0 ~ x 1 1 1 6. Kaa ri na Sulamäki ~ 1 0 0 o x ~ 1 /. Eeva Kuhl berg ~ o 0 ~ 0 ~ x 1 8. Ritva-Liisa Savan 1 o ~ o 0 0 0 X 9. Anna Ja 1 ovaa ra 000 o 0 0 0 o x Ratkaisupeli pelattiin jo ensimmäisellä kierroksella: Kuningatargambiitti (D12a) Aulikki Ristoja - Marjatta Palasto 1 d4 d5 2 Rf3 Rf6 3 e4 e6 4 Re3 Le/ 5 e3 0-0 6 Ld3 dxe4 / Lxe4 a6 8 a4 b6 9 0-0 Lb/ 10 Te1 e5 11 Le2 Re6 12 b3 De/ 13 Lb2 exd4 14 Rxd4 Tfd8 15 Db1 Rxd4 16 exd4 Df4 1/ Rd1 Tae8 18 Re3 Re4 19 Rd1 Lb4 20 Tf1 Rd2 21 Dd3 Rxf1 22 Lxfl e5 23 g3 Dh6 24 Re3 exd4 25 Rf5 De6 26 f3 a5 2/ L92 De2 28 Dxe2 Txe2 29 Lxd4 g6 30 Re3 Td2 31 Lxb6 T8d3 32 Re4 Te2 33 Tfl Txb3 34 RxaS T3b2 35 Td1 Txg2+ 36 Kf1 La6 3/ 0-1 6 5 5 ~. ~ ~ 3.', 2,', 0 AULIKKI RISTOJA - MARJATTA PALASTO Kuva: Jörn Elfv'inu SHAKKIOLYMPIALAISET Buenos Airesissa Argentiinassa 25.10-12.11 pelattavat shakkiolympialaiset ovat järjestyksessä 23. miesten ja 8. naisten kilpailut. Suomen joukkueet pelaavat seuraavassa pöytäjärjestyksessä : Mi ehet: SM Hei kki VJesterinen, KvM Yrjö Rantanen, Harri Hurme, Ilkka Saren, Eero Raaste ja Kaj Kivipelto, naiset: Sirkka-Liisa Landry, Marjatta Palasto, Pirkko Pihlajamäki ja Aulikki Ristoja, joka karsintaottelussa voitti Leena Laitisen 2~ - ~. Suomen joukkueen johtajana toimii Ilmari Tuomainen ja kongressiedustajana Eero Helm('. TILAA SUOMEN SHAKKI VUODEKSI 19/9! MAAILMAN~1ESTARUUSOTTELU : ANATOLI KARPOV VIKTOR KORTSHNOI 1 23456/890 ~ ~ ~ l ~ ~ 1 ~ l ~ ~ ~ } ~ ~ 0 } ~ Shakin MM-ottelu alkoi Baguiossa Filippiineillä 18./. Maailmanmestari Karpov ja haastaja Kortshnoi olivat saapuneet avustajineen Filippiineille hyvissä ajoin tutustumaan olosuhteisiin. Kun tavanmukaiset lippu- ym. kiistat oli saatu selvitetyksi saattoi ottelu alkaa. Vaikka tätäkin ottelua ovat värittäneet protestit, jotka ovat kohdistuneet yleisön tai vastustajan käyttäytymiseen tai Karpovin ruokailutottumuksiin, on ottelu kuitenkin sujunut rauhallisemmissa merkeissä kuin Spasskin ja Fiseherin ottelu kuusi vuotta sitten. Tällä kertaa ei pelien lukumäärää ole rajoitettu, vaan maailmanmestaruuden voittaa pelaaja, joka saa kuusi voittoa. Kun samat pelaajat kohtasivat M~1-ehdokasottelujen finaalissa v. 19/4 oli pelien määrä 24 ja silloin Karpov voitti 3-2. Odotettavissa on siis pi tkä kamppa i 1 u. Ensimmäinen peli pelattiin 18./ ja tuloksena 01 i väritön "suurmestari remi ssi": Kuni ngatargambi itti (D1/a) V.Kortshnoi - A.Karpov 1. ottelupeli 1 e4 Rf6 2 Re3 e6 3 Rf3 d5 4 d4 Le/ 5 Lg5 h6 6 Lh4 0-0 / e3 b6 8 Tel Lb/ 9 Ld3 dxc4 10 Lxe4 Rbd/ 11 0-0 e5 12 dxe5 Rxe5 13 De2 a6 14 Tfdl De8 15 a3 Re4 16 Rxe4 Rxe4 1/ Lxe/ Dxe/ 18 Rd4 Tfe8 19 ~-~ Toinen ottelupeli oli hiukan yllättäen espanjalaista avausta - yleisesti uskottiin Kortshnoin valitsevan ranskalaisen puolustuksen. Kortshnoin teoreettinen uutuus 14. d4 toi peliin väriä, mutta vaihtojen jälkeen päädyttiin tasapeliin 29. siirrossa. Espanjalainen peli (E33e) A.Karpov - V.Kortshnoi 2. ottelupeli 1 e4 e5 2 Rf3 Re6 3 Lb5 a6 4 La4 Rf6 5 0-0 Rxe4 6 d4 bs / Lb3 d5 8 dxe5 Le6 9 e3 LeS 10 Rbd2 0-0 11 Le2 Lf5 12 Rb3 Lg4 13 Rxe5 Rxe5 14 Tel d4 15 h3 Lh5 16 exd4 Lxf3 1/ Dxf3 Rxd4 18 De3 Dd5 19 Le3 Rxe2 20 Dxe2 Rd3 21 Tedl Tfd8 22 Dxe/ Dxe5 23 Dxe5 Rxe5 24 b3 f6 25 Lb6 Txd1+ 26 Txd1 Te8 2/ Td2 h5 28 Le3 Kfl 29 f4 ~-~ KARPOV JOHTAA 4-2 2 1 234 5 6 /89 0 O~ll~~q~~ 1 ~ 0 0 ~ ~ 0 ~ ~ ~ 2 3 4 S 6 l l i l ~ ~ ~ ~ } } Kolmas ottelupeli oli edellisiä mielenkiintoisempi. Karpovin siirto 9.- a5 on uutuus, mutta johti tässä pelissä huonompaan asemaan. Kortshnoi kuitenkin menetti etunsa siirrolla 24 Th3? Pelin jälkeen ehdotettiin siirtoja 24 Tg3 ja 24 Te5, jotka olisivat säilyttäneet hyvät voitonmahdollisuudet. Nimzointialainen puolustus (D46b) V.Kortshnoi - A.Karpov 3. ottelupeli 1 e4 Rf6 2 d4 e6 3 Re3 Lb4 4 e3 e5 5 Rge2 exd4 6 exd4 d5 / e5 Re4 S Ld2 Rxd2 9 Dxd2 a5 10 a3 Lxe3 11 Rxe3 Ld/ 12 Ld3 a4 13 0-0 0-0 14 f4 96 15 Kh1 Re6 16 Le2 Re/ 1/ Tae1 b6 18 Tf3 Te8 19 Tfe3 Le6 20 exb6 Dxb6 21 g4 De/ 22 f5 exf5 23 gxf5 Dd6 24 Th3 Rxf5 25 Lxf5 gxf5 26 Tgl+ Kh8 2/ Th6 Te6 28 Txe6 Dxe6 29 D95 Dg6 30 Dh4 De6 31 ~-~ Neljäs ottel~peli oii toisen ottelupelin toisinto. Kortshnoi pelasi nyt 14.- Lh5, jota siirtoa hän ei teoriajulkaisuissa ole suositellut. Karpov ei jatkanut 15 Lg5, jota on pidetty pelisiirron kumouksena, vaan 15 h3, jonka jälkeen tehtiin tasapeli siirtojen toi stoll a. Espanjalainen peli (E33e) A.Karpov - V.Kortshnoi 4. ottelupeli 1 e4 e5 2 Rf3 Re6 3 Lb5 a6 4 La4 Rf6 5 0-0 Rxe4 6 d4 b5 / Lb3 d5 8 dxe5 Le6 9 e3 Le5 10 Rbd2 0-0 11 Le2 Lf5 12 Rb3 Lg4 13 Rxe5 Rxe5 14 Te1 Lh5 15 h3 TeS 16 Lf4 Re6 17 Ld2 ReS 18 Lf4 Re6 19 Ld2 ;-~ 4 2

SUO M E N S H A K K I 221 NURMIJÄRVEN SHAKKIKERHO 5 VUOTTA PÄIJÄT-HÄMEEN TURNAUS Ensimmäisen ottelupelin alku Baguiossa. NAISTEN MM-OTTELU 1 1 234 S 6 j 9 0 2 3 NONA GAPRINDASHVILI ~ 1 ~ 0 0 ~ 1 0 0 S~ MAIJA TSHIBURDANIDZE ~ ~ ~ 1 1 ~ 0 1 1 7~ Naisten 16-pelinen MM-ottelu alkoi Pitsundassa 19.8. Vastakkain ovat mestaruutta vuodesta 1962 lähtien hallussaan pitänyt Nona Gaprindashvili ja 17-vuotias Maija Tshiburdanidze. Tshiburdanidze on yllättäen johtanut ottelua koko ajan ja on 13. pelin jälkeen vain pisteen päässä maailmanmestaruudes ta. Retin avaus (R16b) N.Gaprindashvili - M.Tshiburdanidze 4. ottelupeli 1 Rf3 Rf6 2 g3 d5 3 e4 e6 4 Lg2 dxe4 S a4 g6 6 Ra3 DdS 7 0-0 Ra6 8 Re1 DhS 9 Rxe4 Lh3 10 Rf3 Lxg2 11 Kxg2 Lg7 12 d3 0-0 13 h3 DdS 14 Ld2 Tfd8 1S De2 Tae8 16 Le3 es 17 Tad1 h6 18 Db3 b6 19 e4 De6 20 Rh4 Rb4 21 Lxb4 exb4 22 Tfe1 Rd7 23 De2 ReS 24 b3 a6 2S Rf3 bs 26 axbs axbs 27 Re3 Ra4 28 Da2 Re3 29 DaS Rxd1 Associated ['y'ess 30 Txd1 Dxb3 31 DxbS Te3 32 Db7 Texd3 33 Txd3 Txd3 34 RdS Txf3 35 0-1 (ajanylltys) Jugoslaviala nen puolustus (R88b) M.Tshiburdan dze - N.Gaprindashvili S. ottelupel 1 e4 d6 2 d4 Rf6 3 Re3 96 4 Rf3 Lg7 S Le2 e6 6 a4 a5 7 0-0 0-0 8 h3 Ra6 9 Te1 De7 10 Lg5 h6 11 Le3 Kh7 12 Dd2 Rb4 13 Tad1 Ld7 14 Rh2 b5 1S Lf3 bxa4 16 Rg4 h5 17 Rxf6+ exf6 18 Lf4 Tfe8 19 Rxa4 g5 20 Lg3 94 21 hxg4 hxg4 22 Le2 f5 23 exfs Lxf5 24 e3 Rd5 25 Ld3 Lxd3 26 Oxd3+ Kg8 27 Df5 Rf6 28 Of4 Db7 29 Dxd6 Re4 30 Txe4-rxe4 31 Re5 Del 32 Rxe4 Dxe4 33 Ta1 a4 34 b3 Lf8 35 Df4 Og6 36 bxa4 Txa4 31 Txa4 Ob1+ 38 Kh2 Oh7+ 39 Lh4 Oxh4+ 40 Kg1 Dh5 1-0 Keskeytysasema. ~1usta 1 uovutti ja tkotta. Nurmijärven nuori ja vireä shakkikerho täyttää marraskuun 19. päivänä S vuotta. Kerho on viime vuosina järjestänyt monia huomattavia kilpailuja, kuten v. 76 henkilökohtaiset SM-kilpailut, v. 77 Slovan Bratislava-TShLottelun sekä oli vahvasti mukana järjestämässä PM-turnausta Kiljavalla. Tänä vuonna kerho järjesti joukkuepikapelimestaruuskilpailut S.-6.8 ay-opistolla ja muussa kilpailutoiminnassa ovat kerhon nuoret kunnostautuneet monissa turnauksissa erinomaisesti. Jaakko Kukkonen ja Martti Lauren korotettiin ME-luokkaan v. 1977 ja monia muita lupaavia nuoria on tulossa. Kansainvälisiä edustuksia on pojille tullut mukavasti menestyksen myötä ja Pirkko Pihlajamäen olympiamatka Argentiinaan lienee pisin retki, jolle jäsenemme ovat mukaan joutuneet. Kerhon puheenjohtajana toimi 2 ensimmäistä vuotta Mauno Vuorinen ja sen jälkeen Viktor Jenu. Erityisen hyvinä tukijoina on kerholla ollut nuorisolautakunta ja teoriapuolesta on pitänyt ansiokkaasti huolta kunnan pääkirjasto hankkimalla kerholaisten käyttöön kaikki tuoreimmat shakkikirjauutuudet. Kevättalvella suoritetusta SM-kisatoimitsijakoulutuksesta vastasi Olli Forssen ja onnistuneen kisaorganisaation suoritukset lienevät parhain kiitos kouluttajalle hyvin suoritetusta työstä. Jatkossa kerho tulee järjestämään vuosittain yhden viikonlopputurnauksen 30+30 min miettimisajoin. Suomen Boforsin toimitusjohtaja Holger Blomqvist luovuttamassa kiertopalkintoa kerhon turnauksiin. Oikealla Nurmijärven Shakkikerhon puheenjohtaja Viktor Jenu ja vasemmalla talousjohtaja Gustaf von Troil seuraa tilannetta. Kuva: J.rma Leitzinger Kuvassamme vertailuvoittaja Heikki Koskinen (mustilla) pelaamassa viimeisen kierroksen peliään Juhani Rikkosta vastaan. Kuva: Kalevi Rajanen Pe 1 i näytte itä: Sisilialainen puolustus (E73a) Timo Väyrynen - Juhani Rikkonen 6. kierros 1 e4 es 2 Rf3 Re6 3 d4 exd4 4 Rxd4 Rf6 5 Re3 d6 6 Le4 e6 7 0-0 Le7 8 Le3 0-0 9 Lb3 a6 10 f4 Rxd4 11 Lxd4 b5 12 e5 dxes 13 fxes Rd7 14 Oh5 Re5 15 Tad1 De7 16 Tf3 Rxb3 17 axb3 Lb7 18 Th3 h6 19 T93 Kh8 20 Tf1 Le5 21 Lxe5 Dxe5+ 22 Kh1 De7 23 Tf6 Kh7 24 Txg7+ 1-0 Ca ro-kann (R93b) Timo Väyrynen - Heikki Koskinen 5. kierros 1 e4 e6 2 d4 d5 3 exd5 exds 4 e4 Rf6 S Re3 Re6 6 Rf3 Lg4 Pelaan tämän mieluummin kuin teorian parempana pitämän 6.- e6, koska nyt lähetti ei jää sotilasketjun taakse. 7 Le2 e6 8 0-0 Le7 9 Lf4 9 e5 on myös SUOSlttU jatko. 9.- dxe4 10 Lxe4 0-0 11 d5 Lähes pakko. 11.- Ra5 Tavallaan kumous valkean jatkoon. 12 d6 Rxc4 13 dxe7 Dxe7 14 De2 Jos 14 b3, niin valisiirto 14.- Tfd8 ja ratsu voi perääntyä. 14.- Tac8 1S b3 Rd6 16 Tfd1 Rf5 17 Rb5 Rd5 18 LeS a6~ Voittaa vähintään laadun. 19 h3 Lxf3 20 Dxf3 axb5 21 Txd5 exds 22 OxfS Tfe8 23 Te1 d4 24 0-1 Huomautukset HEIKKI KOSKINEN

222 SUO M E N S H A K K I SUO M E N S H A K K I 221 THOMAS RISTOJA Porvoon katu 26 B 26 00510 HELSINKI 51 SOMMITELMAOSASTO SYYSMETSÄN SATOA Näin syksyllä kannattaa shakin lomassa käydä metsällä, sillä marjojen ja ulkoilun ohella sieltä löytää sieniä. Katsotaan millaisia. 1. ROUSKIS!... Golu~-Savinov, Vladimirsk 78... sanoi musta kun rouskua puraisi. Mustan siirto. 4. MALIKKA SOPII HYVIN... A.Blomberg-Ristoja, 78 (5+5)... härmäläiseen makuun. Tässä oli kylläkin kyseessä nuijamalikka. Mustan siirto. 7. AVAUTUESSAAN... Wirthensohn-Niklasson, 78... monet sienet osoittavat oikean minänsä. Valkean siirto. 2. UKONSIENI? Dobirtsin-Bönseh, Halle 77... akansieni vai kenties puistoukonsieni? Valkean siirto. 5. NURMINAHNIKAS... Hug-Kortshnoi, Sveitsi 78... on varsin satoisa, mutta se on ensin löydettävä! ~1ustan si i rto. 8. HAPERO ON SEKIN... Kvemenetzkij-Kalinintsehev 78... hieno sieni, vaikka tässä jatkossa vähän haparoitiin. Valkean siirto. 3. KUUKUNEN... Johannessen-T.Heiberg, 1977... räjähtää vanhetessaan. Tämä oli verrattain vanha. Valkean siirto. 6. SYKSYN KOMEIMPIA... Pogats-Hever, Budapest 78... näkyjä metsässä on keltavalmuska. Mustan siirto. 9. HAMAHAKINSEITTIA... Ugol tsev-zubov, t1aqni toaor<;k... eli paljon sotilaita hämärsi näyt. Valkean siirto. Ratkaisut seuraavalla sivullo RATKAISUT SOMMITELMIIN 1. Valkean kuningas on lähtenyt liian aikaisin liikkeelle, niin että musta voitti materiaalia siirrolla 1.-De2+! 2.Dxe2 Lxd4+ 3.Ke1 Lxa1! 4.0-1. -- Suomalaiset ovat fiksoituneet Laetariusryhmään (rouskut), koska niissähän on "maitoa". Lieneeköhän tämä oireellista? Katsotaan, jos löytyy jotakin parempaa. 2. Valkealla on kaksi valttia: d-sotilas ja mustien ruutujen mattihyökkäys: yhteispeli sujuu näin: 1.d7! Td8 2.Df6! Txd7. Sommitelman hienoutta-ruvaa-muunnelma 2. Dxd7 3.Lg5! (Muttei heti 3.Lh6? Dd4!) T- 4.Lh6! voittaen. 3.Lh6 Dd4 4.Te1! Le4. t~uita muunnelmia:-zr:-:ie65.txe6!; ~Td8 5.Te8+!; 4.-Dxf6 5.Te8X. 5.Txe4, ja musta antautui. Tästä sienestä ~la monta mieltä: jotkut pitävät sitä ukonsienenä 01aero 1 epi ota proeera) ta i vähän pi enempänä akansienenä (Maerolepiota rhaeodes), mutta tarkemmassa määrityksessä se osoittautuikin syötäväksi kelpaamattomaksi tarhaukonsieneksi (Lepiota eristata), joka onkin näitä kahta moninverroin pienempi. 3. Ratsulle jälleen tyypillinen lasku: 1. Rd7!! (Voi vain kuvitella minkälainenpläts-ääni tuollaisesta siirrosta tulee) Musta pelasi 1.-fxg3, ja valkea 2.Dxd5+ Kh8 3.Kh1! Lx~f8 musta ant~ Kuuk~Bovista-nTgrescens) ovat hyviä vain aivan valkoisina. Suurin kuukunen (Ruotsissa löydetty) painoi lähemmäs 20 kg, joten paistin siitä olisi kyllä saanut. 4. Musta pelasi ihan oikein 1.-Dh6+! 2.Kg2 Lh3+! 3.Kh1 (saa paljastukseen ratsun väliin!)~yt aikapulassa väärin 3. Lg4+?? 4.Rh2! pilaten pelinsä. Oikea paljastus olisi tietenkin ollut 3.-Lf1+! 4. Rh2 Dxh2+!! 5.Kxh2 Th6+ 6.Th3 Txh3X. Musta oli tässä niin varuillaan, että ei ollut varma härmämalikasta (Lepista nebularis) ja oli sekoittamassa sitä hyvin myrkytliseen isorusokkaaseen (Rhodophyllus sinuatus), vaikka kyseessä olikin hyvä nuijamalikka (Clitocybe clavipes). 5. Valkean alarivin heikkouden takia musta pelasi hauskasti 1.-Lc6! ja nyt oli valkealla viisi jatkoa tarjolla: 2.Lxb4? Dxe2!! (pelijatko) 0-1, sillä 3.Lxe2 Rxg3+ 4.Kg1 Rxe2+ 5.Kf1 Rxc1. ~1uut mahdollisuudet: 2.Dg1 Dxe2!! 3.Lxe2 Rf2X; 2. Dd1 Dxf3+! 3.exf3 Rf2+; 2.Db1 Rd2! 3.Dd1 Lxf3+ 4.exf3 h6! 5.Lxb4? Rf1!; ja lopuksi ainoa siirto, jolla peliä voi jatkaa: 2. Da1!! Nurminahnikas (Marasmius oreades) on herkullisimpia sieniämme, ja onneksi se kasvaa hyvin satoi sana ns. noidankehissä nurmikoilla. 6. ~1ustan siirto tuli kuin keltavalmuskaryhmän väriloisto syysmetsässä: 1.-Tf3!! Pääuhkaus on Txh3+! 2.Rb7 Jos 2.Kg1, niin 2.-Da7+ 3.Kh1 Txf1+ 4.Dxf1 Dd7 5.Df6 Le7 ja uhkaus Dd1+ voittaa. 2.-Txh3+ 3.Kg1 Da7+ (nopeammin voittaisi 3.-Lh2+~h1 Le5+ 5.Kg1 Ld4+) 4.Tf2 Lg3 ja valkea antautui. Keltavalmuska (TrTcholoma flavovirens) on parhaimpia valmuskojamm~ lei paras. Valmuskoihin kuuluu kuitenkin myös huonoja lajeja; erityisesti ruskeat valmuskat ovat kutakuinkin kelvottomia. 7. Musta oli juuri torjunut uhkaavan kiinnityksen siirrolla h6, mutta valkea pelasi sittenkin 1.Lg5!! Uhraus on otettava vastaan, sill~4 2.Rxf6+ Dxf6 3.axb4 hxg5 4.Dd7 Tb8 5.Re5!, ja heikkous f7 tuo turmion mustalle. 1.-hxg5 2.Rxg5 (uhkaa '{xf6+ mattilopuin)~.j0s2.-g6, niin 3.Rxf7! Kxf7 4.Re7+ voittaen. 3. Rxf7! Re5 (3.-Kxf7 4.Dxe4) 4.Rg5!! Nyt on kaikki-auki! Musta antautui, sillä esim. 4.-Rxd3 5.Re7+ Kh8 6.Rg6X. Erityisen varovainen on oltava valkoisten sienten kanssa, sillä monet hyvät sienet ovat aivan samanlaisia kuin myrkylliset nuorina. Esim. valkea kärpässieni (Amanita virosa) on samanlainen kuin monet herkkusi~ (Agarieus-suku). Ainoa tapa varmasti valttää myrkytys on jättää nuoret sienet metsää kaunistamaan. 8. Valkean sotilas e7 on vahva, ja siksi val kea pelasi 1.Rd5!!, joka pakotti mustan 1.-Dxd5:ee~ oli myös hampaissa) Jatko-oTT:2.Txd3 Lb7 3.Txd5 Lxd5 ja valkealla on D mustanl1o~a-ranettiä vastaan, materiaali, joka pitäisi riittää ainakin tasapeliin. Kuinka ollakaan, valkea haparoi aikapulassa vielä häviön itselleen 23. siirron jälkeen. Kaikki haperot (Russula-suku) ovat myrkyttömiä, vaikkakin suvussa on syötäväksi kelpaamattomia lajeja. Haperot eivät ole laikkunsa menettäneitä kärpässieniä, vaan varsin hyviä, jopa herkullisia sieniä. Kirpeän haperon erottaa helposti hyvästä: maistamalla pienen palan helttoja. Hyvä sieni on maultaan mieto, kirpeä on syytä heittää pois. 9. Valkea aloitti seitin raivaamisen siirrolla 1.Rxf7!! ja musta jatkoi 1.-Kxf7. Seurasi 2.cxd5! Lxf1 (jos 2.-ex~n samantapaiset jatkot kuin pelissä) 3. dxe6+ Kxe6 4.Dg4+ Kf7 5.Ld5+ Ke8. Jos 5. Kf8, niin 6~6-:DxgTRife5".Muut mahdollisuudet: 6.-Rf6 7.Df7+ Kd7 8.Le6+ Kd6 9.Rc4X; 6.-Rf8 7.Lf7+! Kd7 8.Dg4+ Kd6 9. Rc4X. 7.fxe5 Txd5 8.Dg8+ Lf8 9.Txf1! 1-0, sillä esim. 9.-Re71O:TXf8+ KC!TlT:1Jg4+ Ke6 12.De6+ Kb7 13.Txc8 voittaen. Seitikit on laaja, vielä täysin riittämättömästi tutkittu suku, jonka suhteen on oltava enemmän kuin varovainen. Magnitogorskin leveysasteilla saattaa löytää

224 SUO M E N S H A K K 1 SUO M E N S H A K K 1 225 laakamyrkkyseitikkiä (Cortinarius orellanus), joka Puolassa on aiheuttanut~ misen kuoleman. Meilläkin on kaksi tappavan myrkyllistä seitikkiä: suippomyrkkyseitikki (Cortinarius speeiosissimus) ja kangasmyrkkyseitikki (Cortinarius gentilis). Muista "seitti"-seitikeistä on varottava sekoittamasta sinimaltohaisuseitikkiä (Cortinarius eamphoratus) sinivalmuskaan (Lepista nuda); myös monivyöseitikki (CortTnarTus-friumphans) on januskasvoinen veitlkka; itse olen saanut siitä pahoinvointia, vaikka sitä toisaalla pidetään hyvänä. Tulipahan niitä kerrakseen. Ja 2 kuitenkin alue oli niinkin pieni kuin 9m. Joitakin varmaan harmittaa, kun ei löytynyt yhtään kanttarellia tai tattia; rouskutkin jätimme metsän kaunistukseksi paikoilleen. Mutta itse asiassa voimme olla enemmän kuintyytyväisiä: näin monta hyvää sientä korvaa täysin jonkun vanhahkon tatin. No niin, metsä on suuri, ja odottaa vain sientenkerääjiä, niin että kori ja veitsi käteen ja hyvää jatkoa. KILPAILUKUTSU Akateemisen Shakkiliiton mestaruusturnaus pelataan 13.-22.10.1978. Pelipaikka on Helsingin uusi yhteiskoulu. Ilmoittautumiset 12.10 mennessä Jyrki Saloselle, puhelin 90-6982283. OSTA SUOMEN SHAKIN VANHOJA VUOSI KERTOJA Suomen Shakin vanhoja numeroita on vielä saatavissa seuraavasti: 1969 25,- 1971 25,- 1972 (sidottuna) 30,- 1973 25,- 1974 25,- 1975 (puuttuu numero 1) 25,- 1976 25,- 1977 30,- Neljä numeroa vuosilta 1943/44 10,- Neljä numeroa vuodelta 1967 12,- Ne 1 jä numeroa vuodelta 1968. 12,- Numero 7-9/1944 (20-v.juhlanumero) 6,- Numero 5-6/1947 (SSL:n 20-v.juhlan.) 6,- Shakki Sanomat 2 ja 3/1961 a 5,- Irtonumeropaketti 10 numeroa 10,- Alle 100 mk:n tilauksiin lisätään lähetyskulut. Tilaukset päätoimittajalta. Toimi nopeasti! Eräät vuosikerrat loppumassa. Pyynnöstä etsimme myös muita vuosi kertoja. KV. KILPAILUTULOKSIA 18. IBM-turnaus, Amsterdam: J.Timman 9~/13, Z.Ribli (Unkari) 82, V.Hort (Tshekkoslovakia), H.Pfleger (L-Saksa) ja R.Dzindzihashvili (Israel) 7~, U.Andersson (Ruotsi) ja O. Romanishin (Neuvostoliitto) 7, L.Ljubojevie (Jugoslavia) 6~, K.Langeweg 6, A.Miles (Englanti) ja A.Adorjan (Unkari) 5~, H.Ree 5, J. Nikolae (Jugoslavia) 4~ ja W.Browne (USA) 3~. B-ryhmä: A.Jusupov (Neuvostoliitto) 9~/13, L.Christiansen (USA) 8~, P. van Wijgerden ja G.Ligterink 8, N.Kirov (Bulgaria) 7, H.Böhm, F.Borm ja R.Hartoeh 6~, V.Balshan (Israel) ja P.v.d.Sterren 6, J.Rodriguez (Kuuba) 5~, D.Janosevie (Jugoslavia) 5, S.Taulbut (Englanti) 4~ ja de Roode 3~. Skien, Norja: G.Sigurjonsson (Islanti) 7~/9, L.ögaard, L-A.Sehneider (Ruotsi), H.Sehyssler (Ruotsi) ja V.Grinfeld (Israel) 7,6.-10 Westerinen 6~, Rantanen 6. Gausdal, Norja: V.Grinfeld (Israel) 7/9, T. Wibe 6~, M.Petursson (Islanti) 6, A.Sydor (Puola) 6, H.Westerinen 6, H.de Firmian (USA) 6, H.Sehyssler (Ruotsi) 6, 11. V.Rantanen 5~. Montilla, Espanja: B.Spasski (Neuvostoliitto) 6i/9, A.Miles (Englanti), V.Hort (Tshekkoslovakia), S.Gligoric (Jugoslavia) ja J. Bellon 6, V.Cioealtea (Romania) 4~, J.Sanz ja F.Visier 3~, Rivas 3, L.Haritver (Kanada) O. Tilburg (Alankomaat): L.Portiseh (Unkari) 7/11, J.Timman 6i1, A.Miles (Englanti), R. HUbner (L-Saksa) ja R.Dzindzihashvili (Israel) 6, W.Browne (USA), V.Hort (Tshekkoslovakia) ja B.Spasski (Neuvostoliitto) 5~, B. Larsen (Tanska) 5, L.Ljubojevic (Jugoslavia) ja G.Sosonko 4~ ja Z.Ribli (Unkari) 4. Nuorten MM, Graz: S.Dolmatov (Neuvostoliitto) 102/13, A.Jusupov (Neuvostoliitto) 10, J.O.Fries Nielsen (Tanska) 9, C-M.Björk (Ruotsi) ja G.Barbero (Argentiina) 8~, A. Sisniega Uleksiko) ja P.van der VJiel (Alankomaat) 8, O.Foisor (Romania), N.Ristie (Jugoslavia) ja G.Morrison (Skotlanti) 7,... Markku Henttinen 6. Lontoo, Englanti: 1.-3. V.Rantanen, J.Peters (USA) ja P.Littlewood 7~/10,... H.Westerinen 6. Helsinki 14-28.9: Kulttuuri-Shakki-58:n 20- vuotlsjuhlaturnaus (KvM Pertti Poutiaisen muistoturnaus): H.Sehyssler (Ruotsi) ja 1. Bilek (Unkari) H/ll, A.Sznapik (Puola) 7, J.Adamski (Puola) 6~, V.Rantanen, T.Kristiansen (Norja), C.Niklasson (Ruotsi) ja T. Binham 5~, T.Pirttimäki 5, K.Kivipelto 4, P.Nikkanen 3~ ja M.Nykopp 3. Palaamme kilpailuun. Suurmestari SVETOZAR GLIGORIC KUUKAUDEN PELI Vlläoleva otsikko tarkoittaa sellaisia pelejä, joissa häviäjä osoittaa luovuutta avauksessa tai jossain muussa pelin vaiheessa, mutta kuitenkaan hänen uusi ajatuksensa tai kaunis suunnitelmansa syvässä ja yksinkertaisessa loogisuudessaan, joka antaa hänelle aloitteen, ei tuo hänelle lopullista menestystä, sillä väsyneenä aikaisemmasta tutkimustyöstä kotona tai pelin aikana kellon käydessä tai joskus yli-inhimillisestä tehtävästä löytää parhaat siirrot koko ajan, pelaaja on sopivassa tilassa pelaamaan hiukan virheellisesti jossain, ja silloin vastustaja saa viimeisen sanan. Vahvuuslukusysteemi on säälimätön tällaisissa tapauksissa, mutta allaoleva peli saattaisi olla huono esimerkki, sillä sen häviäjä oli ottelun voittaja, ja sillä on todellista merkitystä. KUNINGATARGAMBIITTI Viktor Kortshnoi - Boris Spasski 11. ottelupeli, Belgrad 1977/78 1 c4 e6 2 Re3 d5 3 d4 Le7 Petrosjanin systeemi vaihtomuunnelman 3. Rf6 4 exd5 exd5 5 Lg5 välttämiseksi. Musta ei pelkää jatkoa 4 e4 dxe4 5 Rxe4 Rf6, sillä valkea joutuisi erääseen ranskalaisen puolustuksen muunnelmaan ja siirto c4 olisi hyödytön ja ennenaikainen. 4 Rf3 -välhtoehto on 4 exd5 exd5 5 Lf4 Rf6 (tai 5.-e6 6 e3 Lf5 7 g4) 6 e3 0-0 7 De2 e6 8 Ld3 Te8 9 Rf3 Rbd7 10 0-0-0 Rf8 11 h3, Timman-Karpov, Bugojno 1978. 4.- Rf6 5 Lg5 h6 Tartakower-muunnelma. Musta aikoo sivustoida kuningatarlähettinsä ja ennen sitä hän haluaa varmistaa, että valkea ei tulevalla De2:11a saa kaksoishyökkäystä e- ja h-sotilaita vastaan. 6 Lh4 Musta saa hyvän pelin jatkossa 6 Lxf6 Lxf6 7 e3 0-0 8 Tel e6, Gligorie-Spasski, Jugoslavia-Neuvostoliitto, Skopje 1969. 6.- 0-0 7 e3 b6 8 Tel Aikaisemmin suosituin menetelmä oli 8 exd5 Rxd5 (tämä yksinkertaistus on Tartakowerin perusajatus) 9 Lxe7 Dxe7 10 Rxd5 exd5 11 Tel, mutta Reykjavikin 1972 jälkeen Geller löysi parannuksen mustan peliin. Katso täydennyspeliä 1. ILMAN TODELLISTA PALKINTOA Pelisiirtoa tehottomampi on 8 Db3, kuten täydennyspeli 2 osoittaa. Jatkon 8 De2 suhteen katso täydennyspeliä 3. Pelimme kanssa samantapainen menetelmä 8 Le2 tuli suosituksi ottelussa Spasski-Karpov 1974. Katso täydennyspeliä 4. Yksinkertainen kehityssiirto 8 Ld3 ei myöskään ole vaarallinen mustalle. Katso täydennyspeliä 5. 8.- Lb7 9 Lxf6! Karpov ja Furman tekivät tämän idean suosituksi, mutta sen keksijä on Kortshnoi itse. Mustan sotilaskeskustaa ei voinut järkyttää muilla jatkoilla, mutta nyt tämä keskusta on paljon herkempi ilman ratsun tukea, eikä lisäyksinkertaistuksia tule. 9.- Lxf6 10 exd5 exd5 Valkean 9. siirron ydin on, että musta ei voi lyödä takaisin upseerilla ja mustan K lähetti on kömpelösti f6:ssa. Mustan "tempovoitto" h6:11a on pikemminkin haitallinen kuin hyödyllinen, sillä se on heikentänyt K-sivustan valkeita ruutuja ja vastaavanlainen asema GrUnfeldin puolustuksessa 1 d4 Rf6 2 e4 g6 3 Re3 d5 4 Rf3 Lg7 5 Lg5Re4 6 exd5 Rxg5 7 Rxg5 e6 8 Rf3 exd5 näyttää mustall~ paremmalta kuin peliasema, sillä siinä mustalla on heikkouksia sekä c-linjalla että K-sivustalla. 11 b4! Oikea ajoitus tilan voittamiselle D-sivustalla ja painostuksen lisäämiselle e-linja 11 a. Vähemmän energi nen on 11 Le2 Rd7 12 Db3 e6 13 0-0 Te8 14 Ld3 Rf8 15 Tfdl Re6 16 Lbl g6 17 De2 e5 18 Dd2 Lg7 tasa-asemin, HUbner-Liberzon, Biel 1976 (vertaa täydennyspeliin 2). 11.- e6 Passiivinen, mutta välttämätön tarkoituksena vastata 12 b5:een 12.- c5:11ä ja välttää d-sotilaan täydellinen eristyminen. 12 Ld3! Parannus jatkoon 12 Le2 Rd7 [tai 12.- Dd6 13 Db3 Rd7 14 0-0 a5 15 a3 Tfe8 (pelissä Estevez-Karpov, Leningrad 1973 pelattiin 15.- axb4 16 axb4, mutta se ei ollut hyvä mustqlle) 16 Tfd1 Le7 17 Tbl Lf8 18 Rel Ta7 19 Rd3 Tea8 20 Lf3 axb4 21 axb4 Ta3 22 Db2 Rf6!? 23 b5 valkean suurin eduin, Browne Hort, Reykjavik 1978J 13 0-0 a5 14 b5e5 15 dxe5 Rxe5 16 Rd4, Kortshnoi-Spasski, 7. ottelupeli, jossa musta ei tasoittanut pelaa-

--~I 226 SUO M E N S H A K K 1 SUO M E N S H A K K 1 22? malla 16.- Lxd4! (rutiinijatkon 16.- Dd6 1? Lg4 Tfd8 18 Te1 valkean aloittein sijaan). Pelisiirto on aktiivisempi iskien vastustajan K-sivustaan ja kontrolloiden paremmin e4-ruutua. Valkean asemallinen uhkaus on eristää mustan d-sotilas b5:11ä, ja jos musta pelaa itse b5, valkea on valmiimpi tekemään murron keskustassa e4:11ä. 12.- Te8 13 0-0 Rd? 14 Db3 Rf8 Uhkaus oli 15 b5. Musta siirtää ratsun pois d-linjalta parantaakseen d-sotilaan suojausta ja voidakseen pelata e5. 15 Tfd1 Te8 16 Lb1 Re6 1? a4 La8 18 La2 Odottamaton ajatus, joka lisää painostusta mustan d-sotilasta kohtaan. 18.- Te? Ainoa puolustus. Musta on valmis vastaamaan 19 b5:een 19.- e5 20 Rxd5 Lxd5 21 Dxd5 Td? palauttaen materiaalitasapainon 22.- exd4: 11 ä. 19 Db1 Valkea ei käytä tilaisuuttaan saada lisää tilaa pelaamalla 19 a5, kun 19 b5 ei olisi ollut tehokas. 19.- a5! Musta tarttuu heti tilaisuuteen saada vastapeliä pysäyttämällä valkean a-sotilaan valkealle ruudulle ja saavuttaa vähitellen upseereilleen tukikohta b4:ssä. Musta ei pelkää jatkoa 20 b5 e5 21 dxe5 Txe5! ja virhe olisi 22 Rxd5 Lxd5 23 Txe5 Lxa2 24 Txd8 Txd8 voittaen ratkaisevasti materiaalia, kun taas 22 Re4 Txe1 23 Rxf6+ Dxf6 ei anna mitään. 20 bxa5 bxa5 21 Db6? Virheellisen suunnitelman jatkoa. Valkea ei huomaa mustan vastausta joka valtaa avoimen b-linjan. 21.- Tb?! 22 Dxd8 Surullinen välttämättömyys. 22 Dxe6 Tb6 menettää kuningattaren. 22.- Txd8 Lopultakin musta pääsee huolistaan. Hänen d-sotilaansa on La8:n turvallisesti suojaama ja mustan keskusta on kuin murtamaton muuri vastustajan passiivisesti a2:ssa ja e3:ssa sijaitsevia lähettiä ja D-ratsua vastassa. Samalla musta on saanut haltuunsa avoimen linjan ja valkean voimat ovat sidotut suojaamaan heikkoa a-sotilasta. 23 Re1 Tb6 24 Rd3 Tdb8 25 h3 Valkealla saattoi vieläkin olla harhaluulo voiton pelaamisesta sen sijaan, että olisi yrittänyt järkevämpää jatkoa 25 Tb1 vaihtaen tornit ja pyrkien tasapeliin. 25.- Lb? Musta käyttää tilaisuutta aktivoimalla passiivisen D-lähettinsä eikä valkea ratsu ole enää turvassa d3:ssa. 26 Re5!? Lllan kunnianhimoista. Vielä nytkin 26 Tb1 oli parempi. r 1ustan on pakko vaihtaa uhkauksen 2? Rd? takia ja hänelle sopiikin hyvin vaihtaa e-sotilaansa vapaasotilaaksi. 26.- Lxe5 2? dxe5 Tb4! Nyt tämä tukipiste on vapaa mustan tornilleo 28 f3 Aktiivisempi oli heti 28 f4. 28.- La6 29 Td2 Le4 Tukkimalla e-linjan musta uhkaa voittavaa manööveriä 30.- Re5. Valkean asema on vähitellen tulossa kriittiseksi. 30 f4 Re5 31 Td4 Valkea suojaa a-sotilaan epäsuorasti iskemällä neljättä riviä pitkin mustan lähetin kimppuun. 31.- Rd3 32 Td1 Pakkosiirto, sillä valkea ei voi antaa mustalle aikaa 32.- e5:een, joka voittaisi laadun. 32.- Rb2 33 Te1 e5 34 Txd5 Aikapula ei estänyt Kortshnoita näkemästä mitä seuraisi luonnollisen 34 Td2 jälkeen: 34.- d4 35 exd4 exd4 36 Txd4 (ydin on, että Td4 on nyt suojatta) Lxa2 3? Txb4 Txb4 (houkutteleva 37.- axb4 38 Rxa2 Rxa4 ei anna mitään 39 Te4!:n takia) 38 Rxa2 Txa4 voittaen materiaalia. 34.- Lxd5 35 Lxd5 e4 Ennen a-sotilaan lyömistä musta sulkee e linjan vastustajan tornilta. 36 Re4 Rxa4 3? 0-1 Uhkauksena on 37.- Tb1 vaihtaen tornit ja vapaasotilas etenee kuningattareksi. TÄYDENNYSPELEJÄ 1 e4 e6 2 Re3 d5 3 d4 Le? 4 Rf3 Rf6 5 Lg5 h6 6 Lh4 0-0? e3 b6 UUDISTA SUOMEN SHAKIN TILAUKSESI TÄMÄN NUMERON MUKANA SEURAAVALLA TILILLEPANOKORTILLA. TEE SE NYT! PELI 1 Tlmman-Geller, Hilversum 19?3: 8 exd5 Rxd5! 9 Lxe? Dxe? 10 Rxd5 exd5 11 Te1 tai 11 Db3 Le6 12 Te1 Te8 13 Ld3 e5 14 Da3 Kf8 15 b3 a5! 16 Re5 Rd? 1? Rxd? Lxd? 18 0-0 exd4 19 Dxe?+ Kxe? 20 exd4 Txe1 21 Txe1 Te8 22 Txe8 Lxe8 23 Kf1 Ld? 24 a3 Kf6 25 Ke2 Ke? 26 Ke3 tasapelimäisin asemin, Browne-Grefe, USA 19?5. 11.- Le6 12 Da4 e5 Pelikelpoinen on 12.- Te8 13 Le2 e5 14 Da3 Kf8 15 dxe5 bxe5 16 0-0 Rd? 1? Tfd1 Teb8 18 Rd2 Tb4 19 Rb3 a5 20 Lf3 pienin eduin, Liberzon-HUbner, Ateena 19?6. 13 Da3 Te8 14 Lb5 Db?! Olennainen parannus jatkoon 14.- a6 15 dxe5! bxe5 16 0-0 Ta? 1? Le2 Rd? 18 Rd4 Df8 19 Rxe6 fxe6 20 e4!, Fiseher-Spasski, 6. ottelupeli Reykjavik 19?2. 15 dxe5 bxe5 16 Txe5 Txe5 1? Dxe5 Ra6! 18 Lxa6 -,s-de6 Dxe6 19 Lxe6 Tb8! (19.- Te8 20 La4 antaa vain tasa-aseman) 20 0-0 Txb2 paremmin loppupelein. 18.- Dxa6 19 Da3 De4 20 Kd2 Turvallisempi jatko oli 20 De3 Tb8 21 Dxe4 dxe4 22 b3 exb3 23 axb3 Txb3 24 0-0 vieläkin mustan pienin eduin. 20.- Dg4 21 Tg1 d4! 22 Rxd4 Jos 22 exd4, niin 22.- b3 Ld5 voittaa. 22.- Dh4 23 Te1 Dxf2+ Tehottomampi olisi 23.- Le4 24 f3! Df2+ 25 Kd1 Dxg2 26 De5+! 24 Te2 Df1 25 Rxe6 fxe6 26 Dd6 Kh8 2? e4 Te8 28 Ke3 Tf8 29 Td2 e5! vahvoin aloittein, ja jatkon 30 Dxe5? De1+ 31 Te2 Dg1+ 32 Kd3 Td8+ 33 Ke3 Dd1! 34 Db5 Dd4+ 35 Ke2 a6 36 Dxa6 Oe5+ jälkeen musta voitti. PELI 2 Grlgorjan-Geller, Neuvostoliitto 19??: 8 Db3 Lb? Vähemmän aktiivinen on 8.- dxe4 9 Lxe4 a6 10 0-0 b5 11 Le2 Rbd? 12 Tfd1 e5 13 dxe5 De? 14 Tae1 Rxe5 15 De2 Db6 16 b4 Red? 1? Re4 Lb? 18 Rxf6+ Rxf6 19 De?!, Polu9ajevski-lakharov, Neuvostoliitto 19?6 tai 8.- e6 9 Ld3 Lb? 10 Td1 Rbd? 11 0-0 Rh5 12 Lxe? Dxe? 13 Tfe1 Rhf6 14 e4 dxe4 15 Rxe4 Tfd8 16 Rg3 Rf8 valkean pienin eduin, Kavalek Kurajiea, Wijk aan lee 197? 9 Lxf6 Lxf6 10 exd5 exd5 11 Td1 Te8 11.- e6 12 Ld3 Rd? 13 0-0 Le7 14 Re5! Ld6 15 f4 Rf6 16 e4! e5 1? dxe5 Lxe5+ 18 Kh1 dxe4 19 Lxe4 antoi aloitteen valkealle, Polugajevski-Doroshkevitsh, Neuvostoliitto 19?5. 12 Ld3 Re6! Parannus rutiininomaiseen 12.- e6 13 0-0 Rd? 14 Tfe1 De? 15 Te1 Dd6 16 e4 dxe4 1? Rxe4 Df4 valkean eduin, Podgajets-Tsheljadinov, Neuvostoliitto 19?? 13 0-0 ~d5 Ra5! 14 Rxf6+ Dxf6 15 De2 Lxf3 16 gxf3 Dxf3 17 Tg1 Te? tai 13 Dxd5 Lxd4 14 Rxd4 Dxd5 15 Rxd5 Rxd4 16 Rxe? Lxg2 tasaasemin. 13.- Ra5 14 De2 e5 15 dxe5 bxe5 16 Ra4 e4 1? Le2 Tb8 mustan hyvin pelein. PELI 3 Uhlmann-Spasski, Moskova 1967: 8 De2 Ennenaikainen on 8 Lxf6 Lxf6 9 exd5 exd5 10 Db3 e6 11 Le2 Dd6 12 0-0 Lf5!, Hort-Leehtinsky, Brno 1975. 8.- Lb? 9 Lxf6 Lxf6 10 exd5 exd5 11 0-0-0 Tehoton on 11 Td1 De? 12 Le2 Td8 13 0-0 e5 14 dxe5 bxe5 tasa-asemin, Cafferty-Enklaar, Wijk aan lee 19?2. 11. - e5 Epätarkempi, vaikka pelikelpoinen on 11. Rd? 12 g4 g6 13 h4 Lg? 14 h5 g5 15 Ld3 Te8 16 Lh?+ Kh8 1? Lf5 Rf8 18 Kb1 De? 19 Re2 e5 20 Rg3 Tad8 21 Ka1 e4, Kakageldiev-Ubilava, Neuvostoliitto 1975 tai 11.- Re6 12 a3 Ra5 13 h4 e5 14 g4 exd4 15 Rxd4 Re6 16 f4 Rxd4 1? exd4 Lxh4 18 Kb1 Le? 19 g5 Ld6 20 Th4 Te8 21 Lb5 Te3 22 Tdh1 Lf8 terävin pelein, Borissenko-Lein, Neuvostoliitto 196? 12 g4 -vatntoehto on 12 dxe5 bxe5 (tai 12.- Lxe3 13 Dxe3 Rd? 14 e6 Lxe6 15 Kb1 Te8 16 Dd4 Lb? 1? Ld3 Rf6 18 Df4 pienin eduin, Polugajevski-Ivkov, Wijk aan lee 1966 ja mielenkiintoinen on 12.- Rd? 13 e6 Lxe6 14 Rd4 Lb? 15 Kb1 Re5 16 Df5 Te8 1? Ld3 g6 18 Df4 Lg? 19 h4 De? tasamahdollisuuksin, Borissenko-Adashev, Neuvostoliitto 1969) 13 Rxd5 Lxd5 14 Le4 Rd? (ei 14.- Lxe4 15 Txd8 Txd8 16 Dxe4, Ivkov-Cirie, Jugoslavia 196?) 15 Txd5 De? 16 Thd1 Rb6 molemminpuolisin mahdo11isuuksin. 12.- exd4 13 exd4 Re6 14 h4 g6 Epäselvä on 14.- Dd6 15 Kb1 Df4 16 Th3 Dxg4 1? Tg3, Bondarevski -Estrada, Neuvostol i itto

228 SUO M E N S H A K K I SUO M E N S H A K K I 229 1961. 15 g5 hxg5 16 h5 Kg7!... 16.- g4? 17 hxg6 gxf3 18 g7 Ja musta JOUtUI puolustuskannalle, Bobotsov-Lehmann, Zevenaar 1961. 17 hxg6?! fxg6 18 Lb5 g4! 19 Dd2 gxf3 20 Dh6+ Kf7 21 Dh7+ Lg7 22 Th3 Th8! 23 0-1 Koska 23 Tf3+ Df6 24 Txf6+ Kxf6 25 Rxd5+ Kfl. PELI 4 Vaganjan-Spasski, Moskova 1975: 8 Le2 Lb7 9 Lxf6 Lxf6 10 cxd5 exd5 11 Db3 Pellkelpoinen on 11 0-0 Dd6 (mielenkiintoinen on 11.- De7 12 Db3 Td8 13 Tfe1 a6?! 14 Rd2! Dd7 15 Lf3 a5 16 Tad1 Ra6 17 Rf1 Tab8 18 Rg3 g6 19 Rge2 b5 20 Rf4 c6 21 a4 b4 Ree2 valkean eduin, Smejkal-Ostojie, Erevan 1976 tai 11.- Re6!? 12 Te1 a6 13 Re1 Re7 14 Rf3 Dd6 15 Rd3 g6 16 b4 h5 17 g3 Lg5 18 Lg2 Rf5 19 Re2 Tfe8 20 Ref4 Te7 21 Db3 Td8 22 a4 h4 23 b5 hxg3 24 hxg3 tehokkaammin aloittein D-sivustalla, Gligoric-Kurajiea, Ljubljana-Portoroz 1977) 12 Te1 a6 13 a3 Rd7 14 b4 b5! 15 Re1 e6 16 Rd3 ja mustan olisi pitänyt pelata 16.- a5! päästen eroon heikosta a-sotilaasta ja tasoittaen sitten tuomalla ratsu c4:ään, sen sijaan 16.- Rb6? 17 a4! Ld8?! 18 Re5 Le8 19 a5 Le7 20 g3 Re4 21 e4 Lh3 22 Te1 dxe4 23 R3xe4 Dg6 24 Lh5 Dh7 25 Df3 f5 26 Re3 g6 27 Dxe6! gxh5 28 Rd5 johti valkean voittopeliin, Karpov Spasski, 11. ottelupeli 1974. 11.- e6 ~.- Te8 12 0-0 a6 13 Tad1 Dd6 14 Re1 Rd7 15 Lf3 e6 16 e4 dxe4 17 Rxe4 De7 18 Re2 Le7 19 Re3 Rf6 20 Rxf6+ Lxf6 21 Rg4 hiukan paremmin mahdollisuuksin, Tal-Spasski, Neuvostoliitto 1975. 12 0-0 Te8 Jos 12.- De7 (tai 12.- Rd7 13 Tfe1 Te8 14 e4! Rf8 15 Tad1 Re6 16 exd5 cxd5 17 Lb5 Te7 ja valkea olisi voinut säilyttää hiukan paremman aseman pelaamalla 18 Db4, Baumbaeh Nötzold, DDR 1975) 13 Tfe1 Le8 14 Da4 a5 15 Ld3 Lg4 16 Rd2 Db4 17 De2 Ta7 18 Tae1 Te7 19 h3 Le8 20 Rf3 Tee8 21 a3 Dd6 22 e4 dxe4 23 Rxe4 Dd8 24 Rxf6+ Dxf6 25 Re5 aloittein, Furman-Musil, Portoroz-Ljubljana 1975. 13 Tad1 Rd7 14 Re1 Rf8 15 Rd3 Re6 16 Tfe1 Dd6 17 Lf1 Te7 18 g3? Paha virhe hiukan huonommassa asemassa. 18.- Lxd4! 19 exd4 Rxd4 20 Da4 Rf3+ 21 Kh1 Rxe1 22 Rxe1 d4 23 Rg2 e5 24 Kg1 Tae8 25 Rb1 a6 26 Rd2 b5 27 Da3 Dd5 28 b3 Te1 29 Txe1 Txe1 mustan voimakkain painostuksin. PELI 5 ~ric-benkö, Los Angeles 1963: 8 Ld3 Lb7 Mustan ei tarvitse mennä jatkoon 8.- dxe4 9 Lxe4 Lb7 10 0-0 Rbd7 11 De2 Re4 12 Lg3! Rxg3 (tai 12.- Rxe3 13 bxe3 Ld6 14 e4 Lxg3 15 fxg3! e5 16 Tad1 exd4 17 exd4 Te8 18 e5 valkean painostuksin, Kotov-Gligoric, Moskova 1947) 13 hxg3 e5 14 Tfd1 Lxf3 (jos 14.- De7, niin 15 d5!) 15 gxf3 exd4 16 exd4! Ld6 (ajatuksena pitää asema 17 d5 e5 18 Re4 De7 jälkeen) 17 f4 Te8 (Jos 17.- Rf6 niin 18 d5 exd5 19 Lxd5! Te8 20 Rb5) 18 Lb5! Te8 (18.- Te7 19 Re4 painostuksin) 19 Re4 De7 20 d5! vahvoin aloittein, Gligoric-Unzieker, Dubrovnik 1950. 9 0-0 ~utteleva on myös nykyaikainen menetelmä 9 Lxf6 Lxf6 10 cxd5 exd5 11 Db3 c6 12 0-0 Ra6 13 Tad1 Re7 14 Lb1 Te8 15 Tfe1 Le8 16 h3 Le6 17 De2 g6 18 Re2! Ld7 19 Rf4 aloittein, Bukic-Enklaar, Wijk aan Zee 1975. 9.- Rbd7 10 Te1 e5 11 De2 Te8 12 exd5 Rxd5 13 Lxe7 Dxe7 14 Rxd5 Lxd5 15 La6 Te7 16 a3 Rb8 17 Ld3 Tfe8 18 dxe5 Txc5 mustan hyvin pelein. HANKI ILMOITUKSIA SUOMEN SHAKKIIN! ITSELLESI TULEVA HANKINTAPALKKIO 20%. Lehtemme toivoo, että kaikki ne, joilla vähänkin on siihen mahdollisuuksia, pyrkisivät hankkimaan ilmoituksia Suomen Shakkiin. Tiedämme, että tämä työ ei nykyisin ole kovinkaan helppoa. Juuri sen vuoksi vetoammekin jokaiseen, jotta kaikki mahdollisuudet käytettäisiin hyväksi. Ilmoitusmyynnissä tarvittavat "tekniset" tiedot ovat: Suomen Shakin koko on A5 ja lehti painetaan offset-menetelmällä. Kuvalaattoja ja matriiseja ei siis tarvita, vaan ilmoitusaineiston kuvamateriaaliksi riittää hyvälle painopaperille otettu vedos. Yksinkertaisin ja kätevin aineisto onkin juuri paperi kopio tai vedos aiotunkokoisesta ilmoituksesta. limoitushinnat ovat: 1/1 s. 1.000,- 1/2 s. 600,- 1/4 s. 350,- 1/8 s. 180,- Alennus shakkiaiheisista kertailmoituksista on 30%. Alennus vuosi-ilmoituksista on 50%. Näistä hinnoista tilitetään ilmoituksen hankkijalle 20% sen jälkeen kun ilmoitus on maksettu. Shakkiaihealennuksen lisäksi ei myönnetä muita alennuksia. Ilmoitusaineistot painatusmateriaaleineen ja laskutusohjeineen lähetetään päätoimittajalle. ALLAN KIVIAHO MAAILMAN SHAKKILIITON SVEITSILÄISSÄÄNNöT Harkness K (USA) & Haley P G (Kanada) Maailman Shakkiliiton kiertokirje 1972-1973 Sveitsiläisturnauksista (vajaakierrosturnauksista) on tullut yhä suositumpia. Siksi on tärkeätä, että Suomessakin voitaisiin käyttää oikeaoppisia sveitsiläiskilpailujen sääntöjä. Suomen tähänastiset niin sanotut "Monrad "-säännöt ovat 011 eet perustei ltaan virheellisiä sikäli, että niissä pyritään kaiken aikaa sijoittamaan vahvimmat vastakkain jolloin joukko heikkoja kiipeää mukaan ja s~tkee ratkaisuvaiheissa kilpailun kulkua. ~1aailman Shakkil iiton suosittamien sääntöjen perusperiaate on se, että ensin vahvat pelaajat "polkevat heikommat jalkoi. hinsa" ja selvittelevät sitten rauhassa valinsä loppukierroksilla. Tämän pe:.i~attee~ toteuttaa puolitussääntö. Mielestanl on tarkeätä että Suomessa noudatetaan nimenomaan Maail~an Shakkiliiton suosittamia sääntöjä eikä nurkkakuntaisia omia tai edes "pohjoismaisia" sääntöjä, jollaisia täälläkin on viime aikoina kummitellut. Nimenomaan USA: ssa on sveitsiläiskilpailuilla niin vanhat peri nteet, ett~ täkä~ äi ~e~"yr.i.~yk~~~ ':parantaa" Harkness'ln kehlttamla saantoja Johtavat melko varmasti huononnuksiin. Olen suomentanut otsikossa mainitut säännöt yrittäen samalla saattaa ne mahdollisimman pelkistettyyn ja helppotajuiseen muotoon. 1. Alkutoimet 1.1 Ennen ensimmäistä kierrosta pelaajat sijoitetaan selo-lukujen mukaiseen järjestykseen. Pelaajien, joilla ei ole selo-lukua, vahvuus arvioidaan käytettävissä olevien tietojen pohjalta. 1.2 Heikoimmiksi arvioidut ilman selo-lukua OTevat pelaajat sijoitetaan viim~isiksi ja heidän keskinäinen järjestyksensa arvotaan. Samoin arvotaan pelaajat, joilla on keskenään sama selo-luku. 1.3 Vahvuusjärjestykseen sijoitetuille pe Taajille annetaan numerot 1, 2, 3 jne. Tämä vahvuusjärjestys on voimassa koko turnauksen ajan. 2. Pariton pelaajamäärä 2.1 Jos pelaajien määrä on pariton, vap'a~na on-ensimmäisellä kierroksella vahvuusjarjestyksen (1.3) al in. Jatkossa on vapaana alhaisimmassa pistemäärässä olevista vahvuusjärjestyksen alin.. 2.2 Sama pelaaja voi olla vapaana vain kerran. 2.3 Vapaana oleva pelaaja saa i pistet~ä. ~Luovutus. Keskeyttämiset. Keskeytymlset 3.1 Pelaamatta luovuttanut pelaaja saa nollan ja hänen vastustajansa pisteen. Keskeyttänyt tai kilpailusta erotettu pelaaja ~aa loppukierroksilla nollan eikä hän osallistu enää paritukseen (vertaa 8.1). 3.2 Keskeytyneitä pelejä pidetään väl~aika~sesti tasapeleinä. Jos toisell.a on. kult~~kln ilmeinen voittoasema, parittaja VOI pltaa peliä väliaikaisesti, paritustarkoituksia varten, toisen voittona. Pelin tultua pelatuksi loppuun väliaikainen tulos muutetaan todelliseksi tulokseksi. (Sveitsiläisturnausten hyvälle sujumiselle on eduksi, jo~ käytetään kilpailujärjestelmää, jossa peli pelataan loppuun ensimmäisessä istunnossa. -AK-) 4. Parituksen perussäännöt ~ Samat pelaajat saavat kohdata vain kerran. 4.2 Ennen ensimmäistä kierrosta vahvuusjärjestykseen sijoitetut pelaajat jaetaan keskeltä kahteen ryhmään (vertaa 2). Ykkönen kohtaa jälkipuoliskon ykkösen, kakkonen jälkipuoliskon kakkosen jne..... 4.3 Seuraavilla kierroksilla pelaajat SIJOItetaan vahvuusjärjestykseen, jossa ensisijaisesti määrää pelaajan pistemäärä ja toissijaisesti hänen vahvuusjärjestysnumeronsa (1.3). 4.4 Muodostuu pisteryhmiä, joissa ovat samassa pistemäärässä olevat pelaajat sekä mahdolliset siirretyt pelaajat (kohta 6). 4.5 Kaikkien samassa pistemäärässä olevien petaajien on kohdattava toisensa, jos mahdollista. 4.6 Jos se ei ole mahdollista, pelaajan on kuitenkin kohdattava mahdollisimman lähellä omaa pistemäärää oleva pelaaja. 4.7 Siirtojen (kohta 6) jälkeen jäljelle jääneet saman pisteryhmän pelaajat jaetaan keskeltä kahteen ryhmään (katso 6.1). Ylemmän puoliskon pelaajat kohtaavat ~l~mma~ puoliskon pelaajat noudattaen slkall kuin mahdollista järjestystä ykkönen - jälkipuoliskon ykkönen, kakkonen - jälkipuoliskon kakkonen jne. 4.8 Tätä järjestystä voidaan muuttaa värien mandollisimman tasaisen vaihtelun saavuttamiseksi. Värijakautuman edellä on kuitenkin sääntö, jonka mukaan yläpuoliskon pelaajien pitää kohdata alapuoliskon pelaaj~t.... 4.9 Jos kaikki yläpuoliskon pelaajat elvat voi kohdata kaikkia alapuoliskon pelaajia, yksi tai kaksi paria voidaan muodostaa saman puoliskon pelaajista. 5. Parittamissuunta

230 SUO M E N S H A K K 1 SUO M E N S H A K K 1 231 5.1 Turnauksissa, joissa suhde pelaajat: kierrosmäärä on 5:1 tai suurempi, paritus suoritetaan ylhäältä alaspäin. 5.2 Toisinaan viimeisillä kierroksilla alimman pisteryhmän pelaajat ovat jo kohdanneet toisensa, jolloin heidät siirretään seuraavaksi ylempään pisteryhmään (katso 6). Joskus jopa kolme alinta pisteryhmää joudutaan parittamaan alhaalta ylöspäin. 5.3 Turnauksissa, joissa suhde pelaajat: KTerrosmäärä on vähemmän kuin 5:1, on yleensä käytännöllisintä muutaman alkukierroksen jälkeen parittaa ensin ylhäältä alas keskiryhmään saakka ja sen jälkeen alhaalta ylöspäin. 6. Pelaajien siirrot 6.1 Jos samassa pisteryhmässä on pariton määrä pelaajia, vahvuusjärjestyksen alin kohtaa ylimmän seuraavaksi alemman pisteryhmän pelaajan, mikäli kyseessä on paritusjärjestys ylhäältä-alas. 6.2 Alhaalta ylöspäin paritettaessa pisterynmän, jossa on pariton määrä pelaajia, vahvuusjärjestyksen ylin kohtaa seuraavaksi ylemmän pisteryhmän alimman pelaajan. 6.3 Näissä siirroissa ei oteta huomioon värtjakautumia. On kuitenkin vältettävä siirtoja, jotka häiritsevät perussääntöjä (kohta 4). Niinpä esimerkiksi kolmen pelaajan pisteryhmän alinta ei siirretä alempaan ryhmään, jos jäljelle jääviä kahta ei voida parittaa (siksi, että he ovat jo kohdanneet). Siirretään lähin sellainen pelaaja, joka tekee jäljelle jäävien parituksen mahdolliseksi. Siirrettyä pelaajaa ei pidä parittaa ylintä seuraavaksi alemman pisteryhmän pelaajaa vastaan, jos se tekee mahdottomaksi muiden alemman pisteryhmän pelaajien parittamisen keskenään. Siirretylle pelaajalle annetaan ylin sellainen vastustaja, joka tekee loppujen parituksen mahdolliseksi. 6.4 Jos siirretään kaksi pelaajaa ylhäältä ataspäin, ensin paritetaan vahvuusjärjestyksessä ylempi ylimmän seuraavaksi alemman pisteryhmän pelaajan kanssa, sitten alempi seuraavaksi ylimmän alemman pisteryhmän pelaajan kanssa. 6.5 Jos molempia ei voida parittaa seuraavassa pisteryhmässä, heidän vahvuusjärjestyksensä määrää, kumpi paritetaan ja kumpi siirretään seuraavaan ryhmään. Ylhäältä alaspäin paritettaessa ylempi paritetaan ja alempi siirretään vielä alempaan pisteryhmään, alhaalta ylöspäin paritettaessa päinvastoin. 6.6 Yhden pelaajan "pisteryhmiä" käsitellään KUten parittoman pelaajamäärän käsittäviä pisteryhmiä. 6.7 Näissä siirroissa ei oteta huomioon värijakautumia. Sama pelaaja voi joutua pelaamaan jopa kolmesti peräkkäin samalla värillä. Vahvuusjärjestyksessä ylemmälle annetaan tällöin säännöllisemmin vaihtuva väri. 6.8 Kuitenkin viimeisellä kierroksella värit arvotaan. ~ Ainakaan turnauksen ensimmäisen puoliskon aikana samaa pelaajaa ei tule siirtää samaan suuntaan useammin kuin kerran, jos se on muita sääntöjä loukkaamatta vältettävissä. 7. Väri säännöt 7.1 Ennen enslmmäistä kierrosta arvotaan ykkosen värit. Kakkosen värit on päinvastaiset, kolmosen samat kuin ykkösen jne. ~ Kunkin pelaajan tulee, jos mahdollista, saada pelata yhtä monta kierrosta valkeilla ja mustilla (plus-miinus 1 parittomien kierrosmäärien turnauksissa). Tulee myös pyrkiä siihen, että pelaaja saa vuorotellen valkeat ja mustat. Tässä on kuitenkin etusija perussäännöillä (kohdat 4 ja 6). ~ Usein on välttämätöntä antaa pelaajalle samat värit kahdesti peräkkäin. Pienissä turnauksissa jopa kolmesti peräkkäin, joskin sitä tul ee välttää jos mahdolli s ta. ~ Jos vastakkain joutuu kaksi pelaajaa, joilla on sama värihistoria, tasaiseen värijakautumaan pyritään vahvuusjärjestyksessä ylemmän kohdalla. 7.5 Vapaavuoro kirjataan "pelaamiseksi" valkeilla. 8 Vertailut ~ Jokaisesta pelaamattomasta pelistä (luovutus pelaamatta, keskeytys, kilpailusta erottaminen) lasketaan pelaajan saaneen ~ pistettä (ykkösen tai nollan asemesta) laskettaessa vertailupisteitä muille pelaajille. ~ Vertailu suoritetaan laskemalla pelaajan vastustajien pisteet yhteen. Eniten ja vähiten pisteitä saaneet vastustajat jätetään kuitenkin pois vertailulaskennasta seuraavasti: Turnauksissa, jotka käsittävät enintään 8 kierrosta, korkein ja alin pistemäärä jätetään laskematta. 9-12 kierroksen turnauksissa jätetään laskematta 2 ylintä ja 2 alinta tulosta. Vähintään 13 kierrosta käsittävissä turnauksissa jätetään laskematta 3 ylintä ja 3 alinta tulosta. 8.3 Jos edellä mainittu vertailu ei tuota eroa, lasketaan pelaajien kaikkien vastustajien pisteet yhteen. ~ Seuraavaksi käytetään Sonneborn-Bergermenetelmää (voitetuista peleistä saa vastustajan pisteet, tasapeleissä puolet niistä hyväkseen). 8.S Jos viimeksi mainittukaan vertailu ei tuota eroa, arvotaan. HANKI ILMOITUKSIA SUOMEN SHAKKIIN Mestarin mietteitä Kuten kaikki tietävät, ei Bobby Fiseher ole osallistunut yhteenkään kilpailuun sen jälkeen, kun hän vuonna -72 voitti maailmanmestaruusottelussa Spasskin. Hänestä tuli vähitellen unohdettu mies, joka mainittiin lehdistössä vain eräiden omalaatuisten oikeusjuttujen yhteydessä. Nyt hän on kuitenkin pelannut, mutta ei kuitenkaan suurmestaritasolla. Vastustajana oli tietokoneohjelma, joka voitti maailmanmestaruuden, professori Greenblatt ja kumppanien ohjelmoima "Chess 4.6.". Fiseher kukisti tämän "maailmanmestarin" kolmessa pelissä. Ensimmäisessä pelissä tietokone valkeilla sisilialaisessa pelissä menetti jo 15. siirrossa sotilaan ja joutui 39. siirrossa mattiin. (Tietokoneohjelmissa ei oteta huomioon antautumisen mahdollisuutta!) Toinen peli oli mielenkiintoinen lähettigambiitti: Kuningasgambiitti (Elle) Fischer - "Chess 4.6." 1 e4 es 2 f4 exf4 3 Le4 ds 4 LxdS Rf6 Chess valitsi erään parhaista puolustuksista, jossa tasapelin pitäisi olla mustalle aivan käden ulottuvilla. Enempää mustan ei kannata yrittää. Kuningasgambiittihan on ilmeisesti siinä mielessä korrekti avaus, ettei valkean tarvitse joutua siinä vaikeuksiin, mutta toiselta puolen on mustan siinä helpompi selviytyä avauksesta kuin nykyaikaisemmissa pelitavoissa. S Re3 Lb4 6 Rf3 0-0 Tämä luonnolliselta näyttävä siirto on vakava virhe. Mustan pitää välittömästi siirtyä loppupeliin pelaamalla 6.- Lxe3! 7 dxe3 d6 8 Le4 Dxdl+ 9 Kxdl 0-0 10 Lxf4 Rxe4 11 Tel jne. Valkea hukkaa aikaa menetettyään linnoittumismahdollisuuden, joten mustalla ei ole mitään vaikeuksia. 7 0-0 RxdS Vielä tassäkin oli loppupeliin siirtyminen oikein, siis 7.- Lxe3 8 dxe3 e6 9 Le4 Dxdl 10 Txdl Rxe4 11 Lxf4, kuten tapahtui pelissä Blaekburne-Pillsbury, Hastings 189S. Valkean lähettipari tarjosi avoimessa asemassa hyviä mahdollisuuksia, mutta peli päättyi kuitenkin lopuksi ratkaisemattomana. FISCHER PELAA JÄLLEEN 8 RxdS Ld6 9 d4 9S Ellei musta tee tätä kuningasasemaa heikentävää siirtoa, hän menettää sotilaan. 10 RxgS! DxgS 11 es Lh3 Mikäli tietokone voisi joutua epätoivoon, tätä siirtoa voisi jo sanoa epätoivoiseksi. ~1usta menettää auttamatta upseerin korkoineen. Esim. 11.- Le7 12 Lxf4 Dh4 13 g3 jne tai 11.- LxeS 12 dxes Ra6 13 Lxf4 Dg7 14 DhS Td8 15 Lh6 jne. 12 Tf2 LxeS 13 dxes e6 14 Lxf4 Dg7 ls Rf6+ Kh8 16 DhS Td8 Antautumiskypsässäkin asemassa tietokone valitsee vähimmän haitan. Tässäkin esim. 16.- Le6 olisi menettänyt kokonaisen tornin. 17 Dxh3 Ra6 18 Tf3 096 19 Tel Kg7 20 T93 Th8 21 Oh6X 1-0 Kolmannessa pelissä tietokone pelasi lähes 20 siirtoa melko hyvin tasapelin ollessa mahdollisuuksien rajoissa. Tämä peli päättyi entisen maailmanmestarin tekemään mattiin 47 siirrossa. Täytyy sanoa, ettei tietokone suinkaan osoittautunut näissä peleissä täysin lahjattomaksi. Tietokoneohjelmat voivat kehittyä vielä nykyisistä tarkoituksenmukaisemmiksi ja ennen kaikkea niiden toimintanopeus ja muisti voivat lisääntyä. Niiden mukana tietokoneista voi kehittyä todellisia avaus- ja loppupelisanakirjoja, joilla on vanhojen kokeneiden pelaajien kuuluisa "rutiini". Ne voivat kummassakin täysin mekaanisella ta-

232 SUO M E N S H A K K I SUO M E N S H A K K I 233 valla ylittää ihmisen muistin. Ehkäpä ne voidaan myös opettaa tuntemaan ja oikein käsittelemään tyypillisiä keskipeliasemia. Nyt on kuitenkin niin, että todellisten suurpelaajien kyky perustuu siihen, että he pystyvät nopeasti ja vieläpä hämmästyttävällä tarkkuudella havaitsemaan poikkeukset strategisista säännöistä ja tätä ei voida millekään koneelle opettaa. Tietokoneiden kehitys voi nähdäkseni pakottaa uusiin määräyksiin tärkeissä kilpailuissa. Tätä kirjoittaessani on uutisten mukaan maailmanmestari Karpovilla Saguiossa 14 avustajaa ja haastaja Kortshnoilla 6-7. Mikä on seurauksena, jos kummallakin puolella on käytettävissä huippuluokan tietokone, joka pannaan analysoimaan keskeneräistä peliä? Pelin jatkaminen olisi silloin tietenkin turhaa, sillä tietokonehan selvittäisi lopun objektiivisesti ja virheettömästi oikein. Keskeneräisten pelien päättämiseksi olisi oikeastaan tarjolla vain kaksi mahdollisuutta. Ensimmäinen olisi, että peli annettaisiin tietokoneen tuomittavaksi. Toinen olisi se, että pelaajat eristettäisiin kumpikin omaan lasikaappiinsa siihen asti, kunnen peliä jatkettaisiin. Tietokoneiden kehitys avaa todellakin omituisia näköaloja tulevaisuuden shakkiturnausten ja maailmanmestaruusotteluiden järjestäjille. Nykyäänkin on riittävän avustajakaartin palkkaaminen pelaajille ja heidän taustajärjestöilleen rahoittajineen melkoinen ongelma. Tulevaisuudessa ehkä se pelaaja voittaa, jonka käytettävissä on nopeampi ja paremmin ohjelmoitu tietokone. Kehitys on jo edennyt pitkälle 1700-luvun shakkiautomaatista, joka pystyi voittamaan Napoleonin. On kuitenkin eräs ratkaisu, joka ei ole lainkaan mutkikas. Käydään maailmanmestaruusottelut ja suurmestariturnauksetkin pikapelinä. Tietokoneista ei silloin ole vaaraa ja aatteen kannattajia kyll ä 1 öytyy!! KORKEINTAAN 2000 Kerrotaan, että Aljechin maineensa huipullakin ollen oli kiinnostunut kaiken tasoisesta shakista. Hän saattoi seurata tuntikaupalla jotain joukkueottelua kerhotasolla tai kevyttä peliä, oikeastaan mitä hyvänsä shakkikamppailua, koska riippumatta pelaajien taidosta aina saattoi esiintyä tilanteita. joissa oli tarjolla mahdollisuus syvälliseen asemalliseen suunnitelmaan tai nerokkaaseen sommitelmaan. Pelaajien vahvuus saattoi olla hyvinkin nykyisen vahvuusluku-2000 alapuolella, mutta pelitilanteet eivät silti menettäneet mielenkiintoaan maailmanmestarin silmissä. Tutustuin tässä itse melkoiseen nippuun tämän "korkeintaan 2000"-tason peliin pyrkiessäni muodostamaan käsityksen tämän vuoden näkövammaisten mestarin Ari Tonterin pelivahvuudesta. Hän on pelannut pääsiäisenä SSL:n turnauksessa ja kesällä Päijät-Hämeen shakkipiirin avoimessa kilpailussa Lahdessa kummallakin kerralla B-ryhmässä. Toteamukseni oli, että tällaisenkin kilpailun pelit tarjoavat runsaasti mielenkiintoa, vaikka osa siitä jääkin pelien huomautuksiin. Seuraavassa muuan esimerkki. Sen huomautuksissa ei ole kiinnitetty huomiota avaukseen, vaan ennen kaikkea keskipelin taitekohtiin. Ponzianin avaus (E14a) Erkki Lamminpää - Ari Tonteri SSL:n mestaruusturnaus, S-ryhmä, Lahti 24.3. 1978. 1 e4 e5 2 Rf3 Rc6 3 c3 d5 4 exd5 Oxd5 5 b3 Epätavallisessakin avauksessa pitäisi joko osata jotakin ulkoa tai sitten omata sen verran asemallista ja taktillista vaistoa, ettei joudu suoraan huonommalle puolelle. 5.- e4 6 Lc4 Of5 7 Rd4 Rxd4 8 cxd4 096! 9 g3 Valkean kuningassivusta on tämän jälkeen täynnä reikiä, mutta 9 0-0 Lh3 menettäisi laadun ja toiset mahdollisuudet jarruttaisivat liikekannallepanoa. 9.- Lg4 10 Le2 Lf5 11 0-0 0-0-0 12 Lb2 h5 13 a4 Rf6 14 Ra3 h4 15 Rb5 Ratsu yrittää mennä väärään suuntaan. Musta olisi nyt voittanut komeasti pelaamalla 15.- a6 16 Ra3 Rg4! (Parempi kuin laadun voittoon johtava 16.- Lh3) 17 h3 Rh2! 18 Kxh2 hxg3+ 19 Kg1 g2 20 Te1 Txh3 21 f4 093 eikä matti ole torjuttavissa. Valkean piti pelata 15 Rc4, minkä jälkeen musta saa tyytyä jatkoon 15.- Rd5 16 Re5 Oe6 17 94! Lh7 18 f4 f6 19 Rc4 g5 20 f5 Od7, jossa hänellä on parempi peli, mutta ei mitään selvää voittoasemaa. Se, että musta yrittää karkoittaa ratsun vasta siirtoa myöhemmin, antaa valkealle odottamattoman sommittelumahdollisuuden. 15.- hxg3 16 fxg3 a6 17 d5! axb5 Musta ei näe valkean aikeita! Sen sijaan 17.- Lh3 olisi voittanut laadun. 18 Lxf6 Lc5+ 19 Kh1 gxf6 20 Txf5 Oxg3 Ei tietenkään 20.- Oxf5 21 Lg4. Valkean seuraava siirto on tuskin paras mahdollinen. Kysymykseen tuli 21 Lh5 Oh3 22 Og4 Oxg4 23 Lxg4 ja valkea selviytyy vaikeuksista. 21 Th5 Of4 22 axb5 Kb8 KUVIO SEURAAVALLA SIVULLA 23 b4 Tämän jälkeen mustalla on voittoon riittävä etu. Hyvin lupaavalta näyttää 23 Obl!, jota voi seurata värikkäitä sommitelmia: 23 Obl! Ld6 24 Oa2 (Loppupelijatko 24 Ogl Txh5 25 Lxh5 Oxh2+! 26 Oxh2 Lxh2 27 Lxf7 Le5 28 Te1 Th8+ 29 Kgl Th2 30 Txe4 Txd2 31 Ta4! riittänee tasapeliin erivärislähettien johdosta, vaikka valkean täytyneekin uhrata sotilas tai kaksi) Dxh2+! 25 Txh2 Txh2+ 26 Kgl Tg8+ 27 Lg4! (Mattiin johtaa 27 Kf1 Th1+ 28 Kf2 Lc5+ 29 d4 Lxd4X) Txg4+ 28 Kf1 Th1+ 29 Ke2 (Ei 29 Kf2 Lc5+ 30 d4 Lxd4+ 31 Ke2 Tg2X) Tg2+ 30 Ke3 Th3+ 31 Kd4 (31 Kxe4 Tg4+ 32 Kf5 Tf4X) Le5+ 32 Kc4 Lxa1 33 Oxa1 Txd2 ja musta voittaa vapaasotilaan ansiosta. Jatko ei kaipaa huomautuksia. Valkea pelaa vielä kymmenkunta siirtoa toivoen mustan virhettä, mutta tekee niitä vain itse. 23.- Ld4! 24 Ta3 Txh5 25 Lxh5 Tg8 26 Tg3 Txg3 27 hxg3 Oxg3 28 Og4 De1+ 29 Kh2 Le5+ 30 Kg2 Oxd2+ 31 De2 Dxd5 32 Kh3 Ob3+ 33 Kg4? Og3+ 34 0-1 Vaikka pelin sommitelmat pääasiassa jäivätkin esiintymään huomautusmuunnelmissa, ne tarjoavat niin katsojalle kuin huomautusten tekijällekin aivan riittävästi mielenkiintoa. Luultavasti Aljechinkin olisi nauttinut, jos hän sivustakatsojana olisi seurannut tätä peliä. RAKKAALLA LAPSELLA ON r~onta NIMEÄ Hankipohjan selostus Costa del Sol-turnauksesta on mielenkiintoinen. Minustakin tuntuu, että pelien tuloksista sovitaan toisinaan etukäteen sellaisissakin tapauksissa, joissa sillä on urheilullista merkitystä. Nykyäänhän tulevat kysymykseen ei vain arvonimet ja palkinnot, vaan myöskin Elo-luvut. Mahdollisesti on mainitun kilpailun peli M. Ruiz-Mircea Pavlov myös näihin luettava, koska se on hiukan poikkeavassa siirtojärjestyksessä sama kuin kuuluisa lyhytpeli J. Perlis-S.Tartakower, Ostende 1907, jonka luulisi kuuluvan jokaisen hiukan lukeneen shakinharrastajan sivistykseen. Se sujui seuraavasti: 1 e4 c5 2 c3 d5 3 exd5 Oxd5 4 d4 cxd4 5 cxd4 Rc6 6 Rf3 Lg4 7 Le2 e6 8 Rc3 Da5 9 0-0 Rf6 10 Re5 10 Le3. Lxe2 11 Rxc6? Jatkossa 11 Rxe2! Rxe5 12 dxe5 Oxe5 13 Oa4+! b5 14 Da6 valkealla olisi hiukan aloitetta sotilaasta. Oxc3! 12 0-1. AJANKOHTAISTA SHAKKIKIRJALLISUUTTA Karpov: Wle lch kämpfe und Siege 55, KörtShnoi: Ein Leben fur das Schach 60, Kortshnol: Chess is my Life 55, Ävaustletosanakirja 1: sisältää kaikki 1 e4 e5-avaukset sekä ranskalaisen puolustuksen 82,- Avaustietosanakirja II: sisältää ranskalaista puolustusta lukuunottamatta kaikki puoliavoimet avaukset 87,- Avaustietosanakirja III: sisältää kaikkl 1 d4 d5-avaukset sekä GrUnfeldin puolustuksen 87,- Avaustietosanakirja IV: sisältää mm K lntlalalsen, D-intialaisen ja Nimzointialaisen puolustuksen 98,- Informator 25 55,- Shakkitarvikkeita: Magneettlsla seinätauluja 350,- Shakkikelloja Garde 105,- Shakkinappuloita, kilpailumalli 45,- Shakkilautoja 15,- Pelipöytäkirjoja 100 kpl 8,- Taskushakkeja, lompakkomalli 28,- Magneettisia taskushakkeja 52,- Rajah kirjepelikansioita (12 peliä) 43,- S H A K K 1 TUO N T I Heikki Koskinen, Mannerheimintie 56, 00260 HELSINKI 26, puh 90-445932. MODERN CHESS THEORY Ainoa lehti, jonka kirjoittajina on pelkästään suurmestareita. Avustajat ovat seuraavat: Sotvinnik, Gel1er, Hort, Keene, Olafsson, Polugajevski, Smyslov, Stean, Tal Joka kuukausi vähintään 5 artikkelia, Plus vastauksia lukijoiden kysymyksiin avausteoriasta. 288 sivua vuodessa sisältäen parhaat ja uusimmat ideat avausteoriasta. Algebrallinen merkintätapa. Tilaushinnat (Tammi-joulukuu): Mk 105, tai Mk 10,- näytenumero. Osoite: Modern Chess Theory, P.O.Sox 50, Romford RM6 60P, Essex, England. Postisiirtotili : 379 7252 (Huom! ulkomainen tili). Erikoistarjous: Voit tilata sekä ~978 että 1979 alennettuun hintaan Mk ~90,-. MODERN CHESS THEORY

234 SUO M E N S H A K K 1 SUO M E N S H A K K 1 235 Tehtäväosasto 989 Ismo Lindström Pori SUOMEN SHAKIN ENSIPAINOKSIA ~1atti 990 Myllyniemi Pori 991 E.Petite Espanja SUOMEN TEHTÄVÄNIEKAT r.y. Yleistoimitus: JAN HANNELIUS Lukonrinne 32, 36200 Kangasala Ensipainokset: KAUKO VIRTANEN Kivilevontie 14 E, 33420 Tampere 43 Ratkaisut: TIMO TYRKKÖ Vuoritie 7, 33480 Ylöjärvi Avustajat: TIMO SARVELA, VILHO SOMERPUU ym. SUOMEN SHAKIN ENSIPAINOSTEN RATKAISUT 3/1978 962 (Kr2elj) 1.ReS! (2.DxfSX) 1.-Txd3/TxeS 967 (Dragoescu) 1.Th8? (2.Kxg7X) 1.-TgS 2. (De4)/Rxf2 2.Rxd3/Dg3/De3X (2) Rxg7X, mutta 1.-Rg8! Ratkaisu 1.g3! (2.Th4X) 963 (Cheylan) 1.Rd-? e2! (Jos 1.Rxf4? es!/ 1.-gS 2.Rg7X Eri puolustukset samoin mattie2!) 1.Rxe3! Tx/Lx/Kxe3 2.Dd4/Dd3/Dxf4X (2) siirroin. Gamage-teema on muunnelmassa 1.- 964 (Ahues) 1.RS? Rc3! 1.Rxg6? Rc3 2.Dxf4X, Lf4 2.Df3X (2) mutta 1.-Lg8! 1.RSd3? Tb5! 1.RSxf3? Rc3 2. 968 (Udartsev) Houkutukset 1.Kf7/Kf8? Lh5+/ Txd4X, mutta 1.-ThS! Ratkaisu 1.Rc6! (2.,/,;tJ1}:cJ! Rat~aisu 1.Ra4! (2.Rb6!) 1.-g4 2.Kf7! DdSX) 1.-Rc3/Lg8/ThS/Tb5/bxc6 2.Txd4/Dxg6/ ' ja 1.-fZ J 2.Kf8! (6) gxf3/lc2/lxc6x (2) 969 (Mikan) 1.DcS! dxe2 (2.Re7+!) 1.-g3 2. 965 (Valuska) Esipel i 1.-Rxc3(a)/Txc3(b) 2. Th4! ja 1.-Rd4 2.Dc7+! Ratkaisuton, sillä a3(a)x/ta4(b)x Houkutukset 1.Tca3? Rc3(a)! 1.-Rc3/Rc7! (4) sekä 1.Rd1? Txc3(b)! Ratkaisu 1.Dd2! (2.Tb3/ 970 (Maruta) 1.Tc7! uhaten 2.Rxb3+ Lxb3 3. Tc4X) 1.-Rxc3(a)/Txc3(b) 2.Ta4(B)/a3(A)X d4+ Lxd4 4.R-X 1.-Txd3/Dxd3/exd3/Rxd3 2.Rc2/ Teemat Hannelius+Dombrovskis. Jos 1.Tcc5? Rf5/Rf3/Rxe6+ jatkoin 2.-Txc2/exf5/Dxf3/Dxe6 LbS! (2) 3. Rb4+/Re7+/RxeS+/Rd8+! Laatija "parantaa" 966 (Haralovic) 1.Dxg1/De1/Dc1/Dc3/Da2/Da4/ tehtäväänsä siirtämällä La2 -> c2, LeS -> e1 e8d(r)/exf/kg2? cxb! 1.Da8? Lxd4! 1.RfS! sekä lisäämällä ms ruutuun es. Saatu lisä- Dxf5+/De4+/De3+/De3+/Df4+/Dxg3+/cxb/exf/Dxd6 muunnelma 1.-Lxd3 2.Rxb3+ Txb3 3.Rxa5+! on 2.Ke2/dxe/Re3/Kxe2/Kf4/Kxg3/Da8/Rc7/Re3X (2) temaattinen (9) 2X 992 Radu Dragoescu Romania 8+4 2X 993 H.Prins Holl anti 10+10 2X 994 S.Yanuarta Indonesia 8+10 RATKAISU KILPAILU Max LLindström A.Harju K.Saari V.Cuciuc T.Mänttä T.Kallio K. Sampa kos k i T.Askolin 2+2+2+2+2+2+6+4+9 2+2+2+2+2+2+6+4+9 2+2+2-1+2+2+6+4+8 = 2+2+2-1+2+2+6+4+7 2+2+2-3-1+2+5-1+7 2+2+2+2+2+2+6+4+9 2+2+2+2+2+2+6+4+0 2+2+2+1+2+2+S+4+4 2+2+2+1+2+2+6+4+0 31/708/739 31/184/215 27/433/460 26/046/072 15/---/01S 31/233/264 22/03S/057 24/S33/SS7 21/2S0/271 3X 995 Herbert Hultberg Ruotsi 7+5 3X 996 Gerha rd E. Schoen Länsi-Saksa 11 +14 3X 997 I.L.Kovalenko Neuvostoliitto 10+11 LEA KALERVO (+) MENESTYKSIÄ TEHTÄVÄSHAKISSA Rouva Lea Kalervo (Espoo) oli naispuolisista tehtäväshakin harrastajistamme innokkain ja menestyksekkäin. Hän oli Suomen Tehtäväniekka i n taloudenhoi taja v: sta 1977. Pi rkka 1 assa 21.S.1917 syntynyt ja Espoossa 7.7.1978 kuollut Kalervo oli A-luokan ratkaisija. Suomen Shakin ratkaisukilpailussa hän saavutti ensimmäisenä 500 pisteen rajan (SS 3/ 78). Osastomme kunnioittavat jäähyväiset! Maailman Shakkiliiton tehtäväshakin pysyvän toimikunnan puheenjohtajaksi on Canterburyssä Englannissa pidetyssä liiton kongre ;issa valittu Jan Hannelius uudeksi 4-vuotisl u deksi. Tehtävien ratkaisemisen joukkuemaailmam s taruus on jälleen tullut Suomeen, sillä joukkueemme Pauli Perkonoja + Harri Hurm. oli kilpailussa lähes ylivoimainen! 4X 4+S 5X 6+7 4+3

236 SUO M E N S H A K K I SUOMEN SHAKIN LAADINTAKILPAILU 1976 TUOMIO: 3-SIIRTOISET Kilpailun palkintotehtävät ovat mielestäni hyvää kansainvälistä tasoa, erityisesti kaksi kärki tehtävää ovat huippuluokkaa. Kilpai- 1.palkinto: N:o 830 Jan Hannelius Suomi 3X 9+11 3X 1.palkinto Jan Hannelius, Suomi (N:o 830). Tässä kilpailun parhaassa tehtävässä on syvällinen ja omintakeinen idea. Alkuasemassa on "valmiina" suomalainen novotny: 1.Re-? Del 2.RfS+ 3.Dxb6X, mutta teemapuolustus 1. d2! Onko siis 1.Rxd3?! oikea "avain"? Ei, koska 1.-Del! Ratkaisussa 1.f4! uhataan voimasiirrolla (2.Rf3+) toteuttaa pääaie. Puolustus 1.-d2 katkaisee D-linjan, ja valkealla on takataskussaan hieno novotny-katko d3- leikkauspisteessä. -Huomionarvoinen on myös yllättävä pelinmuutos 1.-Del 2.RxbS+/3.Tc4X. Todellinen makupala tehtävätaiteen ystäville. 2.palkinto Claude Goumondy, Ranska (N:o 848) Tehtävän keskeinen elementti on valkea puolipatteri e-linjalla. Puolipatterin neljä avaussiirtoa on toteutettu kehässä neljässä muunnelmassa (AB-BC-CD-DA). Tämä on laadintatekniikan taituruusnäyte, johon kannattaa syventyä. Muunnelmien symmetria ja uhkauksen siirtovaihdotkin kuitenkin mielestäni laimentavat yleisvaikutelmaa. 1.Le5! uhaten 2. TeZ+ ja 3.TxeZX 1.-Txc2 2.RdS+(A) RxdS 3.Ld4 (B) 1.-Rxg2 2.Ld4(B) Txd4 3.RfS(C) 1.-Rxg2 2.RfS(C) RxfS 3.Lf4(D) 1.-Rxc2 2.Lf4(D) Txf4 3.RdS(A). 3.palkinto V.F.Udartsev, Neuvostoliitto (N:o 838) Päämuunnelmassa 1.-Ke4 mustan K:lla on ratsushakin jälkeen kaksi pakoruutua, joihin siirtyminen johtaa hyvin perusteltuihin mattisiirtoihin ratsulla. Sama idea toistuu toisessa päämuunnelmassa (1.-dxc3), jossa yhdenmukaiset mattisiirrot tehdään tornilla. Hyvin rakennettu uhkausmuunnelmakin myötäi- luun oli valittu 13 tehtävää kuudesta eri maasta. Valitettavasti viidestä tehtävästä on löytynyt sivuratkaisu. Z.palkinto: N:o 848 Claude Goumondy Ranska 3.palkinto: N:o 838 V.F.Udartsev Neuvostoliitto 12+7 3X 8+8 lee samaa ideaa. Mainittakoon vielä esipeli ja lisämuunnelmat. 1.-KxeS/Ke4 2.Rf6+/Rf6+ 1.Da8! (2.Tf6+) 1.-Ke4/dxc3/Rh4/Kxe5 2.Rf6+/ Re7+/Df8+/De8+. 1.kum.Eino Tanttinen, Pori (N:o 839) KdS Dg8 Ta2 Lb5 c3 RdZ gs sd7 e3 f3 h3 h4 - Kg2 Ta8 Lh1 sd6 hs 3X Hyvä, teemanmukainen alkusiirto johtaa neljään ristishakkimuunnelmaan, joissa nähdään musta K-risti. "Sukulaisuus" vastaavaa ideaa esittäviin 2- siirtoisiin on mielestäni tämän tehtävän heikkous. 1.f4! Sp. 1.-KfZ/Kgl/Kh2/Kg3+ 2. Rde4/Rgf3/Rdf3/Rge4++. 2.kum. Veikko Hynönen, Helsinki (rl:o 837) Ka8 Dh5 Ta4 Ld6 fs Rel e5 sc5 f4 g6 - Kd5 Te4 Ld4 g8 sb7 c2 c6 3X Värikäs tehtävä, jonka sisällöstä mainittakoon neljä R-paljastusshakkia (uhkaus mukaanlukien), esipeli ja hyvä alkusiirto. 1.-LxeS 2.Lxe4+ ja 1. Txf4 2.Dhl+ 1.Lc8! (2.Rg4+) 1.-Le6/LxcS/ LxeS/TxeS/Txf4 2.Rd7+/Rf7+/Txe4/Df3+/Rf3+. Erikois-kum. Lars Larsen, Tanska (N:o 829) Kg1 Lg4 Rh6 h7 sg2 - Kh4 Lg3 sf4 3X Esipeli 1.-Lf2+/Lh2+ 2.KxL! 1.Kf1? Lh2 2.Lf3! mutta 1.-Lel! 1.Lf3! Lf2+/Lh2+ 2.Khl/Kfl. Kahdeksalla nappulalla laatija on saanut aikaan hyvän esipelin, hauskat houkutukset ja ratkaisun. Löytö omassa sarjassaan. Helsinki 25.7.1978 Erkki Heinonen Huomautukset tuomiota vastaan on tehtävä kolmen kuukauden kuluessa julkaisemispäivästä Suomen Shakin ensipainostoimittajalle. KIMMO KONSALA Toissa kesänä kantautui Sveitsistä tieto: maailmankuulu kirjailija Vladimir Nabokov, suuri, ylpeä ja yksinäinen, on kuollut 78- vuotiaana. Kirjallisuutta harrastavien piirissä Nabokov oli jo puolen vuosisadan ajan tunnettu hienovaistoisena tyylitaiturina, mutta vasta 1955 ilmestynyt "Lolita" toi hänet suuren yleisön tietoisuuteen. Viattomalla viisikymmentäluvulla teoksen eroottinen teema tuntui kiinnostavalta ja jopa uskalletulta; nykyisten moraali käs itysten vallitessa "Lo 1 itaa" voisi kylläkin käyttää huoletta peruskoulussa lukukirjana. Oikeastaan jokainen Nabokovin romaani on ymmärrettävä pitkitettynä vitsinä tai kompajuttujen kavalkadina. Hänen kirjansa ovat täynnä sanaleikkejä ja monimielisyyksiä, kevyttä ironista he1skyttelyä ja koukeroisia vaikeatajuisia vertauksia. Nabokovin tuotanto on puhtaaksiviljeltyä kirjallista rokokoota eikä sillä ole mitään tekemistä realismin kanssa. Hänen ihmisensä ovat yleensä rikkaita, kauniita ja onnettomia. He elävät omituisessa satumaailmassa, joka julmuudessaan antaa hyvän käsityksen siitä, mitä maapallolla on tällä hetkellä tapahtumassa. Enimmäkseen he syövät toisiaan ja sitten heidän käy tietenkin huonosti, sillä täytyyhän oikeuden joskus saada sijansa. Onnellinen loppu tuntuisi Nabokovin romaanissa tyylirikolta. Juonirakennelma on Nabokovi11a joskus nokkela, joskus taas hatara tai kerrassaan olematon. Koskaan se ei ole ratkaiseva tai edes merkittävä kirjan sisällön kannalta. Tekijälle riittää, että hänen oma äänensä pääsee kuuluviin, tuo ääni, joka muistaa pilkata aina ja kaikkialla esiintyvää tyhmyyttä. Hänen novel1iensa ja romaaniensa läpi kulkee punaisena lankana tämä ajatys: kaikki on turhuutta, ja näin pitääkin olla. Kirjailijana Nabokov on kyynikon perikuva, ylimielinen ja yksilöllinen äärimmäisyyteen asti. Siinä meillä mies, jonka onnistui näyttää ylimykseltä paikatussa villapaidassa tai kuulostaa sarkastiselta lukiessaan Isä meidän -rukousta. Miksi hänen naurunsa on niin mustaa, miksi hän katselee maailmanmenoa vino hymy huulillaan? On suuri kiusaus tiivistää hänen katkeruutensa syyt yhteen sanaan: koti-ikävä. Nabokov oli yksi niistä, jotka menettivät kotimaansa Venäjän vallankumouksen 1empeiden kevättuulien vaihduttua raivokkaaksi syysmyrskyksi. 1919 hän siirtyi lopullisesti länteen, kierteli useissa Euroopan maissa SUO M E N SHAKKI 237 VLAD IrlI R NABOKOV I N r'lefl0r I Af'] kohdaten ystävällisiä, mutta karkeita ja kömpelöitä ihmisiä eikä viihtynyt oikein hyvin missään. 3D-luvulla ilmapiiri alkoi kiristyä, minkä kirjailija pani merkille: "Kun aika eteni ja hullujen tekemä historia teki varjo11aan tyhjäksi jopa aurinkokellojen tarkkuuden, me liikuimme yhä 1evottomammin poikki Euroopan... " 1940 Nabokov valitsi Yhdysvallat uudeksi kotimaakseen, ja monet hänen siellä viimeistelemänsä kirjat paljastavat, ettei hän erityisemmin pitänyt näkemästään. Viimeiset vuotensa hän vietti Montreaux'ssa, "Sveitsin Rivieralla", omistautuen harrastuksilleen. Nabokovissa kielteiset mielteet näkyivät usein päällimmäisinä, oli paljon asioita, joita hän inhosi. Hän mm. "ei pitänyt paarmoista, bolshevikeista, arvostelijoista, Freudista eikä diktaattoreista, ja ka1peat orvokit viiksimäisine tahroineen muistuttivat hänen mielestään niiailevien pikkuhit1erien parvea". Sen sijaan hän piti perhosten metsästämisestä, kirjoittamisesta ja shakista. Kun nyt on saatu onnellisesti päätökseen tämä pitkähkö alkuvalmistelu (jonka lukija epäilemättä jättää kaukoviisaasti väliin), siirrytään itse asiaan eli seuraamaan Nabokovin toimintaa Caissan palveluksessa. Nabokov ja tehtäväshakki Shakissa Nabokov tuntuu ihai11een eniten kauneutta, mielikuvitukse11isuutta ja suorituksen täydellisyyttä, jotka esiintyvät pelkistetyimmässä muodossaan tehtävätaiteen puolella, kaukana kilpailushakin rajoituksista: aikapulasta, joka on tärvel1yt arvaamattoman määrän loistopelejä; vastustajasta, joka silkkaa i1keyttään ei valitse kauneinta häviömuunnelmaa; pelaajan arkuudesta ja taistelutahdon puutteesta, joka saa hänet ehdottamaan laudan toisella puolella istuvalle suurmestari11e tasapeliä 10. siirrossa - ja antautumaan 20. siirrossa, vaikka muuta ei ole juuri menetetty kuin itseluottamus. Seuraavat lainaukset on poimittu kirjailijan omaelämäkerrallisesta teoksesta "Nabokov Nabokovista", jossa hän on pohtinut varsin perusteellisesti suhdettaan tehtäväshakkiin. "Kahdenkymmenen emigranttivuoteni aikana uhrasin ylenmäärin aikaa shakkionge1mien laatimiseen. Laudal1e suunnitellaan tietty asema, ja ongelmana on ratkaista miten valkea tekee mustasta matin tietyllä määrällä siirtoja, tavallisesti kahdella tai kolmella. Se on kaunista, mutkikasta ja steriiliä taidet-

238 SUO M E N S H A K K SUO M E N S H A K K 1 239 ta... Useimmat shakinpelaajat, niin harrastelijat kuin mestaritkin ovat vain vähäisessä määrin kiinnostuneita näistä erittäin erikoistuneista, mielikuvituksekkaista, tyylitellyistä arvoituksista, ja vaikka he osaavat antaa arvoa taidokkaalle ongelmalle, he joutuisivat täysin ymmälleen jos heitä vaadittaisiin niitä laatimaan... Asiantuntijat erottavat shakkiongelman taiteessa useita koulukuntia: angloamerikkalaisen, jossa yhdistyvät täsmällinen rakenne ja säkenöivä temaattinen kuvio ja joka kieltäytyy sitoutumasta mihinkään sovinnaissääntöihin; hiomattoman upean saksalaisen koulukunnan; erittäin viimeistellyt mutta epämiellyttävän ovelat ja laimeat tshekkiläisen tyylin tuotteet, joissa jyrkästi noudatetaan tiettyjä keinotekoisia ehtoja; vanhat venäläiset loppupelitutkielmat, jotka tavoittavat tämän taiteenalan säkenöivät huiput, ja mekaaniset, niinsanottuun 'tehtävä'-tyyppiin kuuluvat neuvostolaiset ongelmat; näissä artistinen strategia on korvattu teemoilla, joista raskaasti kehittelemällä on puristettu irti kaikki mahdollinen. Shakissa teemat, lienee aihetta selittää, ovat sellaisia kuin katkaiseminen, pakeneminen, sitominen, vapauttaminen ja niin edelleen, mutta vasta sitten ongelma tuottaa tyydytystä, kun ne saadaan tietyllä tavalla yhdistymään. Minun strategisia käsityksiäni olivat silmänlume, aina pirullisuuteen saakka, ja oroginaalisuus, joka hipoi groteskia; ja vaikka aina yritin mahdollisuuksien mukaan rakenteellisissa seikoissa noudattaa klassisia sääntöjä, sellaisia kuin voimien taloudellisuus, yhtenäisyys, irrallisten lankojen karsiminen, olin aina valmis uhraamaan muodon puhtauden sisällön mielikuvituksellisuudelle: muoto saattoi pullistella ja puhkeilla kuin pesusi~nipussi, jossa on sisällä pieni raivostunut paholainen. Sommitelman päälinjan keksiminen ja sen toteuttaminen ovat kaksi eri asiaa. Ajatuksiin kohdistuu hirvittävä paine; ajan elementti katoaa tietoisuudesta kokonaan: rakentava käsi haparoi laatikosta sotilaan, pitelee sitä samalla kun mieli yhä askartelee etsien jotain korostavaa tekijää tai tuketta johonkin aukkoon, ja kun nyrkki sitten aukeaa, kokonainen tunti on ehkä kulunut, palanut tuhkaksi suunnittelijan aivotoiminnan liekeissä. Shakkilauta on hänen edessään magneettinen kenttä, jännitysten ja kuilujen verkosto, tähdekäs taivaankansi. Lähetit liukuvat sen yli kuin valonheitinten kiilat. Ratsu voi olla vipu, jota sijoitellaan paikoilleen ja kokeillaan, sitten sijoitetaan uudelleen ja kokeillaan uudelleen, kunnes ongelma on virittynyt välttämättömälle kauneuden ja yll ätyksen tasolle. ~,1iten usei n olenkaan ponnistellut saadakseni sidotuksi valkoisen kuningattaren hirvittävät voimat, jotta välttyisin duaalilta eli rinnakkaisratka i sulta!" Viimeisen virkkeen sanat ovat perin tuttuja kaikille niille, jotka ovat itse yrittäneet shakkitehtävien laadintaa: miten pitää elegantisti kurissa kuningatar, vahvin kaikista nappuloista? Nabokov kertoo kirjassaan myös eräästä tehtävästä, joka oli hänelle poikkeuksellisen mieluinen: "Aivan erityisesti muistan ongelman, jota olin yrittänyt laatia kuukausien ajan. Tuli yö, jonka kuluessa viimeinkin pystyin ilmaisemaan kyseisen teeman. Se oli tarkoitettu ilahduttamaan hyvin asiantuntevaa ratkaisijaa. Kokemattomalta saattoi ongelman ydin jäädä kokonaan huomaamatta, koska hän mahdollisesti löysi sen verrattain yksinkertaisen 'teettisen' ratkaisun joutumatta näkemään kaikkia kokeneelle tarkoitettuja mielihyvää tuottavia vaivoja. Jälkimmäinen aloitti väkisinkin lankeamalla houkutukseen, joka perustui muodikkaaseen, avantgardistiseen teemaan (valkoisen kuninkaan paljastamiseen shakeille) ja jonka naamiointiin laatija oli uhrannut paljon vaivaa (vain yksi pieni huomaamattoman sotilaan siirto kumosi sen)." Kyseessä oli seuraava tehtävä: Kahden (2) Sllrron matti. "Väärä johtolanka, vastustamaton 'kiusaus' on siirtää sotilas b8:aan ja tehdä siitä ratsu, jolloin mustan kolmea paljastusshakkia seuraa vastauksena kolme kaunista mattia, mutta musta voikin kumota koko nokkeluuden siten, ettei shakkaakaan, vaan sen sijaan tekee vaatimattoman viivytyssiirron toisessa osassa lautaa." Houkutuksen 1.b8R? kumoaa 1.-e2! Ratkaisu on täten 1.Le2! ja musta on siirtopakossa. Hyvästä houkutuksesta huolimatta tämä tehtävä tuskin kohoaa shakkitaiteen helmien joukkoon. Nabokovin tehtävät eivät yleensäkään ole palkinnon arvoisia, mutta sen sijaan hyvinkin julkaisukelpoisia tuoreine, omaperäisine ideoineen. Miten hän sanoikaan: "Minun strategisia käsityksiäni olivat silmänlume, aina pirullisuuteen saakka, ja originaali- suus, joka hipoi groteskia.. " "Lu!inin puolustus" ja sen tulkinta Nabokovin suurin lahja shakkimaailmalle on epäilemättä romaani "Lu!inin puolustus". Sen 216 sivulla kerrotaan venäläissyntyisen shakkineron Lu!inin elämän tarina: teos alkaa päähenkilön lapsuudesta ja päättyy hänen keski-iässä tekemäänsä itsemurhaan (tai pikemminkin itsemattiin). "Lu!inin puolustuksen" juoni on nerokas, täydell isyyttä hipova, minkä seikan tekijä itsekin auliisti myöntää: "Lukiessani romaania nyt uudelleen ja pelatessani jälleen sen juonen siirrot tunnen olevani kuin Anderssen, joka hellästi muistelee, miten hän uhrasi molemmat torninsa epäonniselle ja jalolle Kieseritskylle - jonka kohtalona on ottaa uhraus vastaan yhä uudelleen ja uudelleen luvuttomissa oppikirjoissa, kysymysmerkki monumenttinaan." Seuraavassa käydään lyhyesti läpi tämän verrattoman kirjan tapahtumat. Erityistä huomiota kiinnitetään kohtiin, jotka ovat pääasian - siis shakkipelin - kannalta oleellisia. Aluksi Nabokov maalaa kuvan pienestä Lu!inista lapsuuden maisemissa. Eletään 1900-luvun alkupuolta; kukaan ei vielä aavista, miten alas aurinko on vaipunut Euroopassa yleensä ja tsaarin valtakunnassa erityisesti. Lu!in on hiljainen, alakuloinen ja yksinäinen lapsi, jonka ajatusmaailma on ainakin näennäisesti täysin tyhjä. Mutta kun hän saa nähdäkseen shakkinappulat, jotakin tapahtuu hänen aivoissaan ja hänessä herää sammumaton kiinnostus kuninkaallista peliä kohtaan. Tädiltään Lu!in oppii shakin alkeet, ja koulussa hänellä on tilaisuus seurata ensimmäisen kerran elämässään oikeata shakkikamppailua: "Ja äkkiä Lu!in kuuli selvästi takaansa erityisen äänen, puisen ja kalisevan, joka lämmitti häntä ja sai hänen sydämensä jättämään lyönnin väliin. Varovasti hän kääntyi. Krebs ja luokan ainoa hiljainen poika asettelivat näppärästi keveitä pieniä shakkinappuloita kuuden tuuman laudalle. Lauta oli pulpetinistuimella heidän välissään. He istuivat äärettömän epämukavasti kyljittäin. Unohtaen kynänteroituksensa Lu!in meni heidän luokseen. Pelaajat eivät kiinnittäneet häneen mitään huomiota... "Nyt sinulta menee torni", sanoi Krebs. Lu!in seurasi hänen kättään ja ajatteli kauhusta värähtäen, ettei hänen tätinsä ollut sanonutkaan hänelle kaikkien nappuloiden nimiä. Mutta kävikin ilmi, että "torni" merkitsi samaa k~in "kanuuna". "Minä en nähnyt, että se 011 uhattuna, siinä kaikki", sanoi toinen. "Hyvä on, ota siirto takaisin", sanoi Krebs. Kalvavan kateuden ja ärsyttävän pettymyksen vallassa Lu!in katseli peliä ja yritti nähdä ne sopusllhtaiset kuviot, joista muusikko oli puhunut, ja tunsi epämääräisesti, että tavalla tai toisella hän ymmärsi tuota peliä paremmin kuin nämä kaksi, vaikka hän ei ollenkaan tiennyt kuinka sitä olisi pitänyt pelata, miksi tämä siirto oli hyvä ja tuo huono ja miten vastustajan leiriin saattoi tunkeutua menetyksittä. Ja oli eräs siirto, joka huvittavassa sujuvuudessaan miellytti häntä kovasti: Krebsin kuningas liukui hänen torniksi nimittämänsä nappulan viereen ja torni hyppäsi kuninkaan yli. Sitten hän näki toisen kuninkaan tulevan esiin talonpoikiensa takaa (yksi niistä oli kolhaistu pois, kuin hammas) ja alkavan harppoa sekapäisesti sinne tänne. "Shakki", sanoi Krebs, "shakki" (ja piston saanut kuningas hyppäsi sivuun); "et voi mennä tuohon etkä tuohonkaan. Shakki, vien sinulta kuningattaren, shakki." Tässä vaiheessa hän menetti itse nappulan ja alkoi vaatia, että saisi tehdä siirtonsa uudelleen. Luokan mellastaja läimäytti Lu!inia takaraivoon ja tönäisi samalla toisella kädellään laudan lattialle." Varmaan tämä kuvaus herättää haikeita muistoja kaikissa meissä, jotka olemme pelanneet shakkia koulussa - välitunnilla, ruokatumnilla ja toisinaan oppitunnillakin. Koulupelin ominaislaatu siirtojen perumisineen ja mellastajineen hahmottuu lempeää ironiaa tihkuvassa tekstissä mitä selkeimmällä tava 11 a. Alkuun päästyään Lu!in kehittyy pelissä nopeasti. Pian hän on harrastelijapiirissä voittamaton. Hän jättää kesken vastenmielisen koulunkäynnin ja alkaa kiertää kohuttuna ihmelapsena maailman shakkiareenoita. Seurakseen hän saa hämäräperäisen Valentinovin, joka on jonkinlainen opettajan ja managerin risteymä. Valentinovin neuvosta Lu!in elää selibaatissa, ei tupakoi ja käyttää janonsa sammuttamiseen pelkkää kivennäisvettä. Lu!in kiinnostaa Valentinovia shakinpelaajana, mutta ei lainkaan ihmisenä, ja manageri johtaakin suojattiaan kuten liikeyritystä johdetaan. Kun heidän tiensä useita vuosia myöhemmin eroavat (Valentinov siirtyy shakkialalta elokuvien tuottajaksi todettuaan, että Lu!inilla ei voi olla kovinkaan monta hyvää vuotta jäljellä), Luzin huomaa hämmästyksekseen, että koko pitkän kumppanuutensa aikana he eivät ole vaihtaneet ainoatakaan inhimillistä lausetta keskenään. Yllättävän kuudentoista vuoden pituisen 'siirron' jälkeen tapaamme raihnaisen keskiikään ehtineen suurmestari Luzinin saksalaisessa kylpyläkaupungissa odottamassa tärkeän turnauksen alkua. Hänen on levättävä, sillä hän on rasittanut itseään liiaksi: "Lu!in oli tosiaan väsynyt. Viime aikoina hän oli pelannut liian usein ja järjestelmättömästi; erityisesti häntä väsytti sokko-

240 SUO M E N S H A K K 1 SUO M E N S H A K K 1 241 na pelaaminen, esitys, josta maksettiin hyvin ja jonka hän antoi mielellään. Hän sai siitä syvää tyydytystä: ei tarvinnut olla tekemisissä näkyvien, kosketettavien, kuultavien nappuloiden kanssa, joiden omalaatuinen muoto ja puinen aineellisuus aina häiritsi häntä ja tuntui hänestä aina vain hienojen näkymättömien shakillisten voimien karkealta, kuolevaiselta kuorelta. Pelatessaan sokkana hän kykeni kokemaan nämä erilaiset voimat alkuperäisen puhtaina. Silloin hän ei nähnyt ratsun veistettyä harjaa eikä sotilaiden kiiltäviä päitä - mutta hän tunsi aivan selvästi, että tässä tai tuossa kuvitellussa ruudussa vallitsi täsmällinen, keskittynyt voima, niin että hän koki nappulan liikkeen purkauksena, järkytyksenä, salamaniskuna - ja koko shakkikenttä väreili jännitystä, ja tätä jännitystä hän hallitsi suvereenisti, keräsi täällä sähköistä latausta, purki sitä tuolla." Kylpyläkaupunki on Luzinille mieluinen, sillä juuri täällä hän on saavuttanut ensimmäisen kansainvälisen shakkimenestvksensä: "Katsokaa, näettekö nuo ikkunat~" hän sanoi osoittaen kepillään hotell in siipeä. "Siellä meillä oli hauska pikku turnaus. Jotkut Saksan kaikkein arvossapidetyimmistä pelaajista osallistuivat. Minä olin nelitoistavuotias poikanen. Kolmas sija, kolmas sija." Nämä sanat Luzin lausuu seurassaan olevalle naiselle, joka aluksi esitetään epämääräisenä, ääriviivattomana hahmona (ensimmäisessä 'otoksessa' hänestä näkyy vain käsilaukku, jota Luzin hypistelee puutarhapöydällä), mutta osoittautuu sitten vallan viehättäväksi 25-vuotiaaksi neitoseksi. Hän kiinnostuu Luzinista tavattomasti. Luonnollisesti miehen kuuluisuus kiehtoo häntä, mutta tässä ei ole suinkaan kaikki. Vaikka Luzin on hiomaton, pesemätön ja viehätyksetön, nuori nainen huomaa nopeasti hänessä olevan jotakin suurta, joka ylittää sekä hänen harmaan lihansa karkeuden että hänen hämärän neroutensa hedelmättömyyden. Heidän välilleen syntyy rakkaussuhde, joka tuntuu jo ulkoisen epäsuhtaisuutensa vuoksi mahdottomalta - mutta sehän onnistuu, hitto vie, aivan kuten jokin shakin mielettömältä näyttävä sommitelma, joka sittenkin, monien mutkien jälkeen, johtaa myönteiseen tulokseen. Luzinille tyttö on taivaan lahja. Hän on viettänyt ammattipelaajan yksinäistä kulkurinelämää, kiertänyt paikasta toiseen ajaen takaa menestyksen petollista virvatulta, Suurta Voittoa. Hänen matkamuistonsa ovat utuisia muistikuvia hotellien kylpyhuoneiden ja käytävätoalettien laattaseinistä, joilla hän on ajatuksissaan pelannut sadat pelit, tutkinut tuhannet muunnelmat. Nelikymmenvuotiaana hän ei ole enää ihmelapsi, vaan yksi suurmestari muiden joukossa, ja vaikka hänen uransa ei ole vielä kääntynyt laskuun, hän ei voita enää pelejään yhtä helposti kuin ennen. Edessä oleva Berliinin turnaus on erittäin tärkeä. Jos Luzin voittaa sen, hän haastaa maailmanmestarin; ellei hän voita, hän tuskin koskaan nousee shakkihistorian suuruuksien joukkoon. Luzin päättää menestyä ja tekee huolellisia alkuvalmisteluja: "Hän valmistautui Berliinin turnaukseen mielessään täsmällinen ajatus, että hänen oli löydettävä paras puolustus turnauksen osanottajista pelottavimman, italialaisen Turatin käyttämää avausta vastaan. Tämä pelaaja, shakin uusimpien virtausten edustaja, avasi pelin sivustasotilaillaan ja jätti laudan keskustan miehittämättä, mutta kohdisti mitä vaarallisimman painostuksen keskustaan sivulta päin." Hän miettii puolustustaan yötä päivää, paperiarkki toisensa jälkeen täyttyy muistiinpanoista, ja kun oikea puolustusstrategia lopulta valkenee hänelle kaikessa nerokkuudessaan, hän ei pysty ajattelemaankaan muuta: "Toinen olka painettuna Luzinin rintaa vasten tyttö yritti va rovi n sormi n kohottaa hänen silmäluomiaan hiukan korkeammalle, ja silmämunassa tuntuva heikko paine sai omituisen mustan valon hypähtämään sinne tänne, hyppäämään kuin hänen musta ratsunsa, joka yksinkertaisesti löi sotilaan, mikäli Turati siirtäisi sitä seitsemännessä siirrossa, kuten hän oli tehnyt heidän viimeksi kohdatessaan. Ratsu tietysti tuhoutuisi, mutta tämän menetyksen korvasi mustan syvällinen hyökkäys, ja tässä mahdollisuudet olivat hänen puolellaan. Tosin kuningatarsivustalla esiintyi tiettyä heikkoutta, tai ehkei heikkoutta, vaan pikemminkin jonkinlaista vähäistä epäilyä... " Turnaus osoittautuu Luzinille erittäin raskaaksi. Hän valvoo öisin; uni kiertelee hänen aivojensa ympärillä etsien sisäänpääsyä, mutta jokaisella ovella on vastassa shakkivartio. Ja kun hän pelin päätyttyä palaa morsiamensa kotiin, hän kaihtaa huonetta, jonka pienet puiset huonekalut muistuttavat pelottavasti shakkinappuloita. Toden ja kuvitellun raja hämärtyy hänen mielessään; hän näkee lattialla varjojen pahaenteistä erilaistumista ja jalalla poispyyhkäistyn aavemaisen sommitelman tilalle syntyy heti uusi. Yhä enemmän hän alkaa uskoa, että vain shakkielämä on todellista ja kaikki muu pelkkää unta - tosin kiehtovaa ja kaunista, mutta sittenkin vain unta. Se uni, jota hän etsi öisin turhaan, onkin alituisesti läsnä: hän elää unessa. ~lutta olipa hänen unensa tai henkinen tilansa millainen hyvänsä, yksi asia on varma: hän pelaa loistavasti. "Eräät hänen Berliinin turnauksensa pelit oli asiantuntijataholla jopa jo nyt leimattu kuolemattomiksi. Erään hän oli voittanut uhraamalla peräkkäin kuningattaren, tornin ja ratsun; toisessa hän oli sijoittanut sotilaan niin dynaamiseen asemaan, että se oli saanut kerrassaan hirvittävän voiman ja jatkuvasti kasvanut ja paisunut kuin ajos laudan arimmassa kohdassa vastustajalle tuhoisin seurauksin; ja lopuksi eräässä kolmannessa pelissä Luzin oli näennäisen järjettömällä siirrolla, joka oli aihauttanut kuiskailuja katsojien keskuudessa, rakentanut mutkikkaan ansan vastustajalleen, jonka jälkimmäinen vasta liian myöhään huomasi. Näissä peleissä ja kaikissa muissa peleissä, jotka hän pelasi tässä unohtumattomassa turnauksessa, hän osoitti tyrmistyttävän selkeää ajattelua, armotonta loogisuutta. Mutta myös Turati pelasi nerokkaasti. ~lyös Turati sai pisteen toisensa perästä, jossakin määrin hypnotisoi vastustajansa mielikuvituksensa rohkeudella ja ehkä liikaakin luottaen shakkionneensa, joka tähän asti ei ollut koskaan häntä pettänyt, ja oli sekä niitä, jotka sanoivat, että Luzinin ajattelun selkeys ja kepeys voittaisi italialaisen myrskyisän mielikuvituksen, että niitä, jotka ennustivat, että tulinen, nopealiikkeinen Turati kukistaisi kaukonäköisen venäläisen pelaajan. Ja heidän kohtaamispäivänsä tu-, 1.. " Shakkikamppailun kuvaaminen kaunokirjallisuuden tarjoamin keinoin on vaikea tehtävä. Monet ovat yrittäneet sitä ja epäonnistuneet. Näin ei ole köynyt Nabokiville. Hänen kuvauksensa turnauksen ratkaisupelistä Turati-Luzin on viimeistä piirtoa myöten mestarillinen. Se ansaitsee tulla esitetyksi kokonaisuudessaan. "Heidän väliinsä ilmestyi pöytä ja sillä lauta ja nappulat valmiina kamppailua odottamassa. Luzin otti savukkeen liivintaskustaan ja sytytti sen tietämättä enää mitä teki. Nyt tapahtui kummallinen asia. Vaikka Turatilla oli valkoiset, hän ei käyttänytkään kuuluisaa avaustaan, ja puolustus, jonka Luzin oli kehittänyt, meni täydellisesti hukkaan. Joko Turati oli aavistanut mahdolliset vaikeudet tai oli vain yksinkertaisesti päättänyt pelata varovasti tietäen Luzinin tässä turnauksessa osoittaman tyynen voiman, ja siksi hän a16itti mitä tavallisimpaan tapaan. Luiin pahoitteli hetken turhaa työtään, mutta siitä huolimatta hän oli iloinen: näin hänellä oli enemmän vapautta. Sitä paitsi Turati selvästikin pelkäsi häntä. Toisaalta Turatin alulle panemaan viattomaan, häveliääseen avaukseen kätkeytyi varmasti jokin juoni, ja Luzin ryhtyi pelaamaan erityisen huolellisesti. Aluksi peli oli hiljaista ja pehmeää kuin jousien vaimennettu soitto. Pelaajat valtasivat asemia varovasti, siirtäen milloin mitäkin nappulaa, mutta kohtel iaasti, ilman vähäisintäkään uhkauksen merkkiä - ja mikäli uhkauksia oli, ne olivat täysin tavanomaisia - pikemminkin vihjeitä vastustajalle, että tuolla noin, tuolla hänen oli viisainta tehdä varmistus, ja vastustaja hymyili aivan kuin tämä kaikki olisi ollut vähäpätöistä pikku pilailua ja vahvisti kyseistä kohtaa samalla kun itse eteni hivenen verran. Sitten jokin"kieli alkoi laulaa ilman minkäänlaista ennakkovaroitusta. Kyseessä oli yksi Turatin voimista, joka hallitsi erästä viistoriviä. r lutta samassa ilmaantui melodian häivähdys myös Luzinin puolella. Hetken salaperäiset mahdollisuudet väreilivät ilmassa, ja sitten kaikki oli jälleen hiljaista: Turati peräytyi, vetäytyi kuoreensa. Ja jälleen molemmat jonkin aikaa puuhasivat kohennellen omia ruutujaan aivan kuin eivät olisi aikoneetkaan edetä - hoitelivat, siirtelivät, tasoittivat kotinurkkia - ja sitten tuli jälleen äkillinen leimahdus, nopea äänten yhdistelmä: kaksi pientä voimaa törmäsi vastakkain ja molemmat pyyhkäistiin heti pois; hetken kestävä hallittu sormien liike ja Luiin poisti laudalta ja asetti pöydälle viereensä jonkin, joka ei enää ollut ruumiiton voima, vaan raskas keltainen shakkisotilas; Turatin sormet välähtivät ilmassa ja liikkumaton, musta sotilas laskettiin vuorostaan pöydälle valon heijastuessa sen päästä. Ja päästyään eroon näistä kahdesta shakillisesta kvantiteetista, jotka niin äkkiä olivat muuttuneet puuksi, pelaajat näyttivät rauhoittuvan ja unohtavan koko hetkellisen puuskahduksen; värinä ei ollut laudan tällä osalla kuitenkaan lakannut täysin, jokin pyrki yhä edelleen muotoutumaan... Mutta äänten ei onnistunut luoda haluttua suhdetta - jokin toinen syvä, tumma sävel kajahti muualla ja molemmat pelaajat unohtivat yhä väräjävän ruudun ja kiinnostuivat laudan toi sesta osasta. flutta tääll äk i n ka i kk i päättyi tyhjiin. Laudan painavimmat elementit kutsuivat toisiaan useaan otteeseen torventoitotuksin ja jälleen tapahtui vaihto, jälleen kaksi shakillista voimaa muuttui kiiltävälakkaisiksi puunappuloiksi. Ja sitten seurasi pitkä, pitkä ajatteluväliaika, jonka kestäessä Luzin lähti levittäytymään eräästä laudan osasta ja hävisi kymmenkunta kuviteltua peliä peräkkäin, ja sitten hänen sormensa haparoivat ja löysivät lumoavan, hauraan, kristallimaisen sommitelman - joka hiljaa helähtäen hajosi Turatin ensimmäiseen vastasiirtoon. Mutta Turatikaan ei kyennyt tekemään mitään sen jälkeen, ja pelaten aikaa (aika on armoton shakin maailmassa) molemmat pelaajat toistivat samat kaksi siirtoa, uhkauksen ja torjunnan - mutta samalla molemmat ajattelivat mitä juonikkainta kuvi-

242 SUO M E N S H A K K 1 SUO M E N S H A K K 1 243 ota, jolla ei ollut mitään yhteistä näiden mekaanisten siirtojen kanssa. Ja lopulta Turati päätti ryhtyä toteuttamaan erästä siirtosarjaa - ja heti eräänlainen musiikillinen rajumyrsky valtasi laudan ja Luiin etsi itsepintaisesti sen keskeltä sitä pientä, kirkasta säveltä, jonka hän puolestaan tarvitsi paisuttaakseen sen edelleen jyriseväksi harmoniaksi. Nyt kaikki laudalla hengitti elämää, kaikki keskittyi yhteen ainoaan ajatukseen, kietoutui yhä tiiviimmin ja tiiviimmin kokoon; hetkeksi kahden nappulan katoaminen helpotti tilannetta, ja sitten jälleen - agitatio. Luiinin ajatus vaelteli kiehtovissa ja kauhistavissa labyrinteissa ja kohtasi silloin tällöin Turatin levottoman ajatuksen, joka etsi samaa kuin hänkin. Molemmat tajusivat yhtä aikaa, ettei valkoinen voinutkaan kehittää suunnitelmaansa pitemmälle, että hän oli vähällä menettää rytminsä. Turati kiirehti tarjoamaan vaihtoa, ja jälleen laudalla olevien voimien luku väheni. Uusia mahdollisuuksia ilmaantui, mutta vielä ei kukaan voinut sanoa, kummalla oli parempi asema. Luiin aloitti pitkän mietiskelyn valmistellen hyökkäystä, jota varten hänen oli tutkittava kokonainen variaatioiden sokke- 10, missä hänen jokainen askelensa herätti pahaenteisen kaiun: tuntui että hänen täytyi tehdä vielä viimeinen valtava ponnistus, ja sitten hän löytäisi voittoon johtavan siirron. Äkkiä tapahtui jotakin hänen olemuksensa ulkopuolella, korventava kipu - ja hän päästi kovan huudon ja ravisteli tulitikun liekin polttamaa kättään, tikun jonka hän oli sytyttänyt, mutta unohtanut panna savukkeensa kärkeen. Tuska meni heti ohi, mutta tuossa tulisessa aukossa hän oli nähnyt jotakin sietämättömän pelottavaa, shakin pohjattomien syvyyksien täyden kammottavuuden. Hän vilkaisi shakkilautaa, ja kokonaan ennenkokematon uupumus kuihdutti hänen aivojaan. Mutta shakkinappulat eivät tunteneet sääliä, ne pidättivät häntä ja vetivät hänet mukaansa. Tähän sisältyi kauhua, mutta tässä oli myös ainoa sopusointu, sillä mitä muuta maailmassa on paitsi shakki? Sumua, tuntemattomuus, olemattomuus... Hän huomasi, ettei Turati enää istunut; hän seisoi ja ojenteli itseään. "Pelit keskeytetään, maestro", sanoi ääni hänen takaansa. "nerkitkää seuraava siirtonne. " "Ei, ei, ei vielä", sanoi Luiin rukoilevasti ja hänen silmänsä etsivät ihmistä, joka oli puhunut. "Tänään ei enää jatketa", sama ääni jatkoi, jälleen hänen takaansa, kieppuva ääni. Luiin halusi nousta, mutta ei kyennyt." Luiin haluaa jatkaa peliä, vaikka vastustaja on lähtenyt ja nappuloita korjaillaan pois. Viimeinen ohut säie, joka vielä yhdisti hänet todellisuuteen, on katkennut. Pelin pirullinen musiikki kaikuu hänen korvissaan taukoamatta; hän näkee rumpua paukuttavan kaarevakaulaisen, paksuharjaisen shakkihevosen ja huomaa kauhukseen, miten huoneen nurkassa on kehittymässä uusi hyökkäys. Hän on ymmällään, hänellä ei ole paikkaa minne mennä. Hän lähtee harhailemaan kaduille ja puistoihin luullen olevansa vanhalla Ven~jällä ja matkalla kotiin, joen varrella sijaitsevaan kartanoon. Hän odottaa tutun maiseman avautuvan silmiensä eteen seuraavan mutkan takaa. Hän kävelee kävelemistään, ja sitten voimat loppuvat: "Hän ojensi kätensä aitaa kohti, mutta juuri silloin voitokas kipu alkoi saada hänestä yliotetta, painoi ylhäältä hänen kalloaan, ja tuntui kuin hän olisi muuttunut litteämmäksi ja litteämmäksi, ja sitten hän äänettömästi hajosi." Tajuntansa menettänyt Luiin korjataan kadulta ja viedään sairaalaan, missä hänen todetaan kokeneen hermoromahduksen. Pelin jatkaminen ei tule kysymykseenkään, ja muutenkin shakki kielletään Luiinilta. Turati antaa lausunnon, jonka mukaan keskeytysasema oli joka tapauksessa valkean voitto mustan sotilaan f4 heikkouden takia. Asiantuntijat pohtivat asemaa pitkään ja panevat puolestaan merkille valkean heikkouden d3:ssa, mutta kukaan ei pysty löytämään selvää voittojatkoa. Nyt Luiin on aivan avuton, sillä häneltä on riistetty peli, joka oli hänen neroutensa ainoa kuvastin. r1utta hänen tyttönsä ei hylkää häntä; miehen surkea tila pikemminkin liittää heidät entistä lujemmin yhteen. Ja kun Luiin on päässyt sairaalasta ja kylliksi vahvistunut, he saavat toisensa. Näin kumahtelevat hääkellot Nabokovin tyyliin: "01 eg Sergejevitsh Smi rnovski ja muuan ti etty balttilainen paroni olivat todistajina, kun Luiin ja hänen morsiamensa johdatettiin suureen huoneeseen ja istutettiin pitkään, liinan peittämään pöytään. nuuan virkamies vaihtoi pikkutakkinsa kuluneeseen hännystakkiin ja luki avioliittokaavan. Kaikki kuuntelivat sitä seisaalta. Tämän jälkeen virkamies ammattitaitoisesti hymyillen ja kosteaa kättä tarjoten onnitteli vastavihittyjä ja kaikki oli ohitse. Ovella lihava vahtimestari kumarsi heille odottaen juomarahaa, ja Luiin työnsi hyväntahtoisesti hänelle kätensä, jonka toinen otti kämmeneensä tajuamatta aluksi, että se oli ihmisen koura eikä kourallinen." Lukijalta tuskin jäi huomaamatta, että kirjailija ei tässäkään kohdassa, kertoessaan Luiin-raukan elämän yhdestä harvoista kohokohdista, suostu pusertamaan kynästään tilaisuuden edellyttämää juhlallisuutta ja lämpöä. Kömpelö ja herkästi haavoittuva Luiin on alusta alkaen avioliiton heikompi osapuoli: hän ei kykene huolehtimaan mis- tään, hänestä on huolehdittava. Rouva Luiin tekee parhaansa keksiäkseen miehelleen huvituksia, jotka estäisivät tätä vaipumasta synkkyyteen ja menneisyyden muisteluun. Aluksi hän näyttääkin onnistuvan ja syntyy kuva rauhallisesta ja sopusointuisesta elämästä. Tämä kuva osoittautuu kuitenkin nopeasti pelkäksi harhaksi, se särkyy ensimmäisiin pieniin vastoinkäymisiin. Luiin kohtaa henkilöitä ja kokee tapahtumia, jotka palauttavat piinallisesti hänen mieleensä pelin, jonka tuhoisasta taikavoimasta hänen pitäisi vapautua. Mutta käykin niin, että Luiin alkaa nähdä koko elämänsä suurena shakkipelinä: hänellä on tuntematon vastustaja, joka siirto siirrolta syöttää hänelle takaisin hänen nuoruuttaan. Siirtojärjestys on kuitenkin sotkettu ovelalla tavalla. Luiin yrittää selvittää retroanalyysillä, mikä siirto on seuraavana vuorossa. Tehtävä tuntuu va i kea lta : "Avuttomana ja synkkänä hän etsi merkkejä shakillisista toistoista ja mietti yhä, mihin suuntaan sommitelma todella tähtäsi. Mutta 01 i myös mahdotonta olla alati varuillaan, pinnistää tarkkaaavaisuuttaan jatkuvasti: jokin saattoi aina vähäksi aikaa hervota hänen sisällään, hän saattoi huolettomasti vajota nauttimaan sanomalehteen painetusta pelistä - ja pian huomata epätoivoisena, että jälleen hän oli ollut varomaton ja hänen elämässään oli juuri tehty tuskin havaittava siirto, joka armottomasti jatkoi kohtalokasta sommitelmaa. Silloin hän aina päätti kaksinkertaistaa valppautensa ja pitää lukua elämänsä jokaisesta sekunnista, sillä ansoja saattoi kätkeytyä kaikkialle. Ja kaikkein eniten häntä painosti se, että hänen oli mahdotonta keksiä järkevää puolustusta, koska hänen vastapelaajansa lopullinen päämäärä oli yhä salassa." Sitten koittaa päivä, jolloin hän ymmärtää kaiken. Luiinia tapaamaan saapuu hänen entinen managerinsa Valentinov, joka on saanut loistavan idean: hän tekee elokuvan, jossa esiintyy aitoja shakinpelaajia pelaamassa oikeaa shakkia. Turati on jo suostunut, ja nyt halutaan mukaan suurmestari Luzin. Yhdessä huikaisevassa välähdyksessä Luiin oivaltaa suunnitelman koko kavaluuden. Elokuva on vain juoni, jonka ainoa tarkoitus on saada hänet pelaamaan, tempaista hänet jälleen tuohon säälimättömään myllyyn, joka jauhaa hänen järkensä kappaleiksi. Vastustaja tahtoo, että hänen elämänsä kertautuu samana siirtosarjana, kunnes matti kruunaa onnistuneen strategian. Luiin on väsynyt, hän ei pysty löytämään puolustusta ja näkee matin olevan tulossa. Mutta vielä kerran hän yllättää, vielä kerran hän näyttää olevansa suurmestari Luzin. Hän ei kykene enää pitkittämään peliä, mutta hän voi tärvellä vastustajan ilon pudottamalla itsensä pelistä pois, tekemällä itsematin. Ja missä on silloin vastustajan riemu, missä hänen voittonsa seppele? Luiin hyvästelee vaimonsa ("Oli oikein mukavaa", hän sanoo), 1 u k itsee kyl pyhuoneen oven (asunto sijaitsee viidennessä kerroksessa) ja valmistautuu toteuttamaan aikeensa. Tällainen asema on laudalla ennen viimeistä siirtoa: aikapulan ahdistama epätoivoinen Luiin työntämässä lihavaa, velttoa ruhoaan ulos kylpyhuoneen ahtaasta ikkunasta, ja lukitun oven takana ryskyttämässä joukko hyvää tarkoittavia, mutta ymmärtämättömiä ihmisiä, jotka yrittävät estää häntä pelastautumasta huurteisen ikkunaruudun takana odottavaan yöhön. Ja näin Nabokov päättää tarinansa: "Ottaen toisella kädellään tukea jostakin päänsä yltä hän hankkiutui sivuttain ikkunasta ulos. Nyt molemmat jalat riippuivat ulkopuolella ja hänen tarvitsi vain päästää irti siitä mistä hän piteli kiinni - ja hän olisi turvassa. Ennen kuin antoi mennä hän katsoi alas. Jonkinlaiset kiireiset valmistelut olivat siellä käynnissä: ikkunoiden heijastukset keräytyivät yhteen, koko rotko näkyi jakautuvan tummiksi ja vaaleiksi ruuduiksi, ja juuri sillä hetkellä kun hän päästi irti kätensä, juuri sillä hetkellä kun jäinen tuuli syöksähti hänen suuhunsa, Luzin näki tarkalleen, millainen ikuisuus oli huomaavaisesti ja armottomasti levitetty hänen eteensä. Ovi murtui. "Al eksandr Ivanovitsh, Al eksandr Ivanovitsh", karjuivat monet äänet. Mutta Aleksandr Ivanovitshiä ei ollut." Vasta viimeisessä kappaleessa tekijä paljastaa Luiinin etunimen ja isännimen. Aleksandr Ivanovitsh Luiin - aivan kuin Aleksandr Ivanovitsh Aljechin. Se Aljechin, jonka shakkimaailma tuntee, oli kylläkin nimeltään Aleksandr Aleksandrovitsh Aljechin, Aleksandr Ivanovit,h Aljechin oli hänen isänsä. Nimien sekoittamisesta (tahallisesta tai tahattomasta) huolimatta viittaus venäläiseen shakkineroon on ilmeinen. Nabokov kirjoitti romaaninsa 1929, ja luultavasti hänen entisen maanmiehensä kaksi vuotta aikaisemmin voittama maailmanmestaruus on antanut jonkinlaisen sysäyksen teoksen synnylle. Muutamat Aljechinin shakkiuran tapahtumat on siirretty lähes sellaisenaan kirjan lehdille. Epätarkkuuksia esiintyy, mutta ne on luettava taiteilijan vapauden tiliin; kyseessähän ei ole dokumentti eikä välttämättä edes avainromaani, vaikka eräät asiantuntijat ovat "Luzinin puolustusta" sellaisena pitäneetkin. Aljechin ei oppinut shakin sääntöjä tädiltään vaan äidiltään. Hänen kansainvälinen debyyttinsä ei ollut aivan yhtä hyvä kuin Luiinin, sillä hän pääsi 16-vuotiaana DUsseldorfissa vain jaetulle 4.-5. sijalle.

244 SUO M E N S H A K K I SUO M E N S H A K K I 245 Aljechinia ei ainoastaan pyydetty esiintymään elokuvassa, vaan hän myös esiintyi valkokankaalla. Ainakaan kirjoittaja ei tunne tätä filmiä, ja saattaa hyvinkin käydä niin, että elokuvataiteen "Kuka kukin on" -kirjasta Aljechinin nimeä etsivä kokee pettymyksen. Puolustus, jota Luzin valmistelee Turatia vastaan, ja jossa ratsulla on keskeinen osa, ei voi tarkoittaa muuta kuin Aljechinin puolustusta. Turatin avaus, jossa keskustaa ei miehitetä sotilailla, viittaa puolestaan selvästi Retin 'hypermoderniin' avaussysteemiin. Se, että Aljechinin puolustusta ei käytetä Retin avausta vastaan, ei mitenkään vähennä teoksen arvoa, sillä "Luzinin puolustuksen" pääansio on shakinpelaajan ajatteluprosessin taiturimaisessa kuvauksessa eikä suinkaan shakkihistorian tapahtumien tarkassa, mekaanisessa toistamisessa. Lopuksi vielä muutama sana Aleksandr Luzinin henkilökuvasta. Avuttomuudestaan ja ulkoisesta vastenmielisyydestään huolimatta suurmestari Luzin on positi ivinen sankari. "Luzinia ovat pitäneet rakastettavana nekin, jotka eivät ymmärrä shakista mitään ja/tai inhoavat kaikkia muita kirjojani", sanoo Nabokov itse. Luzin on kuvaamattoman kiltti, kaikenlainen itsekkyys, pahuus ja laskelmointi on hänelle vierasta. Aljechin ei ollut samanlainen, mutta niinpä hänestä tulikin maailmanmestari, mitä iloa Luzinille ei koskaan suotu. Ehkä shakin maailmanmestaruuden saavuttamiseen tarvitaan tietty määrä tappajan vaistoa. Luzin pudotti itsensä pois pelistä havaittuaan asemansa kestämättömäksi. Koskaan ei ole täysin selvitetty olosuhteita, joissa Aljechin kuoli. Tapahtumasta kertyneet tiedon sirpaleet viittaavat luonnolliseen kuolemaan. Jos Aljechin kuitenkin 16 vuotta "Luzinin puolustuksen" ilmestymisen jälkeen, menetettyään elämässä jokseenkin kaiken mahdollisen pelitaitoa myöten, valitsi vapaaehtoisesti saman ulospääsytien kuin romaanin sankari, lienee myönnettävä todeksi Oscar Wilden vanha hokema: "Elämä jäljittelee taidetta. " SUOMEN SHAKKILIITTO Suomen Shakkiliitto julistaa omat mestaruuskilpailunsa haettaviksi. Hakemukset on toimitettava sihteerille 31.10.1978 m~nnessä. Haettavina ovat seuraavat kilpailut: SSL:n mestaruuskilpailut (pääsiäinen), nuoret ja varhaisnuoret (elokuu), naiset (aika vapaa tai yhdistettävissä edellämainittuihin), pikapelit (syyskuun viimeinen viikonvaihde). Pikapelit on perinteellisesti järjestänyt liitto, mutta hyvät hakemukset huomioidaan. KIRJAUUTUUKSIA D.LEVY ja K.J.O-CONNELL: Anatoly Karpov-s Games as World Champion 1975-78 (Batsford) Karpov on maailmanmestarina pelannut runsaat 170 peliä, jotka kaikki on julkaistu tässä kirjassa kuvioalgebrallisella merkintätavalla ja osittain analysoituina. Tuorein mukana oleva kilpailu on Bugojno viime maaliskuulta. Hyvät tulos-, avaus-, loppupeli- ja vastustajahakemistot. 208 sivua, 200 kuviota. Hinta sido f 7.95, nid. f 4.50. V.KORCHNOI, R.G.WADE ja L.S.BLACKSTOCK: Korchnoi-s 400 Best Games (Batsford) Kortshnoi on valinnut kirjaan 400 parasta peliään yli 3D-vuotiselta shakkiuraltaan. Tuoreimmat pelin ovat viime maaliskuulta. Tärkeimmistä kilpailuista myös turnaustaulukoto Pelit on analysoitu Informatorin tyylillä. Kuvioalgebrallinen merkintätapa. Vastustaja- ja avaushakemistot. 264 sivua. Hinta sido f 7.95, nid. f 5.50. L.PACHMAN: Complete Chess Strategy, 3: Play on the Wings (Batsford) Pachmanin keskipeliä käsittelevän sarjan kolmas osa opettaa kuinka keskipeliä pitäisi pelata sivustoilla. Esimerkkeinä ovat lukuisat mestaripelit aina 1800-luvun lopulta nykypäivään. 176 sivua, 196 kuviota. Kuvaileva siirtojen merkintätapa. Hinta sido f 5.50, nid. f 3.25. T.NOTTINGHAM ja BOB WADE: The Children-s Book of Chess (Batsford) Lapsille tarkoitettu shakin oppikirja, jossa hauskasti ja opettavaisesti perehdytetään lukija shakkipelin alkeisiin. 112 suurikokoista sivua, 66 valokuvaa sekä runsaat 350 kuviota. Algebrallinen merkintä. Hinta sido f 2.95. M.MACDONALD-ROSS: Nimzo-Indian Defence: Leningrad System (Batsford) Nimzointialaisen puolustuksen Leningradin muunnelma 1 d4 Rf6 2 c4 e6 3 Rc3 Lb4 4 Lg5 on nuorten englantilaisten pelaajien sekä Spasskin ja Timmanin suosima avaus. MacDonald-Ross on kirjassaan esittänyt muunnelman tarjoamia mahdollisuuksia yli 150 esimerkkipelin avulla. Kuvioalgebrallinen merkintä. 144 sivua, 140 kuviota. Hinta I 4.50. YHTEISLIITTOTURNAUKSET Kaikki yhteisliittoturnauksia koskevat anomukset on toimitettava Suomen Keskusshakkiliitolle 31.10.1978 mennessä osoitteella Suomen Keskusshakkil iitto, Pl 46, 00511 HEL SINKI 51. Myöhemmin tulevia anomuksia on vaikea sijoittaa kilpailukalenteriin. KAURANEN PRONSSILLE Kirjeshakin 11. Euroopan mestaruusturnaus alkoi 14.8.1973 ja on nyt saatu yhtä kärkipään järjestykseen vaikuttamatonta peliä vaille valmiiksi. Mestaruuden voitti Italian unkarilaissyntyinen kansainvälinen mestari Bela Toth 12/14. Hopean vei kirjeshakin kansainvälinen mestari A.Silberberg (Neuvostoliitto) 112 (71,75). Pronssille sijoittui kirjeshakin suurmestari Risto Kauranen Jyväskylästä myös pistemäärällä 11~, mutta vertailupisteitä oli 70,75. Riston tulos on todella hieno, mutta ei tällä kertaa riittänyt pronssia korkeammalle. Mainittakoon vertailun vuoksi, että I EM-turnauksessa Risto oli hopealla tuloksella 10/14. Mitalikolmikon jälkeen seuraaviksi sijoittuivat: W.Tscharuschin (Neuvostoliitto) 9~, A.Korelow (Neuvostol iitto) ja R.Averby (Ruotsi) 8~, W.Roschkow (Neuvostoliitto) 8, I.Rosengolz (Neuvostoliitto) ja I.Schwidun (Neuvostoliitto) 6~, G.Schuh (BRD) 5, I.Molnar (Unkari) 4 (1 kesken), A.Bryntse (Ruotsi) 4, P.Bea-Figueras (Espanja) 3~ (1), I. Baluew (Neuvostoliitto) 3~ ja F.Galoba~t (Esaan.ia) B. Espanjalainen peli (E46b) Risto Kauranen - Alexander Korelow 11. EM-fi naa 1 i 1 e4 e5 2 Rf3 Rc6 3 Lb5 a6 4 La4 Rf6 5 0-0 Le7 6 Tel b5 7 Lb3 d6 8 c3 0-0 9 h3 Ra5 10 Lc2 e5 11 d4 De7 12 Rbd2 Te8 Tämä siirto on tuttu 50-luvun puolivälistä, jolloin sitä aika ajoin kokeiltiin neuvostoliittolaisissa kilpailuissa. Tuohon aikaan siihen myös keksittiin vastaus 13 b4!, jonka vaikutuksesta luulen Te8:n hävinneen turnauskäytännöstä, kunnes se V. -73 taas putkahti turnauskäytäntöön ex-mm Vasili Smyslovin toimesta. Mutta vastustajat eivät enää pelanneetkaan 13 b4!, vaan tyytyivät siirtämään "ohjelman mukaisesti" Rfl saamatta juuri minkäänlaista etua avauksesta. 13 b4! Mielestäni hyvin johdonmukainen siirto jo pelkästään sen takia, että valkea tällä tavoin hankkii lähetilleen uuden vahvan ruudun b3, josta käsin se painostaa mustan KIRJESHAKKIOSASTO SUOMEN KIRJESHAKKILIITTO - FKF r.y:..... Esko Nuutilainen, Murtokatu 3 B 52, 04400 JARVENPAA, puh. 289 120 heikentynyttä pistettä f7. Lisäksi sillä on muutenkin valkean peliä kehittävä ja aktivoiva vaikutus. 13.- cxb4 14 cxb4 Re6 15 Lb2! Toinen hyvä siirto tässä olisi ollut 15 a3. 15.- Lb7 Jos musta olisi pelannut 15.- Rxb4 16 Lb3! Rd3 17 Lxf7+ Kf8 18 Lxe8 Rxb2 19 Dbl! Ra4 20 Tel ja valkea säilyttäisi saamansa materiaaliedun, Tal-Gurgenidze, NL:n mestaruusturnaus 1961. 16 Tel Db6 17 a3 exd4 18 Rb3 Rd7 19 Rbxd4 Lf6 20 Lb3!! Monitahoinen siirto, jonka jälkeen R:n kiinnitys ruudussa d4 on ainoastaan näennäinen. Valkea uhkaa nyt jatkolla 21 Rxe6 Lxb2 22 Lxf7+ Kxf7 23 Dd5+ Kf8 24 Rg5 voittaen. Jatkossa 20.- Rxd4 21 Lxd4 Lxd4 22 Dxd4 Dxd4 23 Rxd4 Txe4 24 Txe4 Lxe4 valkea menettää sotilaan, mutta saa siitä jatkossa 25 Te7 Re5 26 f3 Ld3 27 Ld5 todella hyvän loppupelin voittomahdollisuuksin. 20.- Rde5 21 Rxc6 Lxc6 Tässä ei tletenkaän käynyt Rxf3+, sillä jatkossa 22 Dxf3 Lxb2 23 Lxf7+ Kh8 24 Lxe8 Txe8 25 Te2 valkea voittaa. 22 Rd4 Ld7 23 Rf5 Lxf5 24 exf5 Te7 25 Dd5 Tae8 26 Te4 Valkea aikoo siirtää tämän jälkeen Ld4 ja f4.. 26.- Kf8? Valkka musta mietti tätä siirtoa 19 päivää tuli virhe. Nyt valkea saa tilaisuuden edullisesti muuttaa suunnitelmaansa ja vallata e-linjan torneilleen. 27 Te2! Tc7 28 Tee2 Txc2 29 Txe2 Re4 Pakkosiirto.

246 SUO M E N S H A K K 1 SUO M E N S H A K K 1 247 30 Lxf6 gxf6 31 Lxc4 bxc4 32 Oxc4 TeS 33 Of4! 1-0 Perusteet luovuttamiselle ovat sotilaan tappio, rikkonainen ja sen takia heikko sotilasasema ja ennen kaikkea se, että valkea nyt pääsee väkisin mustan asemiin voitta en lisää materiaalia, muussa tapauksessa tulee matti, kuten muunnelmassa 33.- Kg7 34 Tc8 ObS 3S Og4+ Kh6 36 Tg8. Huomautukset RISTO KAURANEN/ KIRJESHAKKI 11-12/1975,s.258 KIRJESHAKIN SUOMEN MESTARUUSTURNAUS 1977 PELAA KIRJESHAKKIA Suomen Kirjeshakkiliitto järjestää jatkuvasti nonstop-turnauksia kaikissa luokissa. Ryhmät käynnistyvät heti, kun 7 pelaajaa on ilmoittautunut. Osanottomaksu on 12,-. Lähipelaaja voi aloittaa koepelaajana siinä. luokassa, johon hän kuuluu lähishakissa. Lisätietoja saat Suomen Kirjeshakkiliiton turnausjohtajalta (Erik Wahlberg, Lastenlinnantie 7 A 1, 00250 HELSINKI 25). 1 234 5 6 7 8 9 0 1 234 5 1. Pekka Nikkanen (Vantaa) x 1 1 ~ 1 1 001 1 1 1 1 1 1 lh 2. Paul i Aul askari (Kuha) o x 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 11 2 2 2 3. Heimo Nurmesniemi (Hämeenlinna) o 0 x 1 ~ 1 1 1 1 1 1 1 1 10~ 2 4. Erkki Kokkonen (Helsinki) ~ 0 0 x 1 1 0 0 1 1 1 1 8~ (SO,OO) S. Sakari Räty (Pello) o 0 ~ 0 x 0 1 1 1 1 1 8~ (47,50) 6. Matti Piuva (Tornio) 0 o 0 1 x 1 1 ~ 0 ~ 1 8, 2 7. Kalevi Kaunonen (Karhula) 1 ~ o 1 o 0 X 1 1 1 o 1 1 1 0 7~ 8. 011 i Koskinen (Helsinki) 1 0 0 ~ 0 1; x o 0 1 2 1 1 1 1 7 9. Valio Niemi (Viiala) o 0 0 1 o ~ 0 1 x 1 ~ 1 1 0 62 (38,50) 10. Veikko Nieminen (Forssa) 0 ~ ~ 0 0 0 0 1 0 x 1 1 1 6~ (35,00), '2 :2 2: 11. Jorma Inkinen (Tikkakoski) 0 o 1 000 o 1 1 1 X 0 ~ 1 4~ (24,2S) 12. Kalevi Peljo (Kangasniemi) 0 0 000 1 o 0 1 x o 1 4~ (24,00) 13. Veli-Matti Huuskonen (Kärsämäki) 0 0 0 0 1 0 0 0 0 ~ 1 x 1 4~ (20,7S) 14. Pauli Hietanen (Kauniainen) o 0 ~ ;\ 0 ~ o 0 1 0 0 0 x 3~ IS. Olavi Boström (Helsinki) 0 o 0 0! 0 1 o ~ o 0 ~ 0 0 x 2~ Peliosastomme toimittajan Pekka Nikkasen mestaruus tuli niukasta piste-erosta huolimatta vakuuttavasti. ~1yös Paul i Aul askarin tulos riitti KM-arvoon, johon Heimo Nurmesniemi sai puolikiinnityksen. Kokkonen ja Räty vahvistivat asemiaan kärkipelaajiemme joukossa. Edellisissä turnauksissa menestyneet Piuva, Kaunonen ja Koskinen jäivät nyt keskijoukkoon. Kokeneet Huuskonen, Hietanen ja Boström jäivät tällä kertaa "jälkipään va 1 voj i ks i ". SM-TURNAUS 1978 Tilanne 37 pelin päätyttyä: Veikko Nieminen (Forssa) 6Y8, Erkki Havansi (Espoo) 6/7, Kalevi Peljo (Kangasniemi) S}/7, Seppo Räsänen (Tampere) 42/8, Torvald Perman (Pietarsaari) 3/4, Bror Ahlbäck (Pietarsaari) 3/7, Veli-Matti Huuskonen (Kärsämäki) 2!/8, Olli Koskinen (Helsinki) H/3, Erkki Kokkonen (Helsinki) 1~/4, Seppo Peltonen (Kouvola) 1}/S, Pauli Marttinen (Kotka) 1/5, Pauli Aulaskari (Kuha) ~/4 ja Valio Niemi (Viiala) 0/4. ME-luokan kärjessä ovat R.Seppälä 4~/6, H. Haantola 3~/6 ja P.Henriksson 3/3. I luokkaa johtaa H. Joentaus ta 8/11, II 1 uokkaa R. L iljeström 6!/8 ja 111 luokkaa P.Alanen 7/10. S11- TURNAUS 1979 Turnaus käynnistyi 1.10.1978 seuraavin osanottajin: 1. Seppo Räsänen (Tampere), 2. 011 i Valtavaara (Kotka), 3. Bror Ahl bäck (Pietarsaari), 4. Valio Niemi (Viiala), 5. Kalevi Peljo (Kangasniemi), 6. Juho Pesola (Oulu), 7. KM/2 011 i Koskinen (Hel sinki), 8. Pentti Hietanen (Helsinki), 9. Helge Hakala (Möttönen), 10. Pertti Römpötti (Seinäjoki), 11. Reino Kotka (Helsinki), 12. KM Pauli Aulaskari (Kuha), 13. Veikko Nieminen (Forssa), 14. K~l Armas Björkqvist (Tampere), 15. avoin. EINO HEILIMON KANSAINVÄLISET ~luistoturnaukset 1 turnauksessa on nyt päättynyt 43 peliä, joista tärkeimmät ovat Markland 1 den Ouden, Hecht 1 den Ouden, Piuva 0 Sorri, Kauranen 1 Hecht ja Palmo 1 Piuva. Tilanne: Risto Kauranen 5!/8, Hans-Joachim Hecht 4!/8, Juhani Sorri 4/5, Pentti Palmo 4/6, Ake Backlund ja H-W.OUnhaupt 3!/6, Peter Markland 3/4, Adrian Hollis 3/5, Pertti Lehikoinen 3/6, Alex Siklos 2!/4, A.den Ouden 2!/6, Paul Oiaconescu H/2, t latti Piuva H/5, Gyözö Forintos 1/1 ja Reino ~liettinen 0/14. II I.urniluksessa on Ruotsin Sven-Gunnar Sa- 11111<' I ~;:;on joutunut jäämään pois työesteiden vuoksi ja hänen tilallaan pelaa KkvM Torsten llllll:'lui st. 1'" I i näyttei tä: 1<,ltlskalainen puolustus (E09b) li.dl)n Ouden - Adrian Holl is 1 "~ 06 2 d4 ds 3 Rc3 Lb4 4 e5 c5 5 a3 Lxc3+ (j bxc"::r"re7 7 Og4 0-0 8 Rf3 Rbc6 9 Ld3 f5 10,'xrG Txf6 11 LgS Tf7 12 Lxe7 Txe7 13 Oh4 h6 11 0-"0 c4 15 Lg6 La7 16 Tfel Le8 17 Lxe8 IJxclT 18 Re5 RxeS 19 TxeS Dd7 20 Tae 1 Tae8 21 J)0~D"aT22 Txe6 Dxc2 23 f3 Txe6 24 Txe6 Txe6?!j 1lxe6+ Kh8 26 DxaS Dxc3 27 Oe4 Ocl+ 28 Kf2 [)b~+_"-29 K91..Q19 H Skotlantilainen peli (EI4c) Mutti Piuva - Juhani Sorri 1 e4 e5 2 Rf3 Rc6 3 d4 exd4 4 Rxd4 LcS 5 Le3 1)(6" 6 c3 Rge7 7 g3 d5 8 Lg2 Lxd4 9 cxd4 dxe4 10"-R-c3 0-0 11 Rxe4 Og6 12 0-0 Le6 13 Rc3 Tu"d8 14 Da4 a6 15 Tfdl Rd5 16 Da3 Rce7 17 f{e"2 Ta7 18 Tacl Tfd8 19 Oa5 Lg4 20 Tel OfS?1 Da3 Lf3 22 Lfl Rg6 23 Rf4 c6 24 Rd3 Le4?fj"le2 Rh4 26 Re5 f6 27 g4 Oe6 28 Rxd7 L f3?9 h"3 Txd7 30 LgS Rg2 31 Ld3 Rxel 32 LfS Oe2 13 Id2(!) Rc2 34 Oc5 Oxd2 3S Le6+ Tf7 36 [)xc"2-0h6 37 Kh2 Df4+ 38 Kgl Le4 39 Odl fs 40 rc r ' (xg4 41 Lxf7 + Kxf7 42 Oxg4 Oxg4+ 43 hxg4 1 r:144 0-1 I;t'iinfeldin puolustus (D67a) 1!'Irls-Joachim Hecht - Hei nz-wi 1 hel m DUnhaupt 1 l<r3 d5 2 c4 c6 3 Oc2 Rf6 4 e3 g6 5 Rc3 Lg7 1; di\o-o 7 Ld3 Ra6 8 Ob3 dxc4 9 Lxc4 bs 10 1, ( t"e6 11 Ddl Db6 12 0-0 Tad8 13 Ld2 Db7 14.11 h"6" 15 Oc2 Re8 16 Tfc1 Rd6 17 a4 Rb4 18 lid11(d5 19 Ofl a6 20 Rel Rb6 21 Rd3 Rd7 22 oixhriaxbs 23 Ra2 Ta8 24 Rb4 Txa 1 25 Txa 1 Lc4 ;'(, I.f:r Tc8 27. Dbl e5 28 dxe5 Rxe5 29 Rxe5 1 XI"; "30 Ta6 Ld5 31 Lxd5 cxd5 32 f4 Re4 33 rxcg -Rxd2 34 Odl Re4 35 h3 De7 36 Oxd5 Oxb4 :17 Txg6+ Kf8 38 Tg4 Tcl+ 39 Kh2 Thl+ 40 Kxhl 11(2+ 41 Kh2 Rxg4+ 42 hxg4 Oxb2 43 e6 Of6 44 IJxYS- k~ IIljechinin puolustus (R83c) Uisto Kauranen - Hans-Joachim Hecht 1 04 Rf6 2 e5 Rd5 3 d4 d6 4 Rf3 Lg4 5 Le2 e6 (,0-0- Le7 7 c4 Rb6 8 Rc3 0-0 9 Le3 R8d7 10 "xdc" cxd6 11 Ra2 Lxe2 12 Oxe2 Rf6 13 f4 g6 1~ Khl" Te8 IS a4 d5 16 c5 Rbd7 17 Rf3 a5 18 rol,l RbIn"g ReS Rc6 20 g4 L f8 21 Df3 Rd7 22 Ilh!j 1«6" 23 Tc2 Re4 24 f5 exfs 25 gxf5 Rxe5 ;'(, rlxt)sud7_27 e6 fxe6 28 fxg6 hxg6 29 Tg2 1,,7 JO T(<jf Te7 31 Txg6 Tf8 32 Oh3 Tf6 33 T(j,,~ Tc'fTJ4 Rd6 Rxd6 35 cxd6 Oxd6 36 Lh6 1 xh(;.37 [fxhr;""ö"es 38 Txg?+ Txg7 39 Txg7+ Dxg7 /I[) f) x I ~(),: 1<117.2fTlJJij+ 1-0 - -----~----- ICCF:N HALLITUKSEN KOKOUS, MUNCHEN 26.8-3.9. ICCF:n hallituksen ja toim kuntien kokoukset pidettiin MUnchenissä Läns -Saksassa 26.8-3.9.1978. Kokoukseen osall stui 33 edustajaa 21 maasta. Suomesta olivat mukana Raimo Lindroos, Olavi Halme, Esko ja Seija Nuutilainen sekä Ragnar Wikman. Kokous oli samalla ICCF:n SO-vuotisjuhlakokous, sillä liitto perustettiin Berliinissä 2.12.1928 nimellä Internationaler Fernschachbund (IFSB). Uudeksi jäseneksi, järjestyksessä 54., hyväksyttiin Kenia. Kirjeshakin suurmestarin arvoja myönnettiin kolme: Macas Berta (Jugoslavia), Pavao Keglevic (Jugoslavia) ja Jörn Sloth (Tanska). Kirjeshakin kansainvälisen mestarin arvoja myönnetti in 10 (joukossa Sven-Gunnar Samu' elsson, Ruotsi), naisten KkvM-arvoja 2 ja kv. tuomarin arvoja 5 (joukossa Sven Nordal, Norja). X kirjeshakin maailmanmestaruusturnaus alkaa 1.11.1978. Osanottajat: 1. V.Palciauskas (USA), 2. J.S.Morgado (Argentiina), 3. J. Svenningsson (Ruotsi), 4. K.B.Richardson (Iso-Britannia), 5. W.Seeliger (BRO), 6. Risto Kauranen (Jyväskylä), 7. H.S~rensen (Tanska), 8. J.A.Muhana (Argentiina), 9. G. K.Sanakoev (Neuvostoliitto), 10. M.Gowbinder (Neuvostoliitto), 11. M.~1.Kletzel (Neuvostoliitto), 12. K.Engel (BRO), 13. J.Estrin (Neuvostoliitto), 14. J.Boey (Belgia), 15. J.Kalish (USA), 16. K.H.Maeder (BRD) ja 17. B. Toth (Ital ia). Eino Heilimon kansainvälisten muistoturnausten arvonimitavoitetulokset vahvistettiin. Lupia turnausten järjestämiseen myönnettiin useita, mm Suomen Kirjeshakkiliitto sai luvan järjestää FINJUB-20-turnauksen 15 pelaajaisena ja KkvM-tasoisena kilpailuna. Turnaus alkaa v. 1981. Kokouksen sosiaaliseen ohjelmaan kuului avajais- ja päättäjäisbanketti, tutustumismatka Herrenchiemseen linnaan, käynti Oeutsches Museumissa ja kiertoajelu kaupungilla sekä MUnchenin ylipormestarin edustajan vastaanotto, jonka aikana Raimo Lindroos luovutti isännille pienen lahjan Järvenpään kaupungilta. Järvenpää oli muutenkin seuraavan kongressin isäntäkaupunkina hyvin esillä kokouksessa. Suomea ja Järvenpäätä kohtaan osoitettiin kokouksessa suurta kiinnostusta ja onkin odotettavissa, että seuraavaan kongressiin tulee edustajia tavallista runsaammin. ICCF:n seuraava kongressi pidetään siis Järvenpäässä aikana 21.-27.7.1979. Tämän jälkeen kokousten isäntämaina ovat Turkki, Englanti, Jugoslavia ja Puola. Kongressi järjestetään parittomina vuosina ja hallituksen kokoukset parillisina. ESKO NUUTILAINEN