1 LUPAPÄÄTÖS Nro 21/2014/1 Dnro PSAVI/52/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 13.3.2014 ASIA Koneellinen kullankaivu kullanhuuhdontalupa-alueella SGF Goldcamp #2 Vuijeminhaaran varrella, Inari LUVAN HAKIJA Peter Björkbom Kyna 212 78478 Borlänge Sweden
2 SISÄLLYSLUETTELO HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO... 3 TOIMINTA JA SEN SIJAINTI... 3 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE... 3 Ympäristöluvan hakemisen peruste... 3 Vesitalouslupahakemuksen peruste... 3 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 3 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE... 3 HAKEMUKSEN SISÄLTÖ... 3 Kuvaus toiminnasta... 3 Polttoaineet ja jätehuolto... 4 Toiminta-alue ja sen ympäristö... 4 Tiedot vesistöstä... 5 TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN... 5 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY... 5 Lupahakemuksen täydennykset... 5 Lupahakemuksesta tiedottaminen... 5 Lausunnot, muistutukset ja mielipiteet... 5 Hakijan kuuleminen ja vastine... 12 MERKINTÄ... 12 A L U E H A L L I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U... 12 YMPÄRISTÖLUPARATKAISU... 12 VESITALOUSLUPARATKAISU... 13 LUPAMÄÄRÄYKSET... 13 Yleiset toimintaa koskevat määräykset... 13 Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi... 13 Vesitalousluvan määräykset... 14 Häiriö- ja muut poikkeukselliset tilanteet... 14 Tarkkailu ja raportointi... 14 OHJAUS ENNAKOIMATTOMIEN VAHINKOJEN VARALLE... 15 RATKAISUN PERUSTELUT... 15 Ympäristölupa... 15 Vesitalouslupa... 16 Lupamääräysten perustelut... 16 VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN... 17 LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN... 18 Päätöksen voimassaolo... 18 Lupamääräysten tarkistaminen... 18 Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen... 18 PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO... 19 Päätöksen yleinen täytäntöönpanokelpoisuus... 19 SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET... 19 KÄSITTELYMAKSU... 19 Ratkaisu... 19 Perustelut... 19 Oikeusohjeet... 19 MUUTOKSENHAKU... 20
3 HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO Peter Björkbom on 21.5.2012 Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon toimitetulla ja myöhemmin täydennetyllä hakemuksella pyytänyt lupaa koneelliseen kullankaivuun hakemussuunnitelmassa esitetyllä tavalla. Hakemus on alun perin tehty ruotsin kielellä, mutta hakija on toimittanut aluehallintovirastoon myös suomenkielisen hakemuksen. TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Koneellista kullankaivua on tarkoitus harjoittaa Inarin kunnassa olevalla 4,7 hehtaarin kullanhuuhdontalupa-alueella HL2012:0018 Sotajokeen laskevan Vuijeminhaaran vesialueella. Alue kuuluu Metsähallituksen Lapin luontopalveluiden Hammastunturin erämaa-alueeseen. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristöluvan hakemisen peruste Ympäristönsuojeluasetus 1 :n 1 momentin 7 a) kohta Vesitalouslupahakemuksen peruste Vesilaki 3 luvun 2 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 7 a) kohdan mukaisesti aluehallintovirasto ratkaisee koneellisen kullankaivun ympäristölupa-asian. Vesilain 1 luvun 7 :ssä säädetään, että aluehallintovirasto toimii vesilaissa tarkoitettuna lupaviranomaisena. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) on 20.3.2013 myöntänyt Peter Björkbomille kullanhuuhdontaluvan (HL2012:0018) alueelle SGF Goldcamp #2, jonka pinta-ala on 4,7 hehtaaria. Alueella on voimassa valtioneuvoston 27.12.2007 vahvistama Pohjois- Lapin maakuntakaava. Kaavassa alue on merkitty erämaa-alueeksi (Se). HAKEMUKSEN SISÄLTÖ Kuvaus toiminnasta Kultaa huuhdotaan vedessä käsikäyttöisellä vedenalaisella imurilla. Kullan lisäksi Vuijeminhaaran pohjasedimentistä etsitään platinaa ja jalokiviä. Imurin avulla ja paljain käsin käydään läpi Vuijeminhaaran jokipohjasoraa ja pohjakiviä. Vesi otetaan imuriin suoraan kulloisestakin työskentelypaikasta vesipumpun avulla. Imuroitu vesi kulkeutuu imurin putken läpi ja sora ja pienemmät kivet nostetaan veden mukana ponttonille arvomineraalien
Polttoaineet ja jätehuolto Toiminta-alue ja sen ympäristö erottamista varten. Isommat kivet siirretään veden alla käsityönä imuroinnin tieltä. Sukeltaja työskentelee veden alla ja imuri kelluu sukeltajan kohdalla vedenpinnan yläpuolella. Käsiteltävästä pohjasorasta suurin osa palautuu takaisin uoman pohjaan täyttäen imuroinnissa aiemmin syntyneitä koloja. Imuroitu vesi kulkeutuu imurin putken läpi ja laskee takaisin jokeen. Joen pohjan imuroinnissa käytetään erisuuruisia laitteita yhtä aikaa, ja koneita hoitaa yksi tai useampi henkilö. Käytössä on eritehoisia neli- tai kaksitahtisia moottoripumppuja. Maa-aineksen arvioitu paksuus joen pohjassa on 0,5 2 metriä. Polttoaine tankataan imurin polttomoottoripumppuun roiskeiden kestävän suppilon kautta, jonka jälkeen polttoainetankki viedään vesialueen läheisyydestä kuivaan paikkaan. Kevättulvan vaikutuksesta imuroinnin jäljet peittyvät kahden vuoden kuluessa toiminnan päättymisen jälkeen. Imuroinnissa syntyvät kuopat täyttyvät jo työskentelyn yhteydessä, koska ylimääräiset kivet ja sora valuvat välittömästi takaisin veteen. Ensisijaisesti haetaan lupaa enintään 100 m 3 pohjasoran imurointimäärälle vuodessa pienemmällä lupamaksulla. Toissijaisesti haetaan lupaa imuroida pohjasoraa enintään 1 000 m 3 vuodessa. Toimintaa harjoitetaan vuosittain 15.6. 30.9. Lupaa haetaan kymmeneksi vuodeksi ja mahdollisuutta hakea jatkoa sen jälkeen. Imurin polttomoottoripumpun polttoaineena käytetään normaalitilanteessa bensiiniä noin 5 20 litraa vuorokaudessa. Vaihtoehtoisina polttoaineina voidaan käyttää myös dieseliä tai polttoöljyä. Moottoriöljyn kulutus on noin litra kaivukaudessa. Kaksitahtimoottorissa käytetään polttoaineen seassa biologisesti hajoavaa voiteluöljyä. Mikäli toiminnassa käytetään hydrauliikkalaitteistoja, niissä käytetään biologisesti hajoavaa hydrauliikkanestettä. Polttoaineet säilytetään kyseiseen käyttöön tarkoitetuissa muovi- tai metalliastioissa korkealla törmällä, missä ne ovat pressulla suojattu sateelta ja tulvalta. Kaikki jätteet (öljyt, patterit ja muut kulutusjätteet) kuljetetaan asianomaisiin keräyspisteisiin. Kullanhuuhdontalupa-alue ja sen ympäristö kuuluvat Metsähallituksen Lapin luontopalveluiden Hammastunturin erämaa-alueeseen. Vuijeminhaaran uomassa ilmenee eroosion vaikutus ja sen sedimentti on pääasiassa karkeampaa hiekkaa, soraa, kiviä ja lohkareita. Sedimentin paksuus vesiväylän pohjassa on 0,5 2 metriä. Uoman pohjassa kallion pinnoilla voi olla pieniä määriä hienompaa ainesta (silttiä), joka sekoittuessaan suureen vesimäärään puhdasta vettä ei normaalitoiminnassa merkittävästi samenna Vuijeminhaaran vettä. Lähiympäristössä on useita kullanhuuhdontalupa-alueita, lähin on ylävirrassa etelään päin noin 150 metrin päässä oleva Haavekulta ja alavirran suunnassa pohjoiseen päin noin kahden kilometrin päässä oleva Maukan pankki. Lähin asutusalue on noin 20 kilometrin päässä Kutturassa. Alue sijaitsee Hammastunturin paliskunnan poronhoitoalueella. 4
5 Tiedot vesistöstä Hakijalla ei ole ollut käytettävissään alueelta hydrologisia tietoja. Hakemuksessa on esitetty tietoja Inarin Laaniojan valumista ja virtaamista. Laaniojan keskivalumat ovat olleet vuosina 1977 2000 seuraavat: toukokuu 44,8 l/s/km 2, kesäkuu 38 l/s/km 2, heinäkuu 17 l/s/km 2, elokuu 14,5 l/s/km 2 ja syyskuu 14,6 l/s/km 2, joiden perusteella hakija on arvioinut Vuijeminhaaran virtaamat seuraavansuuruisiksi: toukokuu 5,0 m 3 /s, kesäkuu 4,0 m 3 /s, heinäkuu 2,0 m 3 /s, elokuu 1,5 m 3 /s ja syyskuu 1,5 m 3 /s. Sotajoessa ja sen sivujoissa esiintyy taimenta ja harjusta. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Luvan hakijan mukaan toiminta ei vaikuta vesistön muuhun käyttöön, sen olosuhteisiin tai veden laatuun. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Lupahakemuksesta tiedottaminen Lausunnot, muistutukset ja mielipiteet Hakija on täydentänyt hakemustaan 31.1.2013 suomenkielisellä hakemuksella, Vuijeminhaaran vedenlaatu- ja kalakantatiedoilla sekä vastaavanlaisen toiminnan vesistövaikutusten tutkimustuloksilla Alaskasta ja Pohjois- Amerikasta ja 13.2.2013 asianosaisten osoitetiedoilla. Aluehallintovirasto on antanut hakemuksen tiedoksi kuuluttamalla Pohjois- Suomen aluehallintovirastossa suomeksi ja Inarin kunnassa suomeksi, pohjoissaameksi ja inarinsaameksi 26.2. 28.3.2013. Hakemuksen johdosta on pyydetty lausunnot Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskus) ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelta ja kalatalousviranomaiselta, Inarin kunnalta ja sen ympäristönsuojeluviranomaiselta. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu paikallislehti Inarilaisessa 27.2.2013. 1. Lapin ELY-keskus, ympäristö ja luonnonvarat Hakemusalue sijaitsee Hammastunturin erämaa-alueella. Ympäristöhallinnon Eliölajit -tietojärjestelmän mukaan (tilanne 14.3.2013) hakemusalueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei ole tiedossa olevia uhanalaisten lajien esiintymiä eikä suurten petolintujen pesiä. Valtaus sijaitsee Paatsjoen vesistöalueella Kellotapulin valuma-alueella 71.467, joka kuuluu Sotajoen valuma-alueeseen. Vesienhoitolain mukaiseen Tenon- Näätämöjoen-Paatsjoen vesienhoitoalueen toimenpideohjelmaan ja vesienhoitosuunnitelmaan liittyvässä pintavesien tilan luokittelussa on luokiteltu alueen suurten ja keskisuurten jokien ympäristön tila. Ivalojoen vesialueista on luokiteltu Ivalojoki, Tolosjoki ja Sotajoki. lvalojoki ja Tolosjoki on vedenlaadultaan ja eliöstöltään luokiteltu erinomaisiksi, mutta Sotajoki luokkaan hyvä alueelta havaittujen, pohjoisille vesille poikkeuksellisen korkeiden fosforipitoisuuksien perusteella. Vastaavalla pohjan imuroinnilla ei muissa kohteissa ole ollut havaittavissa merkittäviä ympäristöhaittoja eikä toiminnasta ole tullut häiriöilmoituksia.
Esitetyn tapainen toiminta ei oletettavasti heikennä alapuolisen vesistön tilaa. Lapin ELY-keskuksen tiedossa ei ole mitään sellaisia luonnonsuojelullisia tai muita syitä, jotka estäisivät ympäristöluvan myöntämisen hakemuksen mukaiselle toiminnalle. Toiminnasta ei tule sallia alapuolisen vesistön samentumista. Käsiteltävät maa-ainekset on syytä palauttaa pohjalle mahdollisimman lähelle alkuperäistä paikkaansa, siten etteivät virtausolosuhteet muutu. Imuruoppaus on tehtävä siten, että laitteiden käyttäminen ei vaikeuta tai estä vesistön muuta käyttöä tai rannalla liikkumista. Vesistön pohjan imuruoppausta saa harjoittaa vain 1.6. 30.8 välisenä aikana syyskutuisten kalojen lisääntymisolojen turvaamiseksi. Hakijan tulee liittyä Lapin Kullankaivajain Liitto ry:n järjestämään vesistön yhteistarkkailuun. Toiminnan vaikutuksista ja laajuudesta tulee toimittaa vuositiedot Lapin ELY-keskuksen pyytämällä tavalla. Luvan saajan on toimitettava Lapin ELY-keskukselle vuosittain joulukuun loppuun mennessä vuosiyhteenveto harjoitetusta toiminnasta ympäristökeskuksen määräämällä tavalla. Vuosiyhteenvedossa on esitettävä myös ympäristönsuojelun kannalta merkittävät häiriötilanteet ja onnettomuudet (syy, kestoaika ja päästö) sekä niistä aiheutuneet seuraamukset ja toimenpiteet, joihin tapahtuman vuoksi on ryhdytty. Lupamääräyksissä tulee määrittää toiminnan laajuus vuosittaisen kaivumäärän mukaan. Muilta osin lupamääräyksissä tulee soveltaa muille vastaaville kohteille annettuja yleisluonteisia vaatimuksia. Toimintaa ei voida aloittaa ennen kuin hakijalla on lainvoimainen kullanhuuhdontalupa kyseiselle alueelle. 2. Lapin ELY-keskus, kalatalous Vaatimukset Kalatalousviranomaisena ELY-keskus on todennut, että seuraavat vaatimukset ja näkökohdat on otettava huomioon, mikäli koneelliselle kullankaivulle myönnetään lupa: 1. Luvan saaja on velvoitettava osallistumaan Ivalo-, Sota- ja Tolosjoen sekä Palsinojan alueen huuhdontakultakaivospiirien ja -valtauksien kalataloudelliseen yhteistarkkailuun, mikäli sellainen toteutetaan luvan voimassaoloaikana. Tarkkailu tulee suorittaa kalatalousviranomaisen hyväksymällä tavalla. Mikäli luvan saaja ei osallistu järjestettyyn yhteistarkkailuun, on luvan saaja velvoitettava järjestämään kalataloudellinen tarkkailu omalla kustannuksellaan. 2. Luvan saaja on velvoitettava osallistumaan Lapin Kullankaivajain Liitto ry:n järjestämään vesistöjen yhteistarkkailuun tai järjestämään vedenlaadun seuranta omalla kustannuksellaan. 3. Lupa tulee myöntää enintään 100 m 3 kaivumäärälle vuodessa. 4. Luvan saaja tulee määrätä tasaamaan rannan välittömässä läheisyydessä tehdyssä vedenalaisessa imuruoppauksessa huuhdontarännin perään syntyvät maa-aineskasat siten, etteivät ne muuta tai suuntaa virtausta tavalla, josta voi aiheutua rannan eroosiota ja kiintoaineen joutumista veteen kalastolle haitallisessa määrin. 6
5. Toiminnasta aiheutuvan kalataloudellisen menetyksen vähäisyyden vuoksi kalatalousviranomainen ei esitä luvan hakijalle kalataloudellista kompensaatiota. Vaatimusten perustelut ELY-keskuksen perustelujen mukaan kullankaivu on merkittävä vesistöihin suoraan vaikuttava maankäyttömuoto Sotajoen valuma-alueella. Ivalojoessa tiedetään olevan vähintään 12 erilaistunutta taimenkantaa, joista yksi on Sotajoen kanta. On oletettavaa, että myös Sotajoen sivu-uomassa Vuijeminhaarassa on oma erilaistunut taimenkantansa. Sotajoki sivuhaaroineen on merkittävä Ivalojoen alkuperäisen vaeltavan taimenen lisääntymis- ja poikastuotantoalue ja sen alaosalla on myös kohtalainen arvo virkistyskalastuskohteena. Luvan hakija on osaltaan Sotajoen alueen kullankaivun vesistö- ja kalastovaikutusten aiheuttaja ja sen myötä vastuullinen mahdollisten kalataloudellisten haittojen korvaamisessa, ehkäisemisessä ja vähentämisessä siltä osin kuin niitä syntyy. Lausunnossa on viitattu julkaisuun, jossa on esitetty tutkimustuloksia Inarijärveen laskevien jokien taimenkantojen geneettisestä monimuotoisuudesta. 1. Kalataloustarkkailu: Tarkkaa tietoa siitä, miten kaivutoiminta on vaikuttanut ja edelleen vaikuttaa kalaston elinolosuhteisiin Ivalo-, Sota- ja Tolosjoen sekä Palsinojan kullankaivualueella sekä kuinka pitkälle vaikutukset ulottuvat alapuolisessa vesistössä, ei ole olemassa, koska asiaa ei ole Sotajoella vuosina 2005 ja 2010 tehtyä kalastotarkkailua lukuun ottamatta toiminnan kuluessa selvitetty eikä seurattu. Tämän vuoksi kalataloustarkkailu on välttämätön edellytys kullankaivun tosiasiallisten kalatalousvaikutusten selvittämiseksi. Yksittäiselle pienelle valtaukselle ei kuitenkaan ole tarpeellista määrätä omaa kalataloustarkkailua, vaan velvoittaa luvan saaja osallistumaan kalataloudelliseen yhteistarkkailuun, mikäli sellainen alueella järjestetään. 2. Kullankaivun vesistövaikutukset ja yhteistarkkailu: Kullankaivulla on sekä suoria, välillisiä että kumulatiivia vaikutuksia vesiuomiin, niissä elävään kalastoon ja muuhun eliöstöön sekä veden laatuun. Kalataloudellisessa mielessä kullankaivun keskeiset vesiuomaa koskevat vaikutukset ovat lisääntymis- ja elinympäristöihin sekä ravinnonsaantiin liittyvät muutokset uoman pohjan rakenteen, vesikasvillisuuden ja pohjaeläimistön sekä rantavyöhykkeen kasvillisuuden tuhoutuessa osittain tai kokonaan. Kaivu tai imuruoppaus voi tuhota kutusoraikkoja ja ajankohdasta riippuen niissä hautuvan mädin tai kuoriutuneet ruskuaispussipoikaset sekä muita, kuten pohjaveden purkautumiskohdissa ja tihkuvyöhykkeillä uomassa sijaitsevia, lisääntymisalueita, poikaskivikoita, kalojen suoja- ja lepopaikkoja, syönnösalueita sekä talvehtimissyvänteitä. Uoman kaivu voi myös muuttaa virtausoloja, kuivata osan uomaa ja luoda muita vaellus- ja kulkuesteitä kaloille. Kullankaivun luonteesta johtuen nämä vaikutukset ovat kaivualueilla väistämättömiä ja peruuttamattomia sekä pitkäkestoisia ja varsinkin konekaivussa laaja-alaisia. Kullankaivusta voi aiheutua suoria kalastovaikutuksia myös vedenlaatumuutosten, esisijaisesti sameuden ja kiintoainepitoisuuden, mutta myös ravinne- ja metallipitoisuuden sekä mahdollisten polttoaine-, moottori- tai hydrauliikkaöljypäästövahinkojen kautta. Veden laatuun on mahdollista 7
vaikuttaa vesiensuojelutoimenpitein. Edellä mainitut vaikutukset kertautuvat ja kumuloituvat, kun kultaa kaivetaan samalla alueella useita vuosia tai useissa kohteissa samanaikaisesti tai sama alue kaivetaan useaan kertaan. Kullankaivu voi olosuhteista riippuen myös hyödyttää tiettyjä eliöryhmiä esimerkiksi lisääntyneen ravinnekuormituksen ja sen myötä parantuneen perustuotannon kautta. Kalastoltaan arvokkaissa vesistöissä ja arvokalojen poikastuotantoalueilla kullankaivusta johtuvasta rehevöittävästä ravinnelisäyksestä mahdollisesti aiheutuvat positiiviset eliöstövaikutukset ovat kuitenkin kalataloudellisessa mielessä toissijaisia siihen nähden, millaisia vaikutuksia uoman fyysiseen rakenteeseen puuttuvalla kaivulla ja kaivusta aiheutuvalla kiintoainekuormituksella on kalojen lisääntymisolosuhteisiin, kuten kutualueiden määrään ja kuntoon sekä mädin ja poikasten selviytymiseen. Imuruoppauksessa huuhdontarännin taakse syntyvät sorakasat saattavat mm. peittää alleen kutusoraikkoja ja poikaskivikoita sekä niissä eläviä pienpoikasia. Toisaalta tällaiset sorakasat saattavat myös houkutella kaloja kutemaan niissä. Tällaiset muodostumat eivät kuitenkaan korvaa imuruoppauksessa tuhoutuvia luonnon kutupohjia ja poikaskivikoita. Lisääntymisen onnistuminen näissä muodostelmissa on epävarmaa, sillä ne eivät ole luonnonsoraikkojen tapaan uoman virtausten muovaamia, tai varta vasten kalataloudellisena kunnostuksena suunnitellusti rakennettuja, ja siten suhteellisen pysyviä rakenteita, jollaisissa mädin ja ruskuaispussipoikasten selviytymismahdollisuudet ovat virtausten vaihtelusta huolimatta hyvät. Näin ollen kullan imuruoppauksen myönteisiltä vaikuttavat seuraukset ovat kalataloudellisessa mielessä näennäisiä. Lausunnossa on viitattu julkaisuihin, joissa on esitetty tutkimustuloksia kullankaivun ja vedenalaisen imuruoppauksen vesistövaikutuksista. Kullankaivusta voi aiheutua suoria kalastovaikutuksia myös vedenlaatumuutosten, esisijaisesti sameuden ja kiintoainepitoisuuden, mutta myös ravinne- ja metallipitoisuuden sekä mahdollisten polttoaine-, moottori- tai hydrauliikkaöljypäästövahinkojen kautta. Näiden seuraamiseksi on välttämätöntä järjestää vesistötarkkailu. Lapin Kullankaivajain Liitto ry:n järjestämän vesistöjen yhteistarkkailun tulokset ovat jo tähän mennessä osoittaneet, että kullankaivusta on paikoitellen, kuten Ivalojoen kullankaivualueen Palsinojalla ja yleisesti Lemmenjoen kaivualueella, aiheutunut kalastolle haitallisia vesistövaikutuksia mm. kohonneiden kiintoaine- ja metallipitoisuuksien muodossa. Toisaalta tarkkailun tuloksista myös ilmenee, milloin tällaisia haitallisia vaikutuksia ei ole ilmennyt, vaan vedenlaatu on mittauksissa ollut tasolla, jollaisesta ei katsota olevan haittaa kalastolle. Vesistötarkkailun tulosten perusteella koneellisen kullankaivun kiintoainekuormitus on ollut satunnaisia korkeita pitoisuuksia lukuun ottamatta suhteellisen maltillista Sotajoen vesistössä. Tämä viittaa siihen, että vesiensuojelutoimet Sotajoella ovat pääsääntöisesti täyttäneet tehtävänsä. Vedenlaadultaan Sotajokea ja sen sivuhaaroja voidaan pitää kullankaivusta huolimatta taimenen poikastuotannolle hyvin sopivana. Vesistötarkkailu tuottaa hyödyllistä tietoa paitsi kullankaivun yleisten biologisten vaikutusten myös kalastovaikutusten arvioimiseksi ja siten täydentää mahdollista kalataloustarkkailua. Edellä mainituista syistä luvan saaja on velvoitettava osallistumaan myös vesistöjen yhteistarkkailuun. Lausun- 8
nossa on viitattu julkaisuihin, joissa on esitetty tutkimustuloksia kiintoaineen kalastovaikutuksista. 3. Kaivumäärä: Luvan hakijan harjoittamassa imuruoppaustavassa ruoppauslaitteen perään ja alapuoliseen virtaan syntyy välitöntä kiintoainekuormitusta. Suuremmat kalat voivat karttaa tällaista samentumavanaa, mutta uimakyvyltään vielä heikoille pienpoikasille se voi olla haitallista varsinkin alkukesästä, mikäli niiden suojapaikat liettyvät. Tämän vuoksi sekä Vuijeminhaaran että Sotajoen taimenen ja muun kalaston kutualueille aiheutuvan vahingon ehkäisemiseksi suoraan joen pohjaan kohdistuvaa kaivutoimintaa tulee rajoittaa. Kalatalousviranomainen pitää 100 m 3 :n vuotuista kaivumäärää kohtuullisena, mutta 1 000 m 3 :n vuotuista kaivumäärää liian suurena. 4. Rännityskasojen tasaaminen: Rannan välittömässä läheisyydessä tehdyssä vedenalaisessa imuruoppauksessa huuhdontarännin perään syntyvät maa-aineskasat saattavat muuttaa tai suunnata virtausta siten, että siitä voi aiheutua rannan eroosiota ja kiintoaineen joutumista veteen kalastolle haitallisessa määrin. Tämän vuoksi rännityskasat tulee tasata. 5. Toiminnasta aiheutuva kalataloudellinen menetys ja kompensaatio: Sotajoen varrella sijaitsevien valtauksien kalataloustarkkailun (PSY Nro 100/04/1 ja PSY Nro 99/04/1) sähkökoekalastusten tulosten mukaan taimenen poikastuotanto on ollut korkealla tasolla sekä vuonna 2005 että 2010 niin kullankaivualueen yläpuolisella kuin sen alapuolisellakin koealalla. Koealoilla on tavattu 0 3 -vuotiasta jokipoikasta keskimäärin 27 45 yksilöä/aari. Niistä kesänvanhojen (0+) osuus on ollut noin 70 %. Vuonna 2010 koealojen välisessä yksilötiheydessä ei ollut 95 % luottamusvälillä mitattuna luonnollista vaihtelua suurempaa eroa, ja näin on todennäköisesti ollut myös vuonna 2005. Tämä voidaan tulkita siten, että kullankaivun vesistökuormitus ei todennäköisesti ole vaikuttanut taimenen poikastuotantoon kullankaivun alapuolisella koealalla. Täysin varmana tätä ei kuitenkaan voida pitää, sillä käytettävissä ei ole havaintotuloksia molempien koealojen poikastuotannon tasosta ennen kullankaivutoiminnan alkamista alueella. Harjuksia tai muita lajeja sähkökoekalastuksissa ei ole tavattu. Kalataloustarkkailun tulos osoittaa, että Sotajoki on edelleen hyvin tuottoisaa taimenen poikastuotantoaluetta ja siten kalataloudellisesti arvokas vesistö. Tätä korostaa vielä se, että Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (RKTL) tekemien selvitysten mukaan Sotajoki ja muut samankokoiset Ivalojoen sivujoet ovat tärkeitä Inarijärven taimenen poikastuotannolle: noin 40 % villeistä poikasista on peräisin Ivalojoen sivujoista, 30 % Ivalojoen pääuomasta ja loput 30 % muista Inariin laskevista joista. Vuosina 2006 2008 Inarijärven villien taimenten saalis oli keskimäärin 24 400 kg, josta Sotajoen osuus oli 13 %, eli noin 3 170 kg (henkilökohtainen tiedonanto, Teuvo Niva, RKTL). Vastaavasti voidaan olettaa, että Sotajoen sivuhaara Vuijeminhaara soveltuu hyvin taimenen poikastuotantoon. Vuijeminhaaran taimenen poikastiheyksistä ei toistaiseksi ole olemassa tutkimustietoa. Tämän vuoksi toiminnasta aiheutuvan kalataloudellisen vahingon laskentaperusteena voidaan käyttää kalataloustarkkailusta saatavaa tietoa taimenen poikastiheyksistä Vuijeminhaaran pääuomassa Sotajoessa niin sanotuiksi standardipoikasiksi (vesiviljelylaitoksessa kasvatettu 5 gramman painoinen kalanpoikanen) muunnettuna. Vuosien 2005 ja 2010 sähkökoekalastusten tulosten mukaan Sotajoen koealojen keskimääräinen taimenen poikastiheys on 36,1 yksilöä/aari ja 9
3. Inarin kunta niiden keskipaino 179,7 g/aari. Standardipoikasiksi muunnettuna (179,7 g/aari / 5 g/yksilö) poikastiheydeksi saadaan 36 yksilöä/aari. Lapin Kullankaivajain Liitto ry:n järjestämän Ivalojoen Sotajoen koneellisen kullankaivun yhteistarkkailun vuositietojen 2008 2011 raportoinnista lasketun perusteella imuruoppauksessa 100 m 3 maa-ainesta imuroidaan keskimäärin 172 m 2 :n alalta (vaihteluväli 20 426 m 2 ). Luvan hakija ilmoittaa imuruoppauksessa käsiteltävän maa-ainesta enintään 100 m 3 kaivukaudessa. Tämän tilavuisen maamäärän ruoppaaminen joen pohjasta vaatisi edellä mainitun mukaisesti laskettuna noin 172 m 2 :n alan. Kun otetaan huomioon, että luvan hakijan kullankaivu on yksinomaan imuruoppausta ja että ruoppauksesta aiheutuu maa-aineksen siirtymistä ja kulkeutumista alavirtaan alueen kaivamattakin jätetyille alueille, 1,72 aarin (172 m 2 ) pinta-alaa voidaan pitää kohtuullisena arviona imuruoppauksessa vuosittain tuhoutuvasta tai laadultaan oleellisesti heikentyvästä taimenen poikastuotantoon soveltuvan alueen laajuudesta. Näin laskettuna vuosittain tuhoutuva poikastuotanto on 62 kpl standardipoikasta. Luvan hakijan valtauksella Vuijeminhaara on koskimaista aluetta, joten on perusteltua olettaa, että alueen vedenalainen imuruoppaus näin ollen tuhoaa poikastuotantoon soveltuvaa joenpohjaa. Inarijärven vesistön taimenen eloonjäämisprosentista ei ole olemassa tutkimustietoa. Lohikaloilla tehtyjen tutkimusten mukaan jokipoikasten selviytyminen vaelluspoikasiksi on noin 15 % ja vaelluspoikasista aikuisiksi kaloiksi noin 5 10 %. Lausunnossa on viitattu julkaisuihin, joissa on esitetty tutkimustuloksia lohikalojen eloonjäämisestä. Tutkimuksista johdettujen selviytymisprosenttien mukaisesti laskettuna toiminnan vaikutuksesta menetetään 9 vaelluspoikasta, mikä vastaa yhtä aikuista (pyyntikokoista), joesta tai Inarijärvestä pyydettävissä olevaa kalaa. RKTL:n tilastojen mukaan Inarijärven saaliissa sotajokisen taimenen keskipaino on noin 1,4 kg. Taimenen arvonlisäveroton tuottajahinta Lapissa vuonna 2011 oli 5,75 euroa kilolta. Näin ollen toiminnasta yleiselle kalatalousedulle vuosittain aiheutuva tappio on tuottajahinnalla laskettuna 8,05 euroa. Kalatalousmaksusta aiheutuu viranomaiselle vähintään 1 500 euron kustannus kalatalousasiantuntijan työnä tehdystä maksun hallinnoinnista käyttösuunnitelman laatimisineen, kuulemisineen, kilpailutuksineen ja toimeenpanon valvontoineen. Koska toiminnasta yleiselle kalatalousedulle aiheutuva menetys on vähäinen ja kompensaation hallinnointikustannukset ovat kohtuuttomat kompensaation rahalliseen arvoon nähden, kalatalousviranomainen katsoo, ettei luvan saajalle tule määrätä kalataloudellista velvoitetta tai maksua. Inarin kunnalla ei ole ollut ensisijaisesta (käsiteltävän pohjasoran määrä on enintään 100 m 3 vuodessa) hakemusvaihtoehdosta huomautettavaa. 4. Inarin kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Ongelmajätteenä on huomioitava, että moottorien, hydrauliikkaletkujen tai voimansiirtojen rikkojen tai vuotojen seurauksena muodostuu öljyllä pilaantunutta maata, joka on myös saatettava luvalliseen vastaanottopaikkaan. 10
Toimittaessa päällystämättömillä pinnoilla vuotanut neste painuu imeytysaineen ulottumattomiin, jolloin vahinkojen varalle täytyy olla myös valmius kerätä ja säilyttää pilaantunutta maata tiiviillä alustalla. Poltto- ja voiteluaineiden säilytyksessä on noudatettava kaksoispidätystekniikkaa eli jos varastosäiliö (myös tynnyri) on yksivaippainen, tulee se säilyttää tiiviillä alustalla siten, että syntyneet vuodot eivät pääse maaperään vaan on mahdollista kerätä. Säilytysalue on suojattava sateelta. Raportoinnissa tulee ilmetä myös jätehuoltoon toimitettujen jätteiden määrä ja laatu. 5. Metsähallitus, Lapin luontopalvelut Peter Björkbom on ympäristölupahakemuksessaan hakenut lupaa koneelliselle kullankaivulle kullanhuuhdontalupa-alueelle HL2012:0018, joka sijaitsee Sotajokeen laskevan Vuijeminhaaran varrella Hammastunturin erämaa-alueella Inarin kunnassa. Sotajoki laskee Ivalojokeen, joka kuuluu Natura-alueeseen Hammastunturin erämaa, FI1300203. Tällä hetkellä hakemusta koskevalta alueelta ei ole tiedossa uhanalaisten lajien esiintymiä eikä tunnettuja kulttuuriperintökohteita. Ympäristölupahakemuksessaan kaivaja on ilmoittanut, että kullanhuuhdontalupa-alueella harjoitetaan vedenalaista imurointia erisuuruisilla koneilla. Sukeltaja työskentelee veden alla ja kultaimuri kelluu veden pinnan yläpuolella ponttonin päällä. Soraa ja kiviä nostetaan moottoripumpulla toimivalla kultaimurilla Vuijeminhaaran pohjasta putkea pitkin ponttonilla olevalle rikastamolle ja rännille kullan, platinan ja jalokivien erottamista varten. Imurointia on tarkoitus tehdä vapaa-ajan harrastuksena vuosittain ajalla 15.6. 30.9. Ensisijaisesti Björkbom hakee ympäristölupaa, missä käsiteltävän maan määrä jää alle 100 m 3 vuodessa, toissijaisena vaihtoehtona käsiteltävä maamäärä jää alle 1 000 m 3 vuodessa. Björkbom on ympäristölupahakemuksessaan todennut, ettei toiminnasta aiheudu vahinkoa veden kululle, vesiolosuhteille eikä veden laadulle. Koko toiminta-ajan seuraukset hakija arvioi pieniksi ja merkityksettömiksi. Metsähallitus toteaa Vuijeminhaaran olevan merkittävä Ivalojoen alkuperäisen vaeltavan taimenen lisääntymis- ja poikastuotantoalue. Taimenen lisäksi vesistöalueella on alkuperäisiä harjus-, siika-, hauki- ja ahvenkantoja. Kalakantojen selviytyminen ympäristömuutoksista perustuu niiden riittävän laajaan geenipohjaan. Lohikalojen osalta geenipohjan monimuotoisuutta lisää vesistöalueen osakannat. Taimenen osalta jokainen sivupuro aina latvoille asti turvaa Ivalojoen alkuperäisen taimenkannan olemassaolon. Taimenen osakannat ovat usein pienissä latvapuroissa eläviä purotaimenia, tammukoita, jotka varmistavat geenipohjan säilymisen osallistumalla isojen monikiloisten taimenien kutuun. Kullanhuuhdonta-alue käsittää noin 700 metrin matkan Vuijeminhaaran vesialuetta sen koko leveydeltä. Hakija on todennut pohjasedimentin paksuudeksi 0,5-2,0 m. Kullankaivun haitalliset vaikutukset konkretisoituvat mikäli imuroinnin vuoksi vesistöön vapautuu runsaasti hienojakoista maaainesta ja ravinteita. Pohjan käsitteleminen tuhoaa lohikaloille tärkeitä kutu- ja poikastuotantoalueita sekä vaikuttaa pohjakasvillisuuteen ja -eläimistöön. Metsähallitus huomauttaa, ettei imuroinnista saa aiheutua vahinkoa kalakannoille eikä pohjaeliöstölle. Metsähallitus katsoo, että hakijalle koneellista kullankaivua varten mahdollisesti myönnettävän ympäristöluvan ehtojen on oltava vähintäänkin vastaavat, mitä alueelle on konekaivutoimintaan lähiaikoina myönnetty. Erityis- 11
tä huomiota on kiinnitettävä polttoaineiden ja öljyjen käsittelyyn sekä estettävä niiden vuotaminen imureista Vuijeminhaaraan. Luvan saajan on myös liityttävä Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymään ja valvomaan Ivalojoen vesistöalueen koneellisen kullankaivun yhteistarkkailuohjelmaan tai muutoin järjestettävä veden laadun seuranta omalla kustannuksellaan. Mikäli Pohjois-Suomen aluehallintovirasto myöntää Peter Björkbomille ympäristöluvan, on toiminta mahdollista aloittaa vasta, kun kullanhuuhdontalupapäätös on tullut lainvoimaiseksi. 6. XX (Haavekulta 8062/1) Hakijan kuuleminen ja vastine Muistuttajan mielestä hakemuksessa mainittu 100 m 3 määrä imuruoppauksena joessa on valtava. Se tulee aiheuttamaan veden samentumisen alapuolisessa vesistössä ja näin ollen saattaa epäilyksenalaiseksi yläpuolella toimivat kaivajat. Muistuttajan lapiokaivumäärät ovat olleet korkeintaan 10 20 m 3 vuodessa. Koska lapiokaivajiltakin vaaditaan rännitysveden kierrätystä ja maahan imeyttämistä, tuollainen joen pohjan imurointi vie pohjan pois veden suojelulta. Kyseessä oleva valtava kaivumäärä keskellä virtaavaa jokea pilaa veden ainakin toiminnan ajaksi ja samalla kullanhuuhdonnan maineen. Aluehallintovirasto on varannut hakijalle tilaisuuden vastineen antamiseen lausuntojen ja muistutusten johdosta. Hakija on ilmoittanut 20.6.2013 aluehallintovirastoon saapuneella sähköpostilla, että sillä ei ole huomautettavaa annetuista lausunnoista tai muistutuksista. 12 MERKINTÄ Aluehallintovirastolla on asiaa ratkaistaessa ollut esillä Lapin Liiton verkkosivujen Pohjois-Lapin maakuntakaavakartan tuloste, jonka mukaan kullanhuuhdontalupa-alue sijaitsee erämaa-alueella (Se). A L U E H A L L I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U YMPÄRISTÖLUPARATKAISU Aluehallintovirasto myöntää Peter Björkbomille ympäristöluvan, niiltä osin kuin tällä päätöksellä ei toisin määrätä, hakemuksen mukaiseen koneelliseen kullankaivuun kullanhuuhdontalupa-alueella SGF Goldcamp #2 (HL2012:0018) Inarin kunnassa. Tämän päätöksen mukaisesta toiminnasta ei ennalta arvioiden aiheudu ympäristösuojelulain mukaisesti korvattavaa vahinkoa. Ennakoimattoman vahingon varalta annetaan ohjaus. Toiminnassa on noudatettava tässä päätöksessä annettuja lupamääräyksiä.
13 VESITALOUSLUPARATKAISU Aluehallintovirasto myöntää Peter Björkbomille luvan hakemuksen mukaiseen Vuijeminhaaran uoman pohjan imurointiin kullanhuuhdontalupaalueella SGF Goldcamp #2 (HL2012:0018) Inarin kunnassa. Vesitaloushankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesilain mukaan toimenpitein estettävää, hyvitettävää tai korvattavaa vahinkoa, haittaa tai muuta edunmenetystä. Ennakoimattoman vahingon varalta annetaan ohjaus. Luvan saajan on noudatettava tässä päätöksessä annettuja lupamääräyksiä. LUPAMÄÄRÄYKSET Yleiset toimintaa koskevat määräykset 1. Vuijeminhaaran uoman pohjan imurointia saa tehdä arvomineraalien erottelemiseksi hakemuksessa esitetyllä tai sitä vastaavilla laitteistoilla kullanhuuhdontalupa-alueella SGF Goldcamp #2 vuosittain 1.6. 31.8. 2. Imurointia saa tehdä vuosittain enintään 200 m 2 alalla. 3. Toiminta ei saa vaikeuttaa tai estää vesistön muuta käyttöä tai rannalla liikkumista. Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi 4. Imurointia ei saa suorittaa alueilla, jossa uoman pohjaan on kerrostunut runsaasti samentumista aiheuttavaa hienojakoista pohja-ainesta. Toiminnasta ei saa aiheutua samentumista Vuijeminhaarassa. 5. Laitteistojen hydrauliikkajärjestelmissä on käytettävä biohajoavaa öljyä. 6. Poltto- ja voiteluaineet sekä jäteöljyt ja muut mahdolliset ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavat aineet on varastoitava tiiviissä astioissa ja sateelta suojattuna sekä siten, että ulkopuoliset eivät pääse niihin käsiksi. Polttoaineen irtosäiliöt on varastoitava tiiviillä alustalla siten, että polttoaine voidaan vuodon sattuessa kerätä talteen tai imeyttää imeytysaineella. 7. Toiminnassa on huolehdittava, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän ja että siitä ei aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Muodostuvat jätteet on lajiteltava Inarin kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Jätteet, joita ei voida valmistella uudelleenkäyttöä varten tai kierrättää, on toimitettava hyödynnettäväksi tai loppukäsiteltäväksi toimijalle, jonka ympäristöluvassa tai sitä vastaavassa päätöksessä on hyväksytty kyseisen jätteen vastaanotto. Luvan saajan on muutoinkin järjestettävä jätehuolto ja jätteen kuljetus asianmukaisesti. Kaivukauden päättyessä kullanhuuhdontalupa-alueelle ei saa jäädä roskia tai jätteitä. 8. Ponttoneilla olevan polttomoottoripumpun alle on asennettava tiivis valumaallas tai muu vastaava järjestelmä, jolla estetään haitallisten aineiden valuminen polttomoottoripumpusta Vuijeminhaaraan. Valuma-altaan tilavuuden on oltava vähintään 1,1 kertaa polttomoottorissa olevien polttonesteiden ja öljyjen suurin käytettävissä oleva yhteenlaskettu tilavuus.
14 Vesitalousluvan määräykset 9. Kullanhuuhdontalupa-alueella saa imuroida Vuijeminhaaran uoman pohjaa hakemuksen mukaisesti arvomineraalien erottamiseksi kiviaineksesta. Vuijeminhaaran sijaintia, vedenjuoksua tai virtausolosuhteita ei saa muuttaa. 10. Toiminnassa käytettävä huuhdontavesi ja huuhdottu kiviaines on palautettava takaisin Vuijeminhaaraan mahdollisimman lähelle huuhdonta-aluetta pääsääntöisesti siten, että palautettavalla kiviaineksella täytetään huuhdonnassa syntyneitä kaivantoja. Syntyvät maa-aineskasat on tasattava niin, että ne eivät muuta tai suuntaa Vuijeminhaaran virtausta tavalla, josta voi aiheutua rannan eroosiota ja kiintoaineen joutumista veteen kalastolle haitallisessa määrin. Häiriö- ja muut poikkeukselliset tilante et Tarkkailu ja raportointi 11. Poikkeuksellisia päästöjä aiheuttavista häiriötilanteista sekä muista vahingoista ja onnettomuuksista, joissa haitallisia aineita pääsee ympäristöön, on viipymättä ilmoitettava Lapin ELY-keskukselle ja Inarin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja tarpeen mukaan alueelliselle pelastusviranomaiselle. Luvan saajan on viipymättä ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin vahinkojen torjumiseksi, tilanteen palauttamiseksi ennalleen sekä vastaavanlaisten vahinkojen estämiseksi ja järjestettävä tarpeellinen tarkkailu päästöjen selvittämiseksi. 12. Öljypäästöjen varalta luvan saajalla on oltava alueella vähintään 50 litraa imeytysturvetta tai ominaisuuksiltaan vastaavaa muuta materiaalia. Maahan päässyt öljy tai polttoaine ja sillä pilaantunut maa-aines on viipymättä kerättävä talteen tiiviille alustalle ja toimitettava asianmukaiseen käsittelyyn. 13. Luvan saajan on imurointipäivinä seurattava käytettävien koneiden ja laitteiden sekä polttoainesäiliöiden toimintaa ja kuntoa. Luvan saajan on pidettävä kirjaa imuroiduista alueista merkitsemällä ne myös karttaan, imurointiajoista, käsiteltyjen massojen määristä, koneiden ja laitteiden toimintahäiriöistä, toiminnassa muodostuvista jätteistä ja muista ympäristövaikutusten kannalta tarpeellisista tiedoista. 14. Luvan saajan on osallistuttava Lapin Kullankaivajain Liitto ry:n alueella järjestämään vesistön yhteistarkkailuun. 15. Luvan saajan on osallistuttava Ivalo-, Sota- ja Tolosjoen sekä Palsinojan alueen huuhdontakultakaivospiirien ja -valtauksien kalataloudelliseen yhteistarkkailuun, mikäli sellainen toteutetaan luvan voimassaoloaikana. Tarkkailu on suoritettava ELY-keskuksen kalatalousviranomaisen hyväksymällä tavalla. 16. Luvan saajan on toimitettava Lapin ELY-keskukselle ja Inarin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle vuosittain joulukuun loppuun mennessä vuosiyhteenveto toiminnasta, siitä aiheutuneista päästöistä, muodostuneiden jätteiden määrästä ja laadusta, jätehuoltoon toimitettujen jätteiden määrästä ja laadusta sekä toteutetusta ympäristövaikutusten tarkkailusta Lapin ELY-keskuksen ohjeiden mukaisesti. Vuosiyhteenvedossa on esitettävä myös ympäristönsuojelun kannalta merkittävät häiriötilanteet ja onnettomuudet (syy, kestoaika ja päästö) sekä niistä aiheutuneet seuraukset ja toimenpiteet, joihin tapahtuman vuoksi on ryhdytty.
17. Mikäli kullanhuuhdontalupa-alue vaihtaa omistajaa tai toiminnanharjoittaja vaihtuu, toiminta valvonnan kannalta oleellisesti muuttuu, toiminta keskeytyy tai päättyy, on tästä ilmoitettava välittömästi Lapin ELY-keskukselle. Myös toiminnanharjoittajan yhteystietojen muutokset on ilmoitettava Lapin ELY-keskukselle. 15 OHJAUS ENNAKOIMATTOMIEN VAHINKOJEN VARALLE Vahingonkärsijä voi vaatia luvan saajalta korvausta ennakoimattomasta vesistön pilaantumisesta aiheutuvasta tai muusta vesistöön kohdistuvasta toimenpiteestä johtuvasta vahingosta. Hakemus on tehtävä aluehallintovirastolle. Ennakoimattoman vahingon korvaamista koskevan hakemuksen yhteydessä voidaan esittää myös luvasta poiketen aiheutetun vahingon korvaamista koskeva vaatimus. RATKAISUN PERUSTELUT Ympäristölupa Luvan mukaiselle toiminnalle ei ole kaavasta johtuvaa estettä. Toimintaalue on valtioneuvoston 27.12.2007 vahvistamassa Pohjois-Lapin maakuntakaavassa merkitty erämaa-alueeksi (Se). Merkinnällä osoitetaan erämaalain (62/1991) nojalla perustettuja erämaa-alueita, jotka on perustettu erämaaluonteen säilyttämiseksi, saamelaiskulttuurin ja luontaiselinkeinojen turvaamiseksi sekä luonnon monipuolisen käytön ja sen edellytysten kehittämiseksi. Erämaa-alueiden hoito- ja käyttösuunnitelmissa tulee ottaa huomioon valtakunnallisesti ja seudullisesti merkittävät veneretkeily-, moottorikelkkailu- ja ulkoilureitit. Erämaalaki ei estä kullanhuuhdontaluvan perusteella harjoitettavaa koneellista kullankaivua. Lupamääräysten mukainen koneellinen kullankaivu on toteutettavissa hakemuksessa tarkoitetulla kullanhuuhdontalupa-alueella niin, ettei erämaa-alueen käyttötarkoitusta sanottavasti haitata ja luonnetta muuteta. Päätöksellä vuosittainen imurointialueen pinta-ala on rajattu 200 m 2 :iin. Valvonnan helpottamiseksi vuosittainen kaivumäärä on annettu pinta-alana kiviainesmäärän sijaan. Luvan saajan vaihtoehtoisena ratkaisuna esittämä hakemus vuosittaiselle 1 000 m 3 imuroinnille on hylätty. Näin suuresta vuosittaisesta imuroinnista aiheutuu luontaisen taimenkannan lisääntymiselle, otettaessa huomioon myös muut samalla vesialueella toimijat, niin merkittävää haittaa, että lupaa sille ei ole voitu myöntää. Luvan myöntäminen edellyttää parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttämistä. Hakemus koskee imurointia vesialueella. Rajoittamalla toiminta vain virta-alueille, joihin ei ole laskeutunut hienojakoista, samentumista aiheuttavaa maa-ainesta, vähennetään vesistöön kohdistuvia haitallisia vaikutuksia, eikä erillisten selkeytysaltaiden rakentaminen tai muiden tekniikoiden käyttöönotto päästöjen rajoittamiseksi ole tarpeen. Biohajoavan öljyn käyttäminen hydrauliikkajärjestelmissä on koneellisessa kullankaivussa ympäristön pilaantumisen estämisen kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Toiminnasta ei ennalta arvioiden aiheudu haitallisia vaikutuksia pintavesiin tai vesistön pilaantumista. Toiminnasta ei aiheudu sellaista ravinnekuormitusta vesistöön, että ravinnepäästöjen rajoittamisesta olisi tarpeen erikseen määrätä.
Lupamääräysten mukaisesti toimittaessa koneellinen kullankaivu ei aiheuta päästöjä, jotka merkittävästi heikentäisivät vesistön virkistyskäyttömahdollisuuksia tai vedenlaatua siten, että sen käyttömahdollisuudet heikkenisivät. Toiminnasta ei ennalta arvioiden aiheudu sellaista pintavesien pilaantumisesta johtuvaa vahinkoa, josta on määrättävä ympäristönsuojelulain 11 luvussa tarkoitettuja korvauksia. Hakemuksen mukainen ja lupamääräyksiä noudattava toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä sen mitä luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla säädetään. Lupamääräysten mukaan toimittaessa arvomineraalien kaivaminen ei aiheuta luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, maaperän tai pohjaveden pilaantumista tai kohtuutonta rasitusta naapuritiloilla. Päästöjä ehkäisevien ja rajoittavien lupamääräysten asettamisessa on otettu huomioon toiminnan luonne ja paikalliset ympäristöolosuhteet. Tenon-Näätämöjoen-Paatsjoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmassa vuoteen 2015 on alueen pintavesien nykytilasta jokien osalta todettu, että kaikki luokitellut vedet olivat erinomaisessa tai hyvässä tilassa. Suunnitelman mukaan toimenpiteitä edellyttävään tyydyttävään luokkaan kuuluvia vesiä ei vesienhoitoalueella ole. Vesienhoitosuunnitelmassa ei ole esitetty koneellista kullankaivua koskevia toimenpiteitä. Aluehallintovirasto arvioi, että lupamääräysten mukaisen toiminnan seurauksena luokiteltujen vesien kemiallinen tila ei muutu hyvää huonommaksi eikä ekologinen tila heikkene ravinnekuormituksen seurauksena eikä hanke vaikeuta vesienhoitosuunnitelman toteuttamista. 16 Vesitalouslupa Lupamääräysten perustelut Vuijeminhaaran uoman pohjan imurointi on tarpeen arvomineraalien hyödyntämistä varten. Vesitaloushanke voi aiheuttaa paikallista samentumaa ja vaikuttaa kalaston elinolosuhteisiin alueella. Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu kuitenkaan vesilain 13 luvun tarkoittamaa vahinkoa, haittaa tai muuta edunmenetystä, josta olisi määrättävä korvauksia. Luvan saajalla on kaivoslain mukainen käyttöoikeus alueeseen, jossa Vuijeminhaaran uoman pohjan imurointia tehdään. Vesitaloushanke ei vähäistä suuremmassa määrin heikennä saamelaisten mahdollisuuksia käyttää heille alkuperäiskansana kuuluvia oikeuksia ylläpitää ja kehittää kulttuuriaan sekä harjoittaa perinteisiä elinkeinojaan. Lupamääräysten mukaisesti toimittaessa Vuijeminhaaran uoman pohjan imurointi ei sanottavasti loukkaa yleistä tai yksityistä etua. Näin ollen lupa vesitaloushankkeelle on myönnettävissä vesilain 3 luvun 4 :n 1 momentin 1) kohdan perusteella. Lupa ei oikeuta Vuijeminhaaran uoman sijaintia, syvyyttä tai vedenjuoksua muuttaviin toimenpiteisiin. 1. ja 2. Huuhdonta-aika ja toiminnan laajuus on rajattu siten, että toiminta on toteuttavissa ympäristölle vähiten haittaa aiheuttaen.
3. Määräyksellä varmistetaan, että toiminta ei huononna Vuijeminhaaran soveltuvuutta virkistyskäyttöön kullanhuuhdontalupa-alueella. 4. Rajoittamalla Vuijeminhaaran uoman pohjan imurointi vain alueille, joihin ei ole laskeutunut hienojakoista samentumista aiheuttavaa maa-ainesta, vähennetään vesistöön kohdistuvia haitallisia vaikutuksia. 5. Biohajoavia hydrauliikkaöljyjä valmistetaan kasviöljypohjaisista tai täysin synteettisistä öljyistä. Uusimpien biohajoavien öljyjen ominaisuudet vastaavat mineraaliöljypohjaisia tuotteita. Imuroinnissa käytettävä polttomoottoripumppu on vesialueella ja hydrauliikkavuodon vaikutukset kohdistuvat siten suoraan vesistöön. Biohajoavan öljyn käyttäminen hydrauliikkajärjestelmissä on koneellisessa kullankaivussa ympäristön pilaantumisen estämisen kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa. 6. Polttoaineiden ja öljytuotteiden varastointimääräyksellä vähennetään maaperän ja ympäristön pilaantumisen riskejä. Määräyksessä on otettu huomioon palavien nesteiden haitallisuus ympäristölle, toiminnan sijainti ja alueen luonnon ominaispiirteet. 7. Ympäristöön jäävät jätteet aiheuttavat roskaantumista. Erityisesti vaaralliset jätteet aiheuttavat muun muassa maaperän pilaantumista ympäristöön joutuessaan. Jätteiden asianmukaisella käsittelyllä voidaan estää ympäristöhaitat. 8. Määräyksellä vähennetään vesistön pilaantumisen riskiä. 9. ja 10. Määräyksillä vähennetään imuroinnista aiheutuvia virtausolosuhteiden ja vedenjuoksun muutoksia Vuijeminhaarassa. 11. Häiriö- ja poikkeustilanteista on ilmoitettava valvontaviranomaisille, jotta tarvittaessa voidaan käynnistää muun muassa vahinkojen torjunta- ja tarkkailutoimet. 12. Alueella on määrätty pidettäväksi riittävä määrä imeytysmateriaalia mahdollisen polttoneste- tai öljyvuodon seurauksena maaperään päässeen nesteen imeyttämiseksi. 13. 16. Luvan saajan on oltava selvillä toimintansa vaikutuksista. Tarkkailu- ja raportointimääräykset ovat tarpeen toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailemiseksi. Käyttötarkkailulla vähennetään erilaisten poikkeustilanteiden ja niiden aiheuttaman ympäristön pilaantumisen riskiä. Vesistö- ja kalataloustarkkailulla seurataan toiminnan vaikutuksia. Kalataloustarkkailu on määrätty tehtäväksi kalatalousviranomaisen hyväksymällä tavalla. Vesistöja kalataloustarkkailu on perusteltua pyrkiä järjestämään yhteistarkkailuna, koska vesistöalueella on useita koneellista kullankaivua harjoittavia toimijoita. 17. Toiminnanharjoittajan yhteystietojen muutoksen, omistajan tai toiminnanharjoittajan vaihdoksen ja valvonnan kannalta toiminnan oleellisen muutoksen sekä toiminnan keskeytymisen ilmoittaminen on tarpeen valvonnan mahdollistamiseksi. Aluehallintovirasto voi hakemuksesta määrätä luvan raukeamaan, jos toiminta on pysyvästi keskeytetty. 17 VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN 1. Lapin ELY-keskuksen ympäristö- ja luonnonvarat vastuualueen lausunnossa esittämät vaatimukset on otettu ympäristö- ja vesitalousluparatkai-
susta ja niiden perusteluista sekä lupamääräyksistä ja niiden perusteluista ilmenevästi huomioon. 2. Lapin ELY-keskuksen kalatalousviranomaisen lausunnossa esittämät vaatimukset on otettu ympäristö- ja vesitalousluparatkaisusta ja niiden perusteluista sekä lupamääräyksistä ja niiden perusteluista ilmenevästi huomioon. Kalasto- ja kalastusvaikutusten tarkkailu on määrätty tehtäväksi kalatalousviranomaisen hyväksymällä tavalla mahdollisuuksien mukaan yhteistarkkailuna. 4. Inarin kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen lausunnossa esittämät vaatimukset on otettu ympäristö- ja vesitalousluparatkaisusta ja niiden perusteluista sekä lupamääräyksistä ja niiden perusteluista ilmenevästi huomioon. 5. Metsähallituksen Lapin luontopalveluiden muistutuksessa esittämät vaatimukset on otettu ympäristö- ja vesitalousluparatkaisusta ja niiden perusteluista sekä lupamääräyksistä ja niiden perusteluista ilmenevästi huomioon. 6. Toimittaessa lupamääräysten mukaisesti toiminnasta ei aiheudu muistuttajan esittämiä haittoja. 18 LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Lupamääräysten tarkistaminen Lupa on voimassa toistaiseksi Toiminnan jatkaminen 19.4.2017 jälkeen edellyttää kaivoslain mukaisen lainvoimaisen kullanhuuhdontaluvan. Tarvittaessa aluehallintovirasto voi ympäristönsuojelulain 58 ja 59 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa tai valvontaviranomaisen aloitteesta peruuttaa luvan. Luvan saajan on 29.2.2024 mennessä tehtävä aluehallintovirastolle lupamääräysten tarkistamista koskeva hakemus uhalla, että aluehallintovirasto voi määrätä luvan raukeamaan. Hakemuksessa on esitettävä soveltuvin osin, mitä ympäristönsuojeluasetuksen 8 13 :ssä, vesilain 11 luvun 3 :ssä ja valtioneuvoston asetuksessa vesitalousasioista 1 3 :ssä säädetään. Hakemukseen on liitettävä asiantuntijan laatima yhteenvetoraportti valtauksella harjoitettavan kullankaivutoiminnan ympäristövaikutuksista toiminnan vaikutusalueella. Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava ympäristönsuojelulain 56 :n nojalla.
19 PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Päätöksen yleinen täytäntöönpanokelpoisuus Päätös on täytäntöönpanokelpoinen sen saatua lainvoiman. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki 41, 42 1 momentti, 43 1 ja 3 momentti, 45 1 momentti, 46 1 ja 3 momentti, 50 2 momentti, 52 1 momentti, 55 2 momentti Vesilaki 3 luku 4 1 momentti 1) kohta Jätelaki 8 1 momentti ja 28 1 momentti KÄSITTELYMAKSU Ratkaisu Perustelut Oikeusohjeet Lupa-asian käsittelymaksu on 2 740 euroa. Lasku lähetetään Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta Joensuusta. Maksun määräämisessä sovelletaan hakemuksen vireilletuloajankohtana voimassa ollutta maksuasetusta. Alla mainitun valtioneuvoston asetuksen (1572/2011) maksutaulukon mukainen koneellista kullankaivua koskevan ympäristölupa-asian käsittelymaksu on 2 740 euroa, kun kaivumäärä on enintään 1 000 m 3 /vuosi. Valtionneuvoston asetus aluehallintovirastojen maksuista vuosina 2012 ja 2013 (1572/2011) Valtionneuvoston asetus aluehallintovirastojen maksuista vuosina 2014 ja 2015 (1092/2013) 8
20 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Sami Koivula Jaakko Pirttijoki Asian on ratkaissut ympäristöneuvos Sami Koivula ja esitellyt ympäristöylitarkastaja Jaakko Pirttijoki. Tiedustelut: asian esittelijä, puh. 0295 017 662 tai 0295 017 500. JP/es Liite Päätös Tiedoksi Valitusosoitus Hakija Lapin ELY-keskus / Ympäristö ja luonnonvarat Lapin ELY-keskus / Kalatalous Inarin kunta Inarin kunta / Ympäristönsuojeluviranomainen Turvallisuus- ja kemikaalivirasto TUKES Suomen ympäristökeskus
VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusoikeus Valitusaika Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite Pohjois-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valituskirjelmä on toimitettava liitteineen Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon. Valituksia päätöksen johdosta voivat esittää ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, ELY-keskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut yleistä etua valvovat viranomaiset. Valitusaika päättyy 14.4.2014, jolloin valituksen on viimeistään oltava perillä Pohjois-Suomen aluehallintovirastossa. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - aluehallintoviraston päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti: vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin aluehallintoviraston päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia aluehallintoviraston päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta - jäljennös valituskirjelmästä (jos valituskirjelmä toimitetaan postitse) Valituksen toimittaminen aluehallintovirastoon Pohjois-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot Valituskirjelmä on toimitettava Pohjois-Suomen aluehallintoviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. käyntiosoite: Linnankatu 1-3 postiosoite: PL 293, 90101 Oulu puhelin: vaihde 0295 017 500 telekopio: 08-3140 110 sähköposti: kirjaamo.pohjois@avi.fi aukioloaika: klo 8-16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 97 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.