PITKÄKARVAINEN SAKSANSEISOJA DEUTSCH LANGHAAR 117

Samankaltaiset tiedostot
PITKÄKARVAINEN SAKSANSEISOJA 1/5 (DEUTSCH LANGHAAR) Alkuperämaa: Saksa

ISOMÜNSTERINSEISOJA GROSSER MÜNSTERLÄNDER

KORTHALSINGRIFFONI. Kuva Totti Turunen

HARJASKARVAINEN SAKSANSEISOJA 1/5 (DEUTSCH STICHELHAAR) Alkuperämaa: Saksa

RANSKANSEISOJAT TYPE GASGOGNE JA TYPE PYRENEES

RANSKANSPANIELI 1/5 (EPAGNEUL FRANCAIS) Alkuperämaa: Ranska

ISOMÜNSTERINSEISOJA 1/5 (GROSSER MÜNSTERLÄNDER VORSTEHHUND) Alkuperämaa: Saksa

Shiba ja hokkaido. Rotumääritelmävertailua

COTON DE TULEAR 1/5 (COTON DE TULEAR) Alkuperämaa: Madagaskar Vastuumaa: Ranska

TSEKINSEISOJA 1/5 (CESKÝ FOUSEK) Alkuperämaa: Entinen Tšekkoslovakia, nykyinen Tšekin tasavalta.

Kainkoira, kishu ja shikoku. Rotumääritelmävertailua

VENÄJÄNTOY 1/5 (RUSSKIY TOY) Alkuperämaa: Venäjä

Akita vrt. Amerikanakita. rotumääritelmävertailua

HOVAWART 1/5 (HOVAWART) Alkuperämaa: Saksa

MAREMMANAJOKOIRA 1/5 (SEGUGIO MAREMMANO) Alkuperämaa: Italia

AIREDALENTERRIERI 1/4 (AIREDALE TERRIER) Alkuperämaa: Iso-Britannia

SVKL:n erikoiskoulutus Unkarinvinttikoira. Magyar agar

VALKOINENPAIMENKOIRA 1/5 (BERGER BLANC SUISSE) Alkuperämaa: Sveitsi

ISOMÜNSTERINSEISOJA GROSSER MÜNSTERLÄNDER FCI 118

VIIRIÄISKOIRA 1/5 (DEUTSCHER WACHTELHUND) Alkuperämaa: Saksa

CHIHUAHUA 1/5 (CHIHUAHUEÑO) Alkuperämaa: Meksiko

SVKL:n erikoiskoulutus SLOUGHI

GRIFFON FAUVE DE BRETAGNE 1/5 (GRIFFON FAUVE DE BRETAGNE) Alkuperämaa: Ranska

ALASKANMALAMUUTTI (ALASKAN MALAMUTE) Alkuperämaa: Yhdysvallat (hyväksytty FCI , käännös SKL-FKK ) KÄYTTÖTARKOITUS: - Rekikoira

EPÄVIRALLINEN KÄÄNNÖS SAINT-GERMAININSEISOJA (BRAQUE SAINT-GERMAIN) Alkuperämaa: Ranska

SAKSANMETSÄSTYSTERRIERI 1/5 (DEUTSCHER JAGDTERRIER) Alkuperämaa: Saksa

KARKEAKARVAINEN. SAKSANSEISOJA (DEUTSCH DRAHTHAAR) Alkuperämaa: Saksa

BARBET JALOSTUSKATSELMUS

JALOSTUSTARKASTUSLOMAKE

APINAPINSERI 1/5 (AFFENPINSCHER) Alkuperämaa: Saksa

BARBET JALOSTUSKATSELMUS

WEIMARINSEISOJA 1/6 (WEIMARANER) Alkuperämaa: Saksa

VANHATANSKANKANAKOIRA (GAMMEL DANSK HÖNSEHUND)

TORNJAK 1/5 (TORNJAK) Alkuperämaa: Bosnia-Hertsegovina ja Kroatia

TSEKINSEISOJA CESKY FOUSEK Tsekin tasavalta

PULI 1/5 (PULI) Alkuperämaa: Unkari

2 Pinseri- ja snautserityyppiset,

VENÄLÄIS-EUROOPPALAINEN LAIKA 1/6 (RUSSKO-EVROPEÏSKAÏA LAÏKA) Alkuperämaa: Venäjä

HARJASKARVAINEN SAKSANSEISOJA (DEUTSCH STICHELHAAR)

PONT-AUDEMERINSPANIELI (EPAGNEUL DE PONT-AUDEMER) Alkuperämaa: Ranska

KOOIKERHONDJE 1/5 (NEDERLANDSE KOOIKERHONDJE) Alkuperämaa: Alankomaat

BOSTONINTERRIERI 1/5 (BOSTON TERRIER) Alkuperämaa: Yhdysvallat

KÄÄPIÖPINSERI 1/5 (ZWERGPINSCHER) Alkuperämaa: Saksa

KARPAATTIENKOIRA 1/5 (CIOBANESC ROMANESC CARPATIN) Alkuperämaa: Romania

PIENIMÜNSTERINSEISOJA KLEINER MÜNSTERLÄNDER

EPÄVIRALLINEN KÄÄNNÖS ARIEGENSEISOJA (BRAQUE DE LÁRIEGE) Alkuperämaa: Ranska

ITÄEUROOPANPAIMENKOIRA 1/5 (VOSTOCHNO-EVROPEISKAYA OVCHARKA) Alkuperämaa: Venäjä

CESKOSLOVENSKY VLCIAK 1/5 (CESKOSLOVENSKÝ VLCIÀK) Alkuperämaa: Entinen Tsekkoslovakia Vastuumaa: Slovakia

JALOSTUSTARKASTUSLOMAKE

BRASILIANTERRIERI (TERRIER BRASILEIRO) Alkuperämaa: Brasilia

AMERIKANCOCKERSPANIELI 1/5 (AMERICAN COCKER SPANIEL) Alkuperämaa: Yhdysvallat

KÄÄPIÖSNAUTSERI 1/6 (ZWERGSCHNAUZER) Alkuperämaa: Saksa

SVKL:n erikoiskoulutus AZAWAKH

KARKEAKARVAINEN SLOVAKIANSEISOJA

Skotlanninhirvikoira

BUHUND ROTUMÄÄRITELMÄN TULKINTAOHJE. Flink

BARBET JALOSTUSKATSELMUS A - ULKOMUOTO 1(8) Pessintassun Drummerboy Pate,

BARBET JALOSTUSKATSELMUS

Rotumääritelmä Yleisvaikutelma

BARBET JALOSTUSKATSELMUS

BARBET JALOSTUSKATSELMUS

PRAHANROTTAKOIRA 1/5 (PRAŽSKÝ KRYSARÍK) Alkuperämaa: Tsekki

KOMONDOR 1/5 (KOMONDOR) Alkuperämaa: Unkari

LÄNSIGÖÖTANMAANPYSTYKORVA 1/5 (VÄSTGÖTASPETS) Alkuperämaa: Ruotsi

VILLAKOIRAPOINTTERI (Pudelpointer) Alkuperämaa: Saksa

BARBET JALOSTUSKATSELMUS A - ULKOMUOTO 1(8) Ulpukan Bella Mia

PINSERI 1/5 (DEUTSCHER PINSCHER) Alkuperämaa: Saksa

ITALIANSEISOJA 1/5 (BRACCO ITALIANO) Alkuperämaa: Italia

CESKYTERRIERI 1/5 (CESKÝ TERRIER) Alkuperämaa: Tsekin tasavalta

JALOSTUSTARKASTUSLOMAKE

BURGOSINSEISOJA 1/5 (PERDIGUERO DE BURGOS) Alkuperämaa: Espanja

BARBET JALOSTUSKATSELMUS A - ULKOMUOTO 1(8) Nuts Over Coria Coria

BARBET JALOSTUSKATSELMUS A - ULKOMUOTO 1(8) Joiku du Soleil du Ventoux Joiku,

AUVERGNENSEISOJA (BRAQUE D AUVERGNE) Alkuperämaa: Ranska

BARBET JALOSTUSKATSELMUS A - ULKOMUOTO 1(8) Nuutuksen Drio Drio,

Ryhmä: 1. FCI:n numero: 176 Hyväksytty: FCI Kennelliitto

JALOSTUSTARKASTUSLOMAKE

HOLLANNINPELTOPYYKOIRA 1/6 (DRENTSCHE PARTRIJSHOND) Alkuperämaa: Hollanti

Tanya Ahlman-Stockmari Lahti KÄYTTÖTARKOITUS: Metsästys- ja vahtikoira.

BARBET JALOSTUSKATSELMUS A - ULKOMUOTO 1(8) Nuts Over Elda Elda,

BARBET JALOSTUSKATSELMUS A - ULKOMUOTO 1(8) Nuutuksen Doris Doris,

BARBET JALOSTUSKATSELMUS A - ULKOMUOTO 1(8) Ulpukan Enjoy

RUOTSINLAPINKOIRA. - rotumääritelmä - rotumääritelmän tulkintaohje

BARBET JALOSTUSKATSELMUS

BARBET JALOSTUSKATSELMUS

BARBET JALOSTUSKATSELMUS

BARBET JALOSTUSKATSELMUS A - ULKOMUOTO 1(8) Tulimaan Magnificent Star,

BARBET ROTUKATSELMUS A - ULKOMUOTO 1(8) N'Mea Culpa de la Cale des Rouleaux Tyyne

VENÄJÄNTOY 1/6 (RUSSKIY TOY) Alkuperämaa: Venäjä

BARBET JALOSTUSKATSELMUS

Erikoiskoulutus maremmanoabruzzese, owczarek podhalanski

BUKOVINANKOIRA 1/5 (CIOBANESC ROMANESC DE BUCOVINA) Alkuperäalue: Kaakkois-Eurooppa Vastuumaat: Romania ja Serbia

PUMI 1/5 (PUMI) Alkuperämaa: Unkari

CHESAPEAKELAHDENNOUTAJA 1/5 (CHESAPEAKE BAY RETRIEVER) Alkuperämaa: USA

BARBET JALOSTUSKATSELMUS

SAMOJEDINKOIRA 1/4 (SAMOIEDSKAÏA SABAKA) Alkuperämaa: Pohjois-Venäjä ja Siperia Vastuumaa: Pohjoismaat / PKU

POSAVINANAJOKOIRA 1/5 (POSAVSKI GONIČ) Alkuperämaa: Kroatia

Rotuesittely FCI No. 234 XOLOITZCUINTLE.

STABYHOUN (STABIJHOUN)

SUURSNAUTSERI 1/5 (RIESENSCHNAUZER) Alkuperämaa: Saksa

Transkriptio:

PITKÄKARVAINEN SAKSANSEISOJA DEUTSCH LANGHAAR 117 Laatinut: Erja Nummi 05/2017 Lähteet: rotumääritelmä, Deutsch Langhaar Verband e.v Kuvat Saija Suomaa FCI:N LUOKITUS: Ryhmä 7 kanakoirat Alaryhmä 1.2 mannermaiset spanielityyppiset kanakoirat Käyttökoetulos vaaditaan. Alkuperämaa Saksa Käyttötarkoitus: monipuolinen metsästyskoira, jolla on kaikki vaadittavat ominaisuudet työskentelyyn niin pellolla, metsässä kuin vedessäkin, sekä ennen että jälkeen saaliin pudottamisen. Saksalaisissa keskiajalta säilyneissä metsästysaiheisissa piirroksissa ja maalauksissa esiintyy lähes poikkeuksetta pitkäkarvainen metsästyskoira. Keskiaikaisissa saksalaisissa aiheeseen liittyvissä kirjoituksissa puhutaan haukkakoirista, lintu- ja kanakoirista, vesi- ja saukkokoirista ja kaikki nämä olivat kuvausten perusteella pitkäkarvaisia koiria. Saksalaisilta koirilta vaadittiin monipuolisia metsästystaipumuksia ja niitä käytettiin kaikenlaiselle riistalle. Koirat olivat ulkomuodoltaan ja kooltaan hyvin erilaisia, mutta vähitellen päästiin suunnitelmallisempaan jalostustyöhön eri rotupiirteiden luomiseksi ja samalla painotukset myös eri rotujen hieman erilaisissa käyttötarkoituksissa alkoivat muotoutua. Tuliaseiden käytön yleistyessä metsästyksessä 1800-luvun alusta lähtien alkoivat myös seisomalla riistan osoittaville metsästyskoirille asetetut vaatimukset vakiintua uudella tavalla. Pitkäkarvaista saksanseisojaa on rotuna jalostettu vuodesta 1879 ja ensimmäinen rotumääritelmä, joka ei ole juurikaan siitä muuttunut, luotiin vuonna 1897.

Nykyisessä pitkäkarvaisessa saksanseisojassa yhdistyvät niin lintu-, haukkametsästys-, vesi- kuin ajokoirankin perimät. Siten sillä on erittäin monipuoliset metsästystaipumukset ja rotu on edelleen lähes täysin metsästyskäytössä. Voimakkaimmin pitkäkarvainen saksanseisoja on taipumuksiltaan lintukoira, mutta se soveltuu karkottavaksi koiraksi, haavakoitten jäljestämiseen ja sillä on riittävä terävyys pienpetojahtiin. Saksassa sitä käytetään myös pysäyttävänä koirana villisikajahdissa. YLEISVAIKUTELMA: Voimakas, lihaksikas, syvärunkoinen ja sulavalinjainen. Ei koskaan hentoluustoinen tai jalkavalta vaikuttava. Ei myöskään liian massiivinen tai kömpelöltä vaikuttava. MITTASUHTEILTAAN hieman korkeuttaan pidempi. LUONNE: Tasapainoinen, rauhallinen, hyväntahtoinen, luokse päästävä. Pitkäkarvainen saksanseisoja ei saa olla hermostunut, pidättyväinen eikä arka. Epätyypillinen luonne alentaa laatuarvosanaa. SÄKÄKORKEUS: Urosten ihanteellinen säkäkorkeus 63 66 cm ja narttujen 60 63 cm. Koon ehdottomat rajat ovat uroksilla 60 70 ja nartuilla 58 66 cm. Rodussa esiintyvä kokovaihtelu sallitaan, mutta sitä ei tule suosia. Pienikokoistenkin yksilöiden tulee olla tarpeeksi voimakkaita ja koon ylärajalla on huomioitava, että sulavalinjaisuus ja tietty jalous säilyvät. Uros erinomaista tyyppiä kuva Totti Turunen

Narttu erinomaista tyyppiä PÄÄ on pitkä, kuiva ja jalo, ei koskaan turpea. Pään kuono- ja kallo-osa ovat yhtä pitkät. Kallo hieman pyöristyvä ja uroksilla kallo on leveämpi kuin nartuilla. Poskikaaret eivät ole kovin voimakkaat ja otsapenger loivasti nouseva, ei syvä tai jyrkkä. Huulet eivät saa olla voimakkaasti riippuvat ja avoimet. Kuonon selkä on hieman kyömy ja kirsu ruskea, joskin vähäiset vaaleat pilkut sallitaan. Silmäluomien tulee olla tiiviit ja silmien väri saa vaihdella keskiruskeasta tumman ruskeaan. Ilme on levollinen ja ystävällinen. Melko korkealle ja koko leveydeltään kiinnittyneet korvalehdet ovat riippuvat, posken myötäiset ja hieman eteenpäin kiertyvät. Korvien karvoitus on laineikasta ja korvalehden kärjen yli ulottuvat hapsut antavat koiralle rotutyypillisen ilmeen. Karvattomat korvankärjet ovat virhe, samoin puutteelliset korvahapsut. Purenta on täysihampainen leikkaava purenta eivätkä leuat saa olla heikot. Kauniilla, rotutyypillisellä päällä on arvioinnissa erityistä painoarvoa. KAULA on voimakas ja jalo, ei löysää kaulanahkaa.

uros vasemmalla, narttu oikealla RUNGOSSA on riittävästi tilavuutta. Ylälinja on vain hieman laskeva, selkä vaakasuora ja kiinteä. Lanne on huomattavan lihaksikas ja lantio pitkä ja kohtuullisen viisto. Leveä ja syvä rintakehä ulottuu vähintään kyynärpäiden tasalle ja alalinja on vain lievästi kohoava. Eturinnan pitää erottua selvästi. HÄNTÄ on asennoltaan vaakasuora, hännän viimeinen kolmannes voi kaartua hieman ylöspäin. Viirimäisesti hapsuttunut kärkeen asti. Pysty-asentoinen ja selän päälle kiertyvä häntä pilaa koiran yleisvaikutelman. RAAJALUUSTON vahvuuden on oltava riittävä, ei hentoluustoisia ohuita raajoja. Kyynärpäät ovat rungonmyötäiset ja ranteet hieman joustavat. Kohtuullisesti kulmautunut edestä ja takaa ja hyvä kinnerkulmaus on erityisen toivottava. Käpälät ovat tiiviit ja päkiät paksut ja kestävät. Hajavarpaiset, löysät käpälät ovat paha virhe, koska metsästyskäytössä ne eivät kestä. KARVAPEITE ei saa olla liian runsas eikä myöskään liian lyhyt, ei koskaan villava, kihara tai avoin. Runkokarvan pituus on 3 5 cm ja sen on oltava rungonmyötäistä ja hyvin suojaavaa, kiiltävää, vahvaa, sileää tai hieman laineikasta. Kaulan alapuolella, rinnassa ja vatsassa karva on pidempää. Myös pohjavilla (kesäkarvassa niukempi) ja hyvä vatsapuolen karvoitus ovat suojaavuutensa vuoksi tärkeitä. Eturaajojen takaosassa on hapsut ja takaraajojen takaosassa housut, mutta kovin runsas hapsutus ei ole toivottavaa. Häntä on viirimäisesti hapsuttunut. Päälaen karvatupsu ei ole toivottava.

Karvan oikea, ruumiinosittain vaihteleva pituus antaa rodulle ominaisen yleisvaikutelman ja oikeanlaatuinen, suojaava karvapeite on arvioinnissa erittäin tärkeä. VÄRI: kuusi sallittua väriä yksivärisestä ruskeasta erisävyisiin ruskean ja valkoisen kirjaviin. Kaikilta kirjaviltakin koirilta vaaditaan yksivärinen ruskea pää, piirto tai läsi on sallittu. Yleisin väri on kokoruskea, kahvinruskeasta suklaan ruskeaan.

Erinomaista tyyppiä / urokset

Erinomaista tyyppiä / nartut

Oikean tyyppinen pää / uroksia

Oikean tyyppinen pää / narttuja

VIRHEITÄ Vaaleat haukansilmät, vinot silmät Muut kuin poskenmyötäiset korvat, karvattomat korvien kärjet Notko- tai köyryselkä Tynnyrimäinen tai liian kapea rintakehä. Voimakkaasti kiertyvä tai kärjestään koukkumainen häntä. Liian avoin lavan ja olkavarren välinen kulmaus; liian pystyt välikämmenet. Pihtikinttuisuus, länkisäärisyys. Hajavarpaat, kissan- tai jäniksenkäpälät. Pitkät partakarvat, tuuheat kulmakarvat, kihara karva HYLKÄÄVÄT VIRHEET: Vihaisuus tai liiallinen arkuus. Selvästi epänormaali rakenne tai käyttäytyminen. Riittämätön luusto ja lihaksisto. Epätyypillinen pää. Ulos- tai sisäänkiertyneet silmäluomet (ektropium, entropium) ja leikkauksella korjatut silmäluomen virheet. Yleisimpiä virheitä: - pehmeä/painunut selkä - luisu tai jyrkkä lantio - niukat etukulmaukset - liian pitkä lanneosa - mittasuhdevirheet - ahtaat tai lyhyet takaliikkeet - pystyasentoisesti kannettu ja selän ylle kiertyvä häntä VIRHEITÄ: liian raskasrakenteiset urokset

Liian kevytluustoinen narttu, kuroutunut alalinja Liian raskasrakenteinen ja maskuliininen narttu PÄÄN VIRHEITÄ: Ylhäällä vasemmalla: liian raskas ja syväkalloinen pää, lyhyt kuono, liikaa huulta. Ylhäällä oikealla: lyhyt, syväkalloinen pää, liian voimakas otsapenger. Alla vasemmalla: liian raskas, syvä kuono-osa, runsaasti huulta. Alla oikealla: puutteelliset korvahapsut, vaaleat silmät.

uros, puutteellinen sukupuolileima roikkuva huulipussi virheellinen karvanlaatu ei ERIä rotumääritelmä PITKÄKARVAINEN SAKSANSEISOJA KÄYTTÖTARKOITUS: Monipuolinen metsästyskoira, jolla on kaikki vaadittavat ominaisuudet työskentelyyn niin pellolla, metsässä kuin vedessäkin, sekä ennen että jälkeen saaliin pudottamisen. FCI:N LUOKITUS: Ryhmä 7 kanakoirat Alaryhmä 1.2 mannermaiset spanielityyppiset kanakoirat Käyttökoetulos vaaditaan. LYHYT HISTORIAOSUUS: Pitkäkarvaisessa saksanseisojassa yhdistyvät lintu-, haukkametsästys- ja vesikoiran sekä ajavan koiran perimät. Siten sillä on erittäin

monipuoliset metsästystaipumukset. Rotua on jalostettu vuodesta 1879 ja olennaiset rotupiirteet on saatu vakiinnutettua. Vapaaherra von Schorlemer laati vuonna 1897 ensimmäisen pitkäkarvaisen saksanseisojan rotumääritelmän ja loi siten perustan nykyiselle jalostukselle. YLEISVAIKUTELMA: Voimakas, lihaksikas, syvärunkoinen ja sulavalinjainen. Pienikokoistenkin yksilöiden tulee olla voimakasrakenteisia. Liian massiiviset ja sen vuoksi kömpelöt koirat eivät ole toivottavia. TÄRKEITÄ MITTASUHTEITA: Kuono- ja kallo-osa ovat yhtä pitkät. Koira ei saa olla takakorkea, vaan säkä on hieman lantiota korkeammalla. KÄYTTÄYTYMINEN / LUONNE: Tasapainoinen ja rauhallinen, hillitty temperamentti, hyväntahtoinen ja helposti koulutettava. PÄÄ: Kaunis pää on erityisen arvostettu. Se on jalo ja pitkänomainen. Kallo: Hieman pyöristyvä. Otsapenger: Loivasti nouseva, ei syvä eikä jyrkkä. Kirsu: Väriltään ruskea; hieman vaaleammat kohdat hyväksytään. Kuono: Kuononselkä on hieman kyömy, ei liian siro. Huulet: Eivät liian voimakkaasti riippuvat. Leuat / hampaat: Leuat eivät saa olla heikot. Täysihampainen (42 hammasta) ja hyvin kehittynyt leikkaava purenta, ts. yläetuhampaiden takapinta koskettaa tiiviisti alaetuhampaiden etupintaa. Hammaskaavio: 3142 - - - - x 2 = 42 3143 Posket: Poskikaaret eivät liian voimakkaat. Silmät: Väriltään ruskeat ja mahdollisimman tummat; eivät liian syvällä sijaitsevat eivätkä ulkonevat. Silmäluomet ovat tiiviit, punertavaa sidekalvoa ei saa näkyä. Korvat: Riippuvat, hieman eteenpäin kiertyvät, eivät liian alas kiinnittyneet. KAULA: Voimakas ja jalo, ei liian lyhyt; liittyy kauniisti rintakehään; ei löysää kaulanahkaa. RUNKO Selkä: Vaakasuora ja kiinteä, ei liian pitkä. Lanne: Erittäin lihaksikas. Lantio: Pitkä ja kohtuullisen viisto. Rintakehä: Hyvin kehittynyt eturinta. Rintakehä on leveä, syvä ja ulottuu vähintään kyynärpäiden tasolle. HÄNTÄ: Ei liian pystyasentoinen. Asennon tulee olla vaakasuora, hännän viimeinen kolmannes on hieman ylöspäin kaartunut. RAAJAT ETURAAJAT: Yleisvaikutelma: Koiran seistessä olkavarsi, kyynärvarsi ja välikämmen muodostavat edestä katsottuna lähes pystysuoran linjan. Lavat: Tiiviit. Koiran seistessä luonnollisesti lavan ja olkavarren välisen kulmauksen tulee sivulta katsottuna olla mahdollisimman lähellä 90 asteen kulmausta. Kyynärpäät: Rungonmyötäiset. Ranteet: Hieman joustavat. Välikämmenet: Hieman viistot, ei aivan pystyt. Etukäpälät: Päkiät ovat lujat ja vahvat.

TAKARAAJAT: Yleisvaikutelma: Lantio, reisi, sääri ja välijalka muodostavat takaa katsottuna pystysuoran linjan. Kintereet: Hyvä kinnerkulmaus on erityisen toivottava. Välijalat: Ei kannuksia. (Huom. Suomessa typistyskielto) Takakäpälät: Päkiät ovat lujat ja vahvat. LIIKKEET: Maatavoittavat liikkeet, joissa hyvä takaraajan työntö. NAHKA: Tiiviisti pinnanmyötäinen ja poimuton. KARVAPEITE Karva: Oikeanlaatuinen karvapeite on erittäin tärkeä. Karva ei saa olla liian runsasta eikä myöskään liian lyhyttä. Selässä ja kyljissä karva on 3 5 cm pitkää ja rungonmyötäistä, kaulan alapuolella, rinnassa ja vatsassa karva saa olla pitempää. Päässä karva on huomattavasti lyhyempää, mutta kuitenkin pitempää kuin lyhytkarvaisella saksanseisojalla. Tupsu päälaella ei ole toivottava. Korvissa karva on laineikasta ja muodostaa hapsut. Rungossa karvapeite on kiiltävää, vahvaa, sileää tai hieman laineikasta, pinnanmyötäistä ja tiheää. Tiheä, hyvä aluskarva. Myös vatsa on kunnolla karvoittunut. Häntä on viirimäisesti hapsuttunut kärkeen asti. Eturaajojen takaosat ovat hapsuttuneet, samoin takaraajojen takaosaan muodostuu "housut". Kinnernivelen alapuolella karva on selvästi lyhyempää. Varpaiden välissä karva on tiheää ja lyhyttä. Liian voimakas hapsutus ei ole toivottavaa. Väri: pää, jossa mahdollisesti pläsi, pilkku tai tähti). mahdollisesti pläsi, pilkku tai tähti). mahdollisesti pläsi, pilkku tai tähti). -valkoinen, joko puhdas ruskea-valkoinen tai vain muutamia pieniä täpliä (isoja ruskeita läiskiä, satula tai mantteli, ruskea pää, jossa mahdollisesti pläsi, pilkku tai tähti). kejä ikivanhana ajavien koirien perintönä. KOKO JA PAINO Säkäkorkeus: Urokset: 60-70 cm, ihannekorkeus on 63-66 cm Nartut: 58-66 cm, ihannekorkeus on 60-63 cm Paino: Noin 30 kg. VIRHEET: Kaikki poikkeamat edellämainituista kohdista luetaan virheiksi suhteutettuna virheen vakavuuteen ja sen vaikutukseen koiran terveyteen ja hyvinvointiin sekä kykyyn toimia rodun perinteisessä käyttötarkoituksessa. - tai köyryselkä ttomat korvien kärjet syys. - tai jäniksenkäpälät.

HYLKÄÄVÄT VIRHEET: pillinen pää. - tai sisäänkiertyneet silmäluomet (ektropium, entropium) ja leikkauksella korjatut silmäluomen virheet. HUOM. Uroksilla tulee olla kaksi normaalisti kehittynyttä kivestä täysin laskeutuneina kivespussiin. Jalostukseen tulee käyttää vain toiminnallisesti ja kliinisesti terveitä, rakenteeltaan rodunomaisia koiria.