Finnish Research Institute of Agricultural Engineering. Test report

Samankaltaiset tiedostot
VAKOLA Koetusselostus 616 Test report

MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS

Valmistaja: Kongskilde Maskinfabrik A/s, Sor0, Manufactvirer Tanska.

VAKOLA Koetusselostus 619 Test report

Finnish Research Institute of Agricultural Engineering

Test report. Mc CORMICK F2-200, JOUSTOPIIKKIÄES

Finnish Research Institute of Agricultural Engineering. Test report

VAKOLA Koetusselostus 658 Test report. Ilmoitettu hinta ( ) : 810 mk.

VAKOLA KoetusselostuS 690 Test report VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS

VAKOLA Koetusselostus 774 Test report

u Helsinki VAKO LA 1967 Koetusselostus 659 Test report

h VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS

VAKOLA Koetusselostus 661 Test report

Velk Pitäjänmäki VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS

MAATALOUS KO N EIDE N TUTKI M USLAITOS

VAK OLA. Anip Pitäjänmäki VALTION MAATALOUSKO N EIDE N TUTKIMUSLAITOS Koetusselostus 892 Test report

Finnish Research Institute of Agricultural Engineering

VICON TWIN-SET-LANNOITTEENLEVITIN

VA K 0 LA Koetusselostus 741 Test report

\VIA\KCC <OETUSSELOSTUS NUMERO 1071 TEST REPORT RYHMÄ 53 VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS POTILA S-PIIKKIÄES POTILA S-TINE HARROW

Finnish Research Institute of Agricultural Engineering

VAK OLA VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS Koetusselostus 533

\\TA-\[KE KOETUSSELOSTUS NUMERO 1037 TEST REPORT VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS

VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS FINNISH RESEARCH INSTITUTE OF ENGINEERING IN AGRICULTURE AND FORESTRY

KOETUSSELOSTUS TEST REPORT

HORSMA-VÄKILANNOITTEENLEVITYSKONE Koetuttaja ja valmistaja: Horsman Konepaj a, Salo. Ilmoitettu hinta ( ) : mk. Rakenne ja toiminta

VAKOLA Koetusselostus 800 Test report

KOETUSSELOSTUS TEST REPORT

VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS. MAKO-VESIPUMPPU mallit 311, 312, 313 ja 314

Finnish Research Institute of Agricultural Engineering. Test report. I'iiiv a 1. KOMETA-JÄÄKELINASTAT TRAKTORIN RENKAISSA

VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS

VA K OLA. "CAJ Helsinki Koetusselostus 784 Test report

JUNKKARI-VÄKILANNOITTEENLEVITYSKONE

MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS

PEITTAUSKONE OVAS-KOMBI valmistusvuosi 1974 Seed treater OVAS-KOMBI year of manufacture 1974 (Finland)

Finnish Research Institute of Agricultural Engineering FISKARS-OJAJYRSIN

V K LA Koetusselostus 920. Test report

VAKOLA Koetusselostus 913 Test report. RIVIERRE CASALIS ER 40 C PAALAIN Rivierre Casalis ER 40 C pick-up baler

Kuva 1. VILMO-VÄKILANNOITTEENLEVITYSKONE, hevosvetoinen, malli 510

VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS STATE RESEARCH INSTITUTE OF ENGINEERING IN AGRICULTURE AND FORESTRY

VAKOLA Koetusselostus 476 VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS. Test report

VA K 0 LA Koetusselostus 371. Tehonmittauskoe 1 )

VAK OLA Koetusselostus 775 Test report. PEITTAUSKONE Py-3.0 vahnistusvuosi 1969 Seed treater type Py-3.0 year of manufacturing 1969.

Test report. Kuva 1. Vella II-uuni

O VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS

Test report. Koetuttaja ja valmistaja: Oy Finnlif t A b, Koivulahti. Entrant and manufacturer

nostolaitteeseen kiinnitettävä, malli 531

WALTERSCHEID-NIVELAKSELI

VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS. Kuva 1. Cera-Tester viljankosteusmittari.

V/A-\MnJ KOETUSSELOSTUS TEST REPORT VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS STATE RESEARCH INSTITUTE OF ENGINEERING IN AGRICULTURE AND FORESTRY

Finnish Research Institute of Agricultural Engineering

VA K OLA VALTION MAATALOUSKON EIDEN TUTKIMUSLAITOS Koetusselostus 259

Finnish Research Institute of Agricultural Engineering

KOETUSSELOSTUS TEST REPORT

VAKOLA Koetusselostus 799 VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS. Test report

ATLAS-AKKU mallit 3 DF 6 ja 3 DF 7

Research Institute-af. Agricultural Engirieering. SALAMA-AKKU malli 6E405

Koetuttaja ja valmistaja: Maaseudun kone 0 y, Ylihärmä.

traktorivetoinen, malli 3,0 HT

VA K 0 LA Koetusselostus 363

VAKOLA KOETUSSELOSTUS NUMERO 963 TEST REPORT RYHMÄ 53'

VAKOLA Koetusselostus 671 Test report. REX 3-TRAKTORIPUMPPU valmistusvuosi 1966 Rex 3 tractor pump year of manufacturing 1966

VAKOLA Koetusselostus 415

Finnish Research Institute of Engineering in Agriculture and Forestry. Test report

VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS. Test report

KRUPS-KOTITALOUSVAA'AT mallit 07 ja Pena. Krups-kotitalousvaaka, malli 07

1961 Koetusselostus 393

VA K OLA Koetusselostus 691 Test report. Kova rear loader, year of manufacturing Koetuttaja ja valmistaja: Konepaja A. Vann e, Salo.

VALTION MAATALOUSTEKNOLOGIAN TUTKIMUSLAITOS STATE RESEARCH INSTITUTE OF ENGINEERING IN AGRICULTURE AND FORESTRY

VAKOLA Koetusselostus 387 SINUS 6 DUPLEX TWIN-VILJANKUIVURI. Koetuttaja ja valmistaja: 0 y Sav onius & C o A b, Helsinki.

VAKOLA Koetusselostus 692 Test report

VAKOLA Koetusselostus 828 Test report

VAKOLA ' - '' ~~:~int. ~~Ättntåta VISKA-500 S-VÄKILANNOITTEENLEVITYSKONE

.2 Helsinki VA K 0 LA Koetusselostus

VA KO LA. Malli 900 M. Malli 1100

Finnish Research Institute of Engineering in Agriculture and Forestry. Test report

Finnish Research Institute of Agricultural Engineering

MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS. JUNKKARI-KYLVöKONE 15-laahavantainen heinänsiemenen kylvölaitteella varustettuna

VALTION MAATALOUSTEKNOLOGIAN TUTKIMUSLAITOS STATE RESEARCH INSTITUTE OF ENGINEERING IN AGRICULTURE AND FORESTRY

lacil Helsinki Rukkila Helsinki ,1111 Pit6j6nmäki VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS

VAK OLA Koetusselostus 445

PEKO-VÄKILANNOITTEENLEVITYSKONE traktorivetoinen Koetuttaja ja valmistaja: Wärtsilä-yhtymä Oy, Pietarsaari.

tied Pitäjänmäki VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS Finnish Research Institute of Agricultural Engineering

MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS. Finnish Research Institute of Agricultural Engineering HORSMA-LAJITTELUKONE

VAKO LA "Helsinki Helsinki

VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS. Finnish Research Institute of Agricultural Engineering

VEB-BBG-VÄKILANNOITTEENLEVITYSKONE hevosvetoinen, malli TS 55. Ilmoitettu vähittäishinta ( ) : Ei tiedossa.,

VAKOLA Koetusselostus 195

4 TAKAKUOR1VIAIMEN KÄYTTÖOMINAISUUDET valmistusvuosi 1973 Functional performance test of 4 rear loader year of manufacture 1973 (Finland) SOK 1 980

NASTA-KYLVöKONE 17-laahavantainen heinänsiemenen kylvölaitteella varustettuna

VAKOLA Koetusselostus 198. SILPPUAVA METSO "HAUKKA N:o 2/B"

VAK OLA Koetusselostus 798. Test report

VALTION MAATALOUSTEKNOLOGIAN TUTKIMUSLAITOS STATE RESEARCH INSTITUTE OF ENGINEERING IN AGRICULTURE AND FORESTRY

VA K OLA Koetusselostus 342

VA K OLA Koetusselostus 543. Test report. JF-NIITTOSILPPURI malli FH JF forage harvester type FH Koetuttaja : K eskusk unta Labo r, Helsinki.

KOETUSSELOSTUS NUMERO 1079 TEST REPORT RYHMÄ 189

JOUSTOPIIKKIÄKEET. Maxer Pro Maxer Master Pro Master Premium SK.

VAKOLA Koetusselostus 816 Test report. JOUTSA-KOURAKUORMAIN valmistusvuosi 1971 Joutsa hydraulic grapple loader year of manufacturing 1971

MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS. Tehomnittaugkoe 1) malli PS 91 C

VAKOLA. ACv Koetusselostus 634 Test report

Transkriptio:

VA K OLA Rukicila 1.01 Helsinki 10 42 Helsinki 4341 61 Pitäjänmäki VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS Finnish Research Institute of Agricultural Engineering 1966 Koetusselostus 615 Test report Kuvassa 1. Juusto-Hanki-ilo JII-36. JOUSTO-HANKMO JOUSTOPIIKKINEN LATA-AES 3-pistekiinnitteinen, S-piikkinen, valmistusvuosi 1965 Jousto-Hankmo JH-28 spring-tine harrow, tractor mounted, S-tined, year of manufacturing 1965 Koetuttaja ja valmistaja: Wärtsilä-yhtymä Oy, Pieta r- Entrant and manufacturer sa ar en K on ep aj a, Pietarsaari. Ilmoitettu hinta (20. 3. 66) : 900 mk. 1) 1) iestä on saatavana myös seuraavia malleja: JH-22 työleveys 220 cm, hinta 800 mk; JH-36 työleveys 360 cm, hinta 1 180 mk;.111-50 työleveys 500 cm, hinta 1 400 mk. Ryhmä 54 4126/66/1

2/615 Rakenne ja toiminta Putkesta valmistettuun äkeen vetopuomiin on terässilmukoilla ja sakkeleilla kiinnitetty kaksi äesosaa. Äesosissa on kolme perättäistä S-piikkiriviä ja teräslevystä valmistettu säädettävä etulata. Piikeissä on käännettävät terät. Muokkaussyvyyttä säädetään piikkien asentoa muuttaen molempien äesosien etummaisessa akselissa olevalla tapilla lukittavalla käsivivulla. Vetokarttu on kiinnitetty kahdella silmukkaketjulla äkeen vetopuomiin. Kuljetusasentoon nostettaessa vetokarttu nousee työntötukitelineeseen hitsatun kehikon varaan. Mittoja: Paino 384 kg Työleveys (uloimpien piikkien kärkien. väli) 275 cm Piikkiakselien. maavara (kiinteät jalakset) 25,5 Piikkien lukumäärä 28 terän leveys 34 mm terän leikkuukulma piikkiä kuormittamatta, nimellisen työsyvyyden. vaihdellessa 0... 13 cm 81... 31 väli akselillaan n. 20... 40 cm keskimääräinen muokkausväli n. 10 akselien etäisyydet 57,5 Piikille lankeava paino 11 kg Ladan säätökulma 10... 71 vastaava maavara jalaksen anturasta ylöspäin 5 cm alaspäin 4 Arvostelu Koetus suoritettiin 5. 5. 65-20. 3. 66. Äestä käytettiin käytännön työkokeissa eri maalajeiila n. 175 tuntia. Tämän lisäksi suoritettiin sekä käytännön oloissa että laboratoriossa erilaisia vertailukokeita. Laboratoriokokeet Kokeissa mitattiin äkeen piikin jousto eri tavoin kuormitettuna sekä ajo- että sivusuunnassa ilman terää piikin ollessa vaakasuorasti akselille kiinnitettynä ja 10 cm työsyvyyttä vastaavassa kulmassa akselillaan (piirros 1). Piikin terän leikkuukulman ja työsyvyyden muutokset piikkiä eri tavoin kuormitettaessa käyvät ilmi piirroksesta 2. Piikkien kestävyyttä tutkittiin väsytyskokeessa, jossa piikki oli kiinnitettynä normaalista kiinnityskohdastaan kiertokangella varustettuun rasituslaitteeseen. Piikin iskuluku oli n. 5 iskua sekun-

3/615 Kuormitus Load kp 140 ErdfflielM"INEIENel" e E11~11111~~~E 111111111111~1111.0111111111111111ffleffli em ~~ me inl:ii: : Kuormitus Load 120 ~EmiEE~ 20 W r Nffil. Ml Miffil ebilialle --EE 100 ~. ffr..,. _ Ii EE.11= 1u11m1 u 6 m a Me EV~E IIII RM 8 mi 1e. emmow Nere~ iime mme rir ff ME M" ffl A90 : ffil leil Aili 8 mium~u~~~g~ele Ml MW k 40 _ Joop _le hiffiliewmienie li~ rk - _ L o. e~heei ~ME IMIPAI LE.MEIEMBI=ILIEM e. 20 40.0 8 ISO Taipuma Bend 6P 120 1 0 160 180 2.0 2 Om,n Piirros 1. Piikin taipuma ilman terää eri tavoin kuormitettuna : 1) ajosuun nassa akselin ollessa käännettynä 10 cm työsyvyyttä vastaavaan kulmaan 2) ajosuunnassa akselin ollessa vaakatasossa ja 3) sivusuunnassa. Graph 1. Bending of tine without share when loaded in following ways : 1) in direction of travel the carrying bar being rotated to the angle corresponding to 10 cm's working depth, 2) in direction of travel the bar being in horizontal plane and 3) in lateral direction. MM L Työsyvyys Working depth Kuormitus kp Load kp 9-0kP 4 0() 8 5 0 12 5 3 5 ' 6 1 40 50 60 70 8 Lelkuukulmo rine angle Piirros 2. Piikin terän leikkuukulman ja työsyvyyden muutokset piikin ollessa eri tavoin kuormitettuna A) 13 cm :n ja B) 10 cm:n nimellissyvyyttä vastaten. Graph 2. Fariation of tine share angle and working depth the tine being loaded in the way it corresponds to nominal working depth of 13 cm and B) to nominal working depth of 10 cm.

4/615 nissa. Esikuormitus oli n. 5 kp, jolloin piikin taipuma kärjestä mitattuna oli n. 10 mm. Tykyttävä kuorma vaihteli esikuormitusrajalta suurimpaan kuormaan, joka oli eri kokeissa 45... 97 kp. Kokeen tulokset käyvät ilmi piirroksesta 3. Tykyttävän kuorman arvo kp 400 200 700 so GO ''',0100SOMPONIMMINWWW~A, 20 o" 10' w' 10 Pitkin katkeamiseen johtaneiden kuormituskertojen lukumäärä Piirros 3. Piikin kestävyys väsytyskokeessa. Vaaleammin varjostettu alue on 5 vertailupiikin keskiarvon hajontakäyrä ja tummemmin varj ostettu kokeillun äkeen piikin hajontakäyrä. Graph 3. Durability of tine in fatique tests. Lighter shaded area describes dispersion curve of 5 c,omparison tines and darker shaded area dispersion ourve of the tine of the harrow tested. Käyttöominaisuudet Äes jättää vakoisen pinnan, joten sen perässä olisi etenkin kylvömuokkauksessa syytä käyttää esim. varpajyrää, joka tasaa maata ja hienontaa kokkareita. Muokkauskerroksen pohjan tasaisuus sekä ajo- että poikittaissuunnassa on kevyellä maalla hyvä ja jäykällä maalla tyydyttävä. Äes kuohkeuttaa muokkauskerroksen, myös traktorin jäljen kohdalta, hyvin. Jäykähköillä mailla muokkauskerros jää yleensä jonkin verran kokkareiseksi. Monissa tapauksissa etulata murentaa kuitenkin tyydyttävästi pintakokkareita. Koska työsyvyyttä lisättäessä vantaan leikkuukulma pienenee, äes nostaa etenkin suurehkolla ajonopeudella äestettäessä jäykillä mailla kosteita maakokkareita pinnalle kovettumaan. Tällöin saattaa olla eduksi muokata ensin matalahkoon ja

5/615 toisella ajokerralla haluttuun työsyvyyteen sekä käyttää pienempää ajonopeutta. Edellä mainituista syistä johtuen olisi eduksi, jos äkeen piikkien asentoa terien leikkuukulmaa voitaisiin muokkausolojen mukaan säätää työsyvyyden säädöstä riippumatta. Äesosien keskelle jää n. 4,5 cm piikkien keskimääräistä muokkausväliä (10 3m) leveämpi kaista. Äes sekoittaa lannoitteet tyydyttävästi äestyskerrokseen. Äes nostaa juuririkkaruohoja maan pinnalle hyvin ja on tämän vuoksi edullinen sekä varsinaisessa kylvömuokkauksessa että etenkin kesannon muokkauksessa. Juuririkkaruohoja ja kasvuston jätteitä tarttuu hieman äkeen piikkeihin. TukkeutumiSta tapahtuu lähinnä äesosien sisempien jalasten vieressä olevien piikkien kohdalla. Turpeisessa maassa äes, kuten kiinteäteräiset äkeet yleensä, on arka tukkeutumaan eikä hienonna turpeita tyydyttävästi. Äkeen kulku eri työsyvyyksillä on yleensä vakava ja työsyvyyden säätö (nimellissyvyys n. 0... 13 cm) on riittävä. Lukitustapeilla varustetuilla vivuilla suoritettava työsyvyyden säätö on jonkin verran hankala. Äkeen kä.äntöympyrän sisäläpimitta keskijäykällä maalla äestettäessä (Valmet 565-traktori) oli suurenlainen (n. 12 m). Äes on melko helppo kiinnittää traktoriin ja irrottaa siitä. Kuljetettaessa äes heiluu jonkin verran. Ladan säätö on hieman hankala suorittaa. Olisi eduksi, jos piikkien paikat olisi merkitty. Piikin kiinnitys saisi olla sellainen, ettei se ajon aikana venyttäsi kuusiomutteriruuvia. 1) Työntövarrew kiiimityshaarukan ulkomitta pienemmän reiän kohdalta 71,8 mm ei ole standardin (suurin sallittu 69 mm) mukainen. 2 ) Äestysnopeus voi muokkausoloista riippuen olla n. 6... 12 km/h. Äes vaatii olosuhteista riippuen vetovoimakseen traktorin, jonka voimanottoakselin teho on n. 45... 55 hy. Kestävyys Suoritetussa väsytyskokeessa ja käytännön työssä piikit (Plate) osoittautuivat kestävyydeltään melko hyviksi. Ruostuminen, mihin vaikuttaa Maalaus- ja säilytystapa, huonontaa yleensä joustopiikkien kestävyyttä melkoisesti. Piikkien terät olivat kuluneet keskimäärin Ii.1,4 cm (17,6 paino- %). Teriä ei koetuksen aikana käännetty. 1) 2) Kts. valmistajan ilmoitusta sivulla 6.

6/615 Keskimmäisten äesakselien sisäpuoleiset kierreosat katkesivat ja kiinnitysmutterit putosivat kierreosan mukana. Akselit pysyivät tästä huolimatta paikoillaan. 3) Molempien äesosien keskiosassa olevat piikkiakselien tukilevyt taipuivat melko runsaasti. 4) Oikeanpuoleinen ja keskimmäinen työntötukitelineestä äkeen taakse kiinnitettävä kannatinketju katkesi. Vasemman äesosan takimmainen piikkiakseli oli hieman taipunut. Äestä voidaan pitää käyttöominaisuuksiltaan sekä keveiden että melko jäykkienkin maiden muokkaukseen hyvin sopivana yleisäkeenä. Suoritetussa koetuksessa äes osoittautui k est äv yy deltään hyväksi. Regarding it's function al performance the harrow can be considered as a general purpose harrow well suited to tillage of both light and aho rather heavy soil. T h e durab ilit y of the harrow tested, rated atter 175 hours of operation, was good. Helsingissä maaliskuun 26 päivänä 1966. MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS Valmistajan ilmoituksen mukaan: Äkeen piikkien kiinnitysta,paa on muutettu. Työntövarren haarukan ulkomitta on standardin mukainen. Äesakseleiden ainevahvuutta (5/8") on muutettu ( 34"). Piikkiaks.eleiden tukilevyjen rakennetta on muutettu. Koetus- ja tutkimustulosten vanhenemisen vuoksi sekä väärinkäsitysten ja harhauttavien tietojen syntymisen estämiseksi koetus- ja tutkimusselostuksia tai erillisiä koetus- ja tutkimustuloksia ei ole lupa julkaista eikä kirjallisesti esittää ilman tutkimuslaitoksen kussakin tapauksessa erikseen antamaa kirjallista lupaa. Helsinki 1966. Valtioneuvoston kirjapaino