Y M P Ä R I S T Ö M I N I S T E R I Ö PÄÄTÖS N:o YM4/5222/2004 Annettu julkipanon jälkeen 16.6.2005 ASIA Lapin meri- ja rannikkoalueen tuulivoimamaakuntakaavan vahvistaminen VAHVISTETTAVAKSI SAATETTU PÄÄTÖS Lapin liiton valtuuston päätös 19.11.2004 Kaavan sisältö Lapin meri- ja rannikkoalueen tuulivoimamaakuntakaava on maakunnan osaaluetta koskeva vaihemaakuntakaava. Kaava-alueeseen kuuluvat Kemin ja Tornion kaupunkien sekä Keminmaan ja Simon kuntien meri- ja rannikkoalueet. Maakuntakaavassa osoitetaan neljä tuulivoimaloiden aluetta: Röyttä (Tornio), Ajos (Kemi), Maakrunnin matalikko (Simo) ja Pitkämatala (Kemi, Simo). Maakuntakaavassa annetaan tuulivoimaloiden alueiden yksityiskohtaisempaa suunnittelua ohjaavia suunnittelumääräyksiä. Maakuntakaavalla on tarkoitus kumota Länsi-Lapin seutukaavassa osoitetut tuulivoimala-alueet. Muilta osin Länsi-Lapin seutukaava jää edelleen voimaan. LAUSUNNOT Ministeriöiden lausunnot Oikeusministeriö, sisäasiainministeriö, puolustusministeriö, valtiovarainministeriö, opetusministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, kauppa- ja teollisuusministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö sekä työministeriö ovat antaneet maakuntakaavasta lausunnon. Lisäksi maa- ja metsätalousministeriölle on varattu tilaisuus lausunnon antamiseen. Oikeusministeriö toteaa, että sen toimialaan kuuluvat saamelaisten kulttuuriitsehallinto ja saamelaisasioiden yhteensovittaminen. Maakuntakaavan sijainti ja sisältö huomioon ottaen se ei koske oikeusministeriön toimialaa eikä ministeriöllä siten ole asiassa lausuttavaa. Opetusministeriö yhtyy Museoviraston lausuntoon. Museovirasto toteaa, että sopivimmat paikat tuulivoimaloiden rakentamiseen maakuntakaavaalueella ovat lähellä satama- ja teollisuusympäristöjä (Röyttä ja Ajos) tai uloimpana merellä (Pitkämatala). Tällöin visuaalinen ja muu mahdollinen häiriö maisemassa on pienimmillään ja voimalat ovat lähimpänä toiminnallisesti samankaltaista rakennettua ympäristöä. Museovirasto on maakuntakaavaehdotuksesta antamassaan lausunnossa esittänyt varauksen Maakrunnin matalikon tuulivoimala-alueesta, joka näkyy POSTIOSOITE PL 35, 00023 VALTIONEUVOSTO Fabianinkatu 6 A (kirjaamon käyntiosoite) PUHELIN Vaihde (09) 160 07
Simojoen suun kulttuurimaisemasta ja rannikon arvokkaista kylistä avautuvassa merimaisemassa. Vastauksena varaukseen Lapin liitto on esittänyt, että tuulivoimaloiden etäisyys arvokkaasta maisema-alueesta ja rannikon asutuksesta on suuri ja alueen väljä mitoitus mahdollistaa haittojen vähentämisen tarkemman suunnittelun sijoitusratkaisuilla. Maakuntakaavan aluerajaus on säilytetty entisenä. Museovirastolla ei ole menettelyyn huomauttamista. Museovirasto pitää positiivisena sitä, että vedenalainen kulttuuriperintö on huomioitu maakuntakaavan suunnittelumääräyksissä. Ennen hankkeiden toteuttamista on oltava hyvissä ajoin yhteydessä Museoviraston meriarkeologian yksikköön, jotta merenpohjan inventoinnista mahdollisten vedenalaisten muinaisjäännösten havaitsemiseksi voidaan neuvotella. Maakuntakaava ei koske tai sivua läheisesti muinaismuistolain (295/1963) tarkoittamia ja rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Liikenne- ja viestintäministeriö toteaa, että tuulivoimarakentaminen on uusiutuvan energian edistämisohjelman kannalta hyvä asia. Tärkeää on löytää tuulivoimarakentamiseen soveltuvia alueita. Vahvistettavaksi saatetussa maakuntakaavassa on liikenne- ja viestintäministeriön kannalta olennaista, että Merenkulkulaitos ja Ilmailulaitos pitävät alueiden käyttöä tuulivoimarakentamiseen mahdollisena. Liikenne- ja viestintäministeriö katsoo kuitenkin, että tuulivoimaloiden sijoittamisessa tulee ottaa huomioon nykyiset vesiväylät ja turvalaitteet sekä niiden kehittäminen. Vesiliikenneturvallisuus edellyttää, etteivät tuulivoimalat haittaa turvalaitteiden näkyvyyttä eikä voimaloita voida visuaalisesti tai tutkakuvassa erehdyksessä tulkita merenkulun turvalaitteiksi. Tuulivoimaloiden tulee siten muun muassa väritykseltään selkeästi poiketa merenkulun turvalaitteiden värityksestä. Ilmaliikenteen perinteisenä varoitusvärinä on käytetty punavalkoista väriyhdistelmää, joka vastaa Merenkulkulaitoksen tutkamerkeissä käyttämää väritystä. Tuulivoimalat on sijoitettava niin, ettei niiden mahdollinen vaurioituminen aiheuta uhkaa vesiliikenteen toimivuudelle. Tuulivoimaloista mantereelle kulkevien kaapeleiden sijoitus ja suojaus väyläalueille on tehtävä siten, ettei kaapeleista aiheudu haittaa tai vaaraa vesiliikenteelle. Tämän vuoksi erityisesti Röyttän ja Ajoksen alueella tuulivoimaloiden sijoittelu tulee tehdä kiinteässä yhteistyössä Merenkulkulaitoksen kanssa. Maakuntakaavan vaikutusten arviointi on liikenteen osalta keskittynyt merenkulkuun ja ilmaliikenteeseen. Yleisten teiden osalta jää myöhemmässä suunnitteluvaiheessa selvitettäväksi, minkälaisia vaatimuksia suurten tuulivoimala-alueiden rakentamisaikainen liikenne aiheuttaa tieverkolle. Tuulivoimaloiden yllä- ja kunnossapidon aiheuttaman liikenteen vaikutukset muun muassa tiestön laatutasovaatimuksille tulee selvittää yhteistyössä tiepiirin kanssa. Työministeriö toteaa, että pitkän aikajänteen vuoksi maakuntakaavalla on myös työllisyyden hoitoa ajatellen varsin tärkeä merkitys. Tuulivoiman hyödyntäminen ja tuulivoimalapuistojen rakentaminen edistävät työllisyyttä sekä tuotettavan energian että tuotantoprosessin kautta. Tuulivoiman hyödyntäminen tukee myös suomalaista tuulivoimateollisuutta, joka valmistaa muun muassa tuulivoimaloiden generaattoreita, vaihteistoja, valurakenteita, lapojen jäänestojärjestelmiä, jääantureita ja jäätymättömiä tuulimittareita. Myös tuu- 2
livoimaloiden pystytys, käyttö ja kunnossapito työllistävät sekä välittömästi että välillisesti. Tuulivoimarakentaminen tukee myös alueellisesti työllisyyden kehittymiselle tärkeiden osaamisalueiden, kuten kylmään ilmanalaan soveltuvan energiantuotantoteknologian ja energiaa säästävien tuotteiden, tutkimusta. Suosimalla energiaratkaisuissa kotimaisuutta voidaan vaikuttaa satojen työpaikkojen syntymiseen. Perämerenkaaren alueen teollisuuden turvaaminen ja kehittäminen on oleellisen tärkeää Länsi-Lapille. Tämä edellyttää energian saannin varmistamista, josta muodostunee tärkeä kysymys lähitulevaisuudessa. Sisäasiainministeriöllä, puolustusministeriöllä, valtiovarainministeriöllä, kauppa- ja teollisuusministeriöllä sekä sosiaali- ja terveysministeriöllä ei ole huomautettavaa maakuntakaavasta. 3 Muut lausunnot Ympäristöministeriö on pyytänyt maakuntakaavasta lausunnon myös Lapin ympäristökeskukselta, joka toteaa, ettei maakuntakaava ole ristiriidassa voimaan jäävän seutukaavan suojelualuevarausten kanssa. Ympäristökeskus viittaa maakuntakaavan selostukseen ja toteaa käsityksenään, ettei maakuntakaava myöskään todennäköisesti merkittävästi heikennä Natura 2000 - verkostoon kuuluvien alueiden niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi ne on sisällytetty Natura 2000 -verkostoon. Ympäristökeskuksen kannanotot on kaavoitusprosessin eri vaiheissa otettu riittävästi huomioon. Ympäristökeskus esittää, että ympäristöministeriö vahvistaisi maakuntakaavan. VALITUKSET Lapin liiton valtuuston päätöksestä ei ole valitettu. VASTINEET YM. YMPÄRISTÖMINISTERIÖN PÄÄTÖS Kannanotot ministeriöiden lausuntoihin Lapin liitto on antanut vastineen lausunnoista. Opetusministeriön lausunnon johdosta ympäristöministeriö toteaa, että vahvistettavaksi saatetussa maakuntakaavassa osoitettu Maakrunnin matalikon tuulivoimaloiden alue (tv 2283) sijaitsee lähimmillään noin kolmen kilometrin etäisyydellä valtakunnallisesti arvokkaan maisema-alueen (Simojoen suun kulttuurimaisemat) rajauksesta. Tuulivoimaloiden alueen pinta-ala on noin 40 neliökilometriä. Maakuntakaavaa laadittaessa on selvitetty sen toteuttamisen vaikutuksia maisemaan ja kulttuuriperintöön. Maakuntakaavassa annetaan tuulivoimaloiden sijoittelua ja suunnittelua koskevia suunnittelumääräyksiä, joiden tarkoituksena on vähentää tuulivoimaloiden maisemallisia vaikutuksia. Kaavamääräykset ohjaavat tuulivoimaloiden alueiden yksityiskohtaisempaa suunnittelua. Kun otetaan huomioon Maakrunnin matalikon tuulivoimaloiden alueen laajuus ja etäisyys maisema-alueesta, ympäristöministeriö katsoo, että alueelle
Maakuntakaavan vahvistaminen Kaavan voimaantulo JATKOTOIMENPITEET Oikeusvaikutukset on yksityiskohtaisemman suunnittelun perusteella mahdollista sijoittaa tuulivoimaloita maisemallisesti hyväksyttävällä tavalla. Liikenne- ja viestintäministeriön lausunnon johdosta ympäristöministeriö toteaa, että vahvistettavaksi saatettua maakuntakaavaa laadittaessa on selvitetty sen toteuttamisen vaikutuksia merenkulkuun ja ilmaliikenteeseen. Maakuntakaavassa annetaan suunnittelumääräyksiä, joiden tarkoituksena on tuulivoimaloista merenkululle ja ilmaliikenteelle aiheutuvia haittojen ehkäiseminen. Ympäristöministeriö katsoo, että liikenne- ja viestintäministeriön lausunnossa esitetyt seikat voidaan ottaa huomioon tuulivoimaloiden alueiden yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. Johtopäätöksenä ministeriöiden lausunnoista ympäristöministeriö katsoo, etteivät ministeriöiden kannat ole maankäyttö- ja rakennuslain 31 :n 4 momentin tarkoittamalla tavalla eriävät eikä tällaista tilannetta synny myös maakuntakaavan vahvistuspäätöstä tehtäessä. Asiaa ei siten ole tarpeen siirtää valtioneuvoston yleisistunnossa ratkaistavaksi. Ympäristöministeriö katsoo, että vahvistettavaksi saatettu maakuntakaava täyttää sille maankäyttö- ja rakennuslain 28 :ssä asetetut sisältövaatimukset. Koska maakuntakaavan vahvistamiselle ei muutoinkaan ole maankäyttö- ja rakennuslain 31 :n 3 momentista johtuvaa estettä, ympäristöministeriö vahvistaa maakuntakaavan. Ympäristöministeriö määrää maankäyttö- ja rakennuslain 201 :n perusteella maakuntakaavan tulemaan voimaan ennen kuin se on saanut lainvoiman. Lapin liiton on maankäyttö- ja rakennusasetuksen 93 :n mukaisesti kuulutettava maakuntakaavan voimaantulosta. Lapin liiton tulee lisäksi lähettää maakuntakaava tiedoksi maankäyttö- ja rakennusasetuksen 95 :n mukaisille viranomaisille otettavaksi huomioon suunnittelussa, päätöksenteossa sekä alueiden käyttöä koskeviin toimenpiteisiin ryhdyttäessä. Maankäyttö- ja rakennuslain 32 :n 1 momentin mukaisesti maakuntakaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa yleiskaavaa ja asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi. Maankäyttö- ja rakennuslain 32 :n 2 momentin mukaisesti viranomaisten on suunnitellessaan alueiden käyttöä koskevia toimenpiteitä ja päättäessään niiden toteuttamisesta otettava maakuntakaava huomioon, pyrittävä edistämään kaavan toteuttamista ja katsottava, ettei toimenpiteillä vaikeuteta kaavan toteuttamista. 4
SOVELLETUT OIKEUSOHJEET MUUTOKSENHAKU Maakuntakaavassa osoitetuilla tuulivoimaloiden alueilla on voimassa maankäyttö- ja rakennuslain 33 :n mukainen ehdollinen rakentamisrajoitus. Maankäyttö- ja rakennuslaki (132/1999) 4 3 mom., 9, 17, 24 2 mom., 25, 27, 28, 29, 30 1 mom., 31, 32, 33 1 ja 2 mom. ja 201 Maankäyttö- ja rakennusasetus (895/1999) 1, 10, 93 ja 95 Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallintooikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä. 5 Ympäristöministeri Jan-Erik Enestam Ylitarkastaja Jukka Reinikainen LIITE Valitusosoitus JAKELU JA MAKSU Päätös, maksutta Tiedoksi Lapin liitto, PL 8056, 96101 Rovaniemi Oikeusministeriö Sisäasiainministeriö Puolustusministeriö Valtiovarainministeriö Opetusministeriö Maa- ja metsätalousministeriö Liikenne- ja viestintäministeriö Kauppa- ja teollisuusministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Työministeriö Lapin ympäristökeskus Ympäristöministeriön ympäristönsuojeluosasto jre.ple.m.lapinmer.doc
6 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valituksen sisältö Ympäristöministeriön päätökseen tyytymätön saa hakea siihen muutosta korkeimmalta hallinto-oikeudelta kirjallisella valituksella. Valituskirjelmä on toimitettava valitusajassa korkeimman hallinto-oikeuden kirjaamoon. Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään kolmantenakymmenentenä (30) päivänä päätöksen antopäivästä, sitä päivää lukuun ottamatta. Valituksen tulee olla perillä virka-aikana eli viimeistään klo 16.15. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto valitusaika jatkuu vielä seuraavana arkipäivänä. Valituskirjelmässä on ilmoitettava - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa - päätös, johon haetaan muutosta, miltä kohdin muutosta haetaan, mitä muutoksia vaaditaan tehtäväksi ja millä perusteella muutosta vaaditaan. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmä on valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitettava. Valituksen liitteet Valituskirjaan on liitettävä - ympäristöministeriön päätös alkuperäisenä tai jäljennöksenä - asiamiehen valtakirja - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo toimitettu viranomaiselle. Valituksen toimittaminen perille Valituskirjelmän voi viedä valittaja itse tai hänen valtuuttamansa asiamies. Sen voi omalla vastuulla lähettää myös postitse, toimittaa lähetin välityksellä tai sähköpostilla. Valituskirjelmä on toimitettava niin ajoissa, että se ehtii perille valitusajan viimeisenä päivänä ennen aukioloajan päättymistä. Muutoksenhakijalta peritään korkeimmassa hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 200 euroa (1024/2002). Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa (701/1993) on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä. Korkeimman hallinto-oikeuden postiosoite: PL 180, 00131 Helsinki käyntiosoite: Unioninkatu 16, 00130 Helsinki puhelinvaihde: 010 36 40200 telekopio: 010 36 40382 sähköpostiosoite: korkein.hallinto-oikeus@om.fi