ORIVEDEN KAUPUNGIN ELINKEINOPOLIITTINEN OHJELMA kvalt 12/2006 1 Kaupungin tehtävä elinkeinopolitiikan edistäjänä 1.1 Toiminta-ajatus Kaupungin elinkeinotoimen tehtävä on turvata ja kehittää elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä paikkakunnalla. Toiminnalla ylläpidetään ja kehitetään paikkakunnan yritysten kilpailukykyä sekä edesautetaan uuden yritystoiminnan syntymistä. Kaupungin elinkeinotoimen tehtävänä on yrittäjyyden edistäminen kaikessa toiminnassa. 1.2 Visio 2012 Orivesi on elinvoimainen ja kasvava, viihtyisä ja turvallinen kaupunkikeskus Tampereen seudulla. Oriveden yritystoiminta on aktiivista ja monipuolista paikkakunnalla on seudullinen kaupan keskittymä. Kaupungin roolina on luoda ja ylläpitää elinkeinotoimintaa palvelevaa monitasoista verkostoa. Kaupungin roolina on myös tarjota riittävät fyysiset toimintaedellytykset kasvavalle yritystoiminnalle. 1.3 Toiminta-ajatuksen toteuttaminen Keskeisenä tavoitteena on luoda monipuoliset toimintaedellytykset yritystoiminnalle kaupungissa ja olla osana kehittämässä koko seudun vetovoimaisuutta yritystoiminnalle. Se on kaupunki-imagon ja tunnettuuden vahvistamista yritysneuvontaa toimipaikkapalvelua koulutuskeskittymän rakentamista yrittäjyyden edistämistä yritysten hyödyntämistä julkisen sektorin vastuulla olevien palvelujen tuotannossa yritysten kohtelemista tasapuolisesti esim. hankinnoissa elinkeinoelämän tarpeiden tunnistamista markkinoiden tuntemusta ja osallistumista niiden kehittämiseen myötäelämistä yritysten menestyksessä ja vaikeuksissa kuntalaisille hyvien peruspalveluiden ja harrastemahdollisuuksien järjestämistä tiivistä ja säännöllistä yhteistyötä yrittäjien kanssa 2 Nykytilan kuvaus
2.1 Elinkeino- ja väestörakenne Väestö (Maistraatin mukaan) Vuoden lopussa 2001 2002 2003 2004 2005 Asukasluku 8917 8902 8839 8890 8929 Työpaikat Orivedellä (alueella työssäkäyvät) 1987 1990 1995 2004 3772 3532 2721 2692 Työpaikat toimialoittain 2004 (ennakkotieto) kpl % Maa-, metsä- ja kalatalous 313 11,6 Teollisuus 486 18,0 Rakentaminen 221 8,2 Yksityiset palvelut 746 27,7 Julkiset palvelut 846 27,7 Tuntematon 80 3,0 Yht. 2692 Työpaikkaomavaraisuus 80,4 %. Orivesiläisiä käy kaupungin ulkopuolella töissä 1211 työntekijää ja ulkopaikkakunnilta käy Orivedellä töissä 553 työntekijää, jolloin nettopendelöinti -658 työntekijää. Orivesi kuuluu Tampereen työssäkäyntialueeseen ja työssäkäyntialue laajenee vuosi vuodelta. Orivesi kuuluu vuoden 2007 alusta alkaen Keski-Pirkanmaan työvoimatoimistoon. Pendelöinti työssäkäyntialueella 31.12.2003 (Tilastokeskus) Orivedeltä: Orivedellä: Tampere 582 155 Kangasala 115 42 Juupajoki 111 98 Jämsä 46 8 Längelmäki 35 42 Mänttä 24 11 Ruovesi 17 13 Pälkäne 9 0 Keuruu 8 1 Vilppula 7 7 Jämsänkoski 5 0 Kuhmalahti 4 11 Virrat 4 2 Työttömyysaste, lokakuu 2006 10,2 % (vuonna 1995 vuosikeskiarvo oli 20,8 %)
Koulutusaste, 15 vuotta täyttäneet,%,(2004) Orivesi Pirkanmaa Suomi Toisen asteen tutkintoja 36,5 39,1 37,7 Korkea-ja tutkijakoulutusasteen tutkintoja 18,9 25,2 25,0 Tutkintoja suorittaneet yhteensä 55,4 64,3 62,7 Verotettavat tulot e/asukas 2003, maksettavaa kunnallisveroa vastaavat verotettavat tulot Orivesi 9 936 Juupajoki 9 454 Längelmäki 8 731 Ruovesi 9 436 Kangasala 12 705 Tampere 13 263 Koko maa 12 453 2.2 Infrastruktuuri Oriveden logistinen sijainti VT 9:n ja kantateiden 58 ja 66 risteyksessä tarjoaa hyviä mahdollisuuksia monelle toimialalle. Rautatieasema tarjoaa henkilöliikenteelle mm. työssäkäyntimahdollisuuden Tampereella. Laajakaistayhteys kattaa koko kaupungin asutetun alueen. Kaupungilla on riittävästi kaavoitettua tonttivarantoa teollisuudelle, mutta valmiita toimitiloja ei ole riittävästi tämän hetken kysyntään nähden. Kaupunki on juuri hankkinut lisää maata teollisuusalueen läheisyydestä. Kaupungin kunnallistekniikka ja energiahuolto ovat hyvässä kunnossa. 3 Elinkeinopolitiikan tavoitteet 1. Yritysten kehittämispalvelut muodostavat tehokkaan, yrittäjämyönteisen toimintaympäristön. 2. Orivesi on tunnettu ja vetovoimainen paikkakunta, johon yritykset ja asukkaat haluavat investoida. 3. Orivesi on kaupan ja palvelujen alueellinen keskus. 4. Työssäkäyntialueella on tarjolla osaavaa työvoimaa kasvavalle yritystoiminnalle. 5. Orivedellä on monialaista teollisuuden toimintaa, josta alue tunnetaan ja jonka vuoksi alueelle kannattaa sijoittua yrittämään. 6. Kaupungin infrastruktuuri on määrältään ja laadultaan riittävä yritystoiminnan tarpeisiin nähden. 7. Valtatie 9:n ja kantateiden 58 ja 66 risteymäkohdan tuomia mahdollisuuksia hyödynnetään elinkeinotoiminnan kehittämisessä.
Em. tavoitteet palvelevat kaupungin kokonaisstrategiaa. Kilpailukykyiset ja monipuoliset yritykset toimivat kehittyvän kaupungin vetovoimatekijänä. Kaupungin hyvin toimivat peruspalvelut ja liikenneyhteydet houkuttelevat yrittäjiä ja työvoimaa paikkakunnalle. 4 Elinkeinopolitiikan toimintaperiaatteet Seuraavassa on kuvattu elinkeinoasioiden käytännön hoitamista. 4.1 Yhteistyö ja verkottuminen Kunta- ja seutukuntayhteistyö Orivesi toimii aktiivisesti talousalueellaan täydentäen Tampereen kaupunkiseudun voimakasta kasvua. Orivesi tekee yhteistyötä naapurikuntien kanssa muodostaen turvallisen toimintaympäristön yrityksille Yhteydet maakunta- ja valtionhallintoon Kaupungin viranhaltijoilla ja luottamushenkilöillä on tarvittavat yhteydet asianomaisiin maakunta- ja valtionhallinnon tahoihin. Yhteydet yrittäjiin ja yrittäjäjärjestöihin Kaupunginhallitus ja Oriveden yrittäjät ry:n hallitus kokoontuvat säännöllisesti kaksi kertaa vuodessa keskustelemaan yhteisistä ajankohtaisista asioista. Kaupungin elinkeinopoliittinen toimikunta ja yrittäjät ry:n hallituksen edustajat muodostavat yhteistyöryhmän, joka mm. linjaa kaupungin elinkeinopolitiikkaa ja varmistaa tiedonkulkua kaupungin ja yrittäjien välillä. Kaupunki on mukana yrittäjäyhdistyksen vuosittaisessa palkitsemistilaisuudessa ja huomioi yritysten merkkipäivät sekä uuden yrityksen aloittamisen. Kaupungin edustajat ja yrittäjäjärjestö pitävät epävirallisia aamukahvitilaisuuksia muutaman kerran vuodessa. Kaupunki on järjestämässä vuosittaista Joulunavaus tapahtumaa ja muita mahdollisia tapahtumia yhteistyössä yrittäjäjärjestön kanssa Muista yhteistoimintamuodoista sovitaan erikseen. Sidosryhmäyhteistyö Kaupunki luo ja ylläpitää sidosryhmäverkostoa. Sidosryhmiä ovat mm. teknologiakeskukset, oppilaitokset, kehitysyhtiöt, kunnat ja teollisuuden järjestöt. 4.2 Elinkeinoelämän kehittäminen Yrittäjyyskasvatus Yrittäjyyskasvatusta käsitellään kaupungin koulutoimen opetusohjelmissa yhtenä aihekokonaisuutena.
Oppilaitosten työharjoittelupaikkoja haetaan aktiivisesti paikkakunnan yrityksistä. Kaupunki teettää opiskelijoilla opinnäytetöitä elinkeinotoiminnan aiheista. Orivesi on mukana valtakunnallisissa, maakunnallisissa ja seutukunnallisissa yrittäjyyskasvatushakkeissa. Yritysneuvonta Yritysneuvonnan tehtävä on olla yrityksen apuna kaikissa kehittämistarpeissa. Oleellista on yrityksen tarpeiden tunnistaminen ja tiedostaminen ja oikean neuvontapalvelun löytäminen kyseiseen tarpeeseen. Kaupunki ei kilpaile yksityisten ja muiden markkinaehtoisten yrityspalveluiden kanssa. Hanketyö ja projektit Kaupungin ulkopuolista hankerahoitusta tullaan hyödyntämään jatkossakin yritystoimintaa edistävissä kehittämishankkeissa. Oleellista varojen kohdentamisessa ovat yrityslähtöisyys ja kustannustehokkuus. Tontti- ja toimitilapolitiikka Kaupunki hankkii ja kaavoittaa riittävän määrän elinkeinotoiminnalle tarvittavaa tonttimaata sekä rakennetaan tarvittava kunnallistekniikka. Kaavan mukaiselle toiminnalle suunnitellulle yritystoiminnalle voidaan myydä tontti viranhaltijapäätöksellä. Kaupunki auttaa toimitilaratkaisujen löytymisessä sekä uusia että toimintaansa laajentavia yrityksiä. Teollisuus- ja liiketilan hankkimisesta päätetään aina tapauskohtaisesti. Kaupunki ei rahoita eikä takaa yritysten lainoja. Sen sijaan kaupunki auttaa ulkopuolisen yritysrahoituksen hakemisessa. Kaupunki hakee aktiivisesti sekä tilojen tarvitsijoita että rakennuttajia saattaen näitä yhteen. Kaupunkimarkkinointi Kaupunkimarkkinoinnin tavoitteena on lisätä Oriveden tunnettuutta Tampereen seudulla sijaitsevana viihtyisänä, turvallisena ja luonnonläheisenä asuinpaikkakuntana. Kaupunki varaa talousarvioonsa vuosittain määrärahan kaupunkimarkkinointia varten. Käytännössä kaupungin markkinointityöryhmä suunnittelee ja toteuttaa kaupunginhallituksen hyväksymän markkinointisuunnitelman (vuoden 2006 markkinointiohjelma liitteenä). Työvoiman saatavuus Työvoiman saatavuutta turvataan aktiivisella asuntopolitiikalla, jossa asumismahdollisuuksien tarjonta pidetään monipuolisena ja kysyntää vastaavana. Kaupunki on yhteistyössä työvoimatoimiston kanssa organisoimassa tutkintotavoitteista ja osatutkintotavoitteista työvoimapoliittista koulutusta ja työvoiman saatavuutta parantavia kehittämisprojekteja. Alueen toisen asteen oppilaitosten toiminta tulee korostumaan työvoimatarpeen tyydyttämisessä. 4.3 Julkiset hankinnat Kaupunki on huomattava ostopalvelujen käyttäjä. Uudistuvan hankintalain noudattamiseen kouluttaudutaan kattavasti. Markkinoiden toimivuuden kehittämiseksi kaupunki mm. ylläpitää yritysrekisteriä, jonka kautta löydetään lähialueen palveluntarjoajat ja vastaavasti yrittäjät pääsevät esille. Kaupunki käyttää hankinnoissa julkisia markkinapaikkapalveluja avoimen markkinatilanteen toimivuuden varmistamiseksi. Vaativimpien toimialojen hankintatyöhön
räätälöidään erillisiä täsmäkoulutuksia yrittäjille ja julkisille hankkijoille yhteistyössä alan asiantuntijoiden kanssa. Oriveden kaupunki osallistuu tulevaisuudessa myös useampien tahojen hankintayhteistyöhön soveltuvin osin. 18 4.4 Elinkeinotuet Kaupunki auttaa yrityksiä hakemaan kuhunkin tilanteeseen saatavia yritystukia. Sen sijaan kaupunki ei tue rahallisesti suoraan yrityksiä YTL:n mukaisesti. Kaupunki voi olla takaamassa konserniyhtiöidensä lainoja. Kaupunki ei myönnä lainoja yrityksille. Teollisuus- ja liiketonttien sekä kunnallistekniikan liittymien hinnat ovat valtuuston päättämiä ja ne ovat julkisia. 4.5 Elinkeinopolitiikan resurssit Yritysneuvonta Orivedellä on päätoiminen elinkeinojohtaja, TE-Keskuksen palvelupiste ja osa-aikainen markkinointisihteeri. Kaupunki on mukana Ylä-Pirkanmaan seutuyhdistyksessä, minkä kautta toteutetaan mm. kehittämishankkeiden yritysneuvontaa ja teknologia-asiamiespalvelua. Elinkeinoyksikkö on sijoitettu Työvoimatoimiston toimitiloihin, jolloin asiakkaan tarvitsemat palvelut ovat samassa yhteydessä. Maatalousyrittäjille kohdennettu erityisneuvonta toteutetaan maaseututoimiston kautta, jossa toimivat maaseutuasiamies, maaseutusihteeri, lomasihteeri ja johtava maatalouslomittaja. Maaseututoimisto sijaitsee kaupungin virastotalossa. Kaupunki käyttää huomattavan määrän ulkopuolisia tahoja yritysneuvonnassa. Tämä on mahdollistunut hanketoiminnan ja TE-Keskuksen palvelujen ansiosta. Budjetointi Kaupungilla on talousarviossaan tällä hetkellä (2006) noin 250 000 euroa elinkeinopolitiikkaan. Tähän sisältyvät elinkeinopalvelujen lisäksi myös hanketoiminnan ja seutuyhdistyksen palvelut sekä elinkeinopoliittisten kiinteistöjen kulut. Elinkeino-ohjelmatyön ylläpito ja tiedotus Ohjelman tavoitteet ja toimenpidevalikoima huomioidaan vuosittain kaupungin talousarviovalmistelun yhteydessä. Mikäli toimintaympäristössä tapahtuu muutoksia, päivitetään ohjelmaa tarpeen mukaan. Ohjelma liitetään kaupungin internet-sivuille ja ohjelman ydinkohdat tuodaan esille mm. kaupunkimarkkinoinnissa. Yrittäjäjärjestö pidetään tietoisena voimassa olevasta ohjelmasta mm. yhteissuunnittelupalavereilla.
5 Suunnitelmien ja päätösten yritysvaikutusten arviointi Kaupunki pyrkii aina arvioimaan päätöksenteossaan päätöksen ja suunnitelmien elinkeinopoliittiset vaikutukset. Käytännössä vuosittaisen talousarvion laadinnassa asetetaan ko. toimintavuoden tavoitteet, joiden toteutumista seurataan. 20 6 Elinkeinopolitiikan toimenpiteet vuoteen 2010 mennessä Kaupunki toteuttaa Vehkalahden, entisen asevarikon ja Lehmiön alueen kaavoituksen vuosien 2006 2009 aikana. Teollisuus- ja liiketoiminnalle kaavoitetulle alueelle rakennetaan kunnallistekniikkaa tarpeen mukaan. Yritysneuvonta organisoidaan uuden ohjelmakauden alussa 2007 kustannustehokkaaksi ja tarkoituksenmukaiseksi. Kauppa- ja palveluyritysten kasvaviin liikepaikkatarpeisiin vastataan mahdollisuuksien mukaisesti suunnittelukauden aikana. Johdonmukaisella kaupunkimarkkinoinnilla tuodaan esille paikkakunnan kilpailuetuja uusille yrityksille ja asukkaille (2006-2012) Kaupungin asuntotarjontaa monipuolistetaan vastaamaan osaavan työvoiman tarpeita (2006 2010)