KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS Antopäivä 13.9.2013 Taltionumero 2902 Diaarinumero 1881/3/12 1 (6) Asia Valittaja Vammaispalvelua koskeva valitus A Päätös, jota valitus koskee Asian aikaisempi käsittely Hallinto-oikeuden ratkaisu Hämeenlinnan hallinto-oikeus 21.5.2012 nro 12/0293/3 Muuramen yksilöasioiden jaoston alainen viranhaltija on päätöksellään 19.10.2011 (2011 105) hylännyt A:n hakemuksen hissin rakentamisesta yläkertaan vammaispalvelulain mukaisena asunnon muutostyönä. Päätöksessä on todettu, että A:n kotona makuuhuone, keittiö ja peseytymistilat ovat ensimmäisessä kerroksessa, jossa hän yleensä oleskelee. A:lle ei myönnetä asunnon muutostyönä hissiä yläkerran portaikkoon, koska hän ei välttämättä tarvitse yläkerran tiloja suoriutuakseen tavanomaisista elämän toiminnoista. Muuramen yksilöasioiden jaosto on päätöksellään 1.12.2011 (nro 10) pysyttänyt viranhaltijan päätöksen. Hämeenlinnan hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään hylännyt A:n valituksen jaoston päätöksestä. Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään seuraavasti: Sovellettava säännös Vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista annetun lain (vammaispalvelulaki) 9 :n 2 momentin mukaan kunnan on korvattava vaikeavammaiselle henkilölle asunnon muutostöistä sekä
2 (6) asuntoon kuuluvien välineiden ja laitteiden hankkimisesta hänelle aiheutuvat kohtuulliset kustannukset, jos hän vammansa tai sairautensa johdosta välttämättä tarvitsee näitä toimenpiteitä suoriutuakseen tavanomaisista elämän toiminnoista. Kunnalla ei kuitenkaan ole erityistä velvollisuutta kustannusten korvaamiseen, jos vaikeavammaisen henkilön riittävää huolenpitoa ei voida turvata avohuollon toimenpitein. Asiassa esitetty selvitys Valituksenalaisen päätöksen perustelujen mukaan A sairastaa neurofibromatoosia, joka on heikentänyt hänen liikkumiskykyään siten, että hän liikkuu sisätiloissa pyörätuolilla. Useat leikkaukset ja sairauden eteneminen ovat aiheuttaneet muun muassa vasemman raajaparin hemipareesioireet. A on puolisonsa kanssa rakennuttanut Muuramen keskustaan uuden omakotitalon vuonna 2007. Omakotitaloon on vammaispalvelulain nojalla korvattu asunnon muutostöitä talon valmistumisen jälkeen. Talon yläkerta on valmistunut kesällä 2011. Omakotitalon alakerta on rakennuspiirustusten mukaan noin 80 neliömetriä ja yläkerta 40 neliömetriä. Alakerrassa on eteinen, wc, apukeittiö, sauna pesutiloineen, keittiö, olohuone ja makuuhuone. Yhdellä seinustalla on talon levyinen terassi. Päätöksessä on todettu, että A on vammaispalvelun mukaisesti vaikeavammainen henkilö. Hänelle on myönnetty vammaispalvelulain mukaisena palveluasumisena henkilökohtainen avustaja 40 tuntia viikossa, vaikeavammaisten kuljetuspalvelut ja asunnonmuutostyöt. Lisäksi hänen luonaan käy kotihoito ja puoliso saa omaishoidontukea. A:lle on myönnetty kuntoutumisen tueksi fysioterapiaa kolme kertaa viikossa. A on selityksessään todennut, että vaikka hän on selvinnyt nykyisessä kodissa vuosia ilman yläkerran huoneita, ei niitä olisi rakennettu ja kiinnitetty varoja huonetilojen sisustamiseen, jos tarkoituksena ei olisi käyttää huoneita päivittäin. Yläkerta olisi huonetilojen rauhallisuuden ja kuntoiluvälineiden vuoksi ehdottomasti A:n jokapäiväisessä käytössä. Hän pyrkii päivittäin tekemään muun muassa suurikokoisella seisomatelineellä harjoituksia henkilökohtaisen avustajan tukemana. Alakerran olohuoneessa on kolme ovea ja se on luonteeltaan läpikulkuhuone, eikä sinne voi sijoittaa suurikokoisia kuntoiluvälineitä. Lisäksi olohuone on täynnä erilaisia pitkäaikaiseen oleskeluun tarvittavia AV-laitteita ja hoitotarvikkeita, ja tästä johtuen kuntoilulaitteille luontevin sijoituspaikka on yläkerta.
3 (6) Hallinto-oikeuden johtopäätökset Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa Asiassa on riidatonta, että A on vammaispalvelulain 9 :n 2 momentissa tarkoitettu vaikeavammainen henkilö, jolle kunnalla on erityinen velvollisuus korvata asuntoon kuuluvien välineiden ja laitteiden hankkimisesta hänelle aiheutuvat kohtuulliset kustannukset. Edellytyksenä kunnan velvollisuudelle korvata asuntoon kuuluva väline tai laite on, että vaikeavammainen henkilö tarvitsee välinettä tai laitetta vammansa tai sairautensa johdosta välttämättä suoriutuakseen tavanomaisista elämän toiminnoista. Kysymyksessä olevassa omakotitalossa asuvat A ja hänen puolisonsa. Perheen käytössä talon alakerrassa on eteinen, wc, apukeittiö, sauna pesutiloineen, keittiö, olohuone ja makuuhuone. Yhdellä seinustalla on lisäksi talon levyinen terassi. Alakerran pinta-ala on noin 80 neliömetriä. Valituksessaan ja antamassaan selityksessä A on muun muassa todennut, että yläkertaan pääsy olisi hänelle tärkeää, sillä siellä hän voisi ajatella rauhassa ja nauttia kauniista maisemista. Lisäksi yläkerrassa on kuntoilulaitteet, joita A tarvitsee kuntoutumisensa tueksi. Kuntoilulaitteiden luontevin sijoituspaikka on A:n mukaan yläkerta, koska alakerran olohuone on luonteeltaan läpikulkuhuone ja se on täynnä erilaisia hoitotarvikkeita. A:n esittämistä yläkerran käytön tarpeellisuutta tukevista perusteluista huolimatta voidaan todeta, että A:n omakotitalon alakerran asuintilat mahdollistavat A:n tavanomaisten elämäntoimintojen järjestämisen siten, että omakotitalon yläkerran käyttäminen ei ole hänelle vammaispalvelulain 9 :n 2 momentissa tarkoitetuin tavoin välttämätöntä. Yksilöasioiden jaoston päätöstä ei ole näin ollen syytä muuttaa. A on valituksessaan vaatinut, että hallinto-oikeuden ja yksilöasioiden jaoston päätökset kumotaan. Vaatimustensa tueksi A on esittänyt seuraavaa: Päivittäisiin rutiineihin kuuluu fysioterapeutin tai henkilökohtaisen avustajan kanssa tehdä terapiaharjoitteita muun muassa suurikokoisen seisomatelineen avulla. Näiden harjoitteiden avulla A:n toimintakyky on parantunut vaikeasta sairaudesta huolimatta. Näiden laitteiden paras sijoituspaikka on talon yläkerta.
4 (6) Rakennuksen suunnitteluvaiheessa perhettä velvoitettiin rakentamaan kaksitasoinen ratkaisu. Alakerta valmistui ensin. Myöhemmin viihtyisän asumisen tilantarve edellytti myös toisen kerroksen ottamista päivittäiseen käyttöön. Alakerran terassi, joka ei ole kooltaan seinän mittainen vaan vain puolet siitä, on A:n käytössä, mutta terassilla ei ole minkäänlaista kattoa. Liikuntavammaisena A:lla on oikeus yksityisyyteen ja rauhaan, jota talon yläkerran tilat antaisivat. Tilojen käyttäminen on A:n perusoikeus ja olisi A:lle fyysisesti ja psyykkisesti tärkeää. A ei ole vielä kertaakaan päässyt käymään suunnittelemissaan yläkerran tiloissa. Muuramen yksilöasioiden jaosto on antanut selityksen, jossa se on lausunut muun ohella seuraavaa: A on sairastanut 2000-luvun alkupuolelta vaikeaa neurofibromatoosia. Sairaus on etenevä ja ajoittain vointi on heikentynyt. Perhe on rakentanut uuden omakotitalon vuonna 2007. Se millaisen tai mihin sijoittuvan asunnon vammainen henkilö tai hänen perheensä hankkii, on aina perheenjäsenten oma päätös. Perhe voi myös suunnitella asuntonsa ja sen tilat perheenjäsenen vammaisuus tai sairaus huomioon ottaen. Omassa kodissa asuvilla on yleensä mahdollisuus yksityisyyteen ja omaan rauhaan eikä tätä voida sitoa kodin neliöihin tai tilaratkaisuihin. A asuu yhdessä työssä käyvän puolisonsa kanssa omakotitalon alakerran tiloissa (noin 80 neliömetriä), jotka mahdollistavat henkilön tavanomaisten elämäntoimintojen järjestämisen ja myös kuntoutumisessa tarvittavien laitteiden sijoittelun. A on antanut vastaselityksen. Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian. Valitus hylätään. Hallinto-oikeuden päätöstä ei muuteta. Perustelut Kun otetaan huomioon edellä ilmenevät hallinto-oikeuden päätöksen perustelut ja perusteluissa mainitut oikeusohjeet sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen muuttamiseen ei ole perusteita.
5 (6) Tätä kaikki asianomaiset noudattakoot. Korkein hallinto-oikeus: Anne E. Niemi Eija Siitari Alice Guimaraes-Purokoski (t) Tuomas Lehtonen Outi Suviranta Asian esittelijä, oikeussihteeri Camilla Sandström
6 (6) Jakelu Päätös Jäljennös A, maksutta Hämeenlinnan hallinto-oikeus Muuramen yksilöasioiden jaosto