ENNAKKOJEN TARKISTAMINNEN

Sisällys 1. ENNAKKOJEN TARKISTAMINNEN 1 2. EDUSTUSMENOJEN VÄHENNYSKELPOISUUDESTA 1 3. VUOSI-ILMOITUKSET AJANKOHTAISIA 2 4. TILINPÄÄTÖSAJAN LAATIJALLE MUISTETTAVIA ASIOITA 2 5. OSINKOTULOJEN VEROTUS 2 6. TYÖPANOKSEEN PERUSTUVA OSINKO 3 7. UUDISTUVA KIRJANPITOLAKI 3 8. SÄHKÖISET TOSITTEET JA XBRL- TILINPÄÄTÖS 3 10. PERINTÖ- JA LAHJAVEROTUKSEN MUUTOKSISTA 2015 4 11. PÄÄOMATULOJEN VEROTUKSEN MUUTOKSISTA 2015 4 12. TUOTANKONEIDEN KOROTETUT POISTOT VUOSINA 2015-2016 4 13. RAKENTAMISILMOITUKSIA KOSKEVA POIKKEUSMENETTELY 4 14. MUUTOKSIA ARVONLISÄVEROTUKSESSA 4 15. TILINTARKASTAJIEN UUSI ILMOITUSVELVOLLISUUS 5 16. KIRJANPITOLAUTAKUNNAN VIIMEAIKAISIA LAUSUNTOJA 5 17. TÄRKEITÄ LUKUJA 2015 mm. luontoisedut, sosiaalivakuutusmaksut, verovapaat matkakustannusten korvaukset 5 1. ENNAKKOJEN TARKISTAMINNEN Osakeyhtiön ja osuuskunnan sekä verotettavia tuloja saavien yhdistysten ja säätiöiden on maksettava toiminnastaan etukäteen ennakkoveroa. Liikkeen- tai ammatinharjoittajan elinkeinotoiminnan tulojen ennakonpidätys hoidetaan yleensä ennakonkantona. Samoin avoimen yhtiön ja kommandiittiyhtiön yhtiömiehen saamasta yhtymän tulo-osuudesta ennakkoperintä toimitetaan normaalisti ennakonkantona. Verohallinto määrää ennakkoverot (ennakot) tilikauden arvioidun verotettavan tulon perusteella ja niiden on vastattava mahdollisimman tarkoin tilikauden lopullista veroa. Jos ennakot eivät riitä kattamaan lopullista tuloveron määrää, verovelvollisen on maksettava puuttuva määrä jäännösverona. Ennakoihin voi hakea muutosta. Tämä edellyttää jatkuvaa verotettavan tulon kehittymisen seuraamista ajantasaisen kirjanpidon avulla ja tarvittaessa perusteltua ennakkoveron muutoshakemusta. Ennakot maksuunpannaan ja luetaan hyväksi tilikausittain. Ennakkoveron oikeaa määrää on syytä seurata jatkuvasti ja se tulee tarkistaa viimeistään silloin, kun veroilmoitus annetaan. Jos tilikauden verotettava tulo osoittaa, että ennakkoon maksetut verot eivät riitä kattamaan lopullista tuloveron määrää, kannattaa verovelvollisen jäännösveron korkotaso huomioon ottaen tällöin maksaa omaaloitteisesti puuttuva määrä (eli jäännösveron) ennakon täydennysmaksuna. Jos ennakot on määrätty liian suuriksi, on tärkeää pyytää verohallintoa alentamaan ennakoita sen sijaan, että maksaisi niitä liikaa, vähemmän kuin on määrätty tai jättäisi verot kokonaan maksamatta. Edellä käsiteltyjen asioiden tarkistamista varten keskustele yhteyshenkilösi kanssa ja toimita viimeistään nyt ennakkoverolipusta sekä edellisen verovuoden verolipusta kopio kirjanpitäjällesi. Lähde: www.vero.fi, Etusivu > Yritys- ja yhteisöasiakkaat > Ennakkoverot yritykset ja yhteisöt 2. EDUSTUSMENOJEN VÄHENNYSKELPOISUUDESTA Elinkeinotulon verottamisesta annettua lakia muutettiin siten, että edustusmenojen määrästä 50 prosenttia on vähennyskelpoista menoa elinkeinotoiminnan tulosta laskettaessa (HE 122/2014vp). Muutos tulee voimaan 1.1.2015 lähtien (ei verovuonna 2014). Verohallinto on antanut ohjeen edustusmenojen vähennyksestä tuloverotuksessa (18.8.2014, A96/200/2014), johon on hyödyllistä tutustua. 1

Lähde: www.eduskunta.fi/valtiopaivaasiat & www.vero.fi, tiedote 23.9.2014 ja edustusmenojen vähennyksestä tuloverotuksessa ohje (A96/200/2014) 3. VUOSI-ILMOITUKSET AJANKOHTAISIA Vuosi-ilmoitus annetaan kerran vuodessa, yleensä suorituksen maksuvuotta seuraavan tammikuun loppuun mennessä. Sillä ei ole merkitystä, miltä ajalta palkkaa tai muuta suoritusta on maksettu. Esimerkiksi 3.1.2014 maksettu palkka merkitään vuoden 2014 vuosi-ilmoitukseen, vaikka työ olisikin tehty vuonna 2013. Seuraavilla vuosi-ilmoituksilla on tammikuun lopusta poikkeava jättöaika: Jos työnantajan vuosi-ilmoitus tai osinkojen vuosi-ilmoitus annetaan sähköisesti, ne voidaan antaa 3.2.2015 mennessä. Korkotulon lähdeveronalaisista koroista on annettava vuosi-ilmoitus 15.2.2015 mennessä. Osakaslainoista on annettava vuosi-ilmoitus 24.2.2015. Vuosi-ilmoituksen on oltava verohallinnossa viimeisenä jättöpäivänä. Jos ilmoituksen antamisen määräpäivä on lauantai, sunnuntai tai muu pyhäpäivä, ilmoituksen on oltava verohallinnossa seuraavana arkipäivänä. Verohallinto voi yksittäistapauksessa hakemuksesta myöntää lykkäystä vuosi-ilmoituksen antamisaikaan. Lähde: www.vero,fi, Etusivu > Yritys- ja yhteisöasiakkaat > Osakeyhtiö ja osuuskunta > Vuosi-ilmoitus Ota yhteyttä mahdollisimman pian yhteyshenkilöösi, jotta kaikki eri vuosi-ilmoituksiin mahdollisesti vaikuttavat seikat tulevat oikein huomioon otetuiksi (muista ilmoittaa asioista). 4. TILINPÄÄTÖSTÄ LAADITTAESSA MUISTETTAVIA ASIOITA On tärkeää sopia ajoissa oman yhteyshenkilön kanssa tilinpäätöksen laadinnan aikataulusta. Tilinpäätöskuukauden suoriteperusteinen tositeaineisto tulee toimittaa yhteyshenkilölle täydellisenä, tilinpäätöskuukautta seuraavan kuukauden aikana. Näin myös tilinpäätöskuukauden arvonlisäveroilmoitus saadaan kerralla oikein toteutettua ja tilinpäätös valmistuu sovitun aikataulun mukaisesti. Osakeyhtiön ollessa kyseessä, yhtiön hallituksen ja johdon tulee harkita tilinpäätöstä laatiessaan, edellyttävätkö yhtiön taloudellinen tilanne ja oikean riittävän kuvan vaatimus tilinpäätöksen täydentämistä liite- /toimintakertomustiedoilla tilikauden aikaisista olennaisista tapahtumista, tapahtumista tilikauden päättymisen jälkeen ja arviota yhtiön tuloksen ja taloudellisen aseman kehityksestä seuraavien 12 kuukauden aikana. Kirjanpitovelvollisen toimintakertomustietoja ei voida laatia palvelutoimistossa, vaan se on nimenomaan hallituksen vastuulla. Kirjanpitäjä voi ainoastaan opastaa hallitusta tietosisällön vaatimuksista. Osakeyhtiön johdon tulee huolellisesti ja jatkuvasti seurata (ei pelkästään tilinpäätöshetkellä) yhtiön oman pääoman kehitystä. Jos hallitus havaitsee yhtiön oman pääoman olevan negatiivinen, hallituksen tulee viipymättä tehdä osakepääoman menettämisestä rekisteri-ilmoitus, jollei oman pääoman negatiivisuutta kyetä korjaamaan esimerkiksi osakeannin tai pääomalainan avulla. 5. OSINKOTULOJEN VEROTUS On hyödyllistä tutustua mm. seuraaviin ohjeisiin ennen tehtäviä osingonjakopäätöksiä niiden verovaikutuksien ymmärtämiseksi. Osinkotulojen verotuksesta Verohallinnon osinkotulojen verotusta koskeva ohje on päivitetty 1.1.2014 voimaantulleiden tuloverolain, elinkeinotulon verottamisesta annetun lain ja maatilatalouden tuloverolain osinkojen verotusta koskevien muutosten myötä (13.11.2014, A207/200/2013). Luonnollisten henkilöiden ja kuolinpesien osinkojen ennakonpidätyksistä ja ilmoittamisesta on annettu erillinen ohje (Dnro A11/200/2014). Luonnollisten henkilöiden osinkojen ennakonpidätyksistä ja ilmoittamisesta Ohjeen mukaan muun kuin julkisesti noteeratun yhtiön maksamasta osingosta ja sen sijaan maksetusta sijaisosingosta on toimitettava 7,5 prosentin suuruinen ennakonpidätys, jos saajana on luonnollinen henkilö. Ennakonpidätys toimitetaan kuitenkin 28 prosentin suuruisena 150 000 euroa ylittävältä osingon määrästä. Ennakonpidätys osingosta on toimitettava sinä ajankohtana, jolloin osingot ovat osingonsaajan nostettavissa eli 2

osingonjakopäätöksessä määrättynä maksupäivänä tai sinä päivänä, jona osingonjakopäätös on tehty, jos maksupäivää ei ole määrätty. Ennakonpidätys tilitetään osingonjakopäätös- tai maksukuukautta seuraavan kuukauden 12. päivänä. Jos yhtiön tilikausi ei pääty kalenterivuoden lopussa ja tarkoitus on, että saajaa verotetaan osingosta vasta seuraavana kalenterivuonna, on edellä sanottu maksuajankohta tärkeää muistaa mainita osingonjakopäätöstä yhtiökokouksen pöytäkirjaan merkittäessä. MUISTAKAA OTTAA YHTEYTTÄ TILITOIMISTON YHTEYSHENKILÖÖN AJOISSA OSINKOJEN ILMOITTAMISEEN LIITTYVISSÄ ASIOISSA! Lähde: www.vero.fi, yleisohje osinkotulojen verotuksesta (A207/200/2013) ja ohje luonnollisten henkilöiden ja kuolinpesien osinkojen ennakonpidätyksistä (A11/200/2014) 7. UUDISTUVA KIRJANPITOLAKI Kirjanpitolainsäädännön uudistustyöryhmä jätti mietintönsä työ- ja elinkeinoministeriölle 14.10.2014. Ministeriö on lähettänyt mietinnön lausuntokierrokselle, joka päättyy tammikuun lopussa 2015. Uudet direktiiviperustaiset säännökset koskevat 1.1.2016 ja sen jälkeen alkavia tilikausia. Mietinnössä ehdotetaan esimerkiksi, että pien- ja mikroyrityksiä koskevat säännökset tilinpäätöksen sisällöstä eli tuloslaskelman ja taseen nimikkeistä ja liitetiedoista erotettaisiin KPA:sta omaksi asetuksekseen. Tämä erottelu helpottaisi tilinpäätösvaatimusten ymmärrettävyyttä pien- ja mikroyrityksissä. Lähde: www.tilisanomat.fi, Timo Kaisalahti, Uutta kirjanpitolakiin, 10.12.2014 8. SÄHKÖISET TOSITTEET JA XBRL- TILINPÄÄTÖS Sähköiset tositteet 6. TYÖPANOKSEEN PERUSTUVA OSINKO Verohallinto on antanut ohjeen (1103/32/2009) myös työpanokseen perustuvan osingon verotuksesta. Ohjeen mukaan osinko verotetaan palkkana tai työkorvauksena, jos osingon jakoperusteena on osingonsaajan tai tämän intressipiiriin kuuluvan henkilön työpanos. Osinko verotetaan sen henkilön tulona, jonka työpanoksesta on kysymys. Työpanososingon koko määrä on hänen veronalaista tuloaan. Kirjanpitolautakunta on antanut lausunnon liittyen aiheeseen Työpanososingon hyvän kirjanpitotavan mukaisesta käsittelystä (KILA 2013/1904). Koska työpanokseen perustuvaan osinkoon liittyy monia hankalia asioita (mm. eläkekertymä), osinkopäätöksistä vastuussa olevien henkilöiden kannattaa perehtyä ohjeeseen ja harkita sen jälkeen ko. osinkomallin etuja ja haittoja. Lähde: www.vero.fi, työpanokseen perustuvan osingon verotus- ohje (1103/32/2009) & http://ktm.elinar.fi/ktm/fin/kirjanpi.nsf/yleisohjesuomi?op enview, KILA 2013/1904 Vaikka sähköiset tositteet olisivatkin yhteisön kirjanpidossa arkipäiväisiä asioita, on syytä varmistaa, että yhteisö käsittelee kaikki sähköiset tositteet lainmukaisella tavalla. Kirjanpitolautakunta on julkaisut 1.2.2011 yleisohjeen kirjanpidon menetelmistä ja aineistoista. Lisäksi esimerkiksi arvonlisälaki asettaa sähköisillä tositteille omia vaatimuksia. Lähde: http://ktm.elinar.fi/ktm/fin/kirjanpi.nsf/yleisohjesuomi?op enview, Kirjanpitolautakunnan yleisohje kirjanpidon menetelmistä ja aineistoista Tilinpäätösilmoitus sähköisesti XBRL:n avulla 2016 Patentti- ja rekisterihallitus (PRH) ja verohallinto toteuttanevat palvelun, jonka avulla tilinpäätöstiedot voidaan toimittaa sähköisesti ns. XBRL-muodossa (extensible Business Reporting Language). Tilinpäätöksen ilmoittamisvelvoite sekä Patentti- ja rekisterihallitukseen että verohallintoon tulee täytetyksi tällöin yhdellä XBRLmuotoisella tilinpäätöksellä. XBRL luo standardin tilin- 3

päätöstietojen ilmoittamiseen, mikä helpottaa tilinpäätöstietojen vertailtavuutta ja jatkohyödyntämistä. Lähde: www.prh.fi & uutinen 2014, tilinpäätösilmoitus sähköisesti XBRL:n avulla vuonna 2016 2015. Lisäksi tämän hetkisestä 1 500 euron verovapaasta osuuspääoman korosta luovutaan. Lähde: http://www.veronmaksajat.fi/verotus2015 & www.eduskunta.fi/valtiopaivaasiat 12. TUOTANKONEIDEN KOROTETUT POISTOT VUOSINA 2015-2016 9. PALKKA- JA TYÖKORVAUS VEROTUKSESSA Verohallinto antoi 10.10.2014 ohjeen palkka ja työkorvaus verotuksessa (dnro A32/200/2014). Ohjeessa pyritään selkeyttämään ja täsmentämään tunnusmerkkejä, joiden perusteella ratkaistaan yksittäistapauksissa, onko työstä, tehtävästä tai palveluksesta maksettava suoritus palkkaa vai työkorvausta. Ohjeessa kuvataan seikkoja, jotka maksajan on otettava huomioon arvioidessaan, onko suoritus palkkaa vai työkorvausta. Nämä tunnusmerkit on ohjeessa jaoteltu työsuhteelle ja toimeksiantosuhteelle tyypillisiin tunnusmerkkeihin. Lähde: www.vero.fi, tiedote 13.10.2014, palkka ja työkorvaus verotuksessa- ohje (dnro A32/200/2014) 10. PERINTÖ- JA LAHJAVEROTUKSEN MUUTOKSISTA 2015 Perintö- ja lahjaverotus kiristyy. Kaikkien asteikkojen rajaveroprosentteja korotetaan yhdellä prosenttiyksiköllä vuoden 2015 alusta. Aikaisemmin määräaikaiseksi säädetty yli 1 000 000 euron lahja- ja perintöosuuksien veroluokka muutetaan pysyväksi. Lähde: http://www.veronmaksajat.fi/verotus2015/ & www.eduskunta.fi/valtiopaivaasiat (HE 123/2014) Tuotannollisten investointien korotetuista poistoista annetun lain soveltamisaikaa jatketaan hallituksen esityksen mukaisesti (HE 269/2014). Lakia sovelletaan verovuosien 2013 ja 2014 lisäksi myös verovuosien 2015 ja 2016 verotuksessa. Uusien tehtaiden ja työpajojen sekä niissä käytettävien uusien koneiden ja laitteiden hankintamenoista saa verotuksessa tehdä enintään kahtena verovuotena kaksinkertaiset poistot säännönmukaisiin poistoihin verrattuna. Lähde: www.vero.fi, tiedote 9.12.2014 & www.eduskunta.fi/valtiopaivaasiat (HE 269/2014) 13. RAKENTAMISILMOITUKSIA KOSKEVA POIKKEUSMENETTELY Rakentamisilmoituksen tietoja ei voi ilmoittaa enää puutteellisesti tammikuusta 2015 alkaen. Kevennetty menettely oli voimassa heinäkuussa 2014 alkaneen ilmoitusvelvollisuuden alkuvaiheessa. Edellisen vuoksi vuodenvaihteen jälkeen tehdystä työstä ei urakkailmoituksia voi enää antaa ilman ulkomaisen urakoitsijan yhteystietoja, vuokratyöntekijän työskentelyaikaa koskevia tietoja tai kaikkia pakollisia urakan arvoa koskevia tietoja. Samoin työntekijäilmoituksia ei voi enää antaa ilman työnantajan yhteystietoja, vuokratyönteettäjän tunnistetietoja tai työntekijän tunnistetietoja vuodenvaihteen jälkeen tehdystä työstä. Lähde: www.vero.fi, tiedote 11.12.2014 11. PÄÄOMATULOJEN VEROTUKSEN MUUTOKSISTA 2015 Pääomatulojen verotuksessa ylemmän verokannan tulorajaa alennetaan 40 000 eurosta 30 000 euroon ja ylempi kanta korotetaan 32 prosentista 33 prosenttiin vuonna 14. MUUTOKSIA ARVONLISÄVEROTUKSESSA Arvonlisäverotuksessa muuttuvat mm. seuraavat asiat: - Mallitoimistojen saamat näytös- ja studiokuvien julkaisupalkkiot ovat arvonlisäverollisia alkaen 1.1.2015. 4

- Käännettyä verovelvollisuutta sovelletaan metalliromun ja -jätteen myyntiin 1.1.2015 alkaen. - Ohjeet arvonlisäveron muuttuvista myyntimaasäännöksistä ja arvonlisäveron erityisjärjestelmästä on julkaistu. Kun yritys myy tele-, lähetys- ja sähköisiä palveluja kuluttajille, palvelut verotetaan ostajan sijoittautumismaassa 1.1.2015 alkaen. (katso ohje A79/200/2014 ). Halutessaan yritys voi rekisteröityä arvonlisäveron erityisjärjestelmään ja hoitaa ilmoitus- ja maksuvelvollisuutensa sitä kautta toisiin EU-maihin (katso ohje A80/200/2014). - Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen (2.10.2014 T 2934) mukaan yksittäiseen potilaaseen liittyvä työnohjaus on arvonlisäverotonta terveyden- ja sairaanhoitopalvelua. Lähde: www.vero.fi, tiedote 11.12.2014, tiedote 3.12.2014, tiedote 19.11.2014, tiedote 8.10.2014 15. TILINTARKASTAJIEN UUSI ILMOITUSVELVOLLISUUS Hallitus on antanut esityksen (HE 212/2014 vp) koskien tilintarkastajien velvollisuutta ilmoittaa havaitsemistaan epäkohdista. Hallitus esittää muutoksia tilintarkastuslaissa säädettyyn tilintarkastajan salassapitovelvollisuuteen. Tavoitteena on ennaltaehkäistä talousrikoksia ja harmaata taloutta. Lakiesityksessä ehdotetaan, että jatkossa tilintarkastajan tulisi ilmoittaa havaitsemistaan sääntöjen vastaisuuksista ensisijaisesti tarkastamalleen yritykselle, muulle yhteisölle tai säätiölle. Mikäli tarkastuksen kohteena oleva taho ei kuitenkaan ryhdy korjaamaan esiinnousseita epäkohtia omatoimisesti, tilintarkastajan tulisi ilmoittaa havainnoistaan myös viranomaisille. Ilmoitusvelvollisuus koskee vain selkeitä sääntörikkomuksia, eli pienistä epäkohdista ei tarvitsisi ilmoittaa. Muutokset tilintarkastuslakiin tulisivat voimaan 1.1.2015. On kuitenkin mainittava, että esitys on vielä (28.12.2014) valiokuntakäsittelyvaiheessa, joten se voi vielä muuttua. Lähde: www.tem.fi, tiedote 23.10.2014 & www.eduskunta.fi/valtiopaivaasiat (HE 212/2014 vp) 16. KIRJANPITOLAUTAKUNNAN VIIMEAIKAISIA LAUSUNTOJA Kirjanpitolautakunta on antanut vuonna 2014 esimerkiksi seuraavat lausunnot: - Kanta-asiakasohjelmien muodossa myönnettyjen asiakasetujen kirjaamisesta ja esittämisestä tilinpäätöksessä (KILA 2014/1932) - Autoveron kirjaamisesta taksiyrittäjän kirjanpitoon (KILA 2014/1929) - Tilinpäätöksen laatimisvelvollisuudesta silloin, kun edellinen tilinpäätös on vahvistamatta (KILA 2014/1920) - Talvirenkaiden poistoista (2014/1919) - Panttauksesta tilinpäätöksessä annettavista tiedoista (KILA 2014/1915 ja 2014/1922) - Sitovin sopimuksin edelleen myydyn vaihtoomaisuuden arvostamisesta (KILA 2014/1913) - Pankkilainaan liittyvän koronvaihtosopimuksen käsittelystä tilinpäätöksessä (KILA 2014/1912) Lähde: http://ktm.elinar.fi/ktm/fin/kirjanpi.nsf/yleisohjesuomi?op enview 17. TÄRKEITÄ LUKUJA 2015 mm. luontoisedut, sosiaalivakuutusmaksut, verovapaat matkakustannusten korvaukset LUONTOISEDUT 2015 ASUNTOETU Asuntoedun ja siihen sisältyvän lämmityksen raha-arvot ovat keskuslämmitysasunnoissa seuraavat: Helsinki 1 (00100, 00120, 00130, 00140, 00150, 268 + 11,70 00160, 00170 tai 00180) Helsinki 2 (00200, 00210, 00220, 00240, 00250, 00260, 00270, 00280, 00290, 00300, 00310, 00320, 00330, 00340, 00350, 00380, 00400, 00440, 00500, 00510, 00520, 00530, 00540, 00550, 00570, 00610, 00660, 00670, 00680, 00830 tai 00850) Helsinki 3, Espoo, Kauniainen (00360, 00370, 00390, 00410, 00420, 00430, 00560, 00600, 00620, 00630, 00640, 00650, 00700, 00720, 00780, 00790, 00800, 00810, 00840 tai 00870) Helsinki 4, Vantaa (00190, 00580, 00690, 00710, 00730, 00740, 00750, 00760, 00770, 00820, 00860, 00880, 00900, 00910, 00920, 00930, 00940, 00950, 00960, 00970, 00980 tai 00990) Jyväskylä, Kuopio, Lahti, Oulu, Tampere, Turku, kehyskunnat, muu Helsinki 260 + 10,60 227 + 9,50 179 + 9,50 171 + 8,00 Muu Suomi 147 + 7,10 5

Kehyskunnilla tarkoitetaan Hyvinkään, Järvenpään, Keravan, Kirkkonummen, Nurmijärven, Riihimäen, Sipoon, Tuusulan ja Vihdin kuntia. Asunnon katsotaan kuuluvan siihen kuntaan tai postinumeroalueeseen, jossa se oli verovuoden ensimmäisenä päivänä. Laissa aravavuokra-asuntojen ja aravavuokratalojen käytöstä, luovutuksesta sekä aravavuokra-asuntojen omaksilunastamisesta tarkoitettujen asuntojen luontoisetuarvo on enintään asunnosta perittävän vuokran määrä. Palkansaaja vastatessa itse lämmityskustannuksista keskuslämmitysasunnossa vähennys 1,21 Asuntoedun raha-arvoa laskettaessa luetaan asunnon pintaalaan varsinaiset asuinhuoneet ja palkansaajan tai hänen perheensä asumiseen liittyvät rakennustilat esim. sauna. Autotallia ei lueta asunnon pinta-alaan. AUTOTALLIETU Lämmitetyn autotallin tai hallipaikan rahaarvo alueilla Helsinki 1 4, Espoo, Kauniainen ja Vantaa on ja muun Suomen alueella on Kylmän autotallin tai hallipaikan raha-arvo alueilla Helsinki 1 4, Espoo, Kauniainen ja Vantaa on ja muun Suomen alueella 76 kuukaudessa 50 kuukaudessa 50 kuukaudessa AUTOETU Jos palkansaaja tai hänen perheensä käyttää yksityisajoihin työnantajan henkilö- tai pakettiautoa, verovelvollisen saama etu katsotaan autoeduksi, Ikäryhmä A vuosina 2013 2015 käyttöönotetut autot vapaa autoetu auton käyttöetu vapaa autoetu auton käyttöetu vapaa autoetu auton käyttöetu Ulkomailla saatu autoetu (ennen vuotta 2008 käyttöönotetut autot) 1,4 auton uushankintahinnasta kk+ 285,00 tai 19 senttiä/km 1,4 auton uushankintahinnasta kk+105,00 euroa tai 7 senttiä/km Ikäryhmä B vuosina 2010 2012 käyttöönotetut autot 1,2 auton uushankintahinnasta kk+ 300,00 tai 20 senttiä/km 1,2 auton uushankintahinnasta kk+ 120,00 euroa tai 8 senttiä/km Ikäryhmä C ennen vuotta 2010 käyttöönotetut autot 39 kuukaudessa 0,9 auton uushankintahinnasta kk+315,00 tai 21 senttiä/km 0,9 auton uusihankintahinnasta kk +135 euroa tai 9 senttiä/km kuukausikohtainen arvo euroa/ kk Ajopäiväkirjan tai muun verovelvollisen tai veroviranomaisen esittämän luotettavan selvityksen perusteella määräytyvä arvo perusarvo euro/ kk +km-kohtainen arvo euro/km vapaa autoetu 744,00 264,00 0,32 auton käyttöetu 444,00 264,00 0,12 Kilometrikohtaisen arvon käyttäminen edellyttää ajopäiväkirjaa tai muuta luotettavaa selvitystä autolla ajetuista kilometrimääristä. Verotusta toimitettaessa autoedun arvoa voidaan korottaa, jos on ilmeistä, että autolla vuoden aikana ajettujen yksityisajojen määrä ylittää 18 000 kilometriä. Perusarvolla tarkoitetaan auton uushankintahinnasta laskettua prosenttiosuutta. Uushankintahinnalla tarkoitetaan automallin maahantuojan tai sen puuttuessa tukkukaupan ilmoittamaa uutena hankitun auton ostopäivänä voimassa ollutta automallin yleistä suositushintaa vähennettynä 3 400 eurolla. Jos luontoisetuautolla ajettujen työajojen määrä on kalenterivuoden aikana yli 30 000 kilometriä, edun perusarvo on 80 prosenttia edellä tarkoitetusta perusarvosta. Lisävarusteiden arvo (lukuun ottamatta autopuhelinta ja tavanomaisia talvipyöriä) lisätään auton uushankintahintaan siltä osin kuin niiden arvo ylittää 850. Vapaa autoetu on kysymyksessä, kun työnantaja suorittaa autosta johtuvat kustannukset. Auton käyttöetu on kysymyksessä, kun palkansaaja suorittaa itse ainakin auton käyttövoimakulut. Palkansaajan auton kustannuksista työnantajalle suorittama korvaus vähennetään vapaan autoedun tai auton käyttöedun raha-arvosta. Autoetua vahvistettaessa luetaan yksityisajoihin myös auton käyttäminen asunnon ja työpaikan välisiin matkoihin. Kilometrikohtaisen arvon käyttäminen edellyttää ajopäiväkirjaa tai muuta luotettavaa selvitystä autolla ajetuista kilometrimääristä. Ajopäiväkirjasta on käytävä ilmi päivittäin ajettu kilometrimäärä. Työajoista on ajopäiväkirjaan merkittävä päivittäin seuraavat tiedot: ajon alkamis- ja päättymisajankohta ja alkamis- ja päättymispaikka (tarvittaessa ajoreitti), matkamittarin lukema ajon alkaessa ja päättyessä matkan pituus ajon tarkoitus ja auton käyttäjä. PUHELINETU Työnantajan palkansaajan kotiin kustantamasta puhelimesta muodostuvan puhelinedun raha-arvo on 20 /kk Matkapuhelimen luontoisetuarvo 20 /kk TÄYSIHOITOETU Asunnon, ravinnon, valon ja lämmön sisältävän edun arvo on 480 kuukaudessa yhdessä huoneessa sekä 461 kuukaudessa yhteishuoneessa. Hotellissa järjestetty täysihoito arvostetaan käypään arvoonsa. RAVINTOETU Ravintoedun arvo ateriaa kohden, jos edun hankkimisesta työnantajalle aiheutuneiden välittömien kustannusten ja näiden kustannusten arvonlisäveron määrä on vähintään 6,20 ja enintään 10,10, on 6,20 Jos tämä määrä alittaa 6,20 tai ylittää 10,10, edun arvona pidetään välittömien kustannusten ja näiden kustannusten arvonlisäveron määrää. Välittömiä kustannuksia ovat aterian valmistuksessa käytetyt raaka-aineet sekä aterian valmistus- ja tarjoilupalkat sosiaalikustannuksineen. Jos työnantaja on sopinut ruokailupaikan kanssa työpaikkaruokailun järjestämisestä (sopimusruokailu), välittöminä kustannuksina pidetään työnantajan ateriasta 6

ruokailupaikalle suorittamaa määrää. Välittöminä kustannuksina ei pidetä aterian kuljettamisesta ruokailupaikalle aiheutuneita kustannuksia. Enintään 10,10 euron nimellisarvoisen ruokailulipukkeen muodossa järjestetyn edun arvo on 75 lipukkeen nimellisarvosta. Ateriointiin tarkoitetulle maksukortille ladattu euromääräinen saldo arvostetaan 75 prosenttiin nimellisarvostaan, kuitenkin vähintään 6,20 euroon työssäolopäivää kohti. Edellytyksenä tälle on, että maksukortilla maksettava määrä on vähintään 6,20 euroa ateriaa kohden ja enintään 10,10 euroa ateriaa kohden. Muussa tapauksessa maksukortille ladattu saldo arvostetaan nimellisarvoon. Lähde: www.vero.fi & verohallinnon päätös vuodelta 2015 toimitettavassa verotuksessa noudatettavista luontoisetujen laskentaperusteista SOSIAALIVAKUUTUSMAKSUT 2015 Työeläkevakuutusmaksut ja rajamäärät TyEL maksu 2015 2014 Sopimustyönantaja 24,70 24,20 (vuoden 2013 palkkasumma alle 1,9905 M ) Sopimustyönantaja 24,55 24,05 (vuoden 2013 palkkasumma 1,9905 31,848 M ) Tilapäinen työnantaja 24,70 24,20 Työntekijän eläkemaksu (työnantaja pidättää palkasta) 2015 2014 18 52-vuotiailla 5,70 5,55 53 67-vuotiailla 7,20 7,05 YEL- maksu 2015 2014 18 52-vuotiailla 23,70 23,30 53 67-vuotiailla 25,20 24,80 Työttömyysvakuutusmaksut Työnantajan työttömyysvakuutusmaksu 2015 2014 Palkkasumma enintään 2.025.000 euroa 0,80 0,75 Palkkasumman osasta, joka ylittää 3,15 2,95 2.025.000 euroa Osaomistaja, TyEL-vakuutettu 0,80 0,75 Palkansaajan työttömyysvakuutusmaksu 0,65 0,50 Osaomistaja, TyEL-vakuutettu 0,24 0,19 Lähde: www.yrittajat.fi, Työnantajan ABC VEROVAPAAT MATKAKUSTANNUSTEN KORVAUKSET 2015 Päivärahalla tarkoitetaan korvausta kohtuullisesta ruokailu- ja muiden elinkustannusten lisäyksestä, joka palkansaajalle aiheutuu työmatkasta. Päivärahaan ei lueta matkustamisesta eikä majoittumisesta suoritettavaa korvausta. Päivärahan suorittaminen edellyttää, että erityinen työntekemispaikka on yli 15 kilometrin etäisyydellä joko palkansaajan varsinaisesta työpaikasta tai asunnosta, riippuen siitä, kummasta matka on tehty. Erityisen työntekemispaikan on lisäksi oltava yli 5 kilometrin etäisyydellä sekä varsinaisesta työpaikasta että asunnosta. Päivärahat 2015 kokopäiväraha (>10h) 40 osapäiväraha (>6h) 18 kun matkaan käytetty aika ylittää viimeisen täyden matkavuorokauden - vähintään 2 tunnilla 18,00 - yli 6 tunnilla 40,00 Jos palkansaajalle jonakin matkavuorokautena tarjotaan ilmainen tai matkalipun hintaan sisältyvä ruoka, päivärahan enimmäismäärä on puolet päivärahan määristä. Ilmaisella ruualla tarkoitetaan kokopäivärahan kysymyksessä ollen kahta ja osapäivärahan kysymyksessä ollen yhtä ilmaista ateriaa. Matkakustannuksia ovat verovelvolliselle Suomessa tai ulkomailla tehdystä työmatkasta aiheutuneet kustannukset. Työmatka on matka, jonka palkansaaja tilapäisesti tekee työhön kuuluvien tehtävien suorittamiseksi erityiselle työntekemispaikalle varsinaisen työpaikan ulkopuolelle. Työmatkana ei pidetä palkansaajan asunnon ja varsinaisen työpaikan välistä matkaa eikä työkomennuksen kestäessä tehtyjä viikonloppu- ja muita vastaavia matkoja asunnon ja erityisen työntekemispaikan välillä. Varsinaisella työpaikalla tarkoitetaan paikkaa, jossa palkansaaja vakituisesti työskentelee. Jos palkansaajalla työn liikkuvuuden vuoksi ei ole paikkaa, jossa hän vakituisesti työskentelee, pidetään varsinaisena työpaikkana paikkaa, josta hän hakee työmääräykset, säilyttää työssä käyttämiään asusteita, työvälineitä tai työaineita, tai muuta työn tekemisen kannalta vastaavaa paikkaa. Kulkuneuvoista saatavat korvaukset oman auton käyttö 44 snt/km +perävaunu 7 snt/km +asuntovaunu 11 snt/km +taukotupa tai vastaava raskas kuorma 21 snt/km +kone tai muu esine, paino >80 kg tai suuri 3 snt/km koko +koira 3 snt/km + liikkuminen metsäautotiellä tai tienrakennustyömaa 9 snt/km käyttöetuauto 12 snt/km moottoripyörä 33 snt/km moottorikelkka 106 snt/km mönkijä 100 snt/km moottorivene, enintään 50 hv 78 snt/km moottorivene, yli 50 hv 114 snt/km mopo 17 snt/km muu kulkuneuvo 10 snt/km Jos palkansaajan omistamassa/hallitsemassa kulkuneuvossa matkustaa muita henkilöitä (kuljetus työnantajan asiana), korotetaan korvausten enimmäismääriä 3 senttiä kilometriltä kutakin mukana seuraavaa henkilöä kohden. Ateriakorvaus ja yömatkaraha ateriakorvaus 10,00 ateriakorvaus (2 ateriaa) 20,00 yömatkaraha 12,00 Lähde: www.vero.fi ja verohallinnon päätös verovapaista matkakustannusten korvauksista vuonna 2015 7

TULOVEROASTEIKKO 2015 Vero alarajan Verotettava ansiotulo euroa kohdalla euroa Vero alarajan ylittävästä tulon osasta 16 500 24 700 8 6,5 24 700 40 300 541 17,5 40 300 71 400 3 271 21,5 71 400 90 000 9 957,50 29,75 90 000 15 491 31,75 Lähde: www.eduskunta.fi/valtiopaivaasiat (HE 122/2014 vp) http://www.eduskunta.fi/valtiopaivaasiat/he+122/2014 ALV:n kannat 2015 yleinen verokanta, joka koskee useimpia tavaroita ja palveluita 24 elintarvikkeet, rehu, ravintola- ja ateriapalvelut 14 kirjat, lääkkeet, liikuntapalvelut, elokuvanäytökset, kulttuuri- ja viihdetilaisuuksien sisäänpääsy, henkilökuljetus, majoituspalvelut ja televisio- ja yleisradiotoiminnasta saadut korvaukset 10 Lähde: www.vero.fi, arvonlisäverotus Ulkomaan päivärahat 2015 Afganistan 56 Alankomaat 65 Albania 52 Algeria 68 Andorra 58 Angola 97 Antigua ja Barbuda 74 Arabiemiirikunnat 68 Argentiina 42 Armenia 51 Aruba 48 Australia 65 Azerbaidžan 69 Azorit 59 Bahama 70 Bahrain 68 Bangladesh 51 Barbados 60 Belgia 61 Belize 42 Benin 43 Bermuda 69 Bhutan 37 Bolivia 35 Bosnia ja Hertsegovina 50 Botswana 40 Brasilia 65 Britannia 69 Lontoo ja Edinburgh 73 Brunei 40 Bulgaria 51 Burkina Faso 38 Burundi 40 Chile 51 Cookinsaaret 65 Costa Rica 50 Curaçao 44 Djibouti 59 Dominica 50 Dominikaaninen tasavalta 54 Ecuador 52 Egypti 55 El Salvador 47 Eritrea 43 Espanja 62 Etelä-Afrikka 48 Etelä-Sudan 54 Etiopia 42 Fidži 44 Filippiinit 54 Färsaaret 53 Gabon 74 Gambia 34 Georgia 50 Ghana 38 Grenada 59 Grönlanti 53 Guadeloupe 50 Guatemala 50 Guinea 55 Guinea-Bissau 35 Guyana 38 Haiti 51 Honduras 43 Indonesia 44 Intia 46 Irak 62 Iran 43 Irlanti 66 Islanti 67 Israel 72 Italia 64 Itä-Timor 45 Itävalta 62 Jamaika 51 Japani 71 Jemen 62 Jordania 73 Kambodža 50 Kamerun 48 Kanada 67 Kanarian saaret 60 Kap Verde 42 Kazakstan 62 Kenia 57 Keski-Afrikan tasavalta 48 Kiina 66 Hongkong 68 Macao 64 Kirgisia 46 Kolumbia 58 Komorit 44 Kongo (Kongo- Brazzaville) 50 Kongon demokraattinen tasavalta (Kongo- Kinshasa) 67 Korean demokraattinen kansantasavalta (Pohjois-Korea) 66 Korean tasavalta (Etelä- Korea) 79 Kosovo 45 Kreikka 60 Kroatia 60 Kuuba 51 Kuwait 66 Kypros 61 Laos 45 Latvia 50 Lesotho 35 Libanon 67 Liberia 49 Libya 58 Liechtenstein 69 Liettua 50 Luxemburg 64 Madagaskar 36 Madeira 58 Makedonia 51 Malawi 50 Malediivit 55 Malesia 55 Mali 41 Malta 62 Marokko 61 Marshallinsaaret 54 Martinique 52 Mauritania 52 Mauritius 51 Meksiko 59 Mikronesia 49 Moldova 45 Monaco 67 Mongolia 46 Montenegro 52 Mosambik 50 Myanmar (Burma) 54 Namibia 37 Neitsytsaaret (USA) 43 Nepal 39 Nicaragua 42 Niger 44 Nigeria 77 Norja 68 Norsunluurannikko 71 Oman 63 Pakistan 37 Palau 59 Palestiinalaisalue 62 Panama 52 Papua-Uusi-Guinea 60 Paraguay 35 Peru 56 Portugali 60 Puerto Rico 51 Puola 56 Qatar 68 Ranska 66 Romania 55 Ruanda 39 Ruotsi 64 Saint Kitts ja Nevis 60 Saint Lucia 74 Saint Vincent ja Grenadiinit 70 Saksa 61 Salomonsaaret 50 Sambia 55 Samoa 49 San Marino 56 São Tomé ja Príncipe 57 Saudi-Arabia 66 Senegal 48 Serbia 55 Seychellit 68 Sierra Leone 51 Singapore 67 Slovakia 57 Slovenia 57 Somalia 50 Sri Lanka 45 Sudan 60 Suriname 47 Swazimaa 37 Sveitsi 74 Syyria 60 Tadžikistan 51 Taiwan 58 Tansania 45 Tanska 68 Thaimaa 56 Togo 48 Tonga 44 Trinidad ja Tobago 70 Tšad 53 Tšekki 54 Tunisia 56 Turkki 58 Istanbul 60 Turkmenistan 60 Uganda 38 Ukraina 53 Unkari 54 Uruguay 50 Uusi-Seelanti 63 Uzbekistan 52 Valko-Venäjä 53 Vanuatu 55 Venezuela 68 Venäjä 53 Moskova 66 Pietari 61 Vietnam 53 Viro 51 Yhdysvallat 65 New York, Los Angeles, Washington 71 Zimbabwe 45 Maa, jota ei ole erikseen mainittu 44 www.vero.fi 8