Koe-eläinyksikön työterveys & -turvallisuus Niina Kemppinen Helsingin yliopiston koe-eläinkeskus
Työsuojelu Lakisääteistä: Työturvallisuuslaki 738/2002 http://www.finlex.fi/pdf/sk/02/vihko109.pdf Työnantaja velvollinen: työpaikalla esiintyvien vaarojen tunnistus ja merkityksen arviointi turvallisuudelle ja terveydelle tarpeellisiin toimenpiteisiin ryhtyminen työntekijöiden opastus ja neuvonta Oma vastuu työntekijöillä Työsuojelupiirit
Työterveyshuolto Työterveyshuoltolaki 743/78: terveellinen ja turvallinen työympäristö työhön liittyvien sairauksien ehkäisy työntekijöiden työ- ja toimintakyvyn ylläpito ja edistäminen työpaikkakäynnit ja työpaikkaselvitykset: työssä esiintyvien vaarojen selvittäminen
Työterveydelliset riskit koeeläintoiminnassa Biologiset vaaratekijät: taudinaiheuttajat allergiat, astma Kemialliset vaaratekijät Ionisoiva säteily Traumat Ergonomiset riskit Melu Psyykkiset
Biologiset tekijät Valtioneuvoston päätös nro 1155/1993 työntekijöiden suojelemisesta työhön liittyvältä biologisten tekijöiden aiheuttamalta vaaralta Biologisia tekijötä: - bakteerit - virukset - punkit - alkueläimet - loiset - hyönteiset
Biologiset tekijät Tavanomainen koe-eläintoiminta zoonoosit hygieniset varotoimenpiteet + terveystarkkailut ei riskiä Työskentely mikro-organismien kanssa esim. tauteihin liittyvät tutkimukset, virusvektorit riskin arviointi tarpeelliset eristämis- ja suojautumistoimenpiteet
Biologisten tekijöiden luokitus Biologiset tekijät jaetaan neljään vaaraluokkaan I-IV (Bioturvallisuustasot, BSL) - Vaaraluokan mukaisesti määräytyvät erilaiset toimenpiteet, kuten torjuntakeinot, ennakkoilmoitukset ja altistuvien työntekijöiden luettelointivelvoitteet sekä terveystarkastustarve. - Vaaraluokkiin ryhmittelyyn vaikuttaa: - aiheuttaako biologinen tekijä ihmiselle sairautta - leviääkö biologinen tekijä väestöön - onko sairauteen tehokasta ehkäisykeinoa tai hoitoa
I II III IV Biologinen tekijä, joka ei todennäköisesti aiheuta sairautta ihmiselle. Biologinen tekijä, joka voi aiheuttaa ihmiselle sairauden ja siten olla vaarallinen työntekijöille mutta ei kuitenkaan todennäköisesti leviä väestöön; käytettävissä on yleensä tehokas ehkäisykeino tai hoito. Biologinen tekijä, joka voi aiheuttaa ihmiselle vakavan sairauden ja siten työntekijöille vakavan vaaran; biologinen tekijä voi aiheuttaa väestöön leviämisen vaaran, mutta käytettävissä on yleensä tehokas ehkäisykeino tai hoito. Biologinen tekijä, joka aiheuttaa ihmiselle vakavan sairauden ja siten työntekijöille vakavan vaaran; biologinen tekijä voi aiheuttaa vakavaa väestöön leviämisen vaaran eikä yleensä käytössä ole tehokasta ehkäisykeinoa tai hoitoa. Vaara Hyvin pieni tai ei lainkaan vaaraa yksilölle ja yhteisölle Kohtuullinen vaara yksilölle, vähäinen vaara yhteisölle Suuri vaara yksilölle, vähäinen vaara yhteisölle Suuri vaara yksilölle sekä yhteisölle Leviämistapa Pääasiassa ihohaavan tai roiskeitten kautta silmiin, nenään tai suuhun. Hengitysteiden, ruuansulatuksen ihohaavojen tai limakalvojen kautta. Leviää helposti yksilöstä toiseen suoraan tai jonkin välityksellä. Esimerkki taudinaiheuttajista Bacillus subtilis, E. coli Salmonella Toxoplasma Hepatiitti B virus C. botulinum M. tuberculosis Hantaviirukset (esim. Puumala-viirus) Prionitaudit Lazza-kuume Ebola-viirus
Biologiset vaaratekijät: hygienia ja henkilökohtainen suojaus työskentelyalueilla ei syödä tai juoda tarkoituksenmukainen suojavaatetus tarkoituksenmukaiset pesu- ja käymälätilat tarpeelliset suojavälineet varastointi, tarkastus ja puhdistus käytön jälkeen näytteiden otto, käsittely ja työskentelytavat ohjeistettu
Biohasardi Eristetty ympäristöstä Erillinen, suodatettu poistoilma Viemäröinti: jätevesien keruu/käsittelymahdollisuus Tavaroiden / jätteiden autoklavointi tai muu inaktivointikäsittely likaiset kuivikkeet, häkit, raadot, yms. Ulostulo suihkun kautta
Allergeenit Eläinperäinen allergia on suurin terveysriski eläinten parissa työskentelevillä (eläintenhoitajat ja tutkijat) Altistuminen tapahtuu pääasiassa ilman kautta, mutta myös ihokontaktissa Allergiset reaktiot eläinallergeeneille: Ihoreaktio Allerginen nuha Astma Anafylaksia Oireet Punoitus, kutiava iho, nokkosihottuma Aivastelu, nenän tukkoisuus, vetistävät silmät Yskä, hengityksen ajoittainen vinkuminen, puristava tunne rinnassa, hengenahdistus Kutina, nokkosihottuma, hengitysvaikeudet, huimaus, pyörtyminen, pahoinvointi, oksentelu, sydänpysähdys
Missä allergeeneja Eläimissä: ihon hilse, virtsa, ulosteet, veri Häkkivälineistö: virtsa ja ulosteet kuivikkeisiin Huoneilma: eläimistä ja kuivikkeesta pölyn mukana Vaatteet, hiukset, kengät, paperit.. Laji Lintu + Marsu ++ Kani +++ Hiiri ++++ Allergiariski Rotta +++++
Allergian ehkäisy rakennetasolla Eläintilat erillään muista tiloista Eläinhuoneen ilmankierto: tehokas poisto Eläinten eristäminen IVC:t (Individually ventilated cages) Isolaattorit - Kaapit omalla ilmanvaihdolla Suodatinkannet Paikallispoistot työskentelypisteisiin
Allergian ehkäisy henkilötasolla Henkilökohtaiset suojaimet: Myssy, hiussuoja Hengityssuojain Hanskat Erillinen haalari/työasu Kenkäsuojat tai erilliset työkengät Vältä turhaa oleskelua eläintiloissa - älä vie allergeeneja mukanasi
Henkilökohtainen suojautuminen Suojaa eläimiä taudinaiheuttajilta Suojaa ihmisiä allergeeneilta
Ammatin valinta Atoopikot, aikaisemmat allergiat suurempi herkkyys allergisoitua koe-eläimille älä valitse koeeläintyöskentelyä
Kemiallinen riski N:o 920/1992 Valtioneuvoston päätös työntekijöiden suojelemisesta kemiallisille tekijöille altistumiseen liittyviltä vaaroilta Kemiallinen tekijä: mikä tahansa työssä esiintyvä kemikaali, joka voi aiheuttaa haittaa terveydelle pesuaineet, hapot, testiaineet... Käyttöturvallisuustiedotteet: onko riskiä miten suojautua ympäristöriski: hävittäminen
Varoitus- ja suojausmerkinnät Syövyttävä Helposti syttyvä Hapettava Terveyshaitta Krooninen terveyshaitta Paineen alaiset kaasut Räjähde Myrkyllinen Ympäristövaara
Varoitus- ja suojausmerkinnät Vanhat varoitusmerkit ovat voimssa vuoteen 2017 asti
Koe-eläinyksikön tavallisia kemikaaleja Pesuaineet Hapot: pintasterilointi kantaliuokset väkevinä pitoisuuksina: iholle, silmiin, hengitysteihin joutuessa ärsyttävyys, syövyttävyys suojautuminen erityisesti käyttöliuoksia valmistettaessa, käyttöliuokset yleensä laimeita
Nukutus/lopetuskaasut CO 2 : turvallinen, ilmaa raskaampi Halotaani: ei raskaana ollessa Kudosfiksatiivit: formaldehydi Lääkeaineet
Toiminta biologisen tai kemiallisen riskin kanssa Ota selvää riskeistä: miten altistuminen voi tapahtua mitä altistuminen voi aiheuttaa Ota selvää suojautumisesta: millaiset materiaalit tehokkaita: käsinemateriaalit hengityssuojainten suodattimet radioaktiiviset aineet
Ota selvää jätteiden hävittämisestä pakkaaminen, käsittely, merkinnät Ota selvää toimenpiteistä altistumistapauksissa Älä levitä ainetta ympäristöön huonekohtaiset suojaimet käsien pesu kengän pohjat
Tietoa kemikaalien vaaroista ja suojautumisesta Käyttöturvallisuustiedotteet aineen toimittajalta http://kappa.ttl.fi/kemikaalikortit International Chemical Safety Cards
Ionisoiva säteily Riski altistua riippuu isotoopista, annoksesta ja altistusajasta Suojautuminen Tarkoituksenmukainen suoja Maksimaalinen etäisyys Mahdollisimman lyhyt altistusaika Häkkien merkitseminen Radioaktiivisuudesta kertova merkki Varoitusmerkki käytetystä radioaktiivisesta aineesta Annostuksen ajankohta Hävitä eläinten raadot samalla tavoin kuin radioaktiivnen materiaali Vältä työskentelyä raskaana ollessa
Traumat Eläinten puremat, raapimiset, potkut Liukastumiset: lattiamateriaali, oikeat kengät Happoa silmään: silmänhuuhtelumahdollisuus Neulanpistot, haavat etc: suojaa myös jätteiden käsittelijät
Ergonomiset riskit Lihastyötä vaativat tehtävät eläintenhoitotyössä ja pesulassa: Häkkien vaihto Likaisten häkkien tyhjennys Puhtaiden häkkien täyttö Pullojen keräys ja tyhjennys Rehu- (12,5 kg) ja kuivikesäkkien (15 kg) nostelu Opettele oikeat työskentelyasennot: säästä selkää, niskaa, jalkoja hanki sopiva istuin pidä taukoja
Melu Pesulan koneet Pesukoneet Autoklaavit Purunpoistokone Pullonkorkkien poisto Eläimet Koirat, siat, siipikarja Suojaa korvat melulta Kuulosuojaimet, korvatulpat
Ota selvää koeeläinkeskuksessa: miten suojautua eläinten hoitotöitä tehtäessä miten käsitellä likainen kuivike miten käsitellä likaiset häkkivälineet pitääkö eläimet eristää miten, kuinka kauan miten raadot hävitetään
Mahdollisia onnettomuustilanteita työpaikalla Palovammat Raajamurtumat Pään vammat Kasvovammat Selän ja niskan vammat Myrkytykset Silmävammat Pyörtyminen Nenäverenvuoto Haavat Nyrjähdykset, venähdykset, kolhut