TAPATURMAKATSAUS 2017 Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri
SAATTEEKSI Tapaturmassa äkillisen, odottamattoman ja tahattoman tapahtuman seurauksena henkilö menehtyy, loukkaantuu vakavasti tai saa lievemmän vamman. Tapaturma-käsitteeseen liittyy kaksi elementtiä, joista toinen on onnettomuustapahtuma ja toinen on tapahtumassa mukana olleelle henkilölle aiheutuva seuraus eli henkilövahinko. Tämä tapaturmakatsaus kuvaa onnettomuuksien aiheuttamia henkilövahinkoja eli tapaturmakuolemia ja vammoja sekä niistä aiheutuvaa hoitoa ja hoidon kustannuksia. Tapaturmat luokitellaan tavallisesti niiden tapahtumistilanteen perusteella liikenneonnettomuuksiin, työ-, koti- ja liikuntatapaturmiin sekä muihin vapaa-ajan tapaturmiin. Tapaturmakatsaukseen on koottu perustiedot alueen tapaturmatilanteesta: millaisia tapaturmia alueella sattuu ja paljonko niitä on koko maahan verrattuna. Katsauksen sisältämää tietoa kannattaa hyödyntää kunta- ja seutukuntakohtaisessa turvallisuustyössä. Sen avulla voidaan määritellä painopisteet turvallisuustyölle ja arvioida turvallisuustyön vaikutuksia. On tärkeää, että alueen turvallisuustoimijat, asukkaat ja luottamushenkilöt saavat tietoa alueen tapaturmista. Tapaturmakatsauksien sisältämiä asioita kannattaa käsitellä paikallisissa tilaisuuksissa, esimerkiksi turvallisuussuunnittelun tai hyvinvoinnin - ja terveyden edistämisen työryhmissä sekä koulutustilaisuuksissa. Paikallisesta tapaturmatilanteesta on tärkeää hyvä viestiä laajasti alueen eri toimijoille, organisaatioille ja kansalaisille. Tämä voi tapahtua esimerkiksi nostamalla oman alueen tapaturmakatsauksen tietoja paikallisten toimijoiden ja kunnan omalle verkkosivustolle sekä tiedottamalla tapaturmatilanteesta paikallismediassa ja sosiaalisessa mediassa. Tapaturmakatsaukset päivitetään vuosittain. Ideoita julkaisun kehittämiseksi ja palautetta voi toimittaa sähköpostitse osoitteeseen (tapaturmat@thl.fi). Tietoa tapaturmien ehkäisystä ja ideoita tapaturmatiedon hyödyntämiseksi on saatavissa myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Tapaturmat-verkkosivustolta osoitteesta www.thl.fi/tapaturmat Kiitämme kaikkia, joilta olemme saaneet arvokkaita kommentteja katsauksen valmistelun eri vaiheissa. Toukokuussa 2016 Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen -yksikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
SISÄLLYS Sisältö SAATTEEKSI... 2 1 KÄYTETYT AINEISTOT JA TIETOSUOJA... 4 2 TAPATURMAT SUOMESSA... 5 2.1 Missä ja kenelle tapaturmia tapahtuu?... 6 2.2. Tapaturmatyypit... 8 4 TAPATURMAISET KUOLEMAT ALUEELLA... 11 5 VUODEOSASTOHOITOA VAATINEET TAPATURMAT... 13 5.1 Tapaturmien aiheuttamat hoitopäivät, hoitojaksot ja tapaturmapotilaat... 13 6 TAPATURMAT KUNNITTAIN... 22 7 TAPATURMISTA JOHTUVAN SAIRAALAHOIDON KUSTANNUKSET... 30 8 PALOTAPATURMAT... 31
1 KÄYTETYT AINEISTOT JA TIETOSUOJA Tämän katsauksen aineistolähteet ovat seuraavat: kuolemat: Suomen virallinen tilasto (SVT): Kuolemansyyt (lähde: Tilastokeskus) sairaalahoitojaksot, -potilaat ja -hoitopäivät: Hoitoilmoitusrekisteri (lähde: THL). Katsauksen luvut perustuvat rekisteripohjaisiin tietoaineistoihin. Suomessa rekisteröidään (Ahvenanmaata lukuun ottamatta) erittäin kattavasti tapaturmaiset kuolemat ja vuodeosastohoidosta hoitojaksot sekä potilaiden ja hoitopäivien määrät. Kuolemien osalta tiedot ovat hyvin luotettavia. Vaikka Hoitoilmoitusrekisteriin tulee käytännössä kirjata jokainen vuodeosastohoitojakso, sairaalassa ei aina kirjata riittävän tarkasti kaikkia tapaturmiin liittyviä tietoja. Joissakin katsauksen taulukoissa tiedot tapaturmien ja fyysisen väkivallan aiheuttamasta hoidosta esitetään yhteenlaskettuina. Tämä johtuu siitä, ettei sairaaloiden vuodeosastohoitoja kuvaavissa aineistoissa aina ole määritelty, onko vamma syntynyt tapaturmatilanteessa vai väkivallan uhriksi joutumisen yhteydessä. Tämän katsauksen tuloksia tulkittaessa pitää ottaa huomioon edellä mainitut aineistoon liittyvät seikat. Tietosuojan vuoksi taulukoissa pienimpien lukumäärien kohdalla kuntakohtaisten viittä pienempien lukumäärien tarkat arvot on salattu. Tietosuojan varmistamiseksi sovelletaan seuraavia sääntöjä Kaikki alle viiden (5) suuruiset arvot korvataan tekstillä <5 Rivien ja sarakkeiden summaluvut (yhteensä arvot tai koko aluetta koskevat arvot) pyöristetään lähimpään kymmeneen. Nämä säännöt koskevat vain niitä katsauksen osia, joissa käsitellään kuntatasoista tietoa tai joista olisi pääteltävissä kuntatasoisia lukumääriä.
2 TAPATURMAT SUOMESSA Vuonna 2014 tapaturmissa kuoli 2 408 suomalaista: 1 532 miestä ja 876 naista. Tapaturmat ja väkivalta olivat suomalaisten neljänneksi yleisin kuolemansyy. Yleisin syy tapaturmakuolemaan on putoaminen tai kaatuminen. Myös myrkytykset ovat yleisiä. Tapaturmakuolemat kotona ja vapaa-ajalla ovat lisääntyneet runsaan 20 vuoden aikana, mutta viime vuosina kehitys on ollut myönteistä. Liikenne- ja työtapaturmakuolemat ovat olleet laskussa jo pidemmän aikaa (kuvio 1). Alkoholi on usein osallisena tapaturmissa. Lähes joka kolmas tapaturman vuoksi kuollut oli päihtynyt. Saunan kuumuuteen, myrkytyksiin, hukkumisiin, tulipaloihin ja kylmyyteen kuollaan useimmiten päihdyksissä. Kuvio 1. Tapaturmaisesti kuolleet vuosina 1988 2013, N. Lisää tietoa Suomen tapaturmatilanteesta ja tapaturmien ehkäisystä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Tapaturmat-verkkosivustosta: www.thl.fi/tapaturmat
2.1 Missä ja kenelle tapaturmia tapahtuu? Tässä katsauksessa käsitellään vakavimpia, eli kuolemaan tai sairaaloiden vuodeosastohoitoon johtaneita tapaturmia (Kuvio 2). On kuitenkin hyvä muistaa, että iso osa tapaturmista hoidetaan polikliinisesti. Katsaus ei käsittele polikliinisesti hoidettavia tapaturmapotilaita, koska niistä ei toistaiseksi ole saatavilla riittävän luotettavaa tietoa rekistereistä. Esimerkiksi liikuntavammat ovat väestötasolla yleisiä ja niiden yhteiskunnalliset seuraukset ovat merkittäviä. Niistä voi seurata pitkiä poissaoloja työstä, merkittävää haittaa päivittäiseen elämään, pitkäaikaisia kiputiloja tai työkyvyttömyyttä vasta useiden vuosien viiveellä. Siihen saakka kunnes valtakunnallisista rekistereistä saadaan kattavaa ja luotettavaa tietoa tapaturmien polikliinisesta hoidosta, on paikallistasolla tärkeää seurata myös polikliiniseen hoitoon johtavien tapaturmien määrää ja aiheuttamia vaikutuksia. On tärkeää, että paikallisessa turvallisuussuunnittelussa asetetaan tavoitteita ja määritetään keinoja sekä vakavimpien että runsaasti terveydenhuollon eri yksiköitä kuormittavien tapaturmien ennaltaehkäisemiseksi. Seuraavaa laskutapaa käyttämällä voidaan arvioida, kuinka paljon tapaturmia alueella kaikkiaan tapahtuu: jokaista tapaturmakuolemaa kohti voidaan arvioida aiheutuvan noin 30-kertainen määrä tapaturmista johtuvia vuodeosastohoitoja ja 200-kertainen määrä polikliinisesti hoidettuja tapaturmia 1. Kuvio 2. Tapaturmat, joita katsauksessa käsitellään. 1 Olyckor i siffror: en rapport om olycksutvecklingen i Sverige. Karlstad: Räddningsverket/NCO, 2007:7. Antal sidor: 242. Statistik.
Tässä katsauksessa kuvataan kyseisen alueen asukkaille tapahtuneita tapaturmia. Koska rekistereistä ei saada tietoa tapaturman tapahtumapaikasta, tapaturma sijoitetaan alueelle henkilön kotikunnan mukaan. Siten esimerkiksi kotkalaisen henkilön Lapissa sattunut tapaturma kirjautuu Kymenlaakson alueen tapaturmaksi. Taulukossa 1 on esitetty alueen kunnat vuoden 2015 kuntajaon mukaisesti sekä kuntien väestörakenne eri ikäryhmissä 2. Taulukko 1. Alueen kunnat (2015 kuntajako) ja väestörakenne 3 ikäryhmittäin (2015), N. Kunta 0 17 18 19 20 24 25 29 30 54 55 64 65 79 80 Yhteensä Koko maa 20% 2% 6% 6% 32% 14% 15% 5% 5 479 530 Koko alue 20% 2% 7% 7% 36% 12% 13% 4% 1 609 833 Askola 25% 2% 4% 4% 35% 14% 13% 4% 5 084 Espoo 23% 2% 7% 7% 37% 11% 11% 3% 267 672 Hanko 17% 2% 4% 4% 30% 15% 23% 5% 8 942 Helsinki 16% 2% 8% 10% 36% 11% 12% 4% 624 462 Hyvinkää 20% 2% 6% 6% 33% 14% 15% 5% 46 414 Inkoo 22% 2% 4% 3% 34% 14% 17% 5% 5 550 Järvenpää 21% 3% 6% 6% 35% 13% 13% 3% 40 644 Karkkila 20% 2% 4% 4% 32% 15% 16% 6% 8 973 Kauniainen 23% 3% 6% 4% 31% 11% 15% 5% 9 422 Kerava 20% 3% 7% 7% 34% 13% 14% 3% 35 304 Kirkkonummi 26% 3% 4% 4% 37% 12% 12% 2% 38 434 Lapinjärvi 18% 2% 3% 4% 30% 16% 20% 7% 2 776 Lohja 21% 2% 5% 4% 33% 14% 16% 5% 47 488 Loviisa 18% 2% 4% 4% 31% 16% 19% 7% 15 396 Mäntsälä 26% 2% 4% 4% 35% 13% 13% 4% 20 654 Nurmijärvi 27% 3% 4% 4% 36% 12% 12% 3% 41 738 Pornainen 28% 3% 4% 3% 35% 13% 10% 3% 5 136 Porvoo 21% 2% 6% 5% 33% 14% 15% 4% 49 828 Raasepori 19% 2% 5% 5% 31% 14% 18% 6% 28 540 Sipoo 24% 3% 4% 3% 37% 12% 13% 4% 19 216 Siuntio 25% 2% 3% 3% 38% 13% 13% 3% 6 190 Tuusula 25% 3% 4% 4% 37% 13% 12% 3% 38 328 Vantaa 21% 2% 6% 7% 36% 12% 12% 3% 212 705 Vihti 24% 2% 4% 4% 36% 13% 13% 3% 28 958 2 Väestötietotaulukot sukupuolittain sähköisessä muodossa: http://pxweb2.stat.fi/database/statfin/vrm/vaerak/vaerak_fi.asp 3 Lähde: Tilastokeskus.
Prosenttia (%) 0 10 20 30 40 50 2.2. Tapaturmatyypit Tapaturmien ehkäisytyön kohdentamiseksi tarvitaan tietoa muun muassa siitä, millaisille väestöryhmille tai missä ympäristöissä tai tilanteissa tapaturmia tapahtuu. Tätä tietoa saadaan sairaalahoidossa tapaturman vuoksi olleiden potilaiden taustatiedoista ja tapaturmasta kirjatuista tiedoista. Tapaturmatyyppi ilmaisee tapaturmaan liittyneen toiminnan tai tapahtumapaikan. Tapaturmien ehkäisytyön kannalta on tärkeää, että sairaaloissa tapaturmatiedot kirjataan huolellisesti. Vaikka useissa sairaaloissa kirjaamistarkkuus on parantunut vuosituhannen vaihteessa, liian usein edelleen nämä tiedot jätetään merkitsemättä tai tietoa kirjataan ehkäisevän työn kannalta vähän informaatiota sisältävään luokkaan muu tai määrittämätön tapaturma. (Kuvio 3) Tapaturmien hoidon kirjaamisen tarkkuudesta ja systemaattisuudesta tulisi keskustella terveydenhuollon toimijoiden kanssa, jotta jatkossa saadaan entistä luotettavampaa ja kattavampaa tietoa tapaturmien ehkäisytyön perustaksi. Tämä katsaus käsittää tietoja vain tapaturmien sairaalahoidosta. Katsauksen tarjoamien tietojen perusteella tehtävissä tulkinnoissa ja esimerkiksi ehkäisytoimien suunnittelussa ja kohdentamisessa on huomioitava, että katsauksesta puuttuvat tiedot polikliinisesti hoidetuista potilaista. Esimerkiksi liikuntatapaturmia tapahtuu suomalaisille vuosittain yli 300 000, mutta niiden aiheuttama hoito ei tule kattavasti esiin tässä katsauksessa koska suuri osa liikuntatapaturmien seurauksista hoidetaan polikliinisesti. Kirjattu muu tai määrittämätön, koko maa Kirjattu muu tai määrittämätön, pelastusalue Tapaturmatyyppiä ei kirjattu, pelastusalue Tapaturmatyyppiä ei kirjattu, koko maa 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Kuvio 3. Tapaturmatyypin kirjaamisaktiivisuus alueella ja koko maassa vuosina 2002 2015, %.
Tapausten lukumäärä 0 2000 4000 6000 8000 Kuvio 4 kertoo miten alueen asukkaille sairaalahoitoon johtaneet tapaturmat jakautuvat kotona, urheilu- ja liikuntatilanteissa, liikennealueilla, työssä tai päiväkodissa/koulussa tapahtuneisiin tapaturmiin. Kuvio 5 kuvaa saman asian koko maassa. Kotitapaturma Muu vapaa-ajan tapaturma Kirjattu muu tai määrittämätön Liikenne Urheilu- tai liikuntatapaturma Ei kirjattu Työtapaturma tai työhön liittyvä ulkoinen tekijä Tapaturma sairaalassa tai sairaalaoloihin liittyvä ulkoinen tekijä Tapaturma koulussa tai päiväkodissa 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Kuvio 4. Sairaalahoitoon johtaneet tapaturmatyypit alueella vuosina 2002 2015, N.
Tapausten lukumäärä 0 10000 20000 30000 40000 Kotitapaturma Muu vapaa-ajan tapaturma Kirjattu muu tai määrittämätön Liikenne Urheilu- tai liikuntatapaturma Työtapaturma tai työhön liittyvä ulkoinen tekijä Ei kirjattu Tapaturma sairaalassa tai sairaalaoloihin liittyvä ulkoinen tekijä Tapaturma koulussa tai päiväkodissa 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Kuvio 5. Sairaalahoitoon johtaneet tapaturmatyypit koko maassa vuosina 2002 2015, N. Taulukko 2. Tapaturman aiheuttamat hoitojaksot tapaturmatyypin mukaan vuosina 2002 2015 alueella. Tapaturmatyyppiä ei kirjattu 20 251 Liikenne 29 966 Kotitapaturma 90 884 Urheilu- tai liikuntatapaturma 20 417 Muu vapaa-ajan tapaturma 93 540 Tapaturma sairaalassa tai sairaalaoloihin liittyvä ulkoinen tekijä 9 389 Työtapaturma tai työhön liittyvä ulkoinen tekijä 13 474 Tapaturma koulussa tai päiväkodissa 2 554 Muu tai määrittämätön tapaturmatyyppi 64 602
4 TAPATURMAISET KUOLEMAT ALUEELLA Tämän katsauksen tiedot tapaturmaisista kuolemista saadaan Tilastokeskuksen kuolemansyytilastoista. Suomessa valtaosasta niin sanottuja ei-luonnollisia kuolemia, kuten tapaturmista, tehdään oikeuslääketieteellinen tutkimus, jossa määritetään kuolemansyy. Nuoren henkilön kuolemantapauksissa kuolemasyy tutkitaan lähes aina. Iäkkäiden henkilöiden tapaturmakuolemista ei ihan aina tehdä tutkintaa. Tällaisia ovat esimerkiksi sairaalassa tai laitoksissa tapahtuneen kaatumisen tai kaatumisen seurausten johdosta tapahtunut kuolema, josta lääkärillä on hyvät kliiniset tiedot. 4, Taulukko 3. Tapaturmaiset kuolemat alueella kymmenen vuoden aikana vuosina 2006 2015 iän ja sukupuolen mukaan. 5 6 7 0 17 18 19 20 24 25 29 30 54 55 64 65 79 80 Liikenne, kevyt 11 5 <5 14 38 34 39 29 Liikenne, moottoriajoneuvot 35 15 42 36 155 60 64 32 Kaatuminen ja putoaminen <5 <5 10 10 234 306 627 1 474 Hukkuminen 15 <5 9 8 81 69 71 14 Tukehtuminen 6 <5 5 <5 68 64 79 44 Tulipalo <5 <5 <5 <5 57 53 41 16 Paleltuminen <5 <5 <5 <5 28 22 26 22 Alkoholimyrkytys <5 <5 6 17 400 313 111 <5 Muu myrkytys 8 <5 11 64 96 447 121 72 13 Muut tapaturmat <5 <5 12 10 103 114 142 97 Yhteensä 80 40 150 200 1 610 1 160 1 270 1 740 Miehet Naiset Yht. Vertailu Liikenne, kevyt 115 56 170 - Liikenne, moottoriajoneuvot 351 88 440-38% Kaatuminen ja putoaminen 1 444 1 222 2 670 +4% Hukkuminen 209 60 270-26% Tukehtuminen 175 95 270 +24% Tulipalo 113 66 180 - Paleltuminen 67 32 100-43% Alkoholimyrkytys 648 203 850-26% Muu myrkytys 585 240 830 - Muut tapaturmat 360 125 490 - Yhteensä 4 070 2 190 6 250-10% 4 Lunetta P, Lounamaa A, Sihvonen S (2007): Surveillance of injury-related deaths: medicolegal and autopsy rates and trends in Finland. Injury Prevention 2007;13:282 284 & Pasternack I, Laitinen R, Kauppila R. Oikeuslääkinnän vaikuttavuuden edellytykset Kirjallisuuskatsaus. THL, TYÖPAPERI 10/2014. 5 Vertailusarake kertoo, kuinka paljon alueella havaittu kuolemien määrä poikkeaa siitä kuolleiden määrästä, joka olisi odotettavissa, jos alueen kuolleisuus olisi samanlaista kuin koko Suomessa. Esimerkiksi +10 % kertoisi alueella tapahtuvan 10 prosenttia odotettua enemmän kuolemia. Vain tilastollisesti merkitsevät poikkeamat ilmoitetaan. Jos taulukossa esiintyy symboli -, joka tarkoittaa sitä, että vertailussa laskettu ero ei ole tilastollisesti merkitsevä. 6 Jos Vertailu-sarakkeessa esiintyy symboli *, se tarkoittaa sitä, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän ovat yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tällaisessa tapauksessa olla joko merkitsevä tai ei-merkitsevä. 7 Alle viiden (5) suuruiset arvot korvataan tekstillä <5 ja rivien ja sarakkeiden summaluvut pyöristetään lähimpään kymmeneen. 8 Muut myrkytykset ovat pääosin lääke- ja huumausainemyrkytyksiä.
Kuolemantapauksia 0 200 400 600 800 Liikenne, kevyt Liikenne, moottoriajoneuvot Kaatuminen ja putoaminen Hukkuminen Tukehtuminen Tulipalo Paleltuminen Muut tapaturmat pl. myrkytys 0 20 40 60 80 100 Päihtyneiden osuus (%) Kuvio 6. Päihtyneiden osuudet tapaturmissa kuolleista alueella vuosina 2005 9 2015, %. Liikenne Kaatuminen ja putoaminen Alkoholimyrkytys Muu myrkytys Muut tapaturmat 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Kuvio 7. Tapaturmissa kuolleet syyn mukaan alueella vuosina 2006 2015, N. 9 Kuolemansyytilastossa olevan päihtymystiedon luokitusmuutoksen (2005) takia vuosirajaus on tässä yhteydessä vuodesta 2005 eteenpäin mahdollisimman hyvän yhteensopivuuden varmistamiseksi.
Tuhansia hoitopäiviä 0 20 40 60 80 100 120 5 VUODEOSASTOHOITOA VAATINEET TAPATURMAT Tapaturmien ehkäisytyön suunnittelun ja kohdentamisen kannalta on tärkeää tarkastella paitsi tapaturmien lukumääriä mutta myös niissä tapahtuvia muutoksia. Tässä osiossa esitellään koko aluetta koskevia tapaturmatietoja. Eri alueiden tapaturmalukuja vertailemalla saadaan tietoa siitä, missä ennaltaehkäisevää työtä erityisesti tarvitaan. 5.1 Tapaturmien aiheuttamat hoitopäivät, hoitojaksot ja tapaturmapotilaat Kansalliset tietojärjestelmät kattavat tällä hetkellä sairaaloiden vuodeosastoilla tapahtuvan hoidon (hoitoilmoitusrekisteri). Tietojärjestelmässä noudatetaan kansainvälistä ICD-luokitusjärjestelmää. Kaikista sairaalahoidoista voidaan poimia ne, joissa hoidon syy on ollut vammojen hoitaminen. Vamma voi syntyä tapaturmaisessa onnettomuudessa, väkivallan seurauksena tai se voi olla itse aiheutettu. Sairaaloiden vuodeosastohoitoja kuvaavissa aineistoissa ei aina ole merkitty, onko vamma syntynyt tapaturmatilanteessa vai väkivallan uhriksi joutumisen yhteydessä. Siksi tässä osiossa esitetyissä luvuissa hoitopäivistä ja hoitojaksoista on laskettu yhteen sekä tapaturmien ja väkivallan aiheuttama hoito. Kuitenkin valtaosassa tapauksista (noin 85 %) hoidon syynä on tapaturma. Kaatuminen ja putoaminen, 75-vuotta täyttäneet Kaatuminen ja putoaminen, alle 75-vuotiaat Liikenne, moottoriajoneuvot Liikenne, kevyt Muu myrkytys Tulipalo Veteen vajoaminen Hengitystä estävät tapaturmat Alkoholimyrkytys 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Paleltuminen Kuvio 8. Tapaturmien ja väkivallan hoidosta kertyneet hoitopäivät alueella vuosina 2006 2015, tuhansia päiviä.
Taulukko 4. Tapaturmien ja väkivallan aiheuttamat hoitojaksot kymmenen vuoden aikana vahinkotyypin, iän ja sukupuolen mukaan alueella vuosina 2006 2015, N. 10 Miehet 0 17 18 19 20 24 25 29 30 54 55 64 65 79 80 Yhteensä Liikenne, kevyt 1 130 88 305 328 2 077 763 564 187 5 440 Liikenne, moottoriajoneuvot 1 714 490 904 826 3 178 894 545 154 8 710 Kaatumis- ja putoamistapaturma 7 019 921 2 586 2 950 19 790 10 373 13 076 8 935 65 650 Veteen vajoaminen 24 <5 <5 <5 19 13 15 <5 80 Hengitystä estävät tapaturmat 203 <5 11 7 58 21 25 16 340 Tulipalo 54 26 44 40 229 130 62 15 600 Paleltuminen <5 7 11 8 68 39 30 9 170 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 383 15 37 38 169 87 81 32 840 Alkoholimyrkytys 396 <5 6 <5 35 12 6 <5 460 Muu tapaturma 5 071 1 370 3 855 4 045 19 939 7 473 6 838 5 264 53 860 Yhteensä 15 990 2 920 7 760 8 250 45 560 19 810 21 240 14 620 136 150 Naiset 0 17 18 19 20 24 25 29 30 54 55 64 65 79 80 Yhteensä Liikenne, kevyt 571 58 142 197 1 183 657 735 175 3 720 Liikenne, moottoriajoneuvot 802 245 398 337 1 337 419 403 117 4 060 Kaatumis- ja putoamistapaturma 4 510 471 1 178 1 288 11 962 10 272 19 704 31 040 80 430 Veteen vajoaminen 27 <5 <5 <5 11 5 <5 <5 50 Hengitystä estävät tapaturmat 131 5 5 <5 32 15 26 27 240 Tulipalo 23 <5 10 9 112 57 53 25 290 Paleltuminen <5 <5 <5 <5 5 9 8 12 40 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 415 11 40 30 154 67 109 124 950 Alkoholimyrkytys 568 <5 <5 <5 13 <5 <5 <5 590 Muu tapaturma 3 319 655 1 669 1 934 12 921 6 141 7 687 4 294 38 620 Yhteensä 10 370 1 450 3 450 3 800 27 730 17 650 28 730 35 810 128 990 Yhteensä 26 360 4 370 11 210 12 050 73 290 37 450 49 970 50 430 265 140 10 Alle viiden (5) suuruiset arvot korvataan tekstillä <5 ja rivien ja sarakkeiden summaluvut pyöristetään lähimpään kymmeneen.
Kartta 1. Vammojen ja myrkytysten aiheuttamat hoitojaksot alueen kunnissa vuosina 2011 2015, vertailutiedot koko maan tilanteeseen. Kartta: Maanmittauslaitoksen Yleiskartta 1:4 500 000, 2011. Kartta on aluehallintorajojen mukainen ja sisältää myös vesistöalueet. Kuntakoodi Kunnan nimi Kuntakoodi Kunnan nimi 18 Askola 505 Mäntsälä 49 Espoo 543 Nurmijärvi 78 Hanko 611 Pornainen 91 Helsinki 638 Porvoo 106 Hyvinkää 710 Raasepori 149 Inkoo 753 Sipoo 186 Järvenpää 755 Siuntio 224 Karkkila 858 Tuusula 235 Kauniainen 92 Vantaa 245 Kerava 927 Vihti 257 Kirkkonummi 407 Lapinjärvi 444 Lohja 434 Loviisa
Taulukko 5. Tapaturmien ja väkivallan seurauksena hoidetut potilaat kymmenen vuoden aikana vahinkotyypin, iän ja sukupuolen mukaan alueella vuosina 2006 2015, N. 11 Miehet 0-17 18 19 20 24 25 29 30 54 55 64 65 79 80 Yhteensä Liikenne, kevyt 953 67 235 268 1 698 598 433 117 4 320 Liikenne, moottoriajoneuvot 1 367 407 690 618 2 312 596 373 109 6 300 Kaatumis- ja putoamistapaturma 5 999 815 2 225 2 580 15 326 7 074 7 589 4 748 45 170 Veteen vajoaminen 24 <5 <5 <5 18 13 11 <5 70 Hengitystä estävät tapaturmat 187 <5 10 6 52 21 24 16 320 Tulipalo 42 20 37 27 171 79 43 9 420 Paleltuminen <5 <5 6 <5 38 30 21 9 110 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 346 13 37 35 149 80 77 31 770 Alkoholimyrkytys 385 <5 6 <5 32 10 6 <5 440 Muu tapaturma 4 384 1 236 3 240 3 470 16 065 5 755 4 839 1 811 39 780 Yhteensä 12 840 2 430 5 990 6 490 31 950 12 760 11 850 6 100 86 640 Naiset 0 17 18 19 20 24 25 29 30 54 55 64 65 79 80 Yhteensä Liikenne, kevyt 484 52 124 160 964 531 533 129 2 960 Liikenne, moottoriajoneuvot 640 214 346 295 1 054 310 279 94 3 180 Kaatumis- ja putoamistapaturma 3 939 426 1 033 1 118 9 615 7 360 11 520 15 058 48 730 Veteen vajoaminen 25 <5 <5 <5 11 5 <5 <5 50 Hengitystä estävät tapaturmat 122 5 5 <5 31 15 23 24 230 Tulipalo 21 <5 7 8 66 42 39 20 200 Paleltuminen <5 <5 <5 <5 5 7 6 11 30 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 395 11 35 28 146 63 100 114 890 Alkoholimyrkytys 527 <5 <5 <5 11 <5 <5 <5 550 Muu tapaturma 2 929 593 1 429 1 690 10 467 4 817 5 526 3 071 29 920 Yhteensä 8 640 1 260 2 810 3 090 20 320 11 890 16 010 16 680 77 870 Yhteensä 21 480 3 680 8 800 9 580 52 270 24 650 27 860 22 780 164 510 11 Alle viiden (5) suuruiset arvot korvataan tekstillä <5 ja rivien ja sarakkeiden summaluvut pyöristetään lähimpään kymmeneen.
Taulukko 6. Tapaturmien ja väkivallan hoidosta kertyneet hoitopäivät kymmenen vuoden aikana vahinkotyypin, iän ja sukupuolen mukaan alueella vuosina 2006 2015, N. 12 Miehet 0 17 18 19 20 24 25 29 30 54 55 64 65 79 80 Yhteensä Liikenne, kevyt 2 937 857 1 463 1 114 10 859 6 687 5 612 2 181 31 710 Liikenne, moottoriajoneuvot 7 510 3 126 6 354 6 040 23 552 10 014 5 918 1 734 64 250 Kaatumis- ja putoamistapaturma 11 016 2 559 8 361 10 935 102 950 103 901 193 306 169 216 602 240 Veteen vajoaminen 66 <5 6 11 494 26 165 9 780 Hengitystä estävät tapaturmat 254 <5 73 32 210 68 362 55 1 060 Tulipalo 208 86 242 389 1 859 1 541 798 93 5 220 Paleltuminen <5 26 28 54 529 415 201 71 1 320 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 584 65 103 85 527 294 405 242 2 310 Alkoholimyrkytys 415 7 7 9 91 36 41 <5 610 Muu tapaturma 8 985 2 435 7 395 8 079 54 583 34 154 50 259 207 774 373 660 Yhteensä 31 980 9 160 24 030 26 750 195 650 157 140 257 070 381 380 1 083 150 Naiset 0 17 18 19 20 24 25 29 30 54 55 64 65 79 80 Yhteensä Liikenne, kevyt 1 663 120 530 700 5 026 3 651 7 265 2 757 21 710 Liikenne, moottoriajoneuvot 2 632 1 260 1 987 1 611 8 142 3 433 4 382 1 325 24 770 Kaatumis- ja putoamistapaturma 6 999 1 044 3 220 3 496 45 341 70 826 262 649 635 757 1 029 330 Veteen vajoaminen 199 <5 <5 17 37 15 6 <5 280 Hengitystä estävät tapaturmat 145 5 5 9 50 27 94 175 510 Tulipalo 50 15 35 39 1 244 674 1 194 162 3 410 Paleltuminen 5 <5 8 <5 22 89 33 178 340 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 584 14 193 144 517 256 710 754 3 170 Alkoholimyrkytys 588 <5 <5 21 38 10 26 <5 690 Muu tapaturma 5 102 1 362 3 511 4 234 34 273 26 558 55 884 44 835 175 760 Yhteensä 17 970 3 820 9 500 10 270 94 690 105 540 332 240 685 940 1 259 970 Yhteensä 49 940 12 990 33 530 37 020 290 340 262 680 589 310 1 067 32 0 2 343 120 12 Alle viiden (5) suuruiset arvot korvataan tekstillä <5 ja rivien ja sarakkeiden summaluvut pyöristetään lähimpään kymmeneen.
Lukumäärä 0 5000 10000 15000 20000 25000 30000 35000 Kuten raportin luvuista voidaan havaita, vuoden aikana hoitoon tulleiden potilaiden määrä on pienempi kuin vuoden aikana alkaneiden hoitojaksojen määrä. Tämä johtuu siitä, että joissakin tapauksissa samasta tapaturmasta seurannutta vammaa saatetaan hoitaa sairaalassa useampia kertoja. Myös silloin, jos potilas siirtyy esimerkiksi yliopistollisesta keskussairaalasta aluesairaalaan tai terveyskeskuksen vuodeosastolle jatkohoitoon, samasta tapaturmasta muodostuu kaksi hoitojaksoa. Hoitojaksoja Potilaita 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Kuvio 9. Tapaturmien ja väkivallan hoidosta syntyneet hoitojaksot ja hoidetut potilaat alueella vuosina 2006 2015, N.
Prosenttia (%) 0 10 20 30 40 50 60 70 Hoitokäytännöt ovat viime vuosina muuttuneet. Hoitojaksot ovat yleisesti lyhentyneet ja osa tapaturmavammoista, jotka aiemmin hoidettiin sairaalan vuodeosastolla, hoidetaan nykyään polikliinisesti avohoitona. Siksi pelkkä hoitojakson pituus ei enää kerro samalla tavoin vamman vakavuudesta, kuin aiemmin. Erityisesti vanhemman väestön tapaturmista johtuvat hoito on edelleen pitkäkestoista, mutta entistä useammin hoito jakautuu lyhyempiin hoitojaksoihin eri hoitopaikoissa. Edellä mainituista seikoista huolimatta, hoitojaksojen lukumäärä kuitenkin edelleen kuvaa kohtalaisen hyvin vakavien tapaturmien kehitystä pitkällä aikavälillä. 1 vuorokausi 2-7 vuorokautta 8 vuorokautta tai enemmän 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Kuvio 10. Tapaturmien ja väkivallan hoidosta syntyneiden hoitojaksojen jakauma hoitojakson pituuden mukaan alueella vuosina 2006 2015, %.
Taulukko 7. Tapaturmien ja väkivallan aiheuttamat hoitojaksot kymmenen vuoden aikana vahinkotyypin ja hoitojakson pituuden mukaan alueella vuosina 2006 2015, N. 1 päivä 2 7 päivää 8 päivää Yhteensä % Liikenne, kevyt 5 132 2 602 1 426 9 160 3 Liikenne, moottoriajoneuvot 6 418 3 756 2 589 12 763 5 Kaatumis- ja putoamistapaturma 56 254 48 939 40 880 146 075 55 Veteen vajoaminen 63 50 20 133 0 Hengitystä estävät tapaturmat 467 80 39 586 0 Tulipalo 271 338 281 890 0 Paleltuminen 59 84 66 209 0 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 1 169 470 153 1 792 1 Alkoholimyrkytys 983 59 11 1 053 0 Muu tapaturma 54 589 24 468 13 418 92 475 35 Yhteensä 125 405 80 846 58 883 265 136 100
Taulukko 8. Sairaalat, joissa alueen asukkaat on hoidettu vuonna 2015, N. Tapaturmien ja väkivallan aiheuttamat hoitopäivät on laskettu vuoden alusta sairaaloissa, joissa oli vähintään 10 potilasta vuonna 2015. Yhdellä palveluntuottajalla voi olla useita toimipaikkoja. Lisätietoja: http://www.thl.fi/tietokannat/topi Palveluntuottaja Hoitojaksoja Potilaita Hoitopäiviä Hoitopäiviä / hoitojaksoja 50200 - Helsingin yliopistollinen keskussairaala 13 472 11 548 49 546 3,7 90152 - Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysvirasto/terveydenhuolto 2 664 2 163 51 988 19,2 40426 - Hyvinkään sairaanhoito-alue/hyvinkään sairaala 1 884 1 653 5 455 2,9 60611 - Diacor sairaala 936 905 1 013 1,1 40405 - Lohjan sairaanhoitoalue/lohjan sairaala 1 009 868 3 856 3,8 40401 - Porvoon sairaanhoitoalue/porvoon sairaala 853 736 2 622 3,1 60806 - Omasairaala 714 688 714 1,0 60626 - Sairaala Mehiläinen Helsinki 678 649 680 1,0 90124 - Espoon terveyskeskus 658 563 13 235 20,0 60605 - Dextra Munkkivuoren lääkärikeskus 569 558 569 1,0 40415 - Västra Nylands sjukvårdsområde/västra Nylands sjukhus 536 457 1 429 2,7 60688 - Oulunkylän kuntoutussairaala 435 380 11 957 25,0 90153 - Vantaan sosiaali- ja terveystoimi 452 394 14 874 32,8 60702 - Suomen Terveystalo/Helsinki 320 316 320 1,0 90162 - Hyvinkään terveyskeskus 261 222 6 687 25,3 60738 - Bulevardin Klinikka Oy 216 199 216 1,0 90325 - Lohjan keskustan terveysasema 214 183 6 495 29,7 60781 - Kuntoutus Orton 166 153 1 045 6,3 90198 - Järvenpään terveyskeskus 187 148 3 153 16,9 60617 - Kaunialan sairaala Oy 357 143 10 126 28,1 60816 - (nimi ei tiedossa) 171 143 3 980 23,3 90382 - Nurmijärven terveyskeskus 142 124 2 820 19,9 60779 - Laser Tilkka 132 120 134 1,0 90426 - Porvoon sosiaali- ja terveyskeskus / terveydenhuolto 135 113 5 570 39,8 90366 - Mäntsälän terveyskeskus 127 111 2 687 21,2 90738 - Perusturvakuntayhtymä Karviainen/terveydenhuolto 122 109 3 754 30,5 30245 - Keravan sosiaali- ja terveysvirasto 114 100 3 066 26,9 60770 - Kiljavan sairaala 106 95 2 392 21,7 30858 - Tuusulan sosiaalitoimisto 132 99 1 842 14,0 90332 - Loviisan terveyskeskus ja sairaala 119 97 1 697 14,3 90249 - Kirkkonummen terveyskeskus 98 88 2 975 29,5 40318 - Päijät-Hämeen keskussairaala 61 58 105 1,7 50290 - Tampereen yliopistollinen sairaala 72 70 160 2,2 90740 - Raaseporin terveyskeskus 76 65 2 100 27,6 90497 - Sipoon terveyskeskus 75 62 2 044 26,9 50230 - Turun yliopistollinen keskussairaala 63 62 145 2,3 40302 - Keski-Suomen keskussairaala 63 57 138 2,2 40304 - Pohjois-Karjalan keskussairaala 57 57 91 1,6 40311 - Lapin keskussairaala 52 49 118 2,3
6 TAPATURMAT KUNNITTAIN Tässä osiossa esitetään tapaturmiin liittyviä tietoja alueen kunnista tapaturman tyypin, ikäryhmien ja sukupuolen mukaan jaoteltuina. Tapaturmien ja väkivallan määrään vaikuttaa muiden muassa alueen asukkaiden ikärakenne ja sukupuolijakauma. Kuntien välisiin eroihin tapaturmien määrässä voivat vaikuttaa myös esimerkiksi alkoholin käyttö, työllisyys, alueella toimivien työnantajaorganisaatioiden työturvallisuus tai esimerkiksi kevyen liikenteen väylien määrä tai turvallisuus sekä alueella tehty tapaturmien ehkäisy ja turvallisuustyö. Katsauksen vertailuluvuissa näitä alueen eroihin vaikuttavia taustatekijöitä ei pystytä ottamaan huomioon, mutta eroja selittäviä syitä tulee kuitenkin pohtia paikallisen turvallisuustyön suunnittelussa ja tavoitteita määriteltäessä. Kun halutaan vertailla, poikkeavatko alueelliset luvut siitä, mitä niiden oletettaisiin koko Suomen lukuihin perustuvien tietojen perusteella olevan, voidaan ikä- ja sukupuolirakenteesta johtuvia eroja ottaa huomioon vakiointimenettelyllä. Tässä katsauksessa on käytetty epäsuoraa vakiointia. Tässä menetelmässä lasketaan ensin kyseiselle alueelle odotettu lukumäärä tapahtumia (esimerkiksi tapaturmista johtuvia kuolemantapauksia) sillä oletuksella, että alueen tapahtumatiheys (esimerkiksi kuolleisuus tapaturmiin) ikäryhmittäin ja sukupuolittain olisi samanlainen kuin koko Suomessa. Sen jälkeen on alueella todellisuudessa havaittua tapahtumamäärää verrattu alueelle odotettuun lukumäärään tapahtumia. Esimerkki 1: Jos taulukossa on luvun perässä prosenttiluku +10 %, se tarkoittaa, että alueella on kyseisen tyyppisiä tapahtumia 10 prosenttia odotettua enemmän. Esimerkki 1.1: Hoitojaksojen määriä sisältävässä taulukossa lukee Liikenneonnettomuus -sarakkeessa 712 27 %. Tulkinta: kuntalaisilla on ollut 712 liikenneonnettomuudeksi kirjattua hoitojaksoa, mikä on 27 % vähemmän kuin koko Suomen lukujen perusteella olisi odotettu. Esimerkki 1.2: Hoitopäivien määriä sisältävässä sarakkeessa on luku 6 539 +33 %. Tulkinta: kuntalaisille on kertynyt tarkasteluajanjaksolla 6539 hoitopäivää, mikä on 33 % enemmän kuin koko Suomen lukujen perusteella olisi odotettu. Esimerkki 2: Jos taulukossa luvun jälkeen ei ole lisäksi prosenttilukua vaan sen tilalla symboli -, se tarkoittaa, että poikkeama odotetusta luvusta on niin pieni, ettei se ylitä riittävän paljon arvioitua satunnaisuudesta johtuvaa vaihtelua. Tällöin poikkeama ei ole tilastollisesti merkitsevä. Huomautus 1: Vaikka ero odotettuun määrään nähden olisi tilastollisesti merkitsevä, on hyvä pohtia kuinka suuri käytännön merkitys sillä on. Tilastollisesti merkitsevä ero tai muutos ei aina tarkoita käytännössä merkittävää eroa tai muutosta. Esimerkki: silloin kun hoitojaksojen määrä on esimerkiksi 15 ei 100 % odotettua enemmän ole yhtä painava tulos kuin 50 % odotettua enemmän silloin kun hoitojaksojen määrä on 15 000. Huomautus 2: Jos taulukossa luvun perässä on symboli *, se tarkoittaa, että tilastollista merkitsevyyttä ei ole voitu luotettavasti laskea. Tällöin kyse on yleensä pienistä havainto- tai väestömääristä.
Katsauksessa käytetyt tilastomenetelmät on kuvailtu tarkemmin verkossa löytyvässä menetelmäselosteessa 13. Taulukko 9. Tapaturmien ja väkivallan aiheuttamat hoitojaksot, potilaat, hoitopäivät ja kuolemat viiden vuoden aikana, 14 15 16 17 2011 2015. Kunta Hoitojaksoja Potilaita Hoitopäiviä Hoitopäiviä/ hoitojaksoja Kuolleita Koko alue 149 840-18% 100 320-14% 1 264 400-8,2 4 120-12% Askola 430-27% 322-13% 1 329-68% 3,1 13 - Espoo 22 710-20% 15 733-15% 186 408-8,0 506-28% Hanko 1 200-741 - 9 980-8,2 32 - Helsinki 57 600-21% 39 066-15% 519 338-8,8 1 896 - Hyvinkää 5 300-8% 3 399-5% 47 445-8,7 149 - Inkoo 540-24% 379-14% 2 929-46% 5,4 14 - Järvenpää 4 270-5% 2 771-4% 29 852-6,8 98 - Karkkila 1 240-719 - 11 742-9,2 33 - Kauniainen 970-17% 651-9% 10 182-10,2 17-43% Kerava 3 200-20% 2 160-16% 31 226-9,5 78-24% Kirkkonummi 3 390-16% 2 435-8% 21 206-14% 6,2 71-30% Lapinjärvi 440-259 - 2 836-20% 6,4 15 - Lohja 5 030-15% 3 309-10% 51 512 +16% 9,9 124-19% Loviisa 2 010-8% 1 217-6% 15 909-14% 7,8 52 - Mäntsälä 2 250-1 433-16 954-7,4 39-35% Nurmijärvi 4 100-8% 2 767-4% 27 497-6,6 100 - Pornainen 430-24% 297-16% 2 457-31% 5,7 7-50% Porvoo 4 920-18% 3 288-12% 43 053-8,5 100-35% Raasepori 3 300-16% 2 136-11% 26 362-20% 7,8 75-28% Sipoo 1 790-19% 1 249-11% 13 792-7,5 47 - Siuntio 590-15% 436-2 376-46% 4,0 14 - Tuusula 3 570-15% 2 403-12% 21 855-19% 6,0 86-19% Vantaa 17 440-24% 12 153-18% 142 315-8,0 490-15% Vihti 3 140-2 005-25 847-8,0 67-13 http://www.thl.fi/tapaturmat/alueraportit Menetelmäseloste 14 Taulukon lukujen jälkeen esiintyvät prosenttiluvut kertovat vertailutiedon koko Suomeen nähden (ks. s. 21). 15 Jos taulukossa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin vertailulukuun liittyvää merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tällaisessa tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 16 Jos taulukossa esiintyy symboli -, se tarkoittaa, että vertailun tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä. 17 Alle viiden (5) suuruiset arvot korvataan tekstillä <5 ja rivien ja sarakkeiden summaluvut pyöristetään lähimpään kymmeneen.
Taulukko 10. Tapaturman ja väkivallan aiheuttamat hoitojaksot vahinkotyypin mukaan viiden vuoden aikana, 18 19 20 21 2011 2015. Kunta Liikenneonnettomuus Kaatumis- ja putoamistapaturma Väkivalta (itse tai toisen aiheuttama) Muu tapaturma Tietoa ei kirjattu Yhteensä Koko alue 10 580-22% 73 010-10% 5 520-33% 51 940-23% 8 780-29% 149 840-18% Askola 45-189 -29% 21 * 165-23% 11-430 -27% Espoo 1 411-36% 10 566-12% 797-41% 8 556-20% 1 376-30% 22 710-20% Hanko 115 +52% 603-52 - 341-22% 89 +36% 1 200 - Helsinki 3 406-35% 28 499-13% 1 905-43% 20 192-24% 3 599-26% 57 600-21% Hyvinkää 478 +19% 2 819-191 -15% 1 589-23% 220-37% 5 300-8% Inkoo 44-290 -13% 9 * 172-32% 23-540 -24% Järvenpää 375-2 296 +18% 165-1 310-23% 126-56% 4 270-5% Karkkila 101 +52% 589-46 - 426-75 - 1 240 - Kauniainen 70-446 -19% 20 * 337-17% 95 +46% 970-17% Kerava 209-28% 1 492-15% 153-1 178-22% 164-35% 3 200-20% Kirkkonummi 277-13% 1 691-118 -31% 1 157-25% 150-44% 3 390-16% Lapinjärvi 47 * 234-6 * 141-7 * 440 - Lohja 513 +24% 2 410-13% 279 +26% 1 484-31% 345-5 030-15% Loviisa 135-1 103-82 - 620-17% 67-36% 2 010-8% Mäntsälä 225 +40% 1 205 +13% 57-682 -22% 85-36% 2 250 - Nurmijärvi 412 +17% 1 900-97 -48% 1 514-10% 173-41% 4 100-8% Pornainen 47-200 - 12 * 150-27% 17-430 -24% Porvoo 362-15% 2 641-209 - 1 547-29% 160-54% 4 920-18% Raasepori 282-1 803-8% 107-971 -29% 136-39% 3 300-16% Sipoo 150-898 -10% 38-40% 540-33% 168-1 790-19% Siuntio 58-260 - 15-221 -15% 32-590 -15% Tuusula 367-1 793-98 -43% 1 135-29% 175-34% 3 570-15% Vantaa 1 187-33% 7 680-21% 925-14% 6 377-27% 1 272-20% 17 440-24% Vihti 266-1 399-122 - 1 137-219 - 3 140-18 Taulukon lukujen jälkeen esiintyvät prosenttiluvut kertovat vertailutiedon koko Suomeen nähden (ks. s. 21). 19 Jos taulukossa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin vertailulukuun liittyvää merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tässä tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 20 Jos taulukossa esiintyy symboli -, se tarkoittaa, että vertailun tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä. 21 Alle viiden (5) suuruiset arvot korvataan tekstillä <5 ja rivien ja sarakkeiden summaluvut pyöristetään lähimpään kymmeneen.
Taulukko 11. Kaatumisen tai putoamisen aiheuttamat hoitojaksot viiden vuoden aikana, 22 23 24 25 2011 2015. Kunta Kaatuminen jäätai lumikelillä Kaatuminen samalla tasolla Kaatuminen tai putoaminen portailla tai portailta Muu putoaminen tai hyppääminen Määrittämätön kaatuminen tai putoaminen Yhteensä Koko alue 5 350-19% 52 230-9% 3 100-4 650-27% 6 640-6% 71 960-11% Askola 16 * 122-33% <5 * 16 * 31 * 190-29% Espoo 680-34% 7 882-4% 390-17% 723-31% 731-32% 10 410-12% Hanko 24-406 - 18-52 +86% 94 +126% 590 - Helsinki 2 264-12% 21 010-10% 1 274-1 354-43% 2 178-21% 28 080-13% Hyvinkää 167-18% 1 980-91 - 178-367 +61% 2 780 - Inkoo 28-166 -27% 18 * 30 * 45 +124% 290 - Järvenpää 170-1 590 +18% 72-152 - 286 +65% 2 270 +18% Karkkila 47-425 - 37 +104% 36-38 - 580 - Kauniainen 27-328 -19% 19 * 25-37 - 440-21% Kerava 122-1 039-15% 75-91 -31% 136-1 460-16% Kirkkonummi 102-27% 1 246 +8% 58-123 -18% 139-1 670 - Lapinjärvi 12 * 165-9 * 20 * 26 * 230 - Lohja 177-16% 1 554-21% 114-219 - 301 +28% 2 370-13% Loviisa 72-788 - 60 +107% 81 +32% 89-1 090 - Mäntsälä 101 +34% 787-52 - 87-169 +82% 1 200 +14% Nurmijärvi 131-21% 1 244-77 - 194-229 +31% 1 880 - Pornainen 16 * 127-10 * 20 * 23-200 -18% Porvoo 173-20% 1 814-8% 126 +28% 223-270 +17% 2 610 - Raasepori 117-1 236-14% 98 +47% 103-223 +42% 1 780-8% Sipoo 60-583 -15% 42-93 +37% 108 +28% 890-10% Siuntio 21-169 -16% 10 * 30 * 26-260 - Tuusula 135-1 168-76 - 171-220 +36% 1 770 - Vantaa 575-32% 5 416-19% 321-18% 499-40% 761-13% 7 570-21% Vihti 110-981 - 51-128 - 110-1 380-22 Taulukon lukujen jälkeen esiintyvät prosenttiluvut kertovat vertailutiedon koko Suomeen nähden (ks. s. 21). 23 Jos taulukossa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin vertailulukuun liittyvää merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tällaisessa tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 24 Jos taulukossa esiintyy symboli -, se tarkoittaa, että vertailun tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä. 25 Alle viiden (5) suuruiset arvot korvataan tekstillä <5 ja rivien ja sarakkeiden summaluvut pyöristetään lähimpään kymmeneen.
Taulukko 12. Tapaturman aiheuttamat hoitojaksot tapaturmatyypin mukaan viiden vuoden aikana, 26 27 28 29 2011 2015. Kunta Kotitapaturma Urheilu- tai liikuntatapaturma Muu vapaaajan tapaturma Työtapaturma tai työhön liittyvä ulkoinen tekijä Muu tapaturma Tietoa ei kirjattu Yhteensä Koko alue 34 640-20% 8 430-34 850-4% 4 900-32% 60 740-27% 6 280 +32% 149 840-18% Askola 99-21% 17-139 - 18-147 -44% 11 * 430-27% Espoo 4 241-31% 1 596 +12% 4 468-22% 646-45% 10 313-21% 1 442 +99% 22 710-20% Hanko 332-43 - 292 +25% 49-470 -15% 14-1 200 - Helsinki 13 400-24% 2 961-8% 14 454 +3% 1 660-41% 22 752-31% 2 374 +24% 57 600-21% Hyvinkää 1 541-355 +52% 1 193 +8% 183-1 963-24% 62-47% 5 300-8% Inkoo 133-23% 34 +78% 119-22 - 195-37% 35 +189% 540-24% Järvenpää 1 280 +27% 275 +32% 987 +9% 148-16% 1 468-29% 114-4 270-5% Karkkila 335-50 - 236-34 - 546-36 +64% 1 240 - Kauniainen 131-56% 66 +55% 160-25% 18-474 - 119 +320% 970-17% Kerava 723-21% 140-20% 715-11% 127-19% 1 418-23% 73-3 200-20% Kirkkonummi 748-14% 240 +22% 727-13% 114-31% 1 332-29% 232 +137% 3 390-16% Lapinjärvi 118-13 * 119 +65% 21 * 150-14 * 440 - Lohja 1 224-19% 212-1 146-200 - 1 979-25% 270 +81% 5 030-15% Loviisa 608-71 - 459 +15% 68-712 -24% 89 +85% 2 010-8% Mäntsälä 714 +25% 107-472 - 120 +37% 765-28% 76 +46% 2 250 - Nurmijärvi 1 044-305 +40% 845-8% 162-1 621-21% 119 +33% 4 100-8% Pornainen 98-16 - 118-19 - 162-34% 13 * 430-24% Porvoo 1 254-16% 307 +23% 1 450 +23% 205-1 606-41% 97-31% 4 920-18% Raasepori 1 049-113 - 820 +12% 98-1 171-32% 48-51% 3 300-16% Sipoo 394-24% 119 +29% 483-63 - 657-34% 78 +55% 1 790-19% Siuntio 87-39% 51 +90% 153-22 - 224-27% 49 +245% 590-15% Tuusula 890-255 +29% 809-136 - 1 372-29% 106-3 570-15% Vantaa 3 516-30% 905-19% 3 842-17% 668-30% 7 817-26% 693 +18% 17 440-24% Vihti 679-180 +23% 643-100 -20% 1 423-118 +48% 3 140-26 Taulukon lukujen jälkeen esiintyvät prosenttiluvut kertovat vertailutiedon koko Suomeen nähden (ks. s. 21). 27 Jos taulukossa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin vertailulukuun liittyvää merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tällaisessa tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 28 Jos taulukossa esiintyy symboli -, se tarkoittaa, että vertailun tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä. 29 Alle viiden (5) suuruiset arvot korvataan tekstillä <5 ja rivien ja sarakkeiden summaluvut pyöristetään lähimpään kymmeneen.
Taulukko 13. Tapaturman ja väkivallan aiheuttamat hoitojaksot iän mukaan MIEHILLÄ, viiden vuoden aikana vuosina 30 31 32 33 2011 2015. Kunta 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Koko alue 8 390-19% 1 780-12% 4 850-15% 5 140-18% 26 820-20% 10 640-21% 11 820-24% 8 490-77 910-19% Askola 39-7 * 13 * 15 * 81-26% 27-49% 49-16 -48% 250-22% Espoo 1 594-18% 322-773 -26% 792-24% 4 192-26% 1 650-16% 1 666-26% 1 513 +31% 12 500-19% Hanko 55-12 * 40-26 - 215 +22% 121-132 -24% 48-32% 650 - Helsinki 2 307-29% 504-24% 1 972-20% 2 400-22% 9 920-24% 3 797-21% 4 322-24% 3 158-13% 28 380-22% Hyvinkää 285-68 - 187-154 - 842-8% 387-17% 430-18% 336-2 690-8% Inkoo 36-9 * 11-9 - 98-33 -44% 48-39% 28-38% 270-26% Järvenpää 244-13% 55-167 - 137-773 - 335-13% 399-178 - 2 290 - Karkkila 64-19 * 21-23 - 222 +21% 107-83 -31% 188 +112 % 730 +18% Kauniainen 52-29% 19-28 - 12-136 -19% 62-104 - 80-490 -18% Kerava 160-31% 46-98 -26% 103-22% 554-22% 249-24% 258-32% 124-1 590-25% Kirkkonummi 306-48 - 83-67 -23% 681-18% 256-26% 281-20% 116-24% 1 840-18% Lapinjärvi 21-6 * 6 * <5 * 74-33 - 41-38 - 220 - Lohja 318-73 - 150-129 - 852-10% 409-19% 377-39% 338-2 650-14% Loviisa 72-25% 19-31 - 40-300 - 131-31% 225-211 - 1 030 - Mäntsälä 172-32 - 57-47 - 390-156 -20% 199-122 - 1 180 - Nurmijärvi 329-11% 86-128 +27% 83-749 -17% 343-344 -14% 211-2 270-7% Pornainen 38-8 * 17 * 8 * 77-30% 31-36% 30-18 - 230-26% Porvoo 331-60 - 163-122 - 886-11% 411-18% 474-19% 246-24% 2 690-14% Raasepori 149-21% 45-76 - 74-431 -20% 207-31% 350-20% 259-17% 1 590-20% Sipoo 169-30 - 33-37 - 313-24% 119-29% 148-29% 120-970 -18% Siuntio 47-9 * 15-10 * 124-39 -40% 53-20 -42% 320-19% Tuusula 302-58 - 94-70 - 677-20% 248-30% 299-23% 180-1 930-16% Vantaa 1 091-25% 189-31% 601-19% 702-14% 3 618-20% 1 259-28% 1 311-32% 659-19% 9 430-24% Vihti 206-53 - 82-76 - 618-232 -18% 193-34% 278 +91% 1 740-30 Taulukon lukujen jälkeen esiintyvät prosenttiluvut kertovat vertailutiedon koko Suomeen nähden (ks. s. 21). 31 Jos taulukossa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin vertailulukuun liittyvää merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tällaisessa tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 32 Jos taulukossa esiintyy symboli -, se tarkoittaa, että vertailun tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä. 33 Alle viiden (5) suuruiset arvot korvataan tekstillä <5 ja rivien ja sarakkeiden summaluvut pyöristetään lähimpään kymmeneen.
Taulukko 14. Tapaturman ja väkivallan aiheuttamat hoitojaksot iän mukaan NAISILLA, viiden vuoden aikana vuosina 34 35 36 37 2011 2015. unta 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä oko alue 5 800-17% 940-24% 2 360-20% 2 420-22% 16 42-18% 9 440-16% 15 65-19% 18 89-16% 71 92-18% 0 0 0 0 skola 23 - <5 * <5 * 10 * 53-26 -30% 20-63% 50-38% 180-33% spoo 1 065-18% 187-421 - 317-31% 2 725-19% 1 385-18% 2 101-22% 2 003-24% 10 20-20% 0 anko 34-8 * 12 * 6 * 70-28% 64-164 - 193-550 - elsinki 1 749-20% 305-31% 1 053-30% 1 189-27% 6 163-20% 3 634-16% 6 322-20% 8 806-17% 29 22-20% 0 yvinkää 217-27 - 82-63 - 495-337 - 611-776 -10% 2 610-8% nkoo 21 - <5 * <5 * 5 * 80-27 -39% 52-37% 74-25% 270-21% ärvenpää 148-21% 26-52 -27% 71-437 -13% 270-14% 490-490 - 1 980 - arkkila 30-28% <5 * 15 * 10 * 98-77 - 115-161 -27% 510-15% auniainen 49-17 * 18-5 * 98-68 - 112-23% 108-36% 480-16% erava 119-25% 22-35 -45% 68-334 -20% 260-373 -16% 393-1 600-15% irkkonummi 188-14% 23-44 - 38-439 -14% 223-15% 308-19% 292-1 560-13% apinjärvi 17 * <5 * <5 * <5 * 35-18 - 59-81 - 210 - ohja 217-45 - 52-67 - 551-300 -20% 521-25% 632-20% 2 390-15% oviisa 47-26% 14 * 13-24 - 166-131 - 232-351 - 980-8% äntsälä 111-10 - 23-16 - 219-15% 107-26% 246-347 +21% 1 080 - urmijärvi 233-29 - 37-44 - 509-238 - 389-344 - 1 820-8% ornainen 20-42% <5 * <5 * <5 * 54-33 - 38-44 - 200-20% orvoo 180-25% 31-71 - 56-475 -21% 326-15% 457-30% 630-23% 2 230-23% aasepori 111-19 - 47-33 - 307-174 -23% 389-20% 628-13% 1 710-14% ipoo 97-15 - 6-67% 18-203 -21% 104-161 -27% 221-830 -19% iuntio 45 - <5 * 7 * 8 * 75-35 - 67-28 -49% 270 - uusula 203-21 -34% 38-28 -31% 395-22% 232-14% 357-366 - 1 640-13% antaa 724-26% 111-35% 292-24% 312-20% 2 108-20% 1 190-18% 1 778-25% 1 496-25% 8 010-23% ihti 156-18 - 38-21 -42% 334-176 -18% 285-377 - 1 410-34 Taulukon lukujen jälkeen esiintyvät prosenttiluvut kertovat vertailutiedon koko Suomeen nähden (ks. s. 21). 35 Jos taulukossa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin vertailulukuun liittyvää merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tällaisessa tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 36 Jos taulukossa esiintyy symboli -, se tarkoittaa, että vertailun tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä. 37 Alle viiden (5) suuruiset arvot korvataan tekstillä <5 ja rivien ja sarakkeiden summaluvut pyöristetään lähimpään kymmeneen.
7 TAPATURMISTA JOHTUVAN SAIRAALAHOIDON KUSTANNUKSET Tapaturmavammat aiheuttavat usein pitkäaikaista hoidontarvetta ja ketjuuntuneita hoitojaksoja. Seurauksena on merkittäviä terveydenhuollon kustannuksia. Erityisesti vakavat tapaturma- ja väkivaltapotilaat hoidetaan kirurgian erikoisalalla, missä hoidon kustannukset ovat suuria. Vuonna 2011 Suomessa kirurgian erikoisalan hoitojaksot kestivät keskimäärin 3,0 vuorokautta 38 ja hoitojakson keskimääräinen kustannus oli 3605 39. Taulukossa 15 esitetään arvioita tapaturman ja väkivallan aiheuttamien hoitojaksojen kustannuksista erikoissairaanhoidon osalta. Koska luvut perustuvat koko Suomesta laskettuihin diagnoosiryhmäkohtaisiin hoitokustannuksiin ne eivät suoraan kerro alueen todellisia, toteutuneita kustannuksia mutta antavat viitteitä kustannusten suuruusluokasta. Tietoa käytetystä laskentamenetelmästä löytyy PERFECT-hankkeen menetelmäraportista. 40 Näitä kustannustietoja käytettäessä on huomioitava, että huomattava osa tapaturmien kustannuksista syntyy perusterveydenhuollossa ja sairauspoissaoloina. Näistä kustannuksista ei kuitenkaan toistaiseksi ole saatavilla valtakunnallisesti luotettavaa tietoa. Taulukko 15. Tapaturman ja väkivallan aiheuttamien hoitojaksojen kustannukset vuonna 2015. Alue Hoitojaksojen kustannukset (tuhatta euroa) Koko Suomi 520 502 Koko alue 112 688 Alue Hoitojaksojen kustannukset (tuhatta euroa) Askola 408 Mäntsälä 1 824 Espoo 14 606 Nurmijärvi 2 609 Hanko 892 Pornainen 335 Helsinki 44 623 Porvoo 4 049 Hyvinkää 4 420 Raasepori 1 942 Inkoo 398 Sipoo 1 201 Järvenpää 3 128 Siuntio 515 Karkkila 979 Tuusula 2 811 Kauniainen 535 Vantaa 14 130 Kerava 3 008 Vihti 2 248 Kirkkonummi 2 281 Lapinjärvi 210 Lohja 4 332 Loviisa 1 206 38 Rautiainen H, Pelanteri S, Rasilainen J (2012): Somaattinen erikoissairaanhoito 2011. THL 12/2012. http://urn.fi/urn:nbn:fife2012121210293 39 Kapiainen S, Väisänen A, Haula T (2014): Terveyden- ja sosiaalihuollon yksikkökustannukset Suomessa vuonna 2011. THL Raportti 2014_003. http://urn.fi/urn:isbn:978-952-302-079-5 40 Peltola M, Juntunen M, Häkkinen U, Linna M, Rosenqvist G, Seppälä T, Sund R: PERFECT-menetelmäraportti, THL 2/2009. http://www.thl.fi/fi_fi/web/fi/tutkimus/hankkeet/perfect/julkaisut/perusraportit
8 PALOTAPATURMAT Tässä osiossa tarkastellaan sellaisia savun, tulen tai liekkien 41 aiheuttamia tapaturmia, joiden seurauksen on ollut henkilön kuolema tai joutuminen vähintään sairaalan vuodeosastohoitoon (mukaan lukien päiväkirurginen hoito). Lisäksi kuvataan tapaturmaisten tulipalojen johdosta tehtyjen hoitopäivien ja potilaiden määriä alueella kymmenen vuoden ajanjaksolla 2006 2015 (kuvio 11). Suomessa tapaturmaisissa tulipaloissa kuolleiden määrä on vuosien 1952 2007 aikana vaihdellut 50:stä ja 140:een henkilöön 42. Tulipalojen vuoksi sairaalahoitoon joutuvien henkilöiden määrä on tulipaloissa menehtyneiden määrään verrattuna moninkertainen. Tulipaloissa kuolleiden ja loukkaantuneiden sekä loukkaantumisista seuranneiden hoitopäivien määrissä on huomattavia eroja iän ja sukupuolen mukaan. Tulipaloissa kuolee ja loukkaantuu huomattavasti useammin miehet kuin naiset. Avohoidossa hoidettavien tulipaloissa vammoja saaneiden henkilöiden määrä on huomattavasti suurempi kuin sairaalahoitoon joutuvien tulipalojen uhrien määrä. Luotettavaa tietoa avohoidossa hoidetuista tulipaloihin liittyvien tapaturmien hoidosta ei toistaiseksi ole saatavilla ja siksi ne eivät mukana tässä katsauksessa. 41 Ilmaisulla halutaan tehdä ero varsinaisiin rakennuspaloihin, sillä terveydenhuollon rekistereistä saatava tieto kertoo pääasiallisesti vammautumisen mekanismin, mutta harvoin tapahtumapaikan. Loukkaantumisia koskevat luvut eivät siis kuvaa yksinomaan rakennuspaloissa loukkaantuneita, vaan niitä, joille loukkaantumisen syyksi on merkitty savu, tuli tai liekit. 42 Kokki E, Jäntti J (2009): Vakavia henkilövahinkoja aiheuttaneet tulipalot 2007 2008. B-sarja: tutkimusraportit 2/2009. Pelastusopisto.
Taulukko 16. Palokuolemat ikäryhmittäin vuosina 2007 2009 ja 2010 koko maassa, kokonaismäärät (N) ja kokonaismäärät suhteutettuna miljoonaa asukasta kohti vuodessa (N/inh). Lähde: Kokki E (2011): Palokuolemat ja ihmisen pelastamiset tulipaloissa 2007 2010. B-sarja: tutkimusraportit 3/2011. Pelastusopisto. Ikäryhmä Palokuolleet 2007 2009 Palokuolleet 2010 N N / inh N N / inh 0 9 3 1.7 1 1,7 10 19 10 5.2 1 1,6 20 29 12 6.0 6 9,0 30 39 21 10.8 2 3,1 40 49 42 18.7 16 21,7 50 59 73 30.8 15 19,6 60 69 81 44.8 20 30,5 70 79 34 28.8 10 24,7 80 89 20 33.5 9 41,7 90+ 2 22.0 0 0,0 Yhteensä 299 18.8 80 14,9 Taulukko 17. Savun, tulen ja liekkien aiheuttamat hoitojaksot miehillä ja naisilla ikäryhmittäin vuosina 2006 2015 koko maassa, N. Miehet Naiset Yhteensä 0 9 94 61 155 10 19 278 52 330 20 29 363 73 436 30 39 368 82 450 40 49 485 125 610 50 59 529 197 726 60 69 379 218 597 70 79 272 160 432 80 89 141 133 274 90+ 11 31 42 Yhteensä 2 920 1 132 4 052 Taulukko 18. Savun, tulen ja liekkien aiheuttamat hoitopäivät miehillä ja naisilla ikäryhmittäin vuosina 2006 2015 koko maassa, N. Miehet Naiset Yhteensä 0 9 412 152 564 10 19 2 133 205 2 338 20 29 2 150 408 2 558 30 39 3 333 483 3 816 40 49 4 857 1 059 5 916 50 59 5 508 2 187 7 695 60 69 4 200 2 542 6 742 70 79 3 622 1 708 5 330 80 89 1 674 896 2 570 90+ 133 249 382 Yhteensä 28 022 9 889 37 911