PNNI - Private Network to Network Interface

Samankaltaiset tiedostot
PNNI - Private Network to Network Interface

PNNI - Private Network to Network Interface

PNNI - Private Network to Network Interface

PNNI Private Network to Network Interface. ATM:n perusteita

PNNI Private Network to Network Interface

S ATM JA MULTIMEDIA SEMINAARI, KEVÄT -97

Liikenne ATM- ja SDHverkoissa

reititystietojen vaihto linkkitilaviestejä säännöllisin väliajoin ja topologian muuttuessa

reititystietojen vaihto linkkitilaviestejä säännöllisin väliajoin ja topologian muuttuessa

OSPF:n toiminta. Välittäjäreititin. Hello-paketti. Hello-paketin kentät. Hello-paketin kentät jatkuvat. OSPF-sanomat hello naapurien selvillesaaminen

Verkkokerroksen palvelut. 4. Verkkokerros. Virtuaalipiiri (virtual circuit) connection-oriented ~ connectionless. tavoitteet.

OSI-malli. S Tietoliikenneverkot. Miksi kytketään. Välitys ja kytkeminen OSI-mallissa. /XHQWR.\WNHQWlMDUHLWLW\V

Internet Protocol version 6. IPv6

S Tietoliikenneverkot

Sisältö. Linkkikerros ja sen laitteet Linkkikerroksen osoitteet (MAC-osoite) ARP (eli IP-MAC-mäppäys) ja kytkintaulu

Multicast. Johdanto Ryhmien hallinta Reititys Reaaliaikaiset siirto- ja hallintaprotokollat Resurssien varaus Sessioiden hallinta

Verkkokerroksen palvelut

Introduction to exterior routing

Kattava katsaus reititykseen

j n j a b a c a d b c c d m j b a c a d a c b d c c j

Introduction to exterior routing

Reititys. Tämä ja OSI 7LHWROLLNHQQHWHNQLLNDQSHUXVWHHW $(/&7 0DUNXV3HXKNXUL. Yhteyden jakaminen Reititys Kytkentä Internet-protokolla TCP, UDP

Algoritmit 1. Luento 9 Ti Timo Männikkö

Tietoverkkoprojekti. Metropolia Ammattikorkeakoulu Tietotekniikan koulutusohjelma

100 % Kaisu Keskinen Diat

Verkkokerroksen palvelut. 4. Verkkokerros. Virtuaalipiiri (virtual circuit) connection-oriented ~ connectionless. tavoitteet.

4. Verkkokerros. sovelluskerros. kuljetuskerros. verkkokerros. siirtoyhteyskerros peruskerros. asiakas. end-to-end

Introduction to exterior routing

reitittimissä => tehokkaampi 2005 Markku Kojo IPv6

Reititys. 4. Reititys (Routing) Verkkokerroksen tehtävänä on toimittaa data (paketit) lähettäjän koneelta vastaanottajan koneelle. Reititysalgoritmit

3/3/15. Verkkokerros 2: Reititys CSE-C2400 Tietokoneverkot Kirjasta , Verkkokerros. Internet-protokollapino ja verkkokerroksen tehtävä

4. Reititys (Routing)

4. Reititys (Routing)

4 reititintyyppiä. AS:ien alueet. sisäinen reititin alueen sisäisiä. alueen reunareititin sekä alueessa että runkolinjassa

reitittimet käyttävät samaa reititysprotokollaa (intra-as protocol)

S Tietoliikennetekniikan perusteet. Pakettikytkentäiset verkot. Helsinki University of Technology Networking Laboratory


T Harjoitustyöluento

Johdanto. Multicast. Unicast. Broadcast. Protokollat. Multicast

Lisää reititystä. Tietokoneverkot 2009 (4 op) Syksy Futurice Oy. Lisää reititystä. Jaakko Kangasharju

Lisää reititystä. Tietokoneverkot 2008 (4 op) Syksy Teknillinen korkeakoulu. Lisää reititystä. Jaakko Kangasharju

Algoritmit 1. Luento 8 Ke Timo Männikkö

Monilähetysreititys. Paketti lähetetään usealle vastaanottajalle Miksi? Monet sovellukset hyötyvät

Introduction to exterior routing. Autonomous Systems

Reititys. 4. Reititys (Routing) Verkkokerroksen tehtävänä on toimittaa data (paketit) lähettäjän koneelta vastaanottajan koneelle. Reititysalgoritmit

4. Reititys (Routing)

Siltojen haitat. Yleisesti edut selvästi suuremmat kuin haitat 2/19/ Kytkin (switch) Erittäin suorituskykyisiä, moniporttisia siltoja

Luennon aiheet. S Tietoliikenneverkot. Mihin IP-kytkentää tarvitaan? Miltä verkko näyttää? Vuon määrittely. Vuon määrittely

Verkkokerros 2: Reititys

100 % Kaisu Keskinen Diat

Multicast. Johdanto Ryhmien hallinta Reititys Reaaliaikaiset siirto- ja hallintaprotokollat Resurssien varaus Sessioiden hallinta MBone

T Tietokoneverkot : Reititys sisäverkossa

Reititys. Tietokoneverkot 2009 (4 op) Syksy Futurice Oy. Reititys. Jaakko Kangasharju.

Tiedonvälitystekniikka 1-3 ov. Kurssin sisältö ja tavoite

Induktiotodistus: Tapaus n = 0 selvä; ol. väite pätee kun n < m.

Reititys. 4. Reititys (Routing) Verkkokerroksen tehtävänä on toimittaa data (paketit) lähettäjän koneelta vastaanottajan koneelle. Reititysalgoritmit

Tietoverkkoprojekti 1, 5 OP

Multicast. Johdanto Ryhmien hallinta Reititys Reaaliaikaiset siirto- ja hallintaprotokollat Resurssien varaus Sessioiden hallinta

ITKP104 Tietoverkot - Teoria 3

ICMP-sanomia. 3. IP-kerroksen muita protokollia ja mekanismeja ICMP (Internet Control Message Protocol)

Tietoliikenteen perusteet. Langaton linkki

Tietoliikenteen perusteet. Langaton linkki

Luku 8. Aluekyselyt. 8.1 Summataulukko

Hello-paketin kentät jatkuvat

Hello-paketin kentät jatkuvat

3. IP-kerroksen muita protokollia ja

Internet perusteet. Internet perusteet Osoitteet IPv4 ja ICMP -protokollat ARP - Address Resolution Protocol. Internet-1. S-38.

Internet perusteet. Analyysin tasot

Tiivistelmä artikkelista Constrained Random Walks on Random Graphs: Routing Algorithms for Large Scale Wireless Sensor Networks

4. Reititys (Routing)

JYVÄSKYLÄN SEUDUN. 1. Sisältö * * Tähdellä merkityt kohdat ovat pakollisia. Sivun oikeassa yläkulmasta löytyy Lisää oma tapahtumasi.

Luku 7. Verkkoalgoritmit. 7.1 Määritelmiä

Demonstraatiot Luento

Chapter 4 Network Layer

AS 3 AS 0. reitittimet käyttävät samaa reititysprotokollaa (intra-as protocol)

Verkkokerroksen palvelut. 4. Verkkokerros. Virtuaalipiiri (virtual circuit) connection-oriented ~ connectionless. tavoitteet.

AS 3 AS 5 AS 1 AS 0 AS 2 AS 4

Yleistä ruuhkasta. 5. Ruuhkan valvonta. ruuhkan valvonta <=> vuon valvonta. open-loop control. closed-loop control

5. Ruuhkan valvonta. yleistä ruuhkan valvonnasta ruuhkan estäminen. vuotava ämpäri, vuoromerkkiämpäri liikennevirran määrittely

Televerkon synkronointi

Siltojen haitat Yleisesti edut selvästi suuremmat kuin haitat

S Tietoliikenneverkot / Marko Luoma 1

Johdanto Internetin reititykseen

2. Seuraavassa kuvassa on verkon solmujen topologinen järjestys: x t v q z u s y w r. Kuva 1: Tehtävän 2 solmut järjestettynä topologisesti.

Sähköpostitilin käyttöönotto

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 2 Arkkitehtuurikehyksen kuvaus

DownLink Shared Channel in the 3 rd Generation Base Station

Liikkuvuudenhallinta Mobile IP versio 6 - protokollalla

3. Kuljetuskerros 3.1. Kuljetuspalvelu

Kytkentäfunktioiden monimutkaisuuden alaraja, Copy-funktio, Itsereitittävyys

OSI ja Protokollapino

5. Verkkokerros. Verkkokerroksen palvelut. Tulvitus jokainen saapunut paketti lähetetään kaikille muille ulosmenoille.

Yleinen paikallinen vakautuva synkronointialgoritmi

3.3 Kurssin palauttaminen

5. Ruuhkan valvonta. yleistä ruuhkan valvonnasta ruuhkan estäminen. ruuhkan säätely. liikenteen tasoittaminen. kuorman rajoittaminen

Nebula pilvi 9.0 saatavuusalueiden välinen verkkoliikenne

T : Max-flow / min-cut -ongelmat

IPTV:n asettamat vaatimukset verkolle ja palvelun toteutus. Lauri Suleva TI07 Opinnäytetyö 2011

13 Lyhimmät painotetut polut

ELEC-C7241 Tietokoneverkot Verkkokerros

Transkriptio:

PNNI - Private Network to Network Interface Principles Topology concepts Routing Protocols Topology aggregation Call setup and routing algorithm 6-

Private-Network-to-Network Interface (PNNI) on tarkoitettu yhdistämään yksityisen verkon ATM kytkimiä PNNI sisältää reititys- ja signalointiprotokollan. Vaatimuksia ovat skaalautuvuus, tehokkuus, QoS tuki, vikasietoisuus linkkien ja solmujen suhteen sekä yhteiskäyttö muiden protokollien kanssa. PNNI-reititys perustuu OSPF:n tapaan verkkotopologiaan, jota hierarkisoidaan ja aggregoidaan. PNNI signalointi periytyy ATM-Forumin UNI merkinannosta. Lisänä lähdereititys ja crankback. 6-2

Miksi? Miksi PNNI perustuu lähdereititykseen? 6-3

ATM Forumin mallissa PNNI yhdistää yksityisiä verkkoja Julkinen UNI ATM käyttäjä Julkinen verkko B-ICI Julkinen verkko ATM käyttäjä Yksityinen verkko tai kytkin Yksityinen verkko tai kytkin Yksityinen UNI PNNI B-ICI = B-ISDN Inter Carrier Interface PNNI.0 speksi on af-pnni-0055.000, päivätty maaliskuussa 996, yli 365 sivua. 6-4

PNNI:n solmun referenssimalli on Topologiaprotokolla Hallintaprotokolla Reittilaskenta Topologiatietokanta Topologiatiedon vaihto UNI signalointi UNI signalointi Puhelunohjaus NNI signalointi NNI signalointi Soluvirta Kytkinmatriisi Soluvirta 6-5

PNNI reititystoimintoja ovat Naapureiden ja linkkien tilan havaitseminen huomioprotokollan avulla. Vertaisryhmien muodostus. Topologiatietokantojen synkronointi välittämällä topologiatilaelementtejä (PSTE -PNNI Topology State Elements) horisontaalisesti ryhmän sisällä. PGL:ien valinta topologiatilaelementtien tietojen perusteella. Topologiatiedon aggregointi (PGL:n homma). Reitityshierarkian muodostaminen (PGL välittää äitiryhmälle aggregoimansa tiedot 6-6

Tarkastellaan PNNI topologiakäsitteitä ja topologiaprotokollia 6-7

Vertaisryhmä on PNNI reitityksen avainkäsite Vertaisryhmä on loogisten solmujen joukko, joiden näkemät verkkotopologiatiedot ovat samat. Tämä sisältää sekä ryhmän oman topologian, että muun verkon kuvauksen. Solmuilla on yhteinen osoiteprefiksi (esim A.4) tehokkaan koodauksen takia. Prefiksi on konfigurointiparametri ja sen asettaa operaattori. A.4. A.4.2 A.4.3 A.4.5 A.4.4 A.4.6 PG(A.4) Vertaisryhmän toimiva koko on max. kymmeniä solmuja (esim 30... 50). 6-8

Esimerkkitopologia PG(A.2) PG(A.) A..3 A..2 A.. 2 A.4. A.4.2 A.4.3 PG(A.3) 4 3 2 PG(B.) 2 3 2 4 PG(B.2) 3 5 PG(C) C. C.2 A.4.4 A.4.5 A.4.6 PG(A.4) 6-9

Vertaisryhmät muodostavat hierarkian Vertaisryhmän johtaja, PGL -peer group leader (vrt. designated router OSPF:ssä) aggregoi ryhmän kuvauksen ja välittää sen hierarkiassa seuraavalle vertaisryhmälle. PGL myös vastaanottaa ulkoiset topologiatiedot ja levittää ne ryhmäänsä. PG(A.) A..3 A..2 A.. PG(A.2) 2 PG A PG(A.3) 4 2 3 PG(A.4) Vertaisryhmät muodostavat hierarkian. Osoiteresoluutio huononee eli prefiksi lyhenee ylöspäin. Prefixin pituus kertoo hierarkiatason, eli tasojen numerointi alkaa ylhäältä. 6-0

Topologia koostuu loogisista solmuista ja loogisista linkeistä PG(A.) A..3 A..2 A.. PG(A.2) 2 PG(A.4) PG A PG(A.3) 4 2 3 Ylemmillä tasoilla: looginen solmu edustaa seuraavaa alemman tason vertaisryhmää. Käytännössä loogisen solmun toiminnot hoitaa edellisen tason PGL. looginen linkki = alemman tason vertaisryhmiä yhdistävä suora linkki Alimman tason vertaisryhmässä looginen solmu = fyysinen solmu. looginen linkki = fyysinen linkki 6-

Vertaisryhmän johtajan valinta on pitkälle automaattista eikä häiritse yhteyksien muodostusta A.4. A.4.2 A.4.3 A.4.4 A.4.5 A.4.6 PG(A.4) PGL:n tehtävänä on aggregoida ryhmänsä topologia välittää se ylöspäin vertaisryhmähierarkiassa vastaanottaa ylempää hierarkiasta lähetetty topologia ja levittää se omaan ryhmään. PGL voidaan uudelleenvalita automaattisesti operaattorin puuttumatta asiaan. PGL valinta perustuu kerättyihin topologiatietoihin. Kaikkien solmujen ei tarvitse olla vaalikelpoisia. Valittavalla pitää olla tarpeeksi korkea prioriteetti ja sen pitää tietää äiti-vertaisryhmän tunniste Valitun PGL:n prioriteetti nostetaan stabiilisuussyistä 6-2

Topologiatilaelementit (PSTE:t) kuvaavat topologian PSTE:t muodostetaan huomioprotokollan välittämistä tiedoista ja levitetään vertaisryhmiin. Otsikko lähettäjän tiedot käsitys topologiasta saavutettavuustiedot PTSE:n tunnistetiedot, järjestystiedot PTSE:n vanhenemistiedot Lähettäjän tunniste Lähettäjän reitityskyvyt, vaalikelpoisuus ja PGL prioriteetti Linkkien (horisontaalinen/vertikaalinen) ja solmujen parametrit: jaetaan attribuutteihin ja mittoihin (metriikkoihin) Sisäiset ja ulkoiset (myös ei-pnni) osoitteet, joihin solmu reitittää liikennettä PSTE - PNNI Topology State Element. 6-3

Vertaisryhmän topologia voidaan aggregoida abstrahoimalla sen rakenne loogiseksi solmuksi Oikolinkki (poikkeusreitti) Portti 3 Pinna, jolla on oletusattribuutit Pinna, jolla on poikkeusattribuutit Portti Portti 2 A.4. A.4.2 A.4.3 A.4.5 A.4.4 A.4.6 PG(A.4) Ydin Pinna, jolla on oletusattribuutit Kuva: Loogisen solmun A.4 abstrakti esitys. 6-4

Vertaisryhmäjohtajat muodostavat ja ylläpitävät ryhmien hierarkiaa Pohjatason PGL:t muodostavat äiti-vertaisryhmiä Äitiryhmässä on yhtenäinen topologiakuva Äitiryhmän topologiakuva jaellaan lapsiryhmiin Äitiryhmän solmut valitsevat johtajan Äitiryhmän johtaja edustaa ryhmää seuraavan tason vertaisryhmässä Ryhmäjäsenyyden avainkriteeri on pisin yhteinen osoite-prefiksi 6-5

Esimerkin topologiahierarkia Top PG A PG B PG(A.2) PG(A.) A..3 A..2 A.. 2 A.4. A.4.2 A.4.3 PG(A.3) 4 2 3 PG(B.) 2 3 PG(B.2) 2 3 5 4 PG(C) C.2 C. A.4.4 A.4.5 A.4.6 PG(A.4) 6-6

Huomioprotokolla toimii tunnetulla VCC:llä naapureiden välillä Looginen solmu A Looginen solmu B Huomiopaketti sisältää ATM End System Address Solmun ID Linkin porttitunnus Vertaisryhmän tunnus Huomioprotokolla toimii jatkuvasti ja paljastaa linkkien vikaantumisen. Protokollan tiedoilla muodostetaan topologiatietokannan ensimmäinen versio. 6-7

Kun naapurit on tunnistettu Huomio-protokollan avulla, topologiakannat synkronoidaan Looginen solmu A PTSE-otsikkomainos Looginen solmu B PTSE-pyynnöt PTSE:t PTSE-ack(otsikot) uusi tieto kyllä Päivitä kanta PTSE-otsikkomainos 6-8

Looginen solmu A Virkistysajastin PTSE:t PTSE-ack(otsikot) Tapahtuma (merkittävä muutos) Ajastin PNNI levitysprotokolla on OSPF-levitysprotokollan kaltainen Looginen solmu B uusi tieto kyllä Päivitä kanta PTSE-t PTSE-t PTSE-ack(otsikot) Kaikki muut naapurit paitsi lähettäjä Poista kannasta vanhat tiedot Tilaelementtien lähetysnopeus on kompromissi reitityksen epäonnistumismahdollisuuden ja PTSE-tietomäärän minimointitarpeen välillä. Mikä on merkittävä muutos asetetaan konfiguraatioparametreilla. 6-9

Ylemmän tason vertaisryhmät ovat alimman tason ryhmien kaltaisia PG(A.) A..3 A..2 A.. PG(A.2) 2 PG A PG(A.3) 4 2 3 Looginen ryhmäsolmu (looginen solmu) ATM End System Address (eri SEL kuin PGL) Jotta loogiset ryhmäsolmut voisivat kommunikoida niiden välille muodostetaan VCC -yhteydet PG(A.4) Myös ylemmällä tasolla valitaan PGL Kaikkein ylimmällä tasolla PGL:ää ei kuitenkaan tarvita. 6-20

Reunasolmut kuvaavat yhteydet naapuriryhmiin ylöslinkkeinä A.4 PG A A.3 Yläsolmu Ylöslinkki A.4.6 -- A.3 Ylöslinkki A.3.4 -- A.4 A.4.6 PG(A.4) PG(A.3) 4 2 3 Topologiakantojen synkronointia ei tehdä vertaisryhmien välillä (esim A.4.6 -- A.3.4) Reunasolmut vaihtavat tietoja hierarkiasta Huomioprotokollan avulla ja päättelevät mikä on alin yhteinen vertaisryhmä Ylöslinkki on reunasolmun tapa kertoa ryhmälleen yhteyksistä ylemmän tason naapuriin Ylöslinkkitiedoilla (PGL:t)/loogiset ryhmäsolmut voivat muodostaa VCC:t solmusta toiseen 6-2

PNNI signalointi ja reititysalgoritmi 6-22

Hierarkinen pinoesitys A.. :sta C.2:een kertoo reitin PG rajalla jo kuljettu polun osuus poistetaan PG A.: A..->A..2->A...3 PG A: A.->A.2->A.3 Top Pinon huippu A.2:n reunasolmu avaa oman PG:n esityksen ja lisää sen pinon huippuun Pino-osoitin, jota päivitetään välisolmuissa Puhutaan DTL -pinosta (designated transit list) 6-23

Metriikat kumuloidaan reittilaskennassa PNNI tukee QoS reititystä/reittien optimointia viiveen vaihtelun (CDV - cell delay variation) maksimiviiveen (maxctd - Maximum Cell Transfer Delay) hallinnollisen painon mukaan (AW - administrative weight) - administraattori voi itse asettaa AW:n tulkinnan Optimointi tehdään yhdellä kriteerillä kerrallaan. 6-24

Topologia-attribuutit huomioidaan reittilaskennassa yksi kerrallaan Suorituskykyyn/resursseihin liittyvät parametrit Soluhukan todennäköisyys CLP=0 soluille CLP 0 Soluhukan todennäköisyys CLP=0+ soluille CLP 0+ RAIG tiedot Maksimisolunopeus (maxcr - Max Cell Rate) Käytettävissä oleva solunopeus (AvCR - Available Cell Rate) Rajasolunopeus (CRM - Cell Rate Margin) Varianssitekijä (VF - variance factor) Haarautumisen rajoituslippu (Restricted Branching Flag) Kauttakulun rajoituslippu (restricted transit flag) luetaan hallinnollisiin parametreihin (policy). RAIG - Resource Availability Information Group 6-25

Yhteyden muodostus perustuu hierarkian mukaiseen lähdereititykseen. Jos kohdeosoite on samassa vertaisryhmässä, lähtösolmu laskee reitin valmiiksi 2. Jos kohdeosoite on eri vertaisryhmässä 2.. Lähtösolmu hakee alimman yhteisen vertaisryhmän ja muodostaa DTL pinon 2.2. Lähtösolmu lähettää yhteyspyynnön pinon huipun DTL-ohjeen mukaan. Välisolmut päivittävät pino-osoitinta. PG rajalla alimman tason osuus pinosta on kulutettu ja poistetaan pinosta. Yhteyspyyntö lähetetään PG rajan yli. 2.3 Vastaanottava reunasolmu etsii kohdetta omasta vertaisryhmästä, jos löytyy se laskee reitin valmiiksi. Jos ei löydy, se laskee polun alimman tason ryhmänsä läpi kohti solmua, jolla on sopiva linkki ulospäin ja päivittää sen pinon huippuun. Jatka kohdasta 2.2. 6-26

Jos PNNI yhteys kohtaa estoa, yhteys palautetaan taaksepäin (crankback) Palautus joudutaan tekemään, jos kaikkea topologiatietoa ei ole ehditty mainostaa. Palautuksen takia, mikä tahansa polun solmu voi joutua tekemään reitityspäätöksen. Palautus tapahtuu DTL:n mukaisessa järjestyksessä. Palautus jatkuu normaalisti niin kauas, että alkuperäinen reittivalinta/policy voidaan pitää voimassa: Ensin lähimpään reunasolmuun, sitten seuraavan ylemmän tason reunasolmuun jne. 6-27

A. taso 96 2 Palautus tapahtuu reuna- tai lähtösolmuun A.. päivittää polun: DTL:[A.,A.2,A.3],ptr=2 DTL:[A,B],ptr= A..2.x A.. A..2 5 A..2 valitsee polun: DTL:[A.2,A..],ptr=2 DTL:[A.,A.2,A.3],ptr= DTL:[A,B],ptr= A.2 A.2. taso 96 A.2.2 A.2.3 4 3 4 5 6 A.3.4 A.3 A.3.2 6 A.3.3 A.3. taso 96 + 3 B. 2 taso kertoo solmun hierarkiatason. 3 taso 96 2 3 B.2 B.3 B. B.2 B.2.x DTL:[A,B],ptr=2; kohdataan esto; RELEASE takaisinpäin. A.3.4 loi edellisen DTL:n ja yrittää siksi vaihtoehtoista reittiä. Oletetaan, että resurssit eivät riitä. Palautuksen taso nousee. Palautus ohittaa A.2.2:n tason perusteella ja palaa lähtösolmuun Lähtösolmu laskee uuden reitin A.->A.2->B. 6-28

PNNI reititys perusperiaatteita ovat Reititys tapahtuu vertaisryhmittäin (PG - peer group). Valittua reittiä kuvataan DTL-listalla/pinolla (designated transit list), alkuperäis-dtl-pinon muodostaa lähtösolmu. Kunkin transitvertaisryhmän reunasolmu (tulosolmu) päivittää DTL-pinoa laskemalla reitin oman ryhmän läpi ja lisäämällä sen pinon huippuun. Vertaisryhmän sisäiset solmut toimivat DTL-ohjeen mukaan ja päivittävät DTL-osoitinta. Jos kohdataan estoa, yhteyspyyntö palautetaan taaksepäin niin pitkälle, että sopiva reunasolmu voi valita vaihtoehtoisen reitin. Kaikissa tilanteissa koko reitti pyritään valitsemaan lähtösolmun hyväksymien QoS parametrien mukaan. 6-29