PERHENIEMEN KYLÄSUUNNITELMA 2017 Perheniemen kyläyhdistys 20.12.2016
SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO 2 KYLÄ 1.1 Suunnitelman tarve 1.2 Suunnitelman aiemmat vaiheet 2.1 Sijainti 2.2 Historia 2.3 Väestö 2.4 Elinkeinot 2.5 Palvelut 2.6 Ympäristö 2.7 Yhdistystoiminta 3 KEHITTÄMISTOIMENPITEET 3.1 Tapahtumat vuonna 2017 3.2 Opastus, tiedottaminen ja markkinointi 3.3 Kyläkoordinaattori 3.4 Pitkän tähtäimen tavoitteita 3.5 Kyläsuunnitelman päivittäminen 4 YHTEYSTIEDOT
1 JOHDANTO 1.1 Suunnitelman tarve Kyläsuunnitelmaa tarvitaan ohjaamaan kylän tulevaa kehitystä ja antamaan kuva kylän toimintaympäristöstä. Kyläsuunnitelma toimii kyläläisten yhteisenä julkilausumana oman kylän tulevaisuudesta. Perheniemen kyläsuunnitelmalla pyritään aktivoimaan kyläläisiä huomaamaan ympärillä olevaa kehittämisen tarvetta niin hyvinvoinnin kuin ympäristönkin saralla. Ulkopuolista rahoitusapua haettaessa kyläsuunnitelma välittää rahoittajille tiedon kyläläisten yhteisestä kehittämistahdosta ja sitoutumista kyläsuunnitelman toimenpiteiden toteuttamiseen. Kyläsuunnitelma myös tukee mahdollisen yrittäjyyden sijoittumista kylälle. 1.2 Suunnitelman aiemmat vaiheet Ensimmäiset kyläsuunnitelmat tehtiin Perheniemeen jo 90-luvun alussa. Tällöin kerättiin tietoa kyläkyselyllä asukkaiden mahdollisista toiveista kyläyhdistyksen toiminnan suhteen. Seuraava laajempi kyläkysely tehtiin vuonna 2002. Tällöin vastanneita oli 15 % kyläläisistä. Palautetta kyläkyselyyn saatiin myös kyläyhdistyksen johtokunnan keskusteluista kyläläisten kanssa eri tilaisuuksien yhteydessä. Edellisen laajemman kyläsuunnitelman teko sai alkunsa 06.04.2002, jolloin pidettiin Pohjois-Kymen Kasvu ry:n järjestämä kylien yhteinen valmennustilaisuus kyläsuunnittelutyöstä Korialla. Vuonna 2014 pidetty Perheniemen ja Sääskjärven kylien kehittämisseminaari antoi hyvän pohjan suunnitelmien päivittämiselle. 2 KYLÄ 2.1 Sijainti Perheniemen kylä sijaitsee Etelä-Iitissä. Iitti on noin 10 000 vuotta sitten muodostuneen Salpausselän harjun kahtia jakama. Pohjois-Iittiä kutsutaan Kymijoen vesistön johdosta vesikansaksi ja Etelä-Iittiä taas kutsutaan maakansaksi laajojen aukeiden savisten viljelysmaiden vuoksi. Ainoa suuri vesistö on matala sameavetinen Sääskjärvi. Iitin kuntakeskukseen Kausalaan on matkaa 12 km, Lahteen 40 km, Kouvolaan 33 km ja Helsinkiin 120 km. Kylä sijaitsee VT6 ja VT12 vaikutuspiirissä. 2.2 Historia Kylän alkuperäinen nimi Pärhä (Pärhäniemi) mainittiin ensimmäisen kerran virallisesti Iitin emäpitäjän Hollolan käräjillä 1460. Perheniemessä oli alun perin 8 taloa kasakylänä Sääskjärveen pistävällä Pärhän niemellä. Niiden talojen nimet ovat kylän 500- vuotismuistomerkissä, joka paljastettiin 4.9.1960 Perheniemen opiston puistossa. Perheniemen kartanolla on ollut merkittävä vaikutus kylän kohtaloihin. Puhutaankin kartanokylästä. Kartano oli pitkään aatelissukujen hallussa. Kylän tiloista suurin osa onkin entisiä kartanon torppareiden ja lampuotien tiloja. Vuonna 1907 silloinen kartanon omistaja Alopeus, jolla ei ollut perillisiä teki aikaansa edellä olevan ratkaisun myymällä suuren osan kartanon maista valtiolle
itsenäisten tilojen muodostamista varten. Alopeuksen katsotaankin antaneen itsenäisyyden kartanon torpille eli suorittaneen Perheniemessä torpparivapautuksen. Maatalous maankäyttömuotoineen ja alueen maanomistussuhteet ovat ajan kuluessa muokanneet maisemaa. Asutuksen rakentumisen, kasken polton ja pellon raivauksenlisäksi karja on antanut tähän työhön oman panostuksensa. Ilmeisesti jo 1600- luvulla osa Perheniemenkylä siirtyi vainioiden pohjoislaidassa olevalle soramäelle. Muutamat talot muuttivat vieläkin etäämmälle, järven laskuväylän, Lanskinjoen niskaan, peltoalueenlänsilaitaan, jonne kasaantui kolmas talorykelmä. Kylän keskellä sijaitsee jääkauden muovaama mahtava Haukkavuori, jonka päältä aukeaa koko Perheniemen kaunis maalaismaisema ja näkymä Sääskjärvelle. Haukkavuorella oli 1800-luvulla Mustaltamereltä Jäämerelle ulottuneen alkuperäisen Struven ketjun (nykyisin Unescon maailmanperintökohde) yksi mittauspiste. 2.3 Väestö Väestön ikärakenne Perheniemessä 12/2016 (Iitin kunta) IKÄ MIEHIÄ LKM NAISIA LKM YHTEENSÄ LKM YHTEENSÄ % 0-5 9 6 15 5,84 6-10 4 8 12 4,67 11-17 8 11 19 7,39 18-24 5 7 12 4,67 25-30 10 6 16 6,23 31-40 17 11 28 10,89 41-50 13 14 27 10,51 51-60 25 24 49 19,07 61-70 27 17 44 17,12 71-80 13 7 20 7,78 81-90 3 10 13 5,06 91-100 0 2 2 0,78 SUMMA 134 123 257 100 2.4 Elinkeinot Alueella asuvista valtaosa on maa- ja metsätalousyrittäjiä, mutta myös muiden alojen yrittäjiä on verrattain paljon. Listaus yrityksistä on kylän nettisivuilla. Merkittävä osa asukkaista käy kylän ulkopuolella töissä. 2.5 Palvelut Erottajan risteyksessä on vuonna 2014 valmistunut linja-auton kääntöpaikka, jonne sijoitettiin myös Hyötis-piste lasille, paperille ja metallille. Iitin kunnan kirjastoauto kiertää kylässä useilla pysähdyspaikoilla. Julkisia tai vuokrattavia kokoontumispaikkoja kylällä ovat kylätalo (ent. koulun puurakennus), Perheniemen opisto, Haaviston seuratalo sekä sen yhteydessä oleva kesäterassi.
Kylässä on valaistu pururata/hiihtolatu, jonka varrella on laavu. Kylätalolla on pieni urheilukenttä ja Haavistolla on suurempi hiekkapohjainen kenttä. Yleinen kunnan ylläpitämä uimaranta on Erottajalla. Syksyllä 2014 talkoilla valmistunut Perheniemen lintutorni on Erottajan uimarannan yhteydessä ja kaikkien käytössä. Kylätalon liikuntatilassa kokoontuu viikoittain useita liikuntaryhmiä, salia on mahdollista käyttää myös oma-aloitteisesti liikuntaharrastuksiin. Kylän nettisivuilla (perheniemenkyla.net) on tietoa kylän historiasta, tapahtumista ja palveluista. Kylän Facebook-sivuilla on ajankohtaista tietoa tapahtumista sekä keskustelua ja kuvia kylän elämästä. 2.6 Ympäristö Ympäristöä hallitsee voimakkaasti Sääskjärvi ja ympäröivät peltoaukeat, jotka näkyvät miltei koko matkan ajettaessa Perheniemen läpi. Sääskjärveen yhteydessä on kolme pientä jokea: järvestä laskeva Lanskinjoki ja siihen yhdistyvä Mustjoki sekä järveen virtaava Taarajoki. Perheniemen kylä on kaunis maalaiskylä, jonka pihat ja talot ovat hyvin hoidettuja. Pienet kiemuraiset tiet ovat kesäisin moottoripyöräilijöiden suosiossa. Tämän päivän maatalousmaiseman rakenteessa on vielä selvästi näkyvissä menneiden sukupolvien tekemä työ. 2.7 Yhdistystoiminta Perheniemen kyläyhdistys on vanhimpia Iitissä toimineita kyläyhdistyksiä. Sen lisäksi alueella toimii useita muitakin yhdistyksiä. 3 KEHITTÄMISTOIMENPITEET 3.1 Tapahtumat vuonna 2017 Alla lueteltu alustava suunnitelma vuonna 2017 järjestettävistä tapahtumista. Toteutus mahdollisuuksien mukaan. Muutkin tapahtumat ja toiminta ovat mahdollisia ja toivottuja. Tammikuu: talkooväen ruokailu Helmikuu: laskiaisrieha Maaliskuu / huhtikuu: yhteinen retki myöhemmin valittavaan kohteeseen Toukokuu: siivouspäivä ja saunailta Kesäkuu: avoimet kylät, kesätori perjantaisin, Sääskjärven ympäripyöräily, saunailta Heinäkuu: kylätanssit, kesätori perjantaisin, saunailta Elokuu: kesätori perjantaisin, saunailta 3.2 Opastus, tiedottaminen ja markkinointi Tiedottamista, markkinointia ja opastusta varten kylälle suunnitellaan yhtenäinen visuaalinen ilme. Tavoitteena on selkeys, yhtenäisyys ja toteuttamiskelpoisuus.
Ulkoilureitit ja tärkeimmät kohteet, kuten esimerkiksi Haaviston seuratalo, kylätalo, Perheniemen opisto ja laavu merkitään opaskylteillä. Myös tapahtumia markkinoidaan ja kohteisiin opastetaan tien varressa. Kyltit valmistetaan yhteisen suunnitelman mukaisesti. Myös nettisivut uudistetaan vastaamaan kylän yhteistä visuaalista ilmettä. Tapahtumien Facebookja muu mainonta toteutetaan myös samaa linjaa noudattaen. 3.3 Kyläkoordinaattori Joulukuussa 2015 Sääskjärvellä pidetyssä kyläasiainneuvottelukunnan kokouksessa esitettiin, että kunta palkkaisi kyläkoordinaattorin. Rahoitus palkkaukseen tulisi Pohjois-Kymen Kasvusta. Kunnan kanssa neuvottelut ovat kesken. Kyläkoordinaattorin tehtävänä olisi avustaa hankkeiden toimeenpanossa sekä avustusten yms. hakemisessa. 3.4 Pitkän tähtäimen tavoitteita Yhteistyön lisääminen muiden yhdistysten sekä Perheniemen opiston kanssa Sääskjärven tilan parantaminen Joukkoliikenteen ja palvelutaksin asiointivuorojen säilyttäminen Kyläläisten nettiyhteyksien parantaminen (kyläkuitu) Kylän viihtyvyydestä huolehtiminen (siisteys, maisemanhoito, turvallisuus, leikkipaikan rakentaminen yms.) Uusien asukkaiden saaminen kylälle Tiedottamisen ja vuorovaikutuksen parantaminen Koulutuksen hankkiminen kyläaktiiveille (anniskelu- ja hygieniapassit, järjestysmieskortit) 3.5 Kyläsuunnitelman päivittäminen Seuraava perusteellisempi päivitys tehdään vuoden 2017 aikana. Tällöin on tarkoitus panostaa vuorovaikutukseen, jotta saadaan koko kylä mukaan suunnitelman laatimiseen. Aikomuksena on järjestää mm. työpaja. 4 YHTEYSTIEDOT Perheniemen kyläyhdistys Jarmo Tähtinen (puheenjohtaja) Riutanpääntie 47450 Perheniemi 045 1109082 Kaisa Märkjärvi (sihteeri) kaisa.markjarvi(at)gmail.com