Kirkkonummi Lomanin ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013

Samankaltaiset tiedostot
Tampere Kalliojärven ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013

Kirkkonummi Öfvergård kiinteistöjen 2:94, 2:8 ja 3:34 muinaisjäännösinventointi 2016

KUOPIO Viitaniemen ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2018

RAASEPORI Bromarv kiinteistöjen Örnvik, Bergvik ja Sandvik ranta-asemakaavan muinaisjäännösinventointi 2016 Timo Jussila Johanna Rahtola

Inkoo Smeds 1 asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2016

Pälkäne Seitsye Mattilan ranta-asemakaavan muutos- ja laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2014

LEMPÄÄLÄ Moisio-Hakkarin asemakaavan Kiviahon pohjoisosan laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2015 Johanna Rahtola Timo Jussila

Kirkkonummi Skälsundin ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013

MAANINKA Silmusharju Maa-aineksen ottoalueen muinaisjäännösinventointi 2014

Hyrynsalmi Iso Tuomivaara tuulivoimapuiston muinaisjäännösinventointi 2013

Tammela Kellarinmäki muinaisjäännöskartoitus 2013

ALAJÄRVI Möksy sähköaseman ympäristö muinaisjäännösinventointi 2015

Laukaa Laajalahti asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013

Nurmes Pitkämäen teollisuusalueen asemakaavan laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2013

Porvoo Tolkkinen - Nyby Maakaasuputkilinjausten ja terminaalialueen muinaisjäännösinventointi 2012

Merikarvia Köörtilä Tuulivoimapuiston täydennysinventointi 2013

PIELAVESI Lampaanjärvi Joensuu löytöpaikan arkeologinen tarkastus 2018

Siikajoki Revonlahden tuulipuiston ja Ruukin sähköaseman välisen uuden voimajohtokäytävän muinaisjäännösinventointi 2014 Timo Jussila Timo Sepänmaa

Rääkkylä Oinaanniemen ranta-asemakaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi 2018

Hyrynsalmi Iso-Tuomivaara tuulivoimapuiston muinaisjäännösinventoinnin täydennys 2014

Tampere Teisko Pappilansaari muinaisjäännösinventointi 2018

Ikaalinen Iso-Kalajärvi ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014

Hyrynsalmi Lumivaara tuulivoimapuiston muinaisjäännösinventointi 2013

Tammela Pääjärvi Haukilammi Mäkilän ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila

Hyrynsalmi Lumivaara tuulivoimapuiston muinaisjäännösinventoinnin täydennys 2014

Alavus Tusanranta muinaisjäännösinventointi 2018

Laukaa Kirkkoranta Asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2013

Kolari Pasmajärvi muinaisjäännösinventointi 2012

Hankasalmi Revontulen ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2014

Nokia Tottijärven kirkko Karukka Vesihuoltokaivantolinjan muinaisjäännösinventointi 2014 Timo Jussila Timo Sepänmaa

Juuka Raholanjärvi Itälahden tilan ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014 Timo Jussila Timo Sepänmaa

Riihimäki Herajoki 110 kv voimajohtoreitin välillä Karoliinan sähköasema - Herajoki muinaisjäännösinventointi 2014 Timo Jussila Timo Sepänmaa

Iisalmi Lampaanjärvi-Pörsänjärvi Osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013

Kangasala Ponsan Aholaidan ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2016

Nokia Vihnusjärven pohjoispuoli muinaisjäännösinventointi 2017

Iitti Perheniemi tuulivoimapuiston muinaisjäännösinventointi 2017

Sastamala Houhajärvi vesihuoltoverkoston muinaisjäännösinventointi 2015

Kirkkonummi Hauklammen asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2016

Saarijärvi Soidinmäen tuulipuiston muinaisjäännösten täydennysinventointi 2014

SIIKAJOKI Kangastuulen tuulivoimapuiston muinaisjäännösten täydennysinventointi 2016

Kyyjärvi Hallakangas tuulivoimapuiston muinaisjäännösinventointi 2014

Kalajoki Juurakon tuulipuiston muinaisjäännösinventointi 2013

Kalajoki Tuulipuistohankealueiden sähkönsiirtolinjan muutosalueen muinaisjäännösinventointi Timo Jussila Timo Sepänmaa

Hausjärvi Hikiä Vehkalukko asemakaavoitettavan alueen muinaisjäännösinventointi 2015

Soini Murtokangas osayleiskaava-alueen laajennusosan muinaisjäännösinventointi 2018

KEMINMAA Keminmaa-Taivalkoski 110 kv voimajohtokäytävän muinaisjäännösinventointi 2015

Espoo Jorvi Glims 20 kv ilmajohtolinjan pylväspaikkojen konekaivuun valvonta 2013

ISOJOKI Salomaa Maakaapelilinjan arkeologinen tarkkuusinventointi 2018

LEMI kunnan pohjoisosan tuulivoimayleiskaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2015

Kyyjärvi Hallakangas tuulivoimapuiston muinaisjäännösinventointi 2015

Nokia Viikin kartanon kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi 2013

Kauhajoki Suolakankaan tuulivoimapuiston muinaisjäännösinventoinnin täydennys 2015

Juupajoki Perttulan ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2017

Siuntio Klobben -saaren muinaisjäännösinventointi 2010

Mäntyharju Kallavesi ja Korpijärvi ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2013

Padasjoki Tihjärvi ranta-asemakaavan muinaisjäännösinventointi 2016

YLÖJÄRVI Mettistön asemakaavalaajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2015

Kemiönsaari Gräsböle tuulivoimapuiston muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Timo Sepänmaa

Parkano Vatusen ja Pahkalan kaavamuutosalueiden muinaisjäännösinventointi 2012

Tammela Pääjärvi Mäkilän ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013

TAIPALSAARI Virranniemi Kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi 2015

Kirkkonummi Finnträsk Kurkirannan kaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013

TAIPALSAARI Päiviö Kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi 2015

Nokia Kolmenkulman laajennusalue muinaisjäännösinventointi 2017

Raasepori Baggby Ön ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011

Uusikaarlepyy Värnamo II ja Smedsbacka asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Timo Sepänmaa

Kuortane Kaarankajärven rantaosayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2010

Lappeenranta Pajarila Kettukallio suunnitellun louhinta-alueen muinaisjäännösinventointi 2017

Kontiolahti Kulho Pohjavesikaivojen ja vesijohtolinjan muinaisjäännösinventointi 2014

Sipoo Hangelby-Box mt. 170:n parantamisalueen muinaisjäännösinventointi 2012

LEMPÄÄLÄ Marjamäen asemakaava ja asemakaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi 2015

Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011

Tervola Varevaaran tuulivoimalahankkeen alueen muinaisjäännösinventointi 2010 Ver 2 Tapani Rostedt Hannu Poutiainen Timo Jussila

Hanko Tvärminne asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014

Nokia Rengaskatu (Leppäkorpi) muinaisjäännösinventointi 2017

Laukaa Kirkonkylän Kylmäniemen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009

Kouvola Repovesikylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014

Kalajoki Juurakon tuulipuiston muinaisjäännösten täydennysinventointi 2014

Pyhtää Järvenkallio Ahtilan kiviaineshankkeen alueen muinaisjäännösinventointi 2017

Akaa (Toijala) Matinlahti arkeologinen valvonta 2017

VESILAHTI LAUKKO muinaisjäännösinventointi rantaasemakaavan

Lohja Vahermanjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösinventointi 2017

Kolari Kurtakko - Ylläsjärvi 110 kv voimajohtolinjan muinaisjäännösinventointi 2013 Hannu Poutiainen Antti Bilund

Lappeenranta Höytiönsaari Marjolan eteläpuolinen alue muinaisjäännösinventointi Timo Jussila Timo Sepänmaa

Kemiönsaari Misskärr tuulivoimapuiston muinaisjäännösinventointi 2012

Posio Murtotuulen tuulivoimapuiston muinaisjäännösten täydennysinventointi 2017

Nokia Kolmenkulma muinaisjäännösinventointi 2017

Ruovesi Pappilankulma Vesihuoltolinjan muinaisjäännösinventointi 2011

Tuusula-Vantaa Leppäsuo muinaisjäännösinventointi 2016

Hämeenlinna Siirintaustantien suunnittelualueen muinaisjäännösinventointi 2012 Hannu Poutiainen Tapani Rostedt

Tampere Teiskon kirkonkylän vesihuoltotyöalueen muinaisjäännösinventointi 2014

Kirkkonummi Näse kiinteistöjen 1:5 ja 1:15 muinaisjäännösinventointi 2016

Nokia Kolmenkulmantie muinaisjäännösinventointi 2017

Pälkäne Tommolan puhdistamo muinaisjäännösinventointi 2012 Hannu Poutiainen Johanna Stenberg

Kinnula Hautakangas tuulivoimapuiston muinaisjäännösinventointi 2014

Iisalmi Salmenranta-Taipale-Kirma-Kilpijärvi osayleiskaava-alueiden muinaisjäännösten täydennysinventointi 2013 Timo Jussila Timo Sepänmaa

Pyhäjoki Keskustan osayleiskaava 2025 Muinaisjäännösinventointi 2014

Konnevesi Jouhtimäki Tuulivoimalan muinaisjäännösinventointi 2013

KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa

NILSIÄ Petäjälammen alueen muinaisjäännösinventointi 2005

Transkriptio:

1 Kirkkonummi Lomanin ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 Johanna Stenberg Tilaaja: Tmi Seppo Lamppu

2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartat... 3 Lähtötiedot... 5 Inventointi... 5 Tulos... 6 Lähteet... 6 Muinaisjäännös... 7 KIRKKONUMMI LOMAN... 7 Muut historiallisen ajan kohteet... 9 Kuvia... 11 Vanha kartta... 15 Kansikuva: Lomanin saaren pohjoisosaa kuvattu kaakkoon. Perustiedot Alue: Kirkkonummi Lomanin ranta-asemakaava-alue. Lomön tila Rn:o 1:10, Lomanin saari, joka sijaitsee Kirkkonummen eteläosassa Kirkkonummen kirkosta noin 13 km etelälounaaseen Porkkalanniemen ja Upinniemen välisellä merialueella. Tarkoitus: Suorittaa Lomanin ranta-asemakaava-alueella muinaisjäännösinventointi kaavoituksen tarpeisiin. Työaika: 28.8.2013 Kustantaja Anders Borgström Tekijät: Mikroliitti Oy; Johanna Stenberg Tulokset: Lomanin saarelta alueelta ei tunnettu ennestään kiinteitä muinaisjäännöksiä. Saaren muinaisjäännösinventoinnissa löydettiin yksi kiinteä muinaisjäännös; kummelin jäännös, joka sijaitsee Loman saaren itäkärjessä sijaitsevan kallion päällä. inventoinnissa havaittiin lisäksi muita historiallisen ajan kohteita, joiden ei kuitenkaan katsottu olevan kiinteitä muinaisjäännöksiä; rautainen kiinnitysrengas, louhittu kuivatusoja, sekä kalliopiirros vuodelta 1922/1923. Tutkimusalue on mustan ympyrän sisällä.

3 Selityksiä: Koordinaatit ja kartat ovat ETRS-TM35FIN koordinaatistossa (Euref). Kartat ovat Maanmittauslaitoksen maastotietokannasta kesällä 2013 ellei toisin mainittu. Kohdekuvauksissa myös YKJ koordinaatit (PI). Valokuvia ei ole talletettu mihinkään viralliseen arkistoon eikä niillä ole mitään kokoelmatunnusta. Valokuvat digitaalisia. Valokuvat ovat tallessa Mikroliitti Oy:n serverillä. Kuvaaja: Johanna Stenberg. Yleiskartat Tutkimusalue Lomanin saari on mustan ympyrän sisällä. Inventoinnissa havaittu kiinteä muinaisjäännös; kummeli on merkitty punaisella pisteellä.

4 Inventoinnissa löydetty kummeli on merkitty karttaan punaisella pisteellä. Muut havainnot on merkitty vihreillä pisteillä. A) Kalliopiirros, B) kiinnitysrengas ja C) louhittu kuivatusoja. Saaren muinaisjäännösinventoinnissa tarkastetut alueet on merkitty vihreällä ja sinisellä. Sinisellä on karkeasti merkitty alue, jolle kaavaillaan rakennuspaikkaa. Oranssilla on merkitty suo/kosteikkoalue.

5 Lähtötiedot Kirkkonummen eteläosassa sijaitsevalle Lomanin saarelle on suunnitteilla Lomanin rantaasemakaava. Ranta-asemakaavan tavoitteena on selvittää mahdollisuutta järjestellä saaren nykyistä rakennusoikeutta uudelleen, sekä osoittaa alueelle lisärakennusoikeutta ja yksi uusi rakennuspaikka. Museovirasto antoi ranta-asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta lausunnon 12.7.2013 (MV/387/05.02.00/2013), jossa edellytettiin arkeologisen maastoinventoinnin suorittamista ranta-asemakaava-alueella. Lausunnossa todettiin, että Lomanin saari sijaitsee tunnetun vesiväylän varrella, joten inventoinnissa tuli kiinnittää erityistä huomiota merenkulkuun ja merellisiin elinkeinoihin liittyviin muinaisjäännöksiin. Saarelta ei tunneta ennestään kiinteitä muinaisjäännöksiä, eikä saarella ole aikaisemmin tehty muinaisjäännösinventointia. Ranta-asemakaavan suunnittelijana toimiva Tmi Seppo Lamppu tilaisi Lomanin rantaasemakaava-alueen muinaisjäännösinventoinnin Mikroliitti Oy:ltä. Maastotutkimukset teki Johanna Stenberg 28.8.2013 hyvissä olosuhteissa. Maanomistaja Anders Borgström järjesti venekuljetuksen saarelle ja toimi myös saarella oppaana inventoinnin aikana. Inventointi Lomanin saari sijaitsee Kirkkonummen kunnan eteläosassa Porkkalanniemen ja Upinniemen välisellä merialueella. Lomain ranta-asemakaava käsittää koko Lomanin saaren, eli Lommö Rn:10 tilan, jonka kokonaispinta-ala on 10 6800 m². Lomanin saaren itä-kaakkoisrannalla on vuonna 1970-luvulla rakennettu lomarakennus ja saaren itä-kaakkoisrannalla on 2008 valmistunut lomarakennus. Suunnitteilla olevan kolmas rakennuspaikka on kaavailtu sijoitettavaksi saaren luoteisrannalle. Lomanin saari on yleisilmeeltään suhteellisen karu ja kallioinen saari, jonka puusto on pääasiallisesti nuorehkoa mäntymetsää. Saaren rannat ovat kivikkoiset ja kallioiset. Saaren etelä ja pohjoisreunalla kalliot ovat korkeampia, mutta etenkin saaren lounaisrannalla kalliot ovat laakeita, suhteellisen matalia ja veden hiomia. Saaren poikki koillinen lounais -suuntaisesti kulkee kolme korkeammalle kohoavaa kalliomuodostelmaa. Kalliomuodostelmien väliin jäävä maasto on saaren etelä- ja lounaisosassa varsin kivikoista louhikkoa, jollaisessa paikassa muinaisjäännösten löytyminen on varsin epätodennäköistä. Saaren luoteis- ja keskiosassa kallioiden väliin jäävä maasto on lehtomaista kosteikkoa, sekä alavaa metsäniittyä, joka ei ole muinaisjäännösten löytymisen kannalta kovinkaan potentiaalista. Saaren pohjoisin osa oli kuivaa kallioista mänty- ja sekametsää, sekä avokalliota. Maasto saarella on suhteellisen vaikeakulkuinen kivikkoisuuden ja mäkisyyden ansiosta. Ainoat tasaisemmat alueet ovat kallioiden laet, sekä rantojen laakakalliot. Saaren kasvillisuus on pääasiallisesti mäntymetsää lukuun ottamatta kosteaa lehtoaluetta saaren luoteis- ja keskiosassa. Saarin on kuulunut luovutettuun Porkkalan alueeseen ja maanomistajan Anders Borgströmin mukaan venäläiset ovat polttaneet koko saaren Porkkalan takaisin luovutuksen yhteydessä, mistä syystä saaren puusto onkin suhteellisen nuorta. Saaren korkein huippu, sen itäpuoliskossa, kohoaa n. 12 m korkeustasolle, pääosan saaresta ollessa 2,5-5 m tasoilla. Rautakaudella saari on siten ollut jo olemassa varhaisella rautakaudella luotona ja edelleen hiljalleen laajentuvana matalana kalliosaarena. Inventoinnissa potentiaalisia alueita muinaisjäännösten löytymisen kannalta olivat rantakalliot, sekä saaren korkeimmat tasaiset kallioalueet. Rakentamiselle tai muulle historialliselle maankäytölle soveltuvia alueita saarella oli varsin vähän. Inventoinnin pääpaino olikin merenkulkuun sekä merellisiin elinkeinoihin liittyvien muinaisjäännösten etsiminen saaren rantavyöhykkeeltä.

6 Inventoinnin aluksi koko saari kierrettiin veneellä ja saarta tarkasteltiin mereltä käsin. Saarelle rantauduttiin saaren itäpuolelta, jossa on pieni hiekkarantainen laguuni ja venelaituri. Saari kierrettiin jalkaisin myötäpäivää siten, että kaikki rantakalliot käveltiin läpi etsien niillä näkyviä kalliohakkauksia, kalliopiirroksia, kiinnikerenkaita ja mahdollisia rakennelmia. Saaren sisäosissa sijaitsevat korkeammat ja kallioisemmat kohdat tarkastettiin mahdollisten kivilatomusten tai muiden historiallisen ajan rakennelmien varalta. kokonaisuudessaan inventoinnissa käveltiin läpi koko saari ympäristöä silmämääräisesti tarkastellen ja huomioiden kaikki alueella mahdollisesti esiintyvät muinaisjäännöstyypit, eli merenkulkuun, merellisiin elinkeinoihin sekä muuhun historiallisen ajan toimintaan liittyvät kohteet. Inventoinnissa ei tarkastettu saarella sijaitsevien lomarakennusten pihapiiriä, eikä niiden välitöntä lähiympäristöä. Inventoinnissa tehdyt havainnot dokumentointiin valokuvaamalla, sekä ottamalla kohteesta paikannustiedot Garmin Colorado 300 GPS-laitteella. Tulos Lomanin saaren muinaisjäännösinventoinnissa löydettiin yksi kummelin jäännös saaren itärannalla olevalla kalliolla. Kummeli oli suhteellisen huonosti säilynyt. Kummelista oli jäljellä vain kolme kiveä, kaksi isoa ja yksi pieni kivi, sekä pieni pala puuta suuremman kiven alla. Saaren inventoinnissa tehtiin lisäksi muita havaintoja, joiden ei kuitenkaan katsottu olevan kiinteitä muinaisjäännöksiä. Tällaisia havaintoja olivat rautainen kiinnitysrengas saaren etelärannalla, louhittu kuivatusoja saaren luoteisosassa, sekä kalliopiirros vuodelta 1922 saaren kaakkoisrannan kalliossa. Espoossa 6.9.2013 Johanna Stenberg Lähteet Pitäjänkartasto. Kirkkonummi (2032 07 Ia) Maanmittaushallituksen historiallinen karttaarkisto. Kansallisarkisto. Kuninkaallinen merikartasto 1791-1796. C.N.Klercerin johtama kartoitustyö Suomenlahdella. Atlasart 2009. Suulliset tiedonannot: Anders Borgström

7 Muinaisjäännös KIRKKONUMMI LOMAN Mjtunnus: (uusi kohde) Rauh. lk: 2 Laji: Mj.tyyppi: Ajoitus: Koordin: Tutkijat: Sijainti: Huomiot: Kiinteä muinaisjäännös Merenkulku: kummeli Historiallinen N: 6654 698 E: 355 510 z: 2,5 m P: 6657 493 I: 3355 621 Stenberg 2013 inventointi Kirkkonummen kirkosta n. 13 km etelä-lounaaseen. Lomanin saaren itäkärjessä sijaitsevalla sileällä kalliolla havaittiin kummelin jäännökset. Kummelista oli jäljellä yhteensä vain kolme kiveä. Kaksi isoa kiveä (n. 45cm x 40 cm). Pohjoisemman kiven alla oli lisäksi pienempi kivi ja eteläisemmän kiven alla oli säilynyt pala puuta. Kummelin korkeus oli n. 35/40 cm. Kummelin vieressä, sen luoteispuolella oli lisäksi rautainen kiinnitystappi. Muinaisjäännös on merkitty punaisella pisteellä. Vihreillä pisteillä on merkitty muut havainnot.

8 Kummelin jäännöksen kallion päällä. Vasemmalla rautainen kiinnitystappi. Kummelikallio kuvattuna koilliseen. Kummelikallio kuvattuna itään.

9 Muut historiallisen ajan kohteet Kohteet merkitty karttaa vihreillä pisteillä ja numeroin. A) Kalliokirjoitus (N 6654534 E 355399) Saaren etelärannan sileällä kalliolla oli havaittavissa kirjoitusta. Kirjoitusta oli kahdessa kohdassa. Toinen kirjoitus oli : L & J 1922 tai L &J 1923. Toisesta kirjoituksesta ei ollut mahdollista saada selvää. Kirjoitus: L & J 1922 tai 1923. Kirjoitusta, ei luettavissa.

10 B) Kiinnitysrengas (N 6654503 E 355276) Saaren etelärannan kalliossa oli rautainen kiinnitysrengas. Rengas oli hyvin lähellä vain noin 30 cm päässä vesirajasta. Lenkkiin oli kiinnitetty metallinen vaijeri. Rautainen Kiinnitysrengas saaren etelänpuoleisella rantakalliolla, suhteellisen lähellä vesirajaa. C) Louhittu kuivautusoja (N 6654695 E 355108) Saaren luoteisosassa sijaitsevasta kosteikkoalueesta johti kallioon louhittu oja. Anders Borgströmin kertoman mukaan ojan on louhinut hänen isänsä. Kallioon louhitun ojan tarkoituksena on ollut suo/kosteikkoalueen kuivattaminen. Ojasta louhittua kivilohkaretta on kasoina ojan ympäristössä. Louhittu suon kuivatusoja. Kuivautusojasta louhittuja kiviä.

11 Entinen suo, ojalla kosteikkoniityksi kuivatettu. Kuvia Maastoa saaren eteläosassa. Rantakalliota saaren eteläosassa.

12 Maastoa saaren eteläosassa. Saaren lounaisrantaa. Uuden suunnittelun rakennuspaikan ympäristöä saaren luoteisosassa. Kuvattuna pohjoiseen.

13 Suunnitellun uuden rakennuspaikan ympäristöä saaren luoteisosassa. Kuvattuna itään. Luoteisrannan alavaa ja kosteaa maastoa. Luoteisrannan kalloista ja korkeampaa maastoa.

14 Saaren pohjoiskärkeä. Saaren korkein kohta kuvattuna länteen. Saaren itäisimmästä kallioista kärjestä, jonka päässä oli kummelin jäännökset. Kuvattuna länteen kohti saaren varsinaista rantaa.

15 Vanha kartta Ote vuoden Kirkkonummen pitäjänkartasta 1840-luvulta. Loman-saari merkitty punaisella neliöllä. Saaressa ei asutusta tms. Saari on tyhjä myös v. 1791-1796 ns. KIerckerin merikartaston kartan mukaan (Kuninkaallinen merikartasto Suomesta, s.31)