SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2010 Julkaistu Helsingissä 16 päivänä joulukuuta 2010 N:o 1091 1098 SISÄLLYS N:o Sivu 1091 Laki eduskuntaryhmien tuesta... 3441 1092 Laki kunnallisen eläkelain muuttamisesta... 3443 1093 Laki valtion eläkelain muuttamisesta... 3447 1094 Laki Kansaneläkelaitoksesta annetun lain 13 ja 14 :n muuttamisesta... 3449 1095 Laki kotikuntalain muuttamisesta... 3450 1096 Laki julkisen hallinnon yhteispalvelusta annetun lain muuttamisesta... 3453 1097 Laki veroasioissa annettavaa keskinäistä virka-apua koskevan yleissopimuksen muuttamisesta tehdyn pöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta... 3454 1098 Maa- ja metsätalousministeriön asetus maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen suoritteista perittävistä maksuista... 3455 N:o 1091 Laki eduskuntaryhmien tuesta Annettu Helsingissä 10 päivänä joulukuuta 2010 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 Eduskuntaryhmä saa valtion talousarvioon otetun määrärahan rajoissa avustusta ryhmän toiminnalle välttämättömän henkilöstön palkkaamiseen ja ryhmän toiminnasta aiheutuviin muihin menoihin. Määräraha jaetaan ryhmien kesken siten, että kukin ryhmä saa kuukausittain samansuuruisen perussumman ja ryhmään kuuluvien edustajien määrän mukaisen lisäsumman. Perussumma suoritetaan kuitenkin vain vaalituloksen perusteella muodostetulle eduskuntaryhmälle. 2 Eduskuntaryhmän tämän lain nojalla saamaan avustukseen ei sovelleta valtionavustuslakia (688/2001). 3 Eduskuntaryhmä saa maksutta käyttöönsä eduskunnan kanslialta kokous- ja toimistotiloja, kalusteita, työvälineitä, tietojenkäsittelypalveluita ja muita hallintopalveluita sen mukaan kuin eduskunnan kansliatoimikunta päättää. 4 Eduskuntaryhmän kirjanpito ja tilinpäätös laaditaan samoin kuin kirjapitolain (1336/1997) mukaan yhdistyksessä. Eduskuntaryhmällä tulee olla tilintarkastuslaissa (459/2007) tai julkishallinnon ja talouden tilintarkastajista annetussa laissa (467/1999) tarkoitettu tilintarkastaja tai tilintarkastusyhteisö. Tilintarkastusyhteisön on ilmoitettava eduskuntaryhmälle, kenellä sen tilintarkastajista on päävastuu tilintarkastuksen toimittamisesta. Eduskuntaryhmän on toimitettava eduskunnan kansliaan tilinpäätös liitteineen ja ti- LA 34/2010 PeVM 5/2010 EK 25/2010 149 2010
3442 N:o 1091 lintarkastuskertomus kuukauden kuluessa siitä, kun tilinpäätös on vahvistettu, kuitenkin viimeistään toukokuun loppuun mennessä. 5 Eduskunnan kansliatoimikunta valvoo eduskuntaryhmän saaman avustuksen käyttöä sekä tämän lain ja sen nojalla annettujen määräysten noudattamista. Eduskunnan kanslia tarkastaa eduskuntaryhmän kirjanpidon ja valvonnan kannalta tarpeelliset asiakirjat. Ulkopuolinen asiantuntija voi kansliatoimikunnan pyynnöstä avustaa tarkastuksessa. 6 Jos eduskuntaryhmä ei noudata tätä lakia tai sen nojalla annettuja määräyksiä, kansliatoimikunta voi määrätä avustuksen maksamisen keskeytettäväksi, kunnes velvoite on täytetty. Kansliatoimikunta voi määrätä maksetun avustuksen takaisin perittäväksi siltä osin kuin eduskuntaryhmä on käyttänyt avustusta virheellisesti, jollei virhettä ole kansliatoimikunnan huomautuksen johdosta korjattu. Takaisin perittävä määrä voidaan vähentää samalle eduskuntaryhmälle myöhemmin maksettavasta avustuksesta. Jos sellaista ei ole, peritään virheellisesti käytetty määrä henkilökohtaisesti ja yhteisvastuullisesti niiltä, jotka tahallaan käyttivät ryhmän avustusta väärin. Kansliatoimikunnan 1 tai 2 momentin nojalla tekemään päätökseen saadaan hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallintooikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään. Asia on käsiteltävä kiireellisenä korkeimmassa hallinto-oikeudessa. 7 Jos eduskuntaryhmän kaikki jäsenet siirtyvät toiseen eduskuntaryhmään, maksettu avustus siirtyy vastaanottavalle ryhmälle. Jos jäsenet siirtyvät eri ryhmiin, maksetut avustukset jaetaan ryhmien kesken niihin siirtyvien jäsenten lukumäärän mukaisessa suhteessa. Jos ryhmän toiminta muutoin loppuu, käyttämättä jäänyt avustus palautetaan eduskunnan kanslialle velvoitteiden suorittamisen jälkeen. 8 Kansliatoimikunta voi antaa tarkempia menettelyyn liittyviä määräyksiä avustuksen maksamisesta ja sen käytön valvonnasta. 9 Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2011. Helsingissä 10 päivänä joulukuuta 2010 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Oikeusministeri Tuija Brax
3443 N:o 1092 Laki kunnallisen eläkelain muuttamisesta Annettu Helsingissä 10 päivänä joulukuuta 2010 Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan kunnallisen eläkelain (549/2003) 155, sellaisena kuin se on laissa 469/2010, muutetaan 1 :n 3 momentti, 4 :n 15 kohta, 40 :n 5 momentti, 43 :n 4 momentti, 76 :n 6 momentti, 128 a :n 11 ja 13 kohta, 137 :n 3 momentti, 137 b ja 141 a, 144 :n 1 momentin 1 kohta, 148 :n 1 momentin 1 kohta ja 149 :n 1 momentin 2 kohta, sellaisina kuin ne ovat, 1 :n 3 momentti, 4 :n 15 kohta, 137 :n 3 momentti, 137 b ja 141 a laissa 469/2010 sekä 40 :n 5 momentti, 43 :n 4 momentti, 76 :n 6 momentti, 128 a :n 11 ja 13 kohta, 144 :n 1 momentin 1 kohta, 148 :n 1 momentin 1 kohta ja 149 :n 1 momentin 2 kohta laissa 1293/2006, sekä lisätään 4 :ään, sellaisena kuin se on osaksi laeissa 1188/2003, 713/2004, 1293/2006 ja 469/2010, uusi 16 ja 17 kohta seuraavasti: 1 Lain tarkoitus ja eläkelaitoksen tehtävät Kunnallisen eläkelaitoksen tehtävistä valtion eläketurvan toimeenpanossa säädetään valtion eläkelaissa (1295/2006) ja Kansaneläkelaitoksen toimihenkilöiden eläketurvan toimeenpanossa Kansaneläkelaitoksesta annetussa laissa (731/2001). 4 Yleiset määritelmät Tässä laissa tarkoitetaan: 15) valtiotyönantajalla valtion eläkelaissa tarkoitettuja valtion virastoja ja laitoksia, valtion liikelaitoksia sekä yhteisöjä ja laitoksia, joiden henkilöstö kuuluu valtion eläkelain mukaisen eläketurvan piiriin; 16) EU:n sosiaaliturvan perusasetuksella sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisesta annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 883/2004 ja EU:n sosiaaliturvan täytäntöönpanoasetuksella sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisesta annetun asetuksen (EY) N:o 883/2004 täytäntöönpanomenettelystä annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 987/2009; 17) EU- ja ETA-maalla maata, jossa sovelletaan EU:n sosiaaliturvan perusasetusta tai sosiaaliturvajärjestelmien soveltamisesta yhteisön alueella liikkuviin palkattuihin työntekijöihin, itsenäisiin ammatinharjoittajiin ja heidän perheenjäseniinsä annettua neuvoston asetusta (ETY) N:o 1408/71. HE 118/2010 StVM 21/2010 EV 144/2010
3444 N:o 1092 40 Karttumisprosentit Jos työntekijä 53 vuotta täytettyään työskentelee muussa EU- tai ETA-maassa kuin Suomessa, laskennalliseen eläkkeeseen, jota määrättäessä työeläkelakien alainen ja EU- ja ETA-maassa työskentelyaika luetaan tämän lain mukaiseksi työskentelyajaksi (teoreettinen eläke), lisätään 1 momentin 2 ja 3 kohdassa tarkoitetun karttumisprosentin ja 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetun karttumisprosentin erotuksen perusteella laskettu erillinen lisä. Erillinen lisä lasketaan Suomessa ansaittujen työansioiden perusteella. 43 Osa-aikaeläkkeen määrä Osa-aikaeläkkeen enimmäismäärä on 75 prosenttia työntekijälle osa-aikaeläkkeen alkamisajankohtaan mennessä karttuneista ja 76 :n mukaisesti vähennetyistä työeläkkeistä sekä valtion varoista suoritettavasta eläkkeen korvaamisesta alle kolmivuotiaan lapsen hoidon tai opiskelun ajalta annetun lain (644/2003) mukaan karttuneesta eläkkeestä. Tällaiseen eläkkeeseen rinnastetaan EU- tai ETA-maassa tai Suomen kanssa sosiaaliturvasopimuksen tehneessä maassa karttunut vastaava etuus. Jollei tällaisesta etuudesta saada tietoa, enimmäismäärää laskettaessa huomioon otettavana eläkkeenä voidaan käyttää sellaista teoreettista eläkettä, joka työntekijälle olisi karttunut, jos hänen vieraassa valtiossa työskentelyyn perustuva vakuutusaikansa olisi ollut tämän lain alaista palvelusta. Osa-aikaeläkkeestä ei kuitenkaan vähennetä 76 :ssä tarkoitettua päivärahaa tai ansionmenetyskorvausta, jos se on myönnetty osa-aikaeläkkeen aikana tehdyn työn perusteella. Jos työntekijällä on oikeus saada osa-aikaeläkettä myös muun työeläkelain perusteella ja tässä tarkoitettu rajaus vähentää osa-aikaeläkettä, tehdään vähennys näiden lakien kesken niiden mukaan vakiintuneessa ansiotulossa huomioon otettujen työansioiden suhteessa. 76 Eläkkeestä vähennettävät ensisijaiset etuudet Ensisijaisena etuutena pidetään myös 1 momentissa tarkoitettua etuutta vastaavaa muusta valtiosta maksettavaa etuutta. Jos työntekijän eläkettä määrättäessä otetaan huomioon tuleva aika kahden tai useamman EU- tai ETA-maan taikka sellaisen maan eläkelainsäädännön mukaan, jonka kanssa Suomella on sosiaaliturvasopimus, tulevan ajan päällekkäisyys estetään siten, että tulevaa aikaa myönnetään tämän lain mukaan siinä suhteessa kuin työntekijän työeläkelakien mukainen vakuutusaika on kaikkien tulevan ajan myöntävien maiden vakuutusaikaan. 128a Eläkkeen maksamisjärjestys Jos eläke on maksettava muulle kuin eläkkeensaajalle itselleen tämän tai muun lain perusteella ja kahdella tai useammalla viranomaisella, kunnalla, laitoksella tai toimielimellä taikka muulla taholla on oikeus siihen, eläke maksetaan seuraavassa järjestyksessä: 11) EU- tai ETA-maan laitokselle eläkkeen aiheeton maksu EU:n sosiaaliturvan täytäntöönpanoasetuksen 72 artiklan 2 kohdan mukaan; 13) EU- tai ETA-maan laitokselle muun etuuden kuin eläkkeen aiheeton maksu EU:n sosiaaliturvan täytäntöönpanoasetuksen 72 artiklan 1 ja 3 kohdan mukaan; 137 Valvonta Valtiovarainministeriö asettaa vuosittain tilintarkastajan, jonka tehtävänä on tarkastaa kunnallisen eläkelaitoksen kirjanpidosta ja muusta aineistosta, että kunnallisen eläkelaitoksen esittämät 137 b :ssä tarkoitetut laskelmat valtion ja Kansaneläkelaitoksen eläkkeiden maksamiseen tarvittavasta summasta
N:o 1092 3445 ja kunnallisen eläkelaitoksen kustannusten korvauksesta antavat oikeat ja riittävät tiedot. Tilintarkastajan on oltava joko Keskuskauppakamarin hyväksymä tilintarkastaja (KHT) tai julkishallinnon ja talouden tilintarkastaja (JHTT). Tilintarkastukseen sovelletaan tilintarkastuslakia (459/2007). 137b Valtion ja Kansaneläkelaitoksen eläkemenojen maksu ja kunnallisen eläkelaitoksen kustannusten korvaus Valtio ja Kansaneläkelaitos maksavat kunnalliselle eläkelaitokselle ennakkoon eläkeetuuksien maksamiseen tarvittavan määrän. Toteutuneiden kustannusten määrän ylittäessä tai alittaessa arvioidun määrän erotus otetaan jälkikäteen huomioon korjauseränä. Valtiokonttori maksaa työnantajan eläkemaksusta kunnalliselle eläkelaitokselle korvauksen valtion eläkelain 143 :ssä säädettyjen tehtävien hoitamisesta. Myös Kansaneläkelaitos maksaa henkilöstönsä eläketurvan hoitamisesta kunnalliselle eläkelaitokselle korvauksen. Valtiovarainministeriö vahvistaa Valtiokonttorin ja Kansaneläkelaitoksen kunnalliselle eläkelaitokselle ennakkomaksuna maksettavan korvauksen euromääräisen suuruuden. Kunnallinen eläkelaitos esittää valtiovarainministeriölle laskelman korvauksen suuruudesta. Korvauksen määrä lasketaan valtion maksuperustelain (150/1992) 6 :ssä tarkoitettua omakustannusarvoa vastaavasti. Korvaus maksetaan tasasuurina erinä kuukausittain kyseisen vuoden kustannusten määrää koskevan etukäteen tehtävän arvion perusteella. Toteutuneiden kustannusten määrän ylittäessä tai alittaessa arvioidun määrän erotus otetaan jälkikäteen huomioon korjauseränä. Valtiovarainministeriö ja Kansaneläkelaitos arvioivat viiden vuoden välein eläkkeiden hoidon kustannustehokkuudelle ja laatutasolle asetettujen tavoitteiden toteutumista. Tätä tarkoitusta varten kunnallisen eläkelaitoksen on toimitettava mainituille tahoille riittävät tiedot. Valtioneuvoston asetuksella säädetään tarkemmin valtion ja Kansaneläkelaitoksen henkilöstön eläkkeiden maksamiseen tarvittavien varojen siirrosta ja kustannusten korvaamisesta kunnalliselle eläkelaitokselle. 141a Yhteistyöneuvottelukunta Kunnallisen eläkelaitoksen yhteydessä on yhteistyöneuvottelukunta, jonka tehtävänä on seurata valtion, Kansaneläkelaitoksen ja evankelis-luterilaisen kirkon eläkejärjestelmien mukaisen eläketurvan toimeenpanoa kunnallisessa eläkelaitoksessa sekä edistää tiedonkulkua neuvottelukunnassa edustettujen tahojen välillä. Neuvottelukunta käsittelee eläketurvan toimeenpanon kehittämissuuntia ja toimintalinjoja ja se voi tehdä esityksiä tulevista tavoitteista ja toiminnan kehittämisestä. Neuvottelukunnassa on puheenjohtaja ja enintään yhdeksän muuta jäsentä. Valtiovarainministeriö määrää jäsenet neljäksi vuodeksi kerrallaan. Jäsenistä kaksi edustaa valtiovarainministeriötä, kaksi kunnallista eläkelaitosta, kaksi Valtiokonttoria, kaksi valtion eläkelain piiriin kuuluvia työnantajia ja yksi Kansaneläkelaitosta ja yksi kirkon keskusrahastoa. Valtiovarainministeriö määrää yhden jäsenistä puheenjohtajaksi. 144 Eläkelaitoksen oikeus saada tietoja Kunnallisella eläkelaitoksella ja tämän lain mukaisella muutoksenhakuelimellä on oikeus salassapitosäännösten ja muiden tiedonsaantia koskevien rajoitusten estämättä saada: 1) lakisääteistä vakuutusta toimeenpanevalta vakuutus- ja eläkelaitokselta, viranomaiselta ja muulta taholta, johon viranomaisten toiminnan julkisuudesta annettua lakia (621/1999) sovelletaan, sekä yksityiseltä työnantajalta tiedot, jotka ovat välttämättömiä eläketurvan järjestämistä ja käsiteltävänä olevan eläkeasian ratkaisemista varten tai jotka muuten ovat välttämättömiä tässä laissa, EU:n sosiaaliturvan perusasetuksessa tai EU:n sosiaaliturvan täytäntöönpanoasetuksessa säädettyjen taikka sosiaaliturvasopimuksessa määrättyjen tehtävien toimeenpanossa;
3446 N:o 1092 148 Eläkelaitoksen oikeus antaa tietoja Kunnallisella eläkelaitoksella on oikeus sen lisäksi, mitä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa säädetään, salassapitosäännösten ja muiden tiedonsaantia koskevien rajoitusten estämättä antaa tämän lain ja valtion eläkelain toimeenpanoon perustuvia tietoja: 1) asianomaiselle viranomaiselle ja toimielimelle ne tiedot, jotka ovat välttämättömiä EU:n sosiaaliturvan perusasetuksen tai sosiaaliturvasopimuksen mukaisten tehtävien toimeenpanossa; 149 Tekninen käyttöyhteys Kunnallisella eläkelaitoksella on sen lisäksi, mitä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 29 :n 3 momentissa säädetään, oikeus avata tekninen käyttöyhteys: 2) EU:n sosiaaliturvan perusasetuksen tai sosiaaliturvasopimuksen mukaisten tehtävien toimeenpanosta huolehtivalle viranomaiselle sellaisiin tietoihin, joita sillä on 148 :n 1 momentin 1 kohdan mukaan oikeus saada; Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2011. Tämän lain 1 :n 3 momentti, 137 :n 3 momentti, 137 b ja 141 a tulevat kuitenkin voimaan 1 päivänä tammikuuta 2012. Edellä 137 b :n 2 momentissa säädetyn korvauksen lisäksi Kansaneläkelaitos suorittaa kunnalliselle eläkelaitokselle vuonna 2012 korvauksen ennen tämän lain voimaantuloa syntyneistä sellaisista kustannuksista, jotka kunnalliselle eläkelaitokselle aiheutuvat tällä lailla säädetystä Kansaneläkelaitoksen henkilöstön eläketurvan toimeenpanotehtävien siirtämisestä. Korvaus lasketaan omakustannusarvoa vastaavasti siten kuin 137 b :n 2 momentissa säädetään. Lisäksi Kansaneläkelaitos suorittaa korvauksen sellaisista sen henkilöstön eläketurvan toimeenpanoon käytettävistä aiemmin hankituista tietojärjestelmistä, joiden hankintameno ei enää miltään osin sisälly 137 b :n 2 momentissa tarkoitettuun omakustannusarvolaskelmaan. Korvausten suuruuden perusteet ja maksuajankohdat säädetään valtioneuvoston asetuksella. Tilanteissa, joissa henkilöön sovelletaan EU:n sosiaaliturvan perusasetuksen 90 artiklan mukaan sosiaaliturvajärjestelmien soveltamisesta yhteisön alueella liikkuviin palkattuihin työntekijöihin, itsenäisiin ammatinharjoittajiin ja heidän perheenjäseniinsä annettua neuvoston asetusta (ETY) N:o 1408/71, sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä. Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Helsingissä 10 päivänä joulukuuta 2010 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Hallinto- ja kuntaministeri Tapani Tölli
3447 N:o 1093 Laki valtion eläkelain muuttamisesta Annettu Helsingissä 10 päivänä joulukuuta 2010 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan valtion eläkelain (1295/2006) 2 :n 9 kohdan suomenkielinen sanamuoto ja 10 kohta, 4 :n 4 kohta, 126 :n 11 ja 13 kohta, 150 :n 1 momentti, 158 :n 1 kohta ja 161 :n 1 momentin 2 kohta, sellaisina kuin niistä ovat 150 :n 1 momentti, 158 :n 1 kohta ja 161 :n 1 momentin 2 kohta laissa 468/2010, sekä lisätään 2 :ään uusi 11 kohta seuraavasti: 2 Yleiset määritelmät Tässä laissa tarkoitetaan: 9) tulevalla ajalla sen vuoden alun, jona työkyvyttömyys alkaa ja työntekijän 63 vuoden iän tai tätä alemman eläke- tai eroamisiän täyttämiskuukauden viimeisen päivän välistä aikaa; 10) EU:n sosiaaliturvan perusasetuksella sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisesta annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 883/2004 ja EU:n sosiaaliturvan täytäntöönpanoasetuksella sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisesta annetun asetuksen (EY) N:o 883/2004 täytäntöönpanomenettelystä annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 987/2009; 11) EU- ja ETA-maalla maata, jossa sovelletaan EU:n sosiaaliturvan perusasetusta tai sosiaaliturvajärjestelmien soveltamisesta yhteisön alueella liikkuviin palkattuihin työntekijöihin, itsenäisiin ammatinharjoittajiin ja heidän perheenjäseniinsä annettua neuvoston asetusta (ETY) N:o 1408/71. 4 Lain soveltamisalan rajoitukset Palveluksesta karttuu eläkettä tämän lain mukaisesti. Tämä laki ei kuitenkaan koske: 4) EU:n sosiaaliturvan perusasetuksen II osaston 11 artiklan 3 kohdan b-alakohdan mukaista virkamiestä eikä sellaisena pidettävää tämän lain mukaiseen palvelukseen Euroopan unionin, Euroopan talousalueen tai Sveitsin alueelle otetun muun kuin Suomen, Euroopan unionin tai Euroopan talousalueen valtion taikka Sveitsin kansalaisen tai Euroopan unionin alueella laillisesti asuvan kolmannen maan kansalaisen palvelusta; 126 Eläkkeen maksamisjärjestys Jos eläke on maksettava muulle kuin eläkkeensaajalle itselleen tämän tai muun lain perusteella, ja kahdella tai useammalla viranomaisella, kunnalla, laitoksella tai toimielimellä taikka muulla taholla on oikeus siihen, eläke maksetaan seuraavassa järjestyksessä: HE 118/2010 StVM 21/2010 EV 144/2010
3448 N:o 1093 11) EU- tai ETA-maan laitokselle eläkkeen aiheeton maksu EU:n sosiaaliturvan täytäntöönpanoasetuksen 72 artiklan 2 kohdan mukaan; 13) EU- tai ETA-maan laitokselle muun etuuden kuin eläkkeen aiheeton maksu EU:n sosiaaliturvan täytäntöönpanoasetuksen 72 artiklan 1 ja 3 kohdan mukaan; 150 Oikeus saada tietoja asian ratkaisemiseksi ja lakisääteisten tehtävien toimeenpanemiseksi Valtiokonttorilla, kunnallisella eläkelaitoksella ja tämän lain mukaisella muutoksenhakuelimellä on oikeus salassapitosäännösten ja muiden tiedon saantia koskevien rajoitusten estämättä saada työnantajalta, lakisääteistä vakuutusta toimeenpanevalta vakuutus- ja eläkelaitokselta, viranomaiselta ja muulta taholta, johon julkisuuslakia sovelletaan, tiedot, jotka ovat välttämättömiä käsiteltävänä olevan eläke- tai etuusasian ratkaisemista varten tai jotka muuten ovat välttämättömiä tässä laissa, EU:n sosiaaliturvan perusasetuksessa tai EU:n sosiaaliturvan täytäntöönpanoasetuksessa taikka sosiaaliturvasopimuksessa säädettyjen tehtävien toimeenpanossa. 158 Tietojen antaminen viranomaisille ja luottotietotoimintaa harjoittavalle rekisterinpitäjälle Valtiokonttorilla ja kunnallisella eläkelaitoksella on oikeus sen lisäksi, mitä julkisuuslaissa säädetään, salassapitosäännösten ja muiden tiedon saantia koskevien rajoitusten estämättä antaa tämän lain toimeenpanoon perustuvia tietoja seuraavasti: 1) asianomaiselle viranomaiselle ja toimielimelle ne tiedot, jotka ovat välttämättömiä EU:n sosiaaliturvan perusasetuksen tai sosiaaliturvasopimuksen mukaisten tehtävien toimeenpanossa; 161 Tietojen antaminen teknisen käyttöyhteyden avulla Valtiokonttorilla on oikeus avata tekninen käyttöyhteys sen lisäksi, mitä tietojen antamisesta teknisellä käyttöyhteydellä säädetään julkisuuslain 29 :n 3 momentissa: 2) EU:n sosiaaliturvan perusasetuksen tai sosiaaliturvasopimuksen mukaisten tehtävien toimeenpanosta huolehtivalle viranomaiselle sellaisiin tietoihin, jotka sillä on 158 :n 1 kohdan mukaan oikeus saada; Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2011. Tilanteissa, joissa henkilöön sovelletaan EU:n sosiaaliturvan perusasetuksen 90 artiklan mukaan sosiaaliturvajärjestelmien soveltamisesta yhteisön alueella liikkuviin palkattuihin työntekijöihin, itsenäisiin ammatinharjoittajiin ja heidän perheenjäseniinsä annettua neuvoston asetusta (ETY) N:o 1408/71, sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä. Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Helsingissä 10 päivänä joulukuuta 2010 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Hallinto- ja kuntaministeri Tapani Tölli
3449 N:o 1094 Laki Kansaneläkelaitoksesta annetun lain 13 ja 14 :n muuttamisesta Annettu Helsingissä 10 päivänä joulukuuta 2010 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan Kansaneläkelaitoksesta annetun lain (731/2001) 13 ja 14 :n 4 momentti, sellaisina kuin ne ovat laissa 1342/2007, seuraavasti: 13 Kansaneläkelaitoksen henkilöstön eläketurva Kansaneläkelaitoksen henkilöstön eläketurva määräytyy samoin kuin valtion eläkelaissa (1295/2006) ja valtion eläkelain voimaanpanosta annetussa laissa (1296/2006) säädetään valtion henkilöstöstä. Kansaneläkelaitoksen henkilöstön eläketurvan toimeenpanosta huolehtii kunnallinen eläkelaitos. Eläkeasioiden käsittelyssä ja muutoksenhaussa noudatetaan, mitä kunnallisessa eläkelaissa (549/2003) säädetään. Kansaneläkelaitoksen henkilöstön eläketurvan hoito ja rahoitus kustannetaan Kansaneläkelaitoksen varoista. 14 Työntekijän eläkemaksu Työntekijän eläkemaksua koskevan muutoksenhaun osalta noudatetaan soveltuvin osin, mitä muutoksenhausta eläkepäätökseen kunnallisessa eläkelaissa säädetään. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2012. Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Helsingissä 10 päivänä joulukuuta 2010 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Hallinto- ja kuntaministeri Tapani Tölli HE 118/2010 StVM 21/2010 EV 144/2010 2 /149
3450 N:o 1095 Laki kotikuntalain muuttamisesta Annettu Helsingissä 10 päivänä joulukuuta 2010 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kotikuntalain (201/1994) 1 :n 2 momentti, 7 :n 2 ja 4 momentti, 7 b, 7 e, 9, 11 ja 15, 16 :n 2 momentti, 17 :n 2 momentti, 18 ja 19, sellaisina kuin niistä ovat 1 :n 2 momentti laissa 219/2003, 7 b laeissa 624/2004 ja 1012/2007, 7 e laeissa 624/2004 ja 957/2006, 9 laeissa 1650/1995, 624/2004 ja 1012/2007 sekä 18 ja 19 osaksi laissa 1650/1995, sekä lisätään lakiin uusi 9 a seuraavasti: 1 Soveltamisala Tämän lain mukaan määräytynyt kotikunta ja siellä oleva asuinpaikka sekä ulkomailla vakinaisesti asuvan Suomen kansalaisen väestökirjanpitokunta merkitään väestötietojärjestelmästä ja Väestörekisterikeskuksen varmennepalveluista annetussa laissa (661/2009) tarkoitettuun väestötietojärjestelmään. Väestötietojärjestelmään merkitään myös henkilön ilmoittama tilapäinen asuinpaikka. 7 Muuttajan ilmoitusvelvollisuus Edellä 1 momentissa tarkoitettu henkilö on lisäksi velvollinen antamaan itsestään maistraatille kotikunnan ja siellä olevan asuinpaikan määräytymistä varten tarvittavia lisätietoja. Velvollisuudesta ilmoittaa henkilö- ja perhesuhdetietoja väestötietojärjestelmään säädetään väestötietojärjestelmästä ja Väestörekisterikeskuksen varmennepalveluista annetussa laissa. 7b Ilmoituksen vastaanottava maistraatti Muutto- ja maastamuuttoilmoituksen voi ottaa vastaan mikä tahansa maistraatti. Valtiovarainministeriön asetuksella voidaan antaa tarkemmat säännökset muutto- ja maastamuuttoilmoitusten vastaanottamiseen liittyvien tehtävien jakamisesta maistraattien kesken. 7e Muutto- ja maastamuuttoilmoituksen vastaanottamiseen liittyvät tehtävät Ilmoituksen vastaanottajan on tarkistettava, että ilmoitus sisältää 7 a :n 3 5 momentissa tarkoitetut tiedot. Jos ilmoitus tehdään puhelimitse, ilmoituksen vastaanottajan on lisäksi huolehdittava siitä, että ilmoitus täyttää 7 a :n 2 momentissa säädetyt edelly- HE 180/2010 HaVM 18/2010 EV 176/2010
N:o 1095 3451 tykset. Jos ilmoituksen vastaanottaja on muu kuin maistraatti, sen on toimitettava ilmoituksen sisältämät tiedot viivytyksettä 9 :n 4 momentissa tarkoitetulle maistraatille. Ilmoitus, jonka on ottanut vastaan muu viranomainen tai yhteisö kuin maistraatti, katsotaan tehdyksi 7 :ssä säädetyssä määräajassa, jos se on otettu vastaan määräajan kuluessa. 9 Kotikuntaa ja väestökirjanpitokuntaa koskevan merkinnän tekeminen Kun 7 :ssä tarkoitettu ilmoitus on tullut maistraatille, sen on tehtävä väestötietojärjestelmään ilmoituksen mukainen merkintä kotikunnasta ja siellä olevasta asuinpaikasta tai tilapäisestä asuinpaikasta taikka merkittävä Suomen kansalaiselle väestökirjanpitokunta ulkomaille tapahtuneen vakinaisen muuton perusteella. Merkintää ei kuitenkaan saa tehdä, jos ilmoitus on ilmeisesti tosiasioiden vastainen tai puutteellinen taikka muuten sellainen, ettei sen perusteella voi tehdä luotettavaa merkintää. Merkintä on tehtävä tai tarvittavat lisäselvitykset pyydettävä kolmen arkipäivän kuluessa ilmoituksen saapumisesta. Jos henkilöllä ei ole asuntoa, hänet merkitään väestötietojärjestelmään kunnassa vailla vakinaista asuntoa olevaksi. Jos asuinpaikan osoitetta ei voida pitää luotettavana, väestötietojärjestelmään voidaan merkitä vain kotikunta. Jos maistraatti on saanut muulta kuin henkilöltä itseltään kotikunnan tai siellä olevan asuinpaikan muuttumista koskevan tiedon taikka tiedon vakinaisesta muutosta ulkomaille, se voi tehdä tämän tiedon mukaisen merkinnän väestötietojärjestelmään, jos on ilmeistä, että tietoa voidaan pitää luotettavana. Merkintä väestökirjanpitokunnasta 6 a :n 2 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa tehdään, kun henkilön tiedot merkitään ensimmäisen kerran väestötietojärjestelmään. Ilmoituksen johdosta tarvittavat merkinnät väestötietojärjestelmään voi tehdä mikä tahansa maistraatti. Merkinnän tekemiseen liittyvät tehtävät voidaan jakaa maistraattien kesken, jos se on tarpeen toiminnan tehostamiseksi tai alueellisesti tasapainoisen työnjaon aikaansaamiseksi maistraateissa. Tarkemmat säännökset tehtävien jakamisesta annetaan valtiovarainministeriön asetuksella. Merkinnän tehnyt maistraatti vastaa tekemästään merkinnästä. 9a Kotikunnassa olevaa asuinpaikkaa koskeva merkintä eräissä tapauksissa Muuttoilmoituksen johdosta tarvittavat merkinnät väestötietojärjestelmään voidaan tehdä suoraan ilmoituksen perusteella, jos ilmoitus koskee muuttoa asuinpaikasta toiseen samassa kunnassa. Edellytyksenä on kuitenkin, että merkintä voidaan tehdä ilman lisäselvityksiä ja tietojen virheetön rekisteröityminen voidaan varmistaa teknisin tarkistuksin. Merkinnässä mahdollisesti olevan asiatai kirjoitusvirheen korjaamisesta vastaa se maistraatti, jonka toimialueella ilmoituksen tehneen asuinpaikka on. Virheen korjaamiseen liittyvät tehtävät voidaan kuitenkin siirtää toiselle maistraatille, jos se on tarpeen toiminnan tehostamiseksi tai alueellisesti tasapainoisen työnjaon aikaansaamiseksi maistraateissa. Tarkemmat säännökset tehtävien siirtämisestä annetaan valtiovarainministeriön asetuksella. 11 Kotikuntamerkinnästä ilmoittaminen Jos maistraatin tekemä kotikuntaa tai siellä olevaa asuinpaikkaa koskeva merkintä poikkeaa asianomaisen henkilön ilmoittamasta tai jos merkintä on tehty muulta kuin muuttajalta tai hänen perheenjäseneltään saatujen tietojen perusteella, maistraatin on ilmoitettava asianomaiselle merkinnästä ja siitä, kuinka siinä mahdollisesti oleva asia- tai kirjoitusvirhe voidaan korjata. 15 Kuuleminen Jos ilmoituksen muutosta on tehnyt alle 15-vuotias lapsi, maistraatin on varattava lapsen huoltajille tilaisuus antaa määräajassa selvitys ilmoituksen johdosta. Jos ilmoituksen on tehnyt 15 17-vuotias henkilö, maistraa-
3452 N:o 1095 tin on tarvittaessa varattava hänen huoltajilleen tilaisuus antaa määräajassa selvitys ilmoituksen johdosta. Ennen kuin maistraatti määrää maksettavaksi ilmoitusrikemaksun, sen on varattava asianomaiselle henkilölle tilaisuus antaa määräajassa selvitys asiasta. 16 Asiavirheen korjaus Jos maistraatti korjaa virheen omasta aloitteestaan asianomaisen henkilön käsityksen vastaisesti tai ei hyväksy hänen tekemäänsä vaatimusta virheen korjauksesta, sen on pyynnöstä annettava asiasta kirjallinen päätös muutoksenhakuosoituksineen. 17 Kirjoitusvirheen korjaus Maistraatin on ilmoitettava omasta aloitteestaan tekemästään korjauksesta asianomaiselle henkilölle. 18 Muutoksenhaku maistraatin ratkaisuun Asianomainen henkilö saa hakea muutosta maistraatin ratkaisuun uhkasakkoa, ilmoitusrikemaksun määräämistä sekä kotikuntaa ja väestökirjanpitokuntaa koskevan merkinnän korjausta koskevassa asiassa valittamalla siitä siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään. Kirjoitusvirheen korjausta koskevaan maistraatin ratkaisuun, jolla ei ole hyväksytty virheen korjausta koskevaa vaatimusta, ei kuitenkaan saa hakea muutosta valittamalla. 19 Muutoksenhaku hallinto-oikeuden päätökseen Asianomainen henkilö saa hakea muutosta hallinto-oikeuden 18 :n nojalla antamaan päätökseen valittamalla siitä korkeimmalle hallinto-oikeudelle siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään. Kotikunnassa olevaa asuinpaikkaa tai väestökirjanpitokuntaa koskevaan hallinto-oikeuden päätökseen ei kuitenkaan saa hakea muutosta valittamalla. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2011. Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Helsingissä 10 päivänä joulukuuta 2010 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Hallinto- ja kuntaministeri Tapani Tölli
3453 N:o 1096 Laki julkisen hallinnon yhteispalvelusta annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 10 päivänä joulukuuta 2010 Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään julkisen hallinnon yhteispalvelusta annetun lain (223/2007) 8 :ään uusi 3 momentti ja lakiin uusi 10 a seuraavasti: 8 Yhteispalvelusopimus ja sen sisältö Yhteispalvelusopimuksista on pidettävä rekisteriä, johon talletetaan tiedot sopimuksen osapuolista, yhteispalvelupisteen sijaintipaikasta, sen palveluvalikoimasta ja sopimuksen voimassaoloajasta sekä muut vastaavat sopimusten seurannan edellyttämät tiedot. Rekisterinpitäjänä toimivasta aluehallintovirastosta säädetään valtioneuvoston asetuksella. Yhteispalvelun toimeksisaajan on ilmoitettava aluehallintovirastolle tiedot yhteispalvelusopimuksen tekemisestä, muuttamisesta ja päättymisestä kuukauden kuluessa edellä mainitusta tapahtumasta. 10a Viranomaisten tehtävät Valtiovarainministeriön tehtävänä on johtaa yhteispalvelun valtakunnallista kehittämistä ja sovittaa yhteen viranomaisten yhteispalvelua koskevia toimenpiteitä. Maakunnan liittojen yhteispalvelua koskevista tehtävistä säädetään alueiden kehittämisestä annetussa laissa (1651/2009). Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä helmikuuta 2011. Tämän lain voimaan tullessa voimassa olevista yhteispalvelusopimuksista toimeksisaajan on ilmoitettava 8 :n 3 momentissa tarkoitetut tiedot aluehallintovirastolle kolmen kuukauden kuluessa tämän lain voimaantulosta. Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin. Helsingissä 10 päivänä joulukuuta 2010 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN HE 230/2010 HaVM 21/2010 EV 207/2010 Hallinto- ja kuntaministeri Tapani Tölli
3454 N:o 1097 Laki veroasioissa annettavaa keskinäistä virka-apua koskevan yleissopimuksen muuttamisesta tehdyn pöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta Annettu Helsingissä 10 päivänä joulukuuta 2010 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 Veroasioissa annettavaa keskinäistä virkaapua koskevan yleissopimuksen muuttamisesta Pariisissa 27 päivänä toukokuuta 2010 tehdyn pöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset ovat lakina voimassa sellaisina kuin Suomi on niihin sitoutunut. 2 Tarkempia säännöksiä tämän lain täytäntöönpanosta voidaan antaa valtioneuvoston asetuksella. 3 Tämän lain voimaantulosta säädetään tasavallan presidentin asetuksella. Helsingissä 10 päivänä joulukuuta 2010 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Valtiovarainministeri Jyrki Katainen HE 209/2010 VaVM 41/2010 EV 203/2010
3455 N:o 1098 Maa- ja metsätalousministeriön asetus maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen suoritteista perittävistä maksuista Annettu Helsingissä 10 päivänä joulukuuta 2010 Maa- ja metsätalousministeriön päätöksen mukaisesti säädetään valtion maksuperustelain (150/1992) 8 :n, sellaisena kuin se on laissa 348/1994, ja viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999) 34 :n, sellaisena kuin se on laissa 495/2005, nojalla: 1 Maksullinen julkisoikeudellinen suorite Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus perii valtion maksuperustelain (150/1992) 6 :n mukaisesti suoritteen omakustannusarvon mukaan määräytyvän kiinteän hinnan elintarvikekuljetusvälineiden ATP-todistuksista. Todistuksen hinta on 100 euroa. 2 Maksulliset liiketaloudelliset suoritteet Valtion maksuperustelain 7 :ssä tarkoitettuja muita suoritteita, jotka maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus hinnoittelee liiketaloudellisin perustein, ovat: 1) tilaustutkimukset ja tutkimusaineistot; 2) analyysipalvelut; 3) koestus-, testaus- ja tarkastuspalvelut; 4) valiotaimituotanto; 5) kotieläinten lisääntymispalvelut; 6) julkaisumyynti- ja tiedonvälityspalvelut; 7) koulutus- ja kurssipalvelut; 8) asiantuntija- ja neuvontapalvelut; 9) puunmyynti; 10) kiinteistönhoitopalvelut sekä muut toimitiloihin ja alueisiin liittyvät korjaus- ja kunnossapitopalvelut, 11) peltoviljelypalvelut, ja 12) muut tilatut erityispalvelut ja suoritteet. 3 Julkisuuslain perusteella annettavat suoritteet Viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999) 34 :n 2 momentissa tarkoitetuista tiedon esille hakemisesta sekä saman lain 34 :n 3 momentissa tarkoitettujen kopioiden ja tulosteiden antamisesta perittävistä maksuista päättää maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus ottaen huomioon, mitä sanotun lain 34 :ssä säädetään. 4 Voimaantulo Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2011 ja se on voimassa 31 päivään joulukuuta 2013.
3456 SDK/SÄHKÖINEN PAINOS Tämän asetuksen mukaisia maksuja peritään sen voimassaoloaikana tilatuista suoritteista. Helsingissä 10 päivänä joulukuuta 2010 N:o 1098 Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila Vanhempi hallitussihteeri Jukka Ränkimies JULKAISIJA: OIKEUSMINISTERIÖ N:o 1091 1098, 2 arkkia EDITA PRIMA OY, HELSINKI 2010 EDITA PUBLISHING OY, PÄÄTOIMITTAJA JARI LINHALA ISSN 1455-8904