Häme Ympäristö ja luonnonvarat Ympäristöyksikkö PÄÄTÖS PILAANTUNEEN MAAPERÄN PUHDISTAMISESTA Dnro HAMELY/25/2017 Annettu julkipanon jälkeen 7.3.2017 ASIA Päätös pilaantuneen maaperän puhdistamisesta ympäristönsuojelulain (527/2014) 136 :n mukaisen ilmoituksen johdosta ILMOITTAJA Stora Enso Oyj Kanavaranta 1 PL 309 00101 Helsinki Y-tunnus: 1039050-8 PILAANTUNEEN ALUEEN SIJAINTI KIINTEISTÖN OMISTAJA Tornatorin lankarullatehtaan alue Wolter Ramsayn katu 1 Kunta: Lahti Kaupunginosa: Hennala Kiinteistörekisteritunnus: 398-27-52-2 Stora Enso Oyj VIREILLETULOPERUSTE VIREILLETULO 3.2.2017 MAKSU 1 210 Ympäristönsuojelulaki 136 HÄMEEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Käyntiosoitteet: Kirjaamo: Kirkkokatu 12, Lahti PL 29, 15141 Lahti Birger Jaarlin katu 15, Hämeenlinna kirjaamo.hame@ely-keskus.fi
YMPÄRISTÖSUHTEET JA MAANKÄYTTÖ Puhdistettava alue sijaitsee Lahden Hennalassa, Tornatorin asuinalueella osoitteessa Wolter Ramsayn katu 1. Kiinteistöllä sijainneet vanhat teollisuusrakennukset on purettu. Kiinteistö muuttuu asuinkäyttöön ja sille on kaavoitettu kerrostaloja. Alueelle on tehty asemakaavaluonnos, jossa kiinteistö on merkitty asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi (AL), asumista palvelevaksi korttelialueeksi (AH) ja autopaikkojen korttelialueeksi (LPA). Kohde rajoittuu pohjois- ja luoteissuunnassa rata-alueeseen. Kohteen etelä- ja länsi- ja itäpuolella on pääasiassa katu- ja asuinalueita. Kiinteistö sijaitsee Lahden (0439801) vedenhankintaan soveltuvalla pohjavesialueella, ei kuitenkaan pohjaveden varsinaisella muodostumisalueella. Tiedot kohteen naapurikiinteistöistä on esitetty ilmoituksessa. PILAANTUMISEN AIHEUTTANEET TOIMINNAT JA AINEET TUTKIMUSTULOKSET Alueella on ollut teollista toimintaa 1800-luvulta lähtien. Kiinteistöllä aiemmin sijainneen ja nyttemmin puretun lankarullatehtaan perusti 1887 tehtailija Wolter Ramsay. Lankarullatehdas toimi vuoteen 1960 asti. Aikojen kuluessa kiinteistön rakennuksia on lisätty ja purettu moneen kertaan. Kiinteistön pihalla on sekalainen täyttömaakerros, jonka seassa on purku- ja rakennusjätettä. Lankarullatehtaan toiminnan loputtua kiinteistöllä on toiminut vuokralaisina useita toiminnanharjoittajia. Kiinteistön maaperä on pilaantunut alueen teollisen toiminnan ja täyttömaan seassa olevien jäteainesten seurauksena vuosien kuluessa. Maaperä on pilaantunut pääasiassa PAH-yhdisteillä, raskasmetalleilla ja öljyllä. Pilaantunutta maata on arviolta yhteensä noin 965 t yhteensä noin 710 m 2 :n alueella. Tehdyt maaperän pilaantuneisuustutkimukset ja niiden tulokset on esitetty ilmoituksen liitteenä olevissa asiakirjoissa Maaperän pilaantuneisuuden tutkimusraportti, Lahden Tornatorin lankarullatehdas, Sito Oy, 23.12.2016 ja Pilaantuneen maaperän kunnostuksen yleissuunnitelma, Vanhan Tornatorin lankarullatehtaan kiinteistö, Sito Oy, 3.2.2017. Maaperätutkimusten mukaan maaperä on pilaantunut öljysäiliön alueella noin kahden metrin syvyyteen öljyhiilivedyillä (pinta-ala 15 m 2 ), kaapelikaivannon alueella maan pintakerroksessa puolen metrin syvyyteen kuparilla ja syanidilla (pinta-ala 130 m 2 ), puretun tehdasrakennuksen nurkalla putkistojen luona sinkillä maan pintakerroksessa (pinta-ala 125 m 2 ) ja piha-alueella noin metrin syvyyteen PAH-yhdisteillä (pinta-ala 440 m 2 ). Entisessä pajarakennuksessa sijainneen öljysäiliön alapuolisessa maaperässä öljyhiilivetyjen keskitisleiden (>C 10 -C 21 ) pitoisuus oli laboratoriotutkimusten mukaan enimmillään 920 mg/kg, mikä ylittää maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista annetun valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaisen alemman ohjearvon. Kaapelikaivannon alueella maaperän kuparipitoisuus on laboratoriotutkimusten mukaan 780 mg/kg ja syanidipitoisuus 120 mg/kg, mitkä ylittävät asetuksen (214/2007) mukaiset ylemmät ohjearvot. 2
Sinkkialueella maaperän sinkkipitoisuus on 440 mg/kg syvyydellä 0,3 0,6 m maanpinnasta. Tämä ylittää valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaisen ylemmän ohjearvon. Piha-alueen maaperässä on PAH-yhdisteitä laboratoriotutkimusten mukaan enimmillään 180 mg/kg (PAH-yhdisteiden summa), mikä ylittää valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaisen ylemmän ohjearvon. Maaperän bentso(a)antraseenin pitoisuus, fenantreenin pitoisuus ja fluoranteenin pitoisuus ylittävät ylemmän ohjearvon sekä bentso(a)pyreenin ja bentso(k)fluoranteenin pitoisuus alemman ohjearvon. Alueen maaperässä on todettu lisäksi valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaisen kynnysarvon ylittäviä pitoisuuksia antraseenia, kadmiumia ja antimonia. Maa-aineksen arseenipitoisuus on kiinteistöllä Lahden alueen taustapitoisuuden tasolla. Alueen maaperän pintaosassa on noin 0,5 1,5 metrin paksuinen hiekkainen täyttömaakerros. Alueen perusmaa on hiekkaa. Täyttömaan seassa on täytön pintaosassa jonkin verran tiiltä, lasia ja metallia. RISKINARVIO JA ARVIO PUHDISTUSTARPEESTA Ilmoitukseen sisältyy lyhyt puhdistustarpeenarvio, jossa on käytetty apuna asetuksen (214/2007) mukaisia ohjearvoja. Puhdistustarpeen arvioinnin mukaan maaperä on pilaantunut ja sen kunnostus on tarpeen, koska alue muuttuu asuinkäyttöön. PUHDISTUKSEN TAVOITETASO PUHDISTUSSUUNNITELMA Puhdistusmenetelmä Maaperän puhdistuksen tavoitetasoksi esitetään tulevaan maankäyttöön perustuen valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaisia alempia ohjearvoja seuraavasti: Haitta-aine Pitoisuus Öljyhiilivedyt C 10 -C 21 300 mg/kg Syanidi 10 Kupari 150 Sinkki 250 PAH-yhdisteet yhteensä 30 Bentso(a)antraseeni 5 Bentso(a)pyreeni 2 Bentso(k)fluoranteeni 5 Fenantreeni 5 Fluoranteeni 5 Maaperän puhdistussuunnitelma on esitetty ilmoituksen liitteenä olevassa suunnitelmassa Pilaantuneen maaperän kunnostuksen yleissuunnitelma, Vanhan Tornatorin lankarullatehtaan kiinteistö, Sito Oy, 3.2.2017. 3
Maaperä puhdistetaan massanvaihdolla. Massanvaihto on arvioitu kestävimmäksi ja kustannustehokkaimmaksi ratkaisuksi pilaantuneen maan määrä, sijainti ja erilaiset haitta-aineet huomioon ottaen. Kohteesta poistetaan kaivamalla maa-aines, jonka haita-ainepitoisuudet ylittävät hyväksyttävät enimmäispitoisuudet. Kaivinkoneella kaivetusta maasta poistetaan seulomalla isot kivet ja pilaantunut maa kuljetetaan asianmukaisen luvan omaavaan vastaanottopaikkaan. Kaivun jälkeen kaivannot muotoillaan tai täytetään ja alue viimeistellään tilaajan ohjeiden mukaisesti. Maa-aines erotellaan kaivuvaiheessa eritasoisesti pilaantuneisiin maihin. Öljyistä maata, jonka haitta-ainepitoisuus ylittää alemman ohjearvon on arviolta 50 tonnia. PAH-pitoista pilaantunutta maata on arviolta noin 750 tonnia, sinkillä voimakkaasti pilaantunutta maata on noin 120 tonnia ja kupari- tai syanidipitoista maata noin 45 tonnia. Kaivetun maa-aineksen hyödyntäminen kaivualueella Kaivantovesien käsittely Puhdistusaikataulu Suunnitelmassa ei esitetä kaivettujen maa-ainesten hyödyntämistä kohteessa. Pilaantunutta maata ei ole syvällä eikä pohjavesipinnan alapuolella. Näin ollen kaivu ei ulotu pohjavesipintaan eikä kaivantoihin arvion mukaan olettavasti kerry pilaantuneita vesiä. Jos kaivantoon kertyy pohjavettä, kaivantoa ei syvennetä. Mikäli alueen ulkopuolisia vesiä valuu kaivantoon, vesitilannetta hallitaan erilaisin kuivatusjärjestelyin ja ojituksin. Maaperän puhdistuksen esivalmistelut aloitetaan maalis-huhtikuussa ja kunnostustöiden on tarkoitus päättyä toukokuussa 2017. Aikaa massanvaihtoon kuluu arviolta 10 työpäivää. Puhdistustavoitteen toteaminen ja laadunvalvonta Kunnostustyötä ohjaa ja valvoo ympäristötekninen valvoja, jonka tehtäviin kuuluvat näytteenotot, kenttämittaukset ja havainnot, pois kuljetettavan ja hyötykäytettävän maa-aineksen sijoituskohteiden osoittaminen ja vastaanotosta sopiminen, massamäärien kirjanpito sekä yhteydenpito valvontaviranomaiseen. Valvoja ottaa yhteyttä valvontaviranomaiseen ja kunnostuksen tilaajaan, jos työn aikana ilmenee kunnostussuunnitelman, kunnostuksen toteutuksen tai työn laajuuden muutostarpeita. Jos massamäärät kasvavat huomattavasti oletetusta, ylityksistä ilmoitetaan kunnostuksesta vastaavalle. Valvojan yhteystiedot ja kunnostustyön aloitusajankohta ilmoitetaan valvontaviranomaiselle ennen töihin ryhtymistä. Kunnostustyön tilaaja tai tilaajan edustaja ilmoittaa osallistuvien tahojen yhteystiedot kunnostuksen osapuolille ennen töiden aloittamista. Maa-aines lajitellaan kaivuvaiheessa ympäristöteknisen valvojan ohjeiden mukaisesti vähintään pilaantumattomaan maa-ainekseen (pitoisuus alle kynnysarvon) ja pilaantuneeseen maa-ainekseen (pitoisuus yli alemman ohjearvon). Lajittelu voidaan tehdä tarkemmin, riippuen maa-aineksen vastaanottopaikoista ja pilaantumattoman maa-aineksen hyödyntämismahdollisuuksista. 4
Kaivumassoista ja kaivupohjasta otetuista näytteistä tutkitaan kokonaishiilivetypitoisuudet PetroFlag-analysaattorilla tai metallipitoisuudet XRFanalysaattorilla. Vähintään yksi kenttäanalyysin tulos varmennetaan rinnakkaismäärityksenä laboratoriossa. Analyyseissä käytetään akkreditoitua laboratoriota. Kunnostustyön valvoja pitää kunnostustyön aikana kirjaa pilaantuneen maan kuormista ja massamääristä ja kirjaa karttapohjalle näytteenottopisteet. Yhteenveto kirjanpidosta liitetään kohteen loppuraporttiin. Alueen kunnostus päättyy, kun kunnostustarvealueiden pilaantunut maa-aines on poistettu alueelta. Kunnostuksen lopputulos varmennetaan jäännöspitoisuusnäytteillä. Jokaisen kaivannon pohjalta otetaan vähintään yksi kokoomanäyte. Kaivannon seinämistä otetaan vähintään yksi edustava kokoomanäyte. Kaikki jäännöspitoisuusnäytteet analysoidaan laboratoriossa. Näytteistä analysoidaan kullakin kunnostusalueella maaperää pilannut haitta-aine. Kunnostuksen lopputulos esitetään loppuraportissa. Jos kunnostustavoitetta ei syystä tai toisesta saavuteta, selvitetään haitta-aine-pitoisuudet sekä niiden laajuus ja syvyys ja neuvotellaan jatkotoimenpiteistä (kunnostuksen jatko eri menetelmällä, eristysratkaisut, riskinarviointi) kunnostuksesta vastaavan ja viranomaisen kanssa. Kunnostustöiden päätyttyä tiedot työstä kootaan loppuraporttiin, joka toimitetaan tilaajalle, Hämeen ELY-keskukselle ja Lahden ympäristöpalveluille. Raportin tietoihin sisältyvät mm. tunnistetiedot, työn vastuuhenkilöt ja muut puhdistukseen osallistuneet tahot, laadunvarmistusmenetelmät, käsitellyt massat (määrä, alkuperä, pitoisuudet, sijoituspaikka ja -ajankohta), kohteeseen mahdollisesti jäävän haitta-ainepitoisen massan laatu ja sijainti, kunnostuksen toteutus, kunnostuksen aikataulu, maa-aineksen käsittelytiedot, massojen hyötykäyttö kohteessa, käyttörajoitukset, arvio tavoitteiden toteutumisesta, asiakirjojen säilytys, tiedot työskentelyolosuhteista sekä erityiset havainnot ja poikkeamat suunnitelmista ja syyt poikkeamiin. Ympäristövaikutukset ja haittojen ehkäisy Työmaa-alue aidataan ja merkitään selvästi ja ulkopuolisten pääsy työmaaalueelle estetään. Pilaantuneen maan kuljetusreitti valitaan niin, että kuormat ohjataan mahdollisimman lyhyttä reittiä pitkin katualueilta valtateille. Renkaat puhdistetaan tarvittaessa pesemällä tai esim. murskepatjalla ajamalla ennen kuin ajoneuvot poistuvat alueelta. Tarvittaessa lähialueen katuja puhdistetaan. Pilaantunutta maata tai jätettä sisältävät kuormat peitetään kuljetuksen ajaksi. Kuormat varustetaan asianmukaisilla siirtoasiakirjoilla. Esimerkki siirtoasiakirjasta liitetään kunnostuksen loppuraporttiin ja kunnostuksen valvoja säilyttää asiakirjoja 3 vuotta kunnostuksen päättymisestä. Työnaikaista pölyämistä estetään peittämällä välivarastokasat tarvittaessa ja kastelemalla kaivettavaa maata tarpeen mukaan niin, etteivät kaivumaat liety. Voimakkaalla tuulella ja sateella työt keskeytetään tarvittaessa. Kaivettua pilaantunutta maata ja jätettä ei välivarastoida kohteessa pitkiä aikoja, vaan se kuljetetaan sellaisenaan pois soveltuvaan vastaanottopaikkaan. Hetkellisesti varastointia voidaan joutua tekemään laboratoriomääritysten tai seulonnan tai välppäyksen ajan. Massoja voidaan varastoida tilapäisesti tähän 5
ILMOITUKSEN KÄSITTELY osoitettavalla alueella sen ajan, kun massat odottavat laboratorioanalyysien tuloksia, kuormausta, seulontaa tai välppäystä. Välivarastointi toteutetaan pilaantuneella alueella. tai jos se ei ole mahdollista, varmistetaan, ettei maaperä pilaannu välivarastoinnin seurauksena. Ilmoitus on lähetetty tiedoksi Lahden kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. HÄMEEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU 1. 2. Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on tarkastanut ilmoituksen ja hyväksyy siinä tarkoitetun alueen puhdistamisen ilmoituksessa esitetyllä tavalla ellei määräyksissä muutoin määrätä. Pilaantuneen maaperän puhdistustöiden käynnistämisestä on ilmoitettava etukäteen Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä Lahden ympäristöpalveluille. Samalla on ilmoitettava puhdistustyön valvojan ja urakoitsijan nimi ja yhteystiedot. Valvojan tulee vastata työn laadunvalvonnasta. Kiinteistön 398-27-52-2 maaperä on puhdistettava siten, että puhdistuksen jälkeen haitta-aineiden suurimmat sallitut pitoisuudet maaperässä ovat: Haitta-aine mg/kg Antimoni 10 Kupari 150 Sinkki 250 Kadmium 10 Syanidi 10 Öljyhiilivetyjen keskitisleet (>C 10 -C 21 ) 300 Antraseeni 5 Bentso(a)antraseeni 5 Bentso(a)pyreeni 2 Bentso(k)fluoranteeni 5 Fenantreeni 5 Fluoranteeni 5 PAH-yhdisteiden summa 30 3. 4. Kaivettavien, käsittelyyn toimitettavien ja maaperään jäävien maiden haittaainepitoisuudet (Sb, Cu, Zn, Cd, CN, öljyhiilivedyt ja PAH-yhdisteet) on varmistettava hyvin kyseistä aluetta ja sen maaperää edustavalla näytteenotolla ja luotettavalla analysoinnilla. Mittaukset, selvitykset ja tutkimukset on tehtävä pätevästi, luotettavasti ja tarkoituksenmukaisin menetelmin. Alueelta poistettavat maat on luokiteltava jätteenkäsittelyn ja käsittelypaikan edellyttämällä tavalla. 6
Poistettu maa-ainesjäte on luokiteltava valtioneuvoston asetuksen (179/2012, jäteasetus) mukaisesti vaaralliseksi jätteeksi, jos maa-aineksen haittaainepitoisuus ylittää vaarallisen jätteen raja-arvon. Alueelta eri käsittelypaikkoihin toimitettujen pilaantuneiden maiden määristä haittaainepitoisuuksineen on pidettävä kirjaa. 5. Alueelta poistettavat pilaantuneet maa-ainekset ja muu jäte on toimitettava käsiteltäviksi laitokseen tai paikkaan, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisellä aineella pilaantuneen maa-aineksen tai vastaavan jätteen vastaanotto ja käsittely. Jos alueelta kaivettuja maa-aineksia, joiden haitta-ainepitoisuudet ovat kynnysarvojen ja määräyksen 2 mukaisten puhdistustavoitteiden välissä, hyödynnetään kaivualueella, maiden haitta-ainepitoisuudet ja sijoituspaikat tulee esittää työn loppuraportissa. Vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavat pilaantuneet maat tulee toimittaa käsiteltäväksi laitokseen tai muuhun käsittelypaikkaan, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty vastaavan vaarallisen jätteen käsittely. Tavanomaisen jätteen kaatopaikalle voidaan sijoittaa tavanomaiseksi luokiteltua pilaantunutta maata, jonka kaatopaikkakelpoisuus on todettu. Maankaatopaikalle saa sijoittaa vain sen ympäristöluvassa määriteltyjä maa-aineksia. 6. Pilaantuneen maa-aineksen kaivu, lastaus, kuljetus ja muut puhdistukseen liittyvät työvaiheet on toteutettava niin, ettei pilaantunutta maa-ainesta leviä ympäristöön, eikä aiheudu muuta haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle eikä kohtuutonta rasitusta naapurustossa. Haitta-aineiden leviämisen rajoittamiseksi tulee pilaantuneen maan kuormat peittää huolellisesti kuljetusten ajaksi, kuormauksessa varisseet maa-ainekset poistaa ja kuljetusajoneuvojen renkaat tarvittaessa puhdistaa, kuivaa maata tarpeen mukaan kostuttaa pölyämisen rajoittamiseksi ja keskeyttää kaivu kovalla tuulella ja rankkasateella. Pilaantunutta maata saa välivarastoida työmaa-alueella vain, mikäli se on tarpeen maiden tarkempaa luokittelua varten, välttämättömien laboratorioanalyysien ajan tai jos kaivu- tai lastaustekniset syyt tai hyödyntäminen sitä edellyttävät. 7. Pilaantuneen maaperän kaivantoihin kertyvä pilaantunut vesi on poistettava esim. imuautolla ja toimitettava käsittelypaikkaan, jolla on lupa vastaavan jäteveden käsittelyyn tai johdettava esikäsiteltynä vesihuoltolaitoksen jätevesiviemäriin. Johtamisesta jätevesiviemäriin ei saa aiheutua haittaa viemäriverkossa, jätevedenpuhdistamolla eikä ympäristössä ja johtamisessa on noudatettava Lahti Aqua Oy:n ohjeita esikäsittelystä ja sen viemäriin johdettavalle jätevedelle asettamia raja-arvoja. 8. 7
Määräysten perustelut Maaperän puhdistustyöstä ja tavoitteiden toteutumisesta tulee tehdä työn päätyttyä loppuraportti, joka on toimitettava Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Lahden ympäristöpalveluille kolmen kuukauden kuluessa puhdistuksen loppumisesta. Loppuraportissa on esitettävä kaivutyön toteuttaminen, alueelta kaivettavien ja poiskuljetettavien maiden ja muiden jätteiden määrä, maiden haittaainepitoisuudet (Sb, Cu, Zn, Cd, CN, öljyhiilivedyt ja PAH-yhdisteet), poistettujen maiden ja muiden jätteiden käsittelymenetelmät ja sijoitus-/käsittelypaikka sekä näytteenotto- ja laadunvarmistusmenetelmät, näytepisteiden ja puhdistetun alueen sijainti ja syvyys kartalla, tiedot kaivettujen maa-ainesten hyödyntämisestä ja sijoituspaikoista kaivualueella, tiedot kaivantovesien käsittelystä, muut tiedot kohteen kunnostuksen toteutuksesta ja arvio puhdistustavoitteiden toteutumisesta. Pilaantuneen maan kuljetuksista tulee laatia siirtoasiakirjat, jotka on tehtävä siten, kuin valtioneuvoston asetuksessa (179/2012) jätteistä säädetään. Jätelain (646/2011) 29 :n mukaan jätteeksi luokiteltavaa pilaantunutta maata saa luovuttaa kuljetettavaksi vain jätelain 94 :n mukaisesti rekisteröityneille toimijoille/jätehuoltorekisteriin hyväksytylle kuljettajalle. Alueen maaperään puhdistuksen jälkeen jäävistä haitta-ainepitoisuuksista (Sb, Cu, Zn, Cd, CN, öljyhiilivedyt ja PAH-yhdisteet) ja niiden sijainnista on tehtävä selvitys käyttäen luotettavia ja edustavia näytteenotto- ja analysointimenetelmiä. Selvitys jäännöspitoisuuksista on esitettävä loppuraportissa. Mikäli puhdistuksessa ei ole päästy asetettuun puhtaustasoon, on loppuraportissa esitettävä maahan jääneen pilaantuneen alueen sijainti kartalla sekä esitettävä arvio maaperään jääneiden haitallisten aineiden aiheuttamista ympäristö- ja terveysriskeistä ja maaperän puhdistustarpeesta. Päätöksessä annetut määräykset ovat tarpeen ympäristö- ja terveyshaittojen vähentämiseksi (määräykset 2-7) sekä toiminnan järjestämisen (määräykset 4-7) ja valvonnan (määräykset 1, 3 ja 8) kannalta. Alueen maaperä on edellytetty puhdistettavaksi (määräys 2) suunniteltuun maankäyttöön perustuen valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaiseen alempaan ohjearvotasoon. Maa-ainesjätteen luokittelussa vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavalla pilaantuneella maalla tarkoitetaan kaivettua maa-ainesta, jolla on jätteistä annetun valtioneuvoston asetuksen (179/2012) mukaiset vaarallisen jätteen ominaisuudet. Tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavalla pilaantuneella maalla tarkoitetaan kaivettua maa-ainesta, jonka haitta-ainepitoisuudet ovat valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaisen alemman ohjearvon ja vaarallisen jätteen rajaarvon välissä (määräykset 4 ja 5). Jätteen kaatopaikkakelpoisuus osoitetaan kaatopaikoista annetun valtioneuvoston asetuksen (331/2013) mukaisesti, kriteereinä mm. jätteen koostumus, jätteen orgaanisen aineksen määrä ja hajoavuus sekä jätteen haitallisten aineiden määrä ja liukoisuusominaisuudet (määräys 5). Ympäristönsuojelulain (527/2014) 136 :n mukaan maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen pilaantuneella alueella sekä puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntämiseen kaivualueella tai poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus valtion viranomaiselle (Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus), jos puhdistaminen ei lain 4 8
Sovelletut säännökset Päätöksen voimassaolo Maksun määräytyminen luvun nojalla edellytä ympäristölupaa. Tässä ilmoituksessa tarkoitettu pilaantuneen maaperän kaivaminen pois ja toimittaminen muualla käsiteltäväksi ei edellytä ympäristölupaa, koska se ei ole jätteen ammattimaista tai laitosmaista käsittelyä, ei aiheuta vesistön eikä sitä vähäisemmän vesiuoman pilaantumista, eikä siitä aiheudu kohtuutonta rasitusta ympäristössä. Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 6, 7, 16, 17, 20, 27, 84, 85, 133, 135, 136, 190, 191, 205, 209, 237 Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014) 24, 25, 26 Jätelaki 5, 12, 13, 15, 17, 29, 94, 118, 119, 121 Jätehuoltolaki 21, 32, 33, 40 Laki ympäristönsuojelulainsäädännön voimaanpanosta 22 Valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012, muutos 86/2015) Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista (331/2013) Valtioneuvoston asetus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten, työ- ja elinkeinotoimistojen sekä kehittämis- ja hallintokeskuksen maksullisista suoritteista vuonna 2017 (1554/2016) Päätös on voimassa toistaiseksi. Päätöksestä peritään valtioneuvoston asetuksen (1731/2015) perusteella 1 210. Pilaantuneen maaperän puhdistamisesta tehtävän ilmoituksen käsittelystä perittävä maksu on 55 /h. Ilmoituksen käsittelyyn on käytetty 22 tuntia. Suoritemaksua koskeva lasku lähetetään talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta. PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös saantitodistuksella Stora Enso Oyj Anssi Muikku PL 309 00101 Helsinki ja sähköpostilla anssi.muikku@storaenso.com Jäljennös päätöksestä tiedoksi Ilmoittaminen kunnassa ymparistopalvelut@lahti.fi sanna.lepisto@sito.fi kirjaamo.syke@ymparisto.fi Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus kuuluttaa tästä päätöksestä Lahden kaupungin ilmoitustaululla. 9
Lisätiedot Lisätietoja antaa johtava asiantuntija Olli Valo, puh. 0295025240. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valitusoikeus päätöksestä on ilmoituksen tekijällä ja niillä, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea sekä viranomaisilla, joiden tehtävänä on valvoa asiassa yleistä etua. Valitusosoitus on liitteenä. Yksikön päällikkö Marja Hiitiö Johtava asiantuntija Olli Valo Asiakirja on hyväksytty digitaalisesti. 10
VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päätökseen ja/tai päätökseen asian käsittelystä perittävästä maksusta tyytymätön saa hakea siihen muutosta Vaasan hallintooikeudelta kirjallisella valituksella. Valitusaika Valitus on toimitettava Vaasan hallinto-oikeuteen viimeistään kolmantenakymmenentenä (30) päivänä päätöksen antamispäivästä, sitä päivää lukuun ottamatta. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto valitusaika jatkuu vielä seuraavana arkipäivänä. Valituksen sisältö Valituskirjelmässä on ilmoitettava -valittajan nimi ja kotikunta -postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa -päätös, johon haetaan muutosta, miltä kohdin muutosta haetaan, mitä muutoksia vaaditaan tehtäväksi ja millä perusteella muutosta vaaditaan. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmä on valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitettava. Valituksen liitteet Valituskirjelmään on liitettävä - elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päätös alkuperäisenä tai jäljennöksenä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle -asiamiehen valtakirja. Valituksen toimittaminen perille Valituskirjelmän voi viedä valittaja itse tai hänen valtuuttamansa asiamies. Sen voi omalla vastuulla lähettää myös postitse tai toimittaa lähetin välityksellä tai sähköisesti. Valituskirjelmä on jätettävä niin ajoissa, että se ehtii perille valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Vaasan hallinto-oikeus käyntiosoite: Korsholmanpuistikko 43; postiosoite: PL 204, 65101 Vaasa puhelin: 029 56 42611; faksi 029 56 42760; aukioloaika: ma-pe 8.00 16.15 e-mail: vaasa.hao@oikeus.fi 11
Tämä asiakirja on hyväksytty sähköisesti / Detta dokument har godkänts elektroniskt Esittelijä Valo Olli 07.03.2017 09:56 Ratkaisija Hiitiö Marja 07.03.2017 09:54