Punkalaidun Haviokoski, Parrila ja Korrinkoski siirtoviemärilinjan kaivuun arkeologinen valvonta 2012 Tapani Rostedt

Samankaltaiset tiedostot
Nokia Tottijärvi Pajulahti Vesihuoltoputkiston kaivannon koneellisen kaivamisen valvonta 2011 Tapani Rostedt

Punkalaidun Mäenpää Lunteenintie arkeologinen valvonta vanhalla Huittinen Punkalaidun Urjala tielinjalla 2014 Timo Sepänmaa Antti Bilund

Sastamala Mouhijärvi Vestola 2 kivikautisen asuinpaikan tarkastus 2011

Sastamala Tappitori-Vanhakirkko paineviemärilinjan kaivuun valvonta 2010 Rapani Rostedt Timo Jussila

Nokia Siuro Knuutila arkeologinen valvonta 2013

Kangasala Kirkko-Aakkula Arkeologinen valvonta 2012

Ruovesi Mustajärvi Viemäriputken kaivannon kaivamisen arkeologinen valvonta 2011 Hannu Poutiainen Timo Jussila

Sastamala viemärikaivannon kaivuun arkeologinen valvonta Mäkitalon kivikautisen asuinpaikan läheisyydessä 2013 Hannu Poutiainen Jasse Tiilikkala

Akaa (Toijala) Matinlahti arkeologinen valvonta 2017

Aura Suni-Keskitalo arkeologinen valvonta 2017

Sastamala Liuhalantien kivikautisen asuinpaikan kupeeseen rakennettavan kevyen liikenteen väylän perustamisen arkeologinen valvonta 2012

Punkalaidun Vanttila arkeologinen valvonta 2012

Nokia Tottijärven kirkko Karukka Vesihuoltokaivantolinjan muinaisjäännösinventointi 2014 Timo Jussila Timo Sepänmaa

Espoo Kurttila Kurtbacka Arkeologinen valvonta historiallisen ajan kylätontilla 2014

Akaa (Toijala) Kirjoniemi arkeologinen valvonta 2017

Pälkäne Tauriala vesihuoltolinjan kaivamisen arkeologinen valvonta 2016

ALAJÄRVI Möksy sähköaseman ympäristö muinaisjäännösinventointi 2015

Inkoo Smeds 1 asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2016

Hankasalmi Revontulen ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2014

Nokia Vihnusjärven pohjoispuoli muinaisjäännösinventointi 2017

Kopsamo Juupajoki Kevyenliikenteen väylän kaivuun arkeologinen valvonta 2013

ISOJOKI Salomaa Maakaapelilinjan arkeologinen tarkkuusinventointi 2018

Siikajoki Revonlahden tuulipuiston ja Ruukin sähköaseman välisen uuden voimajohtokäytävän muinaisjäännösinventointi 2014 Timo Jussila Timo Sepänmaa

PUNKALAIDUN Mäenpää kylätontti G valvonta 2014

Hyrynsalmi Iso-Tuomivaara tuulivoimapuiston muinaisjäännösinventoinnin täydennys 2014

SIIKAJOKI Kangastuulen tuulivoimapuiston muinaisjäännösten täydennysinventointi 2016

PIELAVESI Lampaanjärvi Joensuu löytöpaikan arkeologinen tarkastus 2018

Pälkäne Ruotsila vesihuoltolinjan konekaivuun valvonta 2009

Kontiolahti Kulho Pohjavesikaivojen ja vesijohtolinjan muinaisjäännösinventointi 2014

Espoo Jorvi Glims 20 kv ilmajohtolinjan pylväspaikkojen konekaivuun valvonta 2013

Urjala Naurismonlahti mt. 230 parannusalueen ja suunnitellun kevyen liikenteen väylän alueen muinaisjäännöskartoitus 2011

Sastamala Houhajärvi vesihuoltoverkoston muinaisjäännösinventointi 2015

Lieto Kukkarkoski I sähköpylväiden poiston arkeologinen valvonta 2017

Porvoo Tolkkinen - Nyby Maakaasuputkilinjausten ja terminaalialueen muinaisjäännösinventointi 2012

Hyrynsalmi Lumivaara tuulivoimapuiston muinaisjäännösinventoinnin täydennys 2014

Ruovesi Kautunvuolteen eteläosan viemäröintihankkeen rakennusalueen muinaisjäännösinventointi 2012

MAANINKA Silmusharju Maa-aineksen ottoalueen muinaisjäännösinventointi 2014

Kirkkonummi Öfvergård kiinteistöjen 2:94, 2:8 ja 3:34 muinaisjäännösinventointi 2016

Mänttä-Vilppula Kolhon alueen maakaapelointihankkeen muinaisjäännösinventointi 2015

Pälkäne Äimälä vesihuoltolinjan inventointi 2009

Sastamala Mätikkö järven pohjoisrannan asemakaava-alueen tarkkuusinventointi 2013

LEMPÄÄLÄ Moisio-Hakkarin asemakaavan Kiviahon pohjoisosan laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2015 Johanna Rahtola Timo Jussila

Riihimäki Herajoki 110 kv voimajohtoreitin välillä Karoliinan sähköasema - Herajoki muinaisjäännösinventointi 2014 Timo Jussila Timo Sepänmaa

Nokia Viikin kartanon kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi 2013

Akaa Toijala Sampolantie Kiinteistön muinaisjäännösinventointi 2012 Hannu Poutiainen Timo Sepänmaa

Hämeenkyrö Ahrolantien asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi v. 2010

Kangasala Kaivanto Kivikautisen asuinpaikan rajaus 2011

Kalajoki Tuulipuistohankealueiden sähkönsiirtolinjan muutosalueen muinaisjäännösinventointi Timo Jussila Timo Sepänmaa

KUOPIO Viitaniemen ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2018

Kuusiston kartano Puutarhan putkikaivannon arkeologinen valvonta marraskuu FT Kari Uotila Muuritutkimus ky

TAMPERE Pohtola, Pohtosillankuja muinaisjäännöskartoitus 2011

Iisalmi Lampaanjärvi-Pörsänjärvi Osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013

Valkeakoski Kärjenniemi Viemärilinjan muinaisjäännösinventointi 2011

PUNKALAIDUN Karjamaantie arkeologinen valvonta 2015

Raasepori Fiskarsin ruukki Paja-aukio arkeologinen valvonta 2015

Kauhajoki Suolakankaan tuulivoimapuiston muinaisjäännösinventoinnin täydennys 2015

Tampere Kalliojärven ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013

Sipoo Tallbacka 1 kivikautisen asuinpaikan arkeologinen kaivaus 2014

PUNKALAIDUN Kostilan kylätontti arkeologinen valvonta 2015

Lempäälä Päivääniemi arkeologinen valvonta 2013

Vesilahti Koskenkylän ympäristön osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventoinnin v osuus: vanha tielinja Timo Jussila

Nokia Kolmenkulma muinaisjäännösinventointi 2017

Salo Aarnionsuo arkeologinen valvonta 2016

Soini Murtokangas osayleiskaava-alueen laajennusosan muinaisjäännösinventointi 2018

Juupajoki-Orivesi viemärilinjauksen muinaisjäännösinventointi 2010

Ikaalinen Sarkkilan kylätontti. Täydennyksiä ja tarkennuksia v koekaivausraporttiin

Hämeenkyrö Kyröskosken pohjoisen teollisuusalueen asemakaava alueen muinaisjäännösten täydennysinventointi 2012

Tampere Härmälä Entisen lentokonetehtaan alueen muinaisjäännösinventointi 2011

PIRKKALA Pirkkalankylä Tursiannotko Arkeologinen koekaivaus 2018

Nokia Kolmenkulman laajennusalue muinaisjäännösinventointi 2017

Nokia Paperitehtaan alueen muinaisjäännösinventointi 2011.

Ikaalinen Iso-Kalajärvi ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014

Mänttä-Vilppula Kolho-Uitonsalmi viemärilinjauksen arkeologinen inventointi 2012

Kirkkonummi Hauklammen asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2016

Sastamala Hyrkin asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2010

RAUMA Rauman sähköaseman ympäristön muinaisjäännösinventointi 2009

Sastamala Suodenniemi Pohjankylä Viemärilinjan koekaivaus hist. ajan kylätontilla 2010

Tampere Haihara Koekuopitus 2010

Nokia Kossikatu muinaisjäännösinventointi 2017

Tammela Kellarinmäki muinaisjäännöskartoitus 2013

Alavus Tusanranta muinaisjäännösinventointi 2018

Merikarvia Köörtilä Tuulivoimapuiston täydennysinventointi 2013

ASIKKALA Kalkkinen Iisakkila Kaapeliojan valvontatyö

Pk Kauttua x= , y= , z=45-50

TOHMAJÄRVI Kemie vt. 9 Onkamo-Niirala linjausvaihtoehto D:n muinaisjäännösinventointi 2015

Evijärvi Joensuu 1 ja 3 Maakaapelilinjojen tarkkuusinventointi 2014

Ikaalinen Sarkkila, tien parannusalueen muinaisjäännösinventointi 2011

Nokia Linnavuori Linnavuoren itäpuoleisen asemakaavoitettavan alueen muinaisjäännösinventointi 2011 Ville Laakso Antti Bilund

Tampere Pispalanharju Pyykkimettä 1 ja 2 I maailmasodan aikaisten puolustusvarustusten tarkkuusinventointi 2014 Hannu Poutiainen Teemu Tiainen

Sastamala Äetsänmäen vesihuoltolinjan muinaisjäännösinventointi osa 2 maastotarkastus 2010 Timo Jussila, Tapani Rostedt

Tampere Teisko Pappilansaari muinaisjäännösinventointi 2018

Tampere Veijanmäenkatu 4 tarkkuusinventointi 2013

Laukaa Kirkkoranta Asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2013

LEMI kunnan pohjoisosan tuulivoimayleiskaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2015

Nurmes Pitkämäen teollisuusalueen asemakaavan laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2013

Pelkosenniemi Kairala Kitisen uoman ja Kotiuopajan välisen läpivirtausputken kaivannon alueen arkeologinen tutkimus 2016

KIRSI LUOTO KULTTUURIYMPÄRISTÖPALVELUT HEISKANEN & LUOTO OY KANGASALA PAKKALA TURSOLANTIEN VARHAISMETALLIKAUTISEN LÖYTÖPAIKAN TARKASTUS 2014

Saarijärvi Soidinmäen tuulipuiston muinaisjäännösten täydennysinventointi 2014

Tuusula Vaunukangas tarkkuusinventointi 2013

Jämsä Kurra Asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2008

Transkriptio:

1 Punkalaidun Haviokoski, Parrila ja Korrinkoski siirtoviemärilinjan kaivuun arkeologinen valvonta 2012 Tapani Rostedt Kustantaja: Huittisen Puhdistamo Oy

2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot... 2 Tausta... 4 Yhteenveto... 4 Valvonnat... 5 Haviokoski... 5 Parrila... 12 Korrinkoski... 15 Arkeologin valvonnassa kaivettua siirtoviemärilinjan kaivantoa Haviokoskella. Perustiedot Alue: Punkalaidun, historiallisen ajan kylätontit eli muinaisjäännökset: Haviokoski (mjrek 1000019702), Parrilla (mjrek 1000019704) ja vanhan tielinjan kohta Korrinkoskella. Tarkoitus: Valvoa siirtoviemärilinjan kaivuutyötä Punkalaitumella Haviokosken ja Parrilan historiallisen ajan kylätonttien alueilla sekä Korrinkosken ja Parrilan kohdilla viemärilinjauksen kaivuuta vanhan tielinjauksen kohdilla Maastotyö: Syyskuu ja marraskuu 2012 usealla eri matkalla. Kustantaja: Huittisen Puhdistamo Oy Tekijät: Mikroliitti Oy; Tapani Rostedt Aikaisemmat tutkimukset: Poutiainen, Rostedt & Jussila 2011: Punkalaidun-Huittinen vesihuoltolinjan muinaisjäännösinventointi 2011. Tulokset: Arkeologin valvonnassa kaivetusta siirtoviemärikaivannoista ei tehty havaintoja kiinteistä muinaisjäännöksistä eikä säilyneistä kulttuurikerroksista. Haviokosken historiallisen kylätontin kohdalla osa siirtoviemärilinjasta linjasta oli jo kaivettu ilman arkeologin valvontaa. Kaivetulla osuudella tehtiin maanpinnalta havaintoja suurikokoisista kivistä, sekä osittain maatuneiden puiden jäänteitä. Paikalla on siis saattanut olla rakennuksen jäänteet. Valvontakohteet Parrila ja Haviokoski ympyröiden keskellä.

Huittinen-Punkalaidun siirtoviemärilinjalla arkeologin valvonnassa kaivetut osuudet viemärikaivannoista on merkitty karttaan sinisellä. Siirtoviemärilinja on merkitty karttaan vihreällä. Historiallisen ajan kylätontit rajattu punaisella. Historiallisen ajan hylätty vanha tielinja on merkitty karttaan punaisella. Keskellä Parrila ja idässä Haviokoski 3

4 Selityksiä: Koordinaatit NE ovat ETRS-TM35FIN (Euref). Kartat Maanmittauslaitoksen maastotietokannasta kesällä 2011.Valokuvia ei ole talletettu mihinkään viralliseen arkistoon eikä niillä ole mitään kokoelmatunnusta. Valokuvat digitaalisia Mikroliitti Oy:n serverillä. Tausta Huittisten Puhdistamo Oy on rakentamassa siirtoviemärilinjaa välille Huittinen-Punkalaidun. Viemärilinjauksen muinaisjäännösinventointi on tehty vuonna 2011 Mikroliitti Oy:n toimesta. Vuoden 2011 inventoinnin tulosten perusteella Pirkanmaan maakuntamuseo antoi lausunnon 2.12.2011 (diar: 463/2011), jossa edellytetään suoritettavaksi eräin paikoin lisätutkimuksia sekä viemärikaivannon kaivamisen arkeologista valvontaa. Viemärikaivannon kaivuuta arkeologin valvonnassa edellytettiin Haviokosken ja Parrilan historiallisten kyläpaikkojen kohdalla, sekä Korrinkosken vanhan tielinjauksen kohdalla. Lisäksi Museovirasto edellytti lausunnossaan 25.11.2011 (dnro 350/304/2011) arkeologista valvontaa Huittisten Rieskalan kylätontilla. Kyseistä paikkaa ei valvottu vielä v. 2012. Siirtoviemärilinjan rakentamiseen liittyvät Pirkanmaan maakuntamuseon edellyttämät arkeologiset kaivaustutkimukset Vanttilan historiallisella kylätontilla suoritettiin kesällä 2012. Siitä on erillinen raportti, samoin marraskuussa paikalla suoritetusta viemärin kaivuutyön valvonnasta. Huittisen Puhdistamo Oy tilasi tarvittavat arkeologiset viemärilinjan rakennustyön valvonnat Mikroliitti Oy:ltä. Museovirasto myönsi tutkimusluvan valvontatyölle 12.6.12 (dnro 030/302/2012). Valvonnat suoritettiin Tapani Rostedtin toimesta syyskuussa sekä marraskuussa 2012, valvontatyön kannalta hyvissä olosuhteissa. Pirkanmaan maakuntamuseon em. lausunnossa oli karttaotteet valvottavista viemäriosuuksista. Tilaajan kanssa sovittiin, että arkeologi tulee paikalle muutaman päivän varoitusajalla silloin kun urakoitsija tai tilaajan edustaja pyytää, siinä vaiheessa kun viemärin rakennustyö tulee tapahtumaan valvottavaksi määrätyllä osuudella. Kohteiden tarkemmat kuvaukset ja mm. otteet isojakokartoista ovat v. 2011 inventointiraportissa: Punkalaidun-Huittinen. Vesihuoltolinjan muinaisjäännösinventointi 2011, Poutiainen, Rostedt ja Jussila. Lisäksi vanhasta tielinjasta on kuvaus edellisen raportin täydennyksessä: Punkalaidun-Huittinen vesihuoltolinjan muinaisjäännösinventointiraportin täydennys 2011, Jussila Poutiainen. Yhteenveto Haviokoski Arkeologin valvonnassa kaivettiin viemärikaivantoa, joka sijoittui historiallisen ajan kylätontin alueelle sekä sen läheisyyteen kulkien aivan nykyisen tielinjauksen reunassa. Ojan kaivuun valvonnassa havaittiin kymmenen rakennetta/ilmiötä. Havainnot olivat vanhoja pelto-ojia /salaojia, tarkemmin ajoittamattomia roskakuoppia, sekä jälkiä modernista maankäytöstä. Rakenteiden yhteydessä ei löytynyt mitään ajoittavia löytöjä. Paikalla ei havaittu ehjää kulttuurikerrosta, eivätkä havaitut rakenteet olleet arkeologisesti merkityksellisiä. Haviokosken historiallisen ajan kylätontin alueella osa arkeologin valvonnassa kaivettavasta osuudesta viemärikaivantoa oli urakoitsijan toimesta kaivettu ilman arkeologin läsnäoloa. Maan pinnalla kaivetulla ja täytetyllä kohdalla tehtiin havaintoja mahdollisista rakenteiden jäänteistä.

5 Parrila Siirtoviemäri kaivanto tehtiin vanhan tielinjan kohtaan, joka oli jo aikaisempien rakennusvaiheiden myötä tuhoutunut. Viemärikaivannon reunaa suoristettiin, jotta tien aikaisemmat vaiheet saatiin dokumentoitua. Viemärikaivannolla ei ollut vaikutusta historiallisen tiehen. Parrilan historiallisen kylätontin kohdalla kaivetusta viemärikaivannosta ei tehty havaintoja rakenteista eikä säilyneitä kulttuurikerroksista. Viemärikaivanto tehtiin nykyisen tien vieritse kulkevan maatieojan pohjalle. Korrinkoski Paikalla tehtyjen havaintojen perusteella voitiin todeta, että oletettu vanha tielinjaus ei osunut siirtoviemärilinjauksen kohdalle. Kohteessa ei havaittu mitään merkkejä historiallisesta tiestä. Arkeologin valvonnassa kaivetuilla osuuksilla siirtoviemärilinjan kaivannoissa ei havaittu kiinteitä muinaisjäännöksiä, eikä säilyneitä kulttuurikerroksia, jotka olisivat vaikuttaneet viemärilinjan rakentamiseen. Valvonnat Haviokoski Haviokosken historiallisen ajan kyläpaikan kohdalla viemärilinjan kaivaminen tuli suorittaa arkeologin valvonnassa. Haviokoskella käytiin kahteen otteeseen. 19.9.2012 siirtoviemärilinjan kaivuuta Haviokosken historiallisen ajan kylätontin alueella valvottiin. Paikalla tilaajan pyynnöstä käytäessä 28.9.2012 voitiin vain todeta viemärikaivanto jonka kaivuuta piti tuolloin valvoa oli jo kaivettu ja peitetty. Valvonta 19.9.2012 Kohteessa valvottiin viemärilinjan kaivamista. Kaivinkoneena oli Volvo ECR88, johon oli kiinnitettynä metrin levyinen kauha. Mikäli merkkejä kiinteistä muinaisjäännöksistä ei havaittu, kaivettiin viemärioja kahden metrin levyisenä runsaan puolen metrin syvyyteen saakka (puhtaaseen harmaaseen pohjasaveen) 5-10 cm paksuina kerroksina. Jos viitteitä kulttuurikerrokseksi epäiltävissä olevasta ilmiöstä havaittiin, ne dokumentoitiin piirtämällä ja valokuvaamalla jonka jälkeen kaivausta näillä kohdilla jatkettiin lapiolla. Kaikkiaan valvotulla alueella havaittiin kymmenen erilaista ilmiötä kyntökerroksen alapuolella. Ne nimettiin rakenteiksi 1-10 (taulukko alla). Pääasiassa kyseessä olivat vanhojen pelto- tai salaojien jäänteet kyntökerroksen alapuolella. Viemärilinjan pohjoiseen kulkeva osa. Viemärilinjaan kaivuuta

6 Arkeologin valvonnassa kaivettu osuus on merkitty sinisellä. Havainnot on merkitty vihreillä pisteillä ja numeroilla. Ilman valvontaa kaivettu osuus on merkitty karttaan vaaleanpunaisella. Maan pinnalla täytetyn kaivannon päältä tehdyt havainnot on merkitty punaisilla pisteillä. Kylätontin rajaus on merkitty punaisella. Valvotusti kaivetun kaivannon havainnot Rakenne N E Huomiot 1 6782969 286395 Pelto-oja/salaoja 2 6782966 286405 Roskakuoppa 3 6782966 286407 Pelto-oja/salaoja 4 6782966 286409 Roskakuoppa 5 6782974 286418 kuoppa 6 6782970 286393 Pelto-oja/salaoja 7 6782973 286385 Pelto-oja/salaoja 8 6782977 286376 moderni salaojakaivanto 9 6782979 286372 Pelto-oja/salaoja 10 6782979 286370 Rakennuksen jäänteet, ajoitus epäselvä

7 Rakenne 1 N 6782969 E 286395 Rakenne sijaitsi kaakko-luode-suuntaisen viemäriojan itäosassa kulkien koillinen - lounas-suuntaisesti kaivausojan poikki. Rakenne oli leveydeltään 30 cm ja se jatkui 25 cm nykyisen kyntökerroksen alapuolelle 65 cm syvyyteen nykyisestä maanpinnasta. Tummanharmaan maakerroksen seassa oli pieniä kiviä. Todennäköisesti kyseessä oli vanha peltooja/salaoja. Mitään ajoittavia löytöjä ei havaittu Rakenne 1. Rakenne 2. Rakenne 2 N 6782966 E 286405 Rakenne sijaitsi 10 metriä itään rakenteesta 1 kaakko-luode-suuntaisen viemäriojan itäosassa. Kyseessä on 120x100 cm kokoinen soikio, joka jatkui 35 cm nykyisen kyntökerroksen alapuolelle 75 cm syvyyteen nykyisestä maanpinnasta. Tummanharmaan maakerroksen joukossa havaittiin kiviä ja joitakin paloja tiiltä. Ilmeisesti kyseessä oli tarkemmin ajoittamaton roskakuoppa. Rakenne 3. Rakenne 3 N 6782966 E 286407 Rakenne sijaitsi runsaan metrin rakenteesta 2 itään kaakko-luode-suuntaisen viemäriojan itäosassa kulkien koillinenlounas-suuntaisesti kaivausojan poikki. Rakenne oli leveydeltään 30 cm ja se jatkui 25 cm nykyisen kyntökerroksen alapuolelle 65 cm syvyyteen nykyisestä maanpinnasta. Tummanharmaan maakerroksen seassa oli pieniä kiviä. Todennäköisesti kyseessä oli vanha peltooja/salaoja. Mitään ajoittavia löytöjä ei havaittu

8 Rakenne 4 Rakenne 4 N 6782966 E 286409 Rakenne sijaitsi 2 metriä itään rakenteesta 3, aivan kaakko-luode-suuntaisen viemäriojan mutkassa kadoten ojan koillisprofiiliin. Kyseessä oli 100x80cm kokoinen näkyvältä osaltaan soikea kuoppa joka jatkui 30 cm nykyisen kyntökerroksen alapuolelle 70 cm syvyyteen nykyisestä maanpinnasta. Tummanharmaan maakerroksen joukossa havaittiin kiviä ja joitakin paloja tiiltä. Ilmeisesti kyseessä oli tarkemmin ajoittamaton roskakuoppa. Rakenne 5. Rakenne 5 N 6782974 E 286418 Rakenne sijaitsi 6 metriä pohjoiseen rakenteesta 4 kadoten viemäriojan kaakkoisprofiiliin. Kyseessä oli 80x80cm kokoinen tummanharmaata savea sisältävä läikkä joka jatkui 15 cm nykyisen kyntökerroksen alapuolelle 55 cm syvyyteen nykyisestä maanpinnasta. Ilmeisesti kyseessä oli kiven poistosta tai vastaavasta toiminnasta syntynyt kuoppa, joka myöhemmin oli täytetty tai täyttynyt peltosavella. Mitään löytöjä ei havaittu. Rakenne 6 N 6782970 E 286393 Rakenne sijaitsi kaakko-luode-suuntaisen viemäriojan itäosassa noin 4 metriä rakenteesta 1 länsiluoteeseen kulkien koillinen-lounas-suuntaisesti kaivausojan poikki (3286478/6785817). Rakenne oli leveydeltään 30 cm ja se jatkui 25 cm nykyisen kyntökerroksen alapuolelle 65 cm syvyyteen nykyisestä maanpinnasta. Tummanharmaan maakerroksen seassa oli pieniä kiviä. Todennäköisesti kyseessä oli vanha pelto-oja/salaoja. Mitään ajoittavia löytöjä ei havaittu. (Ei kuvaa).

9 Rakenne 7. Rakenne 7 N 6782973 E 286385 Rakenne sijaitsi kaakko-luode-suuntaisen viemäriojan keskiosassa noin 10 metriä rakenteesta 6 länsiluoteeseen kulkien koillinen-lounas-suuntaisesti kaivausojan poikki. Rakenne oli leveydeltään 30 cm ja se jatkui 25 cm nykyisen kyntökerroksen alapuolelle 65 cm syvyyteen nykyisestä maanpinnasta. Tummanharmaan maakerroksen seassa oli pieniä kiviä. Todennäköisesti kyseessä oli vanha pelto-oja/salaoja. Mitään ajoittavia löytöjä ei havaittu. Rakenne 8 Rakenne 8 N 6782977 E 286376 Rakenne sijaitsi kaakko-luode-suuntaisen viemäriojan keskiosassa noin 10 metriä rakenteesta 7 länsiluoteeseen kulkien koillinen-lounas-suuntaisesti kaivausojan poikki. Rakenne oli leveydeltään 100 cm ja siinä havaittiin harmaan saven seassa tummempaa maata ja savesta valmistettujen salaojaputkien kappaleita. Maakairanäytteen perusteella kaivanto jatkuu yli 1,5 metrin syvyyteen saakka. Mitä ilmeisimmin kyseessä oli suhteellisen modernin vesijohtoputken asentamiseen liittyvä kaivanto. Rakenne 9. Rakenne 9 N 6782979 E 286372 Rakenne sijaitsi kaakko-luode-suuntaisen viemäriojan keskiosassa noin 3 metriä rakenteesta 8 länsiluoteeseen kulkien koillinen-lounas-suuntaisesti kaivausojan poikki. Rakenne oli leveydeltään 30 cm ja se jatkui 25 cm nykyisen kyntökerroksen alapuolelle 65 cm syvyyteen nykyisestä maanpinnasta. Tummanharmaan maakerroksen seassa oli pieniä kiviä. Todennäköisesti kyseessä oli vanha pelto-oja/salaoja. Mitään ajoittavia löytöjä ei havaittu.

10 Rakenne 10. Rakenne 10 N 6782979 E 286370 Rakenne sijaitsi kaakko-luode-suuntaisen viemäriojan keskiosassa noin 1 metri rakenteesta 9 länsiluoteeseen kadoten kaivannon koillisprofiiliin. Kyseessä oli 1x2m kokoinen suorakaiteen muotoinen rakenne jossa havaittiin sekaisin tummaa maata, kiviä, tiiliä sekä hieman palamatonta puuta. Mitään selkeää ladontaa tms. ei havaittu. Rakenne jatkui 15 cm nykyisen kyntökerroksen alapuolelle 55 cm syvyyteen nykyisestä maanpinnasta. Mitään ajoittavia löytöjä ei havaittu. Rakenteen ajoitus ja funktio jäivät epäselviksi, todennäköisesti kyse on jonkin pienemmän ulkorakennuksen jäänteistä. Ilman valvontaa kaivettu osuus 28.9.2012 Alkuperäisen viemärilinjauksen suunnitelmia muutettiin siten, viemärilinjan mutkasta pohjoiskoilliseen luovuttiin, ja siirtoviemärilinja päätettiin rakentaa kokonaisuudessaan tien pohjoispuolelle sen välittömään läheisyyteen. Arkeologin saapuessa paikalle sovittuna aikana 28.9.2012, tarkoituksena valvoa muuttuneen viemärilinjan kaivausta oli valvottava kaivanto-osuus kuitenkin jo kaivettu sekä täytetty. Ilman arkeologin valvontaa jäi siten viemärilinjakaivanto kylätontin koillisosassa (N 6782918 E 286500- N 6782962 E 286410). Koska kaivanto oli jo täytetty arkeologin saapuessa paikalle, ei kaivannon profiileja ollut mahdollisuutta tarkistaa. Maanpinnassa oli havaittavissa joitakin alkuperäiseltä sijainniltaan liikkuneita pyöreähköjä kiviä (N 6782955 E 286418) jotka saattaisivat olla esim. tuhoutuneeseen taloperustukseen liittyviä. Kivien sijaintikohdasta noin 8 metriä itään havaittiin maanpinnassa saven seassa joitakin maatuneiden puiden jäännöksiä (N 6782946 E 286427). Ne saattaisivat viitata jonkinlaiseen kiinteään rakenteeseen, joka ilmeisesti on ainakin osittain tuhoutunut viemärikaivuun myötä. Ilman arkeologin valvontaa kaivettu ja täytetty osuus dokumentoitiin valokuvaamalla. Puujäänteitä valvomatta kaivetulla viemärilinjalla

11 Ilman arkeologin valvontaa kaivettu siirtoviemärilinjan osuus merkitty karttaan vaaleanpunaisella. Valvottu osuus merkitty karttaan sinisellä. Suunnitelman mukainen linjaus merkitty karttaan vihreällä. Historiallisen ajan kylätontin rajaus punaisella. Ilman valvontaa kaivetun kaivannon havainnot kaivetun maan pinnalla Numero N E Huomiot 1 6782955 286418 kiviä 2 6782946 286427 osittain maatunnutta puuta Valvomatta kaivettu osa viemärilinjaa, tarkastettu 28.9.2012

12 Parrila Parrilassa viemärilinjaus kulkee vanhan tielinjan poikki sekä Parrilan historiallisen ajan kyläntontin vieritse. Kohteessa käytiin kahteen otteeseen: 20.9. ja 5.11.2012 Suunniteltu viemärilinja on merkitty karttaan vihreällä, valvonnassa kaivettu viemärikaivanto merkitty karttaan sinisellä. Historiallisen ajan kylätontin rajaus on merkitty karttaan punaisella. 20.9.2012 Kohteessa tarkastettiin alkuperäisen suunnitelman mukainen viemärilinja, sekä kohdat joissa siirtolinja katkaisee vanhan tielinjan. Havaittiin, että suunniteltu siirtolinja kulkee pääosin nykyisen maantien tieojan pohjalla. Kohdissa, joissa siirtolinja katkaisee vanhan tielinjan, asvaltti on rikottu. Asiaa tarkasteltaessa todettiin, että kyseessä oleville kohdille on viimeisen asvaltointikerran jälkeen kaivettu ojat uusia maantieojan betonirumpuja varten. On siis erittäin todennäköistä, että näillä kohdilta vanha tielinja on kokonaisuudessaan tuhoutunut. Lisäksi vanha tielinja katkaistaan nyt suunnitellulla linjauksella niin viistosti, että hyvää kokonaiskuvaa mahdollisesti säilyneistä tierakenteista on todennäköisesti suhteellisen vaikea hahmottaa. Asiakkaan kanssa sovittiin, että kaivetaan uudestaan auki kohtisuoraan vanhan tielinjan läpi menevä tielinjauksen jo tuhonnut kapeahko vanha vesijohtolinja, jonka kohdalta tieleikkausta mahdollisesti on profiilista parempi tarkastella. Paikka sijaitsee välittömästi Parrilan vanhan kylätontin länsipuolella. Kaivinkone oli Volvo ECR88, johon oli kiinnitettynä metrin levyinen kauha. Tieleikkaus kaivettiin metrin levyisenä lähes metrin syvyyteen saakka (puhtaaseen harmaanruskeaan pohjahiekkaan) 5-10cm paksuina kerroksina. Tieleikkauksen länsiseinämä puhdistettiin lapiolla ja kaivauslastalla, jonka jälkeen profiili valokuvattiin ja piirrettiin. Kokonaisuudessaan tällä kohdalla oli havaittavissa ainakin kolme eriikäistä tielinjausta, jotka kuvaavat ko. tien kehityshistoriaa. Vanhimmassa vaiheessa tie on ollut lähinnä kärrypolku, leveydeltään noin 2 metriä. Myöhemmin tietä on paranneltu ja levennetty, mahdollisesti useassa eri vaiheessa. Profiilissa seuraavaksi näkyvässä vaiheessa tie on leven-

13 netty 4,5-metriseksi. Tien pohjustus on tällöin ollut aikaisempaa huolellisempaa; tien pohjalle on maantäytteeksi laitettu isompia kiviä. Seuraavassa vaiheessa tietä on edelleen levennetty, nyt sen leveys oli jo yli 5 metriä. Tässä vaiheessa vanhan tiepohjan päälle on levitetty runsaat 20 senttimetriä täytemaata. Sen päälle on jossakin vaiheessa levitetty keltaisenruskeaa hiekka a jonka päälle on tehty öljysorapinta. Parrila. Vanhan tielinjan poikkileikkaus. Parrila, vanha tielinja ennen kaivamista.

14 Parrila. Tielinja oli kaivettu auki aiemmin, ilmeisesti vanhan viemärilinjauksen yhteydessä Parrila. Profiilin länsileikkaus. 5.11.2012 Toisella käyntikerralla valvottiin alkuperäisen suunnitelman mukaisen viemärilinjan kaivamista. Kaivinkone oli Volvo EC240Cl, johon oli kiinnitettynä metrin levyinen kauha. Mikäli merkkejä kiinteistä muinaisjäännöksistä ei havaittu, kaivettiin viemärioja kahden metrin levyisenä noin kahden metrin syvyyteen saakka 5-10cm paksuina kerroksina. Jos merkkejä säilyneistä kulttuurikerroksista havaittiin, ilmiöt dokumentoitiin piirtämällä ja valokuvaamalla jonka jälkeen kaivausta näillä kohdilla jatkettiin lapiolla puhtaaseen saveen/hiekkaan asti. Tämän jälkeen viemärilinja kaivettiin kaivinkoneella tarvittavan syvyyteen saakka, jonka jälkeen viemäriputki asetettiin paikalleen ja kaivanto peitettiin. Koko Parrilan alueelle kaivetulla viemärilinjalla ei havaittu merkkejä säilyneistä kulttuurikerroksista tai kiinteistä rakenteista. Viemärilinja kaivettiin vanhan tielinjan läpi kohdassa, joka vaikutti useaan otteeseen myllätyltä. Mitään selkeitä merkkejä vanhoista tielinjoista ei havaittu. Parrilan vanhan kylätontin kohdalla viemärilinja vedettiin uuden maantien ojan pohjalle, eikä sen kohdalla havaittu merkkejä säilyneistä kulttuurikerroksista.

15 Parrila. Arkeologin valvonnassa kaivettua viemärilinjausta historiallisen kylätontin poikki. Korrinkoski Maakuntamuseon lausunnon mukaan vanha tielinja kulkisi Korrinkosken pohjoispuolella joitakin kymmeniä metrejä nykyisen maantien pohjoispuolella. Tämän perusteella maakuntamuseo vaatii, että ko. kohdalla viemärityöt on tehtävä arkeologin valvonnassa. Paikallisten asukkaiden, mm. ilmavalokuvaaja Jouko Saksan mukaan (nykyinen osoite Hietaniemenkuja 5 A5, 02160 Espoo) vanha tielinja ei kuitenkaan tällä kohtaa ole mennyt lainkaan nykyisen, vuonna 1982 käyttöön otetun maantien pohjoispuolelle. Hänellä oli myös näyttää asiaa vahvistava ilmavalokuva vuodelta 1982. Sen perusteella vaikuttaisi ilmeiseltä, että vanha maantie ei Korrinkosken kohdalla siirtynyt lainkaan nykyisen maantien pohjoispuolelle. Myös maaston topografiset piirteet viittaavat samaan; jyrkähkö rinne ei vaikuta sopivalta paikalta vanhalle säilyneelle tielinjaukselle. Valvonta 5.11.2012: Koska maakuntamuseo oli vaatinut että työt tällä kohdalla tehtäisiin arkeologin valvonnassa, päätettiin paikalla varmuuden vuoksi tehdä pienialaisia tutkimuksia sen varmistamiseksi että vanhaa tielinjausta ei nykyisin käytössä olevan maantien pohjoispuolella ole jäljellä. Nykyisen maantien pohjoispuolella olevan ojan pohjoispuoleinen reuna paljastettiin kaivinkoneella noin 30 metrin alalta jotta saatiin maaprofiilista tarkastettua että vanha tielinjaus ei ulottuisi nykyisen maantien pohjoispuolelle, tai että ainakaan sitä ei paikalle enää ole säilyneenä. Paljastetussa profiilileikkauksessa ei havaittu mitään merkkejä vanhasta tielinjauksesta (N 6783935 E 284406 - N 6783954 E 284358) Korrinkoski. Nykyinen ja vanha tielinjaus. vanha hiekkatie nykyisen maantien oikealla puolella.

16 Korrinkoski. Vanha tielinjaus on merkitty karttaan punaisella, viemärilinjaus vihreällä. Sinisellä viivalla merkitty paljastettu profiilileikkaus nykyisen tien reunassa. Korrinkoski. Nykyinen ja vanha tielinjaus, vanha hiekkatie nykyisen maantien oikealla puolella. 10.1.2013 Tapani Rostedt