Julkaisua on saatavana myös Internetistä ISSN Taitto Kyllikki Koskela Rovaniemen yliopistopaino Rovaniemi

L a p i n y m p ä r i s t ö k e s k u k s e n m o n i s t e 55 Kimmo Lohela YTY-työt Lapissa vuonna 2003 Raportti ROVANIEMI 2004... LAPIN YMPÄRISTÖKESKUS

Julkaisua on saatavana myös Internetistä http://www.ymparisto.fi/lap ISSN 1455-2639 Taitto Kyllikki Koskela Rovaniemen yliopistopaino Rovaniemi 2004 2 Lapin ympäristökeskuksen moniste 55

Sisällys 1 Johdanto...5 2 YTY-työt...6 2.1 Töiden organisointi... 7 3 Työvoima ja työllisyysvaikutus...8 4 Kustannukset...10 4.1 Palkkauskulut... 10 4.2 Oheiskulut... 11 4.3 Työllistämisvuoden kustannukset... 11 5 Vuoden 2003 YTY-työt...12 5.1 Vesistöjen hoito... 13 5.2 Kulttuuriympäristön hoito... 14 5.3 Ulkoilu ja virkistyskäyttö... 15 5.4 Jätehuolto... 16 5.5 Luonnonsuojelu... 17 6 Yhteenveto vuosien 1995 2003 YTY-töistä...18 7 ESR-projektit...20 7.1 Työvoimavarat tehokäyttöön -projekti... 20 7.2 Tie tekijästä tuottajaksi -projekti... 20 7.3 Metsästä ja tuvasta työtä työttömille -projekti... 21 7.4 Työllisyysvaikutukset ja kustannukset... 21 Lähteet...22 Liitteet...23 Kuvailulehdet...28 Lapin ympäristökeskuksen moniste 55 3

4 Lapin ympäristökeskuksen moniste 55

1 Johdanto Vuosi 2003 oli jo kymmenes peräkkäinen ns. YTY-työvuosi Lapissa. YTY-työt ovat ympäristönsuojelua ja -hoitoa edistäviä työllisyystöitä, joiden toiminta perustuu ympäristöministeriön asettamaan mietintöön (30.5.1993). Töiden toteuttamisessa TE-keskuksen työvoimaosaston ja ympäristöministeriön rahoituspäätöksillä on keskeinen merkitys. YTY-töillä voidaan parantaa syrjäseutujen työllisyystilannetta ja ympäristön laatua. Töiden organisointi on vuosien aikana vakiintunut uomiinsa ja toimintamalli hyväksi havaittu. Vuosina 1995 2003 YTY-töiden kokonaistyöllisyysvaikutus on ollut yhteensä noin 1 810 henkilötyövuotta ja kokonaiskulut noin 41 miljoonaa euroa. Tänä aikana on solmittu noin 4 850 työsuhdetta ja toimintaa on ollut lähes kaikissa läänin kylissä. YTY-työt on koettu erittäin käyttökelpoiseksi työllistämismuodoksi Lapin syrjäisillä, työttömyyden vaivaamilla alueilla. Syrjäseuduilla järkevät työllisyyskohteet ovat harvassa ja ympäristöön liittyvät työt ovat osoittautuneet mielekkäiksi työllistämiskohteiksi. Työkohteet valitaan yhteistyössä alueen kuntien ja työvoimaviranomaisten kanssa. Kohteiden valinnan pääkriteereinä ovat töiden yleishyödyllisyys ja niiden positiiviset vaikutukset alueen elinkeinoelämään, erityisesti matkailuun. YTY-työt ovat omalta osaltaan edistämässä uusien työpaikkojen syntymistä maaseuduille. Töillä on lisäksi sosiaalista vaikutusta. Ne katkaisevat usein pitkäaikaistyöttömyyden putken ja auttavat ylläpitämään työkykyä. Lapissa työllisyyskohteet ovat olleet pääasiassa alueiden yleistä viihtyvyyttä ja samalla matkailuelinkeinoa palvelevia kohteita. Tärkeimpiä työkohteita viime vuosina ovat olleet luonnon virkistyskäyttöön liittyvät työt. Vuonna 2003 YTY-töillä työllistettiin yhteensä 416 henkilöä kokonaistyöllisyysvaikutuksen ollessa yhteensä 155 henkilötyövuotta. Toiminnan volyymi laski edelliseen vuoteen verrattuna vain noin 1 %:n. Töitä tehtiin Utsjokea lukuun ottamatta kaikissa läänin kunnissa. Töihin käytettiin rahaa yhteensä 4,2 miljoonaa euroa, josta palkkakuluihin käytettiin 3,05 miljoonaa euroa ja oheiskustannuksiin 1,19 miljoonaa euroa. Tämä raportti perustuu kunnittain, työnsuunnittelijoilta kerättyyn aineistoon sekä Lapin ympäristökeskuksen palkanlaskennasta saatuihin tietoihin. Raportissa esitetään yhteenveto vuonna 2003 Lapin läänissä suoritetuista töistä. Seurannassa työt on jaoteltu kuuteen eri luokkaan: vesistöjen hoito, kulttuuriympäristön hoito, ulkoilu ja virkistyskäyttö, jätehuolto, luonnonsuojelu sekä suunnittelu ja työnjohto. Kunnittain on seurattu työllisyysvaikutusta sekä palkka- ja oheiskuluja. Kaikista kunnista on valmistunut myös kuntakohtainen raportti. Rovaniemellä 13.4.2004 Kimmo Lohela Lapin ympäristökeskuksen moniste 55 5

YTY-työt 2 YTY-työt ovat ympäristönsuojelua ja -hoitoa edistäviä työllisyystöitä. Toiminta perustuu ympäristöministeriön asettaman työryhmän mietintöön (30.5.1993). Tämän mietinnön pohjalta Lapin ympäristökeskus aloitti YTY-töiden valmistelun omalla alueellaan vuonna 1994. YTY-töissä työntekijät palkataan Lapin ympäristökeskukseen palkkaperusteisella työllistämistuella työvoimatoimistoittain yleensä 85 %:sella työajalla. Työkohteita ovat kulttuuriympäristön hoitoon, vesistöjen hoitoon, ulkoilu ja virkistyskäyttöön, jätehuoltoon ja luonnonsuojeluun liittyvät työt. Työkohteet sijaitsevat lähellä työllistettäviä, jolloin työntekijöiden oheiskulut saadaan pidettyä alhaisina. Työt ovat motivoivia, koska työskennellään oman elinympäristön parhaaksi. Työkohteiden tulee palvella yleistä tarvetta ja niillä tulee olla mielellään pitkäaikaista työllisyyttä tukeva vaikutus. Kohteet eivät saa olla pelkästään jotain tiettyä yritystä tai yksityistä henkilöä tukevia, vaan niillä tulee olla laajempaa merkitystä. Töillä on myöskin sosiaalista merkitystä työelämästä syrjäytymässä olevien ihmisten aktivoimisessa. YTY-töiden yhteistyötahoja ovat Lapin ympäristökeskuksen ja Työvoimahallinnon lisäksi mm. kunnat, kylätoimikunnat, kalastuskunnat, yhteismetsät, Metsähallitus, seurakunnat, riistanhoitoyhdistykset ym. yhteisöt. Viimeisinä toimintavuosina työt on saatu yhä mielenkiintoisemmiksi ja haastavimmiksi. Töihin olisi tulijoita enemmän kuin pystytään ottamaan. Tätä voidaan pitää hyvänä saavutuksena, kun otetaan huomioon töiden heikko palkkaus ja osaaikaisuus. Kuva 1. Pellon kuntaan, Miekojärven rantaan rakennettu Moinalahden kappeli oli vuoden suurimpia työkohteita. (kuva: Mikko Pelkonen) 6 Lapin ympäristökeskuksen moniste 55

2.1 Töiden organisointi Lapin ympäristökeskuksessa YTY-töiden toteutuksesta vastaa ympäristötekniikan tulosalue. Lääni on jaettu kahteen suunnittelualueeseen, joiden vetäjinä toimivat aluevastaavat vastaavat alueensa kuntien YTY-töistä ja työnsuunnittelijoiden toiminnasta. Työmaapäälliköt vastaavat oman alueensa työntekijöiden palkkauksesta ja työmaiden johdosta. Työnsuunnittelijat palkataan töihin työvoimahallinnon myöntämillä työllistämismäärärahoilla. Lapin ympäristökeskuksessa toimivan työnsuunnittelijan tehtävänä on YTY-töiden seuranta ja kehittäminen sekä töiden hallinnointiin liittyvissä tehtävissä toimiminen. Kuntiin palkatut työnsuunnittelijat vastaavat oman kuntansa YTY-toiminnasta. Kunnissa olevilla työnsuunnittelijoilla on suuri vastuu oman kuntansa YTY-töistä. Työnsuunnittelijoiden tehtäviin kuuluvat työkohteiden esivalmistelu yhdessä sidosryhmien kanssa, rahoituksen järjestely, lupaasiat, uusien kohteiden ideointi sekä vastuu töiden toteuttamisesta. Eniten työllistävissä kunnissa työnsuunnittelijoilla on apunaan työnjohtaja sekä toimistotyöntekijä. Organisaatio on osoittautunut toimivaksi järjestelmäksi ja samalta pohjalta on hyvä jatkaa tulevaisuudessakin. Utsjoki Inari Enontekiö Itä-Lapin suunnittelualue Muonio Kittilä Sodankylä Savukoski Kolari Pello Ylitornio Roi mlk Rovaniemi Pelkosenniemi Kemijärvi Salla Länsi-Lapin suunnittelualue Tornio Tervola Simo Kemi Keminmaa Ranua Posio Kuva 2. Lapin läänin suunnittelualueet kunnittain. Lapin ympäristökeskuksen moniste 55 7

Työvoima ja työllisyysvaikutus 3 Vuonna 2003 YTY-töitä tehtiin Utsjokea lukuun ottamatta kaikissa läänin kunnissa. YTY-töiden työllisyysvaikutus pieneni noin 1 %:n edelliseen vuoteen verrattuna ollen 155 henkilötyövuotta (kuvio 1). Töihin oli palkattuna 416 eri henkilöä. Toiminta painottui töiden luonteesta johtuen kesäaikaan, mutta työvoimatoimistojen lisämäärärahojen avulla toimintaa jatkettiin aina joulukuulle saakka. Enimmillään töihin palkattuna oli 298 henkilöä (kuvio 3). Suurin työllisyysvaikutus saavutettiin Sallan kunnassa. (kuvio 2). Työllistetyt työntekijät olivat työvoimatoimistojen palkkaperusteisella työllistämistuella palkattuja, pääasiassa rakennus- ja metsäalan pitkäaikaistyöttömiä. Työsopimukset olivat yleensä 85 %:sella työajalla. Keskimääräinen työsuhteen pituus oli 5 kuukautta. Työnsuunnittelijat työllistettiin 100 %:sella työajalla ja heille pyrittiin järjestämään pitempiaikainen työsopimus. Työnsuunnittelija voi olla palkattuna palkkaperusteisella työllistämistuella yhtäjaksoisesti enintään kaksi vuotta. Työntekijät pyrittiin hankkimaan mahdollisimman läheltä työkohdetta. Tällä saatiin pienennettyä oheiskuluja ja parannettua työntekijöiden motivaatiota. Jokaiseen työporukkaan pyrittiin saamaan eri alojen ammattiosaamista. Kokeneemmat työntekijät ohjasivat ryhmän nuorempia jäseniä. Samalla voitiin lisätä vähän työkokemuksen omaavien henkilöiden ammattitaitoa. Henkilötyövuotta 300 250 200 206 263 220 256 229 150 158 164 157 155 100 50 0 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 Kuvio 1. YTY-töiden työllisyysvaikutus henkilötyövuosina 1995 2003. 8 Lapin ympäristökeskuksen moniste 55

Enontekiö Inari Kemi Kemijärvi Keminmaa Kittilä Kolari Muonio Pelkosenniemi Pello Posio Ranua Rovaniemen mlk Rovaniemi Salla Savukoski Simo Sodankylä Tervola Tornio Utsjoki Ylitornio 0 0 2,3 4,0 4,2 3,2 3,7 4,5 4,3 4,2 4,9 5,8 4,3 5,6 5,3 6,1 5,8 5,2 4,3 5,8 6,7 5,8 6,4 6,7 6,1 5,6 7,8 7,3 8,9 9,8 6,8 6,8 7,7 8,8 9,8 9,6 11,4 10,7 11,9 11,8 12,3 0 5 10 15 20 25 Henkilötyövuotta 13,3 13,5 23,8 v. 2003 v. 2002 Kuvio 2. YTY-työllistetyt kunnittain vuosina 2002 ja 2003. Henkilöä 350 300 250 266 298 269 253 222 200 150 134 150 100 50 0 64 46 50 58 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 Kuukausi 53 Kuvio 3. YTY-työllistetyt kuukausittain vuonna 2003. Lapin ympäristökeskuksen moniste 55 9

Kustannukset 4 YTY-töiden kokonaiskustannukset vuonna 2003 Lapissa olivat yhteensä 4,2 miljoonaa euroa. Ne koostuivat seuraavasti (liite 1): - Palkkauskulut 3,05 milj. euroa - Oheiskulut Työntekijöihin kohdistuvat kulut 0,53 milj. euroa Materiaali- ja konekulut 0,54 milj. euroa Hallinnointikulut 0,11 milj. euroa 4.1 Palkkauskulut YTY-töiden palkkauskulut katettiin pääasiassa työvoimahallinnon myöntämistä, palkkaperusteisista työllistämismäärärahoista. Kunnissa, joissa työvoimatoimistot eivät pystyneet työnsuunnittelijan kokoaikaiseen palkkaamiseen, maksoi kunta loput 15 % työnsuunnittelijoiden palkasta. Tämän avulla työnsuunnittelijoille saatiin järjestettyä 100 %:nen työaika. Milj.euroa 5 4,5 4,56 4,41 4 4,04 4,01 3,5 3 3,54 3,10 3,02 3,05 2,5 2 2,03 1,5 1 0,5 0 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 Kuvio 4. YTY-töiden palkkauskulut vuosina 1995 2003. 10 Lapin ympäristökeskuksen moniste 55

4.2 Oheiskulut Oheiskulut muodostuvat työntekijöihin kohdistuvista kuluista (mm. työkalu- ja matkakorvaukset sekä turvavarusteet), materiaali- ja konekuluista sekä Lapin ympäristökeskukselle maksettavista, YTY-töiden hallinnointiin menevistä kuluista. Työvoimahallinto osallistui oheiskuluihin yhteensä 0,46 miljoonan euron osuudella. Työvoimahallinnon maksamat oheiskulut muodostuivat pääasiassa työntekijöihin kohdistuvista kuluista. Kunnat osallistuivat oheiskuluihin yhteensä 0,44 miljoonan euron osuudella. Kuntien osuus muodostui työntekijöihin kohdistuvista kuluista, materiaali- ja konekuluista sekä YTY-töiden hallinnointiin menevistä kuluista. Samaan aikaan kuntien laskennallinen kunnallisverotulo YTY-töistä oli yhteensä 0,47 milj. euroa. Muut yhteistyötahot osallistuivat oheiskuluihin 0,29 miljoonan euron osuudella. Osuus muodostui pääasiassa materiaali- ja konekuluista. YTY-töissä mukana olleita muita yhteistyötahoja olivat mm. seurakunnat, urheiluseurat, kylätoimikunnat ja Tiehallinto. Ympäristöministeriön määrärahoja YTY-töihin käytettiin yhteensä 52 494 euroa, josta 49 000 euroa kohdistui YTY-töiden hallinnointikuluihin. 4.3 Työllistämisvuoden kustannukset Työllistämisvuoden palkkakustannukset vuonna 2003 olivat keskimäärin 20 377 euroa sosiaalimaksuineen. Osa sopimuksista oli kokoaikaisia ja osa 85-prosenttisia. Oheiskuluja muodostui keskimäärin 6 970 euroa työvuotta kohden, josta työntekijöihin kohdistuvia oli 3 451 euroa sekä materiaali- ja konekuluja 3 519 euroa. Oheiskuluissa ei ole huomioitu YTY-töiden hallinnointikuluja (liite 1). Lapin ympäristökeskuksen moniste 55 11

Vuoden 2003 YTY-työt 5 Vuonna 2003 tehtiin jo tuttuun tapaan eniten ulkoiluun ja virkistyskäyttöön liittyviä töitä. Työajasta vajaa puolet oli virkistyskäyttöä palvelevia töitä. Toiseksi eniten tehtiin kulttuuriympäristön hoitoon liittyviä toimenpiteitä. Näiden tarkoituksena on parantaa ja tuoda esille arvokkaita kylämaisemia, lisätä alueiden matkailullista arvoa sekä osaltaan parantaa tieturvallisuutta. Lapin ympäristökeskuksen seurantamallissa työt on jaoteltu kuuteen eri työlajiin, jotka ovat: - vesistöjen hoito - kulttuuriympäristön hoito - ulkoilu ja virkistyskäyttö - jätehuolto - luonnonsuojelu - suunnittelu ja työnjohto. Kaikilla työlajeilla on omat tarkenteet, joiden suoritteita voidaan seurata (liite 2). Toteutettavat työkohteet valittiin yhteistyössä kuntien, työvoimatoimistojen, kylätoimikuntien ym. sidosryhmien kanssa. Valinnan pääkriteereinä ovat aina olleet töiden yleishyödyllisyys ja toteuttamismahdollisuudet henkilötyönä. Muiden osapuolien sitoutuminen hankkeen kustannuksiin on myöskin tärkeää hankkeiden toteuttamiseksi. Yhteenveto kaikista työlajeista ja niiden suoritteista on esitetty liitteessä 3. Kulttuuriympäristön hoito 30 % Vesistöjen hoito 6% Työnjohto ja suunnittelu 16 % Luonnonsuojelu 2% Jätehuolto 0,4 % Ulkoilu ja virkistyskäyttö 46 % Kuvio 5. Vuoden 2003 YTY-työt käytetyn työajan mukaan. 12 Lapin ympäristökeskuksen moniste 55

5.1 Vesistöjen hoito Vuonna 2003 eniten työaikaa käytettiin vesistöjen hoidon osalta rantojen raivauksiin. Rantoja raivattiin kaikkiaan 61 hehtaarin alalta. Suurin yksittäinen työkohde oli Kemijärven rantojen vuotuinen kantosavotta, jossa rannat puhdistettiin kannoista ja rannoille ajautuneista tukeista. Seuraavaksi eniten työaikaa käytettiin vesikasvustojen niittoon. Vesikasvustoa niitettiin kaikkiaan 134 hehtaarin alalta. Vesistöjen hoitotöillä on tarkoitus mm. parantaa kalaston elinolosuhteita ja vesistöjen virkistyskäyttöä sekä estää järvien rehevöitymistä. Vesistöjen hoitoon käytettiin työaikaa yhteensä 8 henkilötyövuotta. Vuoden 2003 vesistöjen hoitotyöt: Kohteita Työmäärä Kalan istutukset 2 4 700 kpl Kalastuksen valvonta 1 Koekalastus 3 Pyydysten valmistus 1 14 kpl Rantojen raivaus 8 61,2 ha Ravintoketjun kunnostus 2 2 248 kg Vesikasvuston niitto 14 134 ha Muut toimenpiteet 4 Kuva 3. Sodankylän Kelujärvellä niitettiin vesikasvustoa 13 hehtaarin alalta. (kuva: Topi Oikarinen) Lapin ympäristökeskuksen moniste 55 13

5.2 Kulttuuriympäristön hoito Kulttuuriympäristön hoidossa käytettiin eniten työaikaa maisemanhoitoraivauksiin. Maisemanhoidollisia raivaustoimenpiteitä suoritettiin kaikkiaan noin 289 hehtaarin alalta. Toiseksi eniten työaikaa käytettiin vanhojen rakennusten kunnostamiseen. Vanhojen rakennusten kunnostamisessa pääperiaatteena on, että rakennuksen omistaja kustantaa tarvittavat materiaalit. Muoniossa jatkettiin ympäristöministeriön varoilla, kesällä 2002 aloitettua Rukomasaaren tulvaniityn raivausta. Vaikka Utsjoella ei varsinaisesti tehty YTY-töitä, tehtiin siellä kuitenkin perinnebiotooppien hoitoa Inarin YTY-työntekijöiden toimesta. Kulttuuriympäristön hoitotöihin käytettiin vuonna 2003 työaikaa kaikkiaan 42,4 henkilötyövuotta. Vuoden 2003 kulttuuriympäristön hoitotyöt: Kohteita Työmäärä Maisemaa rumentavien rakennusten purku 6 6 kpl Maisemanhoitoraivaus 66 288,6 ha Polttopuiden sahaus / raivausjätteen haketus 6 233 m³ Perinnebiotooppien hoito 6 15,0 ha Vanhojen rakennusten ja rakenteiden kunnostus 65 84 kpl Maitolaiturit (rakentaminen / kunnostus) 3 5 kpl Muut toimenpiteet 19 Kuvat 4 ja 5. Posiolla, Tolvan kylässä kunnostettiin vanha hirsirakennus. (kuvat: Mika Lahtela) 14 Lapin ympäristökeskuksen moniste 55

5.3 Ulkoilu ja virkistyskäyttö Ulkoilu ja virkistyskäyttöön liittyvät työt työllistivät eniten vuonna 2003. Kyseisiin töihin käytettiin työaikaa yhteensä 63,6 henkilötyövuotta. Monet työkohteista olivat ulkoilu- ja retkeilyreitteihin liittyviä töitä. Laavuja ja kotia rakennettiin 32 kpl ja kunnostettiin 13 kpl. Luontopolkuja rakennettiin 20,8 km ja kunnostettiin 2 km. Ulkoilu- ja retkeilyreittejä rakennettiin 594,2 km ja kunnostettiin 99,2 km. Pitkospuita rakennettiin 5,3 km ja kunnostettiin 5,2 km. Vuoden 2003 ulkoilu ja virkistyskäytön työt: Kohteita Työmäärä Laavut, kodat (rakentaminen/kunnostus) 38 45 kpl Laiturit, telarannat, veneenlaskuluiskat 6 6 kpl Lintutornit 6 6 kpl Luontopolut (rakentaminen/kunnostus) 5 22,8 km Nuotiopaikat 2 2 kpl Opastustaulut 15 69 kpl Opasteviitat/reittimerkit 4 316 kpl Postilaatikkokatokset 145 145 kpl Uimarantojen kunnostus 3 3 kpl Ulkoilu- ja retkeilyreitit (rakentaminen/kunnostus) 28 693,4 km Puuvajat, wc:t ym. rakenteet 58 64 kpl Pitkospuut (rakentaminen/kunnostus) 17 10,5 km Pysäköintipaikat 3 3 kpl Sillat 35 35 kpl Näköalatornit/-terassit 3 3 kpl Linja-autopysäkit (rakentaminen/kunnostus) 129 129 kpl Aidat 12 3 125 m Ampumaratojen kunnostus 6 6 kpl Muut toimenpiteet 54 Lapin ympäristökeskuksen moniste 55 15

Kuvat 6 ja 7. Ranuan Luiminkajärvellä valmistettiin seurakunnan käyttöön mm. suurkota ja leirikirkko (kuvat: Ahti Oinas) 5.4 Jätehuolto Jätehuoltoon liittyviä töitä tehtiin yhteensä 0,6 henkilötyövuoden verran. Työt olivat pääasiassa jätteenkeräyspaikkojen rakentamista ja kunnostamista sekä romuautojen ja muun metalliromun keräystä. Vuoden 2003 jätehuollon työt: Kohteita Työmäärä Jätteenkeräyspaikat (rakentaminen/kunnostus) 5 5 kpl Romuautojen keräys 3 631 tn Muut toimenpiteet 3 16 Lapin ympäristökeskuksen moniste 55

Kuva 8. Ranualla kerättiin romuautoja yhteensä 80 tonnia. (kuva: Ahti Oinas) 5.5 Luonnonsuojelu Luonnonsuojeluun liittyviin töihin käytettiin työajasta 2,3 henkilötyövuotta; rakennettiin pesimäpaikkoja ja pienpetopyydyksiä, suoritettiin luontovalvontaa sekä riistanhoidollisia toimenpiteitä. Vuoden 2003 luonnonsuojelun työt: Kohteita Työmäärä Pesimä- ja ruokintapaikkojen rakentaminen 1 192 kpl Pienpetopyydykset 3 115 kpl Luontovalvonta 3 Muut toimenpiteet 2 Kuva 9. Pelkosenniemellä suoritettiin luontovalvontaa yhteistyössä Savukosken luontovalvojan kanssa. (kuva: Ahti Pyhäjärvi) Lapin ympäristökeskuksen moniste 55 17

Yhteenveto vuosien 1995 2003 YTY-töistä 6 Vuonna 1994 aloitettujen YTY-töiden kymmenvuotisen historian aikana Lapissa on saatu paljon näkyvää tulosta aikaan. Viiden viimeisen vuoden aikana työllistettyjen määrä vuosittain on ollut keskimäärin 505 henkilöä ja henkilötyövuosia on kertynyt keskimäärin 192 vuodessa (liite 4). Lapin ympäristökeskus on viime vuosina ollut merkittävä työllistäjä läänissä. YTY-töiden historian vilkkain vuosi oli 1997, jolloin töitä tehtiin 263 henkilötyövuoden edestä. Suurin muutos YTY-töissä tapahtui vuodesta 2000 vuoteen 2001, jolloin töiden volyymi pieneni noin 30 %. Vuodesta 2001 vuoteen 2002 työllistäminen pienentyi noin 4 % ja vuodesta 2002 vuoteen 2003 se pienentyi vain noin 1 %. Työkohteet ovat sijoittuneet eri puolille Lapin lääniä painottuen voimakkaimmin työttömyyden vaivaamille alueille. Työvoimatoimistoilta saatavien työllistämismäärärahojen vaihtelu vaikuttaa olennaisesti YTY-töihin. Viime vuosina tärkeimmiksi työlajeiksi ovat nousseet ulkoiluun ja virkistyskäyttöön liittyvät työt. Toiseksi tärkeimpänä ovat olleet kulttuuriympäristön hoitoon liittyvät työt. YTY-töillä on parannettu ympäristön viihtyisyyttä sekä lisätty paikallisten ihmisten omatoimisuutta ympäristönhoitotöissä. Töillä on lisäksi merkittävä sosiaalinen vaikutus. Toteutetut työt vaikuttavat positiivisesti alueiden ympäristöön ja imagoon ja täten lisäävät alueiden matkailullista vetovoimaa. Tämä osaltaan parantaa alueiden matkailuelinkeinojen toimintamahdollisuuksia. YTY-töiden avulla on myös lisätty Ympäristöhallinnon tunnettavuutta. Toimintamalli on hioutunut toimivaksi kokonaisuudeksi ja samalta pohjalta on hyvä jatkaa tulevaisuudessakin. 18 Lapin ympäristökeskuksen moniste 55

YTY-työt numeroina vuosina 1995 2003: Työntekijöitä 4 841 henkilöä Työllisyysvaikutus 1 808 htv Työkohteita 22 kunnassa Palkkauskulut 31,77 milj. euroa Oheiskulut 9,37 milj. euroa Kokonaiskustannukset 41,1 milj. euroa Vuosina 1996 2003 on saatu aikaan mm. seuraavaa: Raivattu apajapaikkoja 250 ha Tehty ravintoketjukunnostusta (roskakalan pyynti) 324 tn Niitetty vesikasvustoa 1 020 ha Purettu maisemaa rumentavia rakennuksia 313 kpl Tehty maisemanhoitoraivauksia 3 726 ha Kunnostettu vanhoja rakennuksia 1 042 kpl Rakennettu ja kunnostettu laavuja ja kotia 491 kpl Rakennettu laitureita, telarantoja ja veneenlaskuluiskia 120 kpl Rakennettu lintutorneja 38 kpl Rakennettu ja kunnostettu luontopolkuja 35 kpl Rakennettu nuotiopaikkoja 127 kpl Rakennettu ja kunnostettu pitkospuita 77,5 km Rakennettu ja kunnostettu ulkoilu- ja retkeilyreittejä 6 423 km Rakennettu puuvajoja, käymälöitä ym. rakenteita 609 kpl Rakennettu ja kunnostettu jätteenkeräyspaikkoja 219 kpl Kerätty romuautoja 1 281 tn Lapin ympäristökeskuksen moniste 55 19

ESR-projektit 7 ESR-projektit ovat Euroopan sosiaalirahaston tukemia hankkeita, joiden tavoitteena on mm. edistää tasa-arvoisia mahdollisuuksia työelämässä sekä ehkäistä sosiaalista syrjäytymistä. Näihin tavoitteisiin pyritään eri projektien kautta. Projekteissa pyritään parantamaan ihmisten työelämävalmiuksia mm. koulutuksen, työharjoittelun ja työllistämisen kautta. Projekteja rahoittavat Euroopan sosiaalirahaston lisäksi valtio, kunnat sekä yksityiset yritykset. Lapin ympäristökeskus oli vuonna 2003 mukana Työvoimavarat tehokäyttöön, Tie tekijästä tuottajaksi sekä Metsästä ja tuvasta työtä työttömille -projekteissa, jotka kaikki ovat osittain ESR-rahoitteisia projekteja. 7.1 Työvoimavarat tehokäyttöön -projekti Työvoimavarat tehokäyttöön -projektia (TT-projekti) hallinnoi Lapin TE-keskus. Projektin keskeisenä tavoitteena on hakea uusia ratkaisuja ja yhteistyöhön perustuvia toimintamalleja työllistymisen edistämiseksi ja rakennetyöttömyyden purkamiseksi. Projektin tavoitteena on rakentaa asiakkaille työelämäläheisiä kokemuksia, joissa on yhdistetty koulutus ja työllistäminen. (Paldanius, 2004) Projektin toimenpiteitä, koulutusta ja työllistämistä kohdennetaan pääsääntöisesti niihin työnhakijoihin, joilla ei ole ammatillista koulutusta tai koulutus on vanhentunut ja työttömyys on kestänyt 6 12 kuukautta. Tavoitteena on ehkäistä ennalta pitkäaikaistyöttömyyden syntymistä ja työmarkkinoilta syrjäytymistä. Iältään projektin kohderyhmänä ovat pääasiassa 35 49-vuotiaat. (Paldanius, 2004) Projekti toteutetaan yhteistyössä työvoimatoimistojen kanssa. Keskeisiä yhteistyökumppaneita ovat Lapin ympäristökeskus, Metsähallitus, Museovirasto, GTK, metsänhoitoyhdistykset ja kunnat sekä yritykset ja järjestöt. (Paldanius, 2004) Lapin ympäristökeskus oli vuonna 2003 mukana TT-projektin toiminnassa Savukosken, Posion, Pelkosenniemen, Kolarin sekä Sallan kunnissa. Lapin ympäristökeskuksen organisoimia, TT-projektin alaisuudessa toteutettuja töitä olivat: - purojen kunnostus Savukoskella - purojen inventointi Posiolla - Pyhätunturin matkailualueen ulkoilureittien suunnittelu ja inventointi Pelkosenniemellä - Laestadius-polun rakentaminen Kolarissa - Suoltijoen savottakämpän kunnostus Sallassa. 7.2 Tie tekijästä tuottajaksi -projekti Tie tekijästä tuottajaksi -projekti (TTT-projekti) keskittyy työllisyyttä edistäviin ja työttömyyttä ehkäiseviin toimenpiteisiin. Projektin toteuttajana on Lapin ympäristökeskus ja yhteistyötahoja ovat työvoimatoimisto, Lapin tiepiiri, kunnat ja oppilaitokset. Projektin tavoitteena on parantaa kohderyhmään kuuluvien mahdollisuuksia integroitua työelämään sekä edistää pysyvämpiä työllisyysratkaisuja kehittämällä toimintamalli, missä tuetaan osuuskuntayrittäjyyttä, palvelurenkai- 20 Lapin ympäristökeskuksen moniste 55

den muodostumista ja kumppanuustoimintaa. Projektin tavoitteita ovat myös osuuskuntien tehtäväkuvan monipuolistaminen ja kumppanuustoiminnan kehittäminen matkailualalle. (Tapio, 2002) Projektin kohderyhminä ovat ympäristöalan koulutuksen saaneet työttömät henkilöt sekä muut ympäristönhoidosta kiinnostuneet työvoimatoimiston hakijat Projektin toiminta-alue käsittää Kemijärven, Pelkosenniemen, Rovaniemen maalaiskunnan sekä Sodankylän kunnat. Toiminta-alueen kunnissa on merkittävää matkailuyrittäjyyttä ja matkailulla on tärkeä rooli myös jatkossa. Lisäksi alueella on ympäristöalan koulutuksen saaneita työttömiä. (Tapio, 2002) Vuonna 2003 TTT-projektin töinä hoidettiin perinnemaisemia, raivattiin teiden varsia, kunnostettiin matkailuympäristöjä sekä tehtiin muita ympäristönhoidollisia toimenpiteitä. 7.3 Metsästä ja tuvasta työtä työttömille -projekti 31.12.2003 päättynyt Metsästä ja tuvasta työtä työttömille -projekti oli Sodankylän kunnan hallinnoima ja koordinoima projekti. Projektin päävastuu oli Lapin TEkeskuksen työvoimaosastolla. Projektin tavoitteena oli saada Sodankylän pitkäaikaistyöttömiä varsinkin niitä, jotka ovat jo syrjäytyneet ja syrjäytymisuhanalaisia aktivoitumaan passiivisesta toimettomuudesta mielekkääseen toimintaan kuntouttamalla heidät työelämään ensin kolmannelle sektorille ja sen jälkeen avoimille työmarkkinoille. (Laakso, 2001) Metsästä ja tuvasta työtä työttömille projektin kohderyhmiä olivat metsurit, rakennusmiehet ja perheenäidit, joiden ammattikoulutus oli vanhentunut/puutteellinen sekä työmarkkinatuelle pudonneet työnhakijat. Välillisiä kohderyhmiä olivat kolmannen sektorin työnantajat. Projektissa seurattiin yhdistyksien ja työnantajarinkien laadullista työllistämistä. Projektin toiminta-alueena oli Sodankylän kunta.(laakso, 2001) Lapin ympäristökeskus työllisti vuonna 2003 Metsästä ja tuvasta työtä työttömille -projektin työntekijöitä seuraaviin työkohteisiin: - puolikotien rakentaminen Seipäjärvelle ja Askaan - pysäköintialueen rakentaminen Torviseen - Luosto Classic- esiintymislavojen rakentaminen Luostolle. 7.4 Työllisyysvaikutukset ja kustannukset Lapin ympäristökeskus työllisti vuonna 2003 ESR-projektien kautta 64 eri henkilöä työllisyysvaikutuksen ollessa yhteensä 22 henkilötyövuotta. Projektien kustannukset Lapin ympäristökeskuksen osalta olivat yhteensä 601 100 euroa. Ne koostuivat seuraavasti: - Palkkauskulut 450 600 euroa - Oheiskulut Työntekijöihin kohdistuvat kulut 79 500 euroa Materiaali- ja konekulut 40 900 euroa Hallinnointikulut 30 100 euroa Projektien kulut rahoitettiin Euroopan sosiaalirahaston, valtion, kuntien sekä muiden julkisten ja yksityisten tahojen myöntämillä varoilla. Lapin ympäristökeskuksen moniste 55 21

Lähteet Laakso Sirkka 2001: Työministeriön WWW-sivut, ESR-tietopalvelu / S00460 Metsästä ja tuvasta työtä työttömille, viitattu 26.3.2004, <http://esrlomake.mol.fi/esrtiepa/kuvaus_s00460.html>. Paldanius Raimo 2004: Työvoimavarat tehokäyttöön- projektin vuosiraportti, Rovaniemi, Lapin TE-keskus. Tapio Riku 2002: Työministeriön WWW-sivut, ESR-tietopalvelu / S01028 Tie tekijästä tuottajaksi, viitattu 26.3.2004, <http://esrlomake.mol.fi/esrtiepa/kuvaus_s01028.html>. 22 Lapin ympäristökeskuksen moniste 55

YTY-töiden kustannuksia Lapissa vuonna 2003 (euroa) LIITE 1 Kunta Työvoima Palkkakulut Oheiskulut Työn- Työllisyys- Palkka- Kaikki Kunnan Kunnan Työvoima- Muiden Oheiskulut Kaikki Vuositekijöitä vuosia kulut palkkauskulut saama maksamat toimiston maksamat yhteensä kulut kustannus/ yhteensä (ei sotua (sotumak- laskennall. oheis- maksamat oheiskulut yhteensä työntekijä ym.) suineen verotulo* kulut oheiskulut Enontekiö 34 11,4 174 598 217 603 33 610 7 108 42 605 4 150 53 863 271 466 19 060 Inari 16 4,9 83 351 103 751 15 420 13 688 19 148 17 244 50 080 153 831 21 102 Kemi 12 4,5 77 129 93 304 14 655 42 046 4 925 0 46 971 140 275 20 734 Kemijärvi 20 7,7 96 225 119 696 18 283 9 538 23 939 48 373 81 850 201 546 15 612 Keminmaa 11 4,0 93 873 116 665 17 836 16 164 8 436 1 964 26 564 143 229 29 166 Kittilä 24 10,7 168 809 210 209 32 074 45 379 27 013 1 497 73 889 284 098 19 707 Kolari 30 12,3 198 323 246 668 38 673 23 518 39 394 23 770 86 682 333 350 20 000 Muonio 10 3,2 53 557 66 702 10 176 1 484 3 700 3 800 8 984 75 686 21 064 Pelkosenniemi 15 7,8 108 581 135 120 21 716 23 209 23 919 0 47 128 182 248 17 435 Pello 42 8,9 147 300 183 560 27 987 6 184 34 042 43 265 83 491 267 051 20 586 Posio 13 6,8 109 810 136 854 20 315 2 886 26 594 16 313 45 793 182 647 20 275 Ranua 21 6,8 105 334 131 197 19 487 10 654 22 330 13 320 46 304 177 501 19 437 Rovaniemen mlk 21 6,1 82 334 102 510 15 232 14 042 20 501 420 34 963 137 473 16 851 Rovaniemi 10 4,7 69 458 86 435 13 371 19 434 7 537 1 735 28 706 115 141 18 522 Salla 29 13,5 189 898 236 637 35 606 12 406 47 327 6 438 66 171 302 808 17 529 Savukoski 28 11,8 179 742 223 636 35 948 8 142 35 839 30 263 74 244 297 880 18 899 Simo 13 5,2 81 216 100 867 15 431 10 939 13 726 3 227 27 892 128 759 19 523 Sodankylä 14 5,8 94 158 117 224 17 890 73 420 21 745 5 044 100 209 217 433 20 096 Tervola 15 5,8 89 407 120 391 16 987 6 697 12 784 1 300 20 781 141 172 20 938 Tornio 17 6,4 105 924 131 961 19 861 16 879 8 500 2 654 28 033 159 994 20 565 Utsjoki Ei toimintaa 2003 Ylitornio 19 6,1 110 563 137 660 20 454 7 252 16 433 18 256 41 941 179 601 22 629 LAP** 2 1,1 24 927 30 845 4 798 64 820 49 000 113 820 144 665 28 560 Yhteensä 416 155 2 444 517 3 049 495 465 809 435 889 460 437 292 033 1 188 359 4 237 853 20 377 * Kuntien verotulo on laskettu kertomalla kuntaan maksettu palkkatulo kunnan veroäyrillä. ** Lapin ympäristökeskuksen työntekijät on työllistetty Rovaniemen kaupungin työvoimatoimiston kautta. Lapin ympäristökeskuksen moniste 55 23

LIITE 2 YTY-seurannassa käytössä olevat työlajit ja tarkenteet Työlaji Työlaji Tarkenne Tarkenne Yksikkö nro nro 1 Vesistöjen hoito 101 - apajapaikkojen raivaus ha 102 - järvien syvyyskartoitus kpl 103 - kalan istutukset kpl 104 - kalastuksen valvonta - 105 - koekalastus - 106 - koskien kunnostus m 107 - kutusorakot kpl 108 - pyydysten valmistus kpl 109 - rantojen raivaus ha 110 - ravintoketjun kunnostus (roskakalan pyynti) kg 111 - vesikasvuston niitto ha 112 - muu vesistöjen hoidon työ - 2 Kulttuuriympäristön hoito 201 - maisemaa rumentavien rakennusten purku kpl 202 - maisemanhoitoraivaus ha 203 - polttopuiden sahaus / raivausjätteen haketus m³ 204 - perinnebiotooppien hoito ha 205 - putki- ja sähkölinjojen maisemointi m² 206 - soramonttujen maisemointi kpl 207 - vanhojen rakennusten ja rakenteiden kunnostus kpl 208 - maitolaitureiden rakentaminen kpl 209 - maitolaitureiden kunnostus kpl 210 - muu kulttuuriympäristön hoidon työ - 3 Ulkoilu ja virkistyskäyttö 301 - laavujen/kotien rakentaminen kpl 302 - laavujen/kotien kunnostus kpl 303 - laiturit, telarannat, veneenlaskuluiskat kpl 304 - lintutornien rakentaminen kpl 305 - lintutornien kunnostus kpl 306 - luontopolkujen rakentaminen km 307 - luontopolkujen kunnostus km 308 - matkailun aiheuttamat maisemavauriot - 309 - nuotiopaikkojen rakentaminen kpl 310 - nuotiopaikkojen kunnostus kpl 311 - opastustaulut kpl 312 - opasteviitat / reittimerkit kpl 313 - postilaatikkokatokset kpl 314 - uimarantojen rakentaminen kpl 315 - uimarantojen kunnostus kpl 316 - ulkoilu- ja retkeilyreittien rakentaminen km 317 - ulkoilu- ja retkeilyreittien kunnostus km 318 - puuvajat, käymälät ym. rakenteet kpl 319 - pitkospuiden rakentaminen km 320 - pitkospuiden kunnostus km 321 - parkkipaikkojen rakentaminen kpl 322 - parkkipaikkojen kunnostus kpl 323 - siltojen rakentaminen kpl 324 - siltojen kunnostus kpl 325 - näköalatornit / -terassit kpl 24 Lapin ympäristökeskuksen moniste 55

Työlaji Työlaji Tarkenne Tarkenne Yksikkö nro nro 326 - linja-autopysäkkien rakentaminen kpl 327 - linja-autopysäkkien kunnostus kpl 328 - aitarakenteet m 329 - ampumaratojen kunnostus kpl 330 - muu ulkoilun ja virkistyskäytön työ - 4 Jätehuolto 401 - jätteen keräys kg 402 - jätteenkeräyspaikat kpl 403 - romuautojen keräys tn 404 - muu jätehuollon työ - 5 Luonnonsuojelu 501 - lintuvesien hoito ha 502 - pesimä- ja ruokintapaikkojen rakentaminen kpl 503 - riistanhoito ha 504 - uhanalaisten kasvien ja eläinten elinympäristön hoito ha 505 - pienpetopyydykset kpl 506 - muu luonnonsuojelun työ - 6 Suunnittelu ja työnjohto 601 - suunnittelu - 602 - työnjohto - Lapin ympäristökeskuksen moniste 55 25

LIITE 3 Vuonna 2003 tehdyt YTY-työt työlajeittain ja tarkenneittain Kohteita Työmäärä Vesistöjen hoito - kalan istutukset 2 4 700 kpl - kalastuksen valvonta 1 - koekalastus 3 - pyydysten valmistus 1 14 kpl - rantojen raivaus 8 61,2 ha - ravintoketjun kunnostus (roskakalan pyynti) 2 2 248 kg - vesikasvuston niitto 14 134 ha - muu vesistöjen hoidon työ 4 Kulttuuriympäristön hoito - maisemaa rumentavien rakennusten purku 6 6 kpl - maisemanhoitoraivaus 66 288,6 ha - polttopuiden sahaus / raivausjätteen haketus 6 233 m³ - perinnebiotooppien hoito 6 15 ha - vanhojen rakennusten ja rakenteiden kunnostus 65 84 kpl - maitolaitureiden rakentaminen 1 3 kpl - maitolaitureiden kunnostus 2 2 kpl - muu kulttuuriympäristön hoidon työ 19 Ulkoilu ja virkistyskäyttö - laavujen/kotien rakentaminen 32 32 kpl - laavujen/kotien kunnostus 6 13 kpl - laiturit, telarannat ja veneenlaskuluiskat 6 6 kpl - lintutornien rakentaminen 6 6 kpl - luontopolkujen rakentaminen 4 20,8 km - luontopolkujen kunnostus 1 2 km - nuotiopaikat 2 2 kpl - opastustaulut 15 69 kpl - opasteviitat / reittimerkit 4 316 kpl - postilaatikkokatokset 145 145 kpl - uimarantojen kunnostus 3 3 kpl - ulkoilu- ja retkeilyreittien rakentaminen 17 594,2 km - ulkoilu- ja retkeilyreittien kunnostus 11 99,2 km - puuvajat wc:t ym. rakenteet 58 64 kpl - pitkospuiden rakentaminen 10 5,3 km - pitkospuiden kunnostus 7 5,2 km - pysäköintipaikat 3 3 kpl - siltojen rakentaminen 35 35 kpl - näköalatornit / -terassit 3 3 kpl - linja-autopysäkkien rakentaminen 61 61 kpl - linja-autopysäkkien kunnostus 68 68 kpl - aitarakenteet 12 3 125 m - ampumaratojen kunnostus 6 6 kpl - muu ulkoilun ja virkistyskäytön työ 54 Jätehuolto - jätteenkeräyspaikat 5 5 kpl - romuautojen keräys 3 631 tn - muu jätehuollon työ 3 Luonnonsuojelu - pesimä- ja ruokintapaikkojen rakentaminen 1 192 kpl - pienpetopyydykset 3 115 kpl - luontovalvonta 3 - muu luonnonsuojelun työ 2 26 Lapin ympäristökeskuksen moniste 55

Lappi YTY-töiden kustannuksia Lapissa vuosina 1995 2003 (euroa) LIITE 4 Vuosi Työvoima Palkkakulut Oheiskulut Työn- Työllisyys- Palkkakulut Kaikki palkkaus- Kuntien saama Kuntien Muiden Oheiskulut Kaikki kulut tekijöitä vaikutus (ei sotua ym.) kulut (sotu- laskennallinen maksamat maksamat yhteensä yhteensä yhteensä vuosia maksuineen) verotulo* oheiskulut* oheiskulut 1995 395 158 1 609 558 2 031 710 294 598 Oheiskulutiedot puuttuvat 2 031 710 1996 512 206 2 814 815 3 535 476 514 083 420 190 442 288 862 478 4 397 954 1997 669 263 3 644 081 4 561 986 663 217 525 053 841 501 1 366 554 5 928 540 1998 739 220 3 237 245 4 042 536 598 323 521 039 673 895 1 194 934 5 237 470 1999 639 256 3 532 854 4 412 947 656 516 507 928 915 447 1 423 375 5 836 322 2000 616 229 3 218 564 4 014 026 603 200 453 182 840 218 1 293 400 5 307 426 2001 447 164 2 509 859 3 102 287 470 600 347 220 654 381 1 001 601 4 103 888 2002 408 157 2 429 419 3 020 426 457 605 394 532 643 503 1 038 035 4 058 461 2003 416 155 2 444 517 3 049 495 465 809 435 889 752 470 1 188 359 4 237 854 Yhteensä 4 841 1 808 25 440 912 31 770 889 4 723 951 3 605 033 5 763 703 9 368 736 41 139 625 * Kuntien verotulo on laskettu kertomalla kuntaan maksettu palkkatulo kunnan veroäyrillä. Eräiden kuntien oheiskulutiedot ovat puutteellisia. YTY- ja ESR-projektien työllisyysvaikutus aluekeskuksittain vuonna 2003 Henkilötyövuotta 180 177 160 140 120 100 80 60 40 20 0 1 0 0 0 37 38 0 17 0 53 0 47 Uusimaa Lounais-Suomi Häme Pirkanmaa Kaakkois-Suomi Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Länsi-Suomi Keski-Suomi Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lapin ympäristökeskuksen moniste 55 27

Kuvailulehti Julkaisija Lapin ympäristökeskus Julkaisuaika Huhtikuu 2004 Tekijä(t) Julkaisun nimi Kimmo Lohela YTY-työt Lapissa vuonna 2003 Raportti Julkaisun osat/ muut saman projektin tuottamat julkaisut Tiivistelmä Vuosi 2003 oli kymmenes YTY-työvuosi Lapissa YTY-työt ovat ympäristönsuojelua ja-hoitoa edistäviä työllisyystöitä Toiminta perustuu ympäristöministeriön asettaman työryhmän mietintöön (30 5 1993) Töillä voidaan parantaa erityisesti syrjäseutujen työllisyystilannetta sekä ympäristönlaatua Töiden organisointi Lapin ympäristökeskuksessa on vakiintunut jo uomiinsa ja toimintamalli hyväksi havaittu Vuosina 1995 2003 on YTY-töiden kokonaistyöllisyysvaikutus ollut yhteensä noin 1 810 henkilötyövuotta ja kokonaiskulut noin 41 milj euroa Tänä aikana on ollut noin 4 850 eri työsuhdetta ja toimintaa on ollut kaikissa läänin kunnissa ja lähes kaikissa kylissä Vuonna 2003 YTY-töillä työllistettiin yhteensä 416 henkilöä, kokonaistyöllisyysvaikutuksen ollessa yhteensä 155 henkilötyövuotta Toiminnan volyymi laski edelliseen vuoteen verrattuna noin 1 % Töitä tehtiin Utsjokea lukuun ottamatta kaikissa Lapin läänin kunnissa Töihin käytettiin rahaa yhteensä 4,2 milj euroa, josta palkkakuluihin 3,05 milj euroa ja muihin oheiskuluihin 1,19 milj euroa Tärkeimpiä työkohteita olivat luonnon virkistyskäyttöön liittyvät työt Tämä raportti perustuu kunnittain työnsuunnittelijoilta kerättyyn aineistoon sekä Lapin ympäristökeskuksen palkanlaskennasta saatuihin tietoihin Raportissa esitetään yhteenveto vuonna 2003 Lapissa suoritetuista töistä Asiasanat ympäristö, ympäristönhoito, työllisyys, Lappi Julkaisusarjan nimi ja numero Lapin ympäristökeskuksen moniste 55 Julkaisun teema Projektihankkeen nimi ja projektinumero Rahoittaja/ toimeksiantaja Projektiryhmään kuuluvat organisaatiot Julkaisun myynti/ jakaja Julkaisun kustantaja Painopaikka ja -aika ISSN ISBN 1455-2639 Sivuja Kieli 29 Suomi Luottamuksellisuus Hinta Julkinen - Lapin ympäristökeskus puhelin (016 329 4111, fax (016) 310 340 PL, 8060, 96101 Rovaniemi Lapin ympäristökeskus Lapin yliopistopaino, 2004 28 Lapin ympäristökeskuksen moniste 55

Sisdoallosiidu Almmustahtti Lappi birasguovddáš Dahkki(t) Kimmo Lohela Prentosa namma YTY-barggut Lappis jagis 2003 Raporta Almmustahttináigi 4 2004 (YTY-työt Lapissa vuonna 2003 Raportti) Prentosa oasit / eará seammá pro³eavtta prentosat oahkkáigeassu Jahki 2003 lei 10 YTY-bargojahki Lappis YTY-barggut leat birasgáhttema ja -dikšuma ovddideaddji barggolašvuo abarggut Doaibman vuo uduvvá birasministeriija ásahan bargojoavkku smiehttamuššii (30 5 1993) Bargguin sáhttá buoridit erenomá it boaittobeale guovlluid barggolašvuo a sihke biraskvalitehta Bargguid organiseren Lappi birasguovddá is lea stá ásmuvvan jo vuohkasin ja doaibmanmálle buorrin gávnnahuvvon Jagiin 1995-2003 leamaš YTY-bargguid oppalaš barggolašvuo aváikkuhus oktiibuot sullii 1 810 bargibargojagi ja ollesgolut sullii 41 milj eur Dán áigge leamaš sullii 4 850 sierra bargogaskavuo a ja doaibman leamaš buot leana gielddain ja measta buot giliin Jagis 2003 YTY-bargguid olis bargu addui oktiibuot 408 olbmui, oppalaš barggolašvuo aváikkuhus leamašan oktiibuot 155 bargibargojagi Doaimma volyma njiejai ovddit jagi ektui sullii 1 % Barggut bargojedje Ohcejoga logakeahttá buot Lappi leana gielddain Bargguide geavahuvvui ruhta oktiibuot 4,2 milj eur, mas bálkágoluide 3,05 milj eur ja eará lassigoluide 1,19 milj eur Dehaleamos barggut ledje luonddu lustageavahussii gullevaš barggut Guovddá³á³³it Dát raporta vuo uduvvá gielddaid mielde bargoplánejeaddjiin oggon materiálai sihke birasguovddá a bálkárehkenastimis o ojuvvon die uide Raporttas ovdanbukto oahkkáigeassu jagis 2003 Lappis bargon bargguin biras, birrasadikšun, barggolašvuohta, Lappi Prentosa namma ja nummir Lappi birasguovddá a má¹ggus 55 Prentosa temá Pro³eaktabarggu namma ja nummir Ruhtadeaddji/ doaibmaaddi Pro³eaktajovkui gulleva³ organisa³uvnnat Prentosa vuovdin / juohkki Prentosa goasttedeaddji Prentenbáiki ja áigi ISSN ISBN 1455-2639 Siidut Giella 29 Suomagiella Luhtola³vuohta Haddi Almmolaš Lappi birasguovddáš, PL 8060, 96101 ROAVVENJÁRGA telefon (016) 329 4111, fáksa (016) 310 340 Lappi birasguovddáš Lappi universitehtaprentehat, Roavvenjárga 2004 Lapin ympäristökeskuksen moniste 55 29