Miten kaupunki tulisi määritellä? Mari Vaattovaara Kaupunkimaantieteen professori Helsingin yliopisto
Ensimmäinen kokemukseni laajasta kaupunkiköyhyyden problematiikkaan liittyvästä EU-projektista vuosilta 1997-2001 -neljän vuoden ajan yritimme määritellä muuttujia -emme koskaan päässeet sisällöllisiin kysymyksiin -tulokseksi projektimme suositteli köyhyyden poistamiseen mm. better dental care Olisipa käytössämme ollut URBAN AUDIT!
Kaupunki tulisi määritellä siten, että voisimme vastata kaupunkien kehityksen haasteisiin
Aikaisemmin erot olivat selviä! 1970-luvulle asti! The larger the center the faster the growth! 1970 1980-luvuilla! nonmetropolitan population grew faster than metropolitan (Martinotti 2005)
Kaksi näkökulmaa kaupunkien kehityksen haasteisiin - kaupungin määrittelyyn!keskustelu kansainvälisyydestä! The urban network is floating or the hierarchy of cities is rebuilt!kaupunkirakenteen tutkimus! Uudet sosiaaliset ja alueelliset jaot
Kansainvälisen kaupunkihierarkian muutos! Peter Hall (1966) The World Cities! some cities have multiple roles! Friedman (1986) the link between material outputs is weakening new global articulations! Castells (1989,1996) the fundamental economic shift of the present era, as momentous as the shift from an agrarian to an industrial economy in the eighteenth and nineteenth centuries! Sassen (1991) Global Cities! weight of economic activity has shifted from production places such as Detroit and Manchester, to centers of finance and highly specialized services
Mitä kuvattu kehitys paikallisella tasolla tarkoittaa?! Jotkut (uudet) kaupunkialueet kasvavat nopeasti! decentralization - Aivan oma keskustelunsa! Toiset jäävät jälkeen! Mitkä, millaiset, miksi?
whereas cities such as Stockholm, Helsinki and Stuttgart have growing populations, and are known for high skills and goog access
Success in European comparisons - Michael Parkinson (Director of EIUA) % working age population (25-64) with NVQ level 3 education 2000 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 Stockholm Glous etc (Bristol) Noord-Holland (Amsterdam) Oberbayern (Munich) Darmstadt (Frankfurt) Denmark (Copenhagen) Zuid-Holland (Rotterdam) Stuttgart Rhone-Alps (Lyon) West Yorkshire (Leeds) Catalonia (Barcelona) Midi Pyrenees (Tolouse) Greater Manchester Derbyshire and Nottinghamshire Merseyside (Liverpool) West Midlands (Birmingham) Northumb.T&W (Newcastle-u-T) South Yorkshire (Sheffield) Arnsberg (Dortmund) Nord-pas-de-Calais (Lille) Lombardy (Milan) Piemonte (Turin) Uusimaa (Helsinki)
250 200 150 100 50 0 Success in European comparisons - Michael Parkinson (Director of EIUA) European Innovation Scoreboard 2002: EU Regions Oberbayern (Munich) Stuttgart South West (Bristol) Midi Pyrenees (Tolouse) Lombardy (Milan) Rhone-Alps (Lyon) Piemonte (Turin) Zuid-Holland (Rotterdam) Darmstadt (Frankfurt) West Midlands (Birmingham) Noord-Holland (Amsterdam) North West (Manchester) North West (Liverpool) Catalonia (Barcelona) East Midlands (Nottingham) Arnsberg (Dortmund) Northumb.T&W (Newcastle) Yorkshire & Humberside (Leeds) Yorkshire & Humberside (Sheffield) Nord-pas-de-Calais (Lille) Uusimaa (Helsinki) Stockholm
Kaupungin määritelmän tulisi tästä näkökulmasta olla! kansallisesti merkityksellinen! Onko Uusimaa vai! Helsingin seutu vai! tarkempi toiminnallinen alue tästä näkökulmasta merkityksellinen?! kansainvälisesti vertailtavissa oleva! Ovatko Uusimaa (Helsinki) ja Noord Holland (Amsterdam) tai Stuttgardt vertailukelpoisia?
Kaupunkirakenteen tutkimus: Uudet sosiaaliset ja alueelliset jaot! Pääkaupunkiseudun ja suomalaisten kaupunkien rakenne on aivan poikkeuksellinen! Lähtökohtaisesti jakautuneet kaupungit (Waris)! Pohjoismainen hyvinvointivaltio ja kaupunkisuunnittelu! 1990- historian tasaisin kaupunkirakenne
Sosiaalisen arkkitehtuurin kehitys kaupunkisuunnittelussa Phase I Phase IV House level Phase II Phase III
Haaste kaupungin määrittelylle! Kuinka erityisen tasalaatuisessa kaupungissa päästään indikoimaan kaupungin sosiaalista ja alueellista rakennetta siten, että! Huono-osaisuus ei häviä rappukäytäviin! Kaupungin ja maaseudun sisäiset eroavuudet saadaan esiin
Yhteiskunnan rakennemuutos tuottaa aivan uudet tarpeet! Lama! Uusi taloudellinen nousu
Riittääkö uusien sosiaalisten ja alueellisten jakojen tarkasteluun pääkaupunkiseudun sisäinen tarkastelu (Source :Pekka Vuori /Urban Facts)
Vai yksin Helsingin työpaikkakehityksen tarkastelu 200 180 Informaatioala Muut toimialat 160 Index, 1993=100 140 120 100 80 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 Lähde:Työssäkäyntitilasto/ Tilastokeskus City of Helsinki, Urban Facts / Juha Suokas / 29.9.2003
Vai tulisiko huomioon ottaa erinäisiä alueita koko seudulta? Pientalot yht. Asuinkerrostalot Muu/tunt. Pornainen 93,0 3,0 4,0 Siuntio 88,8 9,0 2,2 Sipoo 82,0 16,2 1,8 Mäntsälä 79,8 17,4 2,8 Nurmijärvi 76,8 21,7 1,5 Vihti 75,7 21,7 2,6 Tuusula 69,7 28,6 1,8 Kirkkonummi 68,3 30,7 1,1 Kauniainen 55,5 42,9 1,6 Järvenpää 52,9 45,7 1,4 Hyvinkää 44,5 54,1 1,4 Espoo 42,4 56,4 1,3 Kerava 38,9 59,7 1,4 Vantaa 37,5 61,8 0,6 Helsinki 12,8 85,7 1,5
Vai onko sittenkin niin, että kaupunkien keskeisimmät indikaattorit ja määreet tulisi liittää kaupunkiväestön nelikenttään (Martinotti 2005)! asukkaat (asuu/työskentelee tai ei- kuluttaa)! commuters (ei asu/työskentelee ehkä kuluttaa)! kaupungin käyttäjiin (ei asu/ei työskentele kuluttaa)! metropolitan businesspeople (ei asu, työskentelee kuluttaa