MOISION UIMARANNAN UIMAVESIPROFIILI

MOISION UIMARANNAN UIMAVESIPROFIILI

UIMAVESIPROFIILI MOISION UIMARANTA 2 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja yhteystiedot Lohjan kaupunki PL 71, 08101 Lohja 1.2 Uimarannan päävastuullinen hoitaja ja yhteystiedot 1.3 Uimarantaa valvova viranomainen ja yhteystiedot Lohjan kaupunki / Kaupunkisuunnittelukeskus Puistotoimi PL 71, 08101 Lohja Johtava kaupunginpuutarhuri Kirsti Puustinen 0500 472630 Kaupunginpuutarhuri Markku Hakalahti 0500 779854 Länsi-Uudenmaan ympäristöterveys PL 71, 08101 Lohja Ympäristöterveyspäällikkö Iiro Koppinen 050 2888 1.4 Näytteet tutkiva laboratorio ja yhteystiedot Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö Tehtaankatu 26, PL51, 08100 Lohja (019) 323 623 Vesilaboratorio, kemisti Jarkko Nissinen (019) 323 895 1.5 Vesi- ja viemärilaitos ja yhteystiedot Lohjan kaupunki / Kaupunkisuunnittelukeskus Vesi ja viemärilaitos PL 71, 08101 Lohja Vesihuoltopäällikkö Pentti Laakkonen 050 5110612 2. MAANTIETEELLINEN SIJAINTI 2.1 Uimarannan nimi Moision uimaranta 2.2 Uimarannan lyhyt nimi Moisio 2.3 Uimarannan ID-tunnus FI114270004 2.4 Osoitetiedot Vaasankatu 2.5 Koordinaatit (WGS84) 24.0806 (longitudi), 60.2607 (latitudi) 2.6 Kartta

UIMAVESIPROFIILI MOISION UIMARANTA 2.7 Valokuvat 3

UIMAVESIPROFIILI MOISION UIMARANTA 4 3. UIMARANNAN KUVAUS 3.1 Vesityyppi Järvityyppi: Runsasravinteiset ja runsaskalkkiset järvet (RrRk) 3.2 Rantatyyppi Hiekkaranta 3.3 Rantavyöhykkeen ja lähiympäristön kuvaus Uimaranta sijaitsee Moisionlahdessa Pappilanselällä. Uimarannan pituus on n. 50m. Rantavyöhykkeeseen kuuluu hiekkarantaa ja metsäisempää ruohikkoaluetta. Uimarannan molemmin puolin on kaislikkoa. Rannan länsipuolella on kaupungin venelaituri. 3.4 Veden syvyyden vaihtelut 3.5 Uimarannan pohjan laatu 3.6 Uimarannan varustelutaso Rannalla on pukukopit, keinut, käymälä sekä aidattu tenniskenttä n.100 m päässä uimarannasta. 3.7 Uimareiden määrä (arvio) Uimaranta on ns. EU-ranta, jonka kävijämäärä hellepäivinä on yli 100. 3.8 Uimavalvonta Rannalla ei ole uimavalvontaa.

UIMAVESIPROFIILI MOISION UIMARANTA 5 4. SIJAINTIVESISTÖ 4.1 Järven / joen nimi Lohjanjärvi (pinta-ala 88,2km 2, suurin syvyys 54,9m, keskisyvyys 12,7m) 4.2 Vesistöalue Karjaanjoen vesistö 4.3 Vesienhoitoalue Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue 4.4 Pintaveden ominaisuudet ominaisuus mittaustulos (keskiarvo) vaihteluväli Näkösyvyys 1) 1,0 m 0,7-1,3m Sameus 2) 7,0 FNU 3,7 14,0 FNU ph 1) 7,5 7,2 8,0 Klorofylli-a 1) 21 µg/l 10 47 µg/l Kokonaisfosfori 1) 46 µg/l 31 68 µg/l Kokonaistyppi 1) 900 µg/l 510 1600 µg/l Lohjanjärven veden teoreettinen viipymä 3) n. 750vrk Veden korkeus 3169 W (NN+cm) W min 3106,W max 3232 1) Pappilanselän mittauspiste 3, vuosina 1999 2009, syvyydestä 0,0-2,0m, kokonaissyvyys pisteessä 6 m (Luvy) 2) Pappilanselän mittauspiste, vuosina 1999 2004, syvyydestä 0,0 2,0 m / 1,0 m, kokonaissyvyys pisteessä 6 m (Luvy) 3) Teoreettinen viipymä: V (Järven tilavuus, m 3 ) / MQ (keskivirtaama, m 3 /s) Virtaama (lähtövirtaama): Vuosien 1956-2009 välisenä aikana Lohjanjärven keskimääräinen vuoden maksimivirtaama on ollut 44.91 m 3 /s. Suurin havaittu virtaama on 72.40 m 3 /s, se on havaittu 18.5.1966. Pienin havaittu vuoden maksimivirtaama on 11.61 m 3 /s. (Valtion ympäristöhallinto, http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/23/l230211001y/qout3ksanafi.html) Valunta: 192810.0 ha Yhteys pohjaveteen ja muihin vesistöihin: Lohjanjärveen laskevat: Pusulanjoen ja Nummenjoen vesistöt Nummenjoen kautta Maikkalanselälle, Hiidenvesi Väänteenjoen kautta Kutsilanselälle, Hormajärvi Outamonlahteen, Kirmusjärvi ja Valkerpyyjärvi Karstunlahteen ja Puujärvi Lohjansaaren lounaispuolelle. Lisäksi Lohjanjärveen laskee useita tulo-ojia, joita ei ole nimetty. Lohjanjärvi laskee: Mustionjoen kautta Pohjanpitäjänlahteen. 4.5 Pintaveden laadun tila Tyydyttävä

UIMAVESIPROFIILI MOISION UIMARANTA 6 1. UIMAVEDEN LAATU 5.1 Uimaveden laadun seurantakohdan sijainti Moision uimarannan keskiosasta, ts. kohdasta, jossa suurimman osan uimareista oletetaan käyvän. 5.2 Näytteenottotiheys Näytteitä otetaan kolme kertaa uimakauden aikana ja yhden kerran ennen uimakauden alkua. 5.3 Uimaveden laadun aistinvarainen arviointi 5.4 Edellisten uimakausien tulokset Aistinvaraisen arviointiin kuuluvat syanobakteerit (sinilevät), makrolevät, kasviplankton sekä jätteet, kuten öljymäiset aineet, tervamaiset aineet ja kelluvat materiaalit (esim. muovi, kumi, lasi- ja muovipullot). Moisiossa on havaittu edellä mainituista tekijöistä ajoittain vain sinileviä. Uimaveden laatu on aistinvaraisesti pääosin ollut hyvä. 2011 Näytteenotto päivämäärä Enterokokit Escherichia coli Veden laatu 31.5.2011 8 11 Hyvä 13.6.2011 38 3 Hyvä 12.7.2011 26 6 Hyvä 8.8.2011 21 16 Hyvä 2010 Näytteenotto päivämäärä Enterokokit Escherichia coli Veden laatu 1.6.2010 0 1 Hyvä 15.6.2010 21 8 Hyvä 12.7.2010 15 20 Hyvä 9.8.2010 50 28 Hyvä 2009 Näytteenotto päivämäärä Enterokokit Escherichia coli Veden laatu 1.6.2009 3 13 Hyvä 15.6.2009 42 45 Hyvä 13.7.2009 38 10 Hyvä 10.8.2009 36 49 Hyvä 2008 Näytteenotto päivämäärä Enterokokit Escherichia coli Veden laatu 3.6.2008 10 19 Hyvä 17.6.2008 6 3 Hyvä 14.7.2008 66 7 Hyvä 12.8.2008 56 47 Hyvä

UIMAVESIPROFIILI MOISION UIMARANTA 7 5.4.1 Edellisten uimakausien uimaveden laatuluokat Uimaveden laatu on ollut hyvä kausina 2008 2010 asetettujen toimenpiderajojen mukaan. Uimaveden laatuluokkiin perustuva arviointi voidaan tehdä uimavedelle ensimmäisen kerran uimakausien 2008 2011 perusteella. Luokittelussa veden laatu luokitellaan ryhmiin erinomainen, hyvä, tyydyttävä tai huono. Uimakausi Laatuluokka 2011 2012 2013 2014 5.4.2 Edellisten uimakausien aikana tehdyt havainnot ja toteutetut hallintatoimenpiteet Edellisillä uimakausilla veden laatu on täyttänyt hyvälle uimavedelle asetetut vaatimukset. Mikäli toimenpiderajan ylitys tapahtuu, uimareita varoitetaan uimaveden mikrobiologisesta laadusta ja heitä kehotetaan välttämään uimista. Lisäksi uimavedestä otetaan uusintanäyte. Suolistoperäisten enterokokkien määrät Moision uimavedessä uimakausina 2008-2011 Enterokokit 450 400 350 300 250 200 150 100 50 0 I/2008 II/2008 III/2008 IV/2008 I/2009 II/2009 III/2009 IV/2009 I/2010 II/2010 III/2010 IV/2010 I/2011 II/2011 III/2011 IV/2011 Enterokokit toimenpideraja-arvo E. coli määrät Moision uimavedessä uimakausina 2008-2011 1200 1000 E. coli 800 600 400 E.coli toimenpideraja-arvo 200 0 I/2008 II/2008 III/2008 IV/2008 I/2009 II/2009 III/2009 IV/2009 I/2010 II/2010 III/2010 IV/2010 I/2011 II/2011 III/2011 IV/2011

UIMAVESIPROFIILI MOISION UIMARANTA 8 5.5 Syanobakteerien (sinilevä) esiintyminen 5.5.1 Esiintymisen havainnot edeltävinä uimakausina ja toteutetut hallintatoimenpiteet Lohjanjärvessä on esiintynyt havaittavia, runsaita ja erittäin runsaita leväkukintoja. Kukinnat ovat olleet säännöllisiä. Moision uimarannalla havainnot ovat kuitenkin olleet vähäisiä. Moision uimarannan sinilevähavainnot uimakausina 2005 2010 Vuosi Sinilevähavainnot uimavesinäytteiden oton yhteydessä sekä erilliset havainnot Sinilevän määrä 2005 0 ei havaittu 2006 0 ei havaittu 2007 0 ei havaittu 2008 0 ei havaittu 2009 0 ei havaittu 2010 0 ei havaittu Tiedottamiseen ei ole ollut tarvetta.. 5.5.2 Arvio olosuhteista syanobakteerien esiintymiseen Runsasravinteinen järvi, jossa syanobakteerien esiintyminen on hyvin todennäköistä. Moision uimarannalla sinilevähavainnot ovat kuitenkin olleet vähäisiä. 5.5.3 Lajistotutkimukset Lohjanjärvessä yleisimmin havaitut syanobakteerilajit: Anabaena sp., Microcystis aeruginosa, Aphanizomenon sp. 5.5.4 Toksiinitutkimukset Toksiinitutkimuksia ei ole tehty. 5.6 Makrolevien ja/tai kasviplanktoninhaitallisen lisääntymisen todennäköisyys 5.7 Sääilmiöiden vaikutukset uimaveden laatuun Lohjanjärvi on rehevämpi kuin Suomen järvet keskimäärin. Makrolevien ja/ tai kasviplanktonin haitallinen lisääntyminen on mahdollista. Ravinnepitoisuudet ja planktonlevistä kertovat klorofylli-a-pitoisuudet ovat korkeimmat Maikkalanselällä, Lohjan lähivesillä ja Hållsnäsfjärdenin-Kyrkofjärdenin alueella. Lohjanjärvellä tärkein levien kasvua rajoittava ravinne on fosfori, mutta kuormitetut alueet voivat olla ajoittain myös typpirajoitteisia. Rankkasateet saattavat vaikuttaa Moision uimarannan uimaveden laatuun tuomalla valumavesiä rannan länsi- ja lounaispuolella sijaitsevilta pelloilta.

UIMAVESIPROFIILI MOISION UIMARANTA 9 6. KUORMITUSLÄHTEET JA MERKITYKSEN ARVIOINTI 6.1 Jätevesiverkostot Pitkäniemen jätevedenpuhdistamo ja Mondin teollisuusjätevedenpuhdistamo sijaitsevat n. 3km:n päässä Moisin uimarannasta (rantaa pitkin mitattuna). Puhdistamoita huomattavasti enemmän Lohjanjärven laatuun vaikuttaa kuitenkin ylhäältä valuma-alueelta tuleva ravinnekuormitus. Pitkäniemen ja Mondin jätevedenpuhdistamoiden yhteenlaskettu liukoisen fosforin kuormitus on vain noin 5 % Nummen- ja Väänteenjoen tulevasta kuormituksesta. Vuonna 2009 Pitkäniemen puhdistamosta järveen johdetun veden fosforipitoisuus oli 0,18 mg P/I, mikä edustaa hyvää tasoa. Moision jätevedenpumppaamo sijaitsee melko lähellä rantaa. 6.2 Hulevesijärjestelmät Uimarannan lähellä ei ole sadevesiviemärien purkuputkia. 6.3 Maatalous Moision uimarannan länsi ja lounaispuolella on paljon pelto-alueita. 6.4 Teollisuus Tytyrin kalkkikaivos (Nordkalk Oyj) n. 500 m päässä ja paperitehdas Mondi Lohja Oy n. 1,5 km:n päässä uimarannasta. 6.5 Satamat, vene-, maantie- ja raideliikenne Uimarannan länsipuolella on kaupungin venelaituri ja veneiden laskupaikka, jonka vuoksi veneliikennettä on rannan lähellä. Tytyrin kalkkikaivokselle ja Pitkäniemen teollisuusalueelle on pienimuotoista raideliikennettä. E18 moottoritie ylittää Lohjanjärven n. 3 km:n päässä uimarannasta. 6.6 Eläimet, vesilinnut Uimarannalla ei ole havaittu ongelmaa eläimistä tai vesilinnuista. 6.7 Muut lähteet Nummen- ja Väänteenjoki sekä järven virkistyskäyttö kuormittavat Lohjanjärveä. Nummenjoen tuomat ravinteet kuormittavat Maikkalanselkää ja Väänteenjoen ravinteet Kutsilanselkää. Ravinteiden vaikutus näkyy Pappilanselälle asti, jossa Moision uimaranta sijaitsee. 7. LYHYTKESTOISET SAASTUMISTILANTEET 7.1 Arviot odotettavissa olevan lyhytkestoisen saastumisen luonteesta, syistä, esiintymistiheydestä ja kestosta Pitkäniemen jätevedenpuhdistamo käsittelee yli 24000 asukkaan jätevedet sekä yritystoiminnan jätevesiä. Lisäksi puhdistamo käsittelee lokajätettä viemäriverkon ulkopuolella olevista kiinteistöistä ja pienten puhdistamoiden lietteitä myös naapurikunnista. Hulevesiä käsitellään huomattavia määriä märkinä jaksoina. Vuoteen 2013 mennessä Pitkäniemeen yhdistetään Sammatin, Karjalohjan ja Nummi-Pusulan viemäriverkot. Puhdistamon ongelmatilanteiden, kuten käyttökatkoksien, virhetoimintojen, altaiden ylivuotojen tai ohijuoksutuksien seurauksena jätevettä tai muuta haittaainetta on mahdollista päästä puhdistamattomana Lohjanjärveen. Suurien jätevesimäärien sekä läheisen sijaintinsa vuoksi jätevedenpuhdistamo on riskitekijä Moision uimaveden saastumisen kannalta. Ajoittain Pitkäniemen puhdistamolla on tapahtunut ohijuoksutuksia, joissa jätevettä on päässyt suoraan Lohjanjärveen. Tapaukset ajoittuvat usein keväälle, jolloin sulamis- ja sadevedet aiheuttavat kuormitusta. Viimeisin ohitustapaus sattui 2010 huhtikuun alussa, jolloin pumppuhäiriön

UIMAVESIPROFIILI MOISION UIMARANTA 10 seurauksena jätevettä pääsi järveen noin 1370m 3. 7.2 Lyhytkestoisen saastumisen aikana toteutetut hallintatoimenpiteet ja aikataulu syiden poistamiseksi 7.3 Toimenpiteistä vastaavat viranomaiset ja yhteystiedot Pitkäniemen jätevesien ohitus 2010 johtui pumppuhäiriöstä ja pumppu korjattiin välittömästi. Jätevettä ehti päästä järveen kolmen päivän ajan. Ympäristösuojelu ja -valvonta Ympäristöpäällikkö Risto Murto, puh. 050 567 5911 Länsi-Uudenmaan ympäristöterveys Ympäristöterveyspäällikkö Iiro Koppinen, puh. 050 2888 Vesi ja viemärilaitos Vesihuoltopäällikkö Pentti Laakkonen, puh. 050 511 0612 8. UIMAVESIPROFIILIN LAATIMISEN AJANKOHTA JA TARKISTAMISEN AJANKOHTA 8.1 Uimavesiprofiilin laatimisen ajankohta Heinä-elokuu 2010 8.2 Uimavesiprofiilin laatija Laura Ahervo 8.3 Lähteet Lohjan ympäristön tila, Lohjan ympäristölautakunta, julkaisu 2/03 Karjaanjoen vesistö, Eläköön vesi!, 2005 Ympäristöhallinnon Hertta-järjestelmä Kartta: Lohjan kaupunki / Kiinteistö ja kartastotoimi Valokuvat: Laura Ahervo 8.4 Uimavesiprofiilin tarkistamisen ajankohta Ensimmäinen Moision uimavesiprofiilin tarkistamisen ajankohta määräytyy ensimmäisestä uimavesiluokasta uimakauden 2011 jälkeen.