KUVA TOIVO PUDAS Kaarle Ojanen 90 vuotta! Naisten MM-ottelu SM-liiga jatkuu jännittävänä 11 / 2008 321
KAARLE JA MINÄ Kimmo Konsala Kansainvälinen mestari Kaarle Ojanen, Suomen shakkielämän grand old man, täyttää 90 vuotta 4. joulukuuta 2008, ja minulta on pyydetty tapauksen johdosta kirjoitus Suomen Shakkiin. Hänen shakkiurassaan, joka on oloissamme ainutlaatuisen pitkä ja menestyksekäs, olisi aineksia kokonaiseen kirjoitussarjaan. Koska se on kuitenkin varsin hyvin dokumentoitu, päädyin alla oleviin muistelmiin meidän yhteisistä riennoistamme. Opin shakin säännöt vasta 14-vuotiaana, iässä, jossa tämän ajan shakkinuorison parhaimmistolla on jo suurmestarin arvo. Peli tempaisi nopeasti mukaansa ja minusta tuli shakkikirjojen suurkuluttaja. Joskus 1960-luvun loppupuolella etsin lukemista Tampereen kaupunginkirjaston pelikirjoja sisältävästä hyllystä ja törmäsin joukkoon vanhoja sidottuja Suomen Shakin vuosikertoja. Selatessani niitä tulin tietoiseksi siitä, että oli olemassa pelaaja, jonka nimi oli Kaarle Ojanen. Hän oli voittanut taas yhden monista Suomen mestaruuksistaan, eikä hänelle, kuten lehti tiesi kertoa, oikeastaan löytynyt kunnon vastusta koko maasta. 1968 joukkuepikashakin Suomen mestaruuskilpailu pelattiin Tampereella Pirkanmaan ammattikoululla. Olin mukana tässä kotimaisen shakkitoiminnan suurkatselmuksessa, en vielä pelaajana, vaan toimihenkilönä. Emme tainneet onnistua työssämme kovin hyvin, sillä Osmo Kaila kirjoitti shakkipalstallaan Helsingin Sanomissa, että kilpailun järjesti Tampereen seudun shakkipiiri apunaan Kalevan Shakkikerho. Tuolloin näin Kaarle Ojasen ensimmäisen kerran. Hän pelasi shakkikerho Gambitenin ykköspöydällä. Muistan vieläkin, 40 vuoden takaa, millainen hän oli: suurehko, hyväntuulinen mies, jolla ei näyttänyt olevan pikapelissäkään minkäänlaista kiirettä. Hänen kädenliikkeensä olivat rauhalliset ja vakaat, mutta siirrot napsahtelivat tasaiseen tahtiin, ja jos vastustajien ilmeitä oli uskominen, ne olivat hyviä siirtoja. Ymmärtääkseni Kaarle pelaa samalla tyylillä edelleen. Isänikin, joka oli paikalla katsomassa kilpailua, oli vaikuttunut ja sanoi minulle: Tuo Ojanen on hieno mies. 1975 muutin pääkaupunkiseudulle ja aloin työni VR:llä. Helsingissä pyöri työpaikkajoukkueiden välinen sarjakilpailu, jonka nimi oli Shakki-Propaganda-Schack (SPS). Syksyisin pelattiin pitkät pelit ja keväisin pikapelit. Kaarle pelasi OTK:n joukkueen ykköspöydällä ja minäkin nousin varsin nopeasti VR 1:n kärkipelaajaksi, kun ikämiehet Böök ja Laisaari eivät halunneet olla enää mukana vahvistamassa joukkuettamme. Minulle on oikeastaan arvoitus, miksi en kohdannut Kaarlea koskaan pitkässä pelissä. Pikapelejä sentään lienemme pelanneet muutaman. En muista enää, miten niissä kävi vaikka voin arvata mutta ainakin yhdessä pelissä sain tasapelin. Kun peli oli päättynyt, Kaarle osoitti lautaa, jolla nappuloita oli sikin sokin, ja totesi lyhyesti: Sekavaa. 1978 Suomen Shakissa ilmestyi ensimmäinen artikkelini, joka oli venäläisamerikkalaiselle kirjailijalle Vladimir Nabokoville omistettu muistokirjoitus. Jossain SPS-tilaisuudessa Kaarle tuli luokseni ja sanoi: Se oli kiva kirjoitus, Kimmo. Hän on säilyttänyt näihin päiviin asti viehättävän tapansa ottaa yhteyttä joka kerta, kun saan jotain julkaistuksi. Olen kokenut sen arvokkaaksi; suuren suomalaisen hiljaisuuden keskellä kirjoittaja kaipaa edes joskus palautetta voidakseen uskoa siihen, että hänen työllään on merkitystä. 1979 Kaarle jäi eläkkeelle OTK:lta. Hän oli työskennellyt pitkään pukutehtaan teknisenä johtajana ja sen jälkeen yrityksen rationalisointiosastolla. Samana vuonna me molemmat olimme mukana Hyvinkään shakkiviikolla, jonka ohjelma oli varsin monipuolinen ja houkutteli paikalle käytännöllisesti katsoen kaikki maamme shakkielämän keskeiset vaikuttajat. Silloin kokoontui FIDEn pysyvä tehtävätoimikunta, jonka puheenjohtajana toimi Jan Hannelius. Shakkitehtävien pikaratkaisemisen maailmanmestaruuskilpailussa Suomi sijoittui joukkueella Pauli Perkonoja Harri Hurme toiseksi Länsi-Saksan jälkeen. Molemmat joukkueet saivat yhtä paljon pisteitä, mutta saksalaiset selviytyivät tehtävästään yhden minuutin lyhyemmässä ajassa kuin suomalaiset. Yrjö Rantanen ja Thomas Ristoja antoivat shakinopetusta ja pelasivat simultaanin, jossa he tekivät siirtonsa vuorotellen saamatta neuvotella toistensa kanssa. Miettimisajoin 15 + 15 min pelatun turnauksen voitti Kimmo Välkesalmi puolen pisteen erolla tämän artikkelin kirjoittajaan. Pukutehtaan tekninen johtaja syyskuussa 1953. Hyvinkään shakkiviikko käynnistyi Kaarlen ja minun osalta reippaasti, sillä aloimme pelata keskenämme pikashakkia tulopäivän iltana ja lopetimme vasta kello neljä seuraavana aamuna. Kaarle oli muutenkin hyvässä vedossa, hänellä oli mukanaan tehtävävelho Sam Loydin mattitehtäviä sisältävä kirja mahdollisesti se oli Alain C. Whiten klassikko Sam Loyd and His Chess Problems ja Kaarle verrytteli aivojaan ratkomalla tehtäviä suoraan kuviosta. Muistan, miten hänen kasvonsa loistivat ilosta aina, kun ratkaisu löytyi, ja hän oli täysin ymmärtänyt amerikkalaisen laatijan nerokkuuden. Enemmän tai vähemmän virallisen ohjelman jälkeen shakkiväellä oli tapana rentoutua iltaisin hotelli Rantasipin yökerhossa. Eräs shakkipiireissä hyvin viihtyvä lady kertoi minulle tyytyväisenä: Olen tanssinut tänään kolmen tunnetun pelaajan kanssa. Hän mainitsi heidät nimeltä, ja sitten tuli merkittävä jatko: Ojanen on inhimillisin. 324
1983 Kaarle voitti shakin Suomen mestaruuden viimeisen kerran. Hän oli 64- vuotias. Ensimmäisen kerran hän oli voittanut sen 1950 31-vuotiaana. Kaikkiaan hänelle kertyi 13 mestaruutta. Kaarle on kertonut arvostavansa erityisesti viimeistä voittoaan, koska turnaus oli hyvin vahvasti miehitetty. Hän oli muuttanut ennen turnausta elämäntapojaan terveemmiksi, ja tämä palkittiin heti hienolla menestyksellä. Kilpailushakki vaatii harrastajaltaan paljon, tietty määrä askeettisuuttakaan ei ole pahitteeksi. No singing, no drinking, no women, kiteytti Vlastimil Hort. Työura asetti omat rajoituksensa ja Kaarlen osallistuminen kansainvälisiin kilpailuihin rajoittui joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta shakkiolympialaisiin. Hän oli niissä mukana 12 kertaa. Olympialaisista muistettavimmat olivat ehkä Helsingin shakkiolympialaisten 1952 ohella Havannan shakkiolympialaiset 1966 erinomaisten järjestelyjensä vuoksi. Muista shakkimatkoista mieleenpainuvin lienee ollut osallistuminen Mar del Platan turnaukseen Argentiinassa 1953. Tuolloin hänellä oli mm. tilaisuus tavata ohimennen mies, joka vaikutti suuresti maansa kohtaloihin: Juan Perón. 1985 Karpov ja Kasparov pelasivat Moskovassa toisen MM-ottelunsa. Heidän ensimmäinen ottelunsahan oli päättynyt 48 pelin jälkeen FIDEn presidentin Florencio Campomanesin keskeytykseen. Jälkimmäinen ottelu oli sujunut haastajan hienoisessa hallinnassa, ja 16. ottelupelissä Kasparov pääsi höykyttämään suurta vastustajaansa oikein kunnolla: Sisilialainen puolustus (B44) Anatoli Karpov - Garri Kasparov 1.e4 c5 2.Rf3 e6 3.d4 cxd4 4.Rxd4 Rc6 5.Rb5 d6 6.c4 Rf6 7.R1c3 a6 8.Ra3 d5 9.cxd5 exd5 10.exd5 Rb4 11.Le2 Lc5?! 12.0-0?! 0-0 13.Lf3 Lf5 14.Lg5 Te8 15.Dd2 b5! 16.Tad1 Rd3! 17.Rab1? h6 18.Lh4 b4! 19.Ra4?! Ld6 20.Lg3 Tc8 21.b3 g5! 22.Lxd6 Dxd6 23.g3 Rd7! 24.Lg2? Df6! 25.a3 a5 26.axb4 axb4 27.Da2 Lg6! 28.d6 g4! 29.Dd2 Kg7 30.f3 Dxd6 31.fxg4 Dd4+ 32.Kh1 Rf6! 33.Tf4 Re4 34.Dxd3 Rf2+ 35.Txf2 Lxd3 36.Tfd2 De3! 37.Txd3 Tc1! 38.Rb2 Df2! 39.Rd2 Txd1+ 40.Rxd1 Te1+ 0-1 suomalaisten lehtien shakkipalstoilla, Kaarle soitti minulle. Emme pitäneet tuohon aikaan säännöllisesti yhteyttä keskenämme, joten olin iloisesti yllättynyt hänen soitostaan, samoin kuin siitä, että noin suuri pelaaja halusi keskustella kanssani MM-ottelun pelistä. Kaarlen viesti oli, että kriittinen siirto on 24.Rb2 (kuvio), jonka jälkeen musta jatkaa parhaimmin 24...Df6. Tutki tätä, se on fantastinen asema, hän sanoi. Lupasin palata asiaan, kun saan shakkilehdistä jotain tukea. Luin säännöllisesti neljää shakkilehteä, minulle tuli Suomen Shakin lisäksi ruotsalainen Schacknytt, saksalainen Schach- Echo ja ranskalainen Europe Échecs. Lehti toisensa jälkeen kolahti sisään postiluukusta, mutta totesin vetäneeni vesiperän. Joko siirtoon 24.Rb2 ei ollut otettu mitään kantaa, tai sitten vastaukseksi oli esitetty vain 24...R7e5, joka on Kasparovin mukaan mahdollinen, mutta ei paras. Sitten ilmestyi Informaattori 40, jossa MM-ottelun 16. peli oli julkaistu Kasparovin analysoimana. Tuore maailmanmestari oli päätynyt samaan kuin Kaarlekin, sillä siirto 24...Df6 oli varustettu kahdella huutomerkillä. Kasparovin uusimmassa kirjassa toinen huutomerkeistä on pudonnut pois, mikä kai on luonnollista kehitystä - nuorilla ihmisillä on taipumus päättää lauseensa huutomerkkiin, keski-ikäisillä pisteeseen ja vanhoilla kysymysmerkkiin. Kasparovin lopulliset analyysit asemasta ovat seuraavat: 24...Df6! 25.Rc4 (25.Rxd3? Lxd3 26.Dxd3 (26.Lg4 Re5!) 26...Re5 ja valkea menettää kuningattarensa keskellä lautaa katso kuvio! Mahtoiko Kaarle tarkoittaa fantastisella asemalla jotain tällaista?) 25...R7e5 ja nyt valkean on valittava kahdesta jatkosta: 1) 26.Rxe5 Rxe5 27.Lg2 (27.Le2 Ld3!) 27...Rd3!? (Tai 27...Ld3 ) 28.a3 a5 ja musta vahvistaa vähitellen ratkaisevasti asemaansa: 29.h3 h5 30.Kh2 (30.Da2 Rf4!) 30...Kg7 31.axb4 axb4 32.Kg1 h4 33.Da2 Ta8 34.Dd2 Ta6 35.Kh2 g4 36.hxg4 Th8 37.Kg1 hxg3 38.fxg3 Db6+ 39.Tf2 Lg6 voittaen. 2) 26.Le2!? (todennäköisesti sitkeämpi puolustus) 26...Txc4! 27.bxc4 Rxc4 28.Dc2 Rf4 29.Ld3! (29.Dxc4 Rxe2+ Siirtojen jälkeiset merkit ovat Kasparovin tänä syksynä ilmestyneestä kirjasta, joka sisältää hänen kaikki pelinsä Karpovia vastaan vuosilta 1975-85. Tämä oli vakuuttava voitto, ja arvovaltainen kansainvälinen raati äänesti pelin parhaaksi, mitä Informaattori oli julkaissut 30 vuoteen. Kun peli oli ilmestynyt Mar del Platan turnauksen 1953 osanottajat Juan Perónin vastaanotolla. Vasemmalta neljäntenä on Petar Trifunovic, kuudentena Svetozar Gligorić vieressään Flavio Carvalho. Keskellä valkeassa puvussa Perón, josta oikealla kolmikko Herman Steiner (tumma viiksekäs mies), Miguel Najdorf ja Kaarle Ojanen. Oikeassa reunassa tummassa puvussa Erich Eliskases. 325
30.Kg2 Lh3+! 31.Kxh3 Df3 32.Tde1 h5! mattihyökkäyksin) 29...Lxd3 30. Txd3 Rxd3 31.Dxd3 Re5 32.Qd1 Rf3+ 33.Kg2 Rd4 34.Rd2 Te5 voittaen d- sotilaan ja sen mukana pelin - valkean tappioksi koituu ero ratsujen vahvuudessa (mustan on kuitenkin oltava tässä edelleen tarkkana). Eräänä kesänä tapasin Kaarlen Jyväskylässä, jonne olimme molemmat tulleet katsomaan Heart of Finland -turnausta. Kerroin hänelle, että minulla oli kotona tietokone ja siinä shakkiohjelma. Ohjelman nimi oli Chess Genius ja sain siltä selkääni jokseenkin säännöllisesti. Sovimme, että Kaarle käy luonani tutustumassa tuohon ohjelmaan. Kaarle tuli ja huomasin, että ohjelman vahvuus teki häneenkin vaikutuksen. Hän kertoi minulle Scientific American -lehdessä julkaistusta artikkelista, joka käsitteli tietokoneshakkia. Kirjoituksen mukaan ohjelman pelivahvuus kasvaa suoraviivaisesti suorittimen kellotaajuuden funktiona ja ylittää ennen pitkää 3000 elo-pisteen haamurajan. Se, mikä tuntui tuolloin kaukaiselta unelmalta, on nykyisin todellisuutta. Myöhemmin luin jostain tietokoneshakkia koskevasta kirjoituksesta arvion, että jos suorittimen nopeus kaksinkertaistuu, shakkiohjelman vahvuus nousee noin 70 elopistettä. Kun mainitsin tästä Kaarlelle, matemaatikko heräsi hänessä ja hän totesi: Jos asia on noin, ohjelman vahvuuden riippuvuus suorittimen taajuudesta ei olekaan lineaarinen. Kaarlen rooli matemaatikkona paljastui minulle, kun hän kertoi Sam Loydin tehtävästä, jonka otsikko oli Tom ja sika. Se kuului näin: Tom seisoo 250 jaardin päässä siasta etelään. Tom ja sika alkavat juosta yhtä aikaa tasaisella nopeudella. Sika juoksee itään ja Tom siten, että hän juoksee joka hetki sikaa kohti. Tomin nopeus on 4/3 kertaa sian nopeus. Kuinka pitkän matkan sika juoksi ennen kuin Tom sai sen kiinni? Kaarle teki differentiaaliyhtälön ja sai sen ratkaistuksi pitkien laskutoimitusten jälkeen. Sitten hän katsoi, millaisen ratkaisun Loyd esitti kirjan lopussa. Ällistyksekseen hän luki, että tehtävä on Loydin mukaan ratkaistavissa alkeellisella aritmetiikalla. Aluksi oletetaan, että sika juoksee pohjoiseen ja lasketaan sen kulkema matka ennen kuin Tom saa sen kiinni. Sitten oletetaan, että sika juoksee etelään Tom ja sika juoksevat siis toisiaan vastaan ja lasketaan sian kulkema matka ennen Tom ja sika kohtaavat. Kysytty matka on näiden kahden matkan keskiarvo. Oikea vastaus, johon myös Kaarle päätyi laskuissaan, on muuten 428 ja 4/7 jaardia. Kaarle asuu vaimonsa Annelin kanssa Helsingissä Itäkeskuksessa. Käydes- Laatijanero Samuel Loydin pähkinät ovat aina kiehtoneet Ojasta. säni siellä ensimmäisen kerran Kaarle esitteli minulle saavutuksiaan sovelletun matematiikan alalla. Paksuja A4- kokoisia vihkoja ja kierrekansioita täynnä matemaattisia selvityksiä. Muistiinpanot alkavat 1940-luvulta ja ulottuvat tähän päivään. Kotitietokoneelle talletettuja ohjelmia matemaattisten ongelmien ratkaisemiseen on noin 600. Tähtitieteellisiä laskelmia on runsaasti, samoin talouteen liittyviä koronkorkoa, annuiteettia, diskonttausta yms. ja tietysti shakkia koskevia. Monissa laskuissaan Kaarle on selvittänyt tärkeitä kysymyksiä. Mikä on ihmisen eliniänodote Suomessa nykyään? Paljonko maassamme sattuu tasoristeysonnettomuuksia? Jos tappava tautiepidemia pääsee valloilleen, miten nopeasti se leviää ja tuhoaa väestöä? Pari vuotta sitten Kaarle kertoi nähneensä kartan, joka esitti toisen maailmansodan aikaista Lontoota. Kartta oli jaettu ruutuihin, jotka vastasivat yhtä neliökilometriä, ja ruutuihin oli merkitty saksalaisten V2-rakettien osumat. Ne noudattivat Poissonin jakaumaa, mikä osoittaa, että rakettien osumatarkkuus oli heikko, ts. ne iskeytyivät kohteeseensa jokseenkin satunnaisesti. (Pieni viittaus shakin historiaan: Vera Menchik, aikansa ylivoimaisesti paras naispelaaja, sai surmansa V1-rakettien hyökkäyksessä Lontooseen 1944.) Toimitin Kaarlelle internetistä kaivamaani aineistoa V2-raketeista ja niiden laukaisupaikoista ja Kaarle alkoi tehdä laskelmia rakettien lentoradoista ja -ajoista. Kaikkia tietoja ei ollut noin vain saatavilla, mutta Kaarle osasi tehdä järkeviä approksimaatioita, kuten hyvän laskijan kuuluukin. Kaikkea täsmällistä tiedettä hallitsee likiarvon käsite, totesi jo Bertrand Russell. Vielä yksi sotaisa laskutehtävä, jonka Kaarle oli saanut Osmo Kailan vanhemmalta veljeltä Eskolta. Sotalaiva ajaa kauppalaivaa takaa merellä. Kumpikin laiva etenee vakionopeudella, joka tunnetaan. Samoin tunnetaan laivojen etäisyys toisistaan hetkellä, jolla kauppalaiva vetäisee suojakseen savuverhon ja pakenee sen turvin suoraviivaista reittiä tuntemattomaan suuntaan. Kysytään, saako sotalaiva kauppalaivan kiinni. Kaarle osoitti, että annetuilla lähtöarvoilla kauppalaivan käy tässä kisassa kalpaten. Kaiken kaikkiaan entinen Norssin kasvatti, joka on lukenut koulussa mm. latinaa ja ranskaa, mutta suorittanut matematiikassa vain lyhyen oppimäärän, on yltänyt sovelletussa matematiikassa merkittäviin saavutuksiin. Nykyään Kaarlella on tapana laskea keväisin ja syksyisin läpi matematiikan ylioppilastehtävät. Tämä on osa hänen henkistä kuntotestiään, samoin kuin säännöllinen osallistuminen Itä-Helsingin Shakkikerhon peli-iltoihin. On sanottu, että shakilla on jotain yhteistä matematiikan ja musiikin kanssa. Ainakin näillä kolmella alalla on esiintynyt lapsineroja. Kaarle on soittanut kitaraa ja pianoa, nykyään hän soittaa sähköurkuja. Hänen poikansa Eero on etevä pianisti, mutta tunnetuksi hän on tullut säveltäjänä. Hänen tyttärensä Sinikan on avioliitto yhdistänyt Nevanlinnan sukuun, joka on kuuluisa matemaatikoistaan. Viime vuonna Hyvinkään Shakkiveteraanien puheenjohtaja Heimo Rumpunen kutsui Kaarlen ja minut kerhon joululounaalle. Hän pyysi, että esittäisimme ennen pöydän antimiin siirtymistä jotain shakkiohjelmaa. Päätimme esitellä muutamia shakkitehtäviä ja sommitelmia ja mieleeni tuli Madridissa 1930-luvulla pelattu peli Ortueta- Sanz (vai oliko se toisinpäin?), jossa oli merkilliset loppuvaiheet. Siitä vain etsimään kyseistä asemaa kotikirjastosta! Jakov Neistadtin kirjasta Leçons de tactique (1983) löytyi seuraava asema (mustan siirto): 326
Kirjan mukaan peli jatkui seuraavasti: 1.-Td2 2.Ra4Txb2!! 3.Rxb2 c3 4.Txb6 (4.Rd3 c4+ 5.Kf1 cxd3-+; 5.Txb6 cxd3 6.Tc6 d2-+) 4.-c4!! 5.Tb4 (5.Rxc4 c2-+; 5.Te6 cxb2 6.Te1 c3-+) 5.-a5!! 6.Ra4 (6.Tb5 c2-+; 6.Txc4 cxb2-+) 6.-axb4 0-1 Mustan näennäisesti heikot sotilaat pitivät pilkkanaan kahta valkean upseeria. Tällaisesta sommitelmasta on helppo lumoutua niin, ettei tule katsoneeksi, olisiko valkean peliä voinut jossain vaiheessa vahvistaa. Ensimmäisen särön toi shakkiohjelma Fritz, jonka mukaan valkean tulee pelata 2.Ra4?:n sijasta 2.a4! Jos 2.-Txb2, niin 3.a5 ja valkea saa tasapelin. Sitten, Kaarle, jolle olin lähettänyt aseman tutkittavaksi, soitti ja sanoi, että 2.f5! on parannus valkean pelitapaan. Toden totta: jos musta jatkaa itsepäisesti 2.-Txb2, 3.f6 antaa valkealle vaarallista vastapeliä. Mustan paras siirto on 2.-Kg8, mutta tämän jälkeen em. sommitelma ei enää toimi, koska valkean torni pääsee shakkaamaan kahdeksannelta riviltä: 2.f5! Kg8 3.Ra4 Txb2?? 4.Rxb2 c3 5.Txb6 c4 6.Tb4 a5 7.Txc4 cxb2 8.Tc8+ Kf7 9.Tb8 voittaen. Lisää hämmennystä aiheutti, että Neistadtin kirjan mukaan pelin olivat pelanneet Tulkowski ja Wojciewski Poznanissa 1931. Haluttomana luopumaan hyvästä tehtävästä jatkoin kirjojeni läpikäymistä, ja Mihail Talin valmentajana maineeseen nousseen Aleksander Koblentzin teoksesta L école des échecs (1976) löytyi seuraava asema: Koblentzin mukaan kyseessä on peli Ortueta-Sanz, Madrid 1934, ja se päättyi kuten edellä on esitetty. Aikaisempaan kuvioon verrattuna valkealta puuttuu f-sotilas, joten Kaarlen vastahyökkäys 2.f5! ei ole enää mahdollinen. Jäljellä on edelleen Fritzin siirto 2.a4! Tämän jälkimmäisen kuvion muodossa esitimme loppupelin Hyvinkään Shakkiveteraaneille. Shakin historiaan liittyy monia arvoituksia, ja tässä on jälleen yksi. Ketkä lopulta pelasivat tämän pelin, missä se pelattiin ja koska se pelattiin? Robert Hübner ja Kaarle Ojanen analysoivat peliä kirjoittajan kotona Tikkurilassa. Ja, pahimpana mahdollisuutena: onko peliä koskaan pelattukaan, vai onko kyseessä laadittu asema? (toim. huom. Tim Krabbé on käsitellyt näiden asemien historiaa nettisivuillaan: www.xs4all. nl/~timkr/chess/rxb2.htm ja www.xs4all. nl/~timkr/chess2/diary_17.htm ja siellä osio 327, 6.11.2006: The mystery of Tylkowski - Wojciechowski.) Viime aikoina Kaarle ja minä olemme pitäneet yhteyttä entistä tiiviimmin. Pitkähköjä taukoja on syntynyt vain silloin, kun olen kesää viettämässä Kangasalla. Tutkimme yleensä pelejä ja lopputehtäviä, harvoin mattitehtäviä. Lopputehtävien laatijoista suosikkeihimme kuuluu georgialainen David Gurgenidze. Kun Kaarle ja Robert Hübner olivat viimeksi luonani kylässä, asetin laudalle seuraavan Gurgenidzen tehtävän, joka on vuodelta 1970: Tässä käytännön peliasemaa muistuttavassa miniatyyrissä valkea alkaa ja tekee tasapelin. Hübner löysi ratkaisun parissakymmenessä minuutissa liikuttamatta nappuloita laudalla erinomai- nen suoritus. Valkealla on kaksi murhetta: ratsu h7:ssä on vaarassa jäädä kiinni ja mustan h-sotilas uhkaa korottua. Lähdetään katsomaan, miten nämä ongelmat hoidellaan: 1.Kb3(Ka3) Kf7 2.Kb4 Kg7 3.Kxb5 Kxh7 4.Kc4 ja valkean kuningas ehtii pysäyttämään vapaasotilaan. Tässäkö kaikki? Ei aivan, musta pelaa vahvemmin 1...Ke6! eikä edellä esitetty pelisuunnitelma enää riitä: 2.Kb4 Kf5 3.Kxb5 h5 ja h-sotilas korottuu. Tasapeliin pääseminen vaatii selvästi hienompia menetelmiä: 1.Ka3!! Ke6! 2.Rf8+! Kf5 3.Rd7 h5 4.Rc5 h4 5.Rb3!! (Nyt tiedämme, miksi kuningas meni ensimmäisessä siirrossa a3:een. Huono olisi 5.Rd3? h3 6.Rf2 h2 7.Kb4 Kf4 8.Kxb5 Kf3 -+) 5... h3 6.Rd2 h2 (Tai 6.-Kf4 7.Rf1=) 7.Rf1 h1d 8.Rg3+ tasapelein. Shakki on vaikea peli, mutta Kaarlella on harvinainen taito tehdä siitä minullekin ymmärrettävää. Ehkä kyse on tottumuksesta: kun olen ollut paljon tekemisissä Kaarlen kanssa, minun on helppo seurata hänen ajatuksenjuoksuaan. Kaarlen shakkityyliä voisi luonnehtia selkeäksi ja asemalliseksi. Hän on saavuttanut suurimman osan voitoistaan huomaamattomin keinoin, pieniä etuja keräämällä. Kaksinkertainen Viron mestari Rein Etruk sanoi kerran Kaarlelle: Sinä pelaat kuin et pyytäisi mitään, ja kuitenkin sinä pyydät. Tai arvoitus, jota Kaarlella on ollut tapana kysyä pilke silmäkulmassa: Mikä se on, jota ei ole? Vastaus: Ojasen hyökkäys. Luultavasti Kaarle on laskenut pelatessaan muunnelmia melko vähän. Tällaisen vaikutelman saa ainakin hänen kirjastaan Ojasen oivalluksia (1975). Siinä pelien huomautuksissa etusijalla ovat sanallisesti esitetyt strategiset pohdin- 327
Havannan jättiläissimultaani Kaarle Ojanen Maailman suurin simultaani tapahtui lauantaina 19.11.1966 alkaen noin kello 19 paikallista aikaa. Aurinko oli jo 17 astetta horisontin alapuolella, joten oli täysin pimeää. Päivä oli Kuuban Capablancan syntymäpäivä, hän olisi täyttänyt 78 vuotta. Vallankumoustori (Plaza de la Revolución) oli muutettu shakkilaudaksi. Valokuvien perusteella ja itse simultanistina olleena voin antaa tästä likimain oikean kuvan. Lääkärintarkastus? Kaarle Ojanen käy viikoittain pelaamassa ja testaamassa kuntonsa. nat, eivät muunnelmaviidakot. On mahdollista pelata korkeatasoista shakkia yleisten periaatteiden mukaisesti ja asemavaistoon luottaen laskematta kaikkea viimeistä piirtoa myöten. Esimerkiksi Smyslovin sanotaan pelanneen viimeiset pelinsä ennen kuin näkökyvyn heikkeneminen pakotti hänet luopumaan kokonaan shakinpeluusta intuitionsa varassa laskematta käytännöllisesti katsoen mitään. Silti hänen tuloksensa olivat hyviä. Toisaalta Kasparov on väittänyt shakin muuttuneen tietokoneiden myötä paljon konkreettisemmaksi. Tämä tarkoittaa, etteivät yleiset periaatteet enää riitä, vaan muunnelmat on laskettava loppuun asti. Ehkä asia on näin, ehkä ei. Kyseessä on vain yhden ihmisen mielipide, tosin poikkeuksellisen pätevän pelaajan esittämä. Aikaa on kutsuttu rajattomaksi luonnonvaraksi, mutta eihän se sellainen ole yksittäisen ihmisen osalta ainakaan. On tärkeää käyttää aikansa oikein sekä shakissa että elämässä yleensäkin. Uskon Kaarlen onnistuneen molemmissa. Istuessamme jokin aika sitten kahdestaan iltaa hän otti esiin ikävuotensa, joita on kertynyt kunnioitettava määrä. Olin sattumalta nähnyt vähän aikaisemmin runon, jossa ihmisen ikääntymistä on käsitelty oivaltavalla tavalla, ja annoin Kaarlelle sen sanat. Tekijä on amerikkalainen H.W. Longfellow ja näin se menee: Yksi ruutu muodostui näin: 18 pelaajaa varten oli pöytälinja (14,4m), joita oli 6 kappaletta. Pöytiin katsoen pystysuoraan oli mitoitus: 0,8m pelaajan istuimelle, pöydän leveys 0,8m ja simultanistin tila 0,8m. Näin tulee pystysuuntaan 6x2,4m=14,4m, syntyy siis neliö. Sen jokaisella sivulla oli 2m käytävätilaa, joka mukaan luettuna antoi neliön sivuksi 14,4+2+2=18,4m. teja oli siis paljon mukana. Lehtien mukaan simultanisteja oli 362. Simultanistit ohjattiin ruutuihinsa ja pelien päätyttyä sieltä pois. Kaikki sujui hyvin ei mitään sekaannusta. Pelasin ruudussa d4 ja sain sopivan tuloksen, mutta muistan yhden vastustajan. Hän erosi kokonaan muista ja oli niin hyvä, etten voinut hänelle mitään ja hävisin. Pelin päätyttyä jokainen pelaaja ojensi paperin ja pyysi siihen allekirjoituksen. Paperin teksti todisti hänen osallistuneen simultaaniin. Jäi käsitys, että näin valtava pelaajamäärä ei voinut perustua vapaaehtoisuuteen, vaan oli jokaisen velvollisuus tulla pelaamaan. Ilmari Niemelä pelasi c5:ssä. Heikki Westerisen, Ilkka Kankon, Matti Rantasen ja Aki Lahden ruutuja en muista. Näitä ruutuja torilla oli 64 kappaletta, 64x18,4x18,4=21 668m2, yli 2 hehtaaria (eli noin kolmen jalkapallokentän verran, toim. huom.). Tarvittiin 64x18=1152 shakkilautaa nappuloineen. Kaikki laudat olivat nastoilla kiinni pöydissä tuulen varalta. Tässä torishakkilaudassa on ollut suuri valmistelutyö! Alue oli kaikilta sivuiltaan valaistu voimakkailla valonheittimillä, joita oli paljon. Suomen joukkue tuli autolla paikalle, joka oli toria ylempänä. Kun näkymä avautui silmien eteen, tuli mieleen ajatus: voiko shakkimies nähdä tällaista? Pelaajien lukumäärä olisi edellisen mukaan ollut 64x6x18=6912, mutta Kuuban lehtien mukaan oli 6840. Simultanisteja tarvittiin 64x6=384. Osanottajajoukkueita oli 52 maasta, ja vaikka laskisi 6 simultanistia joukkuetta kohti, niin tulisi 312. Kuubalaisia simultanis- Taimanov-Castro ½-½. Shakki on myös politiikkaa. Kolme taloa torin vieressä oli peitetty jättiläiskokoisilla kuvilla: yhdessä oli Capablancan kuva, toisessa Che Guevaran ja kolmannessa oli FIDEn tunnus. Illan kuluessa tuli rankka sadekuuro, ja kuumat valonheittäjät paukahtelivat sateessa. Maailmanmestari Tigran Petrosjan pelasi ruudussa d1, ja eräänä vastustajana oli Fidel Castro. Kerrotaan, että Petrosjan tarjosi tasapeliä. Castro suostui sanoen: Te ette ole vain hyvä pelaaja vaan myös hyvä diplomaatti. Age is opportunity no less Than youth itself, though in another dress, And as the evening twilight fades away The sky is filled with stars, invisible by day. Toivotan ystävälleni Kaarlelle hyvää syntymäpäivää. Olkoon hänen taivaansa tähtiä täynnä. 328
Tulossa Havannan jättiläissimultaani oli hulppea näky! Kirja elävästä legendasta, 13-kertaisesta Suomen mestarista KvM Kaarle Ojasesta. Kirjan elämäkerrallisen osuuden on kirjoittanut Petri Saharinen ja pelikokoelmasta vastaavat Harri Hurme, Ilkka Kanko sekä Joose Norri. Kaarle Ojanen täyttää 4. joulukuuta 90 vuotta. Hänen shakkiuransa on ollut poikkeuksellisen mittava sekä saavutuksiltaan että kestoltaan. 7-vuotiaana shakkisiirrot oppineesta Ojasesta tuli 13-kertainen Suomen mestari sekä kansainvälinen mestari niin lähi- kuin kirjeshakissakin. Edustuksia shakkiolympialaisissa on 12, maaotteluissa peräti 20. Vielä nykyäänkin Ojanen käy omien sanojensa mukaan viikoittaisessa terveystarkastuksessa, pelaamassa kuusi kierrosta vartin pelejä joka maanantai. Talot torin vieressä oli peitetty suurikokoisilla kuvilla. Suomen Shakkikustannus julkaisee alkuvuodesta 2009 kirjan Kaarle Ojanen. Elämä ja pelit. Kirjassa on paljon ennen julkaisematonta materiaalia, mm. merkittävien suomalaisten shakkimestarien esittelyt pelien yhteydessä. Voit onnitella Kaarle Ojasta hänen syntymäpäivänsä johdosta osallistumalla kirjassa julkaistavaan tabula gratulatoriaan - ja siten tukea kirjan julkaisua. Hinta on 30 (+ postikulut 5 ), ja se maksetaan Suomen Shakkikustannuksen tilille (Nordea 106430-204938) 15.12.2008 mennessä. Viestikenttään kirjoitetaan onnittelijan nimi sekä osoite, johon kirja toimitetaan. Kirja lähetetään onnittelijoille sen ilmestyttyä. Lähemmät tiedustelut osoitteella Suomen Shakkikustannus Oy, Väinämöisenkatu 36 B 31, 33540 Tampere. Puhelin 050-5813500. Sähköposti marko.tauriainen@suomenshakki.fi. 329
Aleksandra Kostenjukista naisten maailmanmestari Mikko Markkula Naisten MM-turnaus pelattiin Venäjän federaatioon kuuluvan Kabardi- Balkarian tasavallan pääkaupungissa Naltšikissa 28.8.-18.9. Tasavallan presidentti Arsen Kanokov tuskin olisi voinut osua paremmin arvioissaan avajaispuheessaan. Hän uskoi, että ennen tuota MM-turnausta tuskin kukaan oli kuullut sen paremmin Naltšikista kuin Kabardi- Balkariastakaan. Kisan jälkeen hän arveli aika monen shakinharrastajan tietävän paikasta jonkin verran enemmän. Sain kesäkuun alussa FIDEn presidentin neuvoston kokouksesta puhelinsoiton. Minulta kysyttiin, haluaisinko toimia apulaispäätuomarina (Deputy Chief Arbiter) naisten MM-turnauksessa. Ilmoitin olevani kiinnostunut, vaikka ajankohta sotki omia työprojektejani jonkin verran. Toivoin, että paikalta olisi jonkinlaiset internet-yhteydet, jotka antaisivat mahdollisuuden työn tekoon sieltäkin. Itse asiassa yhteydet toimivat hienosti, jopa selvästi paremmin kuin käyttämäni Soneran yhteydet kotimaassa. Olin tuomaristossa ainoa, joka ei puhunut venäjää. Päätuomari, unkarilainen NSM Zsuzsa Veröci puhuu sujuvaa venäjää, muut tuomarit lisäkseni olivat loppujen lopuksi kaikki Venäjän alueelta, NKvM Galina Strutinskaja Moskovasta, Vjatšeslav Hamrujev ja Klim Manušev Elistasta. Jos vielä joskus joudun tai pääsen Venäjälle tehtäviin, koetan parantaa venäjän kielen taitoani ennen sitä. Olin myös ainoa täysin puolueeton tuomari valitettavasti, suomalaispelaajia kun ei kisassa ollut. Naltšik missä ihmeessä se on? Kun nimityskirje tehtävään tuli FIDE:n presidentiltä, ilmoitin suostuvani tehtävään. Vasta tämän jälkeen aloin ihmetellä, missä tuo Naltšik on. Kaikki, joiden kanssa asiasta puhuin, ihmettelivät samaa, vaikka Suomen kaupunkien suuruusjärjestyksessä Naltšik sijoittuisi noin 300 000 asukkaallaan toiseksi! Tuskin edes Espoossa, niin landena kuin stadilaiset sitä pitävätkin, on nähty sellaista kuin Naltšikissa. Vain kymmenen minuutin kävelymatkan päässä kaupungin ydinkeskustasta kadulla, suurella bulevardilla, autojen seassa vaelsi Aleksandra Kostenjuk lehmälauma hakemaan ruokaa katujen kupeessa olevista nurmikoista! Kaupunki on Venäjän eteläosassa, vain muutaman kymmenen kilometrin päässä Georgian rajasta. Siitä seurasi toinen kysymys, johon jouduin vastaamaan. Ihmeteltiin, enkö pelkää lähteä sinne Georgian kriisin juuri ollessa miltei kuumimmillaan. Venäjään kuuluva Pohjois- Ossetia on Kabardi-Balkarian itäinen naapuri, itsenäisyyttä tavoitteleva Etelä- Ossetiahan kuuluu Georgiaan, toinen Georgiasta eroon pyrkivä osa Abhasia on taas länsinaapuri. Arvelin, että paikka on Venäjän joukkojen läsnäolon ansiosta turvallisempi kuin moni muu paikka. Kaikille vieraille oli nimetty tulkki, jonka tehtävänä oli toimia vakioseuralaisena koko ajan aamusta iltaan onneksi ei sentään illasta aamuun! Itse kuulun niihin, jotka eivät halua seurakoiraa kylkeensä koko ajaksi. Oma tulkkini ilmeisesti loukkaantui tästä. Hän pelkäsi, etten pärjää kaupungilla yksinäni. Ihmettelyyni oli vastauksena, että venäjää taitamattomana en selviä kaupungilla, jos eksyn. Miltei täydellisellä ruutukaavalla rakennetussa kaupungissa eksyminen on käytännössä mahdotonta. Kieliongelmista selviän vähäisellä venäjän Hou Yifan KUVAT MIKKO MARKKULA taidollani ja käsillä. En tosiaankaan ollut ensimmäistä kertaa oudossa paikassa, missä kielitaitoni ei riitä paikallisten asukkaiden kanssa kommunikointiin. Minua kyllä siltikin harmitti, että kielitaitoni on likimain samaa luokkaa kuin suomalaismiehellä, joka moskovalaishotellin baarissa koetti baarimikolta kysyä vessan sijaintia. Baarimikko hämmästeli: Kak? Tähän turistimme vastasi: Eiku piss! Kaupunki oli minulle myönteinen yllätys. Keskustassa on laaja puistoalue, joka on siisti ja hyvin hoidettu. Kaupungissa on paljon Stalinin ajan arkkitehtuurin mukaisia valkeita rakennuksia, joissa on tyylikkäät pylväiköt. Ennen lähtöäni en olisi kuvitellut sanovani matkan jälkeen, että voisin mennä sinne uudelleenkin, jopa ihan lomamatkalle! Jos on pakko jotain kielteistä löytää, niin samantyyppisen, ateriakohtaisesti vaihtoehdottoman ruoan nauttiminen runsaan kolmen viikon ajan alkaa käydä tympäiseväksi, oli ruoka sitten miten hyvää tahansa. Kilpailu oli erinomaisesti järjestetty, hakemallakaan ei voi löytää huomautettavaa. Pelitila oli erinomainen, ja kierrosten aikana pelisalissa oli niin 332
EtVaS ja Tammer-Shakki jatkavat SM-liigan kärjessä Heikki Lehtinen EtVaS ja Tammer-Shakki jatkoivat vahvoja otteitaan SM-liigan kolmannella ja neljännellä kierroksella 4.-5.10. EtVaS voitti ensin ilman Tomi Nybäckiä ja Normunds Miezisiä pelanneen Betfair- Aatoksen 5-2 ja löylytti sunnuntaina Matinkylää peräti 4-0. Tammer-Shakki otti puolestaan melko rutiininomaiset voitot Joensuusta ja JyS:stä. VammSK ja SalSK voittivat niin ikään molemmat viikonlopun kamppailunsa ja jatkavat sarjaa hyvistä asemista kärkikaksikon perässä. Matinkylä on neljän kierroksen jälkeen jo viisi pistettä kärkeä perässä, joten sen mestaruuden uusiminen näyttää varsin epätodennäköiseltä. Nyt joukkueessa pelasivat myös avausviikonlopun huilanneet Mikael Agopov ja Petri Lehtivaara, mutta silti tuloksena oli vain vaivoin hankittu tasapelipiste Velhoilta ja jo kauden toinen ruma 0-4 tappio. HSK:lla oli riveissään jälleen Robert Hübner, ja joukkue avasi neljännellä kierroksella kauden pistetilinsä voittamalla Betfair-Aatoksen 4-3. Betfair- Aatos, JoeSK ja JyS hävisivät molemmat viikonlopun pelinsä ja muodostavat tällä hetkellä sarjan häntäkolmikon. Seuraavassa tarkempi katsaus kolmannen ja neljännen kierroksen tapahtumiin. 3. kierros Betfair-Aatos - EtVaS 2-5 Ottelu eteni alusta asti EtVaSin hallinnassa, ja Kimmo Välkesalmi, Tero Kokkila ja Heikki Salo ratkaisivat kaikki mustilla nopeasti pelinsä edukseen. Välkesalmi ja Kokkila kumosivat tehokkaasti Lassi Linnasen ja Jari Toivolan yliyritteliäät pelitavat, ja pelit olivat ohitse 20 siirrossa. Salo puolestaan sai selvän edun Jyri Lammia vastaan jo alta kymmenen siirron ja voitti pelin vakuuttavasti. Näiden lisäksi Meelis Kanep ja Jussi Tella johdattivat valkeat värit tyylikkäisiin voittoihin Tarvo Seemania ja Ari Issakaista vastaan, ja näin EtVaS:lle kirjattiin selkeä voitto, vaikka Eetu Prieur ja Tuomo Halmeenmäki onnistuivat aikapulavaiheessa ennen ajantarkistusta kaventamaan tilannetta. Halmeenmäen ja Sami Hämäläisen välinen peli oli sitä ennen näyttänyt tasaiselta, kun taas Prieurin ja Henri Koskisen peli sisälsi sekavuuksia ja molemminpuolisia mahdollisuuksia. Nimzowitschin puolustus (B00) Lassi Linnanen - Kimmo Välkesalmi 1.e4 Rc6 2.Rf3 Rf6 3.e5 Rg4 4.d4 d6 5.h3 Rh6 6.Lb5 a6 7.Lxc6+ bxc6 8.0 0 Tb8 9.Te1 e6 10.c4 Rf5 11.d5 cxd5 12.cxd5 Le7 13.g4 Rh4 14.Rd4 Lb7 15.dxe6 dxe5 16.exf7+ Kxf7 17.Rf5 Rf3+ 18.Kf1 Rxe1 19.Dxe1 Dd3+ 0-1 JoeSK - TammerSh 0-3 Tammer-Shakki otti hallitun voiton Joensuusta. Allekirjoittanut onnistui maksamaan viimevuotiset kalavelat Yrjö Markus Jouhkille, minkä lisäksi Olli Sisättö ja Jyrki Kytöniemi voittivat varmasti Timo Porrasmaan ja Janne Tuonosen. Myös Janne Mertanen näytti etenevän kohti voittoa Aarne Saastamoista vastaan mutta tyytyi lopussa toistamaan siirtoja ajan huvettua vähiin. HSK - VammSK 1-4 Viime kevään liigakarsinnoissa VammSK pelasi HSK:n kakkosjoukkueen kanssa 3-3 tasapelin ja varmisti liigapaikkansa vasta vertailulla. Liigaan päästyään Vammala on ollut hyvässä iskussa ja voitti nyt HSK:n ykkösjoukkueen selkeästi 4-1. Kakkospöydän vaihtelevassa pelissä Joose Norri voitti Aleksey Martynovin, mutta siihen HSK:n ilonaiheet ottelussa jäivätkin. Viimeisellä pöydällä Henri Pohjala voitti nopeasti Unto Räisän, ja vakuuttavat voitot Vammalalle toivat myös Jussi Kauko Ilkka Kankoa vastaan ja Sauli Alho John Fieandtia vastaan. JyS - SalSK 1-4 Jyväskylän molemmat ulkomaalaisvahvistukset olivat poissa, eikä joukkue pystynyt kotimaisin voimin laittamaan kampoihin vahvasti pelanneille salolaisille. Kalle Kiik ja Tapio Salo voittivat varmaotteisesti vastassa olleet Tommi Luukkosen ja Eero Hintikan. Ralf Rehnin voitto Jouni Soppelasta oli lyhyt ja erikoinen mutta silti ihan johdonmukai- Vakuuttavaa jälkeä. Tero Kokkilalla on neljän kierroksen jälkeen neljä pistettä. KUVA TOIVO PUDAS nen. Kuutos- ja kasipöydillä pelattiin mielenkiintoiset ja vaihtelevat kamppailut, jotka molemmat ratkesivat karkeisiin virheisiin aikapulassa. Voittajina näistä peleistä selvisivät Salon Juha Kivijärvi Matti Herrasta vastaan, ja JyS:n Aarne von Wright Juha Hynnistä vastaan. Tapio Salon kirjoittama seikkaperäinen raportti ottelun tapahtumista on luettavissa osoitteessa www.shakki.net/ kerhot/salsk/jsm/jsm2008-1.html. Ranskalainen puolustus (C00) Ralf Rehn - Jouni Soppela 1.e4 e6 2.Rc3 d5 3.Rf3 Rf6 4.Ld3 Rbd7 5.e5 Rg4 6.De2 Lc5 7.0 0 a6 8.h3 h5 9.b4 La7 10.b5 c6 11.bxc6 bxc6 12.La3 Th6 13.Ld6 c5 14.Rd1 c4 15.Lxc4 dxc4 16.De4 Rb6 17.hxg4 hxg4 18.Dxg4 Lb7 19.Dxg7 Tg6 20.Df8+ Kd7 21.Dxf7+ Kc6 22.Rd4+ 1-0 MatSK - Velhot 2-2 Matinkylä sai kaksi voittoaan helponlaisesti, kun Riku Molanderin daami jäi jo avauksessa kiipeliin Petri Lehtivaaraa vastaan ja Kari Pulkkinen voitti Ismo Kesäsen varmasti. Velhot oli 342
Adolf Anderssenin syntymästä 190 vuotta Joose Norri Adolf Anderssen, Breslaussa 6.7.1818 syntynyt ja 13.3.1879 kuollut, voitti ensimmäisen nykyaikaisen kansainvälisen turnauksen Lontoossa 1851. Hänen kuolematon pelinsä Lionel Kieseritzkyä vastaan Lontoossa 1851 ja ikivihreänsä Jean Dufresnea vastaan Berliinissä 1852 on todennäköisesti julkaistu useammin kuin mikään muu peli. Voitot huipputurnauksissa Lontoossa 1862 ensimmäinen, jossa miettimisaikaa rajoitettiin ja Baden-Badenissa 1870 varmistavat sen, että lukuun ottamatta Paul Morphyn lyhyttä valtakautta hänen voi sanoa olleen maailman paras pelaaja 20 vuoden ajan. Voiko hänestä sanoa jotain, mitä ei ole jo tuhannesti sanottu? Aikakirjoihin hän on jäänyt sommittelupelin puhtaimpana ja kekseliäimpänä mestarina. Tätä ei ole syytä kiistää, kauniita ja odottamattomia hyökkäyksiä löytyy paljon. Rétin mukaan vasta Anderssen kehitti sommittelutaidon tasolle, joka mahdollisti asemapelin. Hän tarkoittanee, että taktiikka toimii aina strategian kontrollina, jälkimmäisen on tyydytettävä edellisen ehdot, ja että monet yleiset lainalaisuudet opittiin romanttisten sommittelupelien pohjalta. Hyvä asemapeli rajoittaa vastustajan taktisia mahdollisuuksia, joten edellinen on mahdollinen vasta, kun havaitsee jälkimmäiset. Verrattuna Morphyyn hänen heikkoutenaan katsotaan olleen puutteellisen asemaymmärryksen, mikä on liioittelua ja pätee lähinnä taiteilijan varhaiskauteen, mutta monissa hänen sommitelmistaan on kyllä täysin epäselviä tai jopa epäkorrekteja kohtia. Tämä osoittaa, että ne lähtivät asemista, joissa ei vielä ollut saavutettu etua. Seuraavassa valkea anastaa materiaalia ja yrittää pelata asemallisesti, tekemättä heikennyksiä. Jakob Rosanes Adolf Anderssen Breslau 1862 1.e4 e5 2.f4 d5 3.exd5 e4 4.Lb5+ Ennen kuin todettiin, että 4.d3 on paras, täytyi ahneemmat yritykset kumota. Peli muistuttaa kovasti Morphyn loistosuorituksia, joissa tämä teki vastaavia asemallisia sotilaanuhrauksia. 4 c6 5.dxc6 Rxc6 6.Rc3 Rf6 7.De2 Lc5 8.Rxe4 0-0 9.Lxc6 bxc6 10.d3 Te8 11.Ld2 Rxe4 Heti 11 Lf5 olisi kenties parempi, koska valkea ei pääse sulkemaan e-linjaa ja e4:ään voi olla hyvä lyödä ensin lähetillä ja sitten ratsulla. 12.dxe4 Lf5 13.e5 Db6 14.0-0-0 14.Rf3 Dxb2 on muodollisesti pelikelpoinen, mustalla lienee vain suuri etu. 14 Ld4 15.c3 Myös 15.b3 Dc5 ja 15.Lc3 Lxc3 16.bxc3 Tab8 häviävät. Mustan kehitysetu ei salli valkean pelata asemallisesti, heikennyksiä tekemättä. 15 Tab8 16.b3 16 Ted8 Proosallisesti voittaisi 16 Da5 17.Kb2 Lc5, mutta sellaiseen ei artisti onneksi sorru. Nyt 17.cxd4 Dxd4 on matti, 17.Kb2 Le6 18.Ka1 Lxb3 19.Tb1 Dc5 murskaa ja 17.Dc4 Da5 18.Kb2 Lc5 uhkaa 19 Le6 ja 19 Ld3. Eniten mustalta vaatisi sinänsä pakottava 17.g4 Da5 18.Kb2 Lc5 19.gxf5 Txb3+ 20.Ka1 Tdb8 21.Le1 Db6. 17.Rf3 Dxb3 18.axb3 Txb3 19.Le1 Le3+ 0-1 Adolf Anderssen 6.7.1818 13.3.1879 Kirjoitin Suomen Shakissa 7-8/2003, että Anderssen oli suljetuissa asemissa pikemminkin Morphya parempi. Väite tuli esitettyä ilman tarkempaa tutkimusta lähinnä yleisesti esitetyn näkemyksen ja omien mielikuvien pohjalta, ja se on ilmeisen yksinkertaistava. Olinko oikeilla jäljillä? Heidän ottelunsa joulukuussa 1858 päättyi Morphyn voittoon 7 2 ja kaksi tasapeliä. Hänen paremmuutensa oli selvä, mutta ei sentään niin selvä kuin numerot antaisivat ymmärtää. Jossittelu kunniaan: 3. pelissä Anderssen syötti upseerin kuolleehkossa tasa-asemassa (vaikka loppuasemaa on käsittämättömästi väitetty muutenkin toivottomaksi), 6. pelissä hän hävisi selvän voittoaseman. Vastaavia ei Morphylle sattunut. Hänen asemallinen paremmuutensa näkyi muutamissa peleissä, joissa hän kehitti upseerit yleisesti tehokkaisiin ruutuihin keskustan lähelle, ja Anderssen suuntasi katseensa alusta lähtien kuningasasemaan tai muuhun yksityiskohtaan, vaikka se selvästi oli toiveajattelua. Käsitys Anderssenin edusta suljetuissa asemissa syntyi epäilemättä kolmen siirrolla 1.a3 alkaneen pelin perusteella tai oikeastaan 1.a6, Morphylla oli kaikissa peleissä valkeat aloitusvuoron vaihdellessa. Siirtojen 1.a3 e5 2.c4 Rf6 3.Rc3 d5 4.cxd5 Rxd5 5.e3 Le6 6.Rf3 Ld6 7.Le2 0-0 8.d4 Rxc3 9.bxc3 e4 10.Rd2 f5 11.f4 (ei mitenkään välttämätön) jälkeen Morphy vastasi ensin 6. pelissä 11 g5 12.Lc4 Lxc4 13.Rxc4 gxf4 14.exf4 De8 15.0-0 Dc6 16.Db3 Dd5 17.Tb1 b6, mikä on kieltämättä osoitus pinnallisesta hyökkäyshalusta. Valkea sai pidettyä keskustansa sekä tuettuna että etenemiskykyisenä ja musta on oma-aloitteisesti pilannut kuningasasemansa. Seuraavaksi hän kokeili 11 Dh4+ 12.g3 Dh3 13.Lf1 Dh6 14.c4 c6, jolloin täytyy kysyä, mitä daami tekee kuningassivustalla. Valkea ei löytänyt vakuuttavaa jatkoa voisiko ajatella pitkää linnoitusta?, 15.c5 Lc7 16.Lc4 Rd7 17.0-0 ei aiheuttanut ongelmia. Siksi hän kokeili 11.0-0 Tf6?! 12.f4 Th6 13.g3 (13.Tf2) Rd7 14.Rc4 Lxc4 15.Lxc4+ Kh8 16.Ta2 eduin. Tässäkin pelissä tuli myöhemmin asemallinen virhe g5. Kolmen pelin tulos oli 1½- 1½, mutta Morphyn sitkeästi noudattama kuningassivustan peli on väärä ja Anderssen ymmärsi asemaa paremmin. Sitä on verrattava nykyisin suosittuun muunnelmaan 1.e4 c5 2.Rf3 e6 3.d4 cxd4 4.Rxd4 Rc6 5.Rc3 a6 6.Rxc6 bxc6 7.Ld3 d5 8.0-0 Rf6. Valkealla on asiat paremmin kuin mustalla edeltävissä peleissä, mutta hän ei pelaa 9.e5 Rd7 10.f4 eikä f4:ää muutenkaan e5-etenemisen tapahduttua. Ottelun kahdessa muussa jotakuinkin suljetuksi luonnehdittavissa pelissä puolestaan Morphy hallitsi tilanteen paremmin. Otos on aivan liian pieni ja päätelmien tekeminen heidän peleistään 351
käyksen uhriksi ja tässä muunnelmassa niin tapahtui usein. Barmenin turnauksen osanottajia ( v a s e m m a l t a ) : Emil Schallopp, Wilfried Paulsen, Adolf Anderssen, Richard Hein, Johannes von Minckwitz ja Johannes Zukertort. Anderssen Steinitz 9. peli, Lontoo 1866 15.Kh1 Lc7 16.Tac1 Valkea estää lyömästä myöhemmin d-sotilaalla e5:een. 15 Re5 16.Rxe5 dxe5 17. Tac1 ja valkea voi hakea c5- sotilaan tai edetä f2-f4. 16...Tb8 17.Rg3 Zukertort kokeili suunnitelmaa 17.Rfg1, 18.f4, 19,Rf3. 17...b5 18.Rf5 b4 19.Tg1 Lxf5 20.exf5 Re5 21.Lxe5 fxe5 22.Rg5 Dd7 23.Re6 Tfc8 Molemmat hyökkäävät kiitettävän johdonmukaisesti, mutta valkealla on mielessä arvokkaampi saalis. 24.g4 b3 25.g5 bxa2 Jatko 25 c4 26.g6 cxd3 27.f6 häviää. 26.g6 26.Dxa2 ja hyvä peli. 26...Rb3 26 h6 27.f6 Rb3 28.f7+ Kh8 29.Dxh6+ gxh6 30.g7#. 27.gxh7+ Kh8 28.Dg5 Ld8 28 Rxc1 29.f6 g6 30.Dxg6 Rxd3 31.f7 häviää, mutta 28 Df7! ja valkealle jää epämääräinen kompansaatio. 29.Rxd8 Rxc1 30.f6 Tc7 31.f7 Dxf7 32.Rxf7+ Txf7 33.Txc1 Txf2 34.De7 Tbf8 35.Dxa7 T8f7 36.Db8+ Tf8 37. Dxd6 e4 38.Lxe4 c4 39.Db4 c3 40.Tg1 T2f7 41.Dxc3 Tf6 42.d6 1-0 Anderssen Zukertort Berliini 1868 1.-18. kuten edellinen. 19.Tg1 Lb6 20.g4 Lxf5 21.gxf5 Re5 22.Lxe5 dxe5 23.Tg3 Tb7 24.Tcg1 c4 H-linjaa pitkin ei ole helppo hyökätä 24 Kh8:n jälkeen. Mustankin daamisivusta on lähellä blokkia, mutta silloin on kysyttävä, mitä tornit tekevät g-linjalla. 25.Dh6 Tf7 26.Th3 cxd3 27.Dxh7+ Kf8 28.Dg6 Dd7 28 Ke7 29. Rxe5 Tf8 ja peli jatkuu. 29.Rxe5 fxe5 30.d6 1-0 Anderssen Zukertort Barmen 1869 1.-19. kuten edellinen. 20.g4 Re5 21.Lxe5 dxe5 G-linja pysyisi suljettuna 21 fxe5:n jälkeen eikä valkealle ole helppo nähdä peliä. 22.Tg3 Tf7 23.g5 Lxf5 24.exf5 Dxd5? 25.gxf6 Valkea ei tietenkään kiinnitä huomiota kvaliteettiin 25.Lc4 Dxd2 26.Lxf7+ Kxf7 27.Rxd2 epäselvin asemin. Jos pelissä 25 Dc6 26.Tcg1 Dxf6 27.Rg5 ja musta siirtää jotain, kannattaa kiinnittää huomiota muiden ratsun siirtojen ohella etenkin uhraukseen h7:ssä. 25...Td8 26.Tdg1 Kh8 26...Dxd3 27.Dh6; musta yrittää piiloutua valkean g-sotilaan alle. 26 Txf6 27.Txg7+ Kh8 28.De3 on toivoton, valkea stabiloi aseman Le4:llä ja katsoo sitten kuningassivustalle, myös 28 c4 29.Le4 Lxe3 30.Lxd5. 27.fxg7+ Kg8 28.Dh6 Dd6 ja valkea julisti viiden siirron matin: 29.Dxh7+ Kxh7 30.f6+ Kg8 31.Lh7+ Kxh7 32.Th3+ Kg8 33.Th8#. Mutta sitten Zukertort keksi parannuksen 18 c4! Sen löytäminen vei aikansa arvatenkin siksi, että musta avaa reitin ratsulle e6:tta päin. Kevyt peli Barmenin turnauksen aikana jatkui 19.Le2 b4 20.Ld4 c3 21.De3 Lb6 22.g4 Re5 23.Tg1 Rxf3 24.Lxf3 Rc4 25.Df4 Re5 26.g5 Lxf5 27.Lxb6 Txb6 28.exf5 Rxf3 29.Dxf3 fxg5 ja valkean asema oli riekaleina, 47.0-1. Samassa turnauksessa Wilfried Paulsen - Anderssen meni 19.Lb1 b4 20.Ld4 La6 21.Dd1 c3 22.Te1 Rc4 ja 56.0-1. Avausteorian kehitys oli 1860-luvulla rivakkaa. Tässä eivät ole kaikki Anderssenin yritykset pelata muunnelmaa valkeilla, ja hänen sinnikkyytensä saattaa tuntua oudolta. Otettakoon huomioon, että monet Zukertortin ja Anderssenin pelit olivat epämuodollisia, ja ottelussa 1871 he testasivat vastaavasti toistuvasti muunnelmaa 1.e4 e4 2.Rf3 Rc6 3.Lc4 Lc5 4.b4 Lxb4 5.c3 La5 6.d4 exd4 7.0-0 dxc3 8.Db3 Df6 9.e5 Dg6 10.Rxc3 Rge7 11.Re2 (11.La3!) b5 12.Ld3 De6 13.Db2 Rg6. Seuraavaksi Anderssen antaa oppitunnin asemapelistä. Yksityiskohdista riippumatta nähdään, että asematyyppi antaa valkean päättää, miten peli etenee. Adolf Anderssen Louis Paulsen Wien 1873 1.e4 e5 2.Rf3 d6 3.d4 exd4 4.Dxd4 Rc6 5.Lb5 Ld7 6.Lxc6 Lxc6 7.Lg5 Rf6 Steinitz antaa vaiheikkaan jatkon 7 Le7 8.Dxg7 Lf6 9.Dxh8 Lxh8 10.Lxd8 Lxb2 11.Lxc7 Kd7 12.La5 Lxa1 13.Lc3 Lxc3 14.Rxc3 Te8 15.Rd2 f5 suunnilleen tasa-asemin. Mahdolliset poikkeamat eivat tuntuisi muuttavan arviota. Nyt 8.Lxf6 Dxf6 9.Dxf6 gxf6 10.Rc3 f5 ei kannata. 8.Rc3 Le7 9.0-0-0 0-0 10.The1 Te8 11.Kb1 Ld7 Vaihto kolmannessa siirrossa vaikuttaa epäloogiselta, koska 1800-luvulla yleisen Philidorin puolustuksen ajatuksena luulisi olevan e5-pisteen tukeminen. Bent Larsen yritti modernisoida pelitapaa jatkamalla 4.Rxd4 g6, mikä monasti johti teravään peliin suurin piirtein malliin 5.Rc3 Lg7 6.Le3 Rf6 7.f3 0-0 8.Dd2 Rc6 9.0-0-0 Rxd4 10.Lxd4 Le6, ajatuksena uhrata d-sotilas 11 c5 12.Le3 Da5 b5-b4 ja joskus ratsun lyönti e4:ään. Valkealle on tietysti löydetty hyvät vastalääkkeet. En tiedä, miten oli tarkoitus vastata 4.Dxd4:ään; Larsen kyllä pelasi otteluissa Spasskia ja Talia vastaan tämän kaltaista passiivista versiota espanjalaisen Steinitzin puolustuksesta. 11. siirto aikoo asettaa lähetin e6:een epäilemättä Larsenin muunnelman kaltaisin ideoin. Valkea onnistuu muuttamaan kehitysetunsa pysyväksi heikkoudeksi mustan asemaan säilyttäen samalla tilaedun ja eliminoiden lähettiparin mahdollisuudet, mutta vain koska musta pelaa epätarkasti. Parempi silti pelata varovasti esim. 11 h6 12.Lh4 Rh7 tai ylipäänsä joku ratsun siirto. Vaaraa kokopisteen ansaitsemisesta ei mustalla ole. Parma Nikolic 1969 jatkui 11 a5 12.e5 dxe5 13.Dc4 Rd7 14.Rxe5 Rxe5 15.Txe5 Lxg5 16.Txd8 Taxd8 ja päättyi tasan. 353
2008 47 23.11. Nuorten pikashakin SM-turnaukset (Lahti, LahS) 22.-23.11. St Michel-turnaus (Mikkeli, MikkSK) 48 28.-30.11. TuTS:n turnaus (Turku) 29.11. Nappulaturnaus (Shakkikoti) 29.-30.11. OSS:n turnaus (Oulu) 49 5.-7.12. ESK-turnaus / Kurt Wahlstedtin muistoturnaus (Espoo) 6.12. Kaakonketjun turnaus Imatralla (ImSh-48) 50 12.-14.12. X:n turnaus (Helsinki) 51 20.12. Nopea ketju (Shakkikoti) 21.12. Tammer-Shakin kinkkuturnaus / Veijo Mäen 50-vuotisjuhlaturnaus (Tampere) 52 27.12. Robert Hübnerin simultaani Mäntän klubilla 27.12.-6.1. Helsingin mestaruus 2009 / Kaarle Ojasen 90-vuotisjuhlaturnaus (HSL) 28.12. Pikashakkiturnaus Mäntän klubilla 2009 1 3.-4.1. Tammer-Shakin VIII turnaus (Tampere) 2 11.1. Turun turnaus (25+25 min, TuTS) 3 17.-18.1. JSM 4 24.1. Pikashakin henkilökohtainen Helsingin mestaruus (HSL) 25.1. Kansainvälinen ratkaisukilpailu ISC 5 31.1.-1.2. Jyväskylän talven turnaus (JyS) 7 14.-15.2. JSM 8 21.2. ST:n vuosikokous ja pikaratkaisemisen SM (Helsinki) 9 27.2.-1.3. Matin päivän turnaus (Espoo, MatSK) 28.2.-1.3. Oulun viikonlopputurnaus (Shakki-77) 10 7.-8.3. Satakunnan mestaruus (Pori, PSY) 7.-8.3. Koulujoukkueiden Helsingin mestaruus (HSL) 7.-8.3. Kaarlen turnaus (Kokkola, KokkSK) 11 14.-15.3. JSM 12 21.3. Koivuturnaus (Remi, Vantaa) 21.-22.3. Tammer-Shakin IX turnaus (Tampere) 21.-22.3. Koulujoukkueiden SM (Tampere, TammerSh) 13 28.3. Nopean shakin kilpailu (Helsinki, LauttSK) 14 3.-5.4. TSY:n viikonlopputurnaus (Turku) 4.4. Suomi-Viro (Helsinki, SKSL) 15 9.-13.4. HSL:n pääsiäisturnaus / Timo Pirttimäen muistoturnaus (Helsinki, HSL) 10.4. Nopean shakin turnaus (Mänttä, MäntSK) 16 18.4. I-HSK:n nopean shakin turnaus (Helsinki) 18.-19.4. Päämajaturnaus (Mikkeli, MikkSK) 18.-19.4. Käenpesäturnaus (Ylivieska, Shakkilaakso) 17 25.-26.4. EtVaS-viikonlopputurnaus (Vantaa) 25.-26.4. TUL:n ja TShL:n avoin mestaruus (?, TShL) 18 2.-3.5. Tammer-Shakin X turnaus (Tampere) 19 9.5. Salon Shakkikerhon nopean shakin turnaus (Salo) 9.-10.5. Kurikan Visan turnaus 20 15.-17.5. Klubin XXX turnaus (Helsinki, HSK) 21 21.-24.5. Nopean shakin festivaali (Helsinki, Aatos ja ESK) 23 4.-7.6. Nuorten SM (OSS, Oulu) 5.-14.6. SM, naisten SM ja seniorien SM (Tampere, Taraus) 6.6. Päijät-Hämeen avoin pikapelimestaruus (Lahti, LahS) 6.-7.6. Liittojuhlaturnaus (Tampere, Taraus) 24 13.6. Tarauksen pikapelikilpailu (Tampere) 26 26.-28.6. Shakkikodin viikonlopputurnaus (Helsinki, HSL) 27.-28.6. Hämeenlinnan viikonlopputurnaus (HämSK) 27.-28.6. Kemi-turnaus (KemTS) 27.-28.6. Kurikan Visan turnaus (Kurikka) 27 29.6.-5.7. Naantalin turnaus (elokelpoinen) (TSY) 28 7.-12.7. Heart of Finland (Jyväskylä, JyS) 29 18.-19.7. Eino Leino -turnaus (Kajaani, KaSY) 31 1.-2.8. Taraus-turnaus (Tampere) 2.8. Espoon avoin pikashakkimestaruus (ESK) 32 3.-9.8. Avoin SM (Mänttä, MäntSK) 8.-9.8. Raputurnaus (Oulainen, Shakkilaakso) 33 15.-16.8. Joukkuepikapelin SM (Lahti, LahS) 34 22-23.8. III Akaan turnaus (AkaaS) 35 28.-30.8. HSK:n XI syysturnaus (Helsinki) 29.8. Mikkelin nopean shakin turnaus (Kaakon ketju, MikkSK) 36 5.9. Nopean shakin Helsingin mestaruus (HSL) 5.-6.9. Pohjois-Suomen avoin mestaruusturnaus (OSS) 5.-6.9. Tammer-Shakin XI turnaus (Tampere) 37 11.-13.9. Garden viikonlopputurnaus (Helsinki) 12.9. Loimaan nopean shakin kilpailu (LoimSK) 38 19.-20.9. JSM 39 26.-27.9. Järvenpään 37. avoin mestaruuskilpailu (JärvSK) 26.-27.9. Vaasan viikonloppukilpailu (VSS) 40 3.-4.10. Mäntän viikonloppukilpailu (MäntSK) 41 10.-11.10. Lahden viikonlopputurnaus (LahS) 10.-11.10. Koululaisten Helsingin mestaruus 42 12.10. Joukkuepikashakin Helsingin mestaruus, M-ryhmä (HSL) 13.10. Joukkuepikashakin Helsingin mestaruus, A-ryhmä (HSL) 14.10. Joukkuepikashakin Helsingin mestaruus B-ryhmä (HSL) 17.-18.10. JSM 18.10. Turun avoin pikashakkimestaruus (TuTS) 43 24.10. Remin syysturnaus (Vantaa) 44 31.10.-1.11. Salon Shakkikerhon viikonlopputurnaus (Salo) 31.10.-1.11. Raahen Linnoituksen viikonlopputurnaus (Raahe) 45 2.-30.11. Shakkikotiturnaus (maanantaisin, Helsinki, HSL) 7.-8.11. Tammer-Shakin XII turnaus (Tampere) 46 14.-15.11. JSM 48 27.-29.11. TuTS:n turnaus (Turku) 28.-29.11. St-Michel-turnaus (Mikkeli, MikkSK) 28.-29.11. OSS:n turnaus (Oulu) 49 4.-6.12. ESK-turnaus (Espoo) 50 11.-13.12. Shakkikerho X:n turnaus (Helsinki) 51 20.12. Tammer-Shakin kinkkuturnaus (Tampere) 52 27.12.-6.1. Helsingin mestaruus 2010 (Helsinki, HSL) Kilpailujen järjestäjät: lähettäkää tulokset välittömästi - Suomen Shakkiin osoitteella Marko Tauriainen, Väinämöisenkatu 36 B 31, 33540 Tampere, marko.tauriainen@ suomenshakki.fi - Suomen Keskusshakkiliitolle osoitteella Jorma Paavilainen, Henry Fordin katu 5 C, 00150 Helsinki, sksl@kolumbus.fi - selolaskentaan ja teksti-tv:hen osoitteella Mikko Markkula, Satukuja 1 H 48, 02230 Espoo, 09-8034574, mikko.markkula @pp.inet.fi, fax 09-8035672 Selolistapyynnöt osoitetaan Mikko Markkulalle Tuloksista on käytävä ilmi kaikkien pelien tulokset, samoin pelaamatta jääneet pelit. Lisäksi tulosraporttiin on merkittävä kaikkien toimihenkilöiden nimet ja tehtävät. 356