Moskova Ulkoministeri Tillersonin vierailu Moskovaan ei tuonut läpimurtoa

SUOMEN SUURLÄHETYSTÖ Moskova 21.4.2017 Moskovan suurlähetystön uutiskatsaus (18.3.-20.4.2017) Ulkoministeri Tillersonin vierailu Moskovaan ei tuonut läpimurtoa Venäjä tuomitsi Yhdysvaltojen tekemän risteilyohjusiskun Syyriaan Venäjä esti Syyrian hallituksen tuomitsevan YK:n päätöslauselman FSB varoittaa keskiaasialaistaustaisen terrorismin uhasta Korruption vastaiset mielenosoitukset johtivat joukkopidätyksiin Tšetšeniasta raportteja laajoista seksuaalivähemmistöjen vainoista Venäjän korkein oikeus julisti Jehovan todistajat äärijärjestöksi Venäjän talouskasvupotentiaali 1,5 2 % Venäjän ja Ukrainan välinen kauppa kasvoi alkuvuodesta Venäjä ja Valko-Venäjä pääsivät vihdoin sopuun energiakiistassaan Gazprom sopi Slovakian kanssa kauttakulun jatkamisesta 2050 saakka Venäjän kaasuase on heikentynyt Arkangelin arktisessa foorumissa esillä laajasti poliittisia aiheita Tilastotiedot eivät anna oikeaa kuvaa ruuan hintakehityksestä Yli 70 % venäläisistä kannattaa vastapakotteita, neljännes vastustaa 1. Ulko- ja turvallisuuspolitiikka Ulkoministeri Rex Tillersonin vierailu Moskovaan 12.4. ei tuottanut läpimurtoa Yhdysvaltojen ja Venäjän välisten suhteiden parantamisessa. Tillerson keskusteli ulkoministeri Lavrovin ja presidentti Putinin kanssa ennen kaikkea Syyrian tilanteesta. Venäjän ja Yhdysvaltain väliset jännitteet kasvoivat huomattavasti Yhdysvaltojen tehtyä 6.4. risteilyohjusiskun Shayratin lentokenttää vastaan vastauksena Syyrian hallituksen aiemmin tekemälle kaasuiskulle Idlibissä. Tillerson totesi lehdistötilaisuudessa että Assadin regiimin aika on ohi Syyriassa. Lavrov puolestaan totesi Venäjän olevan valmis jatkamaan

sotilaallisten tietojen vaihtoa Syyriassa. Mediatietojen mukaan Venäjä ja Yhdysvallat pääsivät yhteisymmärrykseen työryhmän perustamisesta, jonka tavoitteena on maidenvälisten suhteiden vakauttaminen. (kaikki mediat) Presidentti Putin vertasi Yhdysvaltojen Syyriaan tekemää risteilyohjusiskua v. 2003 tapahtumiin Irakissa. Putinin mukaan Yhdysvaltojen isku oli kansainvälisen lain vastaista koska se tapahtui ilman YK:n turvallisuusneuvoston mandaattia. Putinin mukaan Yhdysvallat ei ole esittänyt konkreettisia todisteita siitä, että Assadin hallinto olisi syyllistynyt Idlibissä tapahtuneeseen kemiallisen aseen käyttämiseen. Ulkoministeri Lavrov totesi myös Yhdysvaltojen tekemän iskun perustuvan samanlaiseen faktojen vääristelyyn kuin v. 2003 alkanut sotilasoperaatio Irakia vastaan. Venäjä vastasi Yhdysvaltojen iskuun ilmoittamalla, ettei Venäjä enää noudata Yhdysvaltojen ja Venäjän välistä sotilasoperaatioihin liittyvää tietojenvaihtosopimusta Syyriassa. Venäjän puolustusministeriö kommentoi risteilyohjusiskua "tehottomaksi" ja ilmoitti vahvistavansa Syyrian armeijan ilmapuolustusta. Venäläismediat pitivät risteilyohjusiskua ennen kaikkea voimannäyttönä Venäjän suuntaan. Eräät mediat totesivat Kiinan jättäneen tuomitsematta Yhdysvaltojen tekemän iskun. (Gazeta.ru, Izvestia, RG, TASS, Vedomosti; Rossiya 1, Interfax) Iso-Britannian ulkoministeri Boris Johnson perui 10.4. suunnitellun vierailunsa Moskovaan. Venäjän ulkoministeriön tiedottaja Maria Zaharova kommentoi päätöksen perusteluita "absurdeiksi". (RG, TASS) Venäjän puolustusministeriön mukaan 4.4. väitetty kaasuisku Syyriassa oli seuraamusta Syyrian ilmavoimien iskusta terroristien asevarastoon, joka sisälsi vaarallisia kemikaaleja. Venäjän puolustusministeriön tiedottaja Igor Konašenkov perusteli näkemystään Venäjän ilmavoimien monitorointidatalla. Venäjä on kiistänyt kemiallisten aseiden torjuntaorganisaation OPCW:n raportit taistelukaasu sariinin käyttämisestä Syyriassa 4.4. sekä Syyrian hallituksen vastuun tapahtuneesta. Venäjän YK-edustuston mukaan länsimaiden esittämät syytökset Assadia kohtaan ovat mahdottomia hyväksyä. (Interfax, TASS, Gazeta.ru, Interfax, Izvestia, Kommersant, RBK, TASS) Venäjä käytti veto-oikeuttaan YK:n turvallisuusneuvoston äänestyksessä estäen näin Syyrian hallituksen tuomitsevan päätöslauselman. Yhdysvaltojen, Ranskan ja Iso-Britannian ehdottama päätöslauselmaluonnos totesi Syyrian hallituksen syylliseksi Idlibin provinssissa tehtyyn kaasuiskuun ja vaati Syyrian hallitusta täysimittaiseen yhteistyöhön kaasuiskun tutkimiseksi. Venäjän ohella vain Bolivia äänesti päätöslauselmaehdotusta vastaan, Kiinan, Kazakstanin ja Etiopian pidättäytyessä äänestämästä. (Gazeta.ru, RIAN, TASS) Venäjä ja Japani kävivät ulko- ja puolustusministerien väliset konsultaatiot 20.3. Tokiossa. Japanin ulkoministeri Kishida alleviivasi maidenvälisen turvallisuuspoliittisen dialogin tärkeyttä. Ulkoministeri Lavrov painotti maidenvälistä talousyhteistyötä Kuriilien saarilla sekä varoitti Yhdysvaltojen ohjuspuolustusjärjestelmän pystyttämisen Tyynenmeren alueella voivan aiheuttaa suuria riskejä. Molemmat ministerit vaativat Pohjois-Koreaa pidättäytymään provokatiivisista askelista ja noudattamaan YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmia.

(Gazeta.ru, Interfax, Kommersant, NG, RG, TASS) Ukrainassa ammuttiin 23.3. entinen Venäjän duuman edustaja Denis Voronenkov. Ukrainan sisäministeriön asiantuntija luonnehti murhaa poliittiseksi. Presidentti Poroshenko syytti Venäjää valtioterrorismista. Venäjän presidentinhallinnon tiedottaja Dmitri Peskov kiisti Venäjän osallisuuden murhaan todeten Venäjää kohtaan esitetyt syytökset absurdeiksi. Mediatietojen mukaan Voronenkov oli Ukrainan hallinnon käyttämä avaintodistaja "Venäjän suorittamista aggressioista Ukrainaa vastaan". Voronenkov tutki joidenkin medioiden mukaan myös ex-presidentti Janukovitšin toimintaa sekä Venäjän tiedustelupalvelun FSB:n sisällä esiintyvää korruptiota. (kaikki mediat) Ukraina ja separatistit solmivat tulitauon 1.4. joka kuitenkin rikkoutui pääsiäisen jälkeen. Osapuolet syyttivät toisiaan tulitaukorikkomuksista. Ukrainan turvallisuusneuvoston sihteerin Oleg Turtšynov kommentoi tilannetta siten, ettei "Ukrainalla ole muuta mahdollisuutta kuin voittaa Donbasissa". Ulkoministeri Lavrovin mukaan kommentti osoittaa Ukrainan kieltäytyvän toimeenpanemasta Minskin sopimusta. Itä-Ukrainan konfliktia käsiteltiin Normandian formaatissa Venäjän, Ranskan ja Ukrainan presidenttien sekä Saksan liittokanslerin voimin, pääsemättä läpimurtoon konfliktin ratkaisussa. Myös ns. kontaktiryhmä keskusteli mm. raskaiden aseiden vetämisestä pois rintamalta sekä vankien vaihtamisesta. (Gazeta.ru, NG, RG, Kommersant, Izvestia) Moldovan presidentti Igor Dodon allekirjoitti 4.4. aiesopimuksen (Memorandum of Understanding) Euraasian talousliiton kanssa. Moldovan hallitus on kritisoinut allekirjoitusta ja ilmoittanut, ettei Moldovan parlamentti tule ratifioimaan sitä. Dodon on myös ilmoittanut tehneensä aloitteen sopimuksen solmimiseksi Moldovan ja Venäjän välisestä strategisesta kumppanuudesta. (Gazeta.ru, NG) Ranskan presidentinvaalien ehdokas, Front National-puolueen puheenjohtaja Marine le Pen vieraili Moskovassa 24.3. tavaten presidentti Putinin. Putin totesi le Penille, ettei Venäjällä ole aikeita sekaantua Ranskan presidentinvaaleihin. Putinin mukaan Venäjällä ei ole suosikkiehdokkaita ja Venäjä on valmis yhteistyöhön kenen tahansa kanssa. Kremlin tiedottaja Peskov myös kiisti Venäjän rahoittavan Front Nationalia. Asiantuntijoiden mukaan le Pen voi hyötyä vierailusta ja saada lisää kannattajia erityisesti työväenluokasta ja pienten kaupunkien asukkaista. (TASS, Vedomosti) Venäjän ja Iranin välinen huippukokous järjestettiin 29.3. Moskovassa. Maat allekirjoittivat 16 yhteistyösopimusta ja dokumenttia, ennen kaikkea energia- ja liikennesektorilla. Presidentit Putin ja Rouhani ilmaisivat myös tukensa Syyrian hallitukselle tämän taistelussa terroristeja vastaan. Sanomalehti Vedomostin mukaan Iranin ulkoministeri Zarif totesi Venäjän voivan käyttää Iranin lentokenttiä ilmaiskujen suorittamiseen Syyriassa. Asiantuntijat pitävät vahvimpana Venäjää ja Irania yhdistävänä tekijänä "antiamerikkalaisuutta". He huomauttivat Venäjän ja Iranin intressien Syyriassa alkaneen myös poiketa toisistaan. (Izvestia, MK, RBK, RG, TASS, Vedomosti; Rossiya 1)

2. Sisäpolitiikka ja ihmisoikeudet Pietarin 3.4. metroiskun selvittely jatkuu, FSB varoittaa keskiaasialaistaustaisen terrorismin uhasta. Huhtikuun alussa Pietarin metroon tehdyssä itsemurhaiskussa kuoli 15 ja loukkaantui yli 50 ihmistä. Osa loukkaantuneista on edelleen kriittisessä tilassa. Viranomaistietojen mukaan itsemurhaiskun teki 22- vuotias kirgisialaistaustainen Venäjän kansalainen. Terroriteon johdosta on pidätetty tähän mennessä Moskovassa ja Pietarissa 10 keskiaasialaistaustaista henkilöä. Venäjän turvallisuuspalvelu FSB on antanut julkisuuteen tiedot iskun epäillystä organisaattorista, joka on myös kirgisialaistaustainen Venäjän kansalainen. FSB:n johtaja Bortnikov on kommentoinut IVY-alueen vierastyöläisten muodostavan Venäjän terroriuhan ytimen ja esittänyt muuttoliikekontrollin tiukentamista. FSB:n mukaan se esti vuonna 2016 yhteensä 16 terrori-iskua yhdeksässä Venäjän kaupungissa. Presidentti Putin kommentoi iskun jälkimainingeissa Mir 24 tv-kanavalle, että terroristeilta olisi mahdollista peruuttaa Venäjän kansalaisuus. Neljän duumanpuolueen puheenjohtajat ovat jo jättäneet duumaan lakialoitteen, joka sallisi peruuttaa Venäjän kansalaisuuspäätöksen henkilöiltä, jotka on tuomittu terrorismirikoksista. Pietarin metroiskun lisäksi Etelä-Venäjältä on uutisoitu viime viikkoina kaksi muuta terroriteoksi nimettyä tapahtumaa: kaksi poliisia tapettiin Astrahanissa huhtikuussa ja kaksi muuta viikkoa myöhemmin Pohjois-Kaukasian Ingušetiassa. Maaliskuussa ennen Pietarin iskuja uutisoitiin myös neljän Venäjän kansalliskaartin sotilaan kuolemasta iskussa joukkojen tukikohtaan Tšetšeniassa. (Rossiskaja Gazeta, Kommersant, Vedomosti, TASS, Gazeta.ru) Korruption vastaiset mielenosoitukset johtivat joukkopidätyksiin ympäri maata. Venäjällä osoitettiin sunnuntaina 26.3.2017 mieltä kymmenillä paikkakunnilla pääministeri Medvedevin väitettyä korruptiota vastaan. Oppositiopoliitikko Aleksei Navalnyin ja tämän tukijoiden organisoimia joukkokokoontumisia suunniteltiin sadalla paikkakunnalla ympäri Venäjää, mutta viranomaisluvan niistä onnistui saamaan vain 24. Lopulta suurin yli 80 kaupungissa järjestetyistä mielenosoituksista toteutettiin ilman luvitusta, mikä johti massapidätyksiin. Eri arvioiden mukaan pidätetyiksi päätyi yli 1500 ihmistä, joista Moskovassa runsas 1000. Mediassa esitetty maanlaajuinen kokonaisarvio osallistujamäärästä vaihtelee runsaasta 30 000 hengestä lähes 100 000. Suurimmat mielenilmaukset järjestettiin Moskovassa (poliisin arvion mukaan 7000 8000 osallistujaa, järjestäjien arvion mukaan yli 20 000), sekä Pietarissa (virallinen luku 3000, media-arvio vajaa 10 000). Kyseessä olivat 2000-luvun laajimmat ilman viranomaislupaa järjestetyt mielenosoitukset. Mielenosoitukset vaikuttivat tulleen yllätyksenä kaikille. Suuri osa mielenilmauksiin osallistujista oli nuorisoa. Pidätetyistä suurin osa päästettiin vapaaksi jo samana päivänä, mutta kymmeniä ihmisiä, ml. oppositiopoliitikko Navalnyi ja tämän työtovereita korruption vastaisesta säätiöstä tuomittiin 1-25 päivän hallinnollisiin pidätyksiin ja sakkoihin. Lisäksi Venäjän tutkintakomitea on aloittanut tutkinnan Moskovan mielenosoituksessa loukkaantuneen poliisin tapauksesta. Uutistietojen mukaan neljä henkeä on vangittu epäiltynä väkivallasta poliisiviranomaista kohtaan. Mediatietojen mukaan poliisi olisi suorittanut huhtikuun puolivälissä etsinnät myös ns. uuden opposition kolmen jäsenen kodeissa. Joukossa on myös tunnettu nationalistishenkinen uuden opposition videobloggari Vjatšeslav Maltsev, joka tuomittiin 15 päivän hallinnolliseen pidätykseen. Riippumattoman Vedomosti-lehden mukaan viranomaiset keräävät maaliskuun mielenilmauksiin liittyen materiaalia, jonka pohjalta voitaisiin käynnistää ns. toinen Bolotnaja-oikeudenkäyntien sarja vuosien 2011 2012

mielenosoitusaallon jälkiselvittelyn tapaan. Entisen öljyoligarkki Mihail Hodorkovskin Avoin Venäjä säätiö on järjestämässä oman maan laajuisen protestimarssinsa 29.4. ja Aleksei Navalnyi on kehottanut ihmisiä uudelle marssille 12.6. Venäjän päivänä. Navalnyin pääministerin väitettyä korruptioimperiumia koskevalla filmillä on tällä hetkellä jo 19,4 miljoonaa katselukertaa Youtubessa. (Vedomosti, Kommersant. Gazeta.ru) Pääministeri Medvedev kiisti korruptiosyytökset ja presidentti Putin kytki mielenilmaukset arabikevääseen ja Maidaniin. Presidentti Putin kommentoi maaliskuun korruptionvastaisia mielenosoituksia vasta useiden päivien päästä ja kytki tapahtumat arabikevään ja Maidanin varoittaviin esimerkkeihin. Putinin korosti, että korruptiota vastaan tulee taistella, muttei poliittisia päämääriä ajaen. Pääministeri Medvedev kommentoi mielenosoituksia ja itseensä kohdistuvia korruptiosyytöksiä ensikertaa vasta huhtikuun alkupuolella. Medvedev kiisti syytökset ja totesi nimeltä mainitsematta protestien organisoijien ajavan omia poliittisia päämääriä ja itsekkäitä etujaan. Toisaalta yksittäiset duuman ja federaationeuvoston kansanedustajat ovat vaatineet korruptiosyytteiden tutkintaa, ja myös federaationeuvoston puheenjohtaja Valentina Matvijenko korosti, että hallituksen tulee kuulla mielenosoittajien viesti. Viranomaisten taholta on esitetty vastausta myös maaliskuun mielenilmausten paljastamaan nuorten protestihalukkuuteen. Venäjän opetus- ja tiedeministeriö on ilmoittanut suunnittelevansa patrioottisen kasvatuksen ohjelmaa, joka lisäisi ministeriön näkyvyyttä tärkeimmissä Venäjällä käytetyissä sosiaalisen median palveluissa. Levada-keskuksen kyselytutkimuksen mukaan 89 prosenttia venäläisistä pitää hallituksen korruptiota mahdottomana hyväksyä, ja lähes puolet venäläistä katsoo hallituksen olevan huomattavan korruptoitunut. Navalnyin säätiön paljastusten ja maaliskuun mielenilmausten jälkeen pääministeri Medvedevin ja hallituksen kannatus on pudotuksessa. Levadakeskuksen mukaan pääministerin kannatus putosi kuukauden aikana kymmenellä prosenttiyksiköllä alimmilleen kymmeneen vuoteen (42 %). Levadan mukaan 38 prosenttia venäläisistä hyväksyi maaliskuun lopun mielenilmaukset ja 39 prosenttia tuomitsi. Yli 60 prosenttia vastanneista oli kuullut mielenilmauksista. Monissa Venäjän kaupungeissa järjestettiin Pietarin metroiskun jälkeen alueviranomaisten tukemia "terrorisminvastaisia mielenosoituksia". Moskovassa mielenilmaukseen osallistui arviolta 50 000 ihmistä. (Gazeta.ru, Izvestija, Vedomosti, Nezavisimaja Gazeta, TASS) PMI Medvedev piti duumalle esityksen hallituksen työn tuloksista. Pääministeri Medvedev piti 19.4. duumalle vuosittaisen esityksensä hallituksen työn tuloksista. Medvedev totesi Venäjän talouden nousseen kriisistä ja korosti vastauksena kritiikkiin Venäjän talouden tulosten olevan hyvät, kun otetaan huomioon sekä Venäjän eristäminen kansainvälisiltä rahoitusmarkkinoilta että öljyn hinnan lasku. Medvedev myös nosti esiin venäläisten eliniänodotteen nousun 72 vuoteen sekä syntyvyyden kasvun. Duuman kommunistipuolueen edustaja kysyi pääministeriltä myös oppositiopoliitikko Navalnyin korruptiopaljastuksista, mutta Medvedev kieltäytyi kommentoimasta "poliittisten seikkailijoiden virheellisiä tuotteita". Medvedev kommentoi myös Venäjällä jo toista vuotta jatkuvia rekkakuskien protesteja tieliikennemaksuja vastaan arvioiden vain minimaalisen murto-osan kuljettajista osallistuvan protesteihin. (Gazeta.ru, Kommersant, Vedomosti) Helmikuussa käynnistyneet kuvernöörivaihdokset jatkuivat huhtikuussa Udmurtian ja Mari-Elin korruptiosta pidätettyjen johtajien lähdöllä. Udmurtian tasavallan päämies Aleksandr Solovjov pidätettiin huhtikuussa 140 miljoonan ruplan lahjusten ottamisesta epäiltynä. Presidentti Putin erotti

Solovjovin tehtävistään ja nimitti tämän paikalle 43-vuotiaan kansalaiskamarin sihteerin Aleksandr Bretšalovin, joka on toiminut johtotehtävissä myös venäläisten PK-yritysten asiaa ajavassa Opora Rossii järjestössä sekä Putinin tukiliike yleisvenäläisessä kansanrintamassa. Myös toisen suomalais-ugrilaisen tasavallan Mari-Elin 16 vuotta tehtäviään hoitanut päämies Leonid Markelov lähti tehtävistään huhtikuussa. Markelov erosi ensin omasta pyynnöstään, mutta päätyi pian pidätetyksi syytettynä 250 miljoonan ruplan lahjuksen vastaanottamisesta. Markelovin tilalle Mari-Elin johtoon siirtyi entinen Moskovan alueen välitystuomioistuimen puheenjohtaja. Myös Tšeljabinskin entistä kuvernööriä Mihail Jurjevitšia vastaan on avattu rikostutkinta lahjusten vastaanottamisesta. Alkuvuodesta Venäjällä ovat vaihtuneet yhteensä seitsemän alueen kuvernöörit. (TASS, Gazeta.ru, Kommersant, Vedomosti) Ihmisoikeudet: Tšetšeniasta raportoidaan laajoista seksuaalivähemmistöjen vainoista. Riippumaton Novaja Gazeta lehti julkaisi huhtikuun alussa laajan raportin Tšetšenian seksuaalivähemmistöön kuuluvien tai siihen kuulumisesta epäiltyjen miehien järjestelmällisistä pidätyksistä ja rajusta kidutuksesta eri puolilla tasavaltaa. Eri lähteistä saatujen tietojen mukaan pidätettyjä olisi jopa satoja, ja vähintään kolme ihmistä olisi kuollut. Useat ihmisoikeus- ja LHBT-järjestöt ovat vahvistaneet Novaja Gazetan tiedot, mutta virallisesti tapahtunutta ei ole varmistettu. Tšetšeniasta tulleet viralliset reaktiot kiistävät sekä tiedot pidätyksistä sekä koko sukupuolivähemmistöjen olemassaolon Tšetšeniassa. Viranomaislausunnoissa myös viitataan epäsuorasti mahdollisiin perheiden "kunniamurhiin" ratkaisuna, mikäli perheenjäsentä epäiltäisiin seksuaalivähemmistöihin kuuluvaksi. Venäjän presidentin alaisen ihmisoikeusneuvoston puheenjohtaja Mihail Fedotov on kehottanut tutkimaan tarkasti Tšetšeniasta kantautuvat "hirvittävät tiedot", vaikka ei ole voinut niitä varmistaa omilta kollegoiltaan Tšetšeniasta. Venäjän ihmisoikeusasiamies Tatjana Moskalkova on ollut yhteydessä Tšetšenian viranomaisiin, jotka ovat kiistäneet tiedot. Moskalkova on päättänyt tutkimuksensa tuloksettomina. Uutisoidut pidätykset nousivat esiin myös Tšetšenian päämies Kadyrovin tavatessa presidentti Putinia 19.4. Kadyrov kiisti väitteet provokaationa. Myös presidentin tiedottaja Peskov totesi, ettei raportoituja sukupuolivähemmistöjen vainoja ole voitu vahvistaa. Aiemmin Peskov kehotti mahdollisia vainojen kohteeksi joutuneita olemaan yhteydessä paikallisviranomaisiin, mikä nosti kritiikkiä sekä venäläisten että kansainvälisten ihmisoikeustoimijoiden piirissä, sillä vainojen taustalla ovat mediatietojen mukaan juuri paikallisviranomaiset. Ihmisoikeusjärjestöjen lisäksi useat länsimaat sekä mm. EU:n ulkosuhdehallinto ovat kehottaneet Venäjää tutkimaan tarkasti tiedot sukupuolivähemmistöjen vainoista sekä tuominneet tšetšeeniviranomaisten lausunnot asiassa. Paljastusten seurauksena Novaja Gazeta lehti on saanut uhkauksia Tšetšenian uskonnollisilta ja yhteiskunnallisilta vaikuttajilta. Venäjän tutkintakomitea on ilmoittanut tutkivansa uhkaukset. (Vedomosti, Kommersant, Gazeta.ru, Radio Svaboda) Venäjän korkein oikeus julisti 20.4. Jehovan todistajat äärijärjestöksi. Päätös merkitsee Jehovan todistajien laillisen toiminnan loppumista Venäjällä. Äärijärjestöksi tuomitun järjestön omaisuus takavarikoidaan valtiolle ja kaikki sen toiminta kielletään. Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun rekisteröity uskonnollinen keskusjärjestö julistettiin Venäjällä ekstremistiseksi. Jehovan todistajien toimintaa on hankaloitettu jo vuosia. Liikkeen paikallisseurakuntia on suljettu ekstremismilainsäädännön nojalla ja samoin kymmeniä liikkeen kirjoja on tuomittu ääriliikehdintään yllättäviksi. Prosessi koko liikkeen kieltämiseksi alkoi vuosi sitten, kun Venäjän Jehovan todistajien keskusjärjestö sai

oikeusministeriöltä varoituksen ääritoiminnasta. Alkuvuodesta 2017 oikeusministeriö nosti nyt kanteen keskusjärjestöä vastaan Venäjän korkeimmassa oikeudessa. Venäjällä on noin 172 000 Jehovan todistajaa. Rekisteröityneitä paikallisseurakuntia on 397. Ylen maaliskuussa siteeraamien tietojen mukaan Jehovan todistajien Venäjän hallintokeskus saatettaisiin siirtää Suomeen. (Forum 18, Yle) 3. Talous Venäjän talouskasvu 2015 E2016 E2017 BKT:n kasvu % -2,8 % -0,2 % 2,0 % Reaalipalkka % -8,9 % 0,7 % 1,3 % Inflaatio % 12,9 % 5,4 % 3,8 % Vähittäiskauppa, % -10,1 % -5,2 % 1,9 % Teollisuustuotanto % -3,4 % 1,3 % 2,0 % Investoinnit % -8,4 % -0,9 % 2,5 % Vienti % -33,0 % -17,4 % 9,5 % Tuonti % -37,0 % -0,5 % 5,7 % Uralsin keskihinta USD/bll 51,2 41,0 40,0 Budjetin yli/alijäämä -2,6 % -3,6 % -2,0 % Lähteet: Rosstat ja talouskehitysministeriön perusskenaario Vararahastot mrd. USD 1.4.2017 Vararahasto 16,2 Hyvinvointirahasto 73,3 Keskuspankin kulta- ja valuuttavarannot 398,0 Lähteet: Venäjän keskuspankki ja finanssiministeriö Ruplan kurssi 19.4.2017 EUR/RUB 59,61 USD/RUB 55,98 Lähde: Venäjän keskuspankki Raakaöljyn hinta 18.4.2017 Brent USD/bll 54.89 Urals USD/bll 52.16 Lähde: Neste Oil Virallinen talousennuste on päivitetty. Talouskehitysministeri Maksim Oreškin julkisti 6.4. ministeriönsä päivitetyn talousennusteen vuosille 2017 2020. Perusskenaarion mukaan Venäjän talouskasvu on

kuluvana vuonna 2 % ja 1,5 % vuosina 2018 ja 2019. Talouskehitysministeriö asettaa talouskasvun tavoitteeksi 1,7 % vuonna 2017, 2,5 % vuonna 2019 ja 3,1 % vuonna 2020. Presidentin avustaja ja entinen finanssiministeri Andrei Belousov kritisoi ennustetta toteamalla, että presidentti Putin on asettanut tavoitteeksi maailmantalouden kasvua nopeamman talouskasvun eli yli 3 prosentin kasvuvauhdin. (Vedomosti, talouskehitysministeriön verkkosivut) Venäjän talouskasvupotentiaali 1,5 2 %. Venäjän keskuspankin johtaja Nabiullina totesi huhtikuussa Moskovassa järjestetyssä konferenssissa Venäjän potentiaalisen talouskasvun olevan 1,5 2 %. Nabiullinan mukan öljynhinnan nousu 20 dollarilla nostaisi talouskasvua vain prosentilla. Keskuspankin kasvuennuste kuluvalle vuodelle on 1 1,5 %. (Kommersant, Rossijskaja Gazeta) Nabiullina jatkaa keskuspankissa. Presidentti Putin kertoi 22.3. tapaamisessaan Venäjän keskuspankin Elvira Nabiullinan kanssa esittävänsä duumalle tämän toimikauden jatkoa toiselle viisivuotiskaudelle. Putin kehui Nabiullinan saavutuksia vaikeana aikana Venäjän talouden ja pankkisektorin vakauttamisessa. Nabiullina totesi kautensa aikana keskuspankin evänneen toimiluvat noin 300 venäläispankilta osana pankkisektorin tervehdyttämistä ja harmaan talouden kitkemistä. (Rossijskaja Gazeta, Vedomosti, presidenttihallinnon verkkosivut) Venäjän keskuspankki laski ohjauskorkoa. Venäjän keskuspankki laski 24.3. ohjauskorkoa 10 prosentista 9,75 prosenttiin. Keskuspankki totesi inflaation laskeneen ennustettua nopeammin ja talouden elpyvän. Keskuspankin tavoitteena on 4 prosentin inflaatio kuluvan vuoden aikana. (Venäjän keskuspankin verkkosivut) S&P paransi Venäjän luottoluokitusta. Luottoluokittaja S&P nosti 17.3. Venäjän velkakirjojen luottoluokituksen vakaasta myönteiseksi. S&P totesi Venäjän talouden kääntyneen kasvuun ja sopeutuvan matalaan öljynhintaan, minkä lisäksi Venäjän valtion velka-aste on matala. (Rossijskaja Gazeta, TASS) Talouskasvu on alkanut hiipua 2016 neljännellä kvartaalilla. Federaation tilastolaitos kertoo talouden supistuneen viime vuonna 0,2 prosenttia, mutta talous on kääntynyt kasvuun neljännellä kvartaalilla. (Vedomosti) Vararahastoa ei syödä loppuun kuluvana vuonna. Vararahaston arvo kävi 16,03 miljardissa dollarissa vuoden 2016 aikana, mutta huhtikuussa vararahasto kasvoi 16,20 miljardiin dollariin. Rahastoon on siirretty käyttämättömiä budjettivaroja. Pääministeri Medvedev totesi, ettei vararahastoa tulla käyttämän loppuun 2017 aikana. Talouskehitysministeri Oreškin totesi öljynhinnan nousun tuovan lisää budjettituloja, mikä mahdollistaa suunniteltua vähäisemmän vararahaston käytön. Tammi-helmikuussa 2017 Venäjän federaation budjettitulot kasvoivat 20 prosenttia verrattuna edellisvuoden vastaavaan aikaan. Budjettisuunnitelman mukaan vararahasto oli määrä käyttää loppuun 2017 aikana budjettivajeen kattamiseksi. (Novaja Gazeta, Vedomosti, Rossijskaja Gazeta, RBK) Köyhien osuus väestöstä on kasvanut. Federaation tilastolaitoksen julkaisemien tietojen mukaan toimeentulorajan alapuolella elävien määrä kasvoi 300 000:lla vuoden 2016 aikana. Köyhien osuus väestöstä on nyt korkein kymmeneen vuoteen: 13,5 prosenttia, tai lähes 20 miljoonaa henkeä. Samaan

aikaan uusi laki velvoittaa alueet laatimaan kriteerit sosiaalitukien tarpeelle. Kriteerien vaihtelevuus voi johtaa vähävaraisten perheiden tukien vähenemiseen. (Nezavisimaja Gazeta, Vedomosti) Taloudelliset ulkosuhteet Valko-Venäjä allekirjoitti Euraasian tullikodeksin. Valko-Venäjän presidentti Lukashenko allekirjoitti 11.4. Euraasian talousliiton tullikodeksin. Valko-Venäjä alkoi jarruttaa allekirjoitustaan joulukuussa kun muut Euraasian talousliiton jäsenvaltiot allekirjoittivat tullikodeksin ja samalla Valko-Venäjä esti etenemisen kodeksin ratifiointiin. Tullikodeksin tavoitteena on yhtenäistää tullauskäytäntöjä jäsenmaissa. Valko-Venäjän jarrutuksen päättymistä edelsi presidentti Putin ja Lukashenko tapaaminen Pietarissa 3.4. sekä yhteisymmärryksen löytyminen maiden suhteita hiertäneisiin kiistakysymyksiin. Venäjän ja Ukrainan välinen kauppa kasvoi alkuvuodesta. Ukrainan vienti kasvoi 44 prosenttia ja Venäjän vienti Ukrainaan kasvoi 47 prosenttia. Kauppa Venäjän kanssa muodostaa 11,8 prosenttia Ukrainan kokonaiskaupasta. Samaan aikaan Ukrainan kauppa EU:n kanssa kasvoi 20 prosenttia. (Nezavisimaja Gazeta) Kiellettyjä turkkilaisia tomaatteja tuodaan Venäjälle Abhasian ja Marokon kautta? Venäjän Turkille asettamia tuontikieltoja rikotaan tuomalla kiellettyjä tuotteita muiden maiden kautta. Venäjän federaation tullipalvelun mukaan tomaattien vienti Abhasiasta kasvoi vuonna 2016 viisitoistakertaiseksi. Myös marokkolaisina myytävien tomaattien epäillään olevan Turkista. Asiantuntija-arvioiden mukaan tomaattien "harmaasta tuonnista" 50 prosenttia tulee Turkista. Turkki on puolestaan kieltänyt mm. venäläisen vehnän tuonnin. (Izvestia, Kommersant, RBK) Energia Venäjä ja Valko-Venäjä pääsivät vihdoin sopuun energiakiistassaan. Gazpromin mukaan Valko-Venäjä maksoi kaasuvelkansa ja alkaa saada ensi vuoden alusta venäläiskaasua alennettuun 130 dollarin kuutiohintaan. Venäjä lisää kiistan aikana vähennettyjä öljykuljetuksiaan Valko-Venäjälle. Sopu syntyi Putinin ja Lukašenkon tapaamisen yhteydessä huhtikuun alussa. (Vedomosti, Rossiskaja Gazeta, TASS) Lukoil säilyttää huoltamoliiketoimintansa Venäjällä ja Länsi-Euroopassa. Yhtiön johtaja Vagit Alekperov totesi tapaamisessaan Putinin kanssa, että vaikka yhtiö myy huoltamonsa Baltiassa ja Ukrainassa, se ei ole luopumassa Venäjän huoltamoliiketoiminnastaan ja suunnittelee kasvattavansa huoltamoiden määrää Länsi-Euroopassa. Lukoil omistaa huoltamoita muun muassa Hollannissa ja Belgiassa. Yhtiön omistuksessa on myös Suomen Teboil-ketju. (Vedomosti) ExxonMobil hakee poikkeusta pakotepäätöksestä jatkaakseen yhteistyötä Rosneftin kanssa. Mediatietojen mukaan ExxonMobile on jättänyt poikkeuslupahakemuksen, joka sallisi sen porata Mustallamerellä. Exxon sopi Rosneftin kanssa yhteistyöstä Mustallamerellä ja arktisilla alueilla vuonna 2012. Pakotteiden asettamisen jälkeen yhtiön annettiin saattaa päätökseen arktisia koeporauksiaan. Exxon ei ole kommentoinut tietoja poikkeuslupahakemuksesta. Exxonilla on myös meneillään Venäjällä oikeusjuttu, jossa yhtiö hakee palautusta Sahalinin hankkeen liikevoittoverostaan. Exxon on maksanut

35 prosentin liikevoittoveroa vuoden 1996 sopimuksen mukaisesti, vaikka vuonna 2009 veroprosentti on Venäjällä laskettu 20 prosenttiin. Yhdysvaltojen ulkoministeri Rex Tillerson on entinen ExxonMobilen pääjohtaja. (Vedomosti, RT, TASS) Gazprom sopi Slovakian kanssa kauttakulun jatkamisesta 2050 saakka. Gazprom allekirjoitti puitesopimuksen Slovakian Eustream-yhtiön kanssa kaasun kuljettamisesta Slovakian kautta vuoteen 2050 saakka. Sopimus ei ole sitova. Kauttakulun jatkaminen palvelisi Gazpromin pyrkimystä pitää osuutensa Euroopan markkinoista, mutta on ristiriidassa Ukrainan kauttakulun lopettamistavoitteen kanssa. (Kommersant, Vedomosti) Venäjän kaasuase on heikentynyt. Nezavisimaja Gazeta analysoi lähimaiden vähentynyttä riippuvuutta venäläisestä kaasusta. Ukraina on lopettanut suorat kaasuostot Venäjältä ja Georgiassa venäläiskaasun osuus oli viime vuonna enää 8 prosenttia. Liettua on rakentanut nesteytetyn maakaasun terminaalin ja Viro suunnittelee samaa. Baltian maat vahvistavat keskinäistä kaasukauppaansa. (Nezavisimaja Gazeta) Komissio hyväksymässä Nord Stream 2:n? Medialle vuotaneen Ruotsille ja Tanskalle osoitetun kirjeen mukaan komissio toteaa, että sillä ei ole laillisia perusteita estää Nord Stream 2:n rakentamista, sillä kolmas energiapaketti ei koske putken merenalaista osaa. Tanskan hallitus harkitsee lakimuutosta, joka ottaisi huomioon ulko- ja turvallisuuspoliittiset syyt arvioitaessa putken rakentamisen sallimista Tanskan aluevesille. Nykyisellään huomioidaan vain ympäristövaikutukset. (TASS, Rossiskaja Gazeta) Arktinen Arkangelin arktisessa foorumissa käsiteltiin laajasti poliittisia aiheita. Foorumin pääpaneelissa esiintyivät presidentit Putin, Niinistö ja Islannin presidentti Jóhannesson. Lisäksi foorumiin osallistuivat Islannin, Norjan ja Tanskan ulkoministerit ja useita venäläisministereitä. Pääpaneelissa käsiteltiin laajasti ajankohtaisia asioita ilmastonmuutoksesta Venäjän ja Yhdysvaltojen suhteisiin ja Ukrainasta Venäjän sisäisiin mielenosoituksiin. Putin puhui skeptisesti ilmastonmuutoksen vastaisista toimista ja arveli ilmaston lämpenemisen voivan parantaa olosuhteita pohjoisten alueiden talouden kehittämiseksi. Lisäksi Putin totesi jään sulamisen edesauttavan Koillisväylän hyödyntämistä. Foorumissa paljon huomiota saivat Jamal LNG-hanke ja Koillisväylän kehitys. Energiaministeri Novakin mukaan arktisella tuotetaan 17 % Venäjän öljystä ja 80 % kaasusta. Tavoitteena on pitää öljyntuotanto vakaana ja kasvattaa arktisen tuotanto-osuutta 26 prosenttiin tulevan 20 vuoden aikana. (TASS, Vedomosti, CBNC) Venäjän uudelle arktiselle tukikohdalle tarjotaan virtuaalikierroksia. Venäjän trikolorin värein maalattu tukikohta sijaitsee Frans Joosefin maalla, lähellä pohjoisnapaa. Puolustusministeriön sivuilla tukikohtaa pääsee tarkastelemaan virtuaalisesti. Putin vieraili tukikohdassa maaliskuussa ennen osallistumistaan Arkangelin arktiseen foorumiin. (RIA Novosti) Maatalous

Tilastotiedot eivät anna oikeaa kuvaa ruuan hintakehityksestä. Federaation tilastolaitoksen mukaan inflaatio on ollut kuluvana vuonna ennätysmatalalla, mutta arkikokemus kertoo toista. Kyselyiden mukaan yli 70 prosenttia kuluttajista on havainnut ruoan hintojen nousseen. Moskovskij Komsomoletsin tutkimuksessa havaittiin Moskovassa kaikkien tuotteiden, lukuun ottamatta sokeria ja tattaria, kallistuneen alkuvuoden aikana. Tammikuusta maaliskuuhun ruokakorin hinta Moskovassa nousi yli 6 prosentilla. Muilla alueilla tilanne on samankaltainen. (Moskovskij komsomolets) Venäjän tuonninkorvauspolitiikka näyttää tehonneen tiettyjen maataloustuotteiden kohdalla. Teollisuusministeriön mukaan tuontielintarvikkeiden määrä on laskenut historiallisen matalalle, 23 prosenttiin. Joidenkin tuoteryhmien kohdalla kotimaisuusaste on jo 95 100 prosenttia. (Izvestia) Yli 70 prosenttia venäläisistä kannattaa vastapakotteita, neljännes vastustaa. Osuudet käyvät ilmi tutkimuslaitos VtSIOM:n julkaisemasta kyselytutkimuksesta. Venäjän asettamia vastapakotteita kannattavien osuus on laskenut: vuonna 2014 se oli 84 prosenttia. Pakotteita vastustetaan lähinnä suurissa kaupungeissa, kuten Moskovassa ja Pietarissa. (life.ru, Gazeta.ru) Maataloustuet säilyvät budjetissa. Pääministeri Medvedev totesi tapaamisessa maatalousministeriön kanssa, että maataloustukia tullaan suojelemaan vuosien 2017 2019 budjeteissa. Hallitus aikoo tukea maataloussektoria lähes 200 miljardilla ruplalla (noin 3 miljardilla eurolla) vuosittain. (Rossiskaja Gazeta)