VANTAAN AIKUISLUKIO / Tikkurilan opetuspiste Valkoisenlähteentie 53 01370 Vantaa puh. apulaisrehtori Harri Tuulio 050-3043504 puh. toimisto (ma-to klo 15-19) 09 83923142, 050-3045740 opinto-ohjaaja Kai Rantalainen, puh. 050-3042075 SYKSYN 2017 YLIOPPILASTUTKINTO Kuullun ymmärtämiskokeet saapumisaika ma 11.9. englanti, pitkä oppimäärä klo 8.10 ti 12.9. lyhyt kieli Kirjalliset kokeet saapumisaika pe 15.9. äidinkieli, tekstitaidon koe klo 8.30 ma 18.9. psykologia (sähköinen koe), klo 8.30 sähköinen klo 8.00 filosofia (sähköinen koe), historia (sähköinen koe), fysiikka, biologia ke 20.9. englanti, pitkä oppimäärä klo 8.30 pe 22.9. ruotsi, keskipitkä ja pitkä oppimäärä klo 8.00 (sähköinen koe) ma 25.9. matematiikka, pitkä ja lyhyt oppimäärä klo 8.30 ke 27.9. äidinkieli, esseekoe, suomi toisena klo 8.30 kielenä koe pe 29.9. yhteiskuntaoppi (sähköinen koe), kemia, klo 8.30 sähköinen klo 8.00 maantiede (sähköinen koe), terveystieto (sähköinen koe) ma 2.10. lyhyt kieli HUOM!! KAIKKI SÄHKÖISEEN YO-KOKEESEEN OSALLISTUVAT AIKUISLUKION KOKELAAT TEKEVÄT KOKEENSA MARTINLAAKSON OPETUSPISTEESSÄ, os. Martinlaaksontie 36 (Mercuria-talo). Kokoontuminen pääaulassa. Paikalla on oltava klo 8.00 Laskimet ja taulukot jätetään tarkastettaviksi aikuislukion toimistoon viim. koetta edeltävänä koulupäivänä klo 18.00. I reaalikoetta varten torstaina 14.9. II reaalikoetta varten torstaina 28.9. matematiikkaa varten torstaina 21.9. Sekä laskimeen että taulukkoon tulee kiinnittää nimilappu. Kokeissa on oltava mukana omat kirjoitusvälineet kuten kynät, kumi, viivain, harppi, teroitin ym. Paperit saat koetilaisuudessa. 1
Mitään omia papereita ei saa viedä kirjoitustilaan. Myös ajokortti tai muu henkilöllisyystodistus on oltava ehdottomasti mukana. Matkapuhelimien, älykellojen ja muiden teknisten laitteiden tuominen koetilaisuuteen on ehdottomasti kielletty. Kaikki tekstit esimerkiksi eväistä tulee peittää ennen koetilaan saapumista. Koetilaisuuden aikana hupun pitäminen päässä on kielletty. Ilmoittautuminen on sitova. Kokeesta poisjäänti ilman erittäin painavaa ylioppilastutkintolautakunnan hakemuksesta hyväksymää syytä (esim. lääkärintodistus, jossa todetaan kirjallisesti, ettet voi osallistua yo-kokeeseen) katsotaan yrityskerraksi. Jos kuitenkin päätät jäädä pois kokeesta, ilmoita siitä mahdollisimman pian aikuislukion toimistoon (09) 8392 3142. Jos este ilmaantuu vasta koeaamuna, ilmoita siitä aikuislukion apulaisrehtori Harri Tuuliolle, puh. 050-3043504 tai rehtori Ari Rankille, puh. 050-3145378 Sitovuus koskee myös maksuja; vaikka jäisit kokeesta pois, maksut on maksettava. Sekä alustavia että lopullisia tuloksia voit tiedustella aikuislukion toimistosta, asianomaisilta opettajilta tai yhdistelmäopintojen koordinaattorilta Anita Lönniltä. Ylioppilastutkintolautakunta lähettää lopulliset syksyn tutkinnon tulokset kouluun marraskuun lopulla. Ylioppilaskokeiden tulokset ovat nähtävillä Wilmassa heti niiden saavuttua koululle. Saat lisää tietoa ylioppilastutkintolautakunnan määräyksistä ja ohjeista lautakunnan verkkosivuilta www.ylioppilastutkinto.fi ************************************************************************** KÄYTÄNNÖN OHJEITA ETUKÄTEEN Tarkista kirjoitusvälineistösi: kynät, kumit, teroitin, viivain sekä matematiikan ja mahdollisesti reaaliaineiden kokeissa: laskin, taulukkokirja ja harppi. Kielten kokeissa, matematiikassa ja reaaliaineiden kokeissa tarvitset vain lyijykyniä. Lyijykynän jälki ei saa olla liian himmeä, sopiva lyijykynä on HB tai nro 2. Ota kirjallisiin kokeisiin mukaasi kopisemattomat jalkineet. Vaatteissa ja eväissä ei saa lukea mitään. Ota varalle myös lämpimiä vaatteita, sillä salissa voi olla viileätä ilmastoinnin vuoksi. Korvatulpat ovat sallittuja. Muista varata mukaasi myös henkilökohtaiset lääkkeesi. Varmista seuraavan aamun herätys ja mene ajoissa nukkumaan. TIETOKONE Ohjeita: https://www.ylioppilastutkinto.fi/images/sivuston tiedostot/ohjeet/digabi/ytl paatelaiteohje 2016 fi.pdf linkin takaa! Tietokoneen tulee siis olla normaali kannettavamallinen tietokone ja siihen tulee voida liittää verkkokaapeli (RJ-45). Kannettava tulee osata käynnistää USB-tikulta ennen kuin saavut koetilaisuuteen. Ota ehdottomasti tietokoneesi latausjohto mukaan sekä koneeseesi sopivat kuulokkeet. Kokemusten perusteella nappikuulokkeet eivät ole parhaat mahdolliset - mieluummin sangalliset audioplugiin (EI USB) kytkettävät kuulokkeet. Saat TVT-opettaja Pekka Rajalalta lisätietoa ja apua koneesi käynnistämiseen eli buuttaukseen. Buuttaus tulee voida tehdä siten, että kone käynnistyy tikulta suoraan käynnistettäessä tietokone kulkematta koneeseen asennetun käyttöjärjestelmän kautta. 2
KOEPÄIVINÄ Kirjalliset kokeet, liikuntasali HUOM! Sähköiseen kokeeseen osallistuvat kokelaat suorittavat kokeensa Martinlaakson opetuspisteessä Kokoontumispaikka Tikkurilan lukion pääaula, jossa saat tarkemmat ohjeet. Ole ajoissa paikalla. Kirjallisiin kokeisiin on saavuttava viimeistään klo 8.30. Huolehdi, että Sinulla on ajokortti tai muu henkilöllisyystodistus. Päällysvaatteet viedään pukuhuoneeseen. Älä jätä rahaa tai muuta arvokasta taskuihin. Vaikka ovet ovat kiinni, ei pukuhuoneessa ole kuitenkaan vartiointia. Laukut jätetään pukuhuoneeseen. Lompakon ym. arvotavaran voit myös jättää tuolin viereen lattialle. Henkilöllisyys tarkistetaan ennen kokeen alkua, kun kokelaat ovat paikoillaan, joten ota henkilöllisyystodistus mukaan saliin. Koulun puolesta ei ole mitään tarjoilua, joten ota mukaasi mieleisesi eväät. Eteisestä saat korin, jolla voit viedä evääsi ja kirjoitusvälineesi saliin. Käärepaperit on poistettava, samoin juomapullojen etiketit. Tekstejä ei saa näkyä! Mitään paperia ei saa viedä saliin, ei edes paperinenäliinoja. Pöydille jaetaan etukäteen paperinenäliinat, valvojalta voit pyytää tarvittaessa lisää. Kännyköitä ym. elektroniikkaa ei saa tuoda koetiloihin. Jätä kännykkä ja muut viestintävälineet kotiin! Jos ne kuitenkin ovat mukanasi, jätä ne suljettuna valvojalle säilytettäväksi tai laukkuusi. Huolehdi myös, ettei kellosi piippaa. Varmista ennen saliin menoa, että kaikki kokeessa tarvitsemasi tavarat ovat mukanasi. Salista ei saa palata pukuhuoneeseen ilman valvojan lupaa. Paikkasi löytyy pöydille valmiiksi jaettujen tehtäväpapereiden nimilapuista. Lapussa on koulun nimi ja numero (Vantaan aikuislukio/1791) sekä oma nimesi ja kokelasnumerosi. Numerosi voi olla erilainen eri kokeissa! Nimikyltteihin ei saa tehdä mitään merkintöjä. Ennen kokeen alkua selostetaan joitakin kyseistä koetta koskevia ohjeita; voit myös vielä kysyä, jos jokin käytännön asia on jäänyt epäselväksi. Kun tehtäväpaperit on jaettu, aikaa kirjallisissa kokeissa on kuusi tuntia. Kokeesta ei saa poistua ennen klo 12:ta. Jos kokeen aikana on kysyttävä jotakin käytännön asiaa, viittaa tai nouse seisomaan, jolloin valvoja tulee kysymään asiaasi. Kokelas ei saa poistua paikaltaan ilman valvojan lupaa. Lattialle pudonneen kynän tms. voit poimia itse, jos omalta paikaltasi yletyt siihen muutoin valvoja tulee sen antamaan. WC-KÄYNNIT Jos haluat käydä WC:ssä, nouse ylös ja odota valvojalta lupaa. Valvojat saattavat yhden kokelaan kerrallaan WC:hen, joten voit joutua odottamaan vuoroasi, kunnes valvojat vapautuvat. Valvoja ilmoittaa sinulle, mitä WC:tä voit käyttää. WC-tiloihin on varattu terveyssiteitä. PAPERIT Kaikkiin käyttämiisi koe- ja luonnostelupapereihin on kirjoitettava kokelasnumero, suku- ja etunimet selvästi sekä nimikirjoitus. Papereita ei saa repiä eikä taittaa. Kirjoita selvällä käsialalla, ei tikkukirjaimin, joka riville. Älä ylitä marginaaliviivaa. Paperia voit tarvi- 3
tessasi pyytää lisää valvojalta. Koetilanteessa on selvästi yliviivattava ne suoritukset, joita et halua arvosteltaviksi. Myös suoritusten luonnosteluun käytetyt paperit on yliviivattava. Kun lopetat, järjestä ensin paperisi seuraavasti: 1) arvosteltavaksi tarkoitetut paperit 2) suoritukset, joita et halua arvosteltaviksi 3) luonnosteluun käytetyt paperit (suttupaperit) sekä tyhjät paperit 4) tehtäväpaperi tai -vihko. Mene aikuislukion valvojan luo. Jos on ruuhkaa, odota jonossa vuoroasi. Luvan saatuasi palauta kaikki paperit yhtenä nippuna sisäkkäin. Nippuun uloimmaiseksi tulee nimikylttisi. Mitään papereita ei saa viedä koesalista pois. Laita paperinenäliinat roskakoriin. Kun kuuden tunnin koeaika on päättynyt, koepapereihin ei saa tehdä enää merkintöjä. Kuullun ymmärtäminen Saavu viimeistään klo 8.10. Ota henkilöllisyystodistus mukaan. Päällysvaatteet, kännykät ym. tavarat jätetään auditorioon, joka lukitaan kokeen ajaksi ja avataan kokeen päätyttyä. Kuuntelukoe tapahtuu luokkahuoneissa opastuksen mukaan. Koeluokkaan saat ottaa mukaan vain kirjoitusvälineet ja henkilöllisyystodistuksen. Ei eväitä, koe kestää vajaan tunnin! JOS SAIRASTUT Hanki tarvittavat lääkkeet ajoissa, jos tiedät esim. kärsiväsi helposti pääkivusta (ilman pakkauksia) Koulu ei saa tarjota mitään lääkkeitä. Pysyvänluonteisen vamman, sairauden tai vastaavan mahdollisesta vaikutuksesta koesuorituksiin tulisi keskustella hyvissä ajoin etukäteen apulaisrehtori Harri Tuulion kanssa. Määrätyissä tapauksissa on mahdollisuus tarvittaviin erityisjärjestelyihin. Äkillisessä sairaustapauksessa täytyy hankkia lääkärintodistus samana päivänä. Huolehdi, että todistuksen antaja kirjoittaa todistukseen sairauden kestoajan ja sanallisen arvion siitä, miten todettu sairaus häiritsee ylioppilaskirjoituksiin osallistumista. Ylioppilastutkintolautakunta käsittelee todistuksen ja päättää, otetaanko se arvostelussa huomioon. Ääritapauksessa koe voidaan järjestää oppilaan kotona tai sairaalassa. Ilmoita sairaustapauksista viipymättä apulaisrehtori Harri Tuuliolle, puh. 050-3043504 tai rehtori Ari Rankille, puh. 050-3145378. ******************************************** YLEISOHJEITA YLIOPPILASTUTKINNOSTA: YLIOPPILASKOKEET Ylioppilastutkintoon kuuluu neljä pakollista koetta, joista vähintään yhden on oltava pitkän oppimäärän mukainen (aineryhmässä ruotsi, vieras kieli tai matematiikka). Pakollisten kokeiden lisäksi voi osallistua yhteen tai useampaan ylimääräiseen kokeeseen. 4
Pakolliset kokeet valitaan seuraavasti: Äidinkielessä ja kirjallisuudessa järjestettävä koe on kaikille pakollinen. Kolme muuta pakollista koetta kokelas valitsee ryhmästä, johon kuuluvat toisen kotimaisen kielen koe, vieraan kielen koe, matematiikan koe ja reaaliaineissa järjestettävä koe. Vain yhden reaaliaineen koe voi olla pakollinen. Kokelas ei kuitenkaan voi vaihtaa kokeiden pakollisuutta/ylimääräisyyttä tai tasoa. PÄÄTTÖTODISTUS Opiskelija, joka ei saa (tai jolla ei ole ennestään ollut) lukion päättötodistusta tai todistusta ammatillisen tutkinnon suorittamisesta, ei saa myöskään ylioppilastutkintotodistusta, vaikka olisi yokirjoitukset läpäissytkin. Yo-todistuksen saa vasta koulun päättötodistuksen tultua valmiiksi. LUKITODISTUS Mahdollisesta lukihäiriöstä tulee hankkia lausunto, joka lähetetään jo ensimmäistä kertaa kirjoittaessa yo-ilmoittautumisen yhteydessä lautakuntaan. Lukitodistus edellyttää kerran lukukaudessa järjestettävään lukiseulaan osallistumista. Mukaan liitetään aineenopettajan lausunto, jos haetaan erityisjärjestelyjä. Erityisjärjestelyistä päättää rehtori. Tällöin on oltava kyseessä vähintään keskivaikea lukihäiriö. Lisätietoja saa opolta, kansliasta ja lautakunnan nettisivuilta. KOMPENSAATIO Jos kokelas on hylätty yhdessä pakollisessa kokeessa, ylioppilastutkintolautakunta voi kuitenkin eräin edellytyksin antaa hänelle ylioppilastutkintotodistuksen, johon hylätty arvosana merkitään. Tämä edellyttää kokelaan suostumusta. Menettelyä kutsutaan kompensaatioksi. Ellei kokelas halua kompensaatiota suoritettavan, hänen on annettava kirjallinen ilmoitus lukiolle, joka toimittaa sen edelleen lautakunnalle. Ilmoituksen on oltava lautakunnassa kevään tutkinnossa viimeistään 15.5. ja syksyn tutkinnossa viimeistään 31.10. Ellei ilmoitusta ole tehty, kompensaatio tehdään automaattisesti. Lautakunta noudattaa yleisessä kompensaatiossa seuraavia perusteita. Hylätyt suoritukset on eri oppiaineissa tason mukaan jaettu neljään luokkaan, joista käytetään merkintöjä i+, i, i- ja i=. Kokelaan kustakin hyväksytystä kokeesta saamasta arvosanasta annetaan kompensaatiopisteitä seuraavasti: l 7, e 6, m 5, c 4, b 3 ja a 2. Kokelaan saamat kompensaatiopisteet lasketaan yhteen, jolloin 12 kompensaatiopistettä kompensoi hylätyn arvosanan, jos se on i+, 14 i:n, 16 i-:n ja 18 i=:n. VILPPI JA TUTKINTOJÄRJESTYKSEN RIKKOMINEN Jos kokelaan todetaan syyllistyneen vilppiin, vilpin yritykseen tai tutkintojärjestyksen törkeään rikkomiseen, katsotaan hylätyiksi kaikki ne kokeet, joihin kokelas on kyseisenä tutkintokertana ilmoittautunut. Jos vilpillistä tekoa tai tutkintojärjestyksen rikkomista voidaan lisäksi pitää raskauttavana, rehtori voi määrätä, että kokelas ei saa osallistua seuraavankaan tutkintokerran kokeisiin. Matkapuhelimet ja muut tekniset laitteet ovat kiellettyjä. Niiden tuominen koetiloihin voidaan katsoa tutkintojärjestyksen rikkomiseksi, samoin kokeesta poistuminen ennen sallittua aikaa. SÄHKÖISET YLIOPPILASKOKEET Ylioppilastutkinnon sähköistäminen tapahtuu vaiheittain vuosina 2016-2019. Ensimmäiset sähköiset ylioppilaskokeet pidettiin syksyllä 2016 ja kevääseen 2019 mennessä kaikki kokeet tehdään sähköisesti. Sähköinen ylioppilaskoe tehdään tietokoneella ja vastaukset tallennetaan välityspalvelimelle. Jokainen sähköistä koetta tekevä kokelas tarvitsee kokeen ajaksi kannettavan tietokoneen, jolla hän suorittaa kokeen. Kokelaalta edellytetään, että hän osaa käynnistää eli buutata 5
oman laitteensa USB-muistitikulta. Buuttausta harjoitellaan oman koneen kanssa yobuuttauspajassa hyvissä ajoin ennen syksyn kirjoituksia. Lisäksi kokelaan tulee osata käyttää sähköisiä ohjelmistoja sähköisessä kokeessa. Tässä saa ohjeistusta aikuislukion TVTopettajalta Pekka Rajalalta. Kun oma kannettava tietokone on aktiivisessa käytössä lukioopintojen aikana, on laitteen käyttäminen sujuvaa myös yo-kokeessa. Lisätietoja sähköisestä ylioppilastutkinnosta löydät lautakunnan verkkosivuilta www.ylioppilastutkinto.fi ja digabi.fi AINEKOHTAISIA KOEOHJEITA ÄIDINKIELEN KOE Asetus määrää, että opiskelijan on äidinkielessä suoritettava koulun opetuskielellä tyylillisesti ja asiallisesti hyväksyttävä esitys jostain kokemuspiirinsä tai yleissivistykseen kuuluvasta aiheesta. Kokeessa tutkitaan, miten oppilas on saavuttanut lukion tavoitteiden mukaisen äidinkielen taidon, erityisesti kirjallisen ilmaisun taidon, kyvyn ymmärtää ja tulkita lukemaansa sekä kypsyyden niihin opintoihin, joihin ylioppilastutkinto on edellytyksenä. Tehtävät Äidinkielen koe on kaksiosainen: siihen kuuluvat tekstitaidon koe ja esseekoe. Kokeet järjestetään eri koepäivinä. Äidinkielen arvosana määräytyy näissä kokeissa saadun painotetun pistesumman perusteella. Ylioppilastutkintolautakunta päättää kunakin tutkintokertana arvosanojen pisterajat. Tekstitaidon vastauksesta voi saada kuusi pistettä. Pisteet lasketaan yhteen ja kerrotaan kolmella, joten suurin mahdollinen pistemäärä on 54. Esseekokeen maksimipistemäärä on 60. Koko äidinkielen kokeen maksimipistemäärä on siis 114. Tekstitaidon koe Tekstitaidon kokeessa tutkitaan kokelaan kriittistä ja kulttuurista lukutaitoa ja kielellistä ilmaisukykyä. Tekstitaidon koe on kuuden tunnin mittainen. Koetilaisuudessa kokelaille jaetaan A4- kokoinen, enintään kahdeksansivuinen vihkonen, joka sisältää tehtävänannot ja aineiston. Aineisto voi koostua asiatekstimateriaalista, kaunokirjallisesta materiaalista tai molemmista. Aineistona voi olla yksi laajahko teksti, 2-4 lyhyehköä tekstiä tai suppea valikoima aivan lyhyitä toisiinsa liittyviä tekstejä. Tekstit voivat olla itsenäisiä kokonaisuuksia tai katkelmia laajemmasta teoksesta. Tehtäviä on viisi, ja kokelas saa tehdä niistä enintään kolme. Tehtävät liittyvät pohjatekstin tai tekstien merkityksiin, rakenteisiin, ilmaisuun, tematiikkaan, vastaanottoon ja kontekstiin sekä niiden välisiin suhteisiin. Arvostelussa kiinnitetään huomiota sekä vastausten asiasisältöön että ilmaisuun. Kunkin vastauksen sopiva pituus on 1-2 konseptisivua. Vastaukset voidaan kirjoittaa samalle konseptiarkille. Uusi vastaus aloitetaan kuitenkin aina uudelta sivulta. Vastaukset jätetään arvosteltaviksi selvästi ja siististi kirjoitettuna. Erillistä puhtaaksikirjoitusta muste- tai kuulakynällä ei tarvita. Kukin vastaus arvostellaan kokonaisluvuin 0-6 pisteellä. Kokelaan on selvästi yliviivattava koetilaisuudessa ne suoritukset, joita hän ei halua arvosteltaviksi. Myös suoritusten luonnosteluun käytetyt paperit on yliviivattava. Kaikki kokelaan kolme vastaustekstiä arvostellaan erikseen lähtökohtana kokelaan valitsema tehtävä ja tehtävänannon noudattaminen (lue huolellisesti tehtävänanto!). Kokelaan on annettava kullekin vastaustekstille otsikko ja merkittävä sen eteen tehtävän numero. Aineistoa ei tarvitse esitellä lukijalle, vaan vastauksessa voi mennä suoraan asiaan. Esseekoe 6
Esseekokeessa tutkitaan kokelaan yleissivistystä, ajattelun kehittyneisyyttä, kielellistä ilmaisukykyä ja kokonaisuuksien hallintaa. Esseekoe on kuuden tunnin mittainen. Koetilaisuudessa kokelaille jaetaan A4-kokoinen, enintään 16-sivuinen vihkonen, joka sisältää tehtävänannot ja aineiston. Aineistona on asiatekstejä, kaunokirjallisia tekstejä sekä mahdollisesti muuta aineistoa, esimerkiksi kuvia, tilastoja tai taulukoita. Kokeessa on vähintään 12 tehtävää, joista kokelas valitsee yhden. Osa tehtävistä on aineistopohjaisia. Tehtävät määritetään tehtävänantoina; tehtävänantona voi olla myös pelkkä otsikko. Tehtävänannossa voidaan lisäksi ilmoittaa, millaiseen tarkoitukseen teksti on suunniteltava kirjoitettavaksi (lue tehtävänanto huolellisesti!). Kirjoitustehtävien aiheet voivat liittyä paitsi äidinkielen ja kirjallisuuden oppisisältöihin myös laajemmin lukiolaisen yleissivistykseen ja elämäntuntemukseen. Kirjoituksen näkökulma voidaan määrätä tehtävänannossa, mutta usein kirjoittajan on mahdollista valita itse näkökulmansa. Kokelaan on selvästi yliviivattava koetilaisuudessa suorituksen luonnosteluun käyttämänsä paperit. Kirjoituksessa on oltava otsikko, ja sen eteen kokelaan tulee kirjoittaa kyseessä olevan tehtävän numero. Kun kyseessä on aineistotehtävä, suorituksen tulee osoittaa kokelaan kykyä tehdä annetusta aineistosta havaintoja ja päätelmiä sekä tulkita ja arvioida sitä tehtävänannon vaatimalla tavalla. Jos tehtävänantona on pelkkä otsikko, edellytetään, että kirjoitus keskittyy otsikon rajaamaan aiheeseen ja näkökulmaan ja tuo esiin sitä koskevia tietoja, havaintoja ja näkemyksiä. Mikäli tehtävänantoon kuuluu, että kokelas antaa itse kirjoitukselleen otsikon, sen tulee sopia kirjoitukseen ja sen on vastattava tehtävänantoa. Kirjoituksen tulee olla ehyt kokonaisuus. Jos kysymyksessä on aineistotehtävä, lukijan on voitava seurata ja ymmärtää kirjoitusta aineistoa tuntematta. Koska kirjoittajan on kyettävä kielellisesti itsenäiseen suoritukseen, tulee vastauksessa olla kappalejaot. Sopiva esseekokeen pituus on tehtävästä ja käsialasta riippuen 4-5 sivua (suositus). Vastaus arvostellaan pistein 0-60. Käytössä ovat vain 0:aan ja 5:een päättyvät pisteluvut. Erillistä puhtaaksikirjoitusta muste- tai kuulakynällä ei tarvita. Kirjoita joka riville. Osoita uuden kappaleen alku selvästi sisentämällä. Älä jätä tyhjiä rivejä myöskään kappaleiden välille. Älä numeroi sivuja tai käytä jatkuu -sanoja. Pyri kirjoittamaan selkeää käsialaa. SUOMI TOISENA KIELENÄ -KOE Suomi toisena kielenä -koe suoritetaan samassa koetilaisuudessa kuin äidinkielen esseekoe. Koe koostuu tekstin ymmärtämisen tehtävistä, dialogin täydentämisestä, pidemmästä tekstin sanatäydennyksestä ja kirjoitelmasta. 7
KIELTEN KOKEET Kielikokeet muodostuvat useasta osasta. Kokeen ensimmäinen osa on kuullunymmärtämiskoe, toinen osa kirjallinen koe. Ohjeet kokeen suorittamiseksi ovat tehtävävihkossa. Niistä ei saa missään tapauksessa poiketa esim. vastauskielen osalta. Väärällä kielellä kirjoitetusta vastauksesta saa 0 pistettä. Kaikki vastaukset kirjoitetaan lyijykynällä. KUULLUNYMMÄRTÄMISKOE Kuullunymmärtämiskokeessa kokelas vastaa äänitteen perusteella tehtävävihkossa annettuihin tehtäviin. Vastausohjeet annetaan nauhalla ja tehtävävihkossa. Niistä ei saa missään tapauksessa poiketa esim. vastauskielen osalta. TEHTÄVÄTYYPIT 1) Monivalintatehtävät Monivalintatehtävissä kokelas valitsee asiayhteyteen parhaiten sopivan vaihtoehdon kolmesta tai neljästä tavoitekielisestä tai opetuskielisestä vastausvaihtoehdosta (A,B,C tai A,B,C,D). Monivalintatehtävien vastaukset merkitään optiseen lomakkeeseen tehtävävihkossa olevan numeroinnin mukaan (ks. liitteenä olevia optisen lomakkeen täyttöohjeita). Lopullinen vastaus on mustattu ympyrä. Mustaamatta jäänyt ympyrä tulkitaan vääräksi vaihtoehdoksi. 2) Avoimet kysymykset Avoimet kysymykset esitetään joko opetuskielellä tai tavoitekielellä, ja kokelas vastaa niihin samalla kielellä kuin kysymys on esitetty tehtävävihkossa olevien ohjeiden mukaisesti. Vastausten on oltava luontevia, pituudeltaan muutamista sanoista pariin virkkeeseen. Niiden tulee mahtua kielikokeen vastauslomakkeessa kullekin vastaukselle varatuille riveille. 3) Lyhennelmä Kuullun selostamisella tiivistäen tarkoitetaan a) omin sanoin kirjoitettua äidinkielistä tai opetuskielistä yhtenäistä lyhennelmää, jonka tulee antaa selkeä kuva kuullun esityksen pääajatuksista tai b) luetteloa kuullun keskeisistä kohdista (esim. ranskalaisin viivoin) Tehtävävihkossa ilmoitetaan, kumpaa vastausmuotoa edellytetään. Tehtävää koskevat ohjeet annetaan vihkossa samalla kielellä kuin tehtävä on suoritettava. Tehtävä suoritetaan tehtävävihkossa olevien ohjeiden mukaisesti. Esimerkiksi tuotoksen pituudesta annettuja ohjeita on noudatettava. Tuotosta ei tarvitse otsikoida. KIRJALLINEN OSA TEHTÄVÄTYYPIT Kirjallisen osan koe muodostuu kolmesta osasta, joista ensimmäisessä mitataan luetun ymmärtämisen taitoa, toisessa osassa sanaston ja rakenteiden hallintaa ja kolmannessa osassa kirjallisen tuottamisen taitoa. Tarpeelliset ohjeet kokeen suorittamiseksi ovat tehtävävihkossa. Niistä ei saa missään tapauksessa poiketa esim. vastauskielen osalta. 8
LUETUN YMMÄRTÄMINEN 1) Monivalintatehtävät Monivalintatehtävissä kokelas valitsee asiayhteyteen parhaiten sopivan vaihtoehdon kolmesta tai neljästä tavoitekielisestä tai opetuskielisestä vastausvaihtoehdosta (A,B,C tai A,B,C,D). Kokelas mustaa optisesta vastauslomakkeesta oikeata vastausta vastaavan ympyrän. Lopullinen vastaus on mustattu ympyrä. Mustaamatta jäänyt ympyrä tulkitaan vääräksi vastaukseksi. Monivalintatehtävien vastaukset merkitään optiseen lomakkeeseen tehtävävihkossa olevan numeroinnin mukaan 2) Avoimet kysymykset Tekstin sisällöstä esitetään joko tavoite- tai opetuskielisiä kysymyksiä. Kokelaat vastaavat samalla kielellä kuin kysymys on esitetty. Vastausten on oltava luontevia vastauksia esitettyyn kysymykseen ja enintään parin virkkeen pituisia. Niiden tulee mahtua kielikokeen vastauslomakkeessa kullekin vastaukselle varatuille riveille. Vastausta ei siis saa jatkaa lomakkeen kääntöpuolelle. 3) Tiivistelmä/ohjattu tiivistelmä Tiivistelmä on omin sanoin kirjoitettu opetus- tai tavoitekielinen yhtenäinen lyhennelmä, jonka tulee antaa lukijalle selkeä kuva alkuperäistekstin pääajatuksista. Asioiden esittämisjärjestyksen ei tiivistelmässä tarvitse välttämättä noudattaa lähtötekstin rakennetta. Tiivistelmä voi olla myös ohjattu, jolloin sen laatimista tuetaan vihjein. Tiivistelmää koskevat ohjeet annetaan tehtävävihkossa samalla kielellä kuin tehtävä on suoritettava. Tehtävävihkossa annetaan myös ohjeet tiivistelmän pituudesta. Pituus on yleensä noin 100 sanaa, 10 %:n ylitys sanamäärässä vähentää jo pisteen. Kokelas merkitsee itse tiivistelmänsä loppuun sen sanamäärän. 4) Käännös ja selittäminen Kokelas kääntää tekstin alleviivatut kohdat asiatarkasti opetuskielelle tai selittää ne opetuskielellä tai tavoitekielellä. Tehtävävihkossa annetuista ohjeista ilmenee tarkemmin, pitääkö kääntää kaikki alleviivatut kohdat vai voiko hän itse valita, mitkä kohdat hän kääntää ja mitkä selittää. Tärkeätä on, että alleviivatut kohdat tulkitaan tekstiyhteyteen sopivalla tavalla eikä vain kuvata yksittäisten sanojen merkitystä. SANASTO JA RAKENTEET 1)Monivalinta-aukkotesti Testin pohjana on tavallisesti yksi tai useampi yhtenäinen teksti tai yksittäisiä virkkeitä, joista on poistettu sanoja. Kokelaat valitsevat kussakin monivalinta-aukkotestin kohdassa annetuista vaihtoehdoista tekstija lauseyhteyteen parhaiten sopivan. Vastausvaihtoehtoja on kahdesta neljään (A,B; A,B,C tai A,B,C,D). Valittava vaihtoehto on aina kirjainkoodi, myös silloin kun vastaus on pelkkä viiva [ - ] (ei prepositiota, ei konjunktiota tms.). Kokelas mustaa oikeata vastausta vastaavan ympyrän. Lopullinen vastaus on mustattu ympyrä. Mustaamatta jätetty ympyrä tulkitaan vääräksi vastaukseksi. Kokelas merkitsee monivalinta-aukkotestin vastaukset optiseen lomakkeeseen tehtävävihkossa olevan numeroinnin mukaan. 9
2) Produktiivinen aukkotehtävä Testin pohjana on yksi tai useampi yhtenäinen teksti, jossa on aukkoja. Kokelaan on teksti- ja lauseyhteyden ja mahdollisen reunavihjeen avulla ratkaistava, mitkä sanamuodot, sanat tai lauseet aukossa tulee olla ja kirjoitettava ne vastauspaperille tehtävävihkossa olevien ohjeiden mukaisesti. Vastauspaperille kirjoitetaan vain se, mitä tehtävässä vaaditaan tekstin täydentämiseksi. Tavoitteena on käyttää sellaisia kielellisiä ilmauksia (sanoja, rakenteita ja lauserakenteita) joita vihje ja konteksti edellyttävät. Vastaukset kirjoitetaan numerojärjestyksessä allekkain joka toiselle riville. Milloin rakenteelle on varattu kaksi aukkoa, tulee vastauksesta ilmetä, mitkä osat kuuluvat mihinkin aukkoon (käytetään esim. merkkejä... tai -). 3) Asiatarkka käännös Käännöstehtävässä kokelas kääntää asiatarkasti tavoitekielelle lauseen, virkkeen tai tekstikatkelman.vastaukset kirjoitetaan tehtävävihkon ohjeiden mukaisesti. 4) Dialogin täydentäminen Dialogin täydentämisessä kokelaan on vihjeen perusteella tuotettava dialogin täydennykset tehtävänannossa mainittuun tilanteeseen ja kyseiselle keskustelukumppanille. Kokelas valitsee ilmaisukeinonsa itse. Kokelas kirjoittaa dialogiin siitä puuttuvat osuudet niin, että niistä muodostuu selkeä ja luonteva kokonaisuus yhdessä valmiiksiannettujen dialoginosien kanssa. Dialogi voi liittyä erilaisiin puhetilanteisiin, ja täydennyksien muodollisuusaste määräytyy viestintätilanteen mukaan. Dialogien täydennykset kirjoitettaan tehtävävihkossa määriteltyyn vastauspaperiin numeroituina ja allekkain. KIRJALLINEN TUOTTAMINEN Pitkän oppimäärän kokeessa on kirjallisessa tuottamisessa useita tehtävänantoja, joista kokelaan täytyy suorittaa yksi. Tehtävät voivat olla eri määrin ohjattuja: Niissä voi olla otsikon lisäksi tai sen tilalla tarkemmat ohjeet sisällöstä, esimerkiksi maininta siitä, kenelle ja miksi teksti kirjoitetaan tai kysymyksiä, joihin odotetaan kannanottoa, kirjoitelman sanamäärä yms. Mikäli tehtävänannossa ei toisin sanota, otsikko ja ohjanto ovat kokelasta sitovia. Kokelaan kirjoitussuorituksen tulee olla pituudeltaan vihkon ohjeiden mukainen. Pitkän englannin kielikokeessa kirjoitussuorituksen pituus on 150-250 sanaa. Keskipitkän ruotsin ja lyhyen kielen oppimäärän kokeissa on kirjallisessa osassa yksi lyhyt (ryhmä A) ja yksi laajempi (ryhmä B) tehtävä, joissa kummassakin on kaksi vaihtoehtoista tehtävänantoa. Kirjoitustehtävien kokonaissanamääräksi on määritelty 150-200 sanaa, niin että ryhmän A kirjoitustehtävän pituus on 50-70 sanaa ja ryhmän B 100-130 sanaa. Kokelas kirjoittaa molemmat kirjoitustehtävät samalle konseptipaperille. Hän merkitsee tehtävän numeron kummankin kirjoitussuorituksen alkuun ja vain jos tehtävänanto edellyttää oman otsikon laatimista, se kirjoitetaan numeron perään. Kokelas merkitsee tekstiensä sanamäärät erikseen molempien suoritusten loppuun. Ruotsin kielen sähköinen ylioppilaskoe Käynnistät itse abittikokeen USB-tikulla kannettavalla tietokoneellasi koetilanteessa (buuttaat). Koululla järjestetään ennen kirjoituksia buuttaustyöpaja, jossa varmistutaan jokaisen buuttaustaidoista. Tutustu myös opiskelijana sivustoon www.abitti.fi/fi/ohjeet Sähköinen ruotsin koe on toistaiseksi samanlainen perusrakenteeltaan kuin entinen paperikoe. Siinä on siis samat tehtäväosiot. Kielten kokeessa on ensin kuullun ymmärtämisen osio (omat kuulokkeet) ja sitten tuttuun tapaan kirjalliset tehtävät, joihin voi myös liittyä esim. video. Voit suorittaa 10
kaikki kokeen tehtävät haluamassasi järjestyksessä. Kuullun ymmärtämisen koe on osa 6 tunnin koeaikaa. Voit kuunnella tai katsoa videot tarvittaessa useamman kerran ja määrätä itse myös taukojen pituudet. Huomaa kuitenkin, että kuullun koe on laskettu kokonaisaikaan n. 1 tunnin mittaisena. Esimerkkitehtäviin voit tutustua osoitteessa https://digabi/kokeet/esimerkkitehtavat/ Muistathan, että ruotsin keskipitkässä yo-kokeessa kirjoitetaan 2 kirjoitelmaa, lyhyempi ja pidempi. Varaa riittävästi aikaa niiden kirjoittamiseen täysimääräisinä. Ruotsin sähköisessä abittikokeessa riittävät perustekstinkäsittely- ja tietokoneenkäyttötaidot. Koe tallentuu koko ajan eikä katoa mihinkään. Kun etenet kokeessa, työväline jää sivuseikaksi. REAALIAINEIDEN KOKEET Suurin osa reaaliaineista kirjoitetaan tällä hetkellä sähköisesti. On siis hyvin tärkeää, että jokainen kokelas on tietoinen siitä, mitä sähköisyys merkitsee reaaliaineiden osalta. Tässä tärkeä www-sivu digitaalisen yo-kokeen osalta: https://www.ylioppilastutkinto.fi/maaraykset/tiedote-kokelaille/opiskelijanohje AINEET, JOISSA KOKEET JÄRJESTETÄÄN Kussakin seuraavista aineista järjestetään oma kokeensa: evankelis-luterilainen uskonto, ortodoksinen uskonto, elämänkatsomustieto, psykologia, filosofia, historia, yhteiskuntaoppi, fysiikka, kemia, biologia, maantiede ja terveystieto. Lukion varsinaisella opiskelijalla on oikeus osallistua tutkinnon kokeeseen, kun hän on ennen kokeeseen osallistumista opiskellut kyseisen aineen pakolliset lukiokurssit. Sellaisen reaaliaineen kokeeseen, jossa ei ole yhtään pakollista kurssia, opiskelija voi osallistua opiskeltuaan kaksi aineen lukiokurssia. KOKEIDEN JAKAUTUMINEN KAHDELLE KOEPÄIVÄLLE Yhdellä tutkintokerralla järjestetään kaksi reaaliaineiden koe-päivää. Koepäivät sijoitetaan tutkintoaikatauluun siten, että niiden välillä on noin viikko. Kokeet ovat jakautuneet kahdelle koepäivälle seuraavasti: I koepäivä psykologia (sähköinen koe) filosofia (sähköinen koe) historia (sähköinen koe) fysiikka biologia II koepäivä uskonto (sähköinen koe) yhteiskuntaoppi (sähköinen koe) kemia maantiede (sähköinen koe) terveystieto (sähköinen koe) Kokelas voi osallistua yhtenä koepäivänä vain yhden reaaliaineen kokeeseen. Siten kokelas voi suorittaa yhdellä tutkintokerralla enintään kaksi reaaliaineen koetta. Tutkinnon hajauttamalla kokelas voi halutessaan osallistua usean reaaliaineen kokeeseen. 11
TEHTÄVÄT Tehtävien määrä ja annettavien vastausten enimmäismäärä Tehtävien määrä riippuu oppiaineen pakollisten ja valtakunnallisesti määriteltyjen syventävien kurssien määrästä, oppiaineen luonteesta ja tehtävien luonteesta. Kunkin reaaliaineen kokeen tehtävien määrä on suurempi kuin vaadittavien vastausten enimmäismäärä. Annettavien tehtävien ja vastausten määrät ovat seuraavat: tehtävien vastausten määrä enimmäismäärä evankelis-lut.uskonto 10 6 ortodoksinen uskonto 10 6 elämänkatsomustieto 10 6 psykologia 10 6 filosofia 10 6 historia 10 6 yhteiskuntaoppi 10 6 fysiikka 13 8 kemia 12 8 biologia 12 8 maantiede 10 6 terveystieto 10 6 Jokeritehtävät Kussakin kokeessa voidaan antaa 1-2 erityisen vaativaa jokeritehtävää. Jokeritehtävät merkitään tehtävänumeron edessä olevalla +-merkillä ja sijoitetaan sarjan loppuun. Jos kokeessa on kaksi jokeritehtävää, kumpaankin saa vastata. Oppiainerajat ylittävät tehtävät Kunkin reaaliaineen kokeessa on 1-4 oppiainerajat ylittävää tehtävää. Sekä tavallinen tehtävä että jokeritehtävä voivat olla oppiainerajat ylittäviä tehtäviä. Oppiainerajat ylittäviä tehtäviä ei merkitä erikseen, mutta tehtävänannolla pyritään ohjaamaan kokelasta käsittelemään tehtävää eri aineiden näkökulmista tai lukion aihekokonaisuuksien kannalta. Oppiainerajat ylittävään tehtävään annetun vastauksen arvostelee kyseessä olevan kokeen oppiaineen opettaja. Esimerkiksi biologian kokeessa olevaan oppiainerajat ylittävään tehtävään annetun vastauksen arvostelee lukiossa biologian opettaja. Tehtävien luonne Luonteeltaan tehtävät voivat olla erilaisia. Esseet, annetun aineiston tulkintaan ja käsittelyyn perustuvat tehtävät sekä toisaalta laskennalliset, ilmiön tunnistamiseen ja siihen liittyvien mallien soveltamiseen perustuvat tehtävät vaihtelevat oppiaineen mukaan. Osa tehtävistä voi koostua yksinkertaisesta laajempaan argumentointiin etenevistä osatehtävistä. Etenkin luonnontieteissä otetaan huomioon myös oppiaineiden kokeellinen luonne. Jos tehtävä on kaksi- tai useampiosainen (kohdat a, b jne.), vastataan molempiin tai kaikkiin osatehtäviin. Eri osatehtävät voivat olla painoarvoltaan erilaisia. Painotus voidaan esittää pisteinä tehtävänannossa. 12
REAALIKOKEESSA TARVITTAVAT VÄLINEET Koepaperit Koepapereina käytetään konseptipapereita (A3 taitettuna) ja niiden puolikkaita (A4) sekä tarvittaessa millimetripaperia. Paperit ovat valmiina koesalissa. Koepapereissa tulee olla lukion nimen ja numeron lisäksi kokelaan numero ja nimikirjoitus sekä nimen selvennös. Kirjoitusvälineet Kokelas jättää arvosteltaviksi tarkoitetut lopulliset suoritukset selvästi ja siististi kirjoitettuina. Kirjoitus- ja piirustusvälineenä käytetään lyijykynää, jonka jälki on vaivattomasti luettavissa (esim. HB tai nro 2). Piirroksissa on lupa käyttää värikyniä, ei kuitenkaan punaista värikynää. Apuvälineet Fysiikan, kemian ja maantieteen kokeissa saa käyttää apuvälineinä lautakunnan ohjeiden mukaisia laskimia ja taulukkokirjoja. Muissa kokeissa näiden apuvälineiden käyttö on kielletty. Laskinten ja taulukoiden ohjeet ks. matematiikan koe KOETEHTÄVIIN VASTAAMINEN Kokelas merkitsee vastauksen otsikoksi tehtävän numeron, esim. 3, mutta ei itse tehtävää. Ensimmäinen vastaus kirjoitetaan kokoarkille (A3) alkaen ensimmäiseltä sivulta. Muut vastaukset kirjoitetaan puoliarkeille (A4). Kullekin arkille saa kirjoittaa vain yhden tehtävän suorituksen. Tarvittaessa saman tehtävän käsittelyä saa jatkaa toisella tyhjällä paperilla. Kokoarkin sisään liitetään muut suoritukset numerojärjestyksessä. Kaikissa arvosteltaviksi tarkoitetuissa papereissa on oltava koulun nimen ja numeron lisäksi kokelaan numero ja nimikirjoitus sekä nimen selvennös. Kokelaan on selvästi yliviivattava koetilanteessa ne suoritukset, joita hän ei halua arvosteltaviksi. Myös suoritusten luonnosteluun käytetyt paperit on yliviivattava ja myös niissä on oltava kokelaan nimi ja kokelasnumero. ARVIOINTI Suorituksia arvioitaessa kiinnitetään huomiota erityisesti seuraaviin näkökohtiin. Kypsyyttä osoittavan vastauksen tunnusmerkit: - kokonaisuus on jäsennelty ja asiasisällöltään johdonmukainen - tehtävän kannalta olennaisia tietoja on riittävästi - syitä ja seurauksia tarkastellaan asianmukaisesti eri näkökulmista - esitetyt väitteet perustellaan selkeästi - asioiden käsittely ilmentää tietojen ja taitojen itsenäistä hallintaa ja kykyä niiden soveltamiseen - tehtäviin liittyviä aineistoja käytetään tarkoituksenmukaisesti - esitetyt tiedot asetetaan laajempiin asiayhteyksiin - erityisesti pohdiskelua edellyttävissä tehtävissä erotetaan tosiasiat, perustellut kannanotot ja mielipiteet. Matemaattista käsittelyä edellyttävissä tehtävissä suureyhtälöt ja kaavat on perusteltava taval- 13
la, joka osoittaa kokelaan hahmottaneen tilanteen oikein ja soveltaneen ratkaisussaan asianmukaista periaatetta tai lakia. Heikon vastauksen tunnusmerkit: - suorituksessa on selviä asiavirheitä - ajatukset on ilmaistu epäselvästi tai epätarkasti - esitetyt tiedot osoittavat, että kokelas on käsittänyt tehtävän väärin, tai ovat muuten selvästi epäolennaisia - vastaus rakentuu pelkästään mielipiteiden varaan. Yleisten arvosteluperusteiden lisäksi painotetaan kunkin reaaliaineen luonteen mukaista esitystapaa ja kielenkäytön täsmällisyyttä. Pisteet Kustakin vastauksesta annetaan pistemäärä kokonaisin numeroin 0-6, jokeritehtävistä 0-9. Myös arvoton suoritus (0 pistettä) otetaan vastausten lukumäärää laskettaessa huomioon. Jokeritehtävien arvostelussa vastaavat pistemäärät 0-3 tavanmukaista arvostelua, 4 ja 5 vastaavat neljää, 6 ja 7 viittä sekä 8 ja 9 kuutta tavallisen tehtävän pistettä. Pistevähennykset Jos suoritus on epäselvä, sekava tai huomattavan epäsiisti, sen pistemäärää voidaan alentaa. Jos kokelas jättää arvosteltavaksi ainekohtaisen enimmäismäärän ylittävän määrän vastauksia, katsotaan kokeen muodostuvan niistä 6 tai 8 vastauksesta, joiden pistesumma on pienin. Opettaja arvostelee alustavasti kaikki vastaukset ja merkitsee niiden pistemäärät arvostelulomakkeeseen. Kokeen muodostavat tehtävät valitsee lautakunta. MATEMATIIKAN KOE Ylioppilastutkinnon matematiikan kokeessa otettiin käyttöön uusimuotoinen koe ensi kertaa käyttöön keväällä 2016. Sekä pitkän että lyhyen matematiikan kokeessa on kaksi tehtävävihkoa: A- osan tehtävävihko ja B-osan tehtävävihko. A-osan tehtävien ratkaisut kirjoitetaan A-osan tehtävävihkoon ratkaisuille varattuihin kohtiin. B-osan tehtävät lasketaan jokainen omalle puoliarkille. Mahdolliset kuviot piirretään samalle paperille ratkaisun kanssa tai erilliselle millimetripaperille. Kokelaalle annetaan koetilaisuuden alkaessa sekä A-osan että B-osan tehtävävihko ja taulukkokirja. Kokelaan on palautettava A-osan koevihko viimeistään kolmen tunnin kuluttua kokeen alkamisesta. Laskimen käyttö ei ole sallittua sinä aikana, kun A-osan tehtävävihko on kokelaan hallussa. Kun kokelas palauttaa A-osan tehtävävihkonsa lukion määräämällä tavalla, hän saa laskimen. Ylioppilastutkinnon matematiikan pitkässä ja lyhyessä kokeessa on kummassakin 13 tehtävää. Tehtävät laaditaan pakollisten ja syventävien kurssien alueelta. Kokelas saa vastata kummassakin kokeessa enintään kymmeneen tehtävään seuraavasti: 14
Osa Tehtäviä annetaan Kokelas vastaa Apuvälineet A 4 4 Ei laskinta, taulukkokirja B1 5 3 Laskin, taulukkokirja B2 4 3 Laskin, taulukkokirja Matematiikassa kaikki tehtävät arvostellaan asteikolla 0-6. Jos kokelas jättää jossain osassa (A, B1, B2) arvosteltavaksi enemmän tehtäviä kuin ohjeen mukaan on sallittu, katsotaan lopullisen pistemäärän muodostuvan kyseisessä osassa niistä tehtävistä, joiden pistesumma on pienin. Kokelaan on selvästi yliviivattava koetilanteessa ne suoritukset, joita hän ei halua arvosteltaviksi. Myös suoritusten luonnosteluun käytetyt paperit on yliviivattava. Koetehtävät yo-lautakunta pyrkii sijoittamaan likimääräiseen vaikeusjärjestykseen helpommasta vaikeampaan. Kaikki oikein ratkaistut tehtävät katsotaan kuitenkin samanarvoisiksi. Käytettäviksi tarkoitetut laskimet ja taulukkokirjat on jätettävä viimeistään koetta edeltävänä koulupäivänä kello 18:aan mennessä aikuislukion toimistoon tarkastettavaksi. Liitä laskimeen ohjeet, miten kyseisen laskimen muisti tyhjennetään. Laskinten kansissa ei saa olla ohjeita tai kaavoja laskimen käyttöön. Jätä kansi kotiin, mikäli siinä on laskimen käyttöön liittyvää tekstiä. Laskinten ohjekirjoja ei niin ikään koesaliin saa tuoda. Jos et ole toimittanut taulukkokirjaa ja laskinta tarkistettavaksi etukäteen, et saa viedä niitä koetilaan vaan ne pitää luovuttaa tarkistettavaksi ennen koetilaan siirtymistä. Tarkistetut taulukot ovat valmiina salissa pulpetillasi kokeen alkaessa. Koetilaisuuteen ei saa tuoda muita kuin lautakunnan hyväksymiä apuvälineitä. Koetilaisuuteen ei saa myöskään tuoda matkapuhelimia eikä muita viestintävälineitä. Laskin Kaikki funktio- graafiset ja symboliset laskimet ovat sallittuja. Laskin saa olla ohjelmoitava. Kokeessa ei saa olla mukana irrallisia laskimenkäyttöohjeita, ohjelmakortteja eikä kaapeleita tai muita viestintään tarkoitettuja välineitä. Kokelaan on tyhjennettävä laskimen muisti ja nollattava ohjelmistot (täydellinen RESET-toiminta), ennen kuin hän jättää laskimen tarkastettavaksi. Kokelaan on selitettävä tyhjennysmenetelmä opettajalle, jotta opettaja voi varmistua, että muisti todella on tyhjentynyt. Epäselvissä tapauksissa laskinta ei hyväksytä käytettäväksi kokeessa. Laskimen ohjelmoitavuus ei ole kokeen kannalta tärkeä. Tehtävät laaditaan siten, että ne voidaan suorittaa laskimella, jossa ei ole ohjelmointimahdollisuutta tai graafista näyttöä. Kokeen aikana laskimia tai taulukkokirjoja ei ole lupa lainata toisilta kokelailta. Jos laskin kokeen aikana menee epäkuntoon tai muuta ennalta arvaamatonta sattuu, valvova opettaja antaa koulun varalaskimen lainaksi kokelaalle. Taulukkokirjat Fysiikan, kemian, biologian, maantieteen ja yhteiskuntaopin kokeissa sallitaan seuraavien taulukkokirjojen käyttö: - MAOL: Matematiikka, fysiikka, kemia; Taulukot, Otava - (sekä vastaava ruotsinnos) - Ranta-Tiilikainen: Lukion taulukot, WSOY 15
Kokeessa on lupa käyttää samanaikaisesti kumpaakin taulukko-kirjaa. Taulukoissa saa olla ainoastaan omistajaa koskevia lisämerkintöjä. Todetut painovirheet on lupa korjata mutta taulukkokirjoihin ei saa lisätä mitään kirjoitettuja tai monistettuja tietoja eikä alleviivauksia. Tämä koskee myös sellaisia tietoja, jotka sisältyvät toisiin sallittuihin taulukkokirjoihin. Tyhjiäkään post-it-lappuja yms. ei saa lisätä sivuille merkitäkseen sivuja. Matematiikan kokeen lasku nro 1 lasketaan kokoarkin sivuille 1 ja 2, 3 ja 4, jos lasku on pitkä. Lasku nro 2 ja seuraavat laskut lasketaan jokainen omalle puoliarkilleen. Millimetripaperia käytetään tarvittaessa. Ellei laskua nro 1 lasketa, jää kokoarkki tyhjäksi nimitietoja lukuun ottamatta. Matematiikan tehtävissä käytetään lyijykynää. TEHTÄVIIN VASTAAMINEN Hyväksyttävästä suorituksesta tulee käydä ilmi, millä tavoin kokelas on ajatellut ratkaisun sekä mitkä ovat tarvittavat laskut ja lopputulos. Perusteluiden tulee olla lyhyitä, mutta olennaiset asiat sisältäviä. Kaavamaisia omia lyhenteitä (esimerkiksi merkkitarkastelu- kaavioita ilman selventäviä otsikoita) on syytä välttää, koska lautakunnan tarkastajat eivät voi olla tietoisia kaikista eri kouluissa käytetyistä omista lyhenteistä. Sen sijaan suositeltavia ovat standardoidut ja oppikirjoissa esiintyvät loogiset merkit, samoin ainakin muutaman sanan mittaiset selitykset tai perustelut, piirrokset ja näihin liittyvät huomautukset. Vähäiset laskuvirheet eivät sanottavasti alenna suorituksesta annettavaa pistemäärää, paitsi milloin virheestä on ollut seurauksena tehtävän luonteen muuttuminen tai virheestä on seurannut ilmeisen virheellinen tai mahdoton tulos, joka on kuitenkin annettu vastauksena. Valitettavimpia ovat yleensä suorituksen alkupuolella ja jopa esimerkkiä luettaessa tehdyt virheet, koska tällöin jää usein selvittämättä, olisiko kokelas kyennyt ratkaisemaan tarkoitetun ongelman. Jos tehtävä edellyttää numeroarvon ilmoittamista (esimerkiksi kysytään jonkin alueen alaa tai kulman suuruutta) eikä tehtävässä toisin mainita, on ilmoitettava sekä ns. tarkka arvo (eli neliöjuuria yms. sisältävä vastaus) että sellainen likiarvo, jota voidaan verrata kuvioon mahdollisten virheiden löytämiseksi tai kysytyn todennäköisyyden suuruusluokan toteamiseksi. Laskimien antamat moninumeroiset arvot on tällöin syytä ensin viedä loppuun saakka pyöristämättä ja sen jälkeen kirjoittaa sopivasti pyöristetty lopputulos. Jos laskimen antama tulos viittaa yksinkertaiseen lopputulokseen (esim. kulmana laski liki-arvoja käyttämättä. Tehtävät on tarkoitettu koulun opetussuunnitelmassa mainituilla ja oppikirjoissa esitetyillä keinoilla ratkaistaviksi. Mikäli kokelas käyttää näiden ulkopuolelle jääviä menetelmiä, tulisi hänen kyetä lyhyesti perustelemaan käyttämänsä menetelmät. Milloin tehtävän ratkaisu olennaisesti perustuu laskimen käyttöön, on syytä merkitä paperille käytetyt lähtöarvot, suoritusjärjestys (algebrallisena lausekkeena tai näppäilyjärjestyksenä), mahdollinen iterointi ja tulos laskimen antamassa muodossa. Erityisempiä selostuksia laskimen käytöstä ei kaivata silloin, kun kyse on vähäisestä tehtävän suoritukseen liittyvästä osasta (tarkasta arvosta numeeriseen likiarvoon) tai laskimissa yleisesti olevista valmiista toiminnoista (esimerkiksi tilastollisten tehtävien keskiarvojen ja hajontojen hakeminen) 16
JA VIELÄ... Keskity: jätä mielestäsi koepäivinä epäolennaiset asiat ja paneudu vain kokeeseen, aine kerrallaan. Älä suotta hermoile: tuhansia muita on samassa tilanteessa, pärjäät siinä kuin toisetkin. Ja tuloksista olet vastuussa lopulta vain itsellesi! 17