Tuulikki Vilhunen c/o Inkerin kirkko PL 189 53101 LAPPEENRANTA tuulikki.vilhunen@felm.org +79215883426 Pietarissa 16.3.2011 Hyvät ystävät ja lähettäjät Sitten viime kirjeen on totisesti ollut oikein tapahtumien ja juhlien, erilaisten kokousten suma. Joulun aikaan olin Suomessa ja samalla uuden viisumin hakumatkalla. Nyt minulla on siis työviisumi tämän vuoden loppuun saakka. Olihan tuon aika tulla. Nyt tuntuu ettei jaksaisi enää reissata edestakaisin, mutta lähes 30 matkaa tulikin tehdyksi. Saman aikaisesti on eletty varmasti ennätysvaikea talvi täällä niinkuin monessa muussakin paikassa. Tänään askeltaessani asioilla kaupungilla tuntui lähes juhalliselta kun ei tarvinnut koko ajan katsoa mihin jalkansa asettaa jäisillä, muhkuraisilla, liukkailla, sohjoisilla tai lumisilla kaduilla. Kevät on siis saanut jo otteen talvesta, joskin kaikennäköiset ja kokoiset kuormurit, kuorma-autot, jäänhaakkaajat kaduilla ja katoilla ovat sitä auttaneet. Heti palattuani Pietariin alkoivat juhlatalkoot. Kirjeen liitteenä on tekemäni kooste avajaisjumalanpalveluksesta sekä piispan vastaanotosta. Syksyinen urakointini 400-vuotisjuhlan tiedotusmateriaalin kanssa tuotti tulosta ja pääsimme oikein YLE-1:n uutisiin 16.1. Huippu-urkurit Pyhän Marian urkuparvella Vielä kerran uusista uruista. Urkujuhla joulukuun alussa oli odotettu ja vaikuttava tapahtuma. Kun urkurimme Marina Väisä kajautti täysin palkein koraalin Kiitos nyt Herran, ilo ja kiitollisuus täytti monet sydämet. Piispa Aarre Kuukauppi totesikin, että oli kuin olisi taivaaseen saatu kurkistaa. Konserttitasoisten urkujen saaminen Pyhän Marian kirkkoon on tuonut paljon uutta elämää. Säännöllinen konserttitoiminta tuo jatkuvasti uusia ihmisiä. Urkuparvella järjestetään nyt myös mestarikursseja, joita maailmankuulut urkuriprofessorit konsertoidessaan Pietarissa ovat halukkaita antamaan ja samalla he tutustuvat koko Venäjän maan ainoisiin barokkiurkuihin. Mestarikurssit ovat jo nyt osoituksena siitä, mihin mittavassa urkuprojektissa uskottiin. Samalla kun ne rikastuttavat seurakunnan elämää ja pietarilaista musiikkielämää, ne tekevät Pyhän Marian kirkkoa tunnetuksi ja tuovat sille uusia ystäviä ulkomaita myöten. Ikkunoiden taakse alkoi jo syntyä jäävuori. Täydelliset urut! Tämä on ihme, että täällä on tällaiset urut, totesi professori Hans Fagius, Kööpenhaminan kuninkaallisesta musiikkiakatemiasta. (Kuvassa )
Aina oppii uutta! Inkerin kirkon alaisuuteen kuuluu myös Viron luterilainen seurakunta täällä Pietarissa. Virolaisilla on oma historiansa täällä, samoin heidän seurakunnallaan. Tuo virolaisten Jaanin kirkko, eli Johanneksen kirkko, rakennettiin vuonna 1860 ja siitä tuli paikka, jossa haaveiltiin myös itsenäisestä Virosta. Vuonna 1917 kirkon eteen kokoontui 40 000 henkeä, jotka lähtivät marssien vaatimaan autonomiaa Virolle. Se johti myöhemmin Viron valtion perustamiseen. Kirkosta tuli virolaisen elämän symboli ja Pietarista Tarton ja Riigan ohessa tuli monien virolaisten paikka kouluttautua, hankkia sivistystä ja oppia tuntemaan maailmaa. Kirkon vihkiminen oli juhlava tilaisuus, jossa oli mukana arvovaltainen joukko Virosta aina presidentti Ilvestä myöten. Jumalanpalveluksessa oli komea virolainen mieskuoro ja sinfoniaorkesteri. Viro antoi parastaan. Kun juhlajumalanpalveluksen jälkeen oli juhlatarjoilut ja presidentti Ilves kierteli ihmisten joukossa, osuinpa minäkin kättelemään häntä. Juhlakulkueessa presidentti Toomas Hendrik Ilves takimmaisena. Viron mieskuoro ja sinfoniaorkesteri toivat juhlallisuutta vihkimystilaisuuteen.
Nizni Novgorodin ihmeet Keskisellä Venäjällä on vanha, kiehtova venäläinen kaupunki Nizni Novgorod, jossa on 1,3 milj. asukasta. Sielläkin on Inkerin kirkolla pieni seurakunta, jonka syntymiseen Neuvostoliiton kaatumisen jälkeen ovat vaikuttaneet Niznissä asuvat suomalaistaustaiset ja saksalaistaustaiset luterilaiset ihmiset. Ainakaan nyt tapaamani suomalaissyntyiset eivät ole sinne siirrettyjä, vaan kuka mistäkin syystä sinne kulkeutunut. Seurakunnan puheenjohtaja Valdimir Hukka ei osannut suomea, mutta tiesi hyvin juuristaan Suomessa ja muistutti kovasti erästä serkkuani, jonka äiti on os. Hukka. Siis, aika ihmeellistä! Pidin Niznissä Naisten päivään sopivan esityksen, raamattutunnin aiheesta Pellava ja Raamattu sekä tein haastattelua seurakunnan kirkkoherrasta Jaroslav Boitsenkosta. Hän puolestaan on kulkeutunut neuvostoaikana Nizniin Ukrainasta opiskelemaan musiikkia, avioitunut, löytänyt tiensä tuohon pieneen seurakuntaan ensin kanttoriksi ja opiskellut sen jälkeen papiksi. Niznin kaupunki on antanut seurakunnalle tontin erittäin hyvältä paikalta keskisessä kaupungissa. Sinne on amerikkalaisten luterilaisten avulla rakennettu pieni väliaikainen kirkko papinasuntoineen ja seurakunta odottaa ja toivoo että saisi isommat tilat. Oli oikein virkistävää käydä tällä matkala ja tykästyin kovasti tuohon joukkoon ja paikkaan. Piskuinen lauma keskellä suurta kaupunkia veisasi kovaa virsiä. Larissa ja Jaroslav Boitsenko poikineen kirkkonsa ja kotinsa rappusilla. Niznin pankkikin on kuin satulinna. Kevät on vierailujen aikaa Nyt kun tämä kova talvi on kääntymässä kevääseen, alkaa vierailusesonki. Olenkin saamassa tänne kaikkien nimikkoseurakuntieni vieraita sekä kummiryhmiä monien muiden vieraiden lisäksi. Tervetuloa vaan tänne! Nizni Novgorodissa 3 vuotta työtä tehnyt Kansanlähetyksen lähetti Miina Viitanen toimi tulkkinani. Sähköposti: tuulikki.vilhunen@felm.org Ystävärengas: Ota yhteys 09-12971 Ystävärengasasiat Kummiprojekti: tuula.koistinen@felm.org, tai 09-12971/kummilapsityö, kun haluat tukea Pietarin lastenkotilapsien kasvua. www.mission.fi/kummilapsitoiminta Kiitos- ja rukousaineita: - kiitämme Pyhän Marian srk:n vilkkaasta toiminnasta - kiitämme työviisumista täksi vuodeksi - kiitämme mahdollisuudesta viettää kirkon 400-vuotisjuhlaa ja sen tuomista mahdollisuuksista kutsua ihmisiä Jumalan tuntemiseen - kiitämme kaikista jotka haluavat tukea tätä kirkkoa ja sen työtä - rukoilemme kaikkien tulevien tapahtumien puolesta - rukoilemme Pyhän Marian seurakunnan suomenkielisen toiminnan puolesta - rukoilemme Inkerin kirkon lukemattomien haasteiden puolesta, työntekijöille kasvua ja vahvistumista sekä uusia hyviä työntekijöitä - rukoilemme lastenkotityön puolesta, että se voisi jatkua suotuisissa merkeissä. Tuulikki
Inkerin kirkon 400-juhlavuosi alkoi monin onnittelutervehdyksin! Teksti ja kuvat Tuulikki Vilhunen Inkerin kirkon 400-juhlavuosi alkoi 16.1.2011 arvokkaasti. Kutsuvieraina oli pietarilaisia ja venäläisiä eri kirkkojen ja hallinnon edustajia. Arvovaltaisen tervehdyksen juhlajumalanpalveluksen jälkeen toivat Moskovat duuman puhemiehen edustaja Aleksander Shupkov, varakuvernööri, Pietarin kuvernöörinhallinnon ulkosuhdekomitean puheenjohtaja Alexander Prokhorenko ja Leningradin alueen kuvernöörin edustaja Vjastseslav Sanin. He kaikki toivat tervehdyspuheessaan esille sen, miten kaikki kristilliset yhteisöt samoin kuin muutkin uskonnolliset yhteisöt ja koko Venäjän kansa ovat kokeneet vaikeita aikoja neuvostovallan aikana. Duuman edustaja Shupkov kertoi myös, että nyt vuoden vaihteessa on tehty päätös siitä, että lakia, jonka mukaan kirkkojen omaisuus palautetaan, aletaan nyt toteuttaa. Suomen ystävänä tunnetun A. Prokorenkon onnittelut olivat sydämelliset. Myös Pyhän Marian seurakunnan pyhäkoululaiset onnittelivat. Duuman edustaja Shupkov viihtyi piispan seurassa. Leningradin alueen kuvernöörin edustaja Sanin antoi muistoksi laatan alueestaan, joka on osa entistä Inkerinmaata. Pastori Mihail Savikin lauloi psalmin komeasti urkuparvelta. Juhlavuoden avauspäivänä konsertoivat lisäksi mezzosopraano Elena Eremeeva ja dipl.urkuri Marina Väisä. Upea konsertti kokosi kirkon toiseen kertaan täyteen ihmisiä saman päivänä aikana. Vastaanotolla Keltossa Inkerinkirkon ystävät ja tukijat saivat mahdollisuuden tutustua toisiinsa.
400-juhlavuosi jatkui piispa Aarre Kuukaupin vastaanotolla 22.1.2011 Konsuli Kristiina Häikiö Pietarin pääkonsulaatista tiivisti hauskasti piispa Aarre Kuukaupin 15-vuotisen piispauran ja 400-juhlavuoden vastaanoton tervehdyspuheet toteamalla, että me kaikki ikäänkuin kilpailemme ystävyydestä Inkerin kirkon kanssa. Niin lukuisa oli Konsuli Kristiina Häikiö toi pääkonsulaatin onnittelut. Tulkkina pastori Aleksei Uimonen. Seuroissa Kelton kirkossa puhuivat kansliapäällikkö Jukka Keskitalo ja lääkintäkenraalimajuri Timo Sahi. Suomen kirkon sekä virallisen tahon että herätysliikkeiden ja lähetysjärjestöjen edustus ja onnittelijoiden määrä lauantaina Kelton kirkossa. Piispa Aarre Kuukauppi saikin joka taholta kiitosta yhteistyötaidoistaan eri tahojen kanssa ja kokosi harvinaisella tavalla yhteen kirkon eri vaikuttajat samaan tilaisuuteen. Inkerin kirkon eri työtekijäryhmät, Kelton ja Pyhän Marian seurakunnista eri rovastikunnista ja Teologisesta intistuutstia, halusivat onnitella piispaa. Nuorten ryhmä Veronika Shutovan johdolla kiitti piispaa siitä, että hän on nuorille hengellinen isä, jossa yhdistyy sekä vahva opetus että pehmeä sydän. Monet kansalliset työntekijät eri puolilta Venäjää kiittivät piispaa hänen esimerkistään elää kristittynä että kristillisen perheen mallista. Pastori Ivan Laptev totesi ettei aina tarvitse lukea kirjoja vaan voi katsoa miten tämä ihminen elää ja palvelee. Messiaanisten juutalaisten edustaja kiitteli myös piispaa hänen antamastaan tuesta. Kaukaisin vieras oli Missouri Synodin Euraasian työn johtaja Brent Smith. Hän maalasi puheessaan eteemme paratiisimaisen kuvan nyt vietetystä päivästä, jonka hän toivoi muistettavan sellaisena päivänä, jolloin synti ei vielä ollut tullut maailmaan. Onnittelijoina oli myös ensimmäisenä Siperiaan lähetetty rovasti Yrjö Niemi, joka etsi inkeriläisiä eri puolilta Siperiaa, Istanbulin luterilaisen kirkon pastori Ville Typpö toiveenaan saada rakentaa kirkkoa vanhoilla kristillisen kirkon raun- ioilla Inkerin kirkon tapaan, sekä ystävyysseurakuntien ja talkoolaisten edustajia. Inkerin kirkko ei jätä kylmäksi ketään. Kirkolliskokouksen edustajana lääkintä-kenraalimauri Timo Sahi vakuutti, että suomalaisten seurakuntien tuki ja ajatus on edelleen Inkerin kirkon kanssa. Ja yhtenä merkkinä siitä kirkkohallitus on päättänyt, että vuoden 2011 aikana kannetaan kolehti Inkerin kirkolle kaikissa Suomen seurakunnissa. Timo Sahi Lahjapöydälle kertyi huomattava määrä kirjoja.