1(12) YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Nro Dnro 18 YLO LOS-2005-Y-19-131 Annettu julkipanon jälkeen 21.3.2006 ASIA Päätös Tommi Knihtin Knihtin tilan lukuun tekemästä ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta, joka koskee sikalan muuttamista ja laajentamista 220 emakon ja 600 liha/siitossian sikalaksi. LUVAN HAKIJA Knihtin tila Tommi Knihti Paneliantie 527, 27430 PANELIA Toimialatunnus: 01012 Liike- ja yhteisötunnus: 1454331-3 LAITOS/TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Olemassa oleva sikala ja uuden kasvatussikalan suunniteltu rakennuspaikka sijaitsevat Kiukaisten kunnan Panelian kylässä kiinteistöllä Uusitalo RN:o 10:106. Sikalan paikka on esitetty liitteenä olevassa sijaintikartassa. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulaki 28 :n 1 momentti Ympäristönsuojeluasetus 1 :n 1 momentin kohta 11 a LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Lupaviranomainen on Lounais-Suomen ympäristökeskus: Ympäristönsuojelulaki 31 :n 2 momentti Ympäristönsuojeluasetus 6 :n 1 momentin kohta 10 a ASIAN VIREILLETULO Hakemus on jätetty Lounais-Suomen ympäristökeskukselle 12.1.2005. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Kiukaisten valvontalautakunta on 19.3.1997 myöntänyt Tommi Knihtille luvan 150 emakon ja 600 lihasian sikalalle. Kiukaisten valvontalautakunta on 18.5.1999 myöntänyt Finnpossu Oy:lle luvan porsastuotantoyksikön perustamiseen. Yksikkö sisältää 218 emakkopaikkaa, 4 karjupaikkaa ja 1650 porsas- Itsenäisyydenaukio 2 PL 47, 20801Turku Puh. (02) 525 3500 Faksi (02) 525 3509 kirjaamo.los@ymparisto.fi www.ymparisto.fi/los Valtakatu 6, 28100 Pori Puh. (02) 525 3500 Faksi (02) 525 3759 kirjaamo.los@ymparisto.fi www.ymparisto.fi/los Valtakatu 6, FI-28100 Björneborg, Finland Tfn (02) 525 35 00 Fax (02) 525 37 59 kirjaamo.los@ymparisto.fi www.miljo.fi/los Självständighetsplan 2 PB 47, FI-20801 Åbo, Finland Tfn +358 2 525 35 00 Fax +358 2 525 35 09 kirjaamo.los@ymparisto.fi www.miljo.fi/los
2/12 paikkaa. Samalla on kumottu lihasikalan laajentamislupa. Päätös on käsitelty Turun hallinto-oikeudessa 23.8.2000 ja korkeimmassa hallinto-oikeudessa 26.6.2001, jolloin se on saanut lainvoiman. Hakemusasiakirjoihin on liitetty listaus lannanlevityssopimuksista, jotka koskevat noin 5100 m 3 :n lantamäärää. Olemassa oleva sikala ja uuden sikalan suunniteltu rakennuspaikka sijaitsevat kaavoittamattomalla alueella. LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Sikala sijaitsee Eurajoen alaosan vesistöalueella (34.016). Sikalan sijoituspaikka ei ole tärkeällä eikä muullakaan vedenhankintaan soveltuvalla pohjavesialueella. Olemassa olevan sikalan ympäristö on pääosin peltoa ja piha-aluetta. Lähin naapuri sijaitsee noin 50 metrin päässä sikalan luoteispuolella. Sikalaa laajennetaan siten, että sikalan laajennusosan etäisyys lähimmistä naapureista tulee olemaan noin 110 metriä. Uuden kasvatussikalan rakennuspaikka sijaitsee peltoaukealla noin 250 metrin päässä olemassa olevan sikalan koillispuolella pienen metsikön välittömässä läheisyydessä. Lähimmän naapurin asuinrakennus sijaitsee noin 250 metrin päässä sikalan sijoituspaikan luoteispuolella. LAITOKSEN TOIMINTA Kiinteistöllä Uusitalo on harjoitettu sikataloutta vuodesta 1960. Tilalla on tällä hetkellä toiminnassa noin 220 emakon (= yli 8 kuukauden ikäisen sian) sikala. Tilalla on ollut kunnan myöntämä lupa myös 600 lihasian sikalalle. Tämän lihasikalan rakentamisesta luovuttiin silloin, kun samalle kiinteistölle saatiin lupa perustaa uusi porsastuotantoyksikkö, jossa on 218 emakkopaikkaa, 4 karjupaikkaa ja 1650 porsaspaikkaa. Myöskään tätä porsastuotantosikalaa ei ole rakennettu. Nyt ympäristölupaa haetaan sikalan muuttamiseen ja laajentamiseen 220 emakon ja 600 liha/siitossian sikalaksi. Sikala on suuntautunut ensikoiden tuottamiseen uudistuseläimiksi porsastuotantotiloille. Vuosittain tullaan tuottamaan noin 1300 ensikkoa ja noin 2000 välitykseen myytävää porsasta. Lisäksi tuotetaan noin 30 000 kiloa sianlihaa vuodessa. Olemassa olevaan sikalaan tulee tilat 60 porsivalle emakolle, jotka ovat kuivalantajärjestelmällä, noin 50 emakon astutus/siemennysosasto, joka toimii lietelantajärjestelmällä sekä tilat noin 600 vieroitetulle porsaalle, jotka ovat lietelantajärjestelmällä. Olemassa olevan sikalan yhteydessä sijaitsee noin 800 m 3 :n kelluvalla katteella katettu lietesäiliö, katettu ja seinillä varustettu noin 300 m 3 :n kuivalantala sekä kuivalantalan alla sijaitseva 125 m 3 :n virtsasäiliö. Sikalan laajennusosaan tulee tilat noin 200 vieroitetulle porsaalle, jotka ovat lietelantajärjestelmällä, 24 siemennyshäkkiä, jotka ovat kuivalantajärjestelmällä, ja seitsemän 20 joutilaan emakon osastoa, jotka toimivat kestokuivikepohjalla siten, että ruokintakäytävien takana on myös ritilät. Osastoista yksi on aina tyhjillään. Kuivikkeena käytetään purua ja olkea. Laajennusosan yhteyteen tulee noin 120 m 3 :n kiinteällä katteella katettu virtsasäiliö sekä katettu ja seinillä varustettu noin 230 m 3 :n kuivalantala. Sikalan laajennusosan ympäristö maisemoidaan ja rinteeseen istutetaan puita ja pensaita. Uuteen kasvatussikalaan tulee tilat noin 600 liha/siitossialle. Sikala tulee toimimaan lietelantajärjestelmällä ja sikalan yhteyteen rakennetaan noin 1000-1250 m 3 :n lietesäiliö, joka katetaan kelluvalla katteella ja maisemoidaan suojavallilla, jonka päälle istutetaan puita. Lisäksi sikalaan tulee lietekuiluja noin 390 m 3.
Kaikki lietesäiliöt ovat betonirakenteisia ja ne täytetään alta päin. Sikalan pesu- ja WC- vedet johdetaan lietesäiliöön. Sikalasta tuleva lanta (noin 2500 m 3 lietelantaa ja virtsaa vuodessa sekä noin 600 m 3 kuivikelantaa vuodessa) levitetään keväällä ja syksyllä toiminnanharjoittajan omille pelloille (21 ha) ja sopimuspelloille (levityssopimuksia 5100 m 3 ). Liete mullataan heti levityksen jälkeen. Tilalla on kolme yhteensä noin 6900 litran polttoainesäiliötä, jotka sijaitsevat betonilaatalla. Sikalassa käytettävä vesi tullaan ottamaan kunnan vesijohdosta. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Toiminnasta syntyvät päästöt ovat mahdolliset ravinnepäästöt vesistöön ja päästöt ilmaan. Suurimmat riskivaiheet päästöille ovat lannan levitys ja siihen liittyvä lannan käsittely. Päästöt vesistöön ja pohjavesiin minimoidaan varastoimalla lanta vesitiiviissä lantavarastoissa. Hajuhaittoja aiheuttavat sikalan ilmanvaihto sekä lannan käsittely, varastointi ja levitys. Hakijan tarkoituksena on vähentää haittaa mm. kattamalla lietesäiliöt ja täyttämällä lietesäiliöt alta päin. Koska tilalla kasvatetaan ensikoita, perustuu sikojen ruokinta erittäin tarkkaan ruokinnanoptimointiin, jolloin estetään myös ylimääräisen typen joutuminen rehun kautta lietteeseen. Lisäksi sikalan laajennusosan joutilaspihatto tulee toimimaan kestokuivikemenetelmällä. Melua syntyy mm. toiminnan kannalta tarpeellisesta liikenteestä. Eläinten välitysauto, teurasauto ja rehuauto käyvät joka toinen viikko. Tilalla kuolleet eläimet (arvion mukaan noin 4-5 tonnia vuodessa) varastoidaan tilalla kylmätilassa ja toimitetaan käsiteltäväksi eläinjätteen käsittelylaitokselle. Tila on liittynyt maatalouden ympäristötukijärjestelmään. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Toiminnasta ei aiheudu merkittäviä pysyviä vaikutuksia ympäristöön eikä hakemuksen mukainen toiminta edellytä ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain mukaista selvitystä. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen tiedottaminen Hakemuksen vireilläolosta on kuulutettu Kiukaisten kunnan virallisella ilmoitustaululla 18.4. 17.5.2005 ja Lounais-Suomen ympäristökeskuksen virallisella ilmoitustaululla 13.4. 13.5.2005. Kuulutusta koskeva ilmoitus on julkaistu Alasatakunta lehdessä 19.4.2005. Asiakirjat ovat olleet nähtävillä kuulutusajan Kiukaisten kunnanvirastossa ja Lounais-Suomen ympäristökeskuksessa. Lisäksi hakemuksesta on erikseen tiedotettu 13.4.2005 päivätyllä kirjeellä tiedossa oleville asianosaisille. Tarkastukset, neuvottelut ja katselmukset Sikalan sijaintipaikalla suoritettiin 8.3.2006 maastotarkastus. Tarkastuskäynnillä käytiin läpi hakemukseen liittyviä asioita. Siitä laadittu muistio on liitetty asiakirjoihin. 3/12
4/12 Lausunnot Kiukaisten kunnanhallitus (1.6.2005) esittää lausuntonaan, ettei sillä ole erityistä huomautettavaa Knihtin tilan ympäristölupahakemuksen johdosta. Kunnanhallitus viittaa Harjavallan seudun terveydenhuollon kuntayhtymän yhtymähallituksen asiasta antamaan lausuntoon. Kunnanhallitus kuitenkin toteaa, että ympäristöhaittojen minimoimiseksi vaihtoehtoisia ratkaisuja tuotantorakennusten paikaksi tulisi vielä selvittää. Harjavallan seudun terveydenhuollon kuntayhtymän yhtymähallitus (24.5.2005) toteaa lausuntonaan, että - kyseessä on nykyisen jo olemassa olevan toiminnan laajentaminen ja alue ei sijaitse pohjavesialueella; - lannan käsittelyssä tulee kiinnittää huomiota lannan varastoinnista, kuljetuksesta ja levityksestä aiheutuviin hajuhaittoihin, jotta haitat jäisivät mahdollisimman vähäisiksi; - lietelannan levityksessä on huomioitava mm. riittävä suojavyöhyke talousvesikaivojen ympärillä. Multaus on tehtävä mahdollisimman pian levityksen jälkeen, jolla vähennetään hajuhaittojen syntyä; - syntyvät jätteet on toimitettava asianmukaisesti käsiteltäväksi ja että - kuolleiden eläinten käsittely on tehtävä asianmukaisesti. Kiukaisten kunnan valvontalautakunta (30.5.2005) esittää lausuntonaan, että - hakemus on siinä määrin virheellinen, puutteellinen ja eri kohdissaan ristiriitainen, että on vaikea päätellä, mihin lupaa tarkkaan ottaen haetaan. Lupahakemus olisi täydennettävä ja täsmennettävä ja asetettava uudelleen nähtäväksi. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksen johdosta on jätetty yksi muistutus, jossa on 33 allekirjoittajaa. Muistutuksessa vastustetaan sikalan laajennuksia ja uudisrakennuksia naapuruussuhdelakiin vedoten. Uusi laajennusosa tulisi alle 100 metriä lähimmän naapurin asunnosta ja uusi sikalarakennus lietekaivoineen 200 metrin etäisyydelle. Seuraavankin naapurin rajalle on matkaa vain 150 metriä. Sikalan sijainnissa tulee huomioida myös se, että maasto laskee lähinaapurien suuntaan. Muistuttajat esittävät kokevansa jo nykyisestä sikalasta pysyvää hajuhaittaa ja toteavat, ettei olemassa olevan ympäristöluvan ehtoja ole toteutettu. He vaativat, että olemassa oleva lietesäiliö katetaan kiinteällä katteella, kuten alkuperäisissä lupamääräyksissä vaadittiin. Lisäksi lietelannan levitys on tapahtunut vuosittain muutaman metrin päähän tontin rajasta. Vaikka multaus tapahtuu saman vuorokauden aikana, hajuhaitta on melkoinen. Kun lisäksi otetaan huomioon maaston kaltevuus, tuntuu lietteen levitys pelottavalta terveydellisistä syistä. Muistuttajat esittävät, että Kiukaisten kunta osoittaa laajennukselle ja lisärakennukselle tontin kunnan alueelta. Muistutuksessa todetaan, että Knihtin tilan laajennus- ja lupa-asioita on käsitelty jo noin seitsemän vuotta ja muistutuksistamme huolimatta luvat on hyväksytty. Lisäksi todetaan, että kaikkien lähimpien kiinteistöjen arvonalennukset ovat jo nyt huomattavat. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijalle on varattu tilaisuus vastineen jättämiseen lausuntojen ja muistutuksen johdosta. Kirjallista vastinetta ei ole jätetty, mutta hakija on tilakäynnin aikana esittänyt lausuntojen ja muis-
tutuksen johdosta selvityksiä ja toimenpide-esityksiä esille tuotujen haittojen ehkäisemiseksi. Lisäselvitykset on esitetty päätöksen selosteosan tekstissä. 5/12 YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Lounais-Suomen ympäristökeskus myöntää Knihtin tilalle / Tommi Knihtille ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen luvan sikalan muuttamiseen ja laajentamiseen 220 emakon ja 600 liha/siitossian sikalaksi Kiukaisten kunnan Panelian kylässä kiinteistöllä Uusitalo RN:o 10:106. Toimintaa on harjoitettava hakemuksessa esitetyllä tavalla ellei seuraavissa lupamääräyksissä toisin määrätä. Ikäjakaumakohtaisia eläinmääriä voidaan muuttaa edellyttäen, että lannantuotanto tai muut ympäristövaikutukset eivät ylitä edellä mainittujen eläinmäärien yhteistä lannantuotantoa ja ympäristövaikutuksia. Lausunnoissa ja muistutuksessa esitetyt vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksistä ja perusteluista ilmenevällä tavalla. LUPAMÄÄRÄYKSET Lannan varastointi ja käsittely 1. Sikaloiden pohjarakenteet, lietekuilut rakennelmineen ja lietesäiliöt sekä kuivalantala tulee rakentaa vesitiiviistä materiaalista maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräysten ja ohjeiden mukaisesti. Sikalarakennusten ja lietesäiliön salaojitus on järjestettävä siten, että vesinäytteiden ottaminen kuivatusvesistä on mahdollista. Sikalakiinteistön kuivatusvesien poisjohtaminen on järjestettävä siten, että lietelannan pääsy ojiin on mahdollista estää myös onnettomuustilanteessa. 2. Sikalan toiminnassa syntyvä lanta, pesuvedet ja muut jätevedet on varastoitava vesitiiviissä lannan varastointitiloissa. Sade- ja sulamisvesien valuminen lannan säilytystiloihin on estettävä. Käytettävissä tulee olla niin paljon lannan säilytystilaa, että siihen voidaan varastoida 12 kuukauden aikana kertyvä lanta eli luvanmukaisella eläinmäärällä vähintään 2500 m 3 liete/virtsatilavuutta ja 600 m 3 kuivikelantatilavuutta. Jos lietesäiliötä ei kateta siten, että sadevesien pääsy säiliöön estyy, on säiliön tilavuuteen lisättävä säiliökorkeutta 300 mm. Varastointitilan mitoituksessa otetaan huomioon myös pihattotyyppiset kuivikepohjat. 3. Lietesäiliöissä tulee olla säiliön alta päin täyttöä varten tarpeelliset rakennelmat ja laitteet. Lisäksi lietesäiliöt on katettava vähintään kelluvalla katteella ja pidettävä katettuina työteknisiä syitä lukuun ottamatta. Uusi lietesäiliö on suunniteltava ja rakennettava siten, että se voidaan tarvittaessa myöhemmin kattaa kiinteällä katteella. Lantavarastojen valmistumisesta tulee ilmoittaa Lounais-Suomen ympäristökeskukselle. 4. Lantavarastot on tyhjennettävä vuosittain. Tyhjennyksen yhteydessä on tarkistettava lantavarastojen kunto ja havaitut puutteet on korjattava välittömästi. 5. Lannan kuormaaminen ajoneuvoon tulee tehdä tiivispohjaisella alustalla. Rakenteiden ja laitteiden on lisäksi oltava sellaisia, ettei tyhjennysten, siirtojen ja kuljetusten aikana pääse tapahtumaan vuotoja. Lannan kuljetukseen käytettävät tiet on pidettävä siisteinä ja kunnos-
sa. Ympäristöön vahingon tai onnettomuuden johdosta joutunut lanta on välittömästi korjattava talteen. 6/12 6. Lanta, pesu- ja jätevedet on hyödynnettävä lannoitteena pellolla. Niitä voidaan tämän lisäksi myös toimittaa käsiteltäväksi ympäristöluvan omaavaan laitokseen. Toiminnanharjoittajalla tulee olla käytettävissä lannan levitykseen soveltuvaa peltoa luvan mukaisella eläinmäärällä vähintään 128 ha. 7. Lannan käsittely- ja levitysajankohtaa sekä levityspellon sijaintia valittaessa tulee ottaa huomioon ympäristöviihtyisyystekijät ja naapureille aiheutuva hajuhaitta. Lannan käsittelyä ja levitystä tulee välttää yleisinä juhlapäivinä ja koulujen yms. juhlatilaisuuksien aikana. 8. Lantaa levitettäessä on talousvesikaivojen ympärille ja vesistöjen sekä lasku- ja valtaojien varsille jätettävä riittävän leveät suoja-alueet, joille ei levitetä lantaa. Jalosentien ja uuden kasvatussikalan välissä sijaitsevalle noin 2 hehtaarin peltolohkolle ei saa levittää lietelantaa eikä virtsaa. 9. Lantaa ei saa levittää luokitelluille pohjavesialueille. Tulvaherkille pelloille lantaa saa levittää vasta kevättulvien kuivuttua. Lannan syyslevitys tulvaherkille pelloille on kielletty. 10. Eläinten pito, sikalarakennusten ilmanvaihto sekä lannan käsittely ja varastointi on järjestettävä ja hoidettava siten, ettei toiminnasta aiheudu naapureille kohtuutonta rasitusta. Hajun leviämisen rajoittamismenetelminä on käytettävä sikalan ja lietesäiliön rakenteellisia menetelmiä, kuten lietesäiliön kattaminen, sikalan poistoilman johtaminen haitattomampaan suuntaan ja korkeammalle. Mikäli edellä mainituista toimenpiteistä huolimatta hajuhaittoja ilmenee, on sikalan poistoilmaa ja lietesäiliössä muodostuvia hajukaasuja puhdistettava esimerkiksi suodattamalla hajuttomammiksi. Jätteet 11. Sikalassa syntyvä eläinjäte on toimitettava mahdollisimman pian käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristönsuojelulain mukaisessa luvassa tai sitä vastaavassa päätöksessä tällaisen jätteen vastaanotto ja käsittely on hyväksytty. Mikäli eläinjätettä joudutaan välivarastoimaan asianmukaisen kuljetuksen järjestämiseksi, on välivarastointi ja käsittely järjestettävä kunnan terveysviranomaisen hyväksymällä tavalla. 12. Raaka-aineet, polttonesteet, kemikaalit, tuotteet ja jätteet on varastoitava ja käsiteltävä tilalla niin, ettei niistä aiheudu terveyshaittaa, epäsiisteyttä, roskaantumista, kohtuutonta hajuhaittaa tai saastumisvaaraa maaperälle tai pinta- tai pohjavedelle eikä muutakaan haittaa ympäristölle. Polttonestevarastojen tulee soveltua käyttötarkoitukseensa ja niiden kunto tulee tarkastaa riittävän usein. Kemikaalien, kuten torjunta- ja pesuaineiden varastoinnissa ja käytössä tulee noudattaa kunkin valmisteen käyttöturvallisuusohjeita. 13. Haittaeläimiä, kuten rottia, hiiriä ja kärpäsiä, tulee tarvittaessa torjua rehuhygieniaan, yleiseen viihtyisyyteen ja eläinsuojan rakenteisiin aiheutuvien haittojen vähentämiseksi. 14. Ongelmajätteet, kuten jäteöljy, akut ja loisteputket tulee toimittaa ongelmajätteiden vastaanottopisteeseen. 15. Hyötykelpoiset jätteet, kuten paperi- ja pahvijäte, muovijäte ja metalliromu tulee toimittaa hyödynnettäväksi asianmukaiseen käsittelyyn.
16. Toiminnanharjoittajan on pyydettäessä esitettävä tiedot toiminnassa syntyneiden jätteiden lajeista, määristä ja niiden toimituspaikoista sekä toimitusajankohdista. 7/12 Raportointi 17. Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa laitoksen toiminnasta. Yhteenveto kirjanpidosta tulee toimittaa ympäristökeskukselle vuosittain seuraavan helmikuun loppuun mennessä. Vuosiyhteenvedon tulee sisältää ainakin seuraavat asiat: - tiedot eläinmääristä; - tiedot lantamääristä ja levitysaloista; - jäljennökset uusista tai muutetuista lannan vastaanottosopimuksista; - tiedot kuolleitten eläinten määristä, toimituspaikoista ja käsittelytavoista; - tiedot laitoksen toiminnassa tapahtuneista häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista. Muut määräykset 18. Sikalan toiminnasta, lietelannan ja raaka-aineiden käsittelystä sekä sikalakiinteistöllä tapahtuvasta liikenteestä aiheutuva melu ei saa ylittää lähimmissä häiriintyvissä kohteissa päivällä kello 7 22 ekvivalenttimelutasoa 55 db(l Aeq ) eikä yöllä kello 22 7 ekvivalenttimelutasoa 50 db(l Aeq ). 19. Toiminnanharjoittajan on seurattava toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä ja varauduttava tilan oloihin soveltuvan tällaisen tekniikan käyttöönottoon. 20. Mahdollisista häiriötilanteista, jotka saattavat aiheuttaa merkittävää haittaa, on ilmoitettava välittömästi Lounais-Suomen ympäristökeskukselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 21. Toiminnanharjoittajan vaihtumisesta ja tuotannon muuttamisesta, pitkäaikaisesta keskeyttämisestä tai lopettamisesta on ilmoitettava Lounais-Suomen ympäristökeskukselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 22. Tuotannon loppuessa tai keskeytyessä on varastoitu lanta ja muut jätteet toimitettava asianmukaiseen hyötykäyttöön tai keräykseen. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Luparatkaisua ja lupamääräyksiä harkittaessa on otettu huomioon, että kysymyksessä on olemassa olevan toiminnan muuttaminen ja laajentaminen. Vaikka sikala-alue sijoittuu asutuksen läheisyyteen, voidaan karjatalouden harjoittaminen katsoa ko. alueelle tavanomaiseksi toiminnaksi eikä haittojen läheiselle asutukselle ole katsottu merkittävästi lisääntyvän. Tommi Knihtillä on Kiukaisten valvontalautakunnan 19.3.1997 myöntämä ympäristölupa 150 emakon sikalalle. Aikaisemmin tilalla on ollut myös 100 lihasian lihasikala, jonka laajentamiseen 600-paikkaiseksi on myönnetty ympäristölupa 19.3.1997 (ns. toisen vaiheen laajennus). Lisäksi Kiukaisten valvontalautakunta on 18.5.1999 myöntänyt Finnpossu Oy:lle ympäristöluvan 218 emakon, 4 karjun ja 1650 porsaan sikalalle. Päätös on käsitelty Turun hallintooikeudessa 23.8.2000 ja korkeimmassa hallinto-oikeudessa 26.6.2001. Turun hallinto-oikeus on Finnpossu Oy:tä koskevassa päätöksessään katsonut, että kysymys on alueesta, jossa harjoitetaan karjataloutta. Kun otetaan huomioon etäisyydet naapurien asuinrakennuksista, lietealtaan
8/12 kattaminen, ilmastoinnin etäisyys naapureista ja lupamääräykset muutenkin, toiminta täyttää kysymyksessä olevassa paikassa terveydensuojelulaissa ja sen nojalla asetetut terveydelliset vaatimukset. Toiminnasta ei Kiukaisten valvontalautakunnan määräämiä lupamääräyksiä noudattaen aiheudu haittaa ympäristön asutuksen terveydellisiin olosuhteisiin, eikä sikalasta voida hakemuksen mukaisesti sijoitettuna katsoa aiheutuvan eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua pysyvää kohtuutonta rasitusta. Ympäristöluvan myöntämisen edellytykset ovat siten olleet olemassa. Korkein hallinto-oikeus ei ole muuttanut Turun hallinto-oikeuden ratkaisua. Lounais-Suomen ympäristökeskus katsoo, että nyt kyseessä oleva ympäristölupahakemus on eläinyksikkömäärältään (noin 1340 ey) samaa suuruusluokkaa edellä esitetyn hakemuksen kanssa (1380 ey). Käsiteltävänä olevan hakemuksen 600 liha/siitossian kasvatussikalan sijaintipaikka on sama kuin em. porsastuotantosikalan ja 140 joutilaan emakon pihaton sijaintipaikka on sama kuin vuonna 1997 luvan saanut 600 lihasian sikalan paikka. Ympäristöön ei ole juurikaan tullut uutta asutusta eivätkä olosuhteet ympäristössä ole voimassa olevan luvan (KHO 26.6.2001) myöntämisen jälkeen olennaisesti muuttuneet. Toimittaessa tämän päätöksen mukaisesti laitoksen toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Toiminta täyttää jätelain vaatimukset jätteiden määrän vähentämisestä ja jätteiden hyödyntämisestä. Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan aiheuttama pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski sekä alueen kaavamääräykset. Hakemukseen liitetyissä suunnitelmissa on esitetty käytettäväksi sellaisia menetelmiä, joista on hyviä käytännön kokemuksia ja jotka on taloudellisesti mahdollisia toteuttaa. Hakemuksen suunnitelmat huomioon ottaen laitoksen toiminnan voidaan arvioida olevan tämänhetkisen parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaista. Lupamääräysten perustelut Lupamääräykset 1 3 ja 5 on annettu sen varmistamiseksi, että lantavarastojen käyttö ei aiheuta terveyshaittaa tai ympäristön pilaantumista. Lannan varastointi sekä lantavarastojen täyttö ja tyhjennys ovat toimintoja, joista saattaa aiheutua päästöjä vesiin, mikäli toimintaa ei harjoiteta riittävällä huolellisuudella ja varovaisuudella. Mikäli epäillään vuotoja rakenteissa, salaojavesistä otettavalla vesinäytteellä voidaan asia tutkia. Kiinteistön kuivatusjärjestelyillä voidaan minimoida onnettomuustilanteissa lannan pääsy vesiuomiin. Tarvittaessa kiinteistön ojitusjärjestelyjä muuttamalla saadaan riittävä suojaetäisyys ojiin. Lupamääräys 2 on annettu sen varmistamiseksi, että lannan käsittelystä tilalla ei aiheudu haittaa ympäristölle ja että lannan käsittely tapahtuu valtioneuvoston asetuksen maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) mukaisesti. Ylimääräisten vesien pääsy lannan varastointitiloihin aiheuttaa lantavarastojen täyttymisen ennenaikaisesti. Kattamattomissa lantavarastoissa tulee varautua vuosittaisen keskimääräisen sadevesimäärän varastointiin. Lupamääräykset 1 10 on annettu toiminnasta aiheutuvien hajuhaittojen ja vesistökuormituksen ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi. Lietesäiliön kattaminen estää ammoniakin haihtumista ilmaan ja pienentää hajuhaittoja. Lantavarastojen vuosittaisella tyhjentämisellä varmistetaan varastojen hyötytilavuuden säilyminen ja
samalla niiden rakenteet voidaan tarkastaa silmämääräisesti mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. 9/12 Peltoalavaatimus perustuu lannan keskimääräiseen fosforisisältöön sekä peltoviljelykasvien keskimääräiseen fosforilannoitustarpeeseen ympäristöministeriön kotieläintalouden ympäristönsuojelusta 30.9.1998 annetun ohjeen mukaisesti. Levityksestä aiheutuva hajuhaitta on kestoltaan lyhytaikaista ja sitä voidaan vähentää suorittamalla multaus mahdollisimman nopeasti. Lannan käsittelystä ja levityksestä aiheutuvaa haittaa voidaan vähentää välttämällä levitystä sellaisina ajankohtina, jolloin siitä aiheutuisi ilmeistä haittaa. Koska levityspellot sijoittuvat osittain lähelle taajaa asutusta, on tarpeen lupamääräyksillä pyrkiä pienentämään lannan levityksen aiheuttamaa viihtyvyyshaittaa naapurustolle. Levittämällä lanta pääsääntöisesti keväällä ennen kylvöä ja kesantopellolle vasta välittömästi ennen kylvöä tai nurmen perustamista ja jättämällä peltojen viereisten vesistöjen rannoille, lasku- ja valtaojien varsille sekä talousvesikaivojen ympärille suoja-alueet voidaan ravinteiden pääsyä pinta- ja pohjavesiin ehkäistä. Suoja-alueen leveys määräytyy käytetyn lannan levitystekniikan ja monivuotisen kasvillisuuden peittämän suojakaistan leveyden perusteella. Asutukselle aiheutuvan kohtuuttoman riskin ja rasituksen estämiseksi on tarpeen rajoittaa lietteen ja virtsan levitystä Jalosentien ja uuden kasvatussikalan välisellä peltoalueella. Maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) liitteessä kolme suositellaan valtaojien ja vesistöjen varteen vähintään 10 metrin suojakaistaa, jolle lantaa ei levitetä. Talousvesikaivojen ja lähteiden ympärille asetuksessa suositellaan maaston korkeussuhteista, maalajista ja kaivon rakenteesta riippuen 30 100 metrin levyistä suojakaistaa. Lannan käyttö lannoitteena luokitelluilla pohjavesialueilla aiheuttaa riskin pohjavesien pilaantumisesta. Tämän takia lannan käyttöä luokitellulla pohjavesialueella olevilla pelloilla ei voida hyväksyä. Lupamääräyksen 11 mukaisesti tilalla kuolleiden eläinten (raadot) asianmukaisella hävittämisellä voidaan rajoittaa mahdollisten eläintautien leviäminen tilan ulkopuolelle ja tästä aiheutuvaa ihmisten tai eläinten terveyteen kohdistuvaa vaaraa. Maa- ja metsätalousministeriön asetuksen (1022/2000, muut. 6/2001) eläinjätteen käsittelystä 5 :n mukaan suuririskinen eläinjäte on käsiteltävä eläinjätteen polttolaitoksessa tai suuririskisen eläinjätteen käsittelylaitoksessa. Koska maa- ja metsätalousministeriön antaman asetuksen valvonta kuuluu terveysviranomaiselle, on tarkoituksenmukaista, että terveysviranomainen hyväksyy väliaikaiset varastointitilat. Jätelain mukaisen roskaamiskiellon perusteella ympäristöön ei saa jättää roskaa, likaa, käytöstä poistettua konetta tms. siten, että siitä voi aiheutua mm. vaaraa tai haittaa terveydelle, epäsiisteyttä, maiseman rumentumista tai viihtyisyyden vähentymistä. Lupamääräysten 12 16 mukaisesti jätteiden asianmukaisella käsittelyllä ja varastoinnilla sekä niiden toimittamisella asianmukaiseen käsittelyyn voidaan estää ennakolta haitallisten vaikutusten syntyminen. Ongelmajätteiden toimittaminen asianmukaiseen käsittelyyn vähentää niiden aiheuttamia terveyteen ja ympäristöön kohdistuvia riskejä. Jätelain 6 :n mukaan jäte on hyödynnettävä, jos se on teknisesti mahdollista ja jos siitä ei aiheudu kohtuuttomia lisäkustannuksia verrattuna muulla tavoin järjestettyyn jätehuoltoon. Jätelain 12 :n mukaan jätteen haltijan on huolehdittava jätteen hyödyntämisen tai käsittelyn järjestämisestä. Toiminnan raportointia koskeva lupamääräys 17 on annettu viranomaisten toimintaa koskevan tiedonsaannin turvaamiseksi ja valvonnan järjestämiseksi. Toiminnasta saamiensa tietojen avulla viranomainen voi seurata laitoksen toiminnan lainmukaisuutta ja luvassa annettujen määräysten noudattamista.
10/12 Valtioneuvoston päätöksessä (993/1992) melutason ohjearvoista on asumiseen käytettävillä alueilla, virkistysalueilla taajamissa ja taajamien välittömässä läheisyydessä sekä hoito- tai oppilaitoksia palvelevilla alueilla ohjeena, että melutaso ei saa ylittää ulkona melun A-painotetun ekvivalenttitason (L Aeq ) päiväohjearvoa 55 db eikä yöohjearvoa 50 db. Lupamääräyksellä 18 on laitoksen toiminnasta aiheutuvia melutasoja rajoitettu kyseisen valtioneuvoston päätöksen mukaisesti. Ympäristönsuojelulaki velvoittaa ennaltaehkäisemään ja minimoimaan haitat ja käyttämään parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja noudattamaan ympäristön kannalta parhaimpia työmenetelmiä. Lupamääräyksellä 19 velvoitetaan toiminnanharjoittajaa ottamaan uutta käyttökelpoista tekniikkaa soveltuvin osin käyttöön jatkossa, mikäli siten voidaan päästöjä olennaisesti vähentää ilman kohtuuttomia kustannuksia. Lupamääräyksellä 20 varmistetaan tiedonkulku valvontaviranomaiselle tilanteissa, joissa ympäristölle on aiheutunut tai on vaarassa aiheutua poikkeuksellisen suurta haittaa. Tällaisia tilanteita ovat esimerkiksi lantavarastojen rikkoontuminen ja öljyvahingot. Toiminnan olennainen muuttaminen tai lisääminen edellyttää uutta ympäristölupaa. Luvanhaltijan vaihtuessa on luvan uuden haltijan ilmoitettava vaihtumisesta. Toiminnan lopettaminen tilalla edellyttää mm. sitä, että toimintaan liittyneet ympäristöriskit ja varastoidut jätteet on poistettu. Em. seikkojen vuoksi toiminnan lopettamisesta tai muista olennaisista muutoksista on ilmoitettava valvontaviranomaiselle lupamääräysten 21 ja 22 mukaisesti. PÄÄTÖKSEN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. Ellei luvan mukaista toimintaa ole aloitettu viiden vuoden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulosta, niin lupa raukeaa. Lupamääräysten tarkistamiseksi on tehtävä uusi hakemus Lounais-Suomen ympäristökeskukselle 31.12.2016 mennessä. Hakemukseen on liitettävä yhteenveto raporteista ja soveltuvin osin ympäristösuojeluasetuksen 9 12 :ssä tarkoitettu selvitys toiminnasta ja sen vaikutuksista. Tämä ympäristölupapäätös korvaa Kiukaisten valvontalautakunnan 19.3.1997 myöntämän 150 emakon ja 600 lihasian sikalan ympäristöluvan sekä Kiukaisten valvontalautakunnan 18.5.1999 myöntämän luvan porsastuotantoyksikön perustamiseen. Jos asetuksella annetaan tämän päätöksen määräyksiä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. PÄÄTÖKSEN TÄYNTÖÖNPANO Toimintaa ei saa aloittaa ennen kuin päätös on lainvoimainen. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 4 8, 28, 31, 35 38, 41 43, 45, 46, 52 56, 81, 96 98, 100, 105 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 6, 8 12, 16 19, 21, 23, 30, 37 Laki eräistä naapuruussuhteista (26/20) 17 Jätelaki (1072/93) 4, 6, 12, 15, 19, 51 Terveydensuojelulaki (763/94) 22 Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/92) 2
11/12 Päätöksessä on myös otettu huomioon ympäristöministeriön 30.9.1998 antama ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta, valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000), maa- ja metsätalousministeriön asetus eläinjätteen käsittelystä (1022/2000, muut. 6/2001) sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston (EY) antama asetus (1774/2002) muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä. KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Tämän ympäristöluvan käsittelystä perittävä maksu on 1 200 euroa. Maksun suuruus perustuu ympäristöministeriön asetukseen alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1237/2003) ja sen liitteenä olevaan maksutaulukkoon. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Knihtin tila Tommi Knihti Paneliantie 527, 27430 PANELIA Jäljennös päätöksestä Ilmoitus päätöksestä Kiukaisten kunnanhallitus Kiukaisten kunnan valvontalautakunta Harjavallan seudun terveydenhuollon kuntayhtymän yhtymähallitus Suomen ympäristökeskus, kirjaamo, sähköisenä asiakirjana Asianosaiset Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla ja lehdessä MUUTOKSENHAKU Kiukaisten kunnan ilmoitustaulu Alasatakunta Tähän päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusoikeus tähän päätökseen on: - sillä, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea; - rekisteröidyllä yhdistyksellä tai säätiöllä, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät; - toiminnan sijaintikunnalla ja muulla kunnalla, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät; - toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella;
12/12 - muulla asiassa yleistä etua valvovalla viranomaisella. Valitusosoitus on liitteenä. Vanhempi insinööri Heikki Elomaa Rakennusmestari Seija Virolainen LIITTEENÄ sijaintikartta valitusosoitus