TOIMINTAKERTOMUS 2010 Suomen Ilmailuliitto - Finlands Flygförbund ry Luonnos, liittokokous hyväksyy 19.3.2011
SISÄLLYSLUETTELO Yleistä 1. Järjestötoiminta 1.1. Kansainvälinen järjestötoiminta 1.2. Varainhankinta, talous 1.3. Liiketoiminta 1.4. Järjestömarkkinointi 1.5. Tiedotus ja julkaistutoiminta 1.6. Viranomaisen avustamistehtävät, viranomaistyyppiset tehtävät 2. Harrasteilmailu 2.1. Lajitoiminta Experimental-toiminta ja ultrakevyet Kuumailmapallot Laskuvarjourheilu Lennokkiurheilu Moottorilento Nousuvarjotoiminta Purjelento Riippu- ja varjoliito 2.2. Ympäristöasiat 3. Nuorisotoiminta 4. Ilmailun huippu-urheilu ja valmennus 4.1. Arvokisatulokset 2010
YLEISTÄ Suomessa pidettiin taas kerran onnistuneet ilmailun arvokilpailut, kun Jämillä järjestettiin purjetaitolennon EM- ja MM-kilpailut samalla kertaa. Säät eivät suosineet kilpailua parhaalla mahdollisella tavalla mutta lopulta kilpailut saatiin kunnialla läpi ja järjestelyistä saatiin kiitosta. Toimintavuotta väritti Nesteen luopuminen lentopolttoainejakelusta ja uuteen tilanteeseen reagoiminen. 1. JÄRJESTÖTOIMINTA Suomen Ilmailuliiton (SIL) hallinto Hallitus 20.3.2010 alkaen: Puheenjohtaja Tapio Pitkänen Varapuheenjohtaja Tero Auranen (nimettiin kokouksessa 28.4.) Hallituksen jäsenet Jari Kilpeläinen Timo Korvenpää Ilkka Mäkinen Harry Sundström Taneli Äikäs Hallitus 20.3.2010 saakka Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Hallituksen jäsenet Hannu Halonen Ville Kajala Ismo Aaltonen Tero Auranen Jari Kilpeläinen Timo Korvenpää Ilkka Mäkinen Hallitus kokoontui toimintavuoden aikana 7 kertaa. Lajivaliokunta Liiton lajivaliokunnan puheenjohtajana toimii toiminnanjohtaja Kai Mönkkönen ja sen jäseninä ovat lajitoimikuntien puheenjohtajat (tai varapuheenjohtajat), liiton toimistolta lajipäälliköt (Jari Lehti, Martti Roivainen, Jorma Sucksdorff) sekä Suomen Urheiluilmailuopiston toimitusjohtaja (Sakari Kuosmanen). Lajivaliokunta kokoontui kaksi kertaa. Ilmatilatoimikunta Ilmatilatoimikuntaan kuului hallituksen nimeämänä puheenjohtajana Antti Koskiniemi sekä jäseninä Hannu Halonen ja Juha Silvennoinen. Avainhenkilöpäivät Liiton luottamushenkilöt kokoontuivat 23.-24.10. Lahdessa. Lajitoimikunnat Experimental- ja ultrakevyttoimikunta (EUT) Markku Salminen (pj), Nils Rostedt (vpj), Tom Arppe, Torbjörn Bengtström, Timo Eväsoja, Markku Hakamäki, Jouni Laukkanen, Pirkka Mattila, Jyrki Viitasaari Ilmapallotoimikunta (IT) Jukka Kujala (pj), Olli Luoma (vpj), Jarkko Korhonen, Markku Sipinen
Laskuvarjotoimikunta (LT) Heidi Ahonen (pj), Ulla Siimes (vpj), Päivi Lammi, Jaakko Sormunen, Anne Urrila Lennokkitoimikunta (LET) Kim Henriksson (pj), Kimmo Huoviala (vpj), Lasse Aaltio, Anssi Aunola, Harro Erofejeff, Janne Laurén, Laura Leino, Kari Kivikangas, Jari Valo, Yrjö Waltonen Liidintoimikunta LIT) Karoliina Turppo (pj), Kalle S. Norri (vpj), Jukka Juvankoski, Toni Mäkelä, Juha Niinimäki, Toni Rosendahl, Ville Räikkönen, Rami Saikkonen, Jari Takanen (3.9. asti), Pekka Vartia Moottorilentotoimikunta (MT) Risto Niemi (pj), Antti Kääriäinen (vpj), Kusti Kairikko, Raimo Nikkanen, Kimmo Rantanen, Jukka Salokannel, Arto Silvennoinen Purjelentotoimikunta (PT) Sakari Pyörre (pj), Jari Pakkanen (vpj), Jukka Helminen, Antti Koskiniemi, Markku Kuusisto, Visa-Matti Leinikki, Mika Mutru Toimikunnat kokoontuivat toimintavuoden aikana seuraavasti: Experimental- ja ultrakevyttoimikunta 3 Ilmapallotoimikunta 3 Laskuvarjotoimikunta 5 Lennokkitoimikunta Liidintoimikunta 5 Moottorilentotoimikunta 11 Purjelentotoimikunta 6 Liiton jäsenyydet eri yhteisöissä Suomen Ilmailuliitto ry on kansainvälisen ilmailujärjestö Fédération Aéronautique Internationalen (FAI) sekä Europe Air Sportin (EAS) ja sen lajiyhteenliittymien jäsen sekä Suomen Liikunta ja Urheilu ry:n jäsenliitto sekä Nuori Suomi ry:n jäsen. Suomen Ilmailuliitto ry on Aikakausmedian ja Siviili-ilmailun koulutussäätiön jäsen. Suomen Olympiayhdistyksen valtuuskunnassa liittoa edustaa Kai Mönkkönen varalla Hannu Halonen. Suomen Ilmailuliitto on myös Jämi-Säätiön (edustaja Ismo Aaltonen) ja Räyskälä-Säätiön (edustaja Lasse Virtanen) jäsenyhteisö. Suomen Ilmailuliiton Tukisäätiön hallituksessa liittoa edustivat toimintavuonna 2010 Ville Kajala, Pekka Ketonen ja Jari Kilpeläinen. Suomen Urheiluilmailuopisto Oy:ssä edustaja oli Timo Korvenpää, joka toimi Opiston hallituksen puheenjohtajana. Tilintarkastaja KHT-yhteisö PriceWaterhouseCoopers Oy, nimettynä tarkastajana Jukka Mynttinen. Liiton toimisto Liiton toimiston henkilökunta vuonna 2010: Toiminnanjohtaja Kai Mönkkönen Lajipäällikkö Jari Lehti - Lennokkitoiminta, nousuvarjot, nuorisotoiminta, markkinointi, ympäristöasiat, toiminnanjohtajan varahenkilö Lajipäällikkö Martti Roivainen - Yhteyspäällikkö, laskuvarjourheilu, riippu- ja varjoliito, A-ultrat, viranomaisyhteydet Lajipäällikkkö Jorma Sucksdorff - Moottorilento, ultrakevyet, experimental, kuumailmapallot, purjelento Päätoimittaja, ILMAILU-lehti Viestintäpäällikkö Mikko Sokero
Toimistosihteeri Christa Soivio Toimitussihteeri, ILMAILU-lehti Jäsensihteeri Myymäläpäällikkö, SIL-Shop Tuotepäällikkö, SIL-Shop Tarja Lehtimäki Harri Oksanen Ari Suomi Jäsenistö Vuoden 2010 lopussa liitossa oli 10 197 henkilöjäsentä. Varsinaisia jäseniä (jäsenyhdistykset) oli vastaavana ajankohtana 226. Harrastelajien mukaan jäsenistö jakaantuu seuraavasti (tilanne 31.12.2010): Experimental 63 Kuumailmapalloilu 77 Laskuvarjourheilu 2390 Lennokkiurheilu 1369 Moottorilento 1979 Nousuvarjot 5 Purjelento 2161 Riippuliito 196 Simulaattorit 44 Ultrakevyet 932 Varjoliito 638 Yleisilmailu 21 Ei tiedossa 322 Suomen Ilmailuliitto ry:n kunniapuheenjohtajat ja kunniajäsenet Kunniapuheenjohtajat Professori Edvard Wegelius 1969 Pääkonsuli Olavi A. Rautio 1992 Kunniajäsenet Everstiluutnantti K. A. B. Amundson 1921 Eversti Charles Lindbergh 1934 Kauppaneuvos S. A. Harima 1945 Kauppaneuvos Edgar Grönblom 1945 Eversti V. A. M. Karikoski 1948 Diplomi-insinööri Gunnar Ståhle 1950 Merenkulkuneuvos Antti Wihuri 1954 Professori Jaakko Keränen 1957 Fil.tri Bruno Malmio 1957 Professori Arvo Ylinen 1957 Lentokapteeni Niilo Karhumäki 1959 Varatuomari C. J. Ehrnrooth 1961 Pääjohtaja K. J. Temmes 1981 Piiripäällikkö Rauno Renko 1988 Johtaja Raimo Makkonen 1996 Lentokapteeni Pentti Lehto 2005 LVI-teknikko Veikko Tolvanen 2009 Kaapteeni, evp Seppo Lamminpää 2009 Palkitsemiset ja huomionosoitukset Vuosikokouksessa jaetut palkinnot Harmon Patsas Suomen Ilmailupatsas Kotkanpoika-kiertopalkinto Luumun Malja Olli Luoma ja Ben Mattsson Antti Lehto Alavuden Ilmailukerho Niina Pöllänen
Palkinnot, jotka on jaettu lajitapahtumien yhteydessä Pilvenveikkojen Malja Juho Heikkilä Pohjolan Malja Ari Holmström Vuoden Lennokkiteko Taneli Äikäs Nesteen kiertopalkinto ProTeam Olavi A. Raution kiertopalkinto Kari Suhonen Sammon Haarikka Pertti Husa Höyhen +6 Aarno Isomäki Kar-Airin kiertopalkinto Kuopion Lentäjät ry 1.1. Kansainvälinen järjestötoiminta SIL:n edustus FAI:ssa vuonna 2010 Lennokkikomitea CIAM (Jari Valo, Sandy Pimenoff) Ilmatilakomitea CANS (Hannu Halonen, Antti Koskiniemi) Experimentalkomitea CIACA (Pirkka Mattila, Tom Arppe) Ilmailulääketieteellinen komitea CIMP (Eero Vapaavuori, Martti Lepojärvi) Ultrakevytkomitea CIMA (Nils Rostedt, Timo Eväsoja) Riippu- ja varjoliitokomitea CIVL (Kalle S. Norri, Robert Aarts) Taitolentokomitea CIVA (Matti Mecklin, Kari Kemppi) Laskuvarjokomitea IPC (Thomas Tuominen) Purjelentokomitea IGC (Visa-Matti Leinikki, Sakari Pyörre) Yleisilmailukomitea GAC (Heikki Mäkikuutti, Petri Hiltunen) Ilmapallokomitea CIA (Esa Pakarinen, Olli Luoma) Edustukset kansainvälisissä kokouksissa IPC (FAI:n Laskuvarjokomitea) 26.-31.1. Lausanne, Sveitsi (Thomas Tuominen) Pohjoismainen experimental- ja ultrakevytkokous 13.2. -14.2. Oslo, Norja (Torbjörn Bengtström, Nils Rostedt) CIVL (FAI:n Liidinkomitea) 20.-21.2. Lausanne, Sveitsi (Robert Aarts) Laskuvarjourheilutuomareiden Nordic-Baltic Judges Meeting 20.-21.2. Vantaa (Jukka Olkkonen, Pekka Salmela, Harry Latvala, Raija Kosonen, Tiina Teivainen, Petri Pasanen, Reijo Aittomäki, Antti Kausalainen, Juha Leskelä, Kirsi Kanth) European Gliding Union (EGU) Congress 2010 (vuosikokous) 27.-28.2. Olten, Sveitsi (Mika Mutru ja Jukka Helminen) IGC bureau ja yleiskokous 3.- 6.3. Lausanne, Sveitsi (Visa-Matti Leinikki) CIA-vuosikokous 12.3.- 14.3. Lausanne, Sveitsi (Esa Pakarinen) EMF Working Conference 12.3.- 14.3. Dublin, Irlanti (Nils Rostedt) FAI CIACA 12.4. Friedrichshafen, Saksa (Pirkka Mattila) CIAM (FAI:n lennokkikomitea) 15.-17.4. Lausanne, Sveitsi (Jari Valo) EPFU EAS 16.4.- 18.4. Lausanne, Sveitsi peruuntui tuhkapilven takia (Kusti Kairikko, Risto Niemi) EAS General Conference vuosikokous 4.6.-5.6. Bryssel, Belgia (Risto Niemi, Nils Rostedt OBS) Pohjoismainen toiminnajohtajien tapaaminen 9.6. Roskilde, Tanska (Kai Mönkkönen) CIVA Judging Commitee 16.7. Jämi (Osmo Jalovaara) Pohjoismainen liittojen kokous (NCM) 18.-19.9. Köpenhamina, Tanska (Kai Mönkkönen) 38. Nordic Gliding Meeting (NGM) 3.-5.9. Kööpenhamina, Tanska (Mika Mutru, Jukka Helminen) Maniac 19.9. Göteborg, Ruotsi (Kari Kemppi) EMF vuosikokous 2.10.- 3.10. Kööpenhamina Tanska (Nils Rostedt) IGC Bureau 4.- 7.10. Dublin, Irlanti (Visa-Matti Leinikki) NBAC Pohjoismaisen Lennokkineuvoston kokous 15.-17.10. Nummela (Kim Henriksson, Kimmo Huoviala ja Jari Lehti EASA, Hawk-UL-selvityksen väliraportointitilaisuus 19.10. Köln, Saksa (Nils Rostedt) FAI yleiskokous, 6.-10.10. Dublin, Irlanti (Tapio Pitkänen, Kai Mönkkönen) GAC 28.- 30.10. Lausanne, Sveitsi (Heikki Mäkikuutti, Petri Hiltunen, Kimmo Rantanen) CIVA meeting 6.- 7.11. Oberhausen, Saksa (Matti Mecklin, Kari Kemppi) 1.2. varainhankinta ja talous Varainahnkintaan jäi toimintavuonna toivomisen varaa. Sekä ILMAILU -lehden mainoshankinnassa että SIL Shopin toiminnassa jäätiin selkeästi tavoitteista. Päälentonäytösyhteistyökumppanin päätyminen konkurssiin näkyy myös varainhankinnassa.
1.3. LIIKETOIMINTA SIL-Shop Jo vuonna 2009 odotetut uhkakuvat liiketoiminnalle toteutuivat konkreettisemmin vuoden 2010 aikana. Neljä vuotta jatkuneen kasvun jälkeen tilanne oli hieman yllättävä joskin odotettu. Liikevaihto laski noin 10% edelliseen vuoteen verrattuna. Myös liiketoiminnan tulos heikkeni. Syy heikentyneeseen myyntiin löytyy osin yleisestä taantumasta, tosin merkittävin syy on varmasti asiakkaiden ostokäyttäytymisen suuntautuminen entistä useammin halpoihin ulkomaalaisiin verkkokauppoihin Kiinaan jne. Valitettava tosiasia on ettei hinnalla noiden nettikauppojen kanssa voi kilpailla, ellei halua tehdä konkurssia. Palvelulla, asiantuntemuksella ja saatavuudella pystymme tuota eroa kaventamaan, kuinka pitkälle se riittää jää nähtäväksi. Myyntivalikoimaa pyrittiin kohdentamaan entistä paremmin kysyntää vastaavaksi. Tärkein kohderyhmämme on tietysti ilmailun eri lajien harrastajat, joskin merkittävää on myös esim. puutyö askartelua harrastavien asiakkaiden kasvaneet käyntimäärät SIL-Shopissa. Myyntivalikoiman kasvattaminen ja monipuolistaminen toi mukanaan myös haasteita niin hallintaan kuin tilojen järjestelyyn. SIL-Shopin uusi myyntiteltta näkyi kuluneena vuonna monissa tapahtumissa. Tampereen päälentonäytöksen lisäksi olimme mukana mm. Model Expossa, Jämi Fly in -tapahtumassa ja Selänpään juhlanäytöksessä. 1.4. Järjestömarkkinointi Suomen Ilmailuliiton valtakunnallinen päälentonäytös pidettiin elokuussa Tampere-Pirkkalan lentoasemalla. Kuten aina, lentonäytös keräsi paikalle noin kymmenien tuhansien yleisömassan lähinnä Tampereen seudulta. Näytöksen vetonauloina olivat Hollannin Ilmavoimien F16-kevythävittäjä sekä Suomen Ilmavoimien Midnight Hawks taitolentoryhmä Hornet-sooloesitystä unohtamatta. Yleisön mielenkiinto kohdistui myös näyttävien radio-ohjattavien lennokkien esityksiin. Etenkin lennokkien esitysten laatu on parantunut runsaasti viime vuosien aikana. Lentonäytös ilman näyttäviä lennokkeja tuntuisi tänä päivänä torsolta. Myös Suomen taitolennon huippunimet olivat paikalla esittämässä viimeisimmät ohjelmansa. Sää suosi kaikkiaan Tampere International Airshowta, sillä kumpanakin näytöspäivänä lämpötila nousi hellelukemiin. Ilmavoimien ja kaikkien harrastelajien mukanaolo tekee päälentonäytöksestä hienon koko perheen tapahtuman, joka tarjoaa laajan kattauksen suomalaiseen ilmailuun. Tapahtuman PR-arvoa on vaikea mitata, mutta se on merkittävä. Jämi Fly-In tapahtuma veti heinäkuussa noin 12 000 kävijää ja ennätysmäärän moottorikoneita, 182 konetta, joista 30 konetta yhdeksästä eri maasta, Jämijärven perinteikkäälle kentälle. Tapahtuma on vakiinnuttanut paikkansa suomalaisten huippuilmailutapahtumien joukossa. Jämillä vetonauloina olivat muun muassa Bilteman omistama toisen maailmansodan aikainen kalusto sekä äärimmäisen kattava suihkulennokkinäytös. Jämin tekee merkitykselliseksi tapahtumaksi se, että liki kaikki kynnelle kykenevät moottorikoneomistajat saapuvat paikalle omin voimin. Fly In tapahtumana Jämi on mitä hienoin. Koneita saapui Jämille aina Etelä-Eurooppaa myöten. Jämillä tarjottiin harvinaista herkkua myös kuvaajille, sillä heille oli järjestetty kuvausalustaksi yksi Suomen korkeimmista nostureista. Suomen Urheiluilmailuopisto, Nuorisoilmailijat ry, Skyriders Paragliding ry ja Hämeen Laskuvarjourheilijat ry olivat liiton kanssa samalla osastolla Helsingin messukeskuksen Go Expo -messuilla maaliskuussa. Liitosta lähti sen laatima jälkimarkkinointikirje 335 osastolla vierailleelle. Liitolla oli päävetovastuu lokakuun lopulla Lahden suurhallissa olevassa sisälennokkitapahtumassa. RC- ja vapaasti lentävien lennokkien lajiryhmät järjestivät siellä useita kilpailuita. Suomen Urheiluilmailuopisto tuki tapahtumaa. Liitosta postitettiin lajikohtaisia esitemateriaaleja kerhoille niiden omiin tapahtumiin jaettavaksi. 1.5. Tiedotus- ja julkaisutoiminta Viestinnällisesti Ilmailuliitto ja sen lajit saivat runsaasti näkyvyyttä mediassa Tampere-Pirkkalan lentoasemalla järjestetyn Tampere International Airshown ja Nelosella esitetyn ILMAILUN MAAILMA -tv-sarjan ansiosta. Palos Verdes Oy -tuotantoyhtiö esitti Nelosella ILMAILUN MAAILMA -tv-sarjaa. Sitä on esitetty uusintoina kaksi kertaa. Toisen tuotantokauden jaksot tullaan uusimaan vielä uudelleen vuoden 2011 aikana.
Ilmailuliitto julkaisi ILMAILU-lehteä kustannussuunnitelman mukaisesti kymmenen kertaa. Lehden painopaikka vaihtui ja samalla uudistettiin lehden kansimateriaali paksummaksi ja kiiltävämmäksi kuin aiemmin. Lehden kehitystoiminnassa on ollut mukana toimitusneuvosto. Sen jäsenet, Jyri Raivio ja Esa Korjula, ovat kokoontuneet lehden päätoimittajan Mikko Sokeron kanssa useaan otteeseen. Lehden kehitykseen neuvoston työ alkaa heijastua 2011. Ilmailuliitto julkaisi tärkeimmät tiedotteensa liiton nettisivuilla. Merkittävimmät tiedotusasiat jaettiin valtakunnalliselle medialle. 1.6. Viranomaisen avustamistehtävät Kesällä 2010 saatiin viimein uudistettua Trafin kanssa viranomaistyyppisiin tehtäviin liittyvä perussopimus, jota tullaan tarpeen mukaan ja niin sovittaessa täydentämään tehtäväkohtaisilla erillissopimuksilla. Katsastustoiminta Katsastustoimintaa organisoi Urheiluilmailuopisto liiton ohjeistamana. Termiikkitoiminta Kertomusvuonna tehtiin Termiikkitarkastus yhteen liidinkerhoon. Tarkastajina toimivat Pekka Vartia ja Martti Roivainen. Termiikki vieraili myös yhdessä laskuvarjokerhossa, ja tarkastajina olivat Kimmo Paularanta ja Martti Roivainen. Koska sekä liidin- että laskuvarjotoimintaa koskeva ilmailumääräystilanne ja tarkastusten valtuutuspohja olivat epäselviä kesken olleen määräysuudistuksen takia, ei enempiä tarkastuksia pidetty. 2. HARRASTEILMAILU 2.1. Lajitoiminta EXPERIMENTAL- JA ULTRAKEVYTILMAILU Toimikunta piti 3 kokousta, kaksi Malmilla ja yhden Nummelassa, sekä näiden lisäksi useita sähköpostikokouksia. Sähköpostikokousten aiheena oli lähinnä rakennuslupahakemusten käsittely sekä kiireellisten lausuntojen muokkaus. Rakentajien Talvipäivät Toimikunta järjesti Rakentajien ja Moottorilentäjien talvipäivät Pieksämäellä Hotelli SavonSolmussa 5.-7.3. seitsemättä kertaa yhdessä moottorilentotoimikunnan kanssa. Päiville osallistui runsas joukko harrastajia, reilusti yli sata henkilöä. Iltajuhlassa luovutettiin Sammon Haarikka Pertti Husalle, perusteena pitkäaikainen useissa experimental-projekteissa valvojana toimiminen. Jämi Fly In Yleistä Perinteinen Jämi Fly In -tapahtuma oli Jämillä 9.-11.7. Tapahtuma oli edellisvuosien tapaan menestys ja siellä esiteltiin näyttävästi kaikkia harrastusilmailun lajeja. Fly In veti paikalle paljon ilmailusta kiinnostuneita henkilöitä ympäri Suomea. Toimikunta kiittää Taneli Äikästä ja vapaaehtoisia uurastuksestaan. Vuoden experimental-rakentajiksi valittiin Panu Kääriäinen ja Janne Laurinen, jotka olivat yhteisprojektina rakentaneet Suomen ensimmäisen harrasterakenteisen potkuriturbiinikoneen, CompAir 8 OH-XDZ:n. Kilpailussa oli mukana myös Valdo Kohandi uudelleen rakennetulla ja Falkesta hienosti modifioidulla moottoripurjekoneellaan OH-401 sekä Jouko Mutanen rakentamallaan Bleriot XI OH-XBK -replikalla. Nummelassa järjestettiin toista kertaa toimikunnan organisoimana Nostalgia Fly-In 7.-9.5. Tarkoituksena viettää vapaamuotoinen lentoviikonloppu ja saada paikalle mahdollisimman paljon lentäviä vierailijoita. Sää jälleen kuitenkin esti lähes kaikkien saapumisen mutta siitä huolimatta pari konetta vieraili paikalla. Toimikunta piti myös yhden kokouksistaan tämän tapahtuman yhteydessä. Toimikunta yhdessä puumateriaalien toimittajan kanssa jatkoi kotimaisen puukonerakennusmateriaalin saatavuuden kehittämistä.
Kilpailutoiminta Kuluneella kaudella ei ultrakevytkoneille järjestetty erillisiä kilpailuja. Kuitenkin moottorilennon tarkkuuslentokilpailuissa on lentokalustona alkanut näkyä myös ultrakevytluokan koneita. Tämän myös ultrakevytkalustolle ja miehistöille soveltuvan kilpailumuodon tukemiseen toimikunta osallistui hankkimalla tarkkuuslentokilpailujen tuloslaskentajärjestelmän yhdessä moottorilentotoimikunnan kanssa. Koulutus Toimikunnan koulutustoiminnan hoitaa Suomen Urheiluilmailuopisto kursseina lennonopettaja- ja erilaiset rakentajakurssit. Toimikunta on avustanut koulutuksen järjestämisessä ja koulutusmateriaalien tekemisessä. Koulutusmateriaalia on myös käännetty ruotsin kielelle helpottamaan ruotsinkielisen koulutuksen järjestelyä. Edunvalvonta, kansainvälinen toiminta ja tiedotus Toimikunta seurasi ja osallistui lausuntojen antoon koskien Euroopan (EASA:n) yhteistä harrastelupakirja- ja lentokoneluokitushanketta.uudistuksista odotetaan helpotusta harrasteilmailuun ja sen odotetaan luovan uusia mahdollisuuksia ilmailuun harrastajaystävällisellä tavalla. Toisaalta tyyppihyväksyttyjen ilma-alusten kiristyvät huoltomääräykset aiheuttavat lisätyötä ja voivat pitkällä tähtäyksellä vaikuttaa myös experimental- ja ultrakevytpuolen harrastamiseen. Kaiken kaikkiaan Euroopan laajuisten EASA-vetoisten määräysuudistusten seuranta ja kommentonti vei runsaasti aikaa. Toimikunnan jäsenet osallistuivat aktiivisesti EMF:n (European Microlight Federation) sekä FAI:n CIACA-toimikuntien kokouksiin sekä seurasi FAI:n CIMA-toimikunnan toimintaa. Edunvalvontatyössä kiinnitettiin erityistä huomiota tulevan LSA-lentokoneluokan edistämiseen. Lisäksi toimikunnan edustajat ovat osallistuneet yhteistyöhön pohjoismaisten ultrakevyttoimijoiden kanssa. Tällä yhteistyöllä pyritään jakamaan kokemuksia ultrakevyttoiminnasta pohjoismaiden kesken ja kehittämään turvallisuutta sekä luomaan yhteisiä mielipiteitä ja kannanottoja kansainväliseen edunvalvontaan. Tilastoja Toimikunnan tiedottaminen hoidetaan ILMAILU-lehden, Suomen Ilmailuliiton nettisivujen ja Ilmailu.org -foorumin välityksellä. Vuoden 2010 lopussa rekisterissä UL-koneita 310 Koe- ja harrasteluokan ilma-alukset n.78 UPL-pilotit vuosi 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 UPL 429 532 697 867 976 1065 1134 1208 1248 1290 LASKUVARJOURHEILU Koska ilmailulain muutoksen myötä SIL ry:n myöntämät kelpoisuustodistukset muuttuivat toistaiseksi voimassaoleviksi, niiden määriä ei tässä tilastoida. Vuonna 2010 suoritettiin yhdistysten toimintailmoitusten mukaan 84 uutta C-kelpoisuutta. Laskuvarjohyppääviä SIL ry:n jäseniä oli 2390 eli sama määrä kuin vuonna 2009. Jäsenmäärä Hyppymäärät 2008 2009 2010 2402 2390 2390 2008 2009 2010 37759 46935 40482 Alkeiskursseja (pois lukien tandemkurssit) yhdistykset järjestivät yhteensä 151 kappaletta ja niillä koulutettiin 942 kurssilaista. Näihin lukuihin sisältyvät 33 nova-alkeiskurssia ja 108 novaoppilasta. Viisi yhdistystä (HLU ry, KLU ry, SLK ry, TLU ry ja ULK ry) järjesti nova-alkeiskursseja. Tandemkursseja pidettiin 1042. Tandemhyppyjä tehtiin 1145.
Hyppypäiviä oli 16 yhdistyksellä keskimäärin 84 vuoden aikana (mediaani 94). Laskuvarjohyppylentoja oli 17 yhdistyksellä yhteensä 6359 kappaletta (keskiarvo 374 kpl, mediaani 390) ja laskuvarjohyppylentotunteja 17 yhdistyksellä yhteensä 2534 (keskiarvo 149 t, mediaani 146 t). Kaikki yhdistykset eivät ilmoittaneet kaikkia tietoja. Toimintalukuja ja -tietoja saatiin 17:ltä laskuvarjohyppytoimintaa harjoittavalta jäsenyhdistykseltä. Toiminta oli vilkasta: yhdistykset järjestivät oppilaiden, itsenäisten hyppääjien ja hyppymestareiden kertauskoulutusta ja koulutuspalavereja, oppilasvarjon pakkauskoulutusta, kuvunkäsittelykursseja, kuvaushyppykoulutusta ja FS-leirejä. Pidettiin myös eripituisia hyppyleirejä (juhannus- ja muita kesäleirejä) ja hyppytapahtumia kuten Comp Air boogiet, evakkoleiri lentokenttäongelmien vuoksi, Faceboogiet, Hela-, Hoitopöytä-, Huntti-, Matalat ja Pimp my fly -boogiet, Tampereen palloboogiet ja Thousand Lakes Boogiet, Utin 24 tunnin boogiet, Wappu- ja Victoriaboogiet, 1. Pinkkiboogiet, Freefly Finland ja liitopukuhyppytapahtuma sekä lopuksi kaikkien hyppääjien sisätapaaminen eli Turpaboogiet Jyväskylässä 19.-21.11. Osa tilaisuuksista toteutettiin kerhoyhteistyönä. Kilpailuja oli kerhotasolta tarkkuuskisoista aina SM-kisoihin asti, mm. Hanko Open, Lumilinnakisat, Paraolympialaiset, syyskisa ja kaikkien lajien SM-kilpailut Alavudella. Suomen urheiluilmailuopisto järjesti yhden hyppymestarikurssin, joilla sai koulutusta 11 hyppy-mestarioppilasta, yhden novahyppymestarikurssin, jolla oli 12 osallistujaa ja yhden tandemhyppymestarikurssin, jolle saapui 6 oppilasta. Kalustopuolella Opisto piti kolme varavarjonpakkaajakurssia, joilla oli yhteensä 8 oppilasta. Pelastusvarjonpakkaajia koulutettiin 6 yhdellä kurssilla. Laskuvarjotoimikunta (LT) kehitti laskuvarjourheilua ja omaa toimintaansa SIL ry:n strategian ja oman toimintasuunnitelmansa mukaisesti. LT teki aktiivisesti yhteistyötä kerhojen ja kerhojen puheenjohtajien, Termiikkiprojektin ja Ilmailuliiton hallinnon (toimisto ja hallitus) kanssa. LT piti viisi kokousta ja teki kokousten välillä päätöksiä sähköpostitse. Uusi ilmailumääräys OPS M6-1 astui voimaan 15.7.2010 päättäen näin neljä vuotta kestäneen määräysmuutosprosessin. Helmikuussa järjestettiin Helsingissä puheenjohtajapalaveri, jonka yhteydessä pidettiin LT:n ja sen komiteoiden, Termiikkiryhmän ja Ilmailuliiton koulutuspäällikön yhteinen kehittämis-, tiedonvaihto- ja motivointitilaisuus. Lokakuussa järjestettiin Helsingissä vielä ylimääräinen palaveri kerhojen puheenjohtajille ja koulutuspäälliköille koskien uutta määräystä, tehtäviä uusia ohjeita ja ylipäätään lajin tulevaisuutta. Marraskuussa järjestettiin laskuvarjourheilijoiden yhteinen syystapaaminen, Turpaboogiet, Jyväskylässä. LT käsitteli vuoden aikana kahta epäiltyä ilmailumääräysrikkomusta. Nesteen kiertopalkinto (vuoden laskuvarjourheilija -palkinto) luovutettiin Turpaboogeissa FS 4-way joukkue ProTeamille. Koulutus- ja turvallisuuskomiteaan (KTK) kuuluivat Jaakko Sormunen (pj), Niina Pöllänen, Hanna Hukki, Teemu Järvelä, Pauli Sillanpää ja Olli-Pekka Luomajoki. Komitea jatkoi työtään SIL:n ohjeiden ja muun tarvittavan materiaalin päivittämiseksi uuden laskuvarjohyppäämistä koskevan ilmailumääräyksen mukaisiksi. KTK kokoontui kevään kerhopomopalaverissa ja syksyn ylimääräisessä kerhopomopalaverissa sekä SIL ry:n avainhenkilöpäivillä. Tämän lisäksi KTK kokoontui kaksi kertaa laatimaan uutta ohjeistusta ja koulutusohjelmaa. Tässä työssä KTK:lla oli apuna lisäksi termiikkityöryhmän jäseniä. Laskuvarjohyppykouluttajien ja hyppymestarien koulutusta ja jatkokoulutusta kehitettiin yhteistyössä hyppymestarikouluttajien kanssa. Hyppyturvallisuuden kehittymistä seurattiin mm. analysoimalla ja koostamalla vaaratilanneilmoituksia. KTK tiedotti lisäksi uusista määräyksistä, ohjeista ja koulutusohjelmista syksyn Turpaboogeissa Jyväskylässä. Kilpailukomiteaan (KK) kuuluivat Anne Urrila (pj), Raija Kosonen, Pasi Pirttikoski, Risto Ponto, Heini Elo ja Jarmo Rossi. Komitea kokoontui viisi kertaa ja piti lisäksi kolme kokousta sähköpostitse. SM-kilpailut järjestettiin Alavudella. Liigakisat järjestettiin FS: ssä. Maailmanmestaruuskisoihin ja muihin kansainvälisiin kisoihin osallistui niin suomalaisia urheilijoita kuin tuomareitakin. Suomen ennätyksiä tehtiin freeflying:ssa kolme kappaletta (suurin muodostelma), CF:ssä kaksi kappaletta (eniten pisteitä) ja FS:ssä (eniten pisteitä). Suomessa järjestettyyn Bartic-tuomaritapaamiseen (NordicBalticJudgesMeeting) osallistui yhteensä 10 suomalaistuomaria. Suomessa oli FAI-tuomaripätevyyden haltijoita kaikissa lajeissa. Kalustotyöryhmään (KTR) kuuluivat Päivi Lammi (pj), Jussi Sistonen, Mika Nuutinen ja Erno Kaikkonen. KTR osallistui edelleen OPS M6-1:n valmistelutyöhön laskuvarjokaluston osalta SIL ry:n asiantuntijaedustajana sekä OPS M6-1:n tultua voimaan valmisteli SIL ry:n Laskuvarjokaluston huolto-ohjeita. KTR järjesti vuoden aikana kolme varavarjonpakkauskurssia (yhteistyössä SUIO:n 10
kanssa) sekä kalustotapaamisen kalustohenkilöille hyppääjien vuosittaisen syystapaamisen yhteydessä. Termiikkitarkastuksia tehtiin vuoden aikana yhteen kerhoon. Lisäksi termiikkiryhmä piti yhden suunnittelu- ja kehittämispalaverin kerhopomopalaverin yhteydessä. LENNOKKIURHEILU Yleistä Lennokkitoimikunta (LeT) kokoontui vuoden aikana kuusi kertaa. Lennokkitoimikunnan rutiinitehtäviin kuului SM- ja Suomen Cup kilpailujen koordinointi ja valvonta, edustusjoukkueiden valinta sekä kansainvälisten ja viranomaisyhteyksien hoito. Eri lennokkilajin lajiryhmät päättivät pitkälti lennokkiluokkaansa liittyvistä asioista ja toimikunta vahvisti ryhmien päätökset sekä myönsi lajiryhmille rahallista tukea. Lennokkilajiryhmiä ovat vapaastilentävät sisä- ja ulkolennokit, siimaohjatut taito-, nopeus- ja taistelulennokit, radio-ohjatut taitolennokit, -liidokit, -2 metriset liidokit, -helikopterit, -mallilennokit sekä -sähkölennokit. Lennokkitoimikunta järjesti Pohjoismaisen Lennokkineuvoston kokouksen lokakuussa Nummelassa. Kokoukseen saapuivat edustajat Ruotsista, Norjasta ja Tanskasta. Suomea kokouksessa edustivat Kimmo Huoviala, Jari Lehti ja Kim Henriksson. FAI:n lennokkikomitean CIAM:in Suomen delegaattina toimi Jari Valo ja varadelegaatti Sandy Pimenoff. CIAM- alakomiteoihin kuuluivat Ossi Kilpeläinen, Jari Valo, Esa Eirola, Erkki Arima, Lars Åkerblom, Vesa-Pekka Murtovaara ja Matti Jyllilä. Kansainvälisiä FAI lennokkituomareita olivat Esa Eirola, Timo Forss, Juha Frisk, Matti Jyllilä, Raimo Sällinen ja Pertti Paasi. Kilpailutoiminta Kansainväliset kilpailut Suomesta osallistui MM- ja EM- kilpailujen yksilölajeihin 25 kilpailijaa. Suomalaiset lennokkiurheilijat menestyivät hyvin vuoden 2010 arvokilpailuissa saavuttaen yhden arvokisamitalin ja maailman cupin kokonaiskilpailun voiton. Ari Holmström voitti henkilökohtaisen arvokisamitalin sijoittumalla toiseksi radio-ohjattavien helikoptereiden F3C luokan Euroopan mestaruuskilpailuissa Sibiussa, Romaniassa 15.-24.heinäkuuta. Matti Lihtamo voitti vapaastilentävien sähkölennokkien F1Q luokan maailman cupin kokonaiskilpailun. Matti saavutti neljä osakilpailuvoittoa ja yhden toisen sijan. Suomessa järjestettiin maaliskuussa vapaastilentävien lennokkien Maailmancupin osakilpailu Porissa. Kilpailuun osallistui 91 kilpailijaa 11 eri maasta. Kansalliset kilpailut Suomen mestaruuksissa kilpailtiin 13 eri lennokkiluokassa 116 kisaajan voimin. Suomen cupin kilpailuissa oli 18 luokkaa ja 175 kilpailijaa. Kokonaiskilpailijamäärä oli selvästi yli 200, osa otti osaa useampaan kilpailuluokkaan. Osakilpailuineen liiton jäsenkerhot järjestivät noin 60 eri kilpailutapahtumaa ympäri Suomea. Vuoden lennokkiurheilija ja kunniapalkinnot Vuoden Lennokkiurheilijaksi Lennokkitoimikunta valitsi Ari Holmström. Hän saavutti hopeaa radio-ohjattavien helikoptereiden Euroopan mestaruuskilpailuissa Romaniassa. Lennokkitoimikunta valitsi vuoden nuoreksi tulokkaaksi Juho Heikkilän, joka sai vuodeksi haltuunsa Pilvenveikkojen Maljan. Juho sijoittui 20. radio-ohjattavien helikopterien Euroopan mestaruuskilpailuissa Romaniassa jääden niukasti finaalien ulkopuolelle. Lisäksi Juho saavutti SM hopeaa F3C luokan SM kilpailuissa. Vuoden Lennokkitekona palkittiin Taneli Äikkään työ Jämin perinteikkään Lennokkihengen palauttamiseksi. Taneli on toiminnallaan aktiivisesti vaikuttanut siihen, että lennokkitoiminta Jämillä on elpynyt ja tehnyt Jämiä tunnetuksi yhtenä maamme merkittävimmistä lennokkitoiminnan keskuksista. 11
Tapahtumat Lennokkilajin kunniapalkintojen, SM-mitalien ja Suomen Cup- mitalien jakotilaisuus järjestettiin lokakuussa Lahdessa. Palkintojenjakogaalan yhteydessä järjestettiin sisähallilennätystapahtuma sekä rc- helikopterien ja Flying Circus ryhmän lennätysnäytös. Yhdistetty Lapsi 2010 ja Model Expo- tapahtuma Helsingin messukeskuksessa oli laajin eri lennokkikerhojen esittelytapahtuma. Lennokit olivat esillä Suomen Ilmailuliiton lentonäytöksessä Tampere-Pirkkalan Lentoasemalla elokuussa. Lentonäytöksessä oli 36 000 kävijää. RIIPPU- JA VARJOLIITO Liidinyhdistysten jäsenmäärä: 2008 2009 2010 811 803 834 SIL ry:n jäseniä, joiden ensimmäiseksi harrastuslajiksi oli merkitty riippuliito, oli 196 ja vastaavasti varjoliitäjiä oli 638. Liidinten luettelointi A-ultrakevytliitimiä lukuun ottamatta lopetettiin 28.4. Painopisteohjattuja A-ultrakevytliitimiä oli luettelossa 33. Koska ilmailulain muutoksen myötä SIL ry:n myöntämät SP- ja PP-kelpoisuustodistukset muuttuivat toistaiseksi voimassaoleviksi, niiden määriä ei tässä enää tilastoida. Liidintoimintaa harrastavia yhdistyksiä oli yhteensä 27, joista 3 ei antanut oppilaskoulutusta. Näistä yksi on keskittynyt kilpailujen järjestämiseen. Toimintalukuja antoi 25 yhdistystä. Riippuliitokoulutusilmoituksen oli tehnyt 11 ja varjoliitokoulutusilmoituksen 21 yhdistystä eli jotkut yhdistykset antoivat molempien lajien oppilaskoulutusta. 2 yhdistystä antoi A-ultrakoulutusta. 2 yhdistystä lopetti koulutustoimintansa. Yhdistysten omien toimintailmoitusten mukaan riippuliitoa harrasti 5, varjoliitoa 12 ja molempia 6 yhdistystä. 3 harrasti A-ultrakevyitä ja kaikkia kolme lajia 2 yhdistystä. Moottoroidun varjoliidon koulutusilmoituksen oli tehnyt 17 yhdistystä ja moottoroidun riippuliidon 9 yhdistystä. Tandemkoulutus varjoliitimellä oli mahdollista 12 yhdistyksessä. A-ultrakevytkoulutusilmoituksen oli tehnyt 2 yhdistystä, joista toinen ei tosin antanut koulutusta. Koska monet yhdistykset harrastavat kahta ja jotkut kolmeakin lajia, toimintailmoitusten tiedot on seuraavassa yhdistetty: aktiivilentäjiä (noin) opettajia (I+II) 1. asteelle / 2. asteelle koulutettuja oppilaita RL+VL+A 455 RL 28, VL 68 RL 1/1, VL 98/90 A-ultrakevyt 8 uusia A-ultrakelpoisuuksia 4 Yhteensä yhdistykset järjestivät yhden riippuliitoalkeiskurssin, jolla oli yksi oppilas, 20 varjoliitoalkeiskurssia, joilla oli 106 oppilasta ja yhden A-ultrakevytkurssin, joilla oli 8 oppilasta. Hinauksia oli n. 9311 kappaletta. Yhdistykset järjestivät tavallisen koulutus- ja lentotoiminnan lisäksi erilaisia lentotapahtumia ja eripituisia lentoleirejä. Järjestettiin talkoita, aktivointiviikonloppu, varjoliitimen ja pelastusvarjon tarkastuskoulutusta ja punostenmittauskoulutusta, pelastusvarjon pakkauskoulutusta ja heittämistä, uuden lentopaikan kunnostamista Huhmariin, hinauskoulutusta, rinne- ja matkalentoleirejä Pallaksella ja Ylläksellä sekä ulkomailla Bulgariassa, Espanjassa, Makedoniassa ja Ranskassa. A-ultrakevyiden Trike 10 pidettiin Lapinlahdella. Muita tilaisuuksia olivat Jämin juhannusleiri ja Jämin Fly In, Repoveden elämyspäivät ja Siilinkari-tapahtuma sekä Talvirieha ja Yötä myöten -tapahtumat Leivonmäellä. Liitäjien Syystapaaminen järjestettiin Lahdessa 13.-14.11. Järjestettiin muiden muassa riippuliidon rankingkisat, hinauskisat, maaliinlaskukilpailut, Leivonmäen avoin XC-kilpailu ja epävirallinen Suomen ja Viron välinen moottorivarjoliitokilpailu. Varjoliidon SM-kilpailut pidettiin Vågåssa, Norjassa ja riippuliidon SM-kisat Jämillä. Liidintoimikunnan (LIT) kansainvälisinä edustajina toimivat Robert Aarts ja Kalle S. Norri. LIT kokoontui vuoden aikana 5 kertaa. Uusi kokoustekninen järjestelmä sähköisen kokouksen pitämiseksi saatiin kokeiluvaiheeseen. 12
Liidintoimikuntaa työllisti tiiviisti uudistettavana ollut ilmailumääräys OPS M2-9. Alemmantasoisten ohjeiden laatiminen eteni varovaisesti, mutta varmasti. Vuoden loppuun mennessä saatiin moottoroidun varjoliidon koulutusohjelma valmiiksi. Onnettomuustutkintakeskukselle (OTKES) annettiin lausunnot niistä onnettomuuksista, joista sitä oli pyydetty. Keväällä pidettiin yksi Termiikkitarkastus Pitkävuoren Liitäjät ry:hyn. Tarkastajina toimivat Pekka Vartia ja Martti Roivainen. Termiikkitarkastusten poistuttua aloitettiin ohjaukseen ja opastukseen perustuvan omavalvontajärjestelmän kehittäminen. Liidintoimikunta osallistui aktiivisesti yhteispohjoismaiseen yhteistyöhön etenkin CIVL-kokouksiin valmistautumalla. Robert Aarts osallistui maaliskuussa CIVL:n yleiskokoukseen Lausannessa, Sveitsissä. Pohjoismaista yhteistyötä syvennettiin myös CIVL-yhteistyön ulkopuolella. Varjoliidon Suomen mestaruuskilpailu järjestettiin PM-kilpailun yhteydessä Norjassa kesäkuussa. Moottoroidun varjoliidon Suomen mestaruuskilpailuita ei pidetty, mutta epävirallisia kilpailutapahtumia järjestettiin. Riippuliidon Suomen mestaruuskilpailu järjestettiin Jämillä kesäkuussa. X-Contest -järjestelmä toimi edelleen Suomen virallisena varjoliidon matkalentoliigana. Liidinlajien kilpailu-, kurssi- ja leiritapahtumia tuettiin LIT:lle myönnettyjen määrärahojen puitteissa. Arvokisoihin valittuja edustajia avustettiin kilpailujen osallistumismaksujen kustannuksissa. Toimikunnan ohjeistuksella hankittiin Suomen Urheiluilmailuopiston kanssa yhteistyössä hinauskalusto Räyskälään. Syystapaaminen järjestettiin Lahdessa 13. 14.11. Osallistujia oli 75. Pääaiheena oli määräyksen ja säännöstön muuttuminen. Ennen Syystapaamista valmisteltiin kouluttaville kerhoille kysely, jossa annettiin mahdollisuus lausua etukäteen mielipide uusista liidinohjeista. Tapahtumassa olivat luennoitsijoina mm. Liikenteen turvallisuusviraston lakimies ja OTKES:n tutkija. Syystapaamisessa jaettiin Höyhen +6 -kiertopalkinto Aarno Isomäelle esimerkillisestä harrastustoiminnasta ja yhteiskuntavastuun kantamisesta erityisesti moottoroidussa varjoliidossa. Samaisessa tapahtumassa Olavi A. Raution -kiertopalkinto annettiin Kari Suhoselle, perusteena suoritukset kansainvälissä riippuliitokilpailuissa. Kannustettiin liitäjiä ottamaan osaa yhteiskuntaa palveleviin tehtäviin. Liidinkerhoja kannustettiin järjestämään tapahtumia ja tilaisuuksia, jotka lisäävät lajien näkyvyyttä. Etelä-Pohjanmaan Liitäjät ry vastasi kerhoille esitettyyn haasteeseen aloittamalla kansainvälisen moottorivarjoliitotapahtuman järjestelyt. Liitäjät olivat edustettuna myös Suomen Ilmailuliiton päälentonäytöksessä Tampereella elokuussa. Yhteistyötä SIL:n hallituksen kanssa tiivistettiin entisestään. MOOTTORILENTO Vuosi oli tapahtumarikas sisältäen monia harrastuksen kannalta tärkeitä ja pitkävaikutteisia asioita, joiden hoitoon MT osaltaan vaikutti. Toimikunta myös tarkensi jäsentensä tehtävä- ja vastuualueita. MT:n internet-sivuja uudistettiin SIL-sivustojen osana. Tekstejä päivitettiin ja toimintavuoden MT:n kokouspöytäkirjat sijoitettiin sivuille näkyviin. Sivuston kehittäminen jatkuu edelleen. Koulutus Moottorilentotoiminnan jakama Kar-Airin kiertopalkinto luovutettiin Kuopion Lentäjät ry:lle. Toimintavuoden aikana SIL päätti, että liiton hallinnassa oleva PPL(A) teoriakoulutuksen tekstiosuus tulee SIL:n nettisivulle vapaasti kopiotavaksi. Koska materiaalia ei ole moneen vuoteen päivitetty, on MT kartoittanut mahdollisuuksia yksityislentäjän lupakirjakoulutuksen teoriamateriaalin uusimiseen. On todennäköistä, että asiassa tapahtuu edistystä v. 2011 aikana. Moottorilennon opettajakoulutuksen järjestäminen harrasteilmailun opettajaresurssit pitkällä aikavälillä turvaavalla tavalla on edelleen työn alla. MT käsitteli ja selvitti asiaa lähes koko toimintavuoden ajan. Ongelmana on, että kansalliset ammattilentokoulut - valtiollinen SIO mukaan lukien - toimivat pitkälle omilla ehdoillaan, jotka eivät tue ilmailukerhojen harrastepohjaiseen tai muiden pienten lentokoulutusorganisaatioiden tarkoituksiin järjestettäviä lennonopettajakursseja. Suomen Urheiluilmailuopistolla ei ilmoittamansa mukaan toistaiseksi ole resursseja lennonopettajakoulutusluvan hakemiseen. Ulkomaisia lentokouluja ei nähdä lopullisena ratkaisuna asiassa, koska MT:n näkemyksen mukaan lennonopettajakoulutus tulisi voida järjestää ensisijaisesti kotimaisin voimin. Kilpailutoiminta Tarkkuuslentokilpailuja varten hankittiin Suomen Ilmailuliitolle tarkkuuslennon tuloslaskentaohjelma. Hankinta rahoitettiin MT:n ja EUT:n käytettävissä olleilla budjettivaroilla. Ohjelman päivitys on jatkossa kuitenkin hoidettava tarkkuuslennon kilpailumaksuis- 13
ta saaduilla tuloilla. Toimikunta ei voi ottaa ohjelmiston hallinnoinnista jatkuvaa kuluerää. Moottori- ja tarkkuuslennon päivitetyt SM-kilpailusäännöt hyväksyttiin 29.4. Päivitystyön tekivät Aki Suokas ja Kusti Kairikko. Purje- ja moottoritaitolennon, sekä tarkkuus-/rallilennon maajoukkueet nimettiin. Toimikunta käsitteli kilpailutuet ja jakoi käytettävissään olevia määrärahoja. MT:n ja EUT:n yhdistäminen Näiden toimikuntien yhdistämishanke oli toimintavuoden aikana esillä. MT on päättänyt suhtautua asiaan avoimen keskustelevasti. Toistaiseksi ei kuitenkaan ole löytynyt sellaista yhdistymismallia, joka toisi jonkinlaista lisäarvoa. Suomen Ilmailuliiton mahdollinen lisääntyvä harrasteilmailun valvontavastuu kuitenkin voi aiheuttaa näiden toimikuntien tehtävien uudelleentarkastelun. Kansainvälinen järjestötoiminta EAS:n kokoukseen Sveitsin Luzerniin 17.-18.4. matkustivat Suomen Ilmailuliittoa edustamaan MT:n puheenjohtaja Risto Niemi ja samanaikaisesti pidettävään EPFU:n kokoukseen Kusti Kairikko. Valitettavasti kyseinen kokousmatka suurelta osin epäonnistui ns. tuhkapilven aiheutettua käytännössä lentomatkustamisen seisahtumisen Euroopassa edustajiemme päästyä Sveitsiin. EAS:n kokous peruuntui kokonaan ja EPFU:n kokous pidettiin typistettynä. Uusi EAS-kokous oli kesäkuun alussa ja siellä liittoa edustivat Risto Niemi ja Nils Rostedt. FAI GAC -kokoukseen Sveitsin Lausannessa 28.-30.10. osallistuivat Heikki Mäkikuutti (Delegate), Petri Hiltunen (Alternate Delegate) ja Kimmo Rantanen (Observer). Ilmailupolttoainejakelu Toimintavuoden maaliskuussa saapui tieto, että Neste lopettaa AVGAS-lentopolttoaineen jakelun Suomessa. SIL:n hallitus osallistui neuvotteluihin polttoainejakeluverkoston säilyttämiseksi. Lentopolttoaineen jakelu jatkui Neste-jakeluasemilla lokakuulle 2010. Jakeluverkoston osti loppuvuonna yrittäjä, joka jatkanee polttoainejakelua. Jakeluautomaatit kuitenkin vaativat päivitystä ja työn ollessa toimintavuoden lopussa edelleen kesken, on lentopolttoaineen saatavuus talvikaudella 2010 11 ollut Suomessa rajallista. Toimikunta osaltaan hankki lisätietoa perehtymällä erityisesti valvomattomien lentopaikkojen polttoainejakelun ympäristöasioihin. Osa lentokalustosta käyttää autopolttoainetta. Sen sisältämän alkoholin osuutta on tunnetusti (mm. E10) lisätty nopealla aikataululla. Alkoholipitoinen polttoaine ei sovellu useimpiin lentomoottoreihin. Kokonaisuutena ilmailun polttoainetilanne on vaikeassa vaiheessa ilman varmuutta tulevaisuudesta. Toimikunta jatkaa osaltaan asian seurantaa. Muu edunvalvonta Ilmailuviranomainen on uudistamassa valvomattomien lentopaikkojen rakentamista, varusteita ja palveluita koskevia ilmailumääräyksiä uusitulla määräysluonnoksella AGA M1-1. Toimikunnan eräät jäsenet olivat asiasta viranomaiseen yhteydessä toimintavuoden aikana useita kertoja. Ilmailumääräysluonnos tuli viranomaiselta lausunnolle heti vuoden 2011 alussa. MT teki perusteellisen esityksen SIL:n lausunnoksi esitettäväksi viranomaiselle. Ilmailumääräyksen käsittely jatkuu Trafi ilmailussa vuoden 2011 aikana ja SIL/MT luonnollisesti seuraa ja tarvittaessa avustaa, määräys on lentopaikkojen ylläpidon näkökulmasta keskeinen. NOUSUVARJOTOIMINTA Yhdistystoiminta ja vapaaehtoisorganisaatio ovat muokkaantuneet aikojen saatossa enemmän yritystoiminnaksi. Nousuvarjolajin pääorganisaatio Suomen Nousuvarjo- ja Leijaliitto ry koordinoi kuitenkin toimintaa valtakunnallisesti pitäen myös lennättäjä-, ansiolennättäjä-, sekä kouluttajakoulutuksia. Lajiin tuli vuoden aikana yksi uusi kouluttaja, SM-kisat siirtyivät maaliskuulle 2011. Suomen Nousuvarjo- ja Leijaliitto ry:n jäsenmaksun maksoi noin 100 jäsentä. Lajissa ei sattunut vuoden aikana yhtään vakavaa onnettomuutta. Lentopaikoilla toimivia nousuvarjoharrastajia patistettiin käyttämään ilmailuradiota ja käymään sen käyttöön kuuluva koulutus. Nousuvarjo- ja leijaliitto ry:n jäsenlaskutuksen yhteydessä oli tiedote SIL jäsenyydestä ja sen jäseneduista. PURJELENTO Purjelentotoimikunta kokoontui vuoden aikana kuusi kertaa fyysisesti. Lisäksi toimikunnan jäsenet osallistuivat vuoden aikana FAI:n purjelentokomitean (IGC), European Gliding Unionin (EGU) ja Pohjoismaisen Purjelentokokouksen (NGM) kokouksiin. 14
Koulutus- ja viranomaistyö Ilmatila Purjelentotoimikunnan asettaman koulutus- ja viranomaistyöryhmän vetäjänä jatkoi Mika Mutru. Työryhmän muut jäsenet olivat Jukka Helminen (huoltotoiminta), Håkan Sandberg (moottoripurjelento), Marko Winblad sekä Matti Huoviala (SUIO). Ilmatilaasioiden asiantuntijana ja edustajanamme jatkoi Antti Koskiniemi. Kotimaisella tasolla tuettiin Ilmailuliiton lausuntojen muodostamista EASA:lle. Syksyllä selvitettiin Ilmailuliiton hallituksen kautta SIL:n kanta osallistumisesta yhteispohjoismaiseen SVE- DANOR-koulutusjärjestelyyn niin, että siitä todellakin vastuullsesti huolehtii jatkossa Suomen Urheiluilmailuopisto tavoitteena edistää osallistumismahdollisuuksia suomalaisille ja mikäli tarvitaan, järjestää myös SVEDANOR-kursseja. Lentoturvallisuuden toimenpiteisiin vaikuttamisen osalta OTKES otti Jämijärven Vasama-onnettomuuden (OH-303) tutkimuskertomuksen julkaistessaan huomioon purjelentotoimikunnassa valmistellun lausunnon tunnustettujen vakiotoimintamenetelmien noudattamisen tärkeydestä turvalliselle lentotoiminnalle. Kotimaassa ei vuonna 2010 sattunut yhtään tuhoisaa purjelento-onnettomuutta, mutta juuri ennen vuodenvaihdetta tunnettu ja kokenut suomalainen purjelentäjä menehtyi suomalaisella purjelentokoneella sattuneessa onnettomuudessa Australiassa. Huoltotoimintapuolella purjelentotoimikunta seurasi tiiviisti Part M huoltotoimintavaatimusten soveltamisen alkamista Suomessa. Kritisoitavana pidettiin erityisesti Trafi Ilmailun hitautta ja tapaa käsitellä huolto-ohjelmahakemuksia; purjelentokauden 2011 alkaessa nähtäneen, miten tämän muutosvaiheen läpivieminen onnistuu. Eurooppalaisen EASA-säädösvalmistelun seuranta ja vaikuttaminen erityisesti European Gliding Unionissa (EGU) työllisti myös 2010 aikana. EGU-edustajana jatkoi Mika Mutru ja observerina Jukka Helminen. EGU:n ilmatilatyöryhmän jäsenenä toimi edelleen Antti Koskiniemi. Helmikuun lopulla pidetyssä EGU:n vuosikokouksessa Mika Mutru sekä britti Andy Miller kutsuttiin EGU:n hallituksen asiantuntijoiksi vuodeksi 2010 tukemaan säädösvalmisteluun vaikuttamista. Pohjoismaisella tasolla purjelentotoimikunta osallistui vuosittaisen neuvottelufoorumin Nordic Gliding Meeting (NGM) kokoukseen Kööpenhaminassa (edustajina Helminen ja Mutru). Pohjoismaista verkottumista pidettiin edelleen tärkeänä osana kansainvälistä yhteistoimintaamme. Toimikunta on seurannut huolestuneena ja aktiivisesti ilmatila-asioita ja pyrkinyt vaikuttamaan asioihin Ilmailuliiton ilmatilatoimikunnan kautta. Valmennus- ja kilpailut MM-kilpailuihin osallistuttiin vakio- ja kerholuokissa Prievidzassa Slovakiassa. Onnettomuuksien sävyttämässä kilpailussa suomalaisten menestys oli vaatimaton, mutta tultiinpa ehjinä kotiin. Visa-Matti Leinikki toimi Prievidzan kilpailuissa tuomariston puheenjohtajana. 15- ja 18-metrin luokkien MM-kilpailut olivat Szegedissä Unkarissa. Kerholuokan ja kaksipaikkaisluokan SM-kilpailut kilpailtiin Menkijärvellä 17.-24.6. Vakio-, 15m- ja 18m- luokat kilpailivat Räyskälässä 6.-12.6. Maaliinlaskun SM-kilpailut järjesti Espoon Ilmailukerho ry Räyskälässä 4.-5.9. Purjelentotoimikunta on edistänyt kansallista steward-toimintaa, jossa uranuurtajana on uurastanut Pekka Ylipaavalniemi. Steward-toiminnan tarkoituksena on nostaa SM-kilpailujen tasoa ja ylläpitää kilpailijoiden tasapuolista kohtelua. Kansallisten mestaruuskilpailujen lisäksi järjestettiin alueleirejä ja kilpailuja useassa purjelentokeskuksessa - arvostettu Vesivehmaa Open, Oripää Camp, Selänpään lentoleiri ja Menkijärven Tinttiralli. Leirien pääpaino oli kilpailujen ohessa järjestetty matka- ja kilpalentovalmennus. Maajoukkue kokoontui perinteiseen syystapaamiseen kuntotestin merkeissä Vierumäen Urheiluopistolla syksyllä. Maajoukkueen kapteenina jatkaa Antti Lehto ja luottamusmiehenä Jorma Laine. Maajoukkue on erityisesti panostanut henkiseen valmennukseen. Pakkasparlamentti pidettiin Oulussa. 2.2. YMPÄRISTÖASIAT Ilmailuliiton ympäristöpolitiikka toimi ohjenuorana sen ympäristötyön tekemiselle: 1) ekologisesti kestävän harrasteilmailukulttuurin edistäminen, 2) harrasteilmailun toimintaedellytysten turvaaminen, 3) ilmailun haitallisten ympäristövaikutusten vähentäminen 4) ympäristötietoisuuden lisääminen. Liiton alkuun saattama ja rahoittama pienlentokenttien melumallinnusprojekti oli yhä voimissaan. Windcraft Oy laati melumallinnuksen kauden aikana Jämin lentokentälle. 15
Liiton ympäristövastaava Jari Lehti valittiin SLU:n ympäristövaliokuntaan. Valiokunta kommentoi mm. SLU:n 2020 strategiaa ja Urheiluseuran ympäristöopin perusteet opasta sekä opasti tulevien suurtapahtumien, 2012 yleisurheilun EM-kisojen sekä Your Move tapahtuman järjestäjiä ympäristöasioissa. Valiokunta jakoi 1000e ympäristöpalkinnon Biosukeltajat ry:lle. Ympäristöpalkinnon haku esiteltiin ILMAILU-lehdessä. Ilmailukerhot ja pienlentokentät eivät hakeneet palkintoa. Palkinnon kriteerien täyttämisen tarkoitus on kannustaa ja järkeistää toimijan ympäristötyötä. Liitto oli mukana Räyskälän ilmailukeskuksen ympäristölupaan liittyvien lisäselvityspyyntöjen tekemisessä. Niitä pyysivät Hämeen ELY- keskus sekä Korkein hallinto-oikeus. Korkeimman hallinto-oikeuden päätöstä odotellessa Räyskälässä ilmailtiin Hämeen Ympäristökeskuksen luvan mukaisesti. SIL laati kirjelmän, jossa painotettiin rajoituksen kohteena olevan iltalentämisen tärkeyttä harrasteilmailun koulutukselle ja sitä kautta sen tulevaisuudelle. SIL oli mukana Hangossa sijaitsevan Täktomin kentän ympäristökiemuroissa. Hallituksen pj. ja hyvät yhteiskuntasuhteet omaavat henkilöt tekivät omaa työtänsä taustalla ja liiton ympäristövastaava oli suoraan kentän toimijoiden mukana Hangon kaupungin johdon kanssa käydyssä palaverissa. Suurimmaksi haasteeksi osoittautui meluasian lisäksi polttoainejakelupisteen rakentaminen. SIL avitti luvasta vastuussa olevaa Hangon lentokerhoa heille tulleissa uhkauskirjelmien tulkinnoissa ja vastineen laadinnassa. Vaasan hallinto-oikeus teki päätöksen, jonka mukaan Turku-Helsinki teiden välissä olevalle Tuorlan lentopaikalle olisi pitänyt tehdä melumittaukset. Kentällä on pääosin lennokki-, sekä ultrakevyttoimintaa. Melumittaukset ovat toisaalla osoittautuneet mahdottomiksi analysoida vilkkaasti liikennöityjen teiden läheisyyksissä sekä niiden teettäminen on taloudellisesti kohtuutonta pienelle lentopaikalle. Melumittausvaatimusta ei näistä syistä noudatettu, josta syystä lentotoiminta loppui kesäkuun viimeinen päivä. Hallitus tutustui SIL:n ympäristövisioon, jonka lähtökohtana on harrasteilmailun varautuminen ilmaston lämpenemiseen vastuullisella tavalla. Jääpeitteiden käytön mahdottomuus, kovempi jatkuva tuuli, kuumat pitkät kesät, vaikuttavat harrastusmahdollisuuksiin eritavalla eri lajeilla eri puolella Suomea. Ympäristövastaava piti ympäristöaiheisia tietoiskuja SIL- Avainhenkilöpäivillä, lajivaliokunnan kokouksessa, laskuvarjourheilijoiden kerhopomopalaverissa sekä ilmailuinsinöörien ympäristöseminaarissa. Liitto välitti viestiä, että siihen kannattaa ottaa yhteyttä ympäristötilanteen tullessa eteen. Lennokkien melun todentaminen osoittautui ongelmalliseksi. Analysoija arvioi vuorokauden keskimääräisen melun määrän määrittämisen jaksoksi yhden toiminta-aikana mitatun tunnin. Liitto ei voinut hyväksyä sitä tulkintaa ja etsi uutta yhteistyökumppania. 3. Nuorisotoiminta Liiton nuorisotoiminnan painopiste oli lennokkiharrastuksessa. Nuorten valmennusprojekti jatkui tulevan valmentajan koulutuksen tukemisella. SIL kustansi vuoden aikana käydyt valmentajakurssit. Liitto järjesti keväällä ilmailuaiheisen piirustuskilpailun 6-17 -vuotiaille. SIL käynnisti hankkeen 13-19 -vuotiaiden harrastustoiminnan kehittämiseksi. Hanke keskittyi nuorten harrastamisen jatkamiseen sekä uusien nuorien harrastajien mukaan ottamiseen. Kehittämishankkeesta kiinnostui kaksi ilmailukerhoa. Molemmista jäi loppupeleissä puuttumaan hankkeissa vaadittu oman rahan osuus. Hankerahoitusta haettiin Nuoresta Suomesta. Liiton tuottamaa Lennokkiopas-CD:tä jaettiin kouluille lennokkiharrastuksen aloittamisen tueksi. CD postitettiin SIL-Shopista kouluille menevien alkeislennokkisarjojen mukana veloituksetta. Lisäksi kerhot saivat sitä veloituksetta käyttöönsä. Liitto kopioi ja postitti lennokkiesitteitä kerhojen omiin markkinointitarkoituksiin veloituksetta. Lennokkikerho-ohjaajanoppaita tilattiin kahteen aloittelevaan kerhoon. Nuoremmille ja aloitteleville lennokkiharrastajille soveltuvassa Suomen Cup -kilpailujärjestelmässä oli 20 eri kilpailuluokkaa. Liitto palkitsi Suomen Cupin parhaat lennokkilajin palkintojenjakogaalassa Lahdessa lokakuussa. Liitto järjesti samaan yhteyteen Lahti FlyIndoor lennokkien sisälennätystapahtuman, johon otti osaa runsaasti nuoria. Suomen Urheiluilmailuopisto tuki tapahtumaa. Liiton koulutusyksikkö, Suomen Urheiluilmailuopisto, järjesti Räyskälässä leirin 6-9 -vuotiaille. Nuorille suunnatut alkeislennokkipainotteiset Lennokkipäivät olivat Suomen Ilmailumuseolla lokakuussa. SIL markkinoi tapahtumaa kerhoille ja eri lennokkilajiryhmille. 16
Liitto tuki rahallisesti alle 16-vuotiaiden TOKA-lennokkikilpailuja sekä kahta TOKA-nuorisoleiriä. Kilpailut pidettiin Jämillä kesäkuussa ja olivat Suomen suurimmat nuorille suunnatut lennokkikilpailut. Liitto otti osaa myös markkinointiin. Kilpailut olivat Jämin 75-vuotisjuhlakilpailut. SIL järjesti kaksiviikkoisen kansainvälisen nuorisotyöleirin Räyskälän Ilmailukeskuksessa heinäkuussa. Leirille otti osaa neljä nuorta Venäjältä, Puolasta, Sveitsistä ja Etelä-Koreasta. Työleirillä kohennettiin alueen rakennuksia. Liiton nuorisopäällikkö veti leirin. Nuoren Suomen ja nuorisoyhteistyö Allianssin projekteista ja tapahtumista tiedotettiin ILMAILU-lehdessä. Liitto teki vuoden aikana päätöksen ottaa osaa vuoden 2011 Your Move- tapahtumaan. Liitto ideoi toimintaa, teki sopimuksen Your Move -organisaation kanssa ja otti yhteyttä alueen ilmailukerhoihin tapahtuman järjestelyjen alulle saattamiseksi. 4.1. Arvokisatulokset Kuumailmapallot Kuumailmapallo SM 11.3.- 14.3. Keila, Viro 1. Tuomas Holm, 2. Jan Fröjdman, 3. Jukka Kujala, 4. Pauliina Lievonen, 5. Mikko Kujala, 6. Toni Korhonen, 7. Jari Suhonen Kuumailmapallo MM 2.10.-10.10. Debrecen, Unkar 1. John Petrehn USA, 2. Nick Donner USA, 3. Stefan Zeberli, 76. Matti Tähtinen, 101. Tuomas Holm, 112. Pertti Leppäkoski (118 osallistujaa) Kaasupallo Gordon Bennett 24.9.- 2.10. Bristol, Englanti 1. SWI 1 Kurt Frieden, Pascal Witpraechtiger, 2. GER 1 Wilhelm Eimers, Ullrich Seel, 3. GBR 3 David Hempleman-Adams, Vincent Leys, 16. FIN 2 Ben Mattsson, Peter Lindholm, 19. FIN 1 Olli Luoma, Markku Sipinen (20 osallistujaa) Laskuvarjourheilu SM-kilpailut Laskuvarjourheilun kaikkien lajien kilpailut 22.-25.7., Alavus Tarkkuushyppy, yleinen (13 kilpailijaa) 1. Anssi Horppu 22 cm, 2. Reijo Hirvonen 30 cm, 3. Timo Toivonen 32 cm Taitohyppy, yleinen (7 kilpailijaa) 1. Ville Kajala 30,42 s, 2. Anssi Horppu 34,33 s, 3. Timo Toivonen 37,86 s Joukkuetarkkuus, yleinen (4 joukkuetta) 1. ULK-1 (Anssi Horppu, Timo Toivonen, Antero Toppinen) 107 cm, 2. ULK (Ville Kajala, Seppo Siltala, Olavi Kilpinen) 110 cm, 3. Skydive Karjala (Seppo Honkanen, Matti Heino, Risto Käyhkö) 157 cm Taito- ja tarkkuushypyn yleismestaruus (7 kilpailijaa) 1. Anssi Horppu, 2. Ville Kajala, 3. Timo Toivonen FS (kuviohyppy) 4-way, avoin (5 joukkuetta) 1. ProTeam (Kimmo Pohjola, Outi Pohjola, Eija Suvala, Laura Miettinen, Juho Mikkola, Mikko Kajala) 191 p. 2. Tarzanelli (Tony Nyholm, Jorma Löfgren, Jukka Tanninen, Mika Kosonen, Timo Toivonen, Ahti Kangas) 113 p. 3. SunShineBoys (Lauri Halme, Mika Nuutinen, Petri Ukkonen, Tapio Vaherkylä, Jon Willberg, Pekka Kurtz) 94 p. FS 4-way, intermediate (7 joukkuetta) 1. Silver Knights (Arto Peura, Mika Jäkälä, Pasi Holopainen, Ville Kallioniemi, Antti Heinola) 47 p. 2. 5DQ (Johanna Raulio, Mari Liimatainen, Tero Pimiä, Toni Vänni, Risto Johansson) 41 p. 3. Crème Brûlée (Pasi Takala, Malla Mäkelä, Merja Takala, Herkko Virolainen, Pasi Ruusunen, Risto Johansson) 33 p. FS 8-way (5 joukkuetta) 1. Tarzan Boys (Tony Nyholm, Jorma Löfgren, Jukka Tanninen, Mika Kosonen, Lauri Halme, Mika Nuutinen, Petri Ukkonen, Tapio Vaherkylä, Jon Willberg, Ahti Kangas) 11 p. 2. Hairmix (Thomas Tuominen, Tuula Bäckman, Hannamari Rissanen, Zoltan Balogh, Ari Hanttu, Heidi Ahonen, Juha Kokkonen, Sanna Pernu-Nyholm, Harry Latvala, Pekka Kurtz) 3 p. 17
3. Hyppäävät ritarit (Tiina Rossi, Mervi Kojonkoski, Jari Javanainen, Anni Mentula, Mika Kastell, Ville Kallioniemi, Pasi Holopainen, Antti Heinola, Rauli Verkamo) 2 p. Freeflying (3 joukkuetta) 1. United Freeflyers of Utti (Jukka Vesa, Panu Keränen, Markus Riihonen) 30,9 p. 2. Nelson (Jussi Sistonen, Jani Palkola, Sami Juutinen) 30,4 p. 3. Head 2 balls (Mikko Hallanoro, Ville Korhonen, Jesse Salmenoja) 18,1 p. CF (kupukuviohyppy) 2-way sekvenssi (3 joukkuetta) 1. Ilmasirkus (Jani Lyttinen, Teemu Hietakari, Simo Leminen) 39 p. 2. Mörkööset (Pauli Saarijärvi, Ilkka Koivisto, Mikko Sukanen) 3 p. 3. Häjyyset (Matti Marttila, Janne Kurhela, Anssi Nieminen) 2 p. Kansainväliset kilpailut FS-, CF- ja Artistic-lajien MM-kilpailut 1.-5.8. Menzelinsk, Venäjä FS 4-way (19 joukkuetta) 1. Ranska 277 p. 2. USA 274 p. 3. Venäjä 264 p. 10. ProTeam (Kimmo Pohjola, Outi Pohjola, Laura Miettinen, Eija Suvala, Juho Mikkola, Mikko Kajala) 184 p. CF 2-way sekvenssi (11 joukkuetta) 1. USA 135 p. 2. Australia 124 p. 3. Venäjä 116 p. 9. Puolikas timantti (Pasi Pirttikoski, Sakari Virtanen, Heikki Kammonen) 39 p. Freestyle (8 joukkuetta) 1. Ranska 63 p. 2. Iso-Britannia 53 p. 3. USA 51 p. 5. Fin 2 (Katja Larinen, Matti Mertala) 45,1 p. Taito- ja tarkkuushypyn MM-kilpailut, 28.8.-4.9. Niksic, Montenegro Tarkkuushyppy (117 kilpailijaa) 1. Giuseppe Tresoldi, Italia 0,02 cm, 2. Till Vogt, Sveitsi 3. Hynek Tabor, Tsekki 0,05 cm, 15. Ville Kajala 0,10 cm, 84. Anssi Horppu 0,30 cm, 99. Timo Toivonen 0,41 cm, 113. Antti Kausalainen 0,61 cm. Joukkuetarkkuus (23 joukkuetta) 1. Italia 2. Slovenia 3. Venäjä 22. Suomi (Anssi Horppu, Ville Kajala, Antti Kausalainen, Timo Toivonen) Taitohyppy (70 kilpailijaa) 1. Jiri Gencnuk, Tsekki 31,68 s 2. Philippe Valois, Ranska 31,82 s 3. Libor Jirousek, Tsekki 32,08 s, 30. Ville Kajala, 23,70 s, 45. Anssi Horppu, 18,05 s Yleismestaruus (108 kilpailijaa) 1. Thomas Jeannerot, Ranska 12 p. 2. Aleksei Burenin, Venäjä 15 p. 3. Hynek Tabor, Tsekki 17 p. 18. Ville Kajala 41 p. Lennokkiurheilu SM-kilpailut Vapaastilentävät liidokit, F1A (26 osallistujaa) 1. Jari Valo 2. Matti Lihtamo 3. Pekka Ronkanen Vapaastilentävät kumimoottorilennokit, F1B (10 osallistujaa) 1. Yrjö Waltonen 2. Tapio Linkosalo 3. Janne Isotalo Vapaastilentävät polttomoottorilennokit, F1C 1. Kaarle Kuukka 2. Timo Niiranen 3. Jari Valo 18
Vapaastilentävät liidokit, jun. F1AJ 1. Henrik Tammi 2. Valtteri Niiranen Siimaohjatut taitolennokit, F2B (10 osallistujaa) 1. Tuomas Juutinen 2. Kai Karma 3. Elias Mayer Siimaohjatut taistelulennokit, F2D (6 osallistujaa) 1. Jussi Forss 2. Timo Forss 3. Kim Henriksson Radio-ohjatut taitolennokit, F3A (12 osallistujaa) 1. Lassi Nurila 2. Kimmo Kaukoranta 3. Antti Aho-Mantila Radio-ohjatut helikopterit, F3C (8 osallistujaa) 1. Ari Holmström 2. Juho Heikkilä 3.Anssi Aunola Radio-ohjatut liidokit, F3B (14 osallistujaa) 1. Janne Laurén 2. Lasse Nyberg 3. Jukka Lahtinen Radio-ohjatut termiikkiliidokit, F3J (15 osallistujaa) 1. Janne Savolainen 2. Tommy Westlin 3. Juho Suikkanen Radio-ohjatut heittoliidokit, F3K (11 osallistujaa) 1. Janne Laurén 2. Jukka Lahtinen 3. Tauno Knuuttila Radio-ohjatut mallilennokit, F4C (3 osallistujaa) 1. Jukka Pikkusaari 2. Hannu Hjulberg 3. Matti Taskinen Radio-ohjatut sähkönopeuslennokit, F5D 1. Antti Saikkonen Lennokkien Suomen Cup Vapaastilentävät liidokit, F1A-15 (5 osallistujaa) 1. Tommi Tähkä 2. Teemu Tähkä 3. Aleksi Kourujärvi Vapaastilentävät pikkulennokit, F1H ( 5 osallistujaa) 1. Matti Lihtamo 2. Heikki Tähkäpää 3. Markku Kiiskinen Vapaastilentävät pikkulennokit, P-30 (4 osallistujaa) 1. Markku Kiiskinen 2. Tapio Linkosalo 3. Petri Kuikka Vapaastilentävät sisälennokit, F1M (6 osallistujaa) 1. Tapio Linkosalo 2.Reijo Liljedahl 3. Lasse Liljedahl Radio-ohjatut 2 metriset liidokit, 2mRC-liidokit (6 osallistujaa) 1. Heikki Astikainen 2. Mauri Tuure 3. Markku Hokkanen Vapaastilentävät sisälennokit, F1D (5 osallistujaa) 1. Tapio Linkosalo 2. Juha Heikkinen 3. Reijo Liljedahl Vapaastilentävät sisälennokit, peruslennokit (20 osallistujaa) 1. Esa Anttila 2. Erkko Saviaro 3. Markku Kiiskinen Radio-ohjatut sisätaitolennokit, F3P-AM aeromusicals (11 osallistujaa) 1. Kimmo Kaukoranta 2. Janne Lappi 3. Iiro Lehto Radio-ohjatut sisätaitolennokit, F3P-A FAI (8 osallistujaa) 1. Kimmo Kaukoranta 2. Janne Lappi 3. Iiro Lehto Radio-ohjatut sisätaitolennokit, F3P-B Advanced (12 osallistujaa) 1. Olli Karhunen 2. Pekka Jääskeläinen 3. Lauri Pitkäjärvi 19
Radio-ohjatut sisätaitolennokit, F3P -Sport (18 osallistujaa) 1. Kimmo Huoviala 2. Martti Karhunen 3. Ilmari Rönkä Radio-ohjatut sisämallilennokit, F4D, Rubber Scale (7 konetta) 1. Mauri Tuure 2. Boris Borotinskij 3. Sven Orre Radio-ohjatut sisämallilennokit, F4F, Peanut Scale (6 konetta) 1. Tommy Westlin 2. Mauri Tuure 3. Boris Borotinskij Radio-ohjatut taitolennokit, F3A -Nordic (18 osallistujaa) 1. Teemu Niemi 2. Seppo Pekkala 3. Iiro Lehto Radio-ohjatut taitolennokit, F3A Sport (11 osallistujaa) 1. Janne Hautala 2. Iiro Nikkilä 3. Markku Kemppainen Radio-ohjatut taitolennokit, RC-Freestyle (11 osallistujaa) 1. Juhani Lauri 2. Jooel Kalmari 3. Olli-Matti Karhunen Radio-ohjatut helikopterit, F3N (6 osallistujaa) 1. Olli-Pekka Mahrberg 2. Mikko Kielinen 3. Markus Nentwig Radio-ohjatut mallilennokit, Aresti (4 osallistujaa) 1. Antti Aho-Mantila 2. Matti Taskinen 3. Jarkko Hyttinen Radio-ohjatut mallilennokit, F4H alle 6kg (11 osallistujaa) 1. Ilkka Klemetti 2. Mikko Sillanterä 3. Peter Rumjantzeff Sähköliidokit, F5J-Nordik (7 osallistujaa) 1. Aado Salumäe 2. Jukka Lankinen 3. Jukka Pulkkinen Vapaastilentävät EM-kilpailut 18.-25.7. Vize Kirklareli, Turkki Vapaastilentävät liidokit, F1A 1) Nikolay Nikolov, Bulgaria 2) Cetin Kargin, Turkki 3) John Carter, Iso Britannia 23) Pekka Ronkanen 30) Vesa Varuskivi 56) Teemu Taponen 57) Heikki Tähkäpää (75 kilpailijaa) Joukkueena Suomi 10. 26 maasta. Vapaastilentävät kumimoottorilennokit, F1B 1) Victors Rosonoks, Latvia 2) Marian Popescu, Romania 3) Paul Coutineau, Ranska 56) Yrjö Waltonen 63) Riku Posa 66) Markku Kiiskinen (68 kilpailijaa) Joukkueena Suomi 19. 24 maasta Vapaastilentävät polttomoottorilennokit, F1C 1) Evgeny Verbitski, Ukraina 2) Tarik Jusufbasic, Bosnia Hertzegovina 3) Leonid Yakovenko, Venäjä 13) Kaarle Kuukka (44 kilpailijaa) Joukkueena Suomi 18. 19 maasta Vapaastilentävät sisälennokit, F1D MM-kilpailut 9.-14.8. Belgrad, Serbia 1) Ivan Treger, Slovakia 2) John Kagan, USA 3) Lutz Schramm, Saksa 30) Pentti Nore 33) Tapio Linkosalo 35) Leif Englund (35 kilpailijaa) Joukkueena Suomi 10. 13 maasta Siimaohjatut MM-kilpailut 23.6.-31.6. Gyula, Unkari Siimaohjatut nopeuslennokit, F2A 1) Sandor Kalmar, Unkari 2) Peter Halman, Iso Britannnia 3) Ken Morrissey, Iso Britannia 4) Jari Valo 31) Antti Saikkonen (35 kilpailijaa) Joukkueena Suomi 12. 20 maasta Siimaohjatut taitolennokit, F2B 1) Richard Kornmeier, Saksa 2) Jiri Vejmola, Tsekki 3) Orestes Hernandez, USA 67) Mikko Husso (80 kilpailijaa) Siimaohjatut taistelulennokit, F2D 1) Igor Trifonov, Venäjä 2) Audrius Rastenis, Liettua 3) Jose Luis Lopez, Espanja 16) Timo Forss 16) Kim Henriksson 58) Jussi Forss (78 kilpailijaa) 20