PÄÄTÖS KASELY/484/2017 Kaakkois-Suomi Ympäristö- ja luonnonvarat 9.5.2017 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 136 :n mukaisesta pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevasta ilmoituksesta. ILMOITUKSEN TEKIJÄ Kiinteistön omistajan puolesta Öljyalan Palvelukeskus Oy, JASKA-hanke c/o Asiamies Sanna Pyysing Pöyry Finland Oy Valtakatu 25 53100 LAPPEENRANTA PUHDISTETTAVA KOHDE JA SEN SIJAINTI Katuosoite: Alakylänraitti 2, 46110 TUOHIKOTTI Kiinteistörekisteritunnus: 286-43-3-2 JASKA-kohdenumero: 46110-10-81035 Kiinteistön omistaja: Irmeli Airikka ILMOITUKSEN VIREILLETULO Ilmoitus on saapunut 6.4.2017 Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle (ELY-keskus). TOIMINNAN ILMOITUSVELVOLLISUUS JA VIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojelulain 136 :n mukaan pilaantuneen maan puhdistamiseen voidaan ryhtyä toimittamalla asiasta ilmoitus alueelliselle ELY-keskukselle. KAAKKOIS-SUOMEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Salpausselänkatu 22 Vaihde 0295 029 000 PL 1041, 45101 Kouvola www.ely-keskus.fi/kaakkois-suomi
KASELY/484/2017 2(10) PILAANTUMISTA KOSKEVAT TIEDOT Tiedot kohdealueesta, sen käytöstä ja kaavoitustilanteesta Kohde sijaitsee Kouvolan kaupungissa, Tuohikotin alueella. Kohdekiinteistö sijaitsee asemakaava-alueella ja sen kaavamerkintä on AL (asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue). Kaava on vuodelta 2012. Kiinteistö on nykyisin asuinkäytössä. Kaavoitukseen tai kiinteistön käyttötarkoitukseen ei ole tiedossa muutoksia. Kiinteistön pinta-ala on noin 4620 m2, tutkitun jakelualueen ja lämmitysöljysäiliöalueen pinta-ala yhteensä noin 170 m2. Kohteen läheisyydessä on länsi-, pohjois- ja itäpuolella asuintaloja, ja eteläpuolella peltoa. Pilaantumisen aiheuttaneet toiminnat ja aineet Kiinteistöillä on harjoitettu polttonesteiden jakelua päivittäistavarakaupan yhteydessä. Kauppa on toiminut vuodesta 1920 vuoteen 2004. Vuosina 1991-2004 kiinteistöllä toimi Sale-myymälä. Polttoaineiden jakelutoiminta on päättynyt viimeistään vuonna 1997. Jakelun alkamisajankohta ei ole tiedossa. Toiminnanharjoittajana on ollut Osuuskauppa Ympäristö. Kohteessa on myyty bensiiniä, dieseliä ja polttoöljyä. Polttoaineita on jaeltu maanpäällisistä säiliöistä. Polttoaineen jakelualue on sijainnut rakennuksen koilliskulman edustalla. Lisäksi varastorakennuksesta on myyty moottoriöljyä irtomyyntinä. Polttoainesäiliöt ja muut jakeluun liittyvät rakenteet on poistettu. Kohteessa ei ole ollut autojen pesu- tai huoltotoimintaa. Kaupparakennuksen käytöstä poistettu lämmitysöljysäiliö on edelleen maassa. Säiliö sijaitsee rakennuksen itäseinän edustalla eikä se ole ollut käytössä kiinteistön nykyisellä omistajalla. Maanalaisen säiliön lisäksi kiinteistöllä on myös uudempi öljysäiliö rakennuksen sisällä. Öljylämmitys ei enää ole käytössä. Nykyisin rakennusta lämmitetään sähköllä. Kiinteistöllä on tapahtunut onnettomuus 9.7.1980, jolloin säiliö on syöpynyt puhki ja n. 1500 litraa kevyttä polttoöljyä on valunut maahan. Alueen sen hetkisestä päällysteestä tai tehdyistä torjuntatoimista ei ole tietoa. Maaperätiedot Alueen perusmaa on hiekkaa, silttistä hiekkaa ja hiekkamoreenia. Maan pinnassa olevan täyttökerroksen (pääosin hiekkaa) paksuus tutkituilla alueilla vaihteli välillä noin 0,5 2,5 m. Kalliopinnan taso ei ole tiedossa. 3-6 m:n syvyyteen ulottuvissa kairauksissa ei kallionpintaa tavoitettu. Maanpinta kiinteistöllä viettää etelään. Piha on osittain, entinen jakelu-alue mukaan lukien, asfaltoitu. Vesi- ja viemäriputket sijaitsevat osittain entisellä jakelualueella. Jakelu-alueen pohjoispuolella kulkee Kymijoen kyläkuidun kaapeli. Pihasaunalle vedetty vesijohto kulkee maanalaisen öljysäiliön alueella. Lisäksi pihalla on maakaapeleina maakellariin ja suihkulähteelle menevät sähköjohdot. Sadevesiviemäreistä tai salaojista ei ole tietoa. Pohjavesi- ja pintavesitiedot Kohde sijaitsee vedenhankinnan kannalta tärkeällä pohjavesialueella (Tuohikotti 0590903, I lk.). Tuohikotin vedenottamo sijaitsee n. 430 m kohteen pohjoispuolella.
KASELY/484/2017 3(10) Pohjaveden virtaussuunnasta ei ole varmuutta. Mahdollisesti pohjavesi virtaa pohjoiseen kohti vedenottamoa. Topografian perusteella virtaussuunta olisi etelään. Kiinteistöllä ei ole kaivoa. Kiinteistön talousvesi tulee vesijohtoverkostosta. Lähialueen kaivoista ei ole tietoa. Pohjaveden pinta on alueelle asennetussa havaintoputkessa todettu noin 5 m syvyydellä maanpinnasta. Lähin pintavesistö on kohteen pohjoispuolella n. 450 m:n päässä oleva ojitettu suoalue. Kiinteistön sadevedet imeytyvät maaperään. Kohdealueella tehdyt tutkimukset FCG Suunnitelu ja tekniikka Oy on Öljyalan Palvelukeskus Oy:n toimeksiannosta tutkinut maaperän öljyperäistä pilaantuneisuutta kohdekiinteistöllä marras-joulukuussa 2016. Tutkimuksesta on laadittu perustutkimusraportti (FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy, Ramboll Finland Oy, 19.12.2016). Tutkimustulokset on tiivistetysti esitetty ilmoituksen liitteenä olevassa kunnostussuunnitelmassa (FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy, 23.3.2017). Perustutkimuksen tulosten perusteella entisen jakelualueen maaperässä on merkittäviä määriä öljyhiilivetyjä. Öljyjakeiden summapitoisuus ylittää valtionneuvoston asetuksen (214/2007) mukaisen kynnysarvon, keskiraskaiden öljyhiilivetyjakeiden pitoisuus asetuksen mukaisen ylemmän ohjearvotason. Laboratoriossa havaittiin seuraavat maksimipitoisuudet: keskiraskaat öljyjakeet (>C10-C21) raskaat öljyjakeet (>C21-C40) öljyjakeet summapitoisuus (C10-C40) 4900 mg/kg 590 mg/kg 5500 mg/kg Muita öljyperäisiä haitta-aineita ei havaittu laboratorion määritysrajan ylittävinä pitoisuuksina. Fraktioinnin perusteella maaperässä on pääasiassa keskiraskaita ja raskaita alifaattisia öljyhiilivetyjakeita sekä aromaattisia keskijakeita, jotka ovat maaperäolosuhteissa niukkaliukoisia tai hyvin niukkaliukoisia, haihtuvia tai kohtalaisesti haihtuvia ja kulkeutumattomia. Pilaantuneisuutta ei saatu täysin rajattua Tuohikotintien suuntaan johtuen maakaapeleista ja vesijohdoista. Vanhan lämmitysöljysäiliön todettiin ennakkotiedosta poiketen olevan edelleen maassa. Öljypitoista maa-ainesta (pitoisuus > alempi ohjearvo) arvioidaan esiintyvän noin 50 m2 laajuisella alueella noin 150 m3ktr (200 m3itd, 300 t). Laskennallinen öljyhiilivetymäärä on noin 780 kg. Määrässä on huomioitu vanhan lämmitysöljysäiliön alapuolella mahdollisesti oleva pilaantunut maa. Tutkimusten yhteydessä kohteeseen asennettiin pohjavesiputki. Putkesta otetun vesinäytteen bensiini- ja öljyhiilivetypitoisuudet sekä BTEX-yhdisteiden ja bensiinin lisäaineiden pitoisuudet alittavat laboratorion määritysrajan. Riskinarvio ja arvio puhdistustarpeesta Ilmoitukseen sisältyy maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi, jossa on käytetty apuna ko. arvioinnista annetun valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaisia ohjearvoja. Arvioinnissa on lisäksi otettu huomioon haitallisten aineiden
KASELY/484/2017 4(10) pitoisuudet, kokonaismäärät, ominaisuudet ja sijainti maaperässä, alueen maaperä ja pohjavesiolosuhteet sekä tekijät, jotka vaikuttavat haitallisten aineiden leviämiseen ja kulkeutumiseen alueella ja sen ulkopuolella, pilaantuneen alueen ja sen ympäristön ja pohjaveden käyttötarkoitus, mahdollisuus haitallisille aineille altistumiseen, altistumisen seurauksena terveydelle aiheutuva riski sekä epävarmuustekijät. Pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeenarvioinnin mukaan maaperä on tarpeen puhdistaa vähäisen kulkeutumisriskin sekä pilaantuneisuudesta johtuvan maankäyttö- ja maa-ainesten käyttörajoitteen poistamiseksi. Todetuista haitta-aineista aiheutuva riski ympäristölle ja terveydelle on kohteessa pieni. Haitta-aineiden leviäminen ja niille altistuminen on mahdollista lähinnä pilaantuneella alueella tehtävän kaivutyön yhteydessä. Epävarmuutta riskinarvioon aiheuttaa maassa oleva vanha lämmitysöljysäiliö. Haitta-ainepitoisuuksista säiliön alapuolisessa maaperässä ei ole tietoa. Säiliö voi ajan saatossa kulua puhki ja säiliössä mahdollisesti oleva öljy päästä maaperään. Säiliö tulee poistaa ja maaperän haitta-ainepitoisuudet siltä osinkin tutkia ja tarvittaessa maaperä puhdistaa. KUNNOSTUSSUUNNITELMA Maaperän puhdistussuunnitelma on esitetty ilmoituksen liitteenä olevassa FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:n 23.3.2017 laatimassa pilaantuneen maaperän kunnostussuunnitelmassa. Puhdistuksen tavoitetaso Kohde esitetään kunnostettavaksi VNa 214/2007 mukaisiin alempiin ohjearvoitasoihin öljyhiilivetyjen C10-C40 osalta. Pintamaahan (0-1 m) ei kuitenkaan jätetä kynnysarvotason ylittävää maata. Helposti kulkeutuvien BTEX-yhdisteiden ja MTBE+TAME:n osalta kunnostustavoitteksi esitetään kauttaaltaan kynnysarvotasoja, koska alue sijaitsee I-luokan pohjavesialuelella. Mikäli pilaantuneisuus ulottuu tiealueelle (Tuohikotintie) asti, esitetään kunnostustavoitteeksi tiealueelle ylempiä ohjearvotasoja. Mikäli joistakin kunnostustöitä rajoittavista tekijöistä johtuen maaperään on jätettävä tavoitearvot ylittäviä pitoisuuksia haitta-aineita, arvioidaan tilannetta riskiarvioinnilla, minkä avulla päätetään mahdollisesti tarvittavista jatkotoimenpiteistä. Puhdistusmenetelmä Kunnostus toteutetaan massanvaihtona. Massanvaihdossa öljyillä pilaantunut maaaines poistetaan ja kuljetetaan asiaankuuluvan luvan omaavalle käsittelypaikalle käsiteltäväksi ja loppusijoitettavaksi. Poistetut maamassat korvataan muualta tuodulla pilaantumattomalla ja routimattomalla materiaalilla. Mikäli massanvaihtoa täydentäviä kunnostusmenetelmiä tarvitaan, esitetään niiden suunnitelmat valvovalle ympäristöviranomaiselle erikseen hyväksyttäviksi. Kunnostuksen yhteydessä vanha lämmitysöljysäiliö poistetaan maasta. Veden käsittely Massanvaihtokaivantoon ei todennäköisesti kerry merkittävästi vettä kaivutyön aikana, koska maaperä on hyvin vettä läpäisevää ja pohjaveden pinta on usean metrin
KASELY/484/2017 5(10) kaivuusyvyyttä alempana. Vähäiset määrät öljyistä vettä poistetaan kaivettavan maan mukana. Tarvittaessa kohteen ympäristötekninen valvoja määrää kaivantoon kertyvän öljyisen veden poiston tehtäväksi esimerkiksi imuautolla tai öljynerottimen kautta viemäriin tai maastoon. Menettelystä sovitaan ympäristöviranomaisen kanssa. Jätteiden käsittely Pilaantunut maa kaivetaan suoraan kuorma-autoihin ja kuormat kuljetetaan peitettynä luvan omaavalle vastaanottajalle. Kuormien mukana toimitetaan siirtoasiakirjat. Valvovalle viranomaiselle tehdään ilmoitus käytettävistä vastaanottajista ennen massojen siirtoa. Vastaanottaja vastaa massojen käsittelystä ja sijoituksesta lupaehtojensa mukaisesti. Vanha lämmitysöljysäiliö tyhjennetään, kaasuvapautetaan ja puhdistetaan. Säiliö ja puhdistuksesta syntyvä öljyinen vesi tai sakka toimitetaan asianmukaiseen jätteen käsittelypaikkaan. Kaivetun maa-aineksen hyödyntäminen kohteessa Kohteesta kaivetut kunnostuksen tavoitetason alittavat maa-ainekset hyödynnetään pilaantuneen maan kaivun päätyttyä kaivannon alustäytöissä. Puhdistustavoitteen toteaminen ja laadunvalvonta Työn valvojaksi nimetään ennen työn aloittamista ympäristöasiantuntija. Työn valvojan ja urakoitsijan yhteystiedot ilmoitetaan ennen töiden aloittamista työmaan aloitusilmoituksessa. Valvoja ohjaa kaivutyötä ja maa-ainesten lajittelua työnaikaisella näytteenotolla sekä kenttäanalyyseilla ja havainnoilla. Kaivettavista maa-aineksista otetaan tarkastusnäytteitä maalajikerroksittain ja esiintyvien haitta-aineiden sekä kaivun laajuuden mukaan. Kenttäanalyyseillä puhtaaksi todettujen kaivantojen pohjista ja seinämistä otetaan jäännöspitoisuusnäytteet, joista analysoidaan ainakin C5-C40 - öljyhiilivetyjen, BTEX-yhdisteiden ja oxygenaattien pitoisuudet laboratoriossa. Näytteet otetaan edustavalla tiheydellä, kustakin kaivannosta otetaan vähintään kaksi näytettä. Näytteenotto on esitetty ilmoituksen liitteenä olevassa kunnostussuunnitelmassa. Puhdistamisen ympäristövaikutukset sekä ympäristö- ja terveyshaittojen ehkäisy Toimenpiteillä poistetaan päättyneestä polttoainejakelusta aiheutuvat ympäristö- ja terveyshaitat. Kunnostustyö ei ilmoittajan mukaan aiheuta ympäristölle erityistä haittaa, kun se toteutetaan kunnostussuunnitelman ja ympäristöviranomaisten määräysten mukaisesti. Kunnostustyön aiheuttamat ympäristövaikutukset eivät merkittävästi poikkea normaalin maarakentamisen vaikutuksista. Työmaan normaalit suojatoimenpiteet ja turvallisuusohjeet on esitetty kunnostussuunnitelmassa. Puhdistustyön aikataulu Raportointi Työ pyritään toteuttamaan kesällä 2017. Työn arvioitu kesto on noin 2 työpäivää. Kunnostustoimenpiteet raportoidaan työn päätyttyä. Raportti toimitetaan Kakkois- Suomen ELY-keskukselle ja Kouvolan kaupungin ympäristöviranomaiselle. ILMOITUKSEN KÄSITTELY
KASELY/484/2017 6(10) Ilmoituksesta ei ole katsottu tarpeelliseksi pyytää lausuntoja. ELY-KESKUKSEN RATKAISU JA PERUSTELUT Määräykset: Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on tarkastanut ilmoituksen ja hyväksyy siinä tarkoitetun pilaantuneiden maa-ainesten puhdistamisen ilmoituksen mukaisesti, ellei määräyksissä toisin määrätä. 1. Kunnostustöiden aloittamisesta tulee ilmoittaa etukäteen Kaakkois-Suomen ELYkeskukselle ja Kouvolan kaupungin ympäristöviranomaiselle. Kunnostustöiden aloitusilmoituksessa tulee olla ympäristöteknisen valvojan, työn toteuttavan urakoitsijan, ja pilaantuneiden maamassojen vastaanottajien tiedot. Valvojan tulee vastata päätöksen määräyksien noudattamisesta ja puhdistustyön laadunvalvonnasta. 2. Ilmoituksessa tarkoitetun alueen maaperä on puhdistettava siten, että öljyjakeiden summapitoisuus (C10-C40) ei pintamaassa (0-1 m) kunnostuksen jälkeen ylitä pitoisuutta 300 mg/kg eli valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaista kynnysarvopitoisuutta. Syvemmällä (>1 m) öljyhiilivetypitoisuudet eivät saa ylittää valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaisia alempia ohjearvoja. Mikäli maaperän pilaantuneisuus ulottuu kohdekiinteistön ulkopuoliselle tiealueelle, tulee maaperä siltä osin puhdistaa, siten, että haitta-ainepitoisuudet eivät kunnostuksen jälkeen ylitä ylempiä ohjearvoja. alempi ohjearvo mg/kg ylempi ohjearvo mg/kg keskitisleet (>C10-C21) 300 1000 raskaat öljyjakeet (>C21-C40) 600 2000 Toimenpiteistä tiealueella tulee sopia tienpitäjän kanssa. Kunnostuksen yhteydessä vanha lämmitysöljysäiliö tulee poistaa ja sen alapuolisen maaperän pilaantuneisuus tutkia ja tarvittaessa puhdistaa alempiin ohjearvoihin. Jos kunnostuksen yhteydessä todetaan haitta-aineita, joita ei etukäteen tehdyissä tutkimuksissa ole todettu (esim. bensiinijakeet C5-C10, BTEX; MTBE-TAME), tulee maaperä puhdistaa niiden osalta VNa mukaiseen kynnysarvoon tai puhdistustavoitteet asettaa erillisen riskitarkastelun perusteella. 3. Kaivettavien, käsittelyyn toimitettavien ja maaperään jäävien maamassojen haittaainepitoisuudet on varmistettava luotettavalla ja edustavalla näytteenotolla ja analysoinnilla. 4. Alueelta poistettavat maat on luokiteltava jätteenkäsittelyn ja käsittelypaikan edellyttämällä tavalla. Poistettu maa-ainesjäte on luokiteltava valtioneuvoston asetuksen (179/2012, jäteasetus) mukaisesti vaaralliseksi jätteksi, jos maa-aineksen haitta-ainepitoisuus ylitää vaarallisen jäytteen raja-arvon. Alueelta eri käsittelypaikkoihin toimitettujen pilaantuneiden maiden määristä haittaainepitoisuuksineen on pidettävä kirjaa.
KASELY/484/2017 7(10) 5. Alueelta poistettavat pilaantuneet maa-ainesjätteet on toimitettava käsiteltäviksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisellä aineella pilaantuneen maan vastaanotto ja käsittely. Jos alueelta kaivettuja maa-aineksia, joiden haitta-ainepitoisuudet ylittävät kynnysarvon, mutta alittavat määräyksen 2 mukaisen kunnostustavoitteen, hyödynnetään kaivualueella, on haitta-ainepitoisuudet ja sijoituspaikat esitettävä loppuraportissa. Tavanomaisen jätteen kaatopaikalle voidaan sijoittaa tavanomaiseksi luokiteltua pilaantunutta maata, jonka kaatopaikkakelpoisuus on todettu. Vaaralliseksi jätteeksi luokitellut pilaantuneet maat tulee toimittaa käsiteltäväksi laitokseen tai muuhun käsittelypaikkaan, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty vastaavan vaarallisen jätteen käsittely. Maankaatopaikalle saa sijoittaa vain sen ympäristöluvassa määriteltyjä maa-aineksia. Jos luvassa ei ole määritetty sijoitettavalle maa-ainekselle suurimpia sallittuja haitallisten aineiden pitoisuusarvoja, voidaan sinne sijoittaa maita, joiden haitta-ainepitoisuudet alittavat alemmat ohjearvot. Pohjavesialueella sijaitsevalle maankaatopaikalle saa sijoittaa vain maita, joiden haitta-ainepitoisuudet eivät ylitä kynnysarvoja. Pilaantuneen maan kuljetuksista tulee laatia siirtoasiakirjat, jotka on tehtävä siten, kuin valtioneuvoston asetuksessa (179/2012) jätteistä säädetään. Pilaantunutta maata saa luovuttaa kuljetettavaksi vain jätelain 94 :n mukaisesti rekisteröityneille toimijoille/jätehuoltorekisteriin hyväksytylle kuljettajalle. 6. Pilaantuneen maa-aineksen kaivu, lastaus, kuljetus ja muut kunnostukseen liittyvät työvaiheet on suunniteltava ja toteutettava siten, että haitta-aineiden leviäminen ympäristöön on mahdollisimman vähäistä. Kaivun aikana on huolehdittava, ettei kunnostamisesta aiheudu haittaa tai vaaraa lähialueella liikkuville ihmisille eikä muuta terveys- tai ympäristöriskiä. Pilaantuneiden maiden kuormat on peitettävä kuljetuksen aikana. Pilaantunutta maata saa välivarastoida työmaa-alueella vain, mikäli se on tarpeen maiden tarkempaa luokittelua varten, välttämättömien laboratorioanalyysien ajan tai jos kaivu- tai lastaustekniset syyt sitä edellyttävät. Kaivantoihin mahdollisesti kertyvä öljyinen vesi tulee tutkia ja käsitellä suunnitelman mukaisesti. 7. Maaperän puhdistamisen yhteydessä vanha lämmitysöljysäiliö sekä maaperästä mahdollisesti löytyvät muut jätteet on poistettava ja toimitettava asianmukaiseen käsittely- tai kierrätyspaikkaan. Jätteiden käsittelyssä on noudatettava Kouvolan kaupungin jätehuoltomääräyksiä. 8. Kaakkois-Suomen ELY-keskukselle ja Kouvolan kaupungin ympäristöviranomaiselle on varattava mahdollisuus kaivantojen tarkastamiseen ennen niiden täyttämistä. Mikäli kunnostustyön aikana ilmenee kunnostussuunnitelman muutostarpeita tai tässä päätöksessä huomioon ottamattomia odottamattomia tilanteita, tulee niistä ilmoittaa, jotta Kaakkois-Suomen ELY-keskus voi tarvittaessa antaa lisäohjeita tai määräyksiä puhdistustyön toteuttamisesta, tarkkailusta sekä jatkotoimenpiteistä. Odottamattomana tilanteena pidetään esimerkiksi sitä, että pilaantuneisuuden todetaan laajudeltaan tai laadultaan merkittävästi poikkeavan arvioidusta. 9. Maaperän puhdistustyöstä ja tavoitteiden toteutumisesta tulee tehdä työn päätyttyä loppuraportti, joka on toimitettava Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristö-
KASELY/484/2017 8(10) keskukselle ja Kouvolan kaupungin ympäristöviranomaiselle kolmen kuukauden kuluessa puhdistuksen loppumisesta. Loppuraportissa on esitettävä alueelta kaivettujen ja poiskuljetettujen maamassojen ja muiden jätteiden määrä, haitta-ainepitoisuudet, käsittelymenetelmät ja sijoitus- /käsittelypaikka sekä laadunvarmistusmenetelmät, näytepisteiden ja puhdistetun alueen sijainti kartalla, tiedot vesienkäsittelystä, muut tiedot kohteen kunnostuksen toteutuksesta ja arvio tavoitteiden toteutumisesta. Loppuraportiin tulee sisällyttää selvitys jäännöspitoisuuksista. Mikäli puhdistuksessa ei ole päästy asetettuun puhtaustasoon, on loppuraportissa esitettävä maahan jääneen pilaantuneen aineen sijainti kartalla sekä esitettävä arvio maaperään jääneiden haitallisten aineiden aiheuttamista ympäristö- ja terveysriskeistä, maaperän puhdistustarpeesta sekä tarvittaessa ehdotus jälkitarkkailusta. Kunnostuksesta tulee raportoida valvontaviranomaiselle myös julkishallinnon sähköistä lomakepalvelua käyttäen, mikäli sellainen on käytössä raportointihetkellä. Perustelut Ympäristönsuojelulain 136 :n mukaan maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen pilaantuneella alueella sekä puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntämiseen kaivetulla alueella tai poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus valion valvontaviranomaiselle (ELYkeskus), jos puhdistaminen ei lain 4 luvun nojalla edellytä ympäristölupaa. Tässä ilmoituksessa tarkoitettu maaperän puhdistaminen ei edellytä ympäristölupaa, koska se ei ole jätteen ammattimaista tai laitosmaista käsittelyä, se ei aiheuta vesistön tai sitä vähäisemmän vesiuoman pilaantumista eikä siitä aiheudu kohtuutonta rasitusta ympäristöön. Päätöksen määräykset on annettu ympäristönsuojelulain 136 :n nojalla ja ne on katsottu tarpeelliseksi ympäristö- ja terveyshaittojen vähentämiseksi (määräykset 2-8) sekä toiminnan järjestämisen (määräykset 4-8) ja valvonnan (määräykset 1, 3, 8 ja 9) kannalta. Pilaantuneen maaperän kunnostustavoitteiden asettelussa on otettava huomioon pilaantuneen alueen, sen ympäristön ja pohjaveden nykyinen tai tuleva käyttö sekä terveydelle tai ympäristölle mahdollisesti aiheutuva vaara tai haitta. Maaperän puhdistukselle edellytettyä tavoitetasoa voidaan pitää riittävänä tehtyjen tutkimusten ja riskinarvion perusteella ja alueen maankäyttö huomioiden. (määräys 2) Maa-ainesjätteen luokittelussa vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavalla pilaantuneella maalla tarkoitetaan kaivettua maa-ainesta, jolla on jätteistä annetun valtioneuvoston asetuksen (179/2012) mukaiset vaarallisen jätteen ominaisuudet. Tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavalla pilaantuneella maalla tarkoitetaan kaivettua maa-ainesta, jonka haittaainepitoisuudet ovat valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaisen alemman ohjearvon ja vaarallisen jätteen raja-arvon välissä (määräykset 4 ja 5). Jätteen kaatopaikkakelpoisuus osoitetaan kaatopaikoista annetun valtioneuvoston päätöksen (331/2013) mukaisesti, kriteereinä mm. jätteen koostumus, orgaanisen aineksen määrä ja hajoavuus sekä haitallisten aineiden määrä ja liukoisuusomisnaisuudet. Alemman ohjearvon alittavien maa-ainesjätteiden osalta kaatopaikkakelpoisuus voidaan osoittaa pilaantuneisuustutkimuksissa saatujen haittaainepitoisuuksien perusteella. (määräys 5)
KASELY/484/2017 9(10) Jätelain (646/2011) 121 :n mukaan pilaantuneen maa-aineksen siirroista on laadittava siirtoasiakirja. Jätteen haltijan ja vastaanottajan on säilytettävä allekirjoittamansa siirtoasiakirja tai sen jäljennös kolmen vuoden ajan allekirjoituksesta.(määräys 5) Jätelain mukaan kunta voi antaa paikallisia yleisiä määräyksiä mm. jätteen luokittelusta ja käsittelystä. Tästä syystä muun kuin pilaantuneen maa-ainesjätteen asianmukainen käsittely edellyttää, että jätteen luokittelussa ja käsittelyssä noudatetaan kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen ohjeita. (määräys 7) SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (527/2014) Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014) Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) Jätelaki (646/2011) Valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012, muutos 86/2015) Valtioneuvoston päätös kaatopaikoista (331/2013) Valtioneuvoston asetus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä kehittämis- ja hallintokeskuksen maksullisista suoritteista vuonna 2017 (1554/2016) PÄÄTÖKSEN VOIMASSAOLO Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Tästä päätöksestä peritään maksua VNa 1554/2016 mukaisesti. Sen mukaan pilaantuneen maaperän puhdistamisesta tehtävän ilmoituksen käsittelystä peritään maksua 55 /h. Käytetyn tuntimäärän, 10 h, mukaan maksua kertyy 550. Maksu peritään erillisellä laskulla.
KASELY/484/2017 10(10) PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus tiedottaa tästä päätöksestä ympäristönsuojelulain 84 ja 85 :n mukaisesti. Tieto päätöksestä julkaistaan Kouvolan kaupungin ilmoitustaululla. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen ja maksua koskevaan päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen (YSL 190 ja 191 ). Valitusosoitus on liitteenä. LISÄTIEDOT Lisätietoja päätöksestä antaa ylitarkastaja Kati Häme, puhelin 0295 029 332 Yksikönpäällikön sijainen, ylitarkastaja Jukka Nevalainen Ylitarkastaja Kati Häme Asiakirja on hyväksytty sähköisesti. JAKELU Päätös saantitodistuksella ilmoittajan asiamiehelle Öljyalan Palvelukeskus Oy, JASKA-hanke c/o Asiamies Sanna Pyysing Pöyry Finland Oy Valtakatu 25 53100 LAPPEENRANTA TIEDOKSI LIITTEET Irmeli Airikka, Alakylänraitti 2, 461100 TUOHIKOTTI Projektipäällikkö Mikko Rautio, Pöyry Finland Oy Kouvolan kaupunginhallitus Kouvolan kaupunki, Ympäristöpalvelut Kouvolan kaupunki, Ympäristötarkastaja Jaana Martin Suomen ympäristökeskus Valitusosoitus
Liite 1. Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päätökseen 9.5.2017, Dnro KASELY/484/2017 V A L I T U S O S O I T U S Valitusviranomainen Valitusaika Valituksen toimittaminen Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea siihen muutosta kirjallisella valituksella Vaasan hallinto-oikeudelta. Päätös on annettu julkipanon jälkeen 9.5.2017. Valitusaika on 30 päivää päätöksen antopäivästä, sitä määräaikaan lukematta. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seuraavana arkipäivänä. Tämän päätöksen valitusaika päättyy 8.6.2017. Valitus on jätettävä Vaasan hallinto-oikeuden kirjaamoon: käyntiosoite postiosoite puhelin 029 56 42611 telekopio 029 56 42760 Korsholmanpuistikko 43, 65100 VAASA PL 204, 65101 VAASA aukioloaika klo 8.00-16.15 sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi Valituksen on oltava perillä viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Lähettäjän vastuulla asiakirjat saadaan lähettää myös postitse tai lähetin välityksellä. Asiakirjat on jätettävä postiin niin ajoissa, että ne ehtivät perille ennen valitusajan ja viraston aukioloajan päättymistä. Valituskirjelmän sisältö ja allekirjoittaminen Valitus on tehtävä kirjallisesti. Valituskirjelmässä on ilmoitettava: - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa - päätös, johon haetaan muutosta - muutos, joka päätökseen vaaditaan tehtäväksi sekä - muutosvaatimuksen perustelut Valittajan, hänen laillisen edustajansa tai asiamiehensä on allekirjoitettava valituskirjelmä. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmän liitteet Valituskirjelmään on liitettävä: 1. päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä; 2. asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi; jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle Asiamiehen, jollei hän ole asianajaja tai yleinen oikeusavustaja, on liitettävä valituskirjelmään valtakirja, jollei valittaja ole valtuuttanut häntä suullisesti valitusviranomaisessa. Oikeudenkäyntimaksu Muutoksenhakijalta peritään Vaasan hallinto-oikeudessa muutoksenhakuasian käsittelystä oikeudenkäyntimaksuna 97 euroa.
Tämä asiakirja on hyväksytty sähköisesti / Detta dokument har godkänts elektroniskt Nevalainen Jukka 08.05.2017 15:28