Kuusiston linnanraunioilla

Kaarinan Nuorisoteatteri esittää: Astrid Lindgren - Minna-Stiina Saaristo ryövärintytär Kuusiston linnanraunioilla

Kulttuurin ja perinteiden puolesta - makuhermoja innostaen ja aisteja kiusoitellen Yhteistyössä KAARINA Kuskinkatu 3 Puh. 2435 248 Kuskinkatu 3 Puh. 2421 973

Ronja ja KaNuTe timmit teini-ikäiset Kunniakkaan menneisyyden haastamana, intoa puhkuen tulin Kaarinan Nuorisoteatteriin, tuttavallisemmin KaNuTeen, ohjaajaksi keväällä 2000. Kymmenvuotias teatteri eli tuolloin jonkinlaista muutosvaihetta, kuin murrosiän kynnyksellä: Alkuperäinen jäsenistö, KaNuTen tukijalka, oli kasvanut teatteria harrastavista nuorista kohti ammattiteatteria tekeviä aikuisia, ja edellisen puheenjohtajan aikana toiminta oli myös taloudellisesti ajautunut hakoteille. Jäljelle jääneessä porukassa kuitenkin kyti edelleen voimakas tekemisen tahto, ja kohta taas jo sirkkeli soi, hiki haisi ja teatteria tehtiin täydellä roihulla. Syksystä -03 olenkin saanut johtaa aktiivista ja oppimiseen ahnasta jäsenistöä, josta pikku hiljaa on kasvanut myös itsenäinen, päätöksiä tekevä ja niistä vastuuta kantava voima. Tästä voimasta kertoo myös KaNuTen 15 vuotis juhlavuoden näytelmävalinta; Rankan realistisen, tämän päivän kylmään lähiömaailmaan sijoittuneen City Guts trilogian jälkeen jäsenistössä nousi halu tehdä jotain muuta, kokonaan muuhun aikaan ja paikkaan sijoittuvaa teatteria. Ehdotettiin Ronja Ryövärintyttären tarinaa, mistä innostuin itsekin välittömästi. Samaan aikaan heitettiin ilmaan myös haastava idea Kuusiston linnanraunioista esityspaikkana ja palaset loksahtivat kolisten paikoilleen. Tuolloin elettiin loppukesää -05, ja nyt, ensi-illan kynnyksellä voi jo todeta, että taival on ollut pitkä, väliin kivinenkin, mutta loppujen lopuksi kaiken vaivan väärti! Kuusiston jyhkeät, monisatavuotiset rauniot ja äänekäs, energinen taiteilijajoukko ovat lopulta sopeutuneet toisiinsa ja löytäneet yhteisen sävelen Ronjan keskiaikaisesta maailmasta. Toisaalta alusta asti oli selvää, että satumaisista lähtökohdista ja hienoista puitteista huolimatta KaNuTen Ronjasta ei tule kilttiä lastennäytelmää tai onttoa pukudraamaa. Toteutuksessa keskeiseksi nouseekin aikuisuuden kynnyksellä tasapainoilevien Ronjan ja Birkin vahva oikeudentunto ja vanhemman sukupolven luupäistä vihanpitoa vastaan nouseva rakkaus. Näitä kaverista huolehtimisen ja omista ratkaisuista vastuun kantamisen teemoja on tavalla tai toisella käsitelty lähes jokaisessa KaNuTen tuotannossa, teatterin alkuajoista lähtien. Vuoden aikana näytelmää työstettäessä onkin yhä enemmän alkanut tuntua siltä, että tarinan Ronja on kuin KaNuTe itse, itsenäinen, kipakan omapäinen ja ideoita pursuava, mutta samalla lämmin ja rakkaudessaan vahva. Siksi Ryövärintyttären tarina sopii kuin nyrkki silmään, juhlistamaan teatterin teini-iän merkkipaalua. Levollisin ja luottavaisin mielin jätän siis nyt KaNuTen seuraavan sukupolven hellään, mutta vastuulliseen hoivaan ja heittäydyn täysipainoisesti freelance uralle. Pitkä ja antoisa vaihe elämässäni on pian ohitse ja itsekin, kuin teini-ikäinen, kotoa lähtöä suunnitteleva nuori odotan uhmakkaan uteliaana uusia haasteita! Mutta sitä ennen, hyvät katsojat, tervetuloa Kuusiston linnaan, Ronjan, Birkin ja ryövärijoukkojen vieraaksi. Hanat auki pojat! Minna-Stiina Saaristo, ohjaaja

RONJA RYÖVÄÄ SYDÄMET Minulla oli tilaisuus tutustua parisen viikkoa ennen ensi-iltaa hetken Kaarinan Nuorisoteatterin harjoituksiin linnanraunioilla. Lavasteet olivat valmistumassa ja katsomo oli paikoillaan. Iso joukko nuoria näytelmään osallistuvia oli innokkaasti mukana harjoituksissa. Kaikkien mukana olijoiden olemuksesta välittyi vilpitön halu tehdä parhaansa näytelmän onnistumiseksi. Oli mukava katsella ja tuli jopa sellainen haikea olo: Tuolla olis ihan mukava olla itsekin mukana Tuossa vaiheessa uskoin, että esityksestä tulee mainio ja Ronja ryövää katsojien sydämet. Kaarinan Nuorisoteatterin toiminta on ollut viime aikoina varsin mallikasta. Nyt Teille esitettävän näytelmänkin valmistelut on aloitettu hyvissä ajoin ja laadittu tarkka tuotantosuunnitelma, jossa on pitäydytty. Erityisesti on huolehdittu taloussuunnitelman pitävyydestä. Tämä on ilahduttanut avustuksia valmistelevaa viranhaltijaa. Ronjan tuottaminen ja esityskuntoon saattaminen ei ole ollut mitenkään yksinkertainen ja helppo asia. Linnanrauniot ovat itsestään hieno kulissi, mutta kokemuksesta tiedän, että näytelmän valmistaminen sinne vaatii uskomattomasti työtä. Katsomossa sitä ei vaan huomaa, eikä tietenkään saakaan. Museovirastolle on myös annettava kiitos myönteisestä suhtautumisesta linnanraunioiden käyttöön. Lämmin kiitos koko tiimille. Toivotaan suotuisia ilmoja, jotta katsomo täyttyy ja esiintyjät saavat sitä kautta palkkionsa. Jarkko Järvinen Kaarinan kaupungin nuorisotoimen johtaja

RONJA Ryovarintytar Työryhmä kiittää auttajiaan: Kaarinan kaupunkia Sivistystoimen lautakuntaa taloudellisesta tuesta Jarkko Järvistä tuesta ja kannustuksesta Tapio Svärdiä katsomon hankinnasta Viheryksikön Ossi Vesalaista, Teuvo Hartosta, sekä Hannu Lähteenmäkeä puusta Yhteispalvelupisteen tyttöjä hienosta yhteistyöstä ja avusta Museovirastoa ja Antti Sunaa upeista lavasteista, avusta ja myötämielisestä suhtautumisesta Varsinais-Suomen taidetoimikuntaa apurahasta Latomäen viinitilaa yhteistyöstä ja herkullisesta possusta Möhkömetsän kunigasta uhrautuvasta ja sitkeästä rakennusavusta, hyvistä ideoista ja vankkumattomasta tuesta Ese Kyllöstä ja Timo Orrea tekniikan lainasta Turun Kaupunginteatteria / Petar Obradovicia, Anu Blomqvistia ja Matti Aaltoa kärryjen ja aseiden lainasta Rautaporttia ja Raymond Mäkeläistä aseiden lainasta, sekä Markku Vilppolaa aseiden kuvauslainasta Hannu Törneä ja Mikko Erjossaarta rakennusavusta Sari Ojanperää Immusta ja Elina Helianderia Keksistä Anne Ojalaa Pirtasta Kaarina Seuran Anja Aaltoa ja Kaarinan seurakunnan Pirjo Vahtolaa yhteistyöstä Keskiaikaviikkojen Minna Kallelaa yhteistyöstä, ymmärryksestä ja kannustuksesta Turun seudun työttömiä ja Mikko Urpoa valokuvanäyttelystä Kastun koulun, Klassikon ja Juhana Herttuan lukion rehtoreita ja äikänopettajia kannustuksesta, sekä Puolalan lukion ja yläasteen äikänopettajaa näyttelijäpoikien lainasta Kalle Lehtosta ja Petteri Tiitistä roudausavusta ja Tomppa Hirvikangasta puvustusavusta YIT:tä ja Petri Mäkitaloa parakin lainasta Turun Nuorta Teatteria, Kaarinateatteria, Aulis Haavistoa, Kaarina Center kauppiasta Heikki Rintalaa, sekä Ratsuloita rekvisiitasta Cavallerist liikettä ruoskista Harri Sarinia hiustuotteista Hely Takalaa karvoista Antti Niitemaata ja Suvi Kotilaista avusta ja konsultaatiosta Turun reunakivi ja laatta-asennus Oy: tä nuotiokivestä. holgarocksdotcom Ohjaaja henkilökohtaisesti kiittää: Kari Vellinkiä olemassaolosta ja kärsivällisyydestä Näyttelijöiden ja muun työryhmän äitejä, isiä ja muita kotijoukkoja kuskaamisesta, kurinpidosta, henkisestä tuesta ja ennen kaikkea pitkämielisyydestä! sekä kaikkia muita, jotka ovat auttaneet, tukeneet ja olleet hengessä mukana. Ilman teitä, ei olisi meitä!!

KUUSISTON LINNA TURUN PIISPOJEN TUKIKOHTA Yli 200 vuotta Piikkiönlahden maisemaa hallitsi mahtava Kuusiston linna, jonka Turun piispat olivat rakennuttaneet turvapaikakseen, rikkauksiensa suojaksi ja kaupankäynnin keskukseksi. Linna rakennettiin Kuusiston saaren itäpäässä sijainneelle pienelle kalliosaarelle, joka nykyisin on maayhteydessä Kuusistoon. Linna muodostuu päälinnasta ja kolmesta sen suojaksi rakennetusta esilinnasta. Teatteri sijoittuu nyt eteläisimpään esilinnaan. Teatterin katsomon keskeltä kulkee polku holvatun oviaukon kautta palatsirakennuksen läpi päälinnan pihalle, jossa oikealla ovat kappelin jäänteet ja vasemmalla asuinrakennuksen rauniot. Pihaa kiertää puolustusmuuri, johon liittyy useita torneja. Vuonna 2005 esiin kaivetun tornin jäännökset ovat aidattuna muurin vieressä pihan pohjoisosassa. Tästä tornista löytyi kaivauksien yhteydessä mm. 4 erittäin harvinaista Turussa lyötyä hopearahaa 1300- ja 1400-lukujen taitteesta. Päälinnan pohjoispäästä päästään portaita myöden pohjoisimpaan esilinnaan, jonka päädyssä nähdään jäänteet ampumakäytävää kannattaneista holveista. Ampumakäytävä, josta linnaa on puolustettu, on ollut kaikkien esilinnojen muurien harjalla. Varustuksena on muurien lisäksi ollut meressä linnaa kiertänyt tuhansien puupaalujen rivi. Kaikki tärkeät rakennukset rakennettiin päälinnan muurien suojaan enimmäkseen kivestä, mutta osittain myös puusta. Nämä rakennukset rakennettiin siten, että niiden yksi seinä oli sama kuin kehämuuri. Piispa oli monina aikoina Suomen vaikutusvaltaisin mies ja sen mukainen oli myös linna. Vaikutusvallaltaan ylittämätön Turun piispana oli Maunu Olavinpoika Tavast, joka tuli piispaksi vuonna 1412. Hänen sanotaan rakentaneen suurimman osan Kuusiston linnasta. Keskiajan lopulla linna saikin mittasuhteet, jotka kestivät vertailun valtakunnan kaikkien muiden linnojen kanssa. Muurien rajoittama alue on halkaisijaltaan lähes 100 metriä ja leveydeltä noin 80 metriä. Turun linnaan verrattuna se on vain n. 30 metriä lyhyempi ja leveydeltään lähes samansuuruinen. Rakennusten korkeus on ollut vähintään 3 kerrosta. Linna sijaitsi keskeisellä paikalla, sillä piispa omisti lähiseudulla monia tiloja, keräsi veroja koko Suomen alueelta ja kävi kauppaa Itämeren piirissä suurelta osalta Kuusiston linnasta käsin. Piispalla oli keskiajan lopussa yksistään Piikkiössä, johon Kuusistokin kuului, 47 tilaa. Kuusiston linna alustalaisineen muistuttaakin Manner-Euroopan linnajärjestelmää. Piispa oli linnanherra, jolla oli linnaa isännöimässä ja varusväen päällikkönä linnanvouti. Puolustuskyky ei kuitenkaan aina ole ollut riittävä, sillä esimerkiksi vuonna 1318 venäläiset tuhosivat Turkuun suuntautuneella kostoretkellään piispan tukikohdan Kuusistossa. Kivilinnan paikalla on mahdollisesti ollut aikaisemmin puinen varustus. Linnan kehittäminen ja voimistaminen päättyi 1500-luvun alkupuolella katolisen kirkon vallan vähenemisen myötä. Arvid Kurki pakeni Kuusistosta vuonna 1522 ja piispojen tilalle tulivat maallisen vallan edustajat. Linna joutui tanskalaisten käsiin, mutta jo seuraavana vuonna Kustaa Vaasan joukot valtasivat Kuusiston. Kustaa Vaasa ei tuntenut

kiinnostusta linnan kehittämiseen, vaan antoi hävittämiskäskyn vuonna 1528 Turun linnan päällikölle, Maunu Sveninpojalle. Yli kolmen vuosisadan aikana linnan materiaaleja käytettiin moneen tarkoitukseen. On mahdollista, että purettavan linnan kiviä käytettiin 1520-luvun lopussa Turun linnan esilinnan rakentamiseen. Kun Piikkiön nykyistä kirkkoa rakennettiin vuosina 1748 1755, tehtiin sitä joidenkin tietojen mukaan vanhan linnan kivistä. Vielä 1800-luvun lopulla mainitaan tuhansia tiiliä viedyn Ahvenanmaalle Kastelholman linnan korjauksiin. Rakennusaineiden haku linnalta näyttää olleen varsin tavallista ja tutkimatta on, moniko lähiseudun kivinavetta, kellari ja kivijalka on saanut aineksensa piispanlinnan seinistä. Vaikka linna tuhottiin, sen historia ei ole ollut unohduksissa. Paavali Juustenin piispainkronikassa 1500-luvun lopulla mainittiin Kuusiston linna monessa kohdassa. Piispa A. Rhyzelius kirjoitti pienen historiikin vuonna 1744 ja Henrik Gabriel Porthan toimitti piispankronikasta uuden laitoksen 1700-luvun lopussa. Suuren huomion Kuusiston piispanlinnan rauniot saivat 1800-luvun alkupuolella, jolloin mm. K.A. Gottlund ja Z. Topelius käsittelevät aihetta. Voidaan olettaa, että linna on tuhoamisestaan alkaen ollut ja on muinaismuisto ja nähtävyys. (Tukija Antti Suna, Museovirasto) Esityksen kesto väliaikoineen n. 2,5 h. Ensi-ilta 28.06.06 klo 19.00. Muut esitykset kesäkuu-elokuu -06: ke, to, pe klo 19.00. ja su klo 17.00. Viimeinen esitys 12.08. klo 19.00. Yönäytökset 04., 10. ja 11.08. klo 22.00. Liput 14 / 9 (Ennakkoon 10 / 8 ) Ryhmät 9 Ikäsuositus: K -7 Tilausnäytökset ja tiedustelut: p. 045 134 79 54 Varaukset: www.kaarinannuorisoteatteri.fi Ennakkomyynti: Kaarinan Yhteispalvelupiste (Os. Lautakunnankatu 4 B, Kaarina) Väliaikatarjoilu: Latomäen viinitila (www.virkisty.fi)

Astrid Lindgren - RONJA Ryovarintytar RONJA - HENKILÖT Ronja Ronja pienenä Matias Loviisa Kalju-Pietu Pikku-Plootu Jonne Juippi Pulju Rontti Ruikku Elina Karjalainen Helmi Murto Jani Portaanoja Annika Korpela Olavi Ojanen Kalle Niskanen Toni Suomela Marko Mäenpää Konsta Weber Taru Sandelin Terleena Laakko Birk Borka Undis Borkan ryövärit Niilo Väisälä Petri Hallikainen Eve Hirvikangas Amanda Moberg Jenni Halttu Jussi Hattara Aku Lyy Jonne Kauristo

Männiäiset Kakkiaiset Amanda Moberg Jenni Halttu Jonne Kauristo Tanja Suomela Karoliina Niskanen Rosanna Hirvikangas Tino Hirvikangas Rosita Hirvikangas Bella Hirvikangas Ajattarat Liia Tanja Suomela Karoliina Niskanen Nora Kuusisto Veera Kivijärvi Immanuel ( Immu )

Astrid Lindgren - RONJA Ryovarintytar Astrid Lindgrenin Romaanin (suom. Tuula Taanila), Annina Paasosen dramaturgian ja Tuovi Pajun suomennoksen pohjalta Kaarinan Nuorisoteatterille ja Kuusiston linnalle sovittanut ja ohjannut... Minna-Stiina Saaristo Esitysoikeudet... Näytelmäkulma Tuotanto ja markkinointi... Mia Erpi Markkinoinnissa apuna... Eeva Norelma Työryhmä Lavastuksen suunnittelu... Pekka Korpiniitty Minna-Stiina Saaristo Lavastuksen toteutus... Möhkömetsän kuningas Hannu Törne Mikko Erjossaari Karolina Suominen Marko Mäenpää Konsta Weber Tarpeiston suunnittelu... Minna-Stiina Saaristo Tarpeiston hankinta... Mia Erpi Puvustuksen suunnittelu ja toteutus... Mirva Kantanen Toteutuksessa apuna... Hely Kantanen Maskeerauksen ja kampausten suunnittelu, peruukit... Elina Törne Maskeeraus ja kampaukset näytöksissä... Tiia Laihonen Musiikin sävellys, sovitus ja toteutus... Joona Lukala Laulujen sanat... Minna-Stiina Saaristo susilaulun säestysääni... Taru Sandelin Äänitehot... Juha Pesonen Jarno Saaristo Äänentoiston suunnittelu... Juha Pesonen Äänitekniikan laina... Ese Kyllönen Timo Orre Ääniajo... Jonna Rautala Julisteiden, flaiereiden ja käsiohjelman suunnittelu... Mikko Vihervaara Minna-Stiina Saaristo Julisteiden, flaiereiden ja käsiohjelman taitto ja toteutus... Mikko Vihervaara Paino... Paino-Kaarina Oy Valokuvaus... Mikko Vihervaara Valosuunnittelu yönäytöksiin... Karo Konkka Tuotannon synnystä kertova valkokuvanäyttely... Mikko Urpo (Kaarinan kirjasto, Turun seudun työttömät ry.) Nettivarausjärjestelmän suunnittelu ja toteutus... Bät Doan

Kiesimestarit restauroinnit myynti vuokraus T:mi Kiesimestarit Jenni Mäntynen, Hirsimäentie 3, 32100 Ypäjä Puh./Fax: 02 767 7271 ja 050 382 4775 kiesimestarit@mantynen.com www.mantynen.com/kiesimestarit

LAADUKKAAT MAXIT KIVITALOT JA ASENNUSPALVELU RAKENTAJALLE OSKARINAUKIO 3 20780 KAARINA TIMO KANTOLA 040-768 4172 Nordea Pankki Suomi Oyj Pysy ajan tasalla raha-asioistasi kesällä Nouda konttoristamme muistilista, jonka avulla helpotat kesääsi. Teemme sen mahdolliseksi Oskarinaukio 1 Kaarina 02-334 4805 nordea.fi A

majoituspalvelut ja kokoustilat kätevästi kaarinan keskustassa Aittakatu 1, 20780 Kaarina p. +358 (0)2 242 4920