NUMMI-PUSULAN KUNNAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA

NUMMI-PUSULAN KUNTA NUMMI-PUSULAN KUNNAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2011 K&R 11.8.2011 Kiuru & Rautiainen Oy

2(63) SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO... 2 1 JOHDANTO... 5 2 SUUNNITTELUPERUSTEET... 6 2.1 Yleiskuvaus suunnittelualueesta... 6 2.2 Väestö ja elinkeinot... 6 2.3 Kaavoitus, maankäyttö ja ympäristö... 7 3 VESIHUOLLON NYKYTILA... 10 3.1 Vesihuolto Nummi-Pusulan kunnan alueella... 10 3.2 Talousvesihuolto... 11 3.2.1 Pohjavesialueet... 11 3.2.2 Vedenottamot ja vedenkäsittelylaitokset... 12 3.2.3 Vedenjakelu ja verkostot... 14 3.2.4 Varavedensaanti... 15 3.3 Jätevesihuolto... 16 3.3.1 Viemäriverkosto ja pumppaamot... 16 3.3.2 Jätevedenpuhdistamo... 17 3.3.3 Jätevedenpuhdistamon puhdistusteho ja vesistökuormitus... 23 3.4 Vesihuolto kunnan toiminta-alueiden ulkopuolella... 26 3.4.1 Vedenhankinta ja jakelu... 26 3.4.2 Jätevesien käsittely... 27 3.5 Yhteistyö vesihuollossa... 29 3.5.1 Yhteistyö kunnan alueella... 29 3.5.2 Kunnan omat avustusperusteet... 29 3.5.3 Kuntarajat ylittävä yhteistyö... 29 3.6 Vesistöjen tila Nummi-Pusulan kunnan alueella... 29 3.7 Vesihuollon ongelmakohdat... 31 3.7.1 Vedenhankinta ja jakelu... 31 3.7.2 Jätevesien käsittely ja viemäriverkosto... 31 3.7.3 Hulevesien käsittely ja hulevesiverkostot... 32 3.8 Voimassa olevat vesihuollon suunnitelmat... 32 4 VESIHUOLLON KEHITTÄMISTARPEET... 33 4.1 Toimintojen kehitysnäkymät kaupungissa... 33 4.2 Kaavoituksen vaikutus vesihuoltoon... 33 4.2.1 Kaavoitustilanne... 33

3(63) 4.3 Vesihuollon kehittämistarpeet laitosten nykyisillä toiminta-alueilla... 34 4.3.1 Toiminta-alueiden määrittämisperusteet... 34 4.3.2 Talousveden hankinta ja jakelu toiminta-alueella... 34 4.3.3 Jätevesihuolto toiminta-alueilla... 37 4.3.4 Hulevesien johtaminen ja käsittely toiminta-alueilla... 38 4.4 Vesihuollon kehittämistarpeet toiminta-alueiden ulkopuolella... 39 4.4.1 Toiminta-alueiden ulkopuolella olevat tarvealueet... 39 4.4.2 Kiinteistökohtainen vesihuolto... 42 4.5 Vesihuollon toimintavarmuus ja toiminnan riskit... 44 4.5.1 Nummi-Pusulan vesihuoltolaitos ja osuuskunnat... 44 4.5.2 Raakavesilähteet... 45 4.5.3 Varautuminen poikkeustilanteisiin... 45 4.5.4 Organisaatioiden kehittäminen... 46 4.6 Vesihuollosta tiedottaminen... 46 5 VESIHUOLLON KEHITTÄMISEN SUUNTAVIIVAT... 47 5.1 Yleistä... 47 5.2 Palveluiden tuottamisen tavoitteet ja päämäärät... 47 5.3 Rahoituksen ja taloudenpidon pääperiaatteet... 49 5.3.1 Oma rahoitus... 49 5.3.2 Ulkopuolinen rahoitus... 49 6 KEHITTÄMISTOIMENPITEET... 53 6.1 Kehittämistoimenpiteet toiminta-alueilla... 53 6.2 Toiminta-alueiden ulkopuoliset alueet... 54 6.3 Toiminta-alueiden kehittämisen alustavat kustannukset ja investointiohjelma... 55 6.4 Kehittämistoimenpiteet toiminta-alueiden ulkopuolella... 56 6.5 Ehdotettujen kehittämistoimenpiteiden analysointi... 57 6.5.1 Taloudelliset vaikutukset... 57 6.5.2 Muut vaikutukset... 58 7 TIEDOTTAMINEN JA SUUNNITELMAN AJAN TASALLA PITÄMINEN... 59 8 YHTEENVETO JA SUOSITUKSET... 60

4(63) LIITTEET: Liite 1: Kunnan vesihuoltolaitoksen taksat 1.1.2011 alkaen Liite 2: Vireillä olevat kaavat Liite 3: Kaavoitusohjelma 2011-2015 PIIRUSTUSLUETTELO: Nro Nimi Mittakaava Paperikoko KR-449-01.0 Nykytilannekartta 1:70 000 600 x 600 mm KR-420-02.0 Kehittämistarvealueet 1:70 000 600 x 600 mm KR-420-03.0 Vesihuoltolaitosten toiminta-alueet - KR-420-04.0 Kunnan alueen palopostit 1:35 000 A3

5(63) 1 JOHDANTO Nummi-Pusulan kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelman tavoitteena on tutkia ja selvittää vedenhankinnan ja jätevedenkäsittelyn kehittämisratkaisut niin taajamaalueilla kuin haja-asutusalueilla. Tämä suunnitelma on vuonna 2006 laaditun Nummi- Pusulan kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelman päivitys. Vuonna 2006 vesihuollon kehittämissuunnitelman laati Kiuru & Rautiainen Oy. Vesihuollon kehittämissuunnitelman laatiminen perustuu 1.3.2001 voimaan astuneeseen vesihuoltolakiin. Vesihuoltolain mukaan kunnan tulee kehittää vesihuoltoa alueellaan yhdyskuntakehitystä vastaavasti vesihuoltolain tavoitteiden toteuttamiseksi sekä osallistua vesihuollon alueelliseen yleissuunnitteluun sekä päivittää suunnitelmaan tarvittavin väliajoin. Vesihuoltolain tavoitteena on turvata sellainen vesihuolto, että kohtuullisin kustannuksin on saatavissa riittävästi terveydellisesti ja muutoinkin moitteetonta talousvettä sekä terveyden- ja ympäristönsuojelun kannalta asianmukainen viemäröinti (Vesihuoltolaki 1 ). Vesihuoltolain mukaan kunnan tulee yhteistyössä alueensa vesihuoltolaitosten kanssa laatia ja pitää ajan tasalla alueensa kattavat vesihuollon kehittämissuunnitelmat. Kehittämissuunnitelmia laatiessaan kunnan tulee olla riittävässä yhteistyössä muiden kuntien kanssa. Tarkoituksena on, että kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma kytkeytyy riittävästi maankäyttö- ja rakennuslain suunnittelujärjestelmään, jota se hyödyntäisi ja täydentäisi. Siksi kehittämissuunnitelmassa tulee kiinnittää erityistä huomiota vesihuollon järjestämiseen alueilla, joilla on voimassa maankäyttö- ja rakennuslaissa (132/1999) tarkoitettu yleis- tai asemakaava tai joilla yleis- ja asemakaavan laatiminen on vireillä. Vesihuollon kehittämissuunnittelun tulisi tukea myös ympäristösuojelulain toimeenpanoa. Siksi suunnitelmassa on kiinnitettävä erityistä huomiota vesihuollon järjestämiseen sellaisilla alueilla, joita koskevat ympäristönsuojelulain (86/2000) 19 :n nojalla annetut ympäristönsuojelumääräykset. Näillä määräyksillä voidaan mm. kieltää jäteveden johtaminen maahan tai vesistöön. Suunnitelman yhtenä tavoitteena on tehdä siitä työkalu, jota voivat hyödyntää kuntalaiset, kunnan päättävät ja toimeenpanevat tahot sekä toiminta-alueellaan vesihuollosta vastaava vesihuoltolaitos. Suunnitelman laatimista on ohjannut tilaajan puolelta Nummi-Pusulan kunnan tekninen johtaja Jorma Lehtonen. Kehittämissuunnitelman laatimisesta on vastannut Kiuru & Rautiainen Oy, josta työhön ovat osallistuneet ins. (AMK) Teemu Heikkinen ja DI Jyri Rautiainen.

6(63) 2 SUUNNITTELUPERUSTEET 2.1 Yleiskuvaus suunnittelualueesta Nummi-Pusulan kunta sijaitsee läntisellä Uudellamaalla, Lohjan seutukunnan alueella Etelä-Suomen läänissä. Nummi-Pusulan alueelle on syntynyt asutusta jo 1200-1300 - luvuilla. Nummi-Pusulan kunta on perustettu vuonna 1981 Nummen ja Pusulan kuntien yhdistyessä. Nummi-Pusulan naapurikuntia ovat Karkkila, Lohja, Salo, Somero, Tammela ja Vihti. Nummi-Pusulan kokonaispinta-ala on 504,82 km 2, josta maapinta-ala 469,53 km 2 (93 %) ja vesipinta-ala 35,29 km 2 (7 %). Kunnan alueella on kolme taajamaa: Saukkola, Pusula ja Nummi. Pusula ja Saukkola ovat niistä voimakkaimmin kasvavia. Pusulasta naapurikaupunkiin Karkkilaan, on 18 kilometriä, ja Saukkolasta Lohjan Sammatin alueelle 10 kilometriä. Nummi sijaitsee valtatie 1:n varrella. Nummi-Pusulan kunta kuuluu Uudenmaan ympäristökeskuksen ja Länsi-Suomen ympäristölupaviraston toiminta-alueisiin. 2.2 Väestö ja elinkeinot Nummi-Pusulan kunnassa asuu 6 134 asukasta (31.12.2010). Kunnan väestönkasvu on ollut aaltoilevan maltillista, sillä vuonna 2004 kunnan asukasluku oli 5 912 ja vuonna 2005 ylitettiin ensimmäisen kerran 6 000 asukkaan rajapyykki asukasluvun ollessa 6002. Vapaa-ajan asukkaiden ansiosta kunnan väkiluku lähes kaksinkertaistuu kesäisin. Perinteisen maa- ja metsätalouden harjoittamisen sekä pienyritystoiminnan lisäksi Nummi-Pusulassa on myös keskisuuria teollisuusyrityksiä. Kunnan työpaikoista 9,8 % oli maa- ja metsätaloudessa, 30,2 % jalostuksessa ja 55,8 % palveluissa. Kunnan tärkeimmät työnantajat ovat Ikkalassa toimiva Nurmi - Hydraulics Oy ja Saukkolassa toimiva Oy Pumppu - Lohja Ab. Ikkalassa sijaitsee lisäksi Alhovuoren laskettelukeskus. Kunnassa on noin 2 700 kpl vapaa-ajan asuntoja. Taulukko 1. Aluejako ja väestö alueittain vuonna 2010. Osa alue Asukkaat % Nummi 973 16 Pusula 1 404 23 Saukkola 1 471 24 Muu haja asutus 2 286 37 Koko kunta 6 134 100

7(63) 2.3 Kaavoitus, maankäyttö ja ympäristö Maakuntakaavoitus, Uudenmaan maakuntakaava Voimassa oleva maakuntakaava on vahvistettu ympäristöministeriössä 8.11.2006. Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaava on vahvistettu ympäristöministeriössä 22.6.2010. Uudenmaan maakuntakaavan uudistaminen (ns. 2. vaihemaakuntakaava) on ollut vireillä vuodesta 2009 lähtien. Yleiskaavoitus - Nummi-Pusulan itäosan osayleiskaava (360 vakituista asuntoa, 240 loma-asuntoa ja yhteensä 950 asukasta vuonna 2008) - Nummi-Pusulan eteläosien osayleiskaava Nummi-Pusulan kunnan eteläosan osayleiskaavan tavoitteena on maankäytön ohjaaminen moottoritien vaikutusalueella. Kaavoitettava alue on valtatie E18 uuden vuonna 2009 valmistuneen moottoritieosuuden käytävä, sen liittymät ja niiden lähialueet. Kaavoitusalue on 39,34 km 2. Tulevina vuosina vireille tulevia kaavoja (kts Liite 3, kaavoitusohjelma) - Pusulan kirkonkylän osayleiskaava (v. 2013) - Turuntien osayleiskaava (v. 2014) - Kaakkoinen osayleiskaava v. 2015) - Ikkalan osayleiskaava (v. 2015) Asemakaavoitus Pusulan, Nummen ja Saukkolan taajamat on pääosin asemakaavoitettu. Pusulan Kaukelantien varren asemakaava-alue sijaitsee Pusulan kirkonkylässä, alueeseen kuuluu Kaukelantien ja Pusulanjärven koillisrannan välinen alue, sekä alueita Kaukelantien itäpuolelta. Seuraavassa on luettelo kunnan vireillä olevista asemakaavaalueista. - Saukkolan taajaman eteläinen asemakaava - Leskeläntien ympäristön asemakaava - Uusitalo asemakaava - Luopionkorven asemakaava - Mäntsälän metsän asemakaava - Petsamon asemakaava - Arvelankujan asemakaava - Kuntalanmäen asemakaava - Ikkalan keskustan asemakaava - Heimolantien itäpuoli

8(63) Tulevina vuosina vireille tulevia kaavoja (kts Liite 3,kaavoitusohjelma) 1. Asemakaava - Nummi-Pusulan eteläosien osayleiskaavassa teollisuusalueeksi merkitty alue Kasvihuoneilmiön ympäristössä Turuntien, Paikkarintien ja Palomäentien risteysalueen tuntumassa. Alue on ylikunnallisen runkoviemärin vaikutusalueella, mikä tukee asemakaavan laadinnan edellytyksiä tulevaisuudessa. Asemakaavan laadinta aloitetaan vuonna 2012. 2. Asemakaavan muutos ja laajennus - Pusula, Pippuri/KarimäkiAlueella on kunnan maata, jonka asemakaavoitus pientalotonteiksi ja virkistysalueeksi aloitetaan vuonna 2012. 3. Asemakaavan muutos ja mahdollinen laajennus - Oinolan koulun ympäristö. Alueella on kunnan omistamaa maata koulukeskuksen ja mt 110 ympäristössä ja Paanamäen kupeessa. Olemassa oleva kaava vuodelta 1968 on vanhentunut ja sisältää mm. tarpeettomia tievarauksia. Asemakaavassa tutkitaan VT 1 varren maankäyttöä liikennemäärien vähennyttyä ja mahdollisia asutuksen laajenemissuuntia. Asemakaavan aloittaminen tulee ajankohtaiseksi vuonna 2012. 4. Lohjantien varsi, mt 110 eteläpuoli ns. Fakin kaava Saukkolassa - E18-moottoritien valmistuttua alue sopii asuinrakentamiseen liikennemäärien pienennyttyä maantiellä 110 (entinen VT1). Voimassa olevassa asemakaavassa on alueeseen kohdistuvia turhia tievarauksia. Alueella on jätevesien käsittelyyn liittyviä ongelmia. Aloitetaan aikaisintaan vuonna 2013. 5. Saukkola - Jättöläntien pohjoispuoli. Kunnan Saukkolan taajaman luoteispuolella omistama noin 15 ha tila Reko I soveltuu sijaintinsa puolesta alueeksi, jonka rakentamismahdollisuudet tutkitaan asemakaavalla. Asemakaavan laadinta aloitetaan aikaisintaan vuonna 2013. 6. Tavolan eritasoliittymä pohjoinen - Espoo Salo oikoradan alustavan yleissuunnittelun perusteella moottoritietä myötäilevään linjausvaihtoehtoon M on jatkossa varauduttava maankäytön suunnittelussa. Radan linjausvaihtoehto M sijoittuu keskelle liittymän pohjoispuolelle asemakaavoitettavaksi aiottua aluetta ja häiritsee mahdollisuuksia tarkoituksenmukaiseen kaavaratkaisuun. Asemakaavan laadinta aloitetaan aikaisintaan vuonna 2013. 7. Marttilantien varsi ja alue välillä Marttilantien lounaispuoli S-market, Pusula - Voimassa oleva asemakaava on vanhentunut ja sisältää turhia tievarauksia. Alueella ei ole kunnan maata. Asemakaavoituksen yhteydessä tutkitaan mahdollisuus osoittaa uusia rakennuspaikkoja sujuvan tieyhteyden ja kunnallistekniikan ulottuville. Asemakaavan laadinta aloitetaan aikaisintaan vuonna 2014. 8. Oinola Nummi - Asemakaavan muutos tulee käsittämään Nummentien itäpuolisen vanhentuneet kaavaalueet ja rajautumaan osittain Kihintöyrään alueeseen, jossa kunnalla on rakennuspaikoiksi asemakaavoitettua maata. Voimassa oleva kaava on vuodelta 1968 ja sisällöltään vanhentunut mm. ohitustien tielinjauksen osalta. Asemakaavan laadinta aloitetaan vuonna 2015.

9(63) Ranta-asemakaavoitus Kunnassa on vireillä seuraavat ranta-asemakaavat. - Leponiemen ranta-asemakaava - Someron yhteismetsän ranta-asemakaava - Vaherman Sahatontin ranta-asemakaava - Finnsilvan ranta-asemakaava - Alimmaisen, Keskimmäisen ja Ali-Särkisen ranta-asemakaava - Antiaisen ranta-asemakaava Kaavoitettavien alueiden kaavakartta on raportin liitteenä Natura-alueet Natura 2000 alueisiin kuuluvat kunnan alueella seuraavat kohteet: - Myllymäki - Keräkankare ja Kylmälähde - Haukkamäki - Lintukiimanvuori - Nummi-Pusulan lintuvedet - Hyyppärän harjualue

10(63) 3 VESIHUOLLON NYKYTILA 3.1 Vesihuolto Nummi-Pusulan kunnan alueella Nummi-Pusulan kunnan alueella keskitetystä talousvesihuollosta vastaa kunnan vesilaitoksen lisäksi haja-asutusalueella 17 vesi- tai jätevesiosuuskuntaa. Kunnan vesihuoltolaitoksen toiminta-alue käsittää Pusulan, Nummen, Oinolan ja Saukkolan taajamien kaavoitetut alueet. Vesijohtoverkostot on yhdistetty toisiinsa. Kunnan vesihuoltolaitoksen ja alueella toimivien osuuskuntien toiminta-alueet on vahvistettu. Toiminta-alueet on esitetty liitteenä olevissa kartoissa. Vesiosuuskunnat ja -yhtymät huolehtivat osaltaan kunnan vesilaitoksen toimintaalueen ulkopuolille jäävien alueiden vedenjakelusta. Vesiosuuskunnista neljällä (4) on oma vedenottamo ja loput osuuskunnat ostavat talousveden kunnalta. Osa kunnan alueella sijaitsevista kiinteistöistä saa talousvetensä naapurikuntien puolella toimivista vesilaitoksista. Kunnan viemärilaitos vastaa viemäröinnistä ja jätevedenkäsittelystä pääasiassa Nummen, Pusulan ja Saukkolan taajamien alueella. Kunnan jätevedenpuhdistamolla käsitellään noin 2 370 asukkaan jätevedet. Jätevedenpuhdistamo sijaitsee Saukkolan taajamassa. Jätevedenpuhdistamo ollaan kuitenkin sulkemassa Nummi-Pusulan ja Lohjan välisen siirtoviemärilinjan valmistumisen jälkeen, vuonna 2012. Kunnan vesihuoltolaitosta koskevista ratkaisuista päättävät kunnanvaltuusto ja kunnanhallitus. Käytännön tehtävät on alistettu tekniselle lautakunnalle. Kunnallisen viemärilaitoksen lisäksi Nummi-Pusulassa toimii myös kolme osuuskuntaa joilla on viemäriverkosto. Lisäksi kolmella osuuskunnalla on viemäriverkoston rakentaminen tai suunnittelu menossa parhaillaan. Ikkalan alueen jätevedet johdetaan siirtoviemärillä Karkkilan kaupungin verkostoon. Kunnan vesihuoltolaitoksen taksat vuonna 2010 on esitetty liitteenä olevassa taulukossa. Taulukko 2. Vesi- ja viemäriverkostoihin liittyneet ja liittymättömät vuonna 2010. Vesijohto Viemäri Kiinteistöt Asukkaat % Kiinteistöt Asukkaat % Liittyneet - Kunta 834 2 087 680 1 700 - Osuuskunta 553 1 382 268 * 670* Yhteensä 1 387 3 469 57 % 948 2 370 39 % Liittymättömät - kunnan alue 1 066 2 665 1 505 3 764 Yhteensä 1 066 2 665 43 % 1 505 3 763 61 % luvussa on huomioitu vain toimintansa aloittaneet osuuskunnat Vuonna 2010 vesiosuuskunnissa oli yhteensä noin 1 382 asukasta (553 kiint.), joista neljällä osuuskunnalla (n. 350 as) oli oma vedenottamo ja loput oli liittynyt kunnan verkostoon (n. 1 032 as). Jo toimintansa aloittaneissa jätevesiosuuskunnissa on viemäriliittyjiä noin 670 asukasta (268 kiint.). Lisää liittyjiä tulee liittymään rakenteilla oleviin osuuskuntiin lähivuosina.

11(63) 3.2 Talousvesihuolto 3.2.1 Pohjavesialueet Nummi-Pusulan alueella on 5 kpl I-luokan pohjavesialueita. Alueet ovat Vesi-Pekka, Iikkala, Saukkola-Mäntsälä, Mykämäki ja Keräkankare. Näillä I-luokan pohjavesialueilla sijaitsee kuusi pohjavedenottamoa. Kaikkien kunnan alueella olevien pohjavesialueiden arvioitu pohjaveden muodostumismäärä on noin 16 000 m 3 /d. I- luokan pohjavesialueiden arvioitu antoisuus on noin 9 650 m 3 /d. Nummi-Pusulan pohjavesialueille ei ole tehty suojelusuunnitelmia. Pohjavesialuetiedot on esitetty taulukossa 3. Pohjavesialueet on esitetty myös liitteenä olevassa suunnitelmakartoissa. Taulukko 3. Kunnan alueella olevat pohjavesialueet ja arvioidut antoisuudet Pohjavesialue Numero Luokka Antoisuus, m 3 /d Vesi-Pekka 154001 I 400 Ikkala 154002 I 250 Saukkola - Mäntsälä 154003 I 800 Mykämäki 154005 I 1 200 Keräkankare 154006 I 7 000 Nummiahde 154004 II 1 030 Pohjannonharju 154008 II 1 260 Nummimetsä 154015 II 530 Rankkulannummi 154051 II 670 Hamperinnummi 154007 III 270 Salmenpalo 154009 III 140 Kaljakuru 154010 III 390 Hunsaa 154011 III 250 Heijala 154012 III 300 Langinmäki 154013 III 110 Syrjälä 154014 III 280 Nummenranta 154016 III 320 Kotanummi 154017 III 290 Löyttyjärvi 154052 III 300 Karhunkorpi III 250 Yhteensä 16 040 luokka I = Vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue luokka II = Vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue

12(63) 3.2.2 Vedenottamot ja vedenkäsittelylaitokset Nummi-Pusulan vesihuoltolaitos hankkii raakavettä Keräkankareen alueella sijaitsevalta Kylmälähteen pohjavedenottamolta. Keräkankareen pohjavesiesiintymä sijaitsee Pusulan taajaman luoteispuolella. Keräkankareen pohjavesiesiintymän arvioitu antoisuus on 7 000 m 3 /d, mutta 3 000 m 3 /d on arvioitu olevan tuotto, joka voidaan haitatta käyttää. Nykyisen ottamon kapasiteetti on noin 960 m 3 /d. Varavedenottamona toimii Vesi - Pekan ottamo, joka sijaitsee 2 km Nummen kirkolta kaakkoon. Vesi - Pekan ottamon ongelmana ovat rauta- ja mangaanipitoisuuksien nousu suuremmalla vedenotolla. Vesi - Pekan ottamon kapasiteetti on 300 m 3 /d. Pohjavedenottamoiden lupaehtojen mukaiset ottomäärät nykyinen käyttö on koottu taulukkoon 4 ja 5. Taulukko 4. Nummi-Pusulan vesihuoltolaitoksen vedenottamot vuonna 2010 Kapasiteetti Nykyinen otto Käsittely Vedenottamot m 3 / d m 3 / d Kylmälähde 960 430 Alkalointi ja UV Vesi - Pekka 300 0 ei käytössä Taulukko 5. Vesiosuuskuntien vedenottamot vuonna 2010 Kapasiteetti Nykyinen otto Käsittely Vedenottamot m 3 / d m 3 / d Yli-Koikka (Hyönölän VOK) 430 15 Ei käsitellä Hyrkkölä (Hyrkkölän VOK) - 5 Ei käsitellä Ikkala (Ikkalan VOK) - 0 Ei käytössä Leppäkorpi - - Ei käsitellä Kylmälähteen vedenottamo ja käsittelylaitos Kylmälähteen pohjavedenottamo sijaitsee Hauhulan kylässä Kylmälähteentien varrella Keräkankareen pohjavesialueella. Vedenottamo on valmistunut vuonna 1984. Pohjaveden muodostumisalue on 8,38 km 3, jonka antoisuudeksi on arvioitu noin 7 000 m 3 /d. Vesilaitoksella on vesioikeuden lupa ottaa vettä enintään 800 m 3 /d kuukausikeskiarvona laskettuna. Vuonna 2010 keskimääräinen otto oli 430 m 3 /d. Raakavesi pumpataan suoraan Keräkankareen käsittelylaitokselle, jossa raakavesi käsitellään vuonna 2007 valmistuneessa kalkkikivialkalointilaitoksessa. Verkostoon lähtevä vesi desinfioidaan UV-valolla. Vesi - Pekan vedenottamo Vesi - Pekan vedenottamo sijaitsee Oinolan kylässä. Vedenottamo toimii varavedenottamona. Ottamolla on runsaan vedenoton aikana kuitenkin ongelmana korkeat rautaja mangaanipitoisuudet. Vedenottamolta otetaan kaksi kertaa vuodessa jatkuvan valvonnan mukaiset näytteet veden laadun varmistamiseksi. Vedenottamolla ei ole erillistä käsittelylaitteistoa.

13(63) Veden laatu Nummi-Pusulan vesihuoltolaitos seuraa vesilähteiden veden laatua, vedenkäsittelyprosessia ja verkostoveden laatua valvontatutkimusohjelman mukaisesti. Lisäksi vesilaitos suorittaa omaa käyttötarkkailua. Laitoksilla tehdään valvontakäyntejä kaksi kertaa viikossa. Vesilaitoksen ympäristössä on kaksi pohjaveden tarkkailupistettä. Tarkkailunäytteiden edustamat verkostoon lähtevät vedet ovat olleet tutkittujen ominaisuuksien suhteen verkostovesille asetettujen laatuvaatimusten ja -suositusten mukaisia. (STM 461/2000, Sosiaali- ja terveysministeriön asetus talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista) Sosiaali- ja terveysministeriön pyynnöstä (Dnro STM/3982/2007), kunnan terveydensuojeluviranomainen on selvittänyt v. 2007, onko vesilaitoksen verkoston liitetyissä kiinteistöissä käytetty sellaisia teknisiä ratkaisuja, joista voi aiheutua terveyshaittaa. Ensisijaisesti tarkastukset kohdennettiin jätevedenpuhdistamoihin ja teollisuuteen. Nummi-Pusulassa tarkastettiin yhteensä 13 kohdetta, joista 12 lähetettiin kirjekysely ja yksi kohde käytiin tarkastamassa paikanpäällä. Tarkastuksissa ei havaittu puutteita. (Tiedote: Nro. ad 205/68/-/2008) Vedenkulutus Vuonna 2010 kunnan vedenottamoilta pumpattiin verkostoon yhteensä 156 611 m 3 (430 m 3 /d). Pumpatusta vesimäärästä laskutettu vesimäärä oli 137 714 m 3 /a (377 m 3 /d). Vuotovesiprosentti oli näin ollen 12 % eli 18 897 m 3 /a (52 m 3 /d). Taulukko 6. Kunnan vedenottamoilta pumpattu ja laskutettu vesimäärä vuosina 2009 ja 2010. Pumpattu vesimäärä Laskutettu vesimäärä Vuotovedet Vesilaitos m 3 /a (m 3 /d) m 3 /a (m 3 /d) m 3 /a (%) Vuosi 2009 148 210 (406) 141 045 (386) 5 % Vuosi 2010 156 611 (430) 137 714 (377) 12 % Nummi Pusulan kunnan alueella ei ole merkittäviä asuin- elinkeino- tai teollisuuskohteita, joissa vedenkulutus olisi normaalia suurempaa. Taulukon 6 arvoista nähdään kuitenkin, että vuosien 2009 ja 2010 vuotoveden osuus on ollut hyvällä tasolla. Hyvä taso on saavutettu tehokkaalla verkostosaneerauksella, jota tulee jatkossakin ylläpitää. Sammutusvesihuolto Kunnan alueen sammutusvesihuoltoon käytetään kunnan alueella olevia paloposteja. Palopostit ovat pääosin kolmessa suurimmassa taajamassa. Lisäksi yksittäisiä paloposteja on myös haja-asutusalueilla osuuskuntien verkostoissa. Paloposteja on Nummen taajamassa 10 kpl, Pusulan taajamassa 24 kpl ja Saukkolassa 14 kpl. Kunnan alueen palopostit on esitetty liitteenä olevassa kartassa. Kunnassa ei ole tehty erillistä sammutusvesisuunnitelmaa.

14(63) 3.2.3 Vedenjakelu ja verkostot Vesijohtoverkosto on jaettu kolmeen jakelualueeseen. Jakelualueet ovat Nummen jakelualue, Pusulan jakelualue ja Saukkolan jakelualue. Nummen jakelualueeseen kuuluu Nummen taajaman alue ja Hieran vesiosuuskunnan alue. Saukkolan jakelualueeseen kuuluu Saukkolan taajaman alue, Tavolan vesiosuuskunnan alue sekä Härkäjoen vesiosuuskunnan alue. Pusulan jakelualueeseen kuuluu Pusulan taajaman alue, Marttilan, Töllin, Saparomäen, Heijalan ja Jakolan vesiosuuskunnat. Vuoden 2011 alussa veden jakeluverkosto käsitti noin 67 km vesijohtoa. Vesihuoltolaitoksen vesijohtoverkossa on Pusulan ja Huhdin vesitornien painepiirit: Pusulan painepiirissä on 150 m 3 vesitorni; HW +94,7 mmp, MW +92,6 mmp. Huhdin painepiirissä on 500 m 3 vesitorni; HW +109 mmp, MW +108,7 mmp. Vesijohtoverkostossa on lisäksi neljä paineenkorotusasemaa. Vesilaitoksen valvontakeskus sijaitsee Keräkankareen vedenkäsittelylaitoksella. Taulukko 8: Kunnan alueella olevat vesijohtoputkimäärät materiaaleittain vuonna 2010. Putkimäärä Osuus km % Valurautajohtoa 5 7,4 Asbestisementtiputkea 0,85 1,1 Teräs 0,32 0,5 Muoviputket 61 91 Yhteensä vesijohtoa 67 100 Vuoden 2000 alussa tehdyn vuotovesiselvityksen mukaan vesijohtoverkoston kunto on pääosin hyvä, eikä merkittäviä putkirikkoja löydetty. Vesijohtoverkosto on esitetty liitteenä olevassa nykytilakartassa.

15(63) 3.2.4 Varavedensaanti Kuva 1: Pusulan 150 m 3 teräksinen vesitorni Vesilaitoskohtaisesti laskettu turvallisuusluokitus (I-IV) perustuu siihen, kuinka monta litraa riskitöntä (saastumatonta) ja laatuvaatimukset täyttävää vettä on käytettävissä vesilaitoksella yhtä henkilöä kohti vuorokaudessa poikkeustilanteessa (taulukko 9). Poikkeustilanteiksi on määritelty tilanteet, joissa pintavettä tai vesilaitoksen tuottoisinta vedenottamoa ei voida käyttää. Taulukko 9. Vesilaitoksen turvallisuusluokitukset ja kutakin turvallisuusluokkaa vastaavat vesimäärät Nummi-Pusulassa. Turvallisuusluokka Poikkeustilanteessa käyttöön jäävä vesimäärä I II III IV > 120 l/as/d 50-120 l/as/d 20-50 l/as/d < 20 l/as/d

16(63) 3.3 Jätevesihuolto Nummi-Pusulan kunnalla on mahdollisuus poikkeustilanteessa toimittaa vettä kuluttajille turvallisuusluokkaan I edellyttävä vesimäärä seuraavasti: Päävedenottamon (Kylmälähde) ollessa pois käytöstä, voidaan osa tarvittavasta vesimäärä toimittaa Vesi-Pekan vedenottamolta. Vedenottamosta on saatavissa noin 300 m 3 /d talousvettä. Molemmat suuremmat vedenottamot ovat eri pohjavesialueilla, joten talousveden toimittaminen on tyydyttävästi turvattu vaikka suurin pohjavesialue ei olisi käytössä. Merkittävän kriisiajan varmuusyhteyden varmistaa suunniteltu siirtoviemärilinjan yhteyteen rakennettava yhdysvesijohto DN 160-10, joka tullaan rakentamaan Lohjan kaupungin ja Nummi-Pusulan kunnan välille vuonna 2012. Tämän varmuusyhteys turvaa Nummi-Pusulan talousvedensaannin poikkeustilanteissa, jolloin oma pohjavedenotto ei ole käytössä. DN 160-10 yhdysvesijohtolinjan kapasiteetti mahdollistaa noin 960 m 3 vesimäärän pumppaamisen vuorokaudessa ( virtausnopeus 1 m/s) mikäli Lohjan puolella linjojen, paineenkorotusasemien ja vedenottamon kapasiteetti on riittävä. Valmistuvaa yhdysvesijohtolinjaa tulisi testata säännöllisesti. Ikkalan kylän vedenhankinta on riippuvainen Karkkilan kaupungin toimittamasta talousvedestä. Ikkalan kylässä on olemassa oleva pohjavedenottamo, jota ei kuitenkaan käytetä johdettaessa käyttövesi Karkkilasta. Karkkilasta tuleva vesijohtoyhteys on DN 110 / 140 (teoreettinen kapasiteetti 25 m 3 /h, virtaus 1m/s) 3.3.1 Viemäriverkosto ja pumppaamot Nummi-Pusulan kunnan vesihuoltolaitoksen viemäriverkosto kattaa pääosin Nummen, Pusulan ja Saukkolan taajama-alueen. Kunnan vesihuoltolaitoksen ja alueella toimivien osuuskuntien toiminta-alueet on vahvistettu. Toiminta-alueet on esitetty liitteenä olevissa kartoissa. Nummi-Pusulan alueella ei ole käytössä sekaviemäröintiä. Koko kunnan viemäriverkosto on erillisviemäröityä. Erillisviemäreillä sade- ja kuivatusvedet johdetaan sopivaan maaston kohtaan imeytettäväksi avo-ojissa ja muut jätevedet johdetaan jätevedenpuhdistamolle. Jätevedet johdetaan puhdistamolle Saukkolan alueelta viettoviemärillä ja muualta paineellisella siirtoviemärillä. Vesihuoltolaitoksen viemäriverkoston kokonaispituus on noin 81 km. Hulevesiviemäriä kunnan alueella on noin 2 km. Viemäriverkostoon kuuluu kuusitoista (16) jätevedenpumppaamoa, joista kaikki ovat kaukovalvonnassa. Taulukko 11: Kunnan alueella olevat viemärilinjat materiaaleittain vuonna 2010. Putkimäärä Osuus km % Valurautajohtoa 0 0 Betoniviemäri 21,3 26 Teräs 0 0 Muoviputket 59,9 74 Yhteensä viemäriä 81,2 100

17(63) Vuoden 2000 alussa tehdyn vuotovesiselvityksen mukaan viemäriverkoston kunto on pääosin hyvä, eikä merkittäviä putkirikkoja löydetty. Viemäriverkosto on esitetty liitteenä olevassa nykytilakartassa. 3.3.2 Jätevedenpuhdistamo Nummi-Pusulan kunnan alueelta muodostuvat Nummen, Oinolan, Saukkolan ja Pusulan taajamien sekä alueella toimivien jätevesiosuuskuntien jätevedet käsitellään Saukkolan jätevedenpuhdistamolla. Puhdistamo sijaitsee Saukkolan taajaman keskustasta 1 km päässä Nummenjoen pohjoispuolella. Saukkolan jätevedenpuhdistamo on rakennettu vuonna 1988. Saukkolan puhdistamo käsittää sisätiloissa olevan rinnakkaissaostuslaitoksen. Puhdistusprosessiin kuuluu tulopumppaus, esikäsittely, kaksilinjainen ilmastus ja jälkiselkeytys. Laitoksella käsitellään ainoastaan kunnan alueen asumajätevesiä, laitokselle ei johdeta teollisuuden jätevesiä, joka poikkeaisi normaalista asumajätevedestä. Puhdistamo tullaan sulkemaan siirtoviemärilinjan valmistuttua Lohjan kaupungin jätevedenpuhdistamolle. Jätevedenpuhdistamo Nummenjoki Kuva 2: Ilmakuva Saukkolan puhdistamotontista Prosessikuvaus: Tulopumppaamo ja välppäys sekä välpepuristin Ilmastus (V= 2 x 115 m 3 ) Jälkiselkeytys, vaakaselkeytysaltaat (A= 2 x 60 m 2 ) Lietteen sakeutus (V= 45 m 3 ) ja kuivaus viirapuristimella Umpikaivolietteen vastaanotto

18(63) Puhdistetut jätevedet johdetaan purkuputkella Nummenjokeen, joka laskee Musterpyynjärveen ja siitä edelleen Lohjanjärven Maikkalanselälle. OHITUS Ferrosulfaatti PORRASVÄLPPÄ KARKEAKUPLA- ILMASTUS SELKEYTYSALTAAT DESINFIOINTI I ILMASTUS PALAUTUSLIETE NUMMENJOKEEN TULO- PUMPPAUS VÄLPEPURISTIN rejektivesi KALKKI TIIVISTÄMÖ VIIRAPURISTIN KAATOPAIKALLE Lietettä kompostointiin Polymeeri Kuva 3. Saukkolan jätevedenpuhdistamon prosessikaavio. Kuva4. Saukkolan jätevedenpuhdistamo

19(63) Taulukko 12. Jätevedenpuhdistamon mitoitusarvot ja vuosien 2006 2008 kuormitus. Mitoitus Vuosi 2006 Vuosi 2007 Vuosi 2008 Asukasvastineluku AVL 2 500 1 700 1 500 1 800 Q keskim m 3 /d 1 110 420 533 509 Q max m 3 /d - 1 495 1 880 2 100 q max m 3 /h 161 63 78 88 q mit m 3 /h 91 - - - BOD 7 kg/d 203 83 92 106 Kokonaisfosfori kg/d 9,8 4,2 4,7 4,5 Kokonaistyppi kg/d 46 25 26 27 Kiintoaine kg/d - 72 91 107 Kuvassa 5 on esitetty jätevedenpuhdistamolle tuleva keskimääräinen, maksimaalinen ja minimivirtaama keskimääräisinä kuukauden vuorokausikeskiarvoina. Kuvaajasta voidaan havaita tulovirtaaman pysytelleen keskimäärin tasolla 450 500 m 3 /d viimevuosina. Maksimivirtaamat ajoittuvat kevään sulamisvesien ja syksyn sekä alkutalven runsaiden sadekausien ajoille jolloin maksimivirtaamat ovat olleet tasolla 1800 2100 m3/d. Kuva 5 Jätevedenpuhdistamolle tuleva keskimääräinen sekä minimi ja maksimi vuorokausivirtaama vuosina 2006-2008.

20(63) Vuoden 2010 aikana laitoksella käsiteltiin 162 204 m 3 jätevettä (444 m 3 /d). Puhdistamolle tuleva keskimääräinen virtaama on noin 40 50 % mitoitusarvosta. Laskutetun jäteveden osuus oli 97 396 m 3 /a (267 m 3 /d). Laskuttamattoman jäteveden määrä on ollut vuosina 2007-2008 hyvin korkea noin 50 %... 66 %. Vuoto- ja hulevesimäärää on saatu vähenemään kuitenkin merkittävästi vuosien 2009 2010 aikana, jolloin vuoto- ja hulevesien määrä on ollut enää noin 30 40 %. Taulukko 14. Jätevedenpuhdistamolle tuleva jätevesimäärä ja laskutettu vesimäärä vuosina 2007-2010. Käsitelty vesimäärä Laskutettu vesimäärä Hulevedet Vesilaitos m 3 /a (m 3 /d) m 3 /a (m 3 /d) m 3 /a (%) Vuosi 2007 179 996 (490) 61 851 (170) 118 145 (66 %) Vuosi 2008 186 070 (509) 92 702 (254) 93 368 (50 %) Vuosi 2009 133 209 (364) 93 052 (255) 40 157 (30 %) Vuosi 2010 162 204 (444) 97 396 (267) 64 808 (40 %) Kuvaajiin 6 ja 7 on koottu puhdistamolle tulevat ravinnekuormitukset ja jäteveden ravinnepitoisuudet BOD:n, fosforin, typen ja kiintoaineen osalta vuonna 2008, tarkkailutulosten perusteella. Kuva 6: Jätevedenpuhdistamolle tuleva BOD 7 ja kiintoainekuormitus v. 2005-2007.

21(63) Kuva 7 Jätevedenpuhdistamolle tuleva fosfori- ja typpikuormitus v. 2005-2007. Lietteenkäsittely ja sakokaivolietteet Ylijäämälietettä kertyy puhdistamolla 24 m 3 /d. Poistettava ylijäämäliete tiivistetään tiivistämössä ja stabiloidaan tarvittaessa kalkilla. Tiivistämisen jälkeen lietteen kiintoainespitoisuus on 5 % ja siten muodostuva lietemäärä 4,8 m 3 /d. Tiivistämön tilavuus on 34 m 3 ja se riittää lietevarastoksi 7 vuorokauden ajaksi. Tiivistettyyn lietteeseen lisätään polymeeria, jonka jälkeen liete kuivataan viirapuristimella 15 %:n 20 %:n kiintoainepitoisuuteen. Kuivattua lietettä syntyy vuosittain noin 400 m 3. Kuivattu liete toimitetaan Forssaan Etelä-Suomen Multaravinne Oy:lle. Liete käytetään viherrakentamiseen. Tulevan jäteveden välppäyksestä muodostuva välpejäte varastoidaan jäteastioissa ja toimitetaan kaatopaikalle. Välpejätettä kertyy vuosittain noin 8 m 3. Sako- ja umpikaivolietteet kerätään kunnan alueelta yksityisyrittäjien toimesta, jotka toimittavat ne käsiteltäviksi Espooseen. Saukkolan puhdistamolla otetaan vastaan ainoastaan umpikaivolietteitä. Kuvassa 8 on esitetty Saukkolan jätevedenpuhdistamolla vastaanotetut umpikaivolietemäärät vuosien 2006 2008 aikana kuukausittaisina kuutiomäärinä. Maksimikuukausina puhdistamolle on tuotu noin 190 m 3 /kk umpikaivolietteitä. Kokonaismäärissä umpikaivolietteitä on vuosittain tuotu noin 1 000 m 3 1 400 m 3.

22(63) Kuva 8 Jätevedenpuhdistamolle vastaanotettu umpikaivolietemäärä kuukausittain vuosina 2006-2008. Suunniteltu siirtoviemärin ja yhdysvesijohto Lohjan kaupungin verkostoon Saukkolan jätevedenpuhdistamo on suunniteltu suljettavan vuoteen 2012 mennessä ja jätevedet tultaisiin johtamaan siirtoviemärillä Lohjan kaupungin verkostoon, yhdessä Sammatin alueen jätevesien kanssa. Jätevedet pumpattaisiin Saukkolan puhdistamolta DN 200-10 siirtoviemäriin ja edelleen Lohjan kaupungin verkostoon. Siirtoviemäri toteutetaan vuosien 2010 2012 aikana. Siirtoviemärin rakentamisen yhteydessä, tullaan samaan kaivantoon sijoittamaan DN 160-10 yhdysvesijohto Lohjan kaupungin ja Nummi-Pusulan kunnan välille. Yhdysvesijohto turvaa Nummi-Pusulan kunnan poikkeustilanteen talousvesihuoltoa.

23(63) 3.3.3 Jätevedenpuhdistamon puhdistusteho ja vesistökuormitus Jätevedenpuhdistamon toimintaa tarkkaillaan Uudenmaan ELY-keskuksen hyväksymän tarkkailun mukaan. Puhdistamotarkkailua tehdään neljä kertaa vuodessa, kaksi tarkkailua kummankin puolivuosijakson aikana. Jätevedenpuhdistamolla on tällä hetkellä voimassa Länsi-Suomen vesioikeuden päätös nro 36/1995/1 DN:94358, jossa on annettu seuraavat lupaehdot puolivuosikeskiarvona mahdolliset ohijuoksutukset ja poikkeustilanteet mukaan lukien: BOD 7 ATU < 15 mg/l, puhdistusteho > 90 % ½ vuosikeskiarvo Fosfori < 1,0 mg/l, puhdistusteho > 90 % ½ vuosikeskiarvo Jätevedenpuhdistamolle on myönnetty 5.10.2006 uusi ympäristölupapäätös (Dnro UUS-2003-Y-594-121). Ympäristölupapäätöksestä on kuitenkin valitettu ja luvan käsittely on edelleen kesken. Luvassa on esitetty seuraavat lupaehdot mahdolliset ohijuoksutukset ja poikkeustilanteet mukaan lukien: BOD 7 ATU < 15 mg/l, puhdistusteho > 90 % ½ vuosikeskiarvo Fosfori < 0,7 mg/l, puhdistusteho > 90 % ½ vuosikeskiarvo Puhdistamotarkkailua tehdään neljä kertaa vuodessa, kaksi tarkkailua kummankin puolivuosijakson aikana. Valtioneuvoston päätöksen nro 888/2006 mukaiset puhdistusvaatimukset: COD Cr < 125 mg/l, puhdistusteho > 75 % vuosikeskiarvo kiintoaine < 35 mg/l, puhdistusteho > 90 % vuosikeskiarvo Purkuvesistön kuormitus Saukkolan jätevedenpuhdistamo purkaa jätevedet Nummenjokeen, joka laskee Musterpyynjärveen ja siitä edelleen Lohjanjärven Maikkalanselälle. Saukkolan puhdistamon vesistökuormitus on ollut viime vuosina lupaehtojen mukainen. Keskimääräinen BOD 7 kuorma purkuvesistöön on ollut tasolla 4,5 6,7 kg/d vuosina 2006 2008. Fosforin osalta kuormitus on ollut vastaavana ajanjaksona tasolla 0,14 0,64. Etenkin vuonna 2007 lähtevän veden fosforikuormitus on ollut huomattavasti korkeampi kuin vuonna 2008. Kokonaistypen osalta kuormitus on ollut tasolla 19 27 kg/d. Vuonna 2008 lähtevän veden typpikuormitus on ollut alhaisempi kuin kertaakaan edellisenä viitenä vuotena. Jätevesien vaikutus näkyy lähinnä ammoniumtyppipitoisuuksien kasvuna ja hygieenisen laadun heikkenemisenä. Suurin kuormitus tulee kuitenkin maataloudesta. Nummenjoen tila on tyydyttävä. Musterpyynjärvi on erittäin rehevä ja yleisluokituksen mukaan se kuuluu luokkaan välttävä. Lohjanjärven Maikkalanselän tila on vesistöluokituksen mukaan myös välttävä.

24(63) Kuvaajista 9 ja 10 nähdään puhdistamon puhdistustehokkuus BOD:n, fosforin ja kiintoaineen osalta vuoden 2008 tarkkailutulosten perusteella. Kuvaajista nähdään lisäksi nykyiset luparajat sekä kiristyvät uudet lupa-arvot eri ravinnepitoisuuksille. Kuvaajaan 11 on koottu puhdistusreduktiot eri ravinteiden osalta. Puhdistamo on täyttänyt sille asetetut lupaehdot kaikilla näytekerroilla. Kuva 9 Puhdistamolta lähtevän veden BOD ja kiintoainepitoisuus v. 2008. Kuva 10 Puhdistamolta lähtevän veden fosforipitoisuus v. 2008.

25(63) Kuva 11: Puhdistamon puhdistusreduktiot BOD:n, fosforin, typen ja kiintoaineen osalta v. 2008.

26(63) 3.4 Vesihuolto kunnan toiminta-alueiden ulkopuolella 3.4.1 Vedenhankinta ja jakelu Vesiosuuskunnat huolehtivat osaltaan kunnan laitoksen toiminta-alueen ulkopuolille jäävien alueiden vedenjakelusta. Koko kunnan alueella vesiosuuskuntien liittyjämäärä vesijohdon osalta on noin 553 kiinteistöä eli arviolta 1 382 asukasta. Kokonaan keskitetyn vesijohtoverkoston ulkopuolella on nykytilanteessa noin 2 665 asukasta Vesiosuuskunnista neljällä (Hyönölä, Hyrkkölä, Ikkala ja Leppäkorpi) on omat vedenottamonsa, muut ottavat veden kunnan vesijohtoverkostosta. Ikkalan osuuskunta ostaa tosin tällä hetkellä käyttöveden Karkkilan kaupungilta. Hyrkkölän ja Hyönölän vesiosuuskunnille on laadittu STM:n asettaman terveydensuojelulain mukaiset laitoskohtaiset valvontatutkimusohjelmat. Vesihuoltolain mukaisesti toiminta-alueet tulee määritellä ja vahvistaa yli 50 liittyneen asukkaan tai yli 10 m 3 /d talousvettä kuluttaville vesiosuuskunnille. Kunnan alueella toimivien osuuskuntien toiminta-alueet on vahvistettu. Toiminta-alueet on esitetty liitteenä olevissa kartoissa. Taulukko 15. Nummi-Pusulan alueella toimivat vesiosuuskunnat vuonna 2011 Vesiosuuskunta Liittyjät VJ Liittyjät JV Laskutettu vesi Laskutettu jv Verkosto VJ / JV Kiint. Kiint. m 3 /a m 3 /a km 1. Hyönölän VOK 75 0 5 500 0 / 0 2. Hyrkkölä VOK 53 0 1 800 0 10 / 0 3. Ikkala VOK 10 0 / 0 4. Leppäkorpi VOK 0 0 / 0 5. Härkäjoki VOK 130 0 10 000 0 40 / 0 6. Hämjoki VOK 36 0 7 000 0 9,9 / 0 7. Hieran VOK 18 0 921 0 2 / 0 8. Marttila Hattula Hauhula 15 0 2 859 0 / 0 9. Tölli JVOK 0 56 0 3 494 0/ 12 10. Saparomäki VOK 7 0 481 0 / 0 11. Heijala VOK 9 0 1 061 0 / 0 12. Tavolan VOK 160 160 4 779 4 188 25 / 25 13. Jakova VOK 25 0 0 / 0 14. Hyvelä Jättölän VOK * 8 0 0 0 2,5 / 0 15. Röhkölän VOK 7 7 223 223 2,2 / 2,2 16. Humalojan JVOK * 0 6 0 0 0 / 1 17. Hyönölän JVOK * 0 39 0 0 0 / 12 Yhteensä 553 268 34 624 7 905 91,6 / 52,2 VOK = vesiosuuskunta JVOK = jätevesiosuuskunta * Osuuskunnalla on toiminta vasta alkamassa, eikä tietoja vielä ole

27(63) 3.4.2 Jätevesien käsittely Jätevesiosuuskunnat huolehtivat osaltaan kunnan laitoksen toiminta-alueen ulkopuolille jäävien alueiden jätevesiviemäröinnistä. Koko kunnan alueella osuuskuntien viemäriverkostoihin on liittynyt tai tulee lähiaikoina liittymään noin 268 kiinteistöä eli arviolta 670 asukasta. Kokonaan keskitetyn viemäriverkoston ulkopuolella on nykytilanteessa noin 1 505 kiinteistöä, joissa asuu noin n. 3 760 asukasta (n. 61 % kunnan asukkaista). Kunnan alueella on toiminnassa olevia jätevesiosuuskuntia tällä hetkellä kolme kappaletta ( Röhkölän, Tavolan ja Töllin osuuskunnat). Suunnitteluvaiheessa tai rakennusvaiheessa olevia jätevesiosuuskuntia on kolme kappaletta (Hyönölän, Humalojan ja Hyvelä-Jättölän osuuskunnat). Kaikkien osuuskuntien jätevedet johdetaan tai tullaan verkoston valmistumisen jälkeen johtamaan kunnan jätevedenpuhdistamolle. Taulukko 16. Haja-asutuksen jätevesikuormitus. puhdistus-teho (%) ** lähtevä kuormitus *** asukasmäärä tuleva kuormitus* ympäristökuormitus BOD 7ATU 50 g/as/d 10-20 42,5 g/as/d 3 760 160 kg/d typpi (N) 14 g/as/d 10-20 11,9 g/as/d 3 760 45 kg/d fosfori (P) 2,2 g/as/d 10-20 1,87 g/as/d 3 760 7,0 kg/d * Talousjätevesiasetuksen 888/2003 mukaan ** Santala Erkki. 1990. Pienet jäteveden maapuhdistamot (Vesi- ja ympäristöhallitus). *** Lähtevä kuormitus laskettu käyttäen puhdistustehona 15 prosenttia. Haja-asutuksesta ympäristöön johdettu BOD 7ATU - ja fosforikuormitus ovat laskennallisesti huomattavasti suurempi kuin mitä jätevedenpuhdistamolta tuleva kuormitus on ollut. Kuormitusten vertaaminen ei vesistöjen kannalta anna aivan oikeaa kuvaa, koska haja-asutuksen kuormitus jakaantuu koko kunnan alueelle. Puhdistamon kuormitus on pistemäinen ja se kohdistuu suoraan vesistöön. Suurin merkitys hajaasutusalueiden jätevesillä on ympäristöterveydenhuoltoon ja ympäristöviihtyvyyteen sekä pohjavesialueilla pohjavesien laatuun. Alueilla, joilla ei ole yleistä viemäriverkkoa, tulee jätevedet käsitellä kiinteistökohtaisesti siten, ettei ympäristön pilaantumisen vaaraa synny. Haja-asutusalueella yleiseen viemäriverkkoon kuulumattomien kiinteistöjen jätevesihuollon vaatimuksia tarkennettiin 11. kesäkuuta 2003 hyväksytyllä asetuksella nro 542/2003. Uuden asetuksen mukaan käytettyjen laitteiden täytyy olla puhdistusteholtaan riittäviä. Lisäksi kiinteistön omistajan täytyy olla selvillä oman kiinteistönsä jätevesien käsittelyjärjestelmästä, käytöstä ja huollosta. Tämä kiinteistökohtaisesta talousjätevesien käsittelyä määrittelevä asetus tuli voimaan 1.1.2004. Asetusta on täsmennetty vuoden 2011 tammikuussa.

28(63) Jätevesiasetus ei aseta määräyksiä jätevesijärjestelmän teknisille yksityiskohdille. Se asettaa ainoastaan tavoitteet, joihin jätevesienkäsittelyjärjestelmällä tulisi päästä. Jätevesiasetuksessa määrätään käsittelymenetelmien puhdistustehovaatimuksista, suunnittelusta, rakentamisesta ja valvonnasta. Käytännössä kiinteistö voidaan liittää keskitettyyn viemäriin, rakentaa oma pienpuhdistamo, siirtyä vedettömään käymäläratkaisuun, kerätä jätevedet umpisäiliöihin tai puhdistaa jätevedet maaperäkäsittelyllä. Kiinteistökohtaisten järjestelmien puhdistusvaatimukset tulevasta jätevedestä ovat BOD 7 (orgaaninen aines) osalta 80 %, fosforin osalta 70 % ja typen osalta 30 %. Erityisillä alueilla, kuten ranta-alueilla, puhdistusvaatimukset ovat tiukemmat (BOD 90 %, fosfori 85 % ja Typpi 40 %). Asetuksen puhdistusvaatimuksen saavuttaminen edellyttää tehostamistoimenpiteitä valtaosalle kiinteistöistä. Saostusyksikköjen lisääntyminen tehostamistoimien myötä ja hajalietteiden käsittelyvaatimusten tehostuminen lisää vastaanotettavien lietteiden määrää jätevedenpuhdistamolla. Kunnan ympäristönsuojelumääräykset täsmentävät jätevesiasetuksen määräyksiä. Jätevesiasetusta sovelletaan kaikissa rakennuslupaa vaativissa kohteissa, mukaan lukien vanhojen kiinteistöjen saneerausta koskevat toimenpideluvat. Asetuksen määräaikaa on vuoden 2011 alussa pidennetty niin, että tehostamistoimenpiteet tulee olla vanhoilla kiinteistöillä tehty vuoteen 2016 mennessä. Asetuksen vaatimuksista vapautetaan, mikäli omistaja on yli 68-vuotias, tämä ei kuitenkaan koske uudisrakentamista eikä loma-asuntoja. Nummi-Pusulan kunnan ympäristönsuojelumääräyksissä (v. 2010) on annettu seuraavat määräykset. - Jätevesiviemäriverkon ulkopuolisilla asemakaava-alueilla on käymäläjätevedet johdettava tiiviiseen umpisäiliöön. - Alueella on liityttävä viemäriverkostoon kaikkien jätevesien osalta välittömästi sen ollessa mahdollista - Pohjavesialueilla jätevesien johtaminen ojaan tai imeyttäminen maahan on kielletty. Kaikki kiinteistöltä muodostuvat jätevedet on kerättävä tiiviiseen umpisäiliöön tai johdettava tiiviissä jätevesiputkessa pohjavesialueen ulkopuolelle käsiteltäväksi. Muut kuin käymäläjätevedet voidaan käsitellä tiivispohjaisessa maasuodattamossa ja johtaa sen jälkeen pohjavesialueen ulkopuolelle. - Rantavyöhykkeillä käymäläjätevedet on johdettava umpisäiliöön tai käsiteltävä muulla ympäristönsuojeluviranomaisen hyväksymällä tavalla, mikäli jätevesiä käsitellään valuma-alueella lähempänä kuin 100 metrin etäisyydellä vesistöstä. Vesikäymälän rakentaminen on kiellettyä kiinteistöillä ja saarilla, joihin ei ole tieyhteyttä. - Muilla alueilla, mikäli kiinteistön jätevesiä ei ole johdettu vesihuoltolaitoksen jätevesiviemäriin, tulee ne käsitellä vähintään kolmiosaisella saostussäiliöllä ja jäteveden maahanimeyttämöllä tai maasuodattamolla tai muulla puhdistusteholtaan vastaavalla laitteistolla. Puhdistettujakaan jätevesiä ei saa johtaa suoraan ojaan tai vesistöön, vaan ne on johdettava sepeliojastoa tai kasvillisuutta hyväksikäyttäen maastoon

29(63) 3.5 Yhteistyö vesihuollossa 3.5.1 Yhteistyö kunnan alueella Kunnan organisaatiossa Nummi-Pusulan tekninen lautakunta toimii vesihuoltolaitoksen hallinnollisena organisaationa, mutta käytännössä vesihuoltolaitosta hoitaa teknisestä toimesta eriytetty yksikkö. Vesi- ja viemärilaitoksen johdossa toimii kunnan tekninen johtaja. Yksikköön kuuluu 2 laitosmiestä. Yhteistyö vesiosuuskuntien kanssa Kunta tarjoaa neuvonta-apuaan osuuskunnille / yhtymille olemassa olevien resurssien mukaan. Osa vesiosuuskunnista ostaa kunnalta talousveden ja kaikki jätevesiosuuskunnat johtavat viemäröintialueidensa jätevedet kunnan verkostoon ja edelleen Saukkolan puhdistamolle käsiteltäväksi. 3.5.2 Kunnan omat avustusperusteet Kunnalla ei ole avustusperiaatteita vesiosuuskuntien perustamiseen tai tukemiseen. Kunta on kuitenkin lupautunut avustamaan osuuskuntien keskitettyjen viemäriverkostojen yleissuunnittelua. 3.5.3 Kuntarajat ylittävä yhteistyö Karkkila Ikkalan kylän alue on liitetty vuonna 2008 Karkkilan kaupungin vesi- ja viemäriverkostoon. Ikkalan kylästä on rakennettu DN 140-10 siirtoviemäri ja DN 140-10 yhdysvesijohto Karkkilaan. Lohja Nummi-Pusulan kunnalla on ostopalvelusopimus ympäristönsuojelun palveluista 1.1.2005 alkaen Lohjan kaupungin kanssa. Nummi-Pusulan kunnan jätevedet on suunniteltu johdettavaksi entisen Sammatin kunnan kautta Lohjan kaupungin jätevedenpuhdistamolle käsiteltäväksi. Siirtoviemärin kanssa samaan kaivantoon sijoitetaan myös yhdysvesijohto tukemaan kuntien talousveden toimittamisen varmuutta. Vesijohtoyhteys toimisi Nummi-Pusulan kunnan varavesiyhteytenä. Siirtoviemäri ja yhdysvesijohto toteutetaan vuosien 2010-2012 aikana. 3.6 Vesistöjen tila Nummi-Pusulan kunnan alueella Nummi-Pusulan alueella on järviä ja lampia noin 125 kpl ja niiden vesialue on yhteensä noin 36,8 km 2. Kokoluokiltaan järvet jakautuvat siten, että yli 100 ha:n järviä on 9 kpl, 10-100 ha:n 43 kpl ja loput noin 73 kpl ovat alle 10 ha:n suuruisia. Rantaviivaa järvillä on kunnan alueella noin 328 km. Valtaosa järvistä kuuluu osana Karjaanjoen

30(63) vesistöalueeseen, mutta pieni osa kunnan pohjoisosasta kuuluu Kokemäenjoen vesistöalueeseen. Nummi-Pusulan kunnan ympäristölautakunnan toimesta on tukittu noin 40 järven tila kunnan alueelta fysikaalis-kemiallisilta ominaisuuksiltaan vuosina 1994-1999. Lisäksi kunta aloitti vuonna 2000 vesistöjen hoito- ja kunnostusohjelmien laadinnan. Selvityksestä on valmistunut vuonna 2002 Uudenmaan ympäristökeskuksen julkaisu. Kunnan pohjoisosan moreenimailla sijaitsevat järvet ovat pääosin kirkasvetisiä ja niukkaravinteisia ja kunnoltaan lähinnä hyviä tai erinomaisia. Järvet kuuluvat valtaosaltaan yleiseen käyttökelpoisuusluokkaan erinomainen ja/tai hyvä. Eteläosan järvistä pääosa on rehevöityneitä ja niiden käyttökelpoisuusluokka on joko tyydyttäväi tai välttävä. Yleisluokitukseltaan huonoja järviä Nummi-Pusulan kunnan alueella ei ole. Erityisen tarkastelun kohteena olleista järvistä olivat erittäin rehevöityneitä Joutikas ja Lamminjärvi. Järvet kärsivät ajoittain happikadosta. Joutikkaalla sinileväkukintoja on todettu myrkyllisiksi. Myös Pitkäjärvessä ja Valkerpyyssä esiintyy ajoittain sinileväkukintoja ja syvännealueen hapettomuutta. Näillä järvillä rehevöityminen todennäköisesti etenee, ellei niiden suojelua kyetä tehostamaan. Myös Pitkäjärveen laskeva Kovelanjärvi on rehevöitynyt ja ajoittain päällysveteen asti ulottuvan hapenpuutteen sekä leväesiintymien vaivaama järvi. Kaikissa järvissä hapettomuus aiheuttaa ravinteiden vapautumista pohjasta ja siten lisää järvien sisäistä kuormitusta. Musterpyy on laajojen viljelysmaiden halki virtaavien Nummen- ja Pusulanjoen voimakkaasti kuormittama. Myös Saukkolan jätevedenpuhdistamon pudistetut jätevedet johdetaan Nummenjokeen. Järven tila on välttävä ja järvi kärsii ajoittaisesta hapenpuutteesta ja leväkukinnoista. Järveä ympäröi laajahkot vesikasvustot ja se kuuluu osana Nummi Pusulan - Lohjan lintuvesiin BirdLife Suomi-FINNIBA luettelossa. Järvien hoitokeino on ulkoisen kuormituksen vähentäminen järvien valuma-aluilla tehtävin toimenpitein, tämä tarkoittaa myös sitä, että haja-asutusalueiden viemäröintiä ja jätevesien käsittelyä on tehostettava, erityisesti Valkerpyyn valuma-alueella. Järvien suojeluyhdistykset toimivat mm. Pusulanjärvellä, Joutikkaalla ja Lamminjärvi - Kairajärvellä.

31(63) 3.7 Vesihuollon ongelmakohdat 3.7.1 Vedenhankinta ja jakelu Vedenhankinnan, vesijohtoverkoston ja vedenkäsittelylaitoksen suhteen ongelmakohtia ovat: Vuotovedet vesijohtoverkostossa Pohjavesialueilla on soranottoa, liikennettä, asutusta ja rakentamista, jotka voivat vaarantaa pohjaveden laadun. - Vesi-Pekka (0154001), Tiivis asutus ja liikenne, teiden suolaus - Saukkola-Mäntälä (0154003), Tiivis asutus ja liikenne. teiden suolaus - Ikkala (0154002), Tiivis asutus - Mykämäki (0154005), Soranotto, liikenne, teiden suolaus, geologian laitoksen poraukset - Keräkankare (0154006), Soranotto, liikenne Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmien puuttuminen Osuuskuntien vedenottamoilla ei ole jatkuvatoimista vedenkäsittelyä Laitosten (kunnan ja osuuskuntien vedenottamot) turvallisuus; tekninen käyttövarmuus ja suojaus ulkopuolisilta uhkilta kuten ilkivallalta. Vesihuoltolaitoksen valmiussuunnitelman puuttuminen Vesihuoltolaitoksen erityistilannesuunnitelman ja riskikartoituksen puuttuminen Pohjavesialueella olevat viemäriverkoston ulkopuoliset kiinteistöt 3.7.2 Jätevesien käsittely ja viemäriverkosto Viemäriverkon suhteen ongelmakohtia ovat: Vuoto- ja hulevedet kasvattavat puhdistamolla hulevesien määrä ja vaikeuttavat näin puhdistamon optimaalista toimintaa ja jatkossa muodostavat turhaa lisäkustannusta ylikunnallisen siirtoviemärin käytölle. Tiheästi asutuilla alueilla, joille ei ole rakennettu keskitettyä viemäröintiä, puutteellinen kiinteistökohtainen jätevesien käsittely voi aiheuttaa hajuongelmia sekä saastuttaa puhdasvesikaivoja ja pohjavesialueita. - Hyvelän alue - Nummikulman alue - Karisjärven alue - Ikkalan kylän pohjoisosa - Näkkilän alue - Hyönölä alue - Koisjärven alue - Härkäjoen alue Haja-asutuksen jätevesien käsittelytarpeen tason kasvu ja vaaditun tason saavuttaminen

32(63) Toiminta-alueella olevat viemäriverkostoon liittymättömät kiinteistöt Pusulan ja Saukkolan välisen siirtoviemärin linjapumppaamoiden hajuhaitat 3.7.3 Hulevesien käsittely ja hulevesiverkostot Hulevesien käsittelyn ja hulevesiverkoston ongelmakohtia ovat: Verkostoja ei ole riittävästi taajama-alueella, Nummelan ja Pusulan alue Mahdollinen hulevesien käsittelytarve tulevaisuudessa Hulevesiverkoston alueella olevat, hulevesiviemäriverkostoon liittymättömät kiinteistöt Hulevesiverkostolle ei ole määritetty toiminta-aluetta 3.8 Voimassa olevat vesihuollon suunnitelmat Vuoden 2010 aikana Nummi-Pusulan kunnalle on laadittu selvitys kunnan vesihuoltolaitoksen toimintamuotojen tarkastelusta ja liiketaloudellisesta kehitysennusteesta (Kiuru & Rautiainen Oy, 2010). Vuonna 2009 on ladittu Saukkolan jätevedenpuhdistamon elinkaaritarkastelu (Ramboll Finland Oy, 2010) Vuoden 2007 keväällä valmistui yhteistyöselvitys Hiiden alueen kuntien yhteisestä vesihuollon palveluyksiköstä Karjaan, Karkkilan, Lohjan, Inkoon, Karjalohjan, Nummi- Pusulan, Sammatin, Siuntion ja Vihdin alueelle. Toimeksiannossa selvitettiin kuinka kuntien alueella toimivat vesihuoltolaitosten ja -yhtiöiden operatiiviset toiminnot voitaisiin yhdistää yhdeksi alueelliseksi palveluyksiköksi. (Kiuru & Rautiainen Oy, 2007) Vuonna 2005 valmistui Hiiden alueen vesihuollon kehittämissuunnitelma, jossa selvitettiin Lohjan, Karkkilan ja Karjaan kaupunkien sekä Vihdin, Pohjan, Siuntion, Sammatin, Nummi-Pusulan ja Karjalohjan kuntien vesihuollon ratkaisuvaihtoehdot niin, että kyseisen alueen vedenhankinta ja jätevesien käsittely voidaan järjestää parhaalla mahdollisella tavalla pitkälle tulevaisuuteen. Siinä esitettiin Karjalohjan, Sammatin ja Nummi-Pusulan varavedenhankinnan kehittämistä, rakentamalla yhdysvesijohto Lohjalle. Lisäksi suositeltiin Nummi-Pusulan Ikkalan kylän vesijohtoverkoston yhdistämistä Karkkilan verkostoon. Alueellisessa suunnitelmassa suositeltiin lisäksi Karkkilan jätevesien johtamista Vihtiin ja tulevaisuudessa Espoon jätevedenpuhdistamolle. Karjalohjan, Sammatin ja Nummi-Pusulan jätevedet suositeltiin johdettavaksi siirtoviemärillä Lohjalle. (Kiuru & Rautiainen Oy, 2005)