Aavaranta Oy:n Kirkkonummen kiinteistön jätevedenpuhdistamon vesistövaikutusten tarkkailu. Yhteenveto vuoden 2015 tarkkailutuloksista.

Aavaranta Oy:n Kirkkonummen kiinteistön jätevedenpuhdistamon vesistövaikutusten tarkkailu Yhteenveto vuoden 2015 tarkkailutuloksista Aavaranta Oy Aki Mettinen

SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 1 2 TARKKAILUALUE JA NÄYTTEENOTTO... 2 3 SÄÄTILA... 3 4 JÄTEVESIKUORMITUS... 3 5 VESISTÖTARKKAILUN TULOKSET 2015... 4 6 TIIVISTELMÄ JA JOHTOPÄÄTÖKSET... 5

1 Aavaranta Oy Jari Raitanen Huoltopäällikkö 041 4666 001 jari.raitanen@aavaranta.fi Österbyntie 617 02510 Oitmäki 4.5.2016 Aavaranta Oy:n Kirkkonummen kiinteistön jätevedenpuhdistamon vesistövaikutusten tarkkailu Yhteenveto vuoden 2015 tarkkailutuloksista 1 Johdanto Aavaranta Oy:n (ent. Johtamistaidon opiston JTO-palvelut Oy:n) kurssikeskus sijaitsee Kirkkonummella Vitträsk nimisen järven pohjoispuolella. Aavarannan toiminnassa tapahtui merkittävä muutos vuoden 2015 lopussa (1.10.2015), jolloin Aavaranta Oy on vuokrasi kiinteistön tilat SPR:lle pakolaisten vastaanottokeskuksen toimintaa varten. Vastaanottokeskuksessa on majoituksessa keväällä 2016 noin 350 henkilöä. Lisäksi SPR:llä ja Aavaranta Oy:llä on alueella yhteensä henkilökuntaa noin 40 henkilöä. Aavaranta Oy:llä on oma jätevedenpuhdistamo, jossa kiinteistön tiloissa muodostuvat asumajätevedet käsitellään. Puhdistamolle johdetaan lisäksi yhden rivitalon ja neljän omakotitalon jätevedet. Aavarannan jätevedenpuhdistamolle on Uudenmaan ympäristökeskus (nyk. Uudenmaan ELYkeskus) myöntänyt ympäristöluvan (UUS-2006-Y-Y-135-111). Ympäristöluvan myöntämisen yhteydessä hyväksyttiin vielä nykyäänkin voimassaoleva tarkkailuohjelma (Ramboll Finland Oy 2008), jonka mukaan jätevedenpuhdistamon vaikutuksia purkuvesistössä tarkkaillaan. Tässä raportissa esitetään yhteenveto Aavaranta Oy:n vuoden 2015 vesistötarkkailun tuloksista. Jätevedenpuhdistamon toiminnasta on laadittu erillinen vuosiyhteenveto raportti (Valtonen 2016). Tämän vuosiraportin yhteenvedon laatija on Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n vesistötutkija Aki Mettinen.

2 2 Tarkkailualue ja näytteenotto Jätevedenpuhdistamon puhdistetut jätevedet johdetaan pieneen Mankinojaan, sen yläosaan. Jätevedet vastaanottavan ojan pituus on noin 6 km, minkä jälkeen se liittyy Mankinjokeen noin kilometri ennen Espoonlahtea. Mankinojan valuma-alue on kooltaan varsin pieni, vain 3,88 km2, mistä syystä myös sen luonnollinen virtaama on hyvin vähäistä. Keskivirtaamaarvioksi on MQ= 0,03 m3/s ja keskialivirtaama 0,002 m3/s (Ramboll 2013). Mankinojan valuma-alueen osuus Mankinjoen vesistöalueesta (81.057, 174,71 km2) on vain 2,2 %. Vesistönäytteitä otetaan kolme kertaa vuodessa, maalis-huhtikuussa, heinä-elokuussa ja syys-lokakuussa. Havaintopaikkoja on kolme, joista yksi sijaitsee purkupaikan yläpuolella (Mankinoja 5,6). Tämä havaintopaikka toimii kuormituksen taustapaikkana. Välittömästi purkupaikan alapuolella sijaistee ensimmäinen havaintopaikka (Mankinoja 5,5, kuva 1) ja toinen alapuolinen havaintopaikka noin puolentoistakilometrin etäisyydellä purkupaikasta (Mankinoja 4,2) (Taulukko 1, Kuva 1). Vesistötarkkailun näytteitä on otettu ja tuloksia raportoitu Ramboll Finland Oy:n toimesta. Vuoden 2015 kolmannen eli viimeisen, syksyn näytekerran näytteet otti Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n sertifioitu näytteenottaja (erikoistumispätevyyden ala vesi- ja vesistönäytteet) ja analyysit tehtiin Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n laboratoriossa, joka on FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T147, akkreditointivaatimus SFS-EN ISO/IEC 17025: 2005. Taulukko 1 LUVY-tunnus Ma1 Ma2 Ma3 PIVET-tunnus Mankinoja 5,6 Mankinoja 5,5 Mankinoja 4,2 kuvaus ETRS-P purkupaikan yläp. hp 6676034 1. alapuolinen hp 6676017 2. alapuolinen hp 6675911 ETRS-I 360858 360998 362235 Kuva 1. Mankinoja lähellä jätevesien purkupaikan alapuolista Ma2 havaintopaikkaa. Kuva Arto Muttilainen, Luvy ry

3 3 Säätila Vuosi 2015 oli Suomessa mittaushistorian lämpimin vuosi. Vuosi alkoi ja päättyi keskimääräistä selvästi lämpimämpänä. Kesäkuulle ja heinäkuulle ajoittui kuitenkin viileä jakso. Lämpöennätyksiä kirjattiin vuoden lopussa marraskuussa ja joulukuussa. Ennätyslämpimän vuoden lisäksi sademäärät kasvoivat paikoin ennätyslukemiin. Vuoden alusta aina elokuun alkuun asti sademäärät olivat keskimääräistä suurempia. Etelä-Suomessa huhtikuussa vesisateet nostivat virtaamia jo kolmannen kerran kevätkauden aikana. Kesän loppua kohden virtaamat laskivat, kuten tavallista. Erityisesti elokuussa pitkään jatkunut lämmin ja sateeton säätila näkyi selvästi vesistöissä pintavesien lämpötilan kohoamisena ja virtaamien heikentymisenä. Aivan vuoden lopussa sateet runsastuivat, jolloin vesistöissä vettä oli tavanomaista enemmän. (http://www.syke.fi/fi- FI/SYKE_Info/Viestintaaineistot/Vesitilannekatsaukset/). 4 Jätevesikuormitus Puhdistamolla käsiteltiin vuonna 2015 yhteensä 8 162 m3 jätevettä, mikä vuosikeskiarvona laskettuna on n. 22,4 m3/d. Eniten jätevettä vuonna 2015 käsiteltiin lokakuussa keskimäärin 44 m3/d ja vähiten huhtikuussa 13 m3/d. Jätevesimäärä kasvoi vastaanottokeskuksen aloittaessa toimintansa 1.10.2015. Puhdistamon vuoden 2015 tulokuormitus oli typen ja COD:n osalta tarkastelujakson v. 2008 2015 suurin. Vuoden 2015 tulokuormitus kiintoaineen, BOD:n ja fosforin osalta oli tarkastelujakson v. 2008 2015 vaihteluvälin piirissä, kuormat olivat kuitenkin jakson suurimpien tulosten suuruusluokassa. Puhdistamon tulokuormitusta alettiin leikata lokakuussa ohjaamalla osa tulevasta jätevedestä lietteen varastoaltaaseen, josta se kuljetettiin tankkiautolla Espooseen Suomenojan puhdistamolle (Valtonen 2016). Puhdistamon vuoden 2015 vesistökuormitus oli myös tarkastelujakson 2008 2015 suurin. Vuonna 2015 puhdistamolla saavutettiin ympäristölupapäätöksen raja-arvot muilta osin, paitsi käsitellyn jäteveden fosforipitoisuuden osalta. Keskimääräinen fosforipitoisuus käsitellyssä vedessä oli 1,4 mg/l, tulos ei saavuttanut vuosikeskiarvolle asetettua raja-arvoa (enintään 0,7 mg/l). Vuonna 2015 saavutettiin Valtioneuvoston asetuksen 888/2006 vaatimustaso (Valtonen 2016). Vuoden 2015 keskimääräisissä kuormitustarkkailutuloksissa painottuvat vuoden viimeisen vuosineljänneksen tulokset tihennetyn näytteenoton (neljä lisänäytettä) vuoksi (Valtonen 2016).

4 5 Vesistötarkkailun tulokset 2015 Näytteenottojen alkuperäiset analyysitulokset ja käytetyt analyysimenetelmät määritysrajoineen ja mittausepävarmuuksineen esitetään liitteessä 2. Vuoden 2016 lopputalven näytteet otettiin maaliskuun lopussa (26.3.2016). Tällöin vesi oli kaikilla havaintopaikoilla ruskeaa,. Ensimmäisellä jätevesien alapuolisella havaintopaikalla vedessä todettiin lievä yhdyskuntajäteveden haju. Muilla paikoilla vesi oli hajutonta. Puhdistamon vaikutus purkuvesistössä näkyi kohonneina kokonaistyppi- ja ammoniumtyppipitoisuuksien sekä veden hygieenisen laadun heikentymisenä (Ramboll Finland Oy 2016). Loppukesän näytteenotossa (27.8.2015) taustapaikkana toimiva Mankinoja 5,6 oli kuiva eikä siitä saatu näytteitä. Ensimmäisellä alapuolisella havaintopaikalla vesi oli kirkasta ja hajutonta, mutta laimennusvesien puuttuessa ravinnepitoisuudet olivat purkuojassa korkeita (Ramboll 2015). Syksyn näytteet otettiin marraskuun alussa (4.11.2015). Tätä edeltävänä ajanjaksona oli ollut ajankohtaan nähden lämmintä ja hyvin pitkään sateetonta tai vähäsateista. Syksyn ajankohdan tulokset edustavat myös vaihetta, jossa pakolaisten vastaanottokeskus on noin kuukausi sitten perustettu ja puhdistamon toimintaa on yritetty saada parhaimpaan mahdolliseen kuntoon vastaanottamaan kasvavaa kuormitusta. Tulokuormitusta on myös leikattu siirtämällä jätevettä loka-autolla Suomenojan puhdistamoon puhdistettavaksi. Marraskuun alun yksittäisen näytteenoton perusteella ojavesi oli selvästi kuormittunutta. Mankinojassa välittömästi puhdistamon purkuvesien alapuolisella havaintopaikalla Ma2 (Mankinoja 5,5) useimmat jätevesikuormitusta ilmentävät vedenlaatuparametrit kuten typpipitoisuudet, fosforipitoisuudet, sähkönjohtavuus ja lämpökestoiset kolimuotoiset bakteerit olivat kohonneita. Vesi oli kirkasta mutta lähes hapetonta. Myös haju ilmensi jätevesikuormitusta. Yläpuoliselta valuma-alueelta tuli erittäin niukasti laimennusvesiä purkukohtaan, jolloin suurin osa ojavedestä purkukohdassa on käsiteltyä jätevettä. Alimmalla havaintopaikalla vesimäärä oli jo hieman suurentunut, vesi oli hapettunut ja kuormitusvaikutus myös pienentyi. Alimmalla havaintopaikalla vesi oli hapellista ja kirkasta eikä haissut enää yhdyskuntajätevedelle (Mettinen 2015). Taulukossa 2 esitetään kokonaisravinteiden (fosforin ja typpi) ja ammoniumtypen pitoisuudet (µg/l), veden sähkönjohtavuus (ms7m) ja lämpökestoisten kolimuotoisten bakteerien pesäkelukumäärät (pmy/100 ml) Mankinojan havaintopaikoilla vuonna 2015.

5 Taulukko 2. Kokonaisfosforin, kokonaistypen, ammoniumtypen pitoisuudet (µg/l) ja lämpökestoisten kolimuotoisten bakteerien pesäkelukumäärät (pmy/100 ml). Mankinojan havaintopaikoilla vuonna 2015. Hp-tunnus, Luvy ry HP- Hertta Näyte pvm KOK-P KOK-N Sähkönjohtavuus ms/m Ma1 Mankinoja 5,6 26.3.2015 5,8 470 4,4 Ma1 Mankinoja 5,6 27.8.2015 ei näytettä Ma1 Mankinoja 5,6 4.11.2015 21 400 5,8 Ma2 Mankinoja 5,5 26.3.2015 22 1200 7,1 Ma2 Mankinoja 5,5 27.8.2015 200 27000 51 Ma2 Mankinoja 5,5 4.11.2015 730 19000 64 Ma3 Mankinoja 4,2 26.3.2015 47 1700 7,2 Ma3 Mankinoja 4,2 27.8.2015 52 16000 47 Ma3 Mankinoja 4,2 4.11.2015 120 11000 45 Lämpökest. Kolibakt. 1 0 6900 22 120 52 47 6 Tiivistelmä ja johtopäätökset Aavaranta Oy:n vesistökuormitusta vuonna 2015 voidaan luonnehtia kaksijakoiseksi. Tulokuormituksen ollessa tavanomaisella tasolla kahdella ensimmäisellä tarkkailukerralla (lopputalvi ja loppukesä) myös kiinteistön vesistökuormitus oli hyvin tavanomainen. Tällöinkin kuivan loppukesän elokuun lopulla jätevesikuormituksen vaikutus näkyi erityisesti korkeina fosfori ja typpipitoisuuksina, myös alimmalla havaintopaikalla, noin 1,5 kilometrin päässä jätevesien purkukohdasta. SPR:n vastaanottokeskuksen toiminnan alkaessa ja samalla tulokuormituksen kasvun myötä vesistökuormitus kasvoi kokonaisuutena suurimmaksi pitkällä ajanjaksolla 2008-2015. Vesistössä tämä näkyi erityisesti fosforipitoisuuksien suurena kasvuna aikaisemmasta. Muilta osin vaikutukset olivat loppuvuodesta aikaisempaa tasoa, mutta selvästi havaittavissa ojassa myös uloimmalla havaintopaikalla. Puhdistamon hoito näyttäisi onnistuneen kohtuullisen hyvin nopeasti muuttuneessa tilanteessa. Ilman tulokuormituksen leikkausta jätevesien poiskuljetuksella Espoon Suomenojan puhdistamoon vesistövaikutukset olisivat olleet havaittuja selvästi suurempia. Aavarantaan rakennetaan uusi jätevedenpuhdistamo, jolle haetaan ympäristölupaa vuoden 2016 aikana. Aki Mettinen Vesistötutkija TIEDOKSI kirjaamo@kirkkonummi.fi kirjaamo@espoo.fi ymparisto@espoo.fi pinta-ja_pohjavesitarkkailut.uusimaa@ely-keskus.fi kirjaamo.uusimaa@ely-keskus.fi

6 LIITTEET 1. Kartta tarkkailualueesta 2. Vedenlaadun analyysitulokset ja analyysimenetelmät mittausepävarmuuksineen Lähdeviitteet: Mettinen, A. 2015: Aavaranta Oy:n jätevedenpuhdistamon vesistötarkkailu syksyn näytteenoton tulokset 2015. Länsi-uudenmaan vesi ja ympäristö ry, väliraportti 27.11.2015. 2 s + liitesivut 7 kpl. Ramboll Finland Oy 2008: JTO-Palvelut Oy. Aavarannan koulutuskeskuksen jätevedenpuhdistamo. Kuormitus- ja vesistötarkkailuohjelma, päiväys 13.10.2008. 7 s + liitteet 3 s. Valtonen, Marja 2016: Aavarannan jätevedenpuhdistamon kuormitustarkkailun yhteenveto vuodelta 2015. Tutkimusraportti 562/2016. 10 s + liitteitä 3 kpl.

Aavaranta Oy:n puhdistamon vesistötarkkailu, syksyn 2015 näytteenotto Länis-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry LIITE 2 1/2 Aavarannan koulutuskeskuksen vesistötarkkailu (AAVA) Pvm. Hav.paikka Virt Lämpötila Ulkonäkö Haju O2 Happi% *Sähkönj. *ph *BOD7 *Kok.N *NH4-N *KOK.P *PO4P(Np) *Lämp.koli Näytepaikka m3/s oc mg/l Kyll % ms/m mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml 4.11.2015 AAVA / Ma1 Mankinoja 5,6 Jää 0 cm; Lumi 0 cm; Klo 9:35; Näytt.ottaja amu; Lämpötila 7,0 oc; Pilv. 8 /8; 0,1 0,000025 7,0 YEB H 6,6 55 5,8 6,2 <1,5 400 9,7 21 2 1 4.11.2015 AAVA / Ma2 Mankinoja 5,5 Jää 0 cm; Lumi 0 cm; Klo 9:50; Näytt.ottaja amu; Lämpötila 9,7 oc; Pilv. 8 /8; 0,1 0,0001 9,7 CB SYJ 1,1 9 63,7 6,8 37 19000 7400 730 130 6900 4.11.2015 AAVA / Ma3 Mankinoja 4,2 Jää 0 cm; Lumi 0 cm; Klo 10:50; Näytt.ottaja amu; Lämpötila 6,4 oc; Pilv. 8 /8; 0,1 6,4 CB H 7,1 58 45,4 7,0 5,8 11000 5200 120 32 45

Aavaranta Oy:n puhdistamon vesistötarkkailu, syksyn 2015 näytteenotto Länis-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry LIITE 2 2/2 MERKINTÖJEN SELITYKSIÄ HAVAINTOPAIKAT AAVA / Ma1 = Mankinoja 5,6 (6676034-360858) AAVA / Ma2 = Mankinoja 5,5 (6676017-360998) AAVA / Ma3 = Mankinoja 4,2 (6675911-362235) MÄÄRITYKSET Lämpötila = kenttämittaus Jää = kenttämääritys Lumi = kenttämääritys Pilv. = kenttämääritys Virt = kenttämääritys Lämpötila = kenttämittaus Ulkonäkö = kenttämääritys YEB = kellertävä, kirkas CB = väritön, kirkas Haju = kenttämääritys SYJ = selvä yhdysk.jäteveden haju H = hajuton O2 = Sis. menetelmä MENE10 (per. SFS 3040:1990, kum.) Happi% = Sis. menetelmä MENE10 (per. SFS 3040:1990, kum.) *Sähkönj. = SFS-EN 27888:1994 *ph = SFS 3021:1979, muunneltu *BOD7 = SFS-EN 1899-1:1998, muunneltu *Kok.N = SFS-EN ISO 11905-1:1998 (mod.)+sfs-en ISO 13395:1997 (mod.) *NH4-N = SFS 3032:1976 *KOK.P = Sis. menetelmä MENE8 (per. SFS 3026:1986, kum.) *PO4P(Np) = Sis. menetelmä MENE7 (per. SFS 3025:1986, kum. Nuclep.) *Lämp.koli = SFS 4088: 2001, muunneltu MUITA MERKINTÖJÄ P = määritys kesken, E = tulos hylätty, < = pienempi kuin,> = suurempi kuin, ~ = noin.

AKKREDITOIDUT MENETELMÄT Määritys *Alkaliteetti *Ammoniumtyppi MENETELMÄ- JA MÄÄRITYSRAJALUETTELO FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T147 Akkreditointivaatimus SFS-EN ISO/IEC 17025:2005 Vesilaboratorio 6.1.2014 Mittausepävarmuus 0,020-0,040 mmol/l ± 0,006 mmol/l 0,040-0,200 mmol/l ± 15 % > 0,200 mmol/l ± 10 % 5-20 µg/l ± 2,6 µg/l 20-50 µg/l ± 18 % > 50 µg/l ± 11 % *Ammoniumtyppi jätevedet SFS 5505: 1988 muunneltu, Kjeldahl- 1,5 mg/l 1,5-5 mg/l ± 0,5 mg/l 5-10 mg/l ± 15 % > 10 mg/l ± 8 % *BOD 7 SFS-EN 1899-1: 1998, muunneltu 1,5 mg/l 1,5-5 mg/l ± 1,4 mg/l *BOD 7 -ATU 5-100 mg/l ± 27 % *BOD 7 -ATU (suod. GFA) *COD Mn SFS 3036: 1981, muunneltu 1 mg/l > 100 mg/l ± 25 % 1,0-3,0 mg O 2 /l ± 0,40 mg O 2 /l > 3,0 mg O 2 /l ± 12 % *COD Cr Sisäinen menetelmä, perustuu ISO 20 mg/l 20-50 mg/l ± 15 mg/l *COD Cr (GFA) *COD Cr, liukoinen 15705: 2002 ja laitevalmistajan ohje 50-100 mg/l ± 30 % 100-500 mg/l ± 16 % > 500 mg/l ± 11 % *E. coli (36 o C, 21 h) SFS 3016: 2001, muunneltu *E. coli (37 o C, 18 h) Sisäinen menetelmä MENE38, Colilert-18-Quanti-Tray *E. coli (44 o C, 21 h) *Fluoridi *Fosfaattifosfori *Fosfaattifosfori (suod. Nuclepore) *Fosfori: kokonaispitoisuus ja liukoinen *Fosfori: kokonaispitoisuus (suod. Nuclepore) *Fosfori: kokonaispitoisuus (suod. GFA) *Heterotrofiset bakteerit 22 o C 68 h *Heterotrofiset bakteerit 36 o C 44 h *Kloori: vapaa, laskennallinen sidotttu ja kokonaiskloori *Kloridi Menetelmä Sisäinen menetelmä MENE2 (Standard methods for the examination of water and wastewater, 13th edit. 1971) SFS 3032: 1976, muunneltu SFS 4088: 2001, muunneltu SFS-EN ISO 10304-1: 1995, muunneltu ja SFS-EN ISO 10304-2: 1997, muunneltu Sisäinen menetelmä MENE7 (perustuu kumottuun standardiin SFS 3025: 1986) Sisäinen menetelmä MENE8 (perustuu kumottuun standardiin SFS 3026: 1986) SFS-EN ISO 6222: 1999 SFS-EN ISO 6222: 1999 SFS-EN ISO 7393-2: 2000, muunneltu SFS-EN ISO 10304-1: 1995, muunneltu ja SFS-EN ISO 10304-2: 1997, muunneltu Menetelmän määritysraja 0,02 mmol/l 5 µg/l 0,2 mg/l 3 µg/l 5 µg/l 0,1 mg/l 1 mg/l 0,20-0,5 mg/l ± 45 % 0,5-0,8 mg/l ± 35 % > 0,8 mg/l ± 16 % 3-10 µg/l ± 1,8 µg/l 10-25 µg/l ± 18 % 25-50 µg/l ± 15 % 50-100 µg/l ± 13 % > 100 µg/l ± 10 % 5-20 µg/l ± 3 µg/l 20-50 µg/l ± 17 % 50-100 µg/l ± 15 % > 100 µg/l ± 8 % 0,10-0,20 mg/l ± 40 % 0,20-1,00 mg/l ± 25 % > 1,00 mg/l ± 20 % 1,0-7,0 mg/l ± 20 % > 7,0 mg/l ± 12 % 1/4

*KMnO 4 -luku SFS 3036: 1981, muunneltu 4 mg/l *Kolimuotoiset bakteerit *Kolimuotoiset bakteerit (alustava) *Kolimuotoiset bakteerit *Lämpökestoiset kolimuotoiset bakteerit *Mangaani: kokonaispitoisuus ja liukoinen SFS 3016: 2001, muunneltu SFS 3016: 2001, muunneltu MENETELMÄ- JA MÄÄRITYSRAJALUETTELO FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T147 Akkreditointivaatimus SFS-EN ISO/IEC 17025:2005 Vesilaboratorio 6.1.2014 4-12 mg/l ± 1,6 mg/l > 12 mg/l ± 12 % 5-50 µg/l ± 20 % > 50 µg/l ± 14 % *Nitraatti- ja nitriittitypen SFS-EN ISO 13395:1997, muunneltu, 10 µg/l 10-20 µg/l ± 5 µg/l * Nitraattityppi *Nitriittityppi SFS 3021: 1976, muunneltu 2 µg/l 20-150 µg/l ± 16 % > 150 µg/l ± 10 % 2-5 µg/l ± 0,8 µg/l 5-20 µg/l ± 16 % > 20 µg/l ± 13 % *ph *Pseudomonas aeruginosa, alustava *Radon *Rauta: kokonaispitoisuus ja liukoinen *Rauta (suod. GFC) *Rauta (suod. Nuclepore) *Rauta (suod. GFA) *Sameus *Sulfaatti Sisäinen menetelmä MENE38, Colilert-18-Quanti-Tray SFS 4088: 2001, muunneltu SFS 3033: 1976, muunneltu SFS 3021: 1974, muunneltu, mittaus huoneenlämmössä SFS-EN ISO 16266: 2008 sisäinen menetelmä MENE45, RADEK MKGB-01 laite SFS 3028: 1976, muunneltu SFS-EN ISO 7027:2000, muunneltu SFS-EN ISO 10304-1: 1995, muunneltu ja SFS-EN ISO 10304-2: 1997 muunneltu *Suolistoperäiset enterokokit SFS-EN ISO 7899-2: 2000 5 µg/l 0,1 > 0,1 30 Bq/l > 30 Bq/l ± 30 % 25 µg/l 0,2 FNU 1 mg/l ± 0,2 phyksikköä 25-50 µg/l ± 7,5 µg/l 50-100 µg/l ± 15 % > 200 µg/l ± 10 % 0,2-0,5 FNU ± 0,1 FNU 0,5-1,0 FNU ± 20 % > 1,0 FNU ± 16 % 1,0-7,0 mg/l ± 15 % > 7,0 mg/l ± 10 % *Suolistoperäiset enterokokit (alustava) *Sähkönjohtavuus *Typpi, kokonaispitoisuus luonnonvedet < 5 000 µg/l *Typpi, kokonaispitoisuus jätevedet *Urea SFS-EN ISO 7899-2: 2000 SFS-EN 27888: 1994, muunneltu, mittaus huoneenlämpötilassa, korjaus 25 o C:een SFS-EN ISO 11905-1: 1998, muunneltu ja SFS-EN ISO 13395: 1997, muunneltu, FIAtekniikka SFS 5505: 1988 muunneltu, Kjeldahlmenetelmä Sisäinen menetelmä MENE46 (Koroleff 1979) 2 ms/m 2 ms/m ± 5 % 100 µg/l 1,5 mg/l 0,1 mg/l 100-250 µg/l ± 30 µg/l (12 %) > 250 µg/l ± 12 % 1,5-5 mg/l ± 1,0 mg/l 5-10 mg/l ± 15 % > 10 mg/l ± 10 % 0,10-0,60 mg/l ± 26 % > 0,60 mg/l ± 15 % 2/4

MUUT MENETELMÄT Menetelmän Määritys Menetelmä määritysraja Absorptiokerroin (400 nm) Spektrofotometrinen mittaus Absorptiokerroin (750 nm) Spektrofotometrinen mittaus a-klorofylli SFS 5772:1993 1 µg/l Alkaliteetti (Gran) Sisäinen menetelmä MENE41 (perustuu 0,020 mmol/l VYH, 1989) Alumiini, happoliukoinen Sisäinen menetelmä MENE3 (perustuu standardiehdotukseen INSTA-VYH, 1989) MENETELMÄ- JA MÄÄRITYSRAJALUETTELO FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T147 Akkreditointivaatimus SFS-EN ISO/IEC 17025:2005 Vesilaboratorio 6.1.2014 10 µg/l Mittausepävarmuus 0,020-0,040 mmol/l ± 0,006 mmol/l 0,041-0,200 mmol/l ± 15 % > 0,20 mmol/l ± 10 % Haihdutusjäännös SFS 377: 1977 Haju Sisäinen menetelmä MENE1 Haju Happi % (suolainen vesi) Sisäinen menetelmä MENE10 (perustuu Happi % (makea vesi) kumottuun standardiin SFS 3040:1990) ± 2 % ± 2 % Hehkutusjäännös, hehkutushäviö Hiilidioksidi SFS 3001: 1974 Sisäinen menetelmä MENE12 (perustuu Elintarviketutkijain seura; Juoma- ja talousveden tutkimusmenetelmät) 0,4 mg/l Hiivat SFS 5507: 1989 (modif.) Homeet SFS 5507: 1989 (modif.) Ilman lämpötila Kenttämittaus Jään paksuus Kenttämittaus Kalsiumkovuus (Kalsium) SFS 3001: 1974 0,1 mmol/l Kiintoaine GF/A Kiintoaine GF/C Kiintoaine GF/F Kiintoaineen hehkutushäviö Kiintoaineen hehkutushäviö (GF/C) Kiintoaineen hehkutushäviö (GF/F) Kokonaiskovuus SF 3003: 1987 0,10 mmol/l Kokonaissyvyys Laskeutuvat aineet (1/2 h) Levä Lietepitoisuus Lumen paksuus Lämpötila Lämpötila Magnesium Sisäinen menetemlä MENE16 (perustuu kumottuun standardiin SFS 3037: 1976) SFS 3008: 1990 + sisäinen menetelmä MENE 16 Sisäinen menetemlä MENE20 Sisäinen menetelmä MENE16 (perustuu kumottuun standardiin SFS 3037: 1976) Laboratoriomittaus SFS 3001, 3003: 1987 (perustuu kokonaiskovuuden ja kalsiumkovuuden erotukseen) 1,0 mg/l 4 mg/l 0,1-0,35 mmol/l ± 0,04 mmol/l > 0,35 mmol/l ± 12 % 1,0-10 mg/l ± 24 % 11-1 000 mg/l ± 15 % > 1 000 mg/l ± 5 % lietteet > 1 000 mg/l ± 8 % 0,10-0,40 mmol/l ± 0,050 mmol/l > 0,40 mmol/l ± 12 % 3/4

MENETELMÄ- JA MÄÄRITYSRAJALUETTELO FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T147 Akkreditointivaatimus SFS-EN ISO/IEC 17025:2005 Vesilaboratorio 6.1.2014 Maku Sisäinen menetelmä MENE1 Näkösyvyys Pilvisyys Salmonella NMKL 71: 1999 Suolaisuus (lask.) Suolaisuus (lask.) Sädesienet STM:n opas 2003: 1 Tuulen nopeus Tuulen suunta Ulkonäkö Sisäinen menetelmä MENE1 Veden pinnan korkeus h-putken päästä Veden pinnan korkeus kaivon kannesta Veden pinnan korkeus merenpinnasta Virtaama Väriluku Väriluku (suod.) Sisäinen menetelmä MENE31 (perustuu kumottuun standardiin SFS 3023: 1987 (modif.) Tämä luettelo kuuluu laboratorion toimintajärjestelmän piiriin ja se on laatupäällikön hyväksymä 6.1.2014. Muutoksia tähän luetteloon saa tehdä vain laatupäällikön luvalla 4/4

Ramboll Analytics Pvm: 10.9.2015 1/2 Tutkimustodistus Projekti: 1510019984/4 Ramboll Finland Oy / Lahti Niemenkatu 73 15140 LAHTI Tutkimuksen nimi: Johtamistaidon Osuuskunta JTO, Aavarannan jvp vesistötarkkailu Mankinojassa, elokuu 2015 Näytteenottopvm: 27.8.2015 Näyte saapui: 27.8.2015 Näytteenottaja: Timo Soinisto Analysointi aloitettu: 27.8.2015 Pintavesi Näytteenottopisteet Näytenumero MÄÄRITYKSET Näytteenottosyvyys Maksimisyvyys Mankinoja 4.2 15VV 02704 Mankinoja 5,5 15VV 02705 Mankinoja 5,6 15VV 02706 Yksikkö Menetelmä 0,1 kuiva, ei m Kenttät. näytettä 0,3 m Kenttät. Ulkonäkö lru k Kenttät. Haju h h Kenttät. Virtaama 0,01 l/s Kenttät. Lämpötila 13,1 13,5 C Kenttät. Fek. koliformit (44 C 24 h) 33 15000 pmy/100 ml SFS 4088 L Esikäsittely, suodatus (0,4 µm) ok ok L ph 6,7 5,5 RA2000 L Sähkönjohtavuus Happipitoisuus (O2) 47 51 ms/m RA2013 L 6,3 10,0 mg/l RA2002 L Hapen kyllästysprosentti 60 96 % RA2002 L BOD 7 Typpi (N), kokonais- Ammoniumtyppi (NH4-N) Fosfori (P), kokonais- Fosfaattifosfori (PO4-P), liukoinen NPC -suodatus <2,0 7,5 mg/l RA2006 L 16000 27000 µg/l RA2085 L 78 2000 µg/l RA2046 L 52 200 µg/l RA2008 L 6,3 43 µg/l RA2010 L Tutkimustodistuksen osittainen julkaiseminen on sallittu vain laboratorion kirjallisella luvalla.testaustulokset koskevat vain tutkittua näytettä. Ramboll Analytics Niemenkatu 73, 15140 Lahti Puh 020 755 611 www.ramboll-analytics.fi Kilterinkuja 2, 01600 Vantaa Y-tunnus 0101197-5 Kotipaikka Espoo

Ramboll Analytics Pvm: 10.9.2015 2/2 Tutkimustodistus Projekti: 1510019984/4 Ramboll Analytics Paula Jäntti FM, limnologi, +358 50 434 4095 Tämä tutkimustodistus on allekirjoitettu sähköisesti ja varmennettu sertifikaatilla. Lisätiedot Lämpötila: 20 C Pilvisyys: 6/8 Tuulen nopeus: 3 m/s, suunta: SW Laboratoriot L Analysoitu Lahdessa Jakelu jyri.aho@ramboll.fi; jaana.huuhko@ramboll.fi;riikka.johansson@ramboll.fi pinta-ja_pohjavesitarkkailut.uusimaa@ely-keskus.fi Tutkimustodistuksen osittainen julkaiseminen on sallittu vain laboratorion kirjallisella luvalla.testaustulokset koskevat vain tutkittua näytettä. Ramboll Analytics Niemenkatu 73, 15140 Lahti Puh 020 755 611 www.ramboll-analytics.fi Kilterinkuja 2, 01600 Vantaa Y-tunnus 0101197-5 Kotipaikka Espoo

Ramboll Analytics Pvm: 8.4.2015 1/2 Tutkimustodistus Projekti: 82141994/42 Ramboll Finland Oy / Lahti Niemenkatu 73 15140 LAHTI Tutkimuksen nimi: Johtamistaidon Osuuskunta JTO, Aavarannan jvp vesistötarkkailu Mankinojassa, maaliskuu 201 Näytteenottopvm: 26.3.2015 Näyte saapui: 26.3.2015 Näytteenottaja: Timo Soinisto Analysointi aloitettu: 26.3.2015 Pintavesi Näytteenottopisteet Näytenumero MÄÄRITYKSET Näytteenottosyvyys Maksimisyvyys Mankinoja 4.2 15VV 00715 Mankinoja 5,5 15VV 00716 Mankinoja 5,6 15VV 00717 Yksikkö Menetelmä 0,1 0,02 0,02 m Kenttät. 0,3 0,05 0,1 m Kenttät. Ulkonäkö ru ru ru Kenttät. Haju h lyj h Kenttät. Virtaama 0,8 0,7 0,5 l/s Kenttät. Lämpötila 0,6 1,0 0,7 C Kenttät. Fek. koliformit (44 C 24 h) Esikäsittely, suodatus (0,4 µm) ok ok ok 4300 12000 0 pmy/100 ml SFS 4088 ph 6,5 6,3 5,7 RA2000 Sähkönjohtavuus Happipitoisuus (O2) 7,2 7,1 4,4 ms/m RA2013 14,6 11,0 9,4 mg/l RA2002 Hapen kyllästysprosentti 102 77 66 % RA2002 BOD 7 Typpi (N), kokonais- Ammoniumtyppi (NH4-N) Fosfori (P), kokonais- Fosfaattifosfori (PO4-P), liukoinen NPC - suodatus 2,3 <2,0 <2,0 mg/l RA2006 1700 1200 470 µg/l RA2085 770 690 4,5 µg/l RA2046 47 22 5,8 µg/l RA2008 7,8 7,4 <2,0 µg/l RA2010 Tutkimustodistuksen osittainen julkaiseminen on sallittu vain laboratorion kirjallisella luvalla.testaustulokset koskevat vain tutkittua näytettä. Ramboll Analytics Niemenkatu 73, 15140 Lahti Puh 020 755 611 www.ramboll-analytics.fi Kilterinkuja 2, 01600 Vantaa Y-tunnus 0101197-5 Kotipaikka Espoo

Ramboll Analytics Pvm: 8.4.2015 2/2 Tutkimustodistus Projekti: 82141994/42 Ramboll Analytics Paula Jäntti FM, limnologi, +358 50 434 4095 Lisätiedot Jakelu Lämpötila: 1 C Pilvisyys: 2/8 Tuulen nopeus: 9 m/s, suunta: E jyri.aho@ramboll.fi; jaana.huuhko@ramboll.fi;riikka.johansson@ramboll.fi pinta-ja_pohjavesitarkkailut.uusimaa@ely-keskus.fi Tutkimustodistuksen osittainen julkaiseminen on sallittu vain laboratorion kirjallisella luvalla.testaustulokset koskevat vain tutkittua näytettä. Ramboll Analytics Niemenkatu 73, 15140 Lahti Puh 020 755 611 www.ramboll-analytics.fi Kilterinkuja 2, 01600 Vantaa Y-tunnus 0101197-5 Kotipaikka Espoo