Maa- ja metsätalousministeriö

Maa- ja metsätalousministeriö T Tavoitteena terve ja hyvinvoiva lemmikkieläin osa 2 Jyrsijät, kaniinit, hillerit (fretit), häkkilinnut, matelijat, sammakkoeläimet, kalat ja selkärangattomat eläimet Elintarvike- ja terveysosaston julkaisuja 2/2004

Julkaisija: maa- ja metsätalousministeriö, elintarvike- ja terveysosasto Kannen valokuva: Heta Aho Painopaikka: Vammalan kirjapaino, 2004 ISSN 1458-0233 ISBN 952-453-170-4 2

Tavoitteena terve ja hyvinvoiva lemmikkieläin osa 2: Jyrsijät, kaniinit, hillerit (fretit), häkkilinnut, matelijat, sammakkoeläimet, kalat ja selkärangattomat eläimet 3

Sisällysluettelo Eläinsuojelulain merkitys 7 Eläinsuojeluvalvonta 7 Ammattimainen tai muutoin laajassa mitassa tapahtuva seura- ja harrastuseläinten pito 8 Kadonneet tai talteenotetut eläimet 8 Luonnonvaraiset eläimet 9 Lemmikkieläimen pitopaikka 9 Yleiset vaatimukset 9 Pitopaikan olosuhteet 10 Pitopaikan puhtaana- ja kunnossapito 10 Laitteet ja välineet 10 Ulkotarha 11 Lemmikkieläimen hoito 12 Hyvinvoinnista huolehtiminen 12 Juotto ja ruokinta 13 Kohtelu ja käsittely 13 Synnytys ja vieroitus 13 Eläimille suoritettavat toimenpiteet 13 Sairas tai vahingoittunut lemmikkieläin 14 Lemmikkieläimen lopettaminen 14 Eläinjalostus 14 4

Eläinlajikohtaiset erityisvaatimukset 15 Jyrsijät ja kaniinit 15 Hillerit (fretit) 17 Linnut 18 Matelijat 20 Sammakkoeläimet 22 Kalat 23 Selkärangattomat eläimet 24 Eläinten kuljetus 25 Kuljetuksen yleiset edellytykset 25 Kuljetusvälineet 25 Kaniinit 26 Hillerit (fretit) 26 Linnut 26 Matelijat ja sammakkoeläimet 27 5

Tavoitteena terve ja hyvinvoiva lemmikkieläin osa 2: Jyrsijät, kaniinit, hillerit (fretit), häkkilinnut, matelijat, sammakkoeläimet, kalat ja selkärangattomat eläimet Eläinsuojelulainsäädäntö asettaa lemmikkieläimen omistajalle ja haltijalle lemmikkieläimen pitopaikkaan, hoitoon, kohteluun ja käsittelyyn sekä kuljetukseen liittyviä vaatimuksia. Tähän esitteeseen on koottu yhteen lemmikkieläinten pitoa ja hyvinvointia koskevien tärkeimpien eläinsuojelusäädösten* sisältöä. Säädösten lisäksi esitteeseen on koottu eläintenpitoa koskevia suosituksia, jotka eivät ole sitovia. Suositusten tarkoituksena on ohjata eläintenpitoa eläinten hyvinvoinnin kannalta parempaan suuntaan. Lähteinä käytetyt säädöstekstit ovat kokonaisuudessaan luettavissa maa- ja metsätalousministeriön verkkosivuilla osoitteessa: www.mmm.fi/el/laki/f/default.html Tätä ja muita esitteitämme voi tilata veloituksetta maa- ja metsätalousministeriöstä: jukka.tirinen@mmm.fi, p. 09-1605 3383. * lähdekirjallisuus: eläinsuojelulaki (247/1996), eläinsuojeluasetus (396/1996), asetus eläinten kuljetuksesta (491/1996), ministeriön päätös koirien, kissojen ja muiden pienikokoisten seura- ja harrastuseläinten pidolle asetettavista eläinsuojeluvaatimuksista (2/ EEO/1998, muut. 13/EEO/1999) sekä ministeriön päätös eläinten kuljetukselle asetettavista eläinsuojeluvaatimuksista (27/EEO/1996). 6

Eläinsuojelulain merkitys Eläinsuojelulain tarkoituksena on suojella eläimiä parhaalla mahdollisella tavalla kärsimykseltä, kivulta ja tuskalta. Lain avulla pyritään myös edistämään eläinten hyvinvointia ja hyvää kohtelua. Eläimiä on kohdeltava hyvin eikä niille saa aiheuttaa tarpeetonta kärsimystä. Myös tarpeettoman kivun ja tuskan tuottaminen eläimille on kielletty. Eläintenpidossa on edistettävä eläinten terveyden ylläpitämistä sekä otettava huomioon eläinten fysiologiset tarpeet ja käyttäytymistarpeet. Lemmikkieläimen omistajan tulee perehtyä eläinlajin ja -rodun tarpeisiin sekä järjestää sille asianmukaiset tilat ja muut edellytykset jo hyvissä ajoin ennen eläimen hankkimista. Eläinsuojeluvalvonta Lemmikkieläinten hyvinvointiin liittyvissä ongelmatilanteissa tai jos on aihetta epäillä, että niitä pidetään tai hoidetaan eläinsuojelusäädösten vastaisesti, voi yksityinen henkilö ottaa yhteyttä paikallisiin eläinsuojeluviranomaisiin. Eläinsuojeluvalvontaa paikallistasolla hoitavat kunnaneläinlääkäri, kunnan terveydensuojeluvalvontaa hoitavat viranhaltijat (terveystarkastajat) sekä poliisi. Lääninhallitus ja erityisesti siellä työskentelevä läänineläinlääkäri ohjaa ja valvoo eläinsuojelusäädösten noudattamista läänin alueella. Maa- ja metsätalousministeriö johtaa, ohjaa ja yleisesti valvoo eläinsuojelusäädösten noudattamista. Viranomaisten lisäksi voi alueella toimia myös lääninhallituksen valtuuttamia eläinsuojeluvalvojia. Läänin valtuuttamilla eläinsuojeluvalvojilla on oikeus tehdä tarkastuksia, neuvoa ja antaa ohjeita, mutta ei oikeutta antaa eläimen omistajalle tai haltijalle kieltoja tai määräyksiä tilanteen parantamiseksi. Nämä toimenpiteet on rajattu eläinsuojeluviranomaisille. Eläinsuojeluvalvojan on otettava yhteys viranomaisiin havaitessaan sellaisia epäkohtia, jotka edellyttävät määräysten ja kieltojen antamista. Lääninhallitusten valtuuttamien eläinsuojeluvalvojien lisäksi maassamme on lukuisia eri eläinsuojelujärjestöjen omia eläinsuojeluvalvojia, joiden toiminta perustuu vapaaehtoisuuteen. Näillä eläinsuojeluvalvojilla ei kuitenkaan ole eläinsuojelulakiin perustuvaa oikeutta tarkastusten suorittamiseen. 7

Ammattimainen tai muutoin laajassa mitassa tapahtuva seura- ja harrastuseläinten pito Jos lemmikkieläinten pito on ammattimaista tai muutoin laajamittaista, toiminnasta on tehtävä kirjallinen ilmoitus sen läänin lääninhallitukselle, jonka alueella toimintaa harjoitetaan. Ilmoitus on tehtävä viimeistään 30 vuorokautta ennen uuden toiminnan aloittamista ja viimeistään 14 vuorokautta ennen toiminnan lopettamista tai toiminnan oleellisesti muuttuessa. Ilmoitusvelvollisuus koskee myös eläinten ammattimaista tai laajamittaista myymistä, välittämistä, vuokraamista, kasvattamista, valmentamista ja kouluttamista sekä säilytettäväksi ja hoidettavaksi ottamista ja opetuksen antamista eläinten käytössä. Lääninhallitukselle tehtävän ilmoituksen tulee sisältää: toiminnanharjoittajan nimi, osoite, kotipaikka jäljennös yhtiöjärjestyksestä tai säännöistä sekä rekisteriote, jos toiminnanharjoittaja on yhtiö, osuuskunta tai muu yhteisö taikka säätiö toiminnassa mahdollisesti käytettävä toiminimi selvitys eläinten hoidosta vastaavan henkilön koulutuksesta ja muusta toiminnassa tarvittavasta kokemuksesta missä ja minkälaista toimintaa aiotaan harjoittaa sekä milloin toiminta on tarkoitus aloittaa tiedot eläinlajeista ja -määristä, joita toiminta koskee tai tulee koskemaan selvitys toiminnassa käytettävistä tiloista ja käytettäviksi aiotuista laitteista selvitys siitä, miten eläinten hoito on tarkoitus järjestää Toiminnan harjoittajan on pidettävä luetteloa toiminnan kohteena olevista eläimistä. Lisätietoja ja ohjeita ilmoituksen tekemisestä saa tarvittaessa läänineläinlääkäriltä. Kadonneet ja talteenotetut eläimet Kunnan velvollisuus on huolehtia alueellaan irrallaan tavattujen ja talteenotettujen pienikokoisten seura- ja harrastuseläinten tilapäisen hoidon järjestämisestä. Talteenotettua eläintä on säilytettävä vähintään 15 päivän ajan, minkä jälkeen kunnalla on oikeus myydä, muutoin luovuttaa tai lopettaa eläin. Kunnalla on oikeus periä eläimen omistajalta tai haltijalta korvaus eläimen talteenotosta, hoidosta ja mahdollisesta lopettamisesta aiheutuneista kustannuksista. Omistajaltaan tai haltijaltaan karkuun päässyttä lemmikkieläintä voi tiedustella kunnan järjestämästä hoitopaikasta. Hoitopaikan sijaintia voi tiedustella paikallisilta eläinsuojeluviranomaisilta eli kunnaneläinlääkäriltä, terveystarkastajalta tai poliisilta. 8

Luonnonvaraiset eläimet Luonnonvaraisten nisäkkäiden ja lintujen ottaminen lemmikkieläimeksi on kielletty. Tilapäisesti annettavaa sairaanhoitoa tai muuta hyväksyttävää tilapäistä tarvetta varten hoitoon otettu eläin on sen tilan salliessa vapautettava, jos on oletettavissa, että se sopeutuu vaikeuksitta luonnonvaraiseen elämään. Jos eläintä ei voida vapauttaa eikä sen hoitoa järjestää, eläin on lopetettava. Lemmikkieläimen pitopaikka Yleiset vaatimukset Eläimen pitopaikalla tarkoitetaan sitä tilaa, jossa eläintä pidetään. Lemmikkieläinten pitopaikkoja ovat esimerkiksi tarha, aitaus tai eläinten pitoon soveltuva häkki, terraario, akvaario tai muu vastaava pitopaikka. Eläimen pitopaikan on oltava riittävän tilava, suojaava, valoisa, puhdas, turvallinen sekä mahdollisimman hyvin eläimen luontaiset tarpeet huomioon ottava. Pitopaikassa on oltava eläinlajille sopiva sisustus ja muu varustus sekä tarvittaessa sellaista materiaalia, että eläin voi toteuttaa lajinomaisia käyttäytymistarpeitaan kuten kiipeilyä, kaivamista, jyrsimistä, piiloutumista, suojautumista, kylpemistä, uimista, sukeltamista tai pesän rakentamista. Pitopaikan tulee tarjota riittävä suoja epäsuotuisia sääoloja sekä liiallista kylmyyttä, lämpöä, vetoa ja kosteutta vastaan. Pitopaikassa olevat eläimet on voitava hoitaa ja tarkastaa vaikeuksitta. Eläinsuojelullisiin näkökohtiin tulee kiinnittää huomiota jo pitopaikan suunnitteluvaiheessa. Eläimen pitopaikka sekä pitopaikan rakenteet ja laitteet on suunniteltava, rakennettava ja huollettava siten, että se on eläimelle turvallinen ja että eläimen karkaamisvaara on mahdollisimman vähäinen. Pitopaikan on oltava sellainen, että eläin ei voi jäädä kiinni pitopaikan rakenteisiin tai muutoin vahingoittua, eikä siinä saa olla sellaisia teräviä kulmia ja ulokkeita, jotka voivat vahingoittaa eläintä. Eläimen on voitava pitopaikassaan seistä ja levätä luonnollisessa asennossa sekä liikkua. Samassa pitopaikassa pidettävien eläinten tulee voida asettua yhtä aikaa makuulle. Häkit, terraariot ja muut vastaavat tilat on sijoitettava siten, että niiden väliin jää riittävästi tilaa eläinten tarkastamista ja hoitamista varten. Eläinten tilat tulee sijoittaa siten, että eri häkkien eläimet eivät voi vahingoittaa tai liata toisiaan. Häkin, terraarion ja muun vastaavan eläimen pitoon tarkoitetun tilan oviaukon tai muun vastaavan aukon on oltava kooltaan, rakenteeltaan ja muodoltaan sellainen, että eläin voidaan poistaa pitopaikasta ilman, että sille aiheutuu vahingoittumisen vaaraa. 9

Pitopaikan lattia tai pohja on voitava pitää puhtaana. Verkkolattian, ritilälattian tai muun rei itetyn lattian on oltava eläimelle sopiva sekä sellainen, että eläin ei voi jäädä kiinni lattiaan tai muutoin vahingoittua. Lemmikkieläintä saadaan pitää pitopaikaksi soveltumattomassa tilassa, kuten esimerkiksi sen kuljetukseen tarkoitetussa laatikossa tai häkissä taikka muussa vastaavassa pienikokoisessa säilytystilassa vain jos eläimen kuljettaminen, sairaus, tai muu tilapäinen tai hyväksyttävä syy sitä vaatii. Pitopaikan olosuhteet Pitopaikan valaistuksen, ilmanlaadun, lämpötilan ja ilman suhteellisen kosteuden on oltava eläimelle sopivat. Eläin ei saa olla jatkuvasti alttiina ympäristön melulle, joka ylittää 65 desibeliä (db(a)). Ilmanvaihto ei saa aiheuttaa haitallista vetoa. Suositus: Ilman haitalliset kaasut eivät ylitä seuraavia raja-arvoja: Ammoniakki Hiilidioksidi 10 ppm* 3000 ppm* *ppm = aineen pitoisuus miljoonasosina ilmaistuna Pitopaikan puhtaana- ja kunnossapito Lemmikkieläimen pitopaikka ja sen rakenteet, varusteet ja laitteet on pidettävä puhtaina ja hyvässä kunnossa siten, että ne eivät vahingoita eläimiä eivätkä vaaranna niiden terveyttä ja hyvinvointia. Pitopaikka ja sellaiset laitteet, jotka vaikuttavat eläinten terveyteen ja hyvinvointiin, on tarkastettava vähintään kerran päivässä. Eläinten terveyttä ja hyvinvointia vaarantavat viat on korjattava välittömästi tai, jollei se ole mahdollista, eläinten terveyden ja hyvinvoinnin turvaamisesta on huolehdittava muilla keinoin. Laitteet ja välineet Jos eläimen hoitoon, käsittelyyn, kiinniottamiseen, kuljettamiseen tai lopettamiseen tarkoitettujen välineiden, laitteiden ja aineiden käyttö ilmeisesti aiheuttaa eläimelle tarpeetonta kipua tai tuskaa, ei niitä saa valmistaa, maahantuoda, myydä, luovuttaa eikä käyttää. 10

Lemmikkieläimen pitoon ja hoitoon tarkoitetut varusteet ja laitteet on pidettävä puhtaina ja hyvässä kunnossa. Eläimen ruokintaan ja juottamiseen tarkoitetut astiat ja laitteet on sijoitettava pitopaikkaan siten, että eläin voi syödä ja juoda vaikeuksitta. Lemmikkieläimen pitoon tarkoitetut laitteet ja välineet on sijoitettava siten, etteivät ne aiheuta eläimelle vahingoittumisen vaaraa. Sähköjohdot ja -laitteet sekä esineet, jotka voivat vahingoittaa eläintä, on tarvittaessa suojattava tai sijoitettava siten, että ne ovat eläimen ulottumattomissa. Ulkotarha Ulkotarhalla tarkoitetaan tässä ulkoilutarhaa tai ulkohäkkiä tai muuta sitä vastaavaa, eläimen ulkoiluun tarkoitettua aidattua tai muulla tavalla selvästi rajattua aluetta. Eläimen ulkotarhan on oltava riittävän tilava ottaen huomioon eläinlaji, -rotu, eläimen koko ja aktiivisuus sekä eläinten lukumäärä. Ympäristön on oltava riittävän rauhallinen ja meluton. Ulkotarhan maaston, kasvillisuuden ja maapohjan on oltava eläinlajille sopivia. Tarhan pohja on voitava pitää helposti kuivana. Tarvittaessa maapohjan on oltava salaojitettu tai viemäröity. Tarha ei saa olla niin liukas, että siitä aiheutuu eläimelle vahingoittumisen vaaraa. Ulkotarhan ja sinne johtavien kulkuteiden on oltava eläimelle turvallisia. Tarhan aitauksen on oltava rakenteiltaan ja materiaaleiltaan eläimelle sopiva ja sellainen, että se estää eläintä karkaamasta. Jos aita on verkkoaitaa, verkon silmäkoon on oltava sellainen, että eläin ei voi jäädä siihen kiinni. Ulkotarhan aitaamiseen ei saa käyttää piikkilankaa. 11

Lemmikkieläimen hoito Hyvinvoinnista huolehtiminen Hoidossa olevaa eläintä ei saa jättää hoidotta eikä hylätä. Lemmikkieläimen on saatava riittävästi sille sopivaa ravintoa, juotavaa ja muuta sen tarvitsemaa hoitoa. Päivittäisten hoitotoimenpiteiden äkillisiä muutoksia on vältettävä. Lemmikkieläimen terveydentila ja hyvinvointi on tarkastettava vähintään kerran päivässä. Eläimen terveyteen ja hyvinvointiin on kiinnitettävä erityistä huomiota lisääntymisaikana ja silloin, kun hoito-olosuhteissa tapahtuu merkittäviä muutoksia. Jos havaitaan jotain poikkeavaa, on ryhdyttävä välittömiin toimenpiteisiin tilanteen selvittämiseksi ja korjaamiseksi. Lemmikkieläimen lajinomaisen liikunnantarpeen tyydyttämisestä on huolehdittava riittävästi. Eläinten välisten sosiaalisen arvojärjestyksen muotoutuessa uudelleen ilmenee usein aggressiivista käyttäytymistä. Jos eläinryhmiä yhdistetään tai uusia eläimiä tuodaan ryhmään, tästä mahdollisesti aiheutuviin käyttäytymisongelmiin on kiinnitettävä erityistä huomiota. Sellaiset eläimet, jotka suhtautuvat toisiinsa vihamielisesti tai saattavat muutoin vahingoittaa toisiaan, on pidettävä toisistaan erillään, tai eläimillä on oltava pitopaikassa mahdollisuus paeta ja piiloutua muilta eläimiltä. Suositus: Lemmikkieläimen luovuttaja antaa eläimen myynnin tai muun luovutuksen yhteydessä eläimen vastaanottajalle eläinlajia ja eläimen pitoa koskevat tarpeelliset tiedot. Tällaisia tietoja ovat eläimen hoitoa, ruokintaa, käsittelyä, pitopaikkaa ja pito-olosuhteita koskevat ohjeet, tiedot eläimen lajinomaisesta käyttäytymisestä, eläimen senhetkisestä iästä, koosta täysikasvuisena ja eläimen keskimääräisestä eliniästä sekä muut eläimen hyvinvoinnin, terveyden ja pitämisen kannalta tarpeelliset tiedot. Eläimiä ei pidetä esillä näyteikkunassa. Yöeläimelle annetaan mahdollisuus nukkua ja levätä riittävästi päivisin. 12

Juotto ja ruokinta Ruokinnassa on otettava huomioon kunkin lemmikkieläimen tarpeet ja varmistettava, että jokainen yksilö saa riittävästi ravintoa. Eläimelle annettavan ruuan on oltava ravitsevaa ja tasapainotettua sekä tarvittaessa kivennäisillä ja vitamiineilla täydennettyä. Ruokinnassa on kiinnitettävä erityistä huomiota eläimen lajinomaisiin ravintovaatimuksiin ja ravinnon koostumukseen. Eläinten ruokintaan ja juottoon tarkoitetut astiat ja laitteet on pidettävä puhtaina. Virtsa ja ulosteet eivät saa pilata ruokaa eivätkä juomavettä. Kohtelu ja käsittely Lemmikkieläintä on kohdeltava rauhallisesti ja sen käsittelyssä on pyrittävä käyttämään hyväksi eläimen lajinomaista käyttäytymistä. Eläintä ei saa vahingoittaa eikä käsitellä väkivaltaisesti eikä sitä saa tarpeettomasti pelotella tai kiihdyttää. Lemmikkieläintä ei saa rasittaa liikaa, eikä sitä saa pakottaa yrittämään luonnollisten kykyjensä tai voimiensa ylittämistä. Eläintä ei saa myöskään kurittaa eikä kouluttaa kohtuuttoman ankarasti. Synnytys ja vieroitus Poikasia ei saa vieroittaa emostaan liian varhain. Vieroituksen on tapahduttava sellaisena ajankohtana, joka on sekä poikasten että emon hyvinvoinnin kannalta edullisin. Vieroitukseen valmistauduttaessa emolla on tarvittaessa oltava mahdollisuus päästä omaan erilliseen tilaan, jonne poikaset eivät pääse. Eläimille suoritettavat toimenpiteet Leikkaus tai muu siihen verrattava kipua aiheuttava toimenpide saadaan suorittaa eläimelle vain, jos se on eläimen sairauden tai muun siihen verrattavan syyn vuoksi tarpeellista. Esimerkiksi eläimen hännän tai korvien typistys, eläimen kynsien poistaminen tai eläimen mykistäminen on kielletty. Toimenpiteen saa pääsääntöisesti suorittaa vain eläinlääkäri. Jos toimenpiteestä aiheutuva kipu on kuitenkin lievää ja hetkellistä tai toimenpide ei siedä viivytystä, saa toimenpiteen kuitenkin tehdä myös muu henkilö kuin eläinlääkäri. Eläimen merkitseminen on kuitenkin sallittua lyhytaikaista ja vähäistä kipua aiheuttavalla tavalla siihen pätevän henkilön suorittamana. Pätevällä henkilöllä tarkoitetaan tässä sellaista henkilöä, jolla on riittävät tiedot ja taito toimenpiteen suorittamiseksi. 13

Toimenpiteisiin käytettävien välineiden ja laitteiden tulee olla tarkoitukseensa sopivia, puhtaita ja toimintakuntoisia. Sairas tai vahingoittunut lemmikkieläin Eläimen sairastuessa tai vahingoittuessa sille on viipymättä annettava tai hankittava asianmukaista hoitoa. Sairas tai vahingoittunut eläin on tarvittaessa sijoitettava asianmukaiseen tilaan erilleen muista eläimistä. Sairauden tai vamman laadun niin edellyttäessä eläin on lopetettava. Lemmikkieläimen lopettaminen Lemmikkieläimen lopettaminen on suoritettava mahdollisimman nopeasti ja kivuttomasti. Eläimen saa lopettaa vain lopettamisen osaava henkilö, jolla tulee olla riittävät tiedot kyseisen eläinlajin lopetusmenetelmästä ja lopetustekniikasta sekä riittävä taito toimenpiteen suorittamiseksi. Pienikokoinen seura- tai harrastuseläin saadaan lopettaa, jollei sitä lopeteta eläinlääkärin toimesta asianmukaisella nukutus- tai lopetusaineella ainoastaan ampumalla aivoihin tai käyttämällä kaasua, joka aiheuttaa välittömän tajunnan menetyksen ja kuoleman. Jos lopettamiseen käytetään hiilimonoksidia, kaasun tulee olla asianmukaisesti jäähdytetty ja suodatettu, eikä siinä saa olla ärsyttäviä aineita. Pienikokoisen lemmikkieläimen pentu tai poikanen saadaan lopettaa alle kolmen päivän ikäisenä lyömällä eläintä päähän niin voimakkaasti, että se välittömästi menettää henkensä. Eläimen lopettavan henkilön on varmistettava, että eläin on kuollut ennen kuin se hävitetään tai ryhdytään muihin toimenpiteisiin. Tajuissaan olevan eläimen lopettaminen hukuttamalla tai tukehduttamalla on kielletty. Tarvittaessa lisää neuvoja ja ohjeita eläinten lopettamisesta saa kunnaneläinlääkäriltä. Suositus: Eläinlääkäri lopettaa eläimen. Eläinjalostus Eläinjalostuksessa on huomioitava eläinsuojelulliset näkökohdat sekä eläinten terveys. Sellainen eläinjalostus tai jalostusmenetelmien käyttäminen, josta voi aiheutua eläimelle kärsimystä tai merkittävää haittaa sen terveydelle tai hyvinvoinnille, on kielletty. Myös geenitekniikan käyttö eläinten tuotannon määrälliseksi tai laadulliseksi muuttamiseksi on kielletty, jos se voi vaikuttaa haitallisesti eläinten terveyteen tai hyvinvointiin. 14

Eläinlajikohtaiset erityisvaatimukset Jyrsijät ja kaniinit Jyrsijän ja kaniinin pitoon tarkoitettujen tilojen on oltava sellaisia, että eläimellä on kuulo- ja näköyhteys pitopaikassa tai sen ympäristössä tapahtuvaan toimintaan sekä mahdollisuus sosiaaliseen kanssakäymiseen. Jyrsijän ja kaniinin pitopaikassa on oltava sopivaa kuiviketta, kuten pihkatonta haketta, heinää, olkea tai muuta vastaavaa pohjamateriaalia. Pitopaikassa saa olla verkkolattia vain, jos verkko on välittömässä kosketuksessa kiinteän pohjan kanssa. Pitopaikassa eläimillä on oltava mahdollisuus piiloutua. Jyrsijällä ja kaniinilla on oltava käytettävissään asianmukainen pesälaatikko, koppi, onkalo tai muu vastaava pesätila. Jyrsijän ja kaniinin saatavilla on oltava hampaita kuluttavaa, jyrsittävää ruokaa tai muuta jyrsimiseen sopivaa materiaalia. Kuva: Tuula Koimäki Jyrsijän ja kaniinin liikunnantarpeen tyydyttämisestä on huolehdittava riittävästi. Kaniinin, marsun, sinsillan ja degun saatavilla on jatkuvasti oltava sopivaa korsirehua. Gerbiilin pitopaikassa on oltava putkia, käytäviä tai kanavia taikka muita vastaavia rakenteita tai mahdollisuus kaivaa käytäviä maahan. 15

Gerbiilin, sinsillan ja degun pitopaikassa on tarvittaessa oltava mahdollisuus kylpeä hiekassa tai muussa vastaavassa materiaalissa. Sinsillan ja degun pitopaikassa on oltava riittävästi hyllyjä tai muita vastaavia rakenteita, joilla eläimet voivat oleskella muiden eläinten niitä häiritsemättä. Jyrsijän pitopaikassa on oltava tilaa vähintään: Eläinlaji Pinta-ala (m 2 ) Ryhmissä Korkeus (m) pinta-ala/eläin (m 2 ) Marsu 0,3 0,15 0,25 Kultahamsteri 0,12-0,2 Kääpiöhamsteri 0,09 0,045 0,2 Sinsilla 0,4 0,2 0,7 Degu 0,3 0,15 0,4 Rotta 0,18 0,06 0,3 Gerbiili 0,12 0,06 0,3 Hiiri 0,09 0,018 0,2 Kaniinin pitopaikassa on oltava tilaa vähintään: Kaniinin koko Pinta-ala (m 2 ) Ryhmissä Lyhimmän Korkeus (m) pinta-ala/eläin (m 2 ) sivun pituus (m) alle 1,8 kg 0,25 0,12 0,3 0,3 1,8-3,0 kg 0,5 0,25 0,4 0,4 3,0-5,0 kg 0,7 0,35 0,5 0,5 yli 5,0 kg 0,9 0,45 0,6 0,6 Suositus: Täysikasvuisen jyrsijän ja kaniinin pitopaikan lämpötila on 18-23 C. Jyrsijöitä, kultahamstereita lukuun ottamatta, pidetään pareittain tai ryhmässä. 16

Hillerit (fretit) Hillereiden pitoon tarkoitettujen tilojen on oltava sellaisia, että eläimellä on kuulo- ja näköyhteys pitopaikassa tai sen ympäristössä tapahtuvaan toimintaan sekä mahdollisuus sosiaaliseen kanssakäymiseen Pitopaikassa on oltava hillereille sopivia virikkeitä sekä asianmukainen pesälaatikko, -koppi, -onkalo tai muu vastaava pesätila. Jos samassa pitopaikassa pidetään useampia eläimiä, on pesälaatikoita, koppeja, onkaloita tai muita vastaavia pesätiloja oltava niin monta, että kaikki eläimet voivat käyttää niitä samanaikaisesti ilman, että niistä syntyy tarpeetonta kilpailua. Hillerin pitopaikassa on oltava hiekkalaatikko tai hiekkalaatikoita taikka muita sopivia tiloja ulostamista ja virtsaamista varten. Pitopaikassa ei saa olla verkkolattiaa. Pitopaikan pinta-alan on oltava vähintään 1 m² ja korkeuden vähintään 0,6 m. Jos samassa pitopaikassa pidetään useita hillereitä, tilaa on oltava eläintä kohden vähintään 0,35 m². Kuva: Jussi Nurmi Hillerin päivittäisen liikunnan tarpeen tyydyttämiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Suositus: Hillerin pitopaikan lämpötila on 10-21 C. Hillerillä on mahdollisuus kiipeillä ja toteuttaa luontaista kätkemistarvettaan. 17

Linnut Häkkilintujen pitoon tarkoitettujen tilojen on oltava sellaisia, että linnulla on kuulo- ja näköyhteys pitopaikassa tai sen ympäristössä tapahtuvaan toimintaan sekä mahdollisuus sosiaaliseen kanssakäymiseen. Pitopaikan on oltava riittävän tilava ottaen huomioon lintulaji, linnun aktiivisuus, koko, ikä, sukupuoli sekä pitopaikassa pidettävien lintujen lukumäärä ja sukupuolijakauma. Pitopaikassa on oltava linnulle sopivia virikkeitä. Linnulla, joka kuuluu muuhun kuin ainoastaan maassa elävään lajiin, on oltava vähintään kaksi sopivaa materiaalia olevaa ortta. Ryhmässä pidettävillä linnuilla tulee olla riittävä määrä sopivia orsia, jotta kaikki ryhmän linnut voivat halutessaan istua samanaikaisesti orsilla muiden häiritsemättä. Orret on sijoitettava häkkiin siten, että linnuilla on riittävästi tilaa lentää tai muutoin liikkua häkissä. Linnuilla on tarvittaessa oltava pitopaikassaan mahdollisuus päivittäisiin hiekka- tai vesikylpyihin. Pitopaikassa on oltava sopivaa kuiviketta sekä tarvittaessa mahdollisuus hakeutua suojaan. Linnun pitopaikassa ei saa olla verkkolattiaa. Häkkilinnun ruokinta- ja juottopaikalla on oltava riittävästi tilaa siten, että juomasta tai ruuasta ei synny tarpeetonta kilpailua. Lintujen saatavilla on tarvittaessa oltava sopivan kokoista soraa ruuansulatusta varten. Kuva: Heta Aho Häkkilintua ei saa pitää paikalleen kytkettynä. Häkkilinnun jalkarenkaaseen voidaan kuitenkin tilapäisesti kiinnittää talutushihna linnun ulkoiluttamista, siirtämistä tai muuta vastaavaa lyhytaikaista toimenpidettä varten. Linnun on tällöin oltava jatkuvassa valvonnassa. 18

Suositus: Häkkilintuja pidetään pareittain tai ryhmässä. Linnun häkki sijoitetaan riittävän korkealle ja mieluiten siten, että ylin orsi on selvästi ihmisen silmien tason yläpuolella. Häkissä on eripaksuisia orsia. Lintua ei pidetä pyöreässä häkissä. Papukaijan häkin seinä on sellainen, että lintu voi kiivetä häkin seinää pitkin. Lintu päästetään päivittäin vapaaksi huoneeseen, jossa sen turvallisuus on etukäteen varmistettu muun muassa sulkemalla ovet ja ikkunat sekä peittämällä peilit ja ikkunat. Häkkilinnun pitopaikassa on tilaa vähintään: Linnun pituus* Pinta-ala (m 2 ) Ryhmissä Lyhimmän sivun Korkeus (m) (cm) pinta-ala/lintu (m 2 ) pituus (m) alle 16 0,31 0,03 0,4 0,6 16-20 0,31 0,04 0,45 0,6 21-25 0,45 0,06 0,5 0,6 26-35 0,75 0,1 0,55 0,8 36-45 1,2 0,3 0,6 1 46-55 1,6 0,5 0,7 1,2 56-65 2 0,8 0,8 1,4 66-75 2,5 1 0,9 1,6 yli 75 3 1,5 1 1,6 * Mitattuna linnun nokasta pyrstön päähän 19

Matelijat Matelijan pitopaikan on oltava riittävän tilava ottaen huomioon eläinlaji, eläimen aktiivisuus, koko, ikä, sukupuoli sekä pitopaikassa pidettävien eläinten lukumäärä ja sukupuolijakauma. Matelijan pitoon tarkoitetun terraarion kansien, luukkujen ja muiden vastaavien rakenteiden on oltava asianmukaisesti suljettavissa. Myrkyllisiä tai muutoin vaarallisia eläimiä sisältävään terraarioon on tarvittaessa merkittävä varoitus eläimen vaarallisuudesta. Pitopaikan lattialla on oltava eläinlajille sopivaa pohjamateriaalia. Tarvittaessa materiaalia on oltava niin paljon, että eläin voi kaivautua sen alle. Pohjamateriaalin kosteuden tulee olla eläinlajille sopiva. Tarvittaessa eläimelle on pitopaikassa oltava asianmukaisesti lämmitettyjä alueita sekä lämpötilaltaan erilaisia alueita. Pitopaikassa on oltava riittävästi eläinlajille sopivia piiloutumispaikkoja. Jos samassa tilassa on useita eläimiä, niillä on oltava mahdollisuus piiloutua yhtä aikaa. Kiipeilevään matelijalajiin kuuluvan eläimen pitopaikassa on oltava sopivia rakenteita kiipeilyä varten. Puussa elävään matelijalajiin kuuluvan eläimen pitopaikassa on oltava sopivia oksia tai muita vastaavia rakenteita, joiden varassa eläin voi halutessaan levätä sille luonnollisessa asennossa sekä liikkua ja kiipeillä. Kuva: Tom Ahlström Sellaiseen matelijalajiin kuuluvan eläimen pitopaikassa, jonka elintapoihin kuuluu uiminen tai oleskelu vedessä, on oltava vesiallas. Vesialtaan koon ja veden määrän on vastattava eläinlajin tarpeita. Jos samassa pitopaikassa pidetään useita eläimiä, kaikkien on voitava oleskella 20

altaassa tai kuivalla alueella samanaikaisesti. Kuivan alueen ja vesialueen rajan on oltava muodoltaan sellainen, että siirtyminen alueelta toiselle käy helposti. Matelijan pidossa on kiinnitettävä erityistä huomiota pitopaikan ilmankosteuteen sekä ilman ja vesialtaan veden laatuun ja lämpötilaan. Vettä on puhdistettava ja vaihdettava riittävän usein. Pitopaikan valaistuksen voimakkuuden ja laadun sekä valaistusjaksojen ajoituksen ja keston tulee olla eläinlajille sopivat. Matelijan pitopaikassa on tarvittaessa oltava ultraviolettilamppu. Valon ja lämmön lähteet on tarvittaessa suojattava siten, että eläimet eivät pääse suoraan kosketukseen niiden kanssa. Matelijoita ruokittaessa huolehditaan siitä, että eläimet eivät ruokaillessaan vahingoita toisiaan. Sellaisten matelijoiden saatavilla, jotka juovat vesipisaroita esineiden tai kehonsa päältä, on oltava tippuvaa vettä tai pitopaikkaa on sumutettava vedellä päivittäin lajin tarpeiden mukaan. Jos matelija laitetaan talvilevolle, eläin on vähitellen valmisteltava talvilepoa varten kunkin eläinlajin vaatimusten mukaisesti. Tämän voi tehdä esimerkiksi vähentämällä pitopaikan lämpötilaa, valon voimakkuutta sekä eläimelle annettavaa ruokamäärää. Matelijaa ei saa pitää kytkettynä paitsi silloin, kun se on tarpeen eläimen siirron tai muun vastaavan lyhytaikaisen toimenpiteen vuoksi. Matelijan on tällöin oltava jatkuvassa valvonnassa. 21

Sammakkoeläimet Sammakkoeläimen pitopaikan on oltava riittävän tilava ottaen huomioon eläinlaji, eläimen aktiivisuus, koko, ikä, sukupuoli sekä pitopaikassa pidettävien eläinten lukumäärä ja sukupuolijakauma. Sammakkoeläimen pitoon tarkoitetun terraarion kansien, luukkujen ja muiden vastaavien rakenteiden on oltava sellaisia, että ne voidaan asianmukaisesti sulkea. Myrkyllisiä tai muutoin vaarallisia eläimiä sisältävään terraarioon on tarvittaessa merkittävä varoitus eläimen vaarallisuudesta. Pitopaikan lattialla tai pohjalla on oltava eläinlajille sopivaa materiaalia. Tarvittaessa materiaalia on oltava niin paljon, että eläin voi kaivautua sen alle. Materiaalin kosteuden on oltava eläinlajille sopiva. Tarvittaessa eläimelle on pitopaikassa oltava asianmukaisesti lämmitettyjä alueita sekä lämpötilaltaan erilaisia alueita. Pitopaikassa on oltava riittävästi eläinlajille sopivia piiloutumispaikkoja. Jos samassa tilassa on useita eläimiä, niillä on oltava mahdollisuus piiloutua yhtä aikaa. Puussa elävään sammakkoeläinlajiin kuuluvan eläimen pitopaikassa on oltava oksia, lehtikasveja tai muita kiipeilyyn sopivia rakenteita, joiden varassa eläin voi myös halutessaan levätä. Sellaiseen sammakkoeläinlajiin kuuluvan eläimen pitopaikassa, jonka elintavat niin vaativat, on oltava vesiallas. Vesialtaan koon ja veden määrän on vastattava eläinlajin tarpeita. Jos samassa pitopaikassa pidetään useita sellaisia eläimiä, joiden elintapoihin kuuluu uiminen tai oleskelu vedessä, kaikkien on voitava oleskella altaassa tai kuivalla alueella samanaikaisesti. Kuivan alueen ja vesialueen rajan on oltava muodoltaan sellainen, että siirtyminen alueelta toiselle käy helposti. Vedessä elävään (akvaattiseen) sammakkoeläinlajiin kuuluva eläin on kasvatettava ja pidettävä vedessä. Veden pohjalla on oltava eläimelle sopivia piiloutumispaikkoja. Sammakkoeläimen pidossa on kiinnitettävä erityistä huomiota pitopaikan ilmankosteuteen sekä ilman ja vesialtaan veden laatuun ja lämpötilaan. Vettä on puhdistettava ja vaihdettava riittävän usein. Pitopaikan valaistuksen voimakkuuden, valon laadun ja valaistusjaksojen ajoituksen ja keston tulee olla eläinlajille sopivat. Valon ja lämmön lähteet on tarvittaessa suojattava siten, että eläimet eivät pääse suoraan kosketukseen niiden kanssa. Jos sammakkoeläin laitetaan talvilevolle, eläin on vähitellen valmistettava talvilepoa varten vähentämällä asianmukaisesti pitopaikan lämpötilaa, valon voimakkuutta sekä eläimelle annettavaa ruokamäärää. 22

Kalat Akvaario on tarvittaessa varustettava kannella tai peitelasilla siten, että kalat eivät pääse hyppäämään sieltä pois. Akvaarion yhdellä sivulla on oltava näkösuoja, jollei akvaarion kasvillisuus tai muu sisustus anna kaloille riittävää suojaa. Akvaarion veden määrän, laadun, lämpötilan, vesipinta-alan ja veden syvyyden on oltava sopivat ottaen huomioon kalalaji, kalojen koko ja lukumäärä. Vettä on vaihdettava tai puhdistettava säännöllisesti, jotta sen laatu pysyy hyvänä. Kuollut kala on poistettava akvaariosta välittömästi. Akvaarion sisustuksen ja pohjamateriaalin on oltava kaloille sopiva. Kaloilla on tarvittaessa oltava sopivia piiloutumispaikkoja. Kuva: Tapio Gustafsson Kalaryhmiä, -parvia ja -lajeja yhdistettäessä tai tuotaessa uusia kaloja ryhmään on erityistä huomiota kiinnitettävä kalojen yhteensopivuuteen ja kalojen parvikäyttäytymiseen. Suositus: Kalaa ei pidetä pyöreässä vesimaljassa. Akvaariossa on vähintään 1 litra vettä kutakin enintään 5 cm mittaista kalaa kohden ja vähintään 4 litraa vettä kutakin enintään 10 cm mittaista kalaa kohden. Akvaariossa on vettä kuitenkin aina vähintään 40 litraa. 23

Selkärangattomat eläimet Selkärangattoman eläimen pitoon tarkoitetun terraarion kansien, luukkujen ja muiden vastaavien rakenteiden on oltava asianmukaisesti suljettavissa. Myrkyllisiä tai muutoin vaarallisia eläimiä sisältävään terraarioon on tarvittaessa merkittävä varoitus eläimen vaarallisuudesta. Pitopaikan lattialla tai pohjalla on oltava eläinlajille sopivaa materiaalia. Tarvittaessa materiaalia on oltava niin paljon, että eläin voi kaivautua sen alle. Materiaalin kosteuden on oltava eläinlajille sopiva. Pitopaikassa on tarvittaessa oltava eläimille sopivia piiloutumispaikkoja sekä kiipeileville lajeille mahdollisuus kiipeilyyn. Pitopaikan valaistuksen, lämpötilan ja ilmankosteuden tulee olla eläinlajille sopivia. Pitopaikassa on tarvittaessa oltava erilaisia lämpötila-alueita. Suositus: Samassa pitopaikassa pidetään pysyvästi vain yhtä lintuhämähäkkiä. Keskikokoisen hämähäkin ja skorpionin pitopaikan pohjapinta-ala on vähintään 900 cm². Sauva- ja rukoilijasirkan pitopaikan korkeus on sellainen, että eläin voi roikkua oksasta tai muusta vastaavasta rakenteesta siten, että se voi luoda nahkansa. Kuva: Tapio Gustafsson 24

Eläinten kuljetus Kuljetuksen yleiset edellytykset Eläimen kuljetukseen käytettävän kuljetusvälineen on oltava kuljetettavalle eläimelle turvallinen sekä muutoin sopiva. Eläintä on suojeltava kuljetuksessa vahingoittumiselta ja sairastumiselta. Eläimen hoidosta on huolehdittava sopivin järjestelyin matkan aikana ja määränpäähän saavuttaessa. Sairasta tai vahingoittunutta eläintä ei pääsääntöisesti saa kuljettaa. Myöskään tiinettä eläintä, joka todennäköisesti voi synnyttää matkan aikana ja eläintä, joka on synnyttänyt enintään 48 tuntia aikaisemmin, ei saa kuljettaa. Vastasyntynyt eläin, jonka napa ei ole kokonaan parantunut, ei ole vielä kuljetuskuntoinen. Jos lievästi sairasta, vahingoittunutta, heikkoa tai kantavaa eläintä kuitenkin joudutaan kuljettamaan, on noudatettava erityistä varovaisuutta, jotta eläimelle ei aiheuteta liiallista rasitusta. Vakavasti sairas tai vahingoittunut eläin saadaan kuljettaa eläinlääkärin hoitoon tai lopetettavaksi, jos kuljetuksesta ja käsittelystä ei aiheudu sille lisäkärsimystä. Kuljetusvälineet Kuljetusvälineellä tarkoitetaan eläimen kuljetukseen käytettävää ajoneuvon, junan tai lentokaluston kuljetustilaa sekä kuljetuksessa käytettäviä laatikoita, häkkejä tai muita kuljetuspäällyksiä. Kuljetusvälineen on oltava eläimelle turvallinen ja sellainen, että se estää eläintä karkaamasta. Kuljetusvälineestä ei saa aiheutua eläimelle kuljetuksessa vammoja tai tarpeetonta kärsimystä. Eläinten kuljettamisessa on erityistä huomiota kiinnitettävä kuljetettavan eläimen kuljetusvälineelle ja sen ilmanvaihdolle asettamiin erityisvaatimuksiin. Kaloja kuljetettaessa on veden lämpötilan ja happipitoisuuden oltava kuljetettavalle kalalajille sopivia. Myrkyllisiä, vaarallisia tai arkoja eläimiä kuljetettaessa on kuljetusvälineen ilmanvaihtoaukkojen oltava kooltaan ja muodoltaan sellaisia, että eläimet eivät pääse kosketukseen kuljetusvälinettä käsittelevien ihmisten kanssa. Eläimet, jotka voivat olla vaaraksi toisilleen, on kuljetettava toisistaan erotettuina. Sellaisessa kuljetuspäällyksessä, josta ei voida nähdä sen sisältävän eläviä eläimiä, on oltava merkintä, joka ilmaisee sisällön ja eläinten tai kuljetuspäällyksen pystyasennon. 25

Kuljetusvälineeseen on tarvittaessa merkittävä varoitus siitä, että kuljetusväline sisältää luonnonvaraisen, aran tai vaarallisen eläimen. Samoin kuljetusvälineeseen on tehtävä merkintä eläimen myrkyllisyydestä. Kuljetusvälineen korkeuden on oltava sellainen, että eläin voi seistä luonnollisessa asennossa kuitenkin niin, että eläin, jolla on taipumus nousta takajaloilleen, ei pääse nousemaan takajalkojensa varassa pystyyn ja kaatumaan. Kuljetusvälineen katto on tarvittaessa pehmustettava. Kuljetusvälineen on oltava niin tilava, että eläin tai eläimet voivat asettua tarvittaessa makuulle. Eläintä ei saa kuljettaa henkilöauton umpinaisessa tavaratilassa. Eläimen kuljettaminen on kuitenkin sallittua sellaisessa henkilöauton tavaratilassa, jossa on riittävän suuri tila eläimelle ja josta on riittävän avoin yhteys auton matkustajatiloihin. Kaniinit Suositus: Kaniinin kuljetuslaatikon, häkin tai muun vastaavan kuljetuspäällyksen pinta-ala on kuljetettavan eläimen koosta riippuen pienikokoisille kaniineille vähintään 1000 cm 2 ja suurikokoisille vähintään 2500 cm 2. Kaniinin kuljetuslaatikon, häkin tai muun vastaavan kuljetuspäällyksen korkeus on vähintään 24 cm. Hillerit (fretit) Hillereitä kuljetettaessa saa kuljetuslaatikkoon, häkkiin tai muuhun vastaavaan kuljetuspäällykseen sijoittaa vain yhden täysikasvuisen eläimen. Hillerin kuljetuslaatikon, häkin tai muun vastaavan kuljetuspäällyksen pituuden on oltava vähintään 49 cm, leveyden vähintään 17 cm ja korkeuden vähintään 15 cm (kaikki mitat ovat sisämittoja). Hilleri on juotettava yli 3 tuntia kestävän kuljetuksen ja ruokittava yli 24 tuntia kestävän kuljetuksen aikana. Linnut Lintujen kuljetuksessa käytettävien kuljetuslaatikoiden, häkkien tai muiden vastaavien kuljetuspäällysten on oltava sellaisia, että linnut eivät voi työntää päätään tai jalkojaan ulos kuljetusvälineestä siten, että ne voivat vahingoittua. Linnut on kuljetettava puolihämärässä, eikä niitä saa altistaa vedolle eikä liialle valolle. 26

Häkkilintujen kuljetustilassa on oltava lintujen kokoon nähden sopivia orsia. Kaikkien kuljetustilassa olevien lintujen on voitava istua yhtäaikaa orsilla. Isot papukaijat on kuljetettava toisistaan erotettuina. Rauhattomia lintuja kuljetettaessa tulee kuljetusvälineen katon olla sopivasti pehmustettu. Suositus: Isojen papukaijojen kuljetukseen käytettävän kuljetuslaatikon, häkin tai muun vastaavan kuljetuspäällyksen syvyys on vähintään 1/2 linnun siivenmittaa ja leveys vähintään 1/3 siivenmittaa. Muiden häkkilintujen kuljetukseen käytettävän kuljetuslaatikon, häkin tai muun vastaavan kuljetuspäällyksen syvyys on vähintään 1/2 siivenmittaa ja leveys vähintään 1/2 siivenmittaa. Matelijat ja sammakkoeläimet Käärmeitä, liskoja, kilpikonnia, sammakoita ja muita vastaavia eläimiä kuljetettaessa on otettava erityisesti huomioon eri lajien lämpötila- ja ilmankosteusvaatimukset. Käärmeiden ja liskojen kuljetukseen käytettävä kuljetusväline on tarvittaessa pehmustettava sopivalla materiaalilla. Suositus: Käärmeiden ja liskojen kuljetuksessa käytetään siihen sopivia vahvoja kangaspusseja ja lämpöeristettyjä laatikoita. Eläimiä sisältäviä pusseja ei pinota päällekkäin. Samanlajisia tai -tyyppisiä käärmeitä kuljetetaan enintään viiden käärmeen ryhmässä. Yli 20 kg painavat käärmeet kuljetetaan toisistaan erotettuina. Samanlajisia tai -tyyppisiä alle 10 cm mittaisia liskoja kuljetetaan enintään viiden liskon ryhmässä. Kilpikonnien kuljetukseen käytettävä kuljetusväline on sellainen, että eläimet eivät pääse kiipeämään toistensa päälle. Isot kilpikonnat kuljetetaan toisistaan erotettuina. Samanlajisia tai - tyyppisiä alle 10 cm mittaisia kilpikonnia kuljetetaan enintään 10 kilpikonnan ryhmässä. Samanlajisia tai -tyyppisiä 10-20 cm mittaisia kilpikonnia kuljetetaan enintään 5 kilpikonnan ryhmässä. Jos suokilpikonnien ja vesikilpikonnien kuljetus kestää yli 36 tuntia, eläimet kuljetetaan kosteassa, mutta ei kuitenkaan märässä materiaalissa. Sammakkoeläinten kuljetukseen käytetään kosteata materiaalia sisältävää lämpöeristettyä laatikkoa. Vedessä elävien lajien kuljetukseen käytetään säiliötä, jossa on 1/3 osa vettä ja loput happea tai runsashappista ilmaa. Samanlajisia alle 20 cm mittaisia sammakkoeläimiä tai alle 25 cm mittaisia salamantereita kuljetetaan enintään 10 eläimen ryhmässä. 27

Elintarvike- ja terveysosaston julkaisuja 2/2004 E Elintarvike- ja terveysosastolta aiemmin ilmestyneitä julkaisuja 1/2004 Tavoitteena terve ja hyvinvoiva lemmikkieläin osa 1: Koirat ja kissat 11/2003 Valtioneuvoston periaatepäätös elintarvikevalvonnan kehittämisestä 10/2003 Trends and Sources of zoonotic agents in animals, feedingstuffs, food and man in Finland in 2002 9/2003 Riskinarviointi tomaatin pronssilaikkuviruksesta (TSWV) ja palsamin kuoliolaikkuviruksesta (INSV) sekä suoja-alueen kustannus-ja hyötylaskelmat 8/2003 Sikarutto 8a2003 Svinpest 7/2003 Suu- ja sorkkatauti 7a/2003 Mul- och klövsjuka Elintarvike- ja terveysosaston julkaisut löytyvät Internetistä osoitteesta www.mmm.fi/el/julk/ Elintarvike- ja terveysosasto, Mariankatu 23, 00023 VALTIONEUVOSTO ISSN 1458-0233 ISBN 952-453-170-4 www.mmm.fi