PÄÄTÖS Nro 35/2012/1 Dnro ISAVI/89/04.08/2011 18.5.2012 ASIA

Itä-Suomi PÄÄTÖS Nro 35/2012/1 Dnro ISAVI/89/04.08/2011 18.5.2012 ASIA HAKIJA Entisen Penttilän sahan dioksiinien ja furaanien ongelmajätetasoisesti pilaaman maan stabilointi- ja loppusijoituskäsittely Riikinnevan ongelmajätteen kaatopaikalle. EYasetuksen 850/2004/EY 7 artiklan 4 kohdan mukainen pysyvän orgaanisen jätteen loppukäsittelyn poikkeusmenettely, Leppävirta. Joensuun kaupunki HAKEMUS Hakemuksen perustelut Joensuun kaupunki on aluehallintovirastolle 13.10.2011 saapuneessa, 8.12.20121 ja 28.2.2012 täydentämässään hakemuksessa pyytänyt, että aluehallintovirasto hyväksyy dioksiineilla ja furaaneilla pilaantuneen maaerän käsittelyn ja loppusijoituksen Keski-Savon Jätehuolto Oy:n omistamalle Riikinnevan kaatopaikalle Leppävirralle. Hakemuksessa tarkoitetussa maaerässä on kysymys entisen Penttisen sahan alueelta peräisin olevista maista, joiden PCDD/PCDF-yhdisteiden pitoisuus on yli 15 µg/kg. Keskimääräinen pitoisuus on suuruusluokkaa 40 µg/kg. Maaerä on määrältään 2 500 3 000 tonnia. Maaerä sijoitetaan Keski-Savon Jätehuolto Oy:n omistamalle Riikinnevan jätelaitokselle stabiloituna ja osittain kiinteytettynä. Stabilointi tapahtuu sekoittamalla maaerään 5 % sementtiä. Pölyäminen estetään tarvittaessa kostuttamalla. Stabiloinnin jälkeen maaerä loppusijoitetaan välittömästi ongelmajätteen loppusijoitusalueelle. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) 850/2004/EY edellyttää, että pysyvät orgaaniset yhdisteet (POP-yhdisteet) on hävitettävä tai muunnettava palautumattomasti. Poikkeustapauksissa voidaan tietyin edellytyksin sallia, että kysymyksessä oleva jäte loppusijoitetaan ongelmajätteiden kaatopaikalle kiinteytettynä tai osittain stabiloituna, jos PCDD/PCDF-yhdisteiden pitoisuus on 15 5 000 µg/kg. Jos käsittelymenetelmänä olisi polttaminen korkeassa lämpötilassa, saadaan dioksiini- ja furaaniyhdisteet tuhottua kokonaisuudessaan, mikäli poltto onnistuu täydellisesti. Poltettaessa hiekkaista ja osittain soraista Penttilän saha-alueen kaltaista maata, on maassa palavaa orgaanista hiiltä ainoastaan 1,6 %. Tämä tarkoittaa, että karkeahkon mineraalimaaerän polttoon tarvitaan paljon lisäpolttoaineita, jotta poltettavan ITÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh. 020 636 1030 Mikkelin päätoimipaikka fax 015 760 0150 Maaherrankatu 16 www.avi.fi/ita Mikkeli kirjaamo.ita@avi.fi Postiosoite: PL 50, 50101 Mikkeli Joensuun toimipaikka Torikatu 36 Joensuu Kuopion toimipaikka Hallituskatu 12 14 Kuopio

2 (8) raskaan maa-aineksen lämpötila saadaan nousemaan riittävän korkealle tasolle dioksiini- ja furaaniyhdisteiden täydelliseksi palamiseksi. Tämän lähes 3 000 tonnin maaerän polttokäsittely vaatii siis valtavan määrän lisäenergiaa palaakseen ja aiheuttaa suuren hiilidioksidikuormituksen. Todellinen poltettava dioksiinien ja furaanien kokonaismäärä on yhteensä vain noin 0,1 g. Polton kustannus on noin 7 kertaa kalliimpi kuin vaihtoehtoisen käsittelyn kiinteytyksen/stabiloinnin sekä loppusijoituksen ongelmajätteen kaatopaikalle kokonaisuudessaan. Dioksiinit ja furaanit ovat yhdisteinä niin huonosti veteen liukenevia ja takertuvat herkästi maa-ainekseen, että ne eivät liiku pilaantuneista maista eivätkä joudu pohjavesiin. Kiinteytys/stabilointikäsittelyllä dioksiineja ja furaaneja ei tuhota, vaan niiden kulkeutuvuuden esto varmistetaan. Lopullinen varmistus tehdään sijoittamalla kiinteytetyt massat ongelmajätteen kaatopaikalle. Stabiloitujen/kiinteytettyjen dioksiini- ja furaanimaiden loppusijoitusalue merkitään erikseen, jottei kyseisessä kohdassa kaatopaikkaa tehdä enää jatkossakaan mitään toimenpiteitä. Alue peitetään muulla pilaantuneella maalla kesän 2012 aikana. Ongelmajätteen kaatopaikka täyttyy todennäköisesti vuoden 2013 aikana, jonka jälkeen kaatopaikka suljetaan ja jätteet ovat mahdollisimman suojatussa tilassa. Kaikkein myrkyllisimmän dioksiiniyhdisteen 2,3,7,8-TCDD:n puoliintumisaika maaperässä on noin 10 12 vuotta, joten Joensuun Penttilän alueen dioksiini- ja furaanimaiden nykyinen pitoisuus 40 µg/kg laskee alle ongelmajätetason 15 µg/kg vajaan 20 vuoden kuluessa. Suotovesien käsitteleminen erikseen ei ole tarpeen. Dioksiini- ja furaaniyhdisteet sitoutuvat maa-ainekseen hyvin ja niiden liukoisuus on vähäistä, joten kulkeutumisriski on minimaalinen. Kaatopaikka on vanha, joten sen monimetrinen maa- ja jätekerros pidättää tehokkaasti dioksiini- ja furaaniyhdisteitä, jos niitä sattuisi pieniä määriä liukenemaan. Kaatopaikan vesienkäsittely on järjestetty niin, että se poistaa kaatopaikan suotovesistä raskasmetalleja pitoisuustasoissa mg/l tai µg/l. Vesien käsittelyssä käytettävät reaktiiviset massat tuskin pystyisivät poistamaan ng/l tai sitä pienempiä haitta-ainepitoisuuksia. Sementin sekoittaminen tapahtuu siten, että stabiloitavasta maaerästä tehdään matala auma, jonka päälle annostellaan tasaisesti yleissementtiä. Auma sekoitetaan sekoittavilla ja murskaavilla metallipaloilla varustetulla Allu-kauhalla. Sekoituksen onnistuminen voidaan havaita visuaalisesti, koska vaalea sementti erottuu tummemmasta maa-aineksesta, ellei se ole kunnolla sekoittunutta. Sekoituksen jälkeen stabiloitu maa ajetaan loppusijoitukseen ja pinta tasataan kauhakoneella. Näin sementtistabiloitu maa kovettuu hitaasti sijoituspaikalleen. Molempia mahdollisia dioksiinien ja furaanien pilaamien maiden käsittelymenetelmiä voidaan pitää luotettavina ja turvallisina menetelminä sekä ihmisten terveyden että ympäristön kannalta. Stabilointi/kiinteytys yhdistettynä loppusijoitukseen ongelmajätteen kaatopaikalle on kuitenkin noin 7 kertaa halvempi käsittelytapa kuin poltto ongelmajätteenä. Lisäksi kyseinen käsittely kuluttaa energiaa ja aiheuttaa hiilidioksidipäästöjä vain murto-osan verrattuna jätteen polttoon. EY-asetuksen 850/2004/EY mahdollistama poikkeusmenettely on laadittu juuri tämäntyyppisiä tapauksia silmällä

3 (8) pitäen, jolloin käsittelymenetelmän valinnassa voidaan huomioida ympäristön kannalta kokonaisedullisin vaihtoehto. HAKEMUKSEN TIEDOKSIANTO JA LAUSUNTO Aluehallintovirasto on varannut Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, Leppävirran kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Keski-Savon Jätehuolto Oy:lle tilaisuuden lausunnon antamiseen hakemuksen johdosta. Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on lausunut, että dioksiineilla ja furaaneilla pilaantunut entiseltä Penttilän sahalta peräisin oleva maa-ainesjäte-erä voidaan sijoittaa stabiloituna Riikinnevan ongelmajätteen kaatopaikalle. Kyseessä on saastuneelta alueelta kaivettu maa-ainesjäte, joka sisältää EYasetuksen 850/2004/EY liitteessä IV mainittuja dioksiineja ja furaaneja ja johon asetuksen liitteen V mukaisesti voidaan soveltaa asetuksessa mainittua poikkeusmenettelyä eli sijoitusta kiinteytettynä tai stabiloituna vaarallisen jätteen kaatopaikalle. Jäte sisältää dioksiineja ja furaaneja keskipitoisuudeltaan 40 μg/kg, kun em. asetuksen mukaisesti poikkeusmenettely on sallittu dioksiinien ja furaanien pitoisuuden ollessa 15 μg/kg 5000 μg/kg. Jätteen käsittely stabiloimalla on teknis-taloudellisesti sekä ympäristön kannalta järkevää. ELY-keskus on esittänyt, että lupaviranomaisen tulee ilmoittaa valvontaviranomaisena toimivalle ELY-keskukselle, kun poikkeusmenettelyä koskevasta hyväksynnästä on toimitettu tieto muille EU:n jäsenvaltioille ja Euroopan komissiolle. Lisäksi luvan saajan tulee työn päätyttyä toimittaa ELY-keskukselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle loppuraportti, jossa on esitetty lopullinen kaatopaikalle sijoitettu jätteen määrä ja laatu, sidosaineen määrä ja laatu sekä asemapiirros jätteen sijoittamispaikasta kaatopaikalla. MZYMES OY:N KIRJELMÄ Mzymes Oy on toimittanut aluehallintovirastolle selvitystä vaihtoehtoisesta jätteenkäsittelymenetelmästä. Yhtiön FungiTube -menetelmällä on suoritettu kenttäkoe entisen Penttilän sahan maiden käsittelyssä. Kysymyksessä olevassa menetelmässä aumaan tai maaperään asennetaan rihmastoputkea, jossa luonnosta peräisin olevat vaarattomat sienet hajottavat orgaanisia haitta-aineita ja alentavat TOC-pitoisuutta. Yhtiö on lausunut, että menetelmä toimii kustannustehokkaasti monien orgaanisten haitta-aineiden hajottamisessa ja TOC-pitoisuuden alentamisessa. Menetelmää kehitetään myös PCDD/F-yhdisteiden hajottamiseksi. Menetelmän käyttäminen tukisi BAT- ja BEP-periaatteiden sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen 2004/850/EY mukaista maaperän ja sedimentin puhdistusta. Yhtiön edustaja on ilmoittanut, että yhtiö on asetettu konkurssiin 7.3.2012 ja että käynnissä on selvitys toiminnan jatkamisen mahdollisuuksista.

4 (8) JOENSUUN KAUPUNGIN VASTINE MERKINTÄ Joensuun kaupunki on vastineessaan ilmoittanut, että sillä ei ole huomautettavaa ELY-keskuksen lausunnosta. MZYMES Oy:n kirjelmän johdosta kaupunki on ilmoittanut, että se pitää hyvänä, että jätteiden ja haitta-aineiden käsittelyä tutkitaan ja uusia menetelmiä ja tekniikoita kehitetään. Kaupunki on tästä syystä toimittanut pienen maaerän yhtiön käyttöön. Kaupunki ei kuitenkaan ole valinnut yhtiötä käsittelemään Penttilän saha-alueen ongelmajätetasoisesti pilaantuneiden maiden käsittelyyn. Yhtiön tarjoama tekniikka ei ole ollut vielä valmista tekniikkaa, kun kaupunki on kilpailuttanut Penttilän saha-alueen maiden vastaanoton ja käsittelyn. Menetelmän toimivuutta ei ole osoitettu riittävän luotettavasti eikä yhtiö ole voinut esittää määräaikaa kunnostuskäsittelyn päättymiselle eikä siten käsittely lopullisia kustannuksia. Yhtiö ei jättänyt tarjousta kaupungin kilpailuttaessa Penttilän saha-alueen pilaantuneiden maiden vastaanottajat ja käsittelijät hankintamenettelylain mukaisesti vuonna 2010. Pohjois-Savon ympäristökeskus on 15.3.2006 antamallaan päätöksellä, jota Vaasan hallinto-oikeus on vakuuden osalta muuttanut 20.8.2007 antamallaan päätöksellä nro 07/0252/1, myöntänyt Varkauden kaupungille ympäristöluvan Leppävirran kunnassa sijaitsevan Riikinnevan jätelaitokselle. Ongelmajätteen kaatopaikka on yksi ympäristöluvan mukaisista jätelaitoksen toiminnoista. Alueella muodostuvat, käsittelyä vaativat vedet kerätään yhteen, esikäsitellään ja johdetaan käsiteltäväksi Varkauden kaupungin jätevedenpuhdistamolle yhdessä ongelmajätteen kaatopaikka-alueen muiden jätevesien kanssa. ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU MÄÄRÄYKSET Aluehallintovirasto myöntää Joensuun kaupungille luvan dioksiineilla ja furaaneilla pilaantuneen, noin 3 000 tonnin määräisen maaerän sijoittamiseen Leppävirralla sijaitsevalle Riikinnevan kaatopaikalle. Aluehallintovirasto tulee ilmoittamaan päätöksen antamisesta Suomen ympäristökeskukselle ilmoituksen tekemistä varten muille Euroopan unionin jäsenvaltioille ja komissiolle. 1. Jätteet on käsiteltävä hakemuksessa ja sen täydennyksissä esitetyllä tavalla kiinteyttämällä ja stabiloimalla. Loppusijoituspaikka kaatopaikalla on merkittävä. 2. Kuljetus- ja siirtokaluston puhtaudesta on huolehdittava asianmukaisesti. Kuormien purkamisen jälkeen on huolehdittava kuljetuskaluston puhdistuksesta siten, että ajoneuvon pyörien taikka lava- tai muiden rakenteiden mukana ei leviä pölyä tai muita epäpuhtauksia ympäristöön.

PERUSTELUT Sovellettavat säännökset 5 (8) 3. Toimintaa varten on nimettävä yhteyshenkilö, joka valvoo ja vastaa työn toteutuksesta ja laadusta tämän päätöksen mukaisesti. Henkilön on huolehdittava työmaapöytäkirjan pitämisestä ja toiminnan dokumentoinnista sekä ympäristövaikutusten tarkkailusta. Hänen on oltava yhteydessä valvontaviranomaisiin, mikäli töiden kuluessa ilmenee jotain poikkeavaa. Henkilön nimi ja yhteystiedot on ilmoitettava Pohjois- Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Leppävirran kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ennen töiden aloittamista. 4. Kuljetusten ja stabilointitöiden aloittamis- ja lopettamisajankohta sekä eri työvaiheiden aikataulu tulee ilmoittaa Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Leppävirran kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 5. Työn päätyttyä on toimitettava Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Leppävirran kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle loppuraportti, jossa on esitetty kaatopaikalle tämän päätöksen perusteella sijoitetun jätteen lopullinen määrä ja laatu sekä sidosaineen määrä ja laatu. Samalla on toimitettava asemapiirros jätteen sijoittamispaikasta kaatopaikalla ja selvitys stabiloinnissa käytetyistä työmenetelmistä. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) 850/2004/EY 7 artiklan 2 kohdassa on edellytetty, että pysyvät orgaaniset yhdisteet (POP-yhdisteet) on hävitettävä tai muunnettava palautumattomasti. Saman artiklan 4 kohdan a alakohdan mukaan jäte, joka sisältää jotakin liitteessä IV mainittua ainetta tai on sen saastuttama, voidaan muulla tavoin loppukäsitellä tai hyödyntää, jos aineiden pitoisuus jätteessä on alhaisempi kuin liitteessä IV annetut pitoisuusrajat. Liitteessä IV on pitoisuusrajaksi määritelty 15 µg/kg. Saman artiklan 4 b alakohdan mukaan voidaan poikkeustapauksessa sallia, että kysymyksessä oleva jäte voidaan käsitellä asetuksen liitteessä V olevassa 2 osassa esitetyn menetelmän mukaisesti, jos se sisältää liitteessä IV mainittuja aineita liitteessä V määritettävien pitoisuusrajojen rajoissa. PCDD/PCDF-yhdisteiden pitoisuusrajaksi on liitteessä V määritelty 5 mg/kg. Liitteen V osassa 2 on käsittelymenetelmänä mainittu muun ohella pysyvä varastointi vaarallisille jätteille tarkoitetuille kaatopaikoille sijoitettuna (edellyttäen, että jäte on teknisten mahdollisuuksien mukaan stabiloitu tai kiinteytetty, mikä on päätöksessä 2000/532/EY vahvistettuun alaluokkaan 19 03 kuulumisen edellytyksenä). Jätteen käsittely 4 b alakohdan mukaisesti edellyttää, että - liitteessä IV lueteltuja aineita ei ole mahdollista poistaa jätteestä ja että pysyvien orgaanisten yhdisteiden tuhoaminen tai palautumaton muuntaminen toteutettuna parhaita ympäristökäytäntöjä ja parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa käyttäen ei ole ympäristön kannalta paras vaihtoehto; - menetelmä on yhteisön asiaankuuluvan lainsäädännön ja komission saman artiklan 6 kohdan nojalla hyväksymissä lisätoimissa vahvistettujen ehtojen mukainen; ja

6 (8) - jäsenvaltio on toimittanut muille jäsenvaltioille ja komissiolle tiedon antamastaan luvasta ja sen myöntämisen perusteista. Artiklan 7 alakohdassa 4 b mainittujen perusteiden olemassaolo PCDD/PCDF-yhdisteiden poistaminen polttamalla kysymyksessä olevista pilaantuneista maista on periaatteessa mahdollista. Näiden yhdisteiden täydellistä palamista edellyttävän riittävän korkean lämpötilan saavuttaminen edellyttäisi kuitenkin huomattavaa määrää lisäpolttoainetta. Asianmukaisessa laitoksessa suoritettunakin palamisesta aiheutuisi suuri määrä hiilidioksidipäästöjä ilmaan. Kiinteytys- ja stabilointikäsittelyllä dioksiineja ja furaaneja ei tuhota. Niiden kulkeutuminen maaperään tai pohjavesiin voidaan kuitenkin estää kiinteyttämällä ja stabiloimalla jäte sekä sijoittamalla se ongelmajätteen kaatopaikalle sillä tavoin kuin hakemuksessa on esitetty. Merkitsemällä loppusijoitusalue voidaan estää se, että kaatopaikalla tehtäisiin myöhemmin muita toimenpiteitä. Kiinteytys, stabilointi ja loppusijoitus ongelmajätteen kaatopaikalle on ympäristön kannalta parempi vaihtoehto kuin polttaminen ottaen huomioon polttamisesta suuren polttoaineen- ja energiankulutuksen ja ilmapäästöjen johdosta ympäristölle aiheutuvat haitat. Myös otettava huomioon, että polttamisen jälkeenkin jäisi jäljelle jätettä, joka olisi sijoitettava ongelmajätteen kaatopaikalle. Polttaminen edellyttäisi todennäköisesti seosaineen käyttämistä, mikä lisäisi jätteen määrää. Kysymyksessä oleva jäte sijoitetaan Riikinnevan kaatopaikalle, jolle on myönnetty ympäristölupa. Kaatopaikan luvan mukaisiin toimintoihin sisältyy ongelmajätteen kaatopaikka. Riikinnevan kaatopaikan ongelmajätteen käsittelyalue on ympäristön kannalta asianmukainen käsittely- ja loppusijoituspaikka nyt kysymyksessä olevalle jätteelle. Kaatopaikan rakenteet ja kysymyksessä olevan jätteen kiinteytys ja stabilointi estävät PCDD/PCDF-yhdisteiden pääsyn ympäristöön. Lisäksi päätöksessä on annettu tarpeelliset määräykset pilaantuneiden maamassojen kuljetuksesta, käsittelystä ja sijoituksesta sekä raportoinnista. Teknis-taloudelliset kustannukset ovat yksi tekijä, joka on otettava huomioon arvioitaessa sitä, mitä on pidettävä parhaiden ympäristökäytäntöjen ja parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukaisena. Harkittaessa poikkeuksen myöntämisen edellytyksiä on myös otettu huomioon, että jätteen käsittelemisestä polttamalla aiheutuisi huomattavasti suuremmat kustannukset kuin sen stabiloimisesta, kiinteyttämisestä ja loppusijoittamisesta. MZYMES OY:n esittämään FungiTube -menetelmään, jossa sienet hajottavat orgaanisia haitta-aineita ja alentavat TOC-pitoisuutta, sisältyy epävarmuustekijöitä. Joka tapauksessa tätäkin menetelmää käytettäessä jäisi jäljelle sellaista jätettä, joka olisi sijoitettava kaatopaikalle. FungiTube-menetelmää ei voida pitää hakemuksessa esitettyyn menetelmään verrattuna ympäristön kannalta parempana käsittelymenetelmänä haitallisten aineiden poistamiseksi.

7 (8) Johtopäätös Edellä mainituilla perusteilla kysymyksessä olevan jätteen sijoittaminen stabiloituna ja kiinteytettynä Riikinnevan kaatopaikalle on ympäristön kannalta huomattavasti parempi vaihtoehto kuin sen polttaminen. Päätöstä tehtäessä ei ole tiedossa muutakaan ympäristön kannalta parempaa menetelmää nyt kysymyksessä olevien jätteiden käsittelemiseksi. Menetelmä täyttää Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) 850/2004/EY 7 artiklan 2 kohdan b alakohdan mukaiset edellytykset. Luvan myöntämisen edellytykset poiketa saman artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaisesta menettelystä ovat näillä perusteilla olemassa. PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN JA TOIMINNAN ALOITTAMINEN Tästä päätöksestä toimitetaan tieto muille Euroopan unionin jäsenvaltioille ja komissiolle. Aluehallintovirasto toimittaa tämän päätöksen ja lomakkeen, josta on määrätty komission päätöksellä 20.11.2008, Suomen ympäristökeskukselle jäsenvaltioille ja komissiolle toimittamista varten. Aluehallintovirasto pyytää samalla, että Suomen ympäristökeskus ilmoittaisi luvan saajalle ja Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, että ilmoitus muille jäsenvaltioille ja komissiolle on suoritettu. Tämän päätöksen mukaisen toiminnan saa aloittaa vasta, kun päätös on tullut lainvoimaiseksi ja kun Suomen ympäristökeskus on toimittanut edellä mainitun tiedon komissiolle ja jäsenvaltioille. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET KÄSITTELYMAKSU EY-asetuksen 850/2004/EY 7 artiklan 4 kohdan b alakohta sekä asetuksen liitteet IV ja V Valtioneuvoston päätös kaatopaikoista 8 a ja sen liitteen 2 kohta 3.6 Ympäristönsuojelulain 108 g Asian käsittelystä ei ole säädetty perittäväksi maksua. PÄÄTÖKSEN JAKELU Päätös Joensuun kaupunki, Muuntamontie 5, 80100 Joensuu saantitodistuksella Jäljennös päätöksestä Leppävirran kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) saantitodistuksella saantitodistuksella

8 (8) MUUTOKSENHAKU Päätökseen haetaan muutosta Kuopion hallinto-oikeudelta valittamalla. LIITTEET Valitusosoitus Ahti Itkonen Sinikka Pärnänen Asian on ratkaissut ympäristöneuvos Ahti Itkonen ja esitellyt ympäristölakimies Sinikka Pärnänen.

VALITUSOSOITUS Määräaika ja valitusmenettely Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista, jolloin valituksen on viimeistään oltava perillä Kuopion hallinto-oikeudessa. Tiedoksiantopäivää ei oteta lukuun valitusaikaa laskettaessa. Mikäli valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seuraavana arkipäivänä Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Kuopion hallinto-oikeuden kirjaamoon. Käyntiosoite: Puijonkatu 29, 2. krs, Kuopio Postiosoite: PL 1744, 70101 Kuopio Puhelin: 029 56 42500 (vaihde) Telekopio: 029 56 42501 Sähköposti: kuopio.hao(at)oikeus.fi Virka-aika: klo 8.00-16.15 Valituksen lähettäminen postitse, telekopiona tai sähköpostina tapahtuu lähettäjän vastuulla. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostina) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmän sisältö Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Kuopion hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan. Valituskirjelmässä on ilmoitettava valittajan nimi, kotikunta ja yrityksen tai yhteisön Y-tunnus. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmässä on lisäksi ilmoitettava postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa. Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä. Valituskirjelmään on liitettävä - ne asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - valtakirja, jos valittaja käyttää asiamiestä, tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta. Valituskirjelmä liitteineen, lukuun ottamatta valtakirjaa, on toimitettava kaksin kappalein. Oikeudenkäyntimaksu Muutoksenhakuasian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa peritään muutoksenhakijalta oikeudenkäyntimaksua 90 euroa. Maksusta ja maksuvelvollisuudesta vapautuksesta eräissä tapauksissa on säädetty tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa.