PÄÄTÖS Nro 142/08/1 Dnro ISY-2008-Y-193 Annettu julkipanon jälkeen 29.10.2008 HAKIJA Lahden kaupunki ASIA Vesilain 1 luvun 17a :ssä tarkoitetun poikkeuksen myöntämistä luonnontilaisen uoman muuttamiseksi Rälssin maankaatopaikka-alueella koskeva hakemus, Lahti. HAKEMUS Hakija on ympäristölupavirastoon 3.9.2008 toimittamassaan hakemuksessa tehnyt asiakohdassa sanotun pyynnön. Rälssin maankaatopaikka sijaitsee Lahden kaupungin Okeroisten kylässä hakijan omistamalla alueella. Maankaatopaikkaa koskien on voimassa Hämeen ympäristökeskuksen 27.4.2004 myöntämä ympäristölupa. Ympäristöluvan muuttamista maankaatopaikan laajennuksen johdosta koskeva hakemus on vireillä. Hakemuksessa tarkoitetun poikkeuksen myöntäminen on tarpeen suunnitellun maankaatopaikan laajennuksen toteuttamiseksi. Hakemukseen on liitetty Rälssin täyttösuunnitelma. Maankaatopaikalle otetaan vastaan Lahden kaupungin alueella mm. rakennustoiminnassa syntyviä puhtaita maa- ja kiviaineksia. Alueelle tuotava maa-aines on enimmäkseen hyötykäyttöön kelpaamatonta hienojakoista koheesiomaata (savi, siltti), moreenimaata sekä isokokoisia kiviä ja lohkareita. Alueen täyttötilavuudeksi on suunniteltu noin 2,9 milj. m 3 rtr täyttöä. Läntisimmän laajennusalueen täyttötilavuus on noin 0,8 milj. m 3. Valmiin täyttöalueen laki kohoaa korkeimmillaan tasolle + 145 m.
2 Lahden kaupungissa syntyy rakentamisesta puhtaita ylijäämämaita vuosittain 200 000-400 000 kuutiometriä. Ylijäämämaat kuljetetaan Rälssin ja Miekan maanvastaanottoalueille, joista molemmat ovat täyttymässä. Rälssin maanvastaanottoalue on täyttymässä parin vuoden kuluessa. Lahden eteläisten kaupunginosien vilkkaan kehittymisen myötä alueen maa-aineshuollon on kehityttävä samassa suhteessa. Ylijäämämaita muodostuu rakennettaessa taloja, katuja, teitä, vesihuoltolinjoja jne. Rälssin alue on ainoa suuri maanvastaanottoalue Lahden seudulla, eikä alueella ole muita vaihtoehtoisia maanvastaanottoalueita, jonne voitaisiin sijoittaa Lahden seudulla syntyviä ylijäämämaita. Kysymyksessä oleva uoma sijaitsee Rälssinkallion pohjoisosassa. Uoman yläosa on jo jäänyt läjitettyjen maamassojen alle ja nykytilanteessa uoma alkaa läjitysmassojen päältä. Uoman alajuoksu kulkee notkelmassa, jonka kasvillisuus on rehevää. Notkelman maa-aines on hienojakoista savea, jossa uoma mutkittelee. Notkelman puusto on hakattu, ja notkelmassa kasvaa nuorta lehtipuuvesakkoa. Vesakko muodostuu tuomesta, pihlajasta, haavasta ja hieskoivusta. Notkelman rehevä lehtokasvillisuus on monipuolista, mutta alueelta ei ole tavattu uhanalaisia lajeja. Valtalajeina esiintyvät mesiangervo ja lehtotähtimö, alueelta tavataan myös mm. kevätlinnunsilmää, sudenmarjaa, lehtopähkämöä, vuohenputkea, maitohorsmaa ja kulleroa. Uomaan tulee vesiä maankaatopaikalta. Paikka sijaitsee vedenjakajalla ja alueen pintavalunta suuntautuu etelään ja pohjoiseen. Osa sadannasta imeytyy läjitettävään maaainekseen ja kulkeutuu reunaojaan, osa valuu suoraan pintakerrosvaluntana puheena olevaan uomaan ja sen kautta vesienkäsittelyaltaaseen. Noron veden laatuun vaikuttavat maankaatopaikalta valuvat vedet ja se kuuluu Rälssin maankaatopaikan vesistötarkkailun piiriin. Uoman veden värin, sameuden, kiintoaineen ja fosforin pitoisuudet ovat selvästi luonnontilaista korkeampia. Uoman humuksen, fosforin ja typen määrä nousivat vuosina 2005 2006. Samanaikaisesti ojasta todettiin nousevia fenolien ja kresolien pitoisuuksia. Uomien suojelutilanteesta hakemuksessa on esitetty seuraavaa: "Suomen viileän ilmaston ja pienipiirteisesti vaihtelevan topografian seurauksena maassamme on runsaasti pienvesiä. Monien pienvesien luonnontila on kuitenkin aiko-
jen kuluessa suuresti muuttunut johtuen pellonraivauksista, metsänhoitotoimenpiteistä ja rakennustoiminnasta. Pienvesien suojelutilannetta on seuraavassa esitelty kirjallisuuslähteiden pohjalta. Etelä-Hämeen pienvedet Etelä-Hämeessä on vuonna 1994 inventoitu pienvesiä (Häyhä ym. 1994). Lahti oli mukana inventointialuerajauksessa, mutta Lahden alueelta ei inventoitu yhtään kohdetta. Yhteensä Etelä-Hämeen alueella oli tutkimuskohteita 411 kpl, joista puroja 93 kpl. Inventoinnissa kohteet luokiteltiin arvoluokkiin 0-5 (0=luonnontila täysin menetetty, 1=luonnontila miltei täysin menetetty, 2=luonnontila muuttunut kohtalaisesti, 3=luonnontila muuttunut hieman, 4=miltei luonnontilainen kohde, 5=luonnontilainen, erityistä maisemallista tai muuta arvoa omaava kohde). Koko inventointialueella puroista yhteensä 3 kuului arvoluokkiin 4-5, 14 arvoluokkaan 3 ja 76 puroa arvoluokkiin 0-2. Inventointialueella selvitettiin myös pienvesien suojelutilannetta. Inventointialueen puroista yhteensä 22 kappaletta kuuluu suojeluohjelmiin, kansallispuistoihin tai sijaitsee luonnonsuojelualueella. Luonnonsuojelullisesti arvokkaat pienvedet lähialueilla Luonnonsuojelullisesti arvokkaista pienvesistä on saatavissa varsin niukasti inventointiaineistoa, joten seuraavassa on tarkasteltu pienvesien suojelutilannetta entisen Mikkelin läänin alueella. Tämä alue sijaitsee Etelä-Hämeen läheisyydessä ja on ympäristöltään samankaltaista. Mikkelin läänissä yhteensä 301 pienvesikohdetta sisältyy erilaisiin suojeluohjelmiin ja suunnitelmiin (Horppila 1993). Näistä puroja on yhteensä 33 kappaletta." 3 LAUSUNNOT Ympäristölupavirasto on varannut Hämeen ympäristökeskukselle ja Lahden kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle tilaisuuden lausua hakemuksesta. Ympäristökeskus on lausunut, että noron yläosa on jo kauan sitten jäänyt läjitettyjen maamassojen alle ja tuhoutunut täysin. Norolla on tällä hetkellä luonnontilaista uomaa noin 700 m. Hakemuksen mukaan sitä muutettaisiin noin 350 m matkalla. Noron ja sen ympäristön luonnonoloja on kuvattu tarkemmin biologi Petri Horppilan muistiossa 30.9.2008. Noro kulkee lehtomaisessa reheväkasvuisessa notkelmassa, jonka puusto on nuorta taimikkoa ja lehtipuuvesakkoa. Lehtokasvillisuus on runsasta,
4 mutta uhanalaisia lajeja alueella ei ole tavattu. Noron luonnonsuojelullinen arvo on varsin vähäinen. Noron vesi on yläpuolella olevasta maankaatopaikasta johtuen savisameaa. Rälssin maankaatopaikan etelä- ja länsipuolella on kaksi luonnonsuojelullisesti varsin arvokasta luonnontilaista noroa. Varsinkin kaatopaikan länsipuolella virtaava noro ympäröivine korpineen on hyvin edustava ja poikkeuksellisen laaja-alainen. Näiden norojen luonnontila turvataan alueelle parhaillaan laadittavassa asemakaavassa osoittamalla ne virkistysalueeksi merkinnällä VR/s. Edellä kerrotun ja myös hakemuksen kohdassa 5 esitetyn perusteella ympäristökeskus katsoo, että vesilain 1 luvun 17a :ssä tarkoitettujen kohteiden suojelutavoitteet eivät alueella huomattavasti vaarannu. Lahden seudun ympäristölautakunta on lausunut, että Suomessa tehdyissä pintavesien inventoinneissa on käynyt ilmi, että luonnontilaisten purojen ja norojen määrä on erittäin alhainen. Myös Lahdessa tilanne on melko huono, vaikka luonnontilaisia lähteitä vielä harjuluonnosta löytyykin. Rälssin alueella on kaksi luonnontilaista uomaa länsija eteläpuolella. Näihin maankaatopaikka-alueen laajennus ei vaikuta. Alueen eteläpuolella valumavedet kulkevat hyvin toimivan laskeutusallaskäsittelyn kautta. Pohjoinen uoma, jota hakemus koskee, on jo osittain jäänyt ympäristöluvan mukaisesti läjitettyjen maamassojen alle ja tuhoutunut täysin. Täytön vaikutuksesta uoman veden laatu on muuttunut luonnontilaisesta: väriluku ja sameus sekä kiintoaine- ja fosforipitoisuus ovat kohonneet korkeiksi. Vesille ei ole nykyisin minkäänlaista käsittelyä. Hakemuksen mukaan laajennus ei vaikuta uoman valuma-alueen kokoon eikä veden laatuun. Uusi täyttö tulee peittämään noin 300 metriä pohjoista uomaa. Uoman kokonaispituus on karttatarkastelun perusteella noin 750 metriä, josta 160 metriä kulkee peltojen keskellä olevassa metsäkaistaleessa ennen laskemista Porvoonjokeen. Uusi täyttö tulisi peittämään siis lähes puolet nykyisestä uomasta. Suunnitelman mukaan alueen vedet käsitellään laskeutusaltaassa. Laskeutusaltaan toimivuudelle tulee asettaa vaatimukseksi nykyisen kuormituksen selvä leikkaaminen, pelkkää nykytilanteen säilyttämistä veden laadussa ei voida pitää riittävänä tavoitteena jäljelle jäävän uoman tai Porvoonjoen veden laadun turvaamiseksi.
5 Lahden seudun ympäristölautakunta katsoo, että ympäristönsuojelun kannalta nykyisen maankaatopaikan laajentaminen on järkevin vaihtoehto. Kyseisen uoman muuttamisella ei huomattavasti vaaranneta uomien suojelutavoitteita, kun vesien käsittely tehdään nykyistä tehokkaammin ja eteläisen ja läntisen noron luonnontilaisuuden ei anneta muuttua. YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Ympäristölupavirasto katsoo, että hakemuksessa tarkoitetun poikkeuksen myöntäminen ei huomattavasti vaaranna vesilain 1 luvun 17a :ssä tarkoitettujen uomien suojelutavoitteita. Tämän vuoksi ympäristölupavirasto vesilain 1 luvun 17a :n 2 momentin nojalla myöntää Lahden kaupungille luvan poiketa hakemuksessa tarkoitetun Rälssin alueella olevan uoman osalta muuttamiskiellosta maankaatopaikan laajentamista varten Lahden kaupungissa. Uoman sijainti ja maankaatopaikan laajennus ilmenevät hakemuksen liitteenä 9 olevasta 3.6.2008 päivätystä kartasta 1:2000. MÄÄRÄYKSET 1. Ennen työhön ryhtymistä on työn aloittamisen ajankohta ilmoitettava Hämeen ympäristökeskukselle ja Lahden kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 2. Työ on tehtävä 4 vuoden kuluessa siitä, kun tämä päätös on saanut lainvoiman. Työn valmistumisesta on 60 päivän kuluessa kirjallisesti ilmoitettava ympäristölupavirastolle, Hämeen ympäristökeskukselle ja Lahden kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle.
6 KÄSITTELYMAKSU Päätöksestä peritään käsittelymaksu 770 euroa. Vesilain 21 luvun 9 (muut. 88/2000). Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1388/2006).
7 MUUTOKSENHAKU Päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Muutosta tähän päätökseen saa hakea 1) se, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea, 2) rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toimintaalueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät, 3) toiminnan sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät, 4) alueellinen ympäristökeskus sekä toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ja 5) muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valitusosoitus liitteenä. Seppo Kemppainen Seppo Kekäläinen Erkki Kaijalainen Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet ympäristöneuvokset Seppo Kemppainen, Seppo Kekäläinen (asian esittelijä) ja Erkki Kaijalainen. SK/LN Tiedustelut: asian esittelijä, puh. 040 774 8065
V A L I T U S O S O I T U S Liite Määräaika ja valitusmenettely Valituskirjelmän sisältö Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antamispäivästä sitä määräaikaan lukematta. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seuraavana arkipäivänä. Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Itä-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon viimeistään 28.11.2008 ennen virka-ajan päättymistä. Käyntiosoite: Minna Canthin katu 64 B, Kuopio Postiosoite: PL 69, 70101 Kuopio Asiakaspalvelu: 020 690 180 Telekopio: 017 510 004 Sähköposti: kirjaamo.isy@ymparisto.fi Virka-aika: klo 8.00-16.15 Valituksen lähettäminen postitse, telekopiona tai sähköpostina tapahtuu lähettäjän vastuulla. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostina) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan. Valituskirjelmässä on ilmoitettava valittajan nimi, kotikunta ja yrityksen tai yhteisön Y- tunnus. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmässä on lisäksi ilmoitettava postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa. Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä. Valituskirjelmään on liitettävä Oikeudenkäyntimaksu - ne asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - valtakirja, jos valittaja käyttää asiamiestä, tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta. Valituskirjelmä liitteineen, lukuun ottamatta valtakirjaa, on toimitettava kaksin kappalein. Muutoksenhakuasian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa peritään muutoksenhakijalta oikeudenkäyntimaksua 82 euroa. Maksusta ja maksuvelvollisuudesta vapautuksesta eräissä tapauksissa on säädetty tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa.