PÄÄTÖS KASELY/482/2017 Kaakkois-Suomi Ympäristö- ja luonnonvarat 9.5.2017 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 136 :n mukaisesta pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevasta ilmoituksesta. ILMOITUKSEN TEKIJÄ Kiinteistön omistajan puolesta Öljyalan Palvelukeskus Oy, JASKA-hanke c/o Asiamies Sanna Pyysing Pöyry Finland Oy Valtakatu 25 53100 LAPPEENRANTA PUHDISTETTAVA KOHDE JA SEN SIJAINTI Katuosoite: Mäntyharjuntie 1266, 47710 JAALA Kiinteistörekisteritunnus: 286-467-2-43 JASKA-kohdenumero: 47710-10-81032 Kiinteistön omistaja: Ari Viitanen Mäntyharjuntie 1266 47710 JAALA ILMOITUKSEN VIREILLETULO Ilmoitus on saapunut 6.4.2017 Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle (ELY-keskus). TOIMINNAN ILMOITUSVELVOLLISUUS JA VIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojelulain 136 :n mukaan pilaantuneen maan puhdistamiseen voidaan ryhtyä toimittamalla asiasta ilmoitus alueelliselle ELY-keskukselle. KAAKKOIS-SUOMEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Salpausselänkatu 22 Vaihde 0295 029 000 PL 1041, 45101 Kouvola www.ely-keskus.fi/kaakkois-suomi
KASELY/482/2017 2(10) PILAANTUMISTA KOSKEVAT TIEDOT Tiedot kohdealueesta, sen käytöstä ja kaavoitustilanteesta Kohde sijaitsee Kouvolan kaupungissa, entisen Jaalan kunnan alueella osoitteessa Mäntyharjuntie 1266, kiinteistöllä 286-467-2-43. Kiinteistö sijaitsee Jaalan etelä- ja länsiosan rantayleiskaavan alueella, jossa kohde on merkitty kyläkeskuksen alueelle (AT). Kiinteistö on nykyään asuinkäytössä. Kaavoitukseen tai kiinteistön käyttötarkoitukseen ei ole tiedossa muutoksia. Kiinteistön pinta-ala on noin 6552 m2, tutkitun jakelualueen pinta-ala kiinteistön koillisosassa noin 100 m2. Kiinteistön lounaisosassa on metsäkoneyrittäjän varikko, jonka aluetta ei tässä yhteydessä tutkittu. Kiinteistö rajautuu kaakossa Mäntyharjuntiehen, koillisessa ja lounaassa asuinkiinteistöihin ja luoteessa pienimuotoisessa varastokäytössä olevaan kiinteistöön. Pilaantumisen aiheuttaneet toiminnat ja aineet Kohteessa on harjoitettu polttoaineen jakelutoimintaa kyläkaupan yhteydessä 1950- luvulta vuoteen 1973. Polttoaineen jakelu on loppunut samalla, kun kauppatoimintakin loppui. Kohteessa on myyty bensiiniä, dieseliä ja polttoöljyä maanpäällisistä säiliöistä. Säiliöiden tarkka lukumäärä ei ole tiedossa. Säiliöt ovat tiettävästi sijainneet koko jakeluajan samalla paikalla entisen kaupparakennuksen koillispuolella, missä on tapahtunut myös säiliöiden täyttö. Säiliöt on poistettu kiinteistöltä. Kohteessa ei ole ollut autojen pesu- tai huoltotoimintaa, eikä öljylämmitystä. Ei ole myöskään tiedossa, että kohteessa olisi sattunut öljyvahinkoja. Kiinteistöllä ei ole aiemmin tehty maaperän tutkimus- tai kunnostustoimenpiteitä. Mäntyharjuntien toisella puolella on toiminut toinen kyläkauppa, jonka yhteydessä on harjoitettu polttonesteiden jakelua vuoteen 2008 ja jonka maaperä on kunnostettu vuonna 2009. Maaperätiedot Alueen perusmaa on hiesua ja hiekkaa. Kalliopinnan taso ei ole tiedossa. 3,4 m syvyyteen ulottuvissa kairauksissa ei kallionpintaa tavoitettu. Kohteen piha-alue on nurmi ja hiekka-/sorapintainen. Pohjavesi- ja pintavesitiedot Kohde sijaitsee vedenhankintaan soveltuvalla pohjavesialueella (Hartola 0516304, II lk.). Kohteessa tai sen välittömässä läheisyydessä ei ole kaivoja. Kiinteistö on liitetty paikalliseen vesijohtoverkostoon. Pohjaveden pinnan korkeudesta ei ole tietoa. Enimmillään 3,4 m syvyyteen suoritetuissa maaperäkairauksissa ei havaittu pohjavettä. Pohjaveden virtaussuunta on maaston muotojen perusteella arvioituna kaakkoon kohti kosteikkoa tai etelään kohti Pikojaa. Lähin pintavesistö on noin 120 m päässä lännessä sijaitseva Pikoja. Lisäksi kohteesta noin 100 m kaakkoon sijaitsee ilmeisesti kaivettu kosteikkoalue. Asuinrakennuksen ympärillä on salaojat, joiden kautta sade- ja salaojavedet imeytetään maaperään. Jätevedet johdetaan viemäriverkkoon.
KASELY/482/2017 3(10) Kohdealueella tehdyt tutkimukset Ramboll Finland Oy on Öljyalan Palvelukeskus Oy:n toimeksiannosta tutkinut maaperän öljyperäistä pilaantuneisuutta kohdekiinteistöllä syyskuussa 2016. Tutkimuksesta on laadittu perustutkimusraportti (Ramboll Finland Oy, 7.10.2016). Tutkimustulokset on tiivistetysti esitetty ilmoituksen liitteenä olevassa kunnostussuunnitelmassa (Ramboll Finland Oy, 17.3.2017). Perustutkimuksen tulosten perusteella entisellä säiliö- ja jakelualueella (entisen kaupparakennuksen koillispuolella), noin 0,5-1,0 metrin syvyydellä maanpinnan tasoon nähden, on öljyhiilivetyjakeilla pilaantuneita maa-aineksia. Keskiraskaiden öljyhiilivetyjakeiden pitoisuus ylittää valtionneuvoston asetuksen (214/2007) mukaisen ylemmän ohjearvotason. Laboratoriossa havaittiin seuraavat maksimipitoisuudet: keskiraskaat öljyjakeet (>C10-C21) raskaat öljyjakeet (>C21-C40) öljyjakeet summapitoisuus (C10-C40) 1200 mg/kg 280 mg/kg 1400 mg/kg Muita öljyperäisiä haitta-aineita ei havaittu laboratorion määritysrajan ylittävinä pitoisuuksina. Fraktioinnin perusteella maaperässä on pääasiassa alifaattisia jakeita C12-C35, jotka ovat maaperäolosuhteissa ominaisuuksiltaan veteen niukkaliukoisia ja kulkeutumattomia, mutta jossain määrin haihtuvia. Lisäksi todettiin (n. 20 %) kohtalaisen haihtuvia, mutta kulkeutumattomia aromaattisia jakeita C16-C35. Öljypitoista maa-ainesta arvioidaan esiintyvän noin 25 m2 laajuisella alueella noin 30 m3itd. Laskennallinen öljyhiilivetymäärä on noin 70 kg. Pohjavesien pilaantuneisuutta ei tämän selvityksen yhteydessä tutkittu, koska kiinteistöllä ei ole kaivoa eikä pohjavettä havaittu kairaussyvyyksillä. Tutkimusten yhteydessä otettiin kuitenkin vesinäyte naapurikiinteistön vesijohtovedestä, koska naapurikiinteistölle johtava vesijohto kulkee pilaantuneen alueen läheisyydessä. Tutkitussa vesinäytteessä kaikkien analysoitujen hiilivety-yhdisteiden pitoisuudet alittivat analyysien määritysrajat. Riskinarvio ja arvio puhdistustarpeesta Kunnostussuunnitelmaan sisältyy maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi, jossa on käytetty apuna ko. arvioinnista annetun valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaisia ohjearvoja. Arvioinnissa on lisäksi huomioitu mahdolliset riskitekijät (altistuminen, kulkeutuminen, leviäminen), maankäytölliset rajoitteet, kohteen sijoittuminen II-luokan pohjavesialueelle sekä että kohdekiinteistö on asuinkäytössä. Kohteessa ei harjoiteta ravintokasvien laajamittaista tuotantoa, kohteessa ei sijaitse leikkipuistoa tai päiväkotia eikä kohteella ole erityistä suojeluarvoa. Kohteessa ei ole talousvesikäytössä olevaa kaivoa. Maaperässä ei ole todettu kohteen maaperäolot huomioiden siinä määrin haihtuvia yhdisteitä, että kohteessa aiheutuisi sisäilmariskiä. Maaperässä ei ole todettu sellaisia haitta-aineita, joille ei ole annettu viitearvoja. Maaperässä todetut alifaattiset jakeet (C12-C35) ja aromaattiset jakeet (C16-C35) ovat maaperäolosuhteissa veteen niukkaliukoisia ja kulkeutumattomia. Näin ollen VNa 214/2007 mukaisten kynnys- ja ohjearvojen voidaan katsoa soveltuvan kohteen maaperän pilaantuneisuuden ja kunnostustarpeen perusarviointiin.
KASELY/482/2017 4(10) Pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeenarvioinnin mukaan maaperä on tarpeen puhdistaa kulkeutumisriskin sekä pilaantuneisuudesta johtuvan maankäyttö- ja maaainesten käyttörajoitteen poistamiseksi. Todetuista haitta-aineista aiheutuva riski ympäristölle ja terveydelle on kohteessa pieni. Haitta-aineiden leviäminen ja niille altistuminen on mahdollista lähinnä pilaantuneella alueella tehtävän kaivutyön yhteydessä. Haitta-aineiden kulkeutuminen entisellä jakelualueella sijaitsevaan, naapurikiinteistölle johtavaan vesijohtoon on teoriassa mahdollista, joskaan ei todettujen haitta-aineiden ominaisuudet huomioiden todennäköistä. KUNNOSTUSSUUNNITELMA Maaperän puhdistussuunnitelma on esitetty ilmoituksen liitteenä olevassa Ramboll Finland Oy:n 17.3.2017 laatimassa pilaantuneen maaperän kunnostussuunnitelmassa. Puhdistuksen tavoitetaso Kohde esitetään kunnostettavaksi VNa 214/2007 mukaisiin haitta-ainepitoisuuksien kynnysarvotasoihin maan pintakerrosten (0 1,0 m) osalta ja syvempien maakerrosten (> 1,0 m) osalta alemmat ohjearvotasot alittavaan pitoisuustasoon. Pilaantuneisuuden ei kuitenkaan arvioida ulottuvan 1,0 m syvemmälle. Mikäli joistakin kunnostustöitä rajoittavista tekijöistä johtuen maaperään on jätettävä tavoitearvot ylittäviä pitoisuuksia haitta-aineita, arvioidaan tilannetta riskiarvioinnilla, minkä avulla päätetään mahdollisesti tarvittavista jatkotoimenpiteistä. Puhdistusmenetelmä Kunnostus toteutetaan massanvaihtona. Massanvaihdossa öljyillä pilaantunut maaaines poistetaan ja kuljetetaan asiaankuuluvan luvan omaavalle käsittelypaikalle käsiteltäväksi ja loppusijoitettavaksi. Poistetut maamassat korvataan muualta tuodulla pilaantumattomalla ja routimattomalla materiaalilla. Kaivualueelta kaivettavia pilaantumattomia maa-aineksia hyödynnetään kaivannon alustäytössä / kuljetuskaluston kulkureiteillä. Mikäli massanvaihtoa täydentäviä kunnostusmenetelmiä tarvitaan, esitetään niiden suunnitelmat valvovalle ympäristöviranomaiselle erikseen hyväksyttäviksi. Koska pilaantuneisuus ulottuu kohteessa arviolta vain 1,0 metrin syvyyteen, massanvaihto on katsottu kohteeseen parhaiten soveltuvaksi kunnostusmenetelmäksi. Veden käsittely Massanvaihtokaivantoon ei todennäköisesti kerry merkittävästi vettä kaivutyön aikana. Kaivantoon mahdollisesti tuleva vähäinen vesimäärä poistetaan lähtökohtaisesti kaivamalla vesi pilaantuneiden maiden yhteydessä ja toimitetaan pilaantuneiden maiden vastaanottopaikkaan poistettavien maa-ainesten seassa. Mikäli kaivantoon kertyy merkittävästi orsivettä tai sadevettä, poistetaan se kaivun yhteydessä pumppaamalla esim. öljynerottimen kautta maastoon. Kaivantoon mahdollisesti kertyvästä vedestä otetaan näyte, josta analysoidaan C5-C40-hiilivetypitoisuudet. Veden käsittelytapa hyväksytetään viranomaisella. Jätteiden käsittely Pilaantunut maa kaivetaan suoraan kuorma-autoihin ja kuormat kuljetetaan peitettynä luvan omaavalle vastaanottajalle. Kuormien mukana toimitetaan siirtoasiakirjat.
KASELY/482/2017 5(10) Valvovalle viranomaiselle tehdään ilmoitus käytettävistä vastaanottajista ennen massojen siirtoa. Vastaanottaja vastaa massojen käsittelystä ja sijoituksesta lupaehtojensa mukaisesti. Toimenpidealueella ei tiettävästi ole jakelutoimintaa liittyviä rakenteita. Jos rakenteita tai muuta jätettä havaitaan, ne poistetaan ja kuljetetaan ko. jätteen käsittelyyn omaaviin käsittelypaikkoihin. Kaivetun maa-aineksen hyödyntäminen kohteessa Kohteesta kaivetut kunnostuksen tavoitetason alittavat maa-ainekset hyödynnetään pilaantuneen maan kaivun päätyttyä kaivannon alustäytöissä sekä pinnan nurmikerroksen osalta pinnan viimeistelyssä. Puhdistustavoitteen toteaminen ja laadunvalvonta Työn valvojaksi nimetään ennen työn aloittamista ympäristöasiantuntija. Työn valvojan ja urakoitsijan yhteystiedot ilmoitetaan ennen töiden aloittamista työmaan aloitusilmoituksessa. Valvoja ohjaa kaivutyötä ja maa-ainesten lajittelua työnaikaisella näytteenotolla sekä kenttäanalyyseilla ja havainnoilla. Kaivettavista maa-aineksista otetaan tarkastusnäytteitä maalajikerroksittain ja esiintyvien haitta-aineiden sekä kaivun laajuuden mukaan. Kenttäanalyyseillä puhtaaksi todettujen kaivantojen pohjista ja seinämistä otetaan jäännöspitoisuusnäytteet, joista analysoidaan ainakin C5-C40 - öljyhiilivetyjen, BTEX-yhdisteiden ja oxygenaattien pitoisuudet laboratoriossa. Näytteet otetaan edustavalla tiheydellä, kustakin kaivannosta otetaan vähintään kaksi näytettä. Näytteenotto on esitetty ilmoituksen liitteenä olevassa kunnostussuunnitelmassa. Puhdistamisen ympäristövaikutukset sekä ympäristö- ja terveyshaittojen ehkäisy Kunnostuksen yhteydessä kiinteistön maaperästä poistetaan pilaantuneiksi todetut/todettavat maa-ainekset sekä mahdollisesti löytyvät ei tiedossa olevat maanalaiset jakelurakenteet. Kunnostus toteutetaan siten että kunnostettavaa kohdetta voidaan kunnostuksen jälkeen käyttää ilman, että päättyneestä jakelutoiminnasta aiheutuu ympäristö- tai terveyshaittaa tai rajoituksia kohteen maa-ainesten käytölle. Kunnostustyö ei ilmoittajan mukaan aiheuta ympäristöön haitallisia vaikutuksia, koska pilaantunut maa kuljetetaan kohteesta välittömästi kaivun jälkeen pois. Työmaan normaalit suojatoimenpiteet ja turvallisuusohjeet on esitetty kunnostussuunnitelmassa. Kunnostustyön aiheuttamat ympäristövaikutukset eivät merkittävästi poikkea normaalin maarakentamisen vaikutuksista. Puhdistustyön aikataulu Raportointi Työ pyritään toteuttamaan kesällä 2017. Työn arvioitu kesto on noin 1-2 työvuoroa. Kunnostustoimenpiteet raportoidaan työn päätyttyä. Raportti toimitetaan Kaakkois- Suomen ELY-keskukselle ja Kouvolan kaupungin ympäristöviranomaiselle. ILMOITUKSEN KÄSITTELY Ilmoituksesta ei ole katsottu tarpeelliseksi pyytää lausuntoja.
KASELY/482/2017 6(10) ELY-KESKUKSEN RATKAISU JA PERUSTELUT Määräykset: Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on tarkastanut ilmoituksen ja hyväksyy siinä tarkoitetun pilaantuneiden maa-ainesten puhdistamisen ilmoituksen mukaisesti, ellei määräyksissä toisin määrätä. 1. Kunnostustöiden aloittamisesta tulee ilmoittaa etukäteen Kaakkois-Suomen ELYkeskukselle ja Kouvolan kaupungin ympäristöviranomaiselle. Kunnostustöiden aloitusilmoituksessa tulee olla ympäristöteknisen valvojan, työn toteuttavan urakoitsijan, ja pilaantuneiden maamassojen vastaanottajien tiedot. Valvojan tulee vastata päätöksen määräyksien noudattamisesta ja puhdistustyön laadunvalvonnasta. 2. Ilmoituksessa tarkoitetun alueen maaperä on puhdistettava siten, että öljyjakeiden summapitoisuus (C10-C40) ei pintamaassa (0-1 m) kunnostuksen jälkeen ylitä pitoisuutta 300 mg/kg eli valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaista kynnysarvopitoisuutta. Syvemmällä (>1 m) öljyhiilivetypitoisuudet eivät saa ylittää seuraavia valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaisia alempia ohjearvoja: keskitisleet (>C10-C21) 300 mg/kg raskaat öljyjakeet (>C21-C40) 600 mg/kg 3. Kaivettavien, käsittelyyn toimitettavien ja maaperään jäävien maamassojen haittaainepitoisuudet on varmistettava luotettavalla ja edustavalla näytteenotolla ja analysoinnilla. 4. Alueelta poistettavat maat on luokiteltava jätteenkäsittelyn ja käsittelypaikan edellyttämällä tavalla. Poistettu maa-ainesjäte on luokiteltava valtioneuvoston asetuksen (179/2012, jäteasetus) mukaisesti vaaralliseksi jätteeksi, jos maa-aineksen haitta-ainepitoisuus ylittää vaarallisen jätteen raja-arvon. Alueelta eri käsittelypaikkoihin toimitettujen pilaantuneiden maiden määristä haittaainepitoisuuksineen on pidettävä kirjaa. 5. Alueelta poistettavat pilaantuneet maa-ainesjätteet on toimitettava käsiteltäviksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisellä aineella pilaantuneen maan vastaanotto ja käsittely. Jos alueelta kaivettuja maa-aineksia, joiden haitta-ainepitoisuudet ylittävät kynnysarvon, mutta alittavat määräyksen 2 mukaisen kunnostustavoitteen, hyödynnetään kaivualueella, on haitta-ainepitoisuudet ja sijoituspaikat esitettävä loppuraportissa. Tavanomaisen jätteen kaatopaikalle voidaan sijoittaa tavanomaiseksi luokiteltua pilaantunutta maata, jonka kaatopaikkakelpoisuus on todettu. Vaaralliseksi jätteeksi luokitellut pilaantuneet maat tulee toimittaa käsiteltäväksi laitokseen tai muuhun käsittelypaikkaan, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty vastaavan vaarallisen jätteen käsittely. Maankaatopaikalle saa sijoittaa vain sen ympäristöluvassa määriteltyjä maa-aineksia. Jos luvassa ei ole määritetty sijoitettavalle maa-ainekselle suurimpia sallittuja haitallisten
KASELY/482/2017 7(10) aineiden pitoisuusarvoja, voidaan sinne sijoittaa maita, joiden haitta-ainepitoisuudet alittavat alemmat ohjearvot. Pohjavesialueella sijaitsevalle maankaatopaikalle saa sijoittaa vain maita, joiden haitta-ainepitoisuudet eivät ylitä kynnysarvoja. Pilaantuneen maan kuljetuksista tulee laatia siirtoasiakirjat, jotka on tehtävä siten, kuin valtioneuvoston asetuksessa (179/2012) jätteistä säädetään. Pilaantunutta maata saa luovuttaa kuljetettavaksi vain jätelain 94 :n mukaisesti rekisteröityneille toimijoille/jätehuoltorekisteriin hyväksytylle kuljettajalle. 6. Pilaantuneen maa-aineksen kaivu, lastaus, kuljetus ja muut kunnostukseen liittyvät työvaiheet on suunniteltava ja toteutettava siten, että haitta-aineiden leviäminen ympäristöön on mahdollisimman vähäistä. Kaivun aikana on huolehdittava, ettei kunnostamisesta aiheudu haittaa tai vaaraa lähialueella liikkuville ihmisille eikä muuta terveys- tai ympäristöriskiä. Pilaantuneiden maiden kuormat on peitettävä kuljetuksen aikana. Pilaantunutta maata saa välivarastoida työmaa-alueella vain, mikäli se on tarpeen maiden tarkempaa luokittelua varten, välttämättömien laboratorioanalyysien ajan tai jos kaivu- tai lastaustekniset syyt sitä edellyttävät. Kaivantoihin mahdollisesti kertyvä öljyinen vesi tulee tutkia ja käsitellä suunnitelman mukaisesti. 7. Maaperän puhdistamisen yhteydessä maaperästä mahdollisesti löytyvät jätteet on poistettava maaperästä ja toimitettava asianmukaiseen käsittely- tai kierrätyspaikkaan. Jätteiden käsittelyssä on noudatettava Kouvolan kaupungin jätehuoltomääräyksiä. 8. Kaakkois-Suomen ELY-keskukselle ja Kouvolan kaupungin ympäristöviranomaiselle on varattava mahdollisuus kaivantojen tarkastamiseen ennen niiden täyttämistä. Mikäli kunnostustyön aikana ilmenee kunnostussuunnitelman muutostarpeita tai tässä päätöksessä huomioon ottamattomia odottamattomia tilanteita, tulee niistä ilmoittaa, jotta Kaakkois-Suomen ELY-keskus voi tarvittaessa antaa lisäohjeita tai määräyksiä puhdistustyön toteuttamisesta, tarkkailusta sekä jatkotoimenpiteistä. Odottamattomana tilanteena pidetään esimerkiksi sitä, että pilaantuneisuuden todetaan laajuudeltaan tai laadultaan merkittävästi poikkeavan arvioidusta. 9. Maaperän puhdistustyöstä ja tavoitteiden toteutumisesta tulee tehdä työn päätyttyä loppuraportti, joka on toimitettava Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Kouvolan kaupungin ympäristöviranomaiselle kolmen kuukauden kuluessa puhdistuksen loppumisesta. Loppuraportissa on esitettävä alueelta kaivettujen ja poiskuljetettujen maamassojen ja muiden jätteiden määrä, haitta-ainepitoisuudet, käsittelymenetelmät ja sijoitus- /käsittelypaikka sekä laadunvarmistusmenetelmät, näytepisteiden ja puhdistetun alueen sijainti kartalla, tiedot vesienkäsittelystä, muut tiedot kohteen kunnostuksen toteutuksesta ja arvio tavoitteiden toteutumisesta. Loppuraporttiin tulee sisällyttää selvitys jäännöspitoisuuksista. Mikäli puhdistuksessa ei ole päästy asetettuun puhtaustasoon, on loppuraportissa esitettävä maahan jääneen pilaantuneen aineen sijainti kartalla sekä esitettävä arvio maaperään jääneiden haitallisten aineiden aiheuttamista ympäristö- ja terveysriskeistä, maaperän puhdistustarpeesta sekä tarvittaessa ehdotus jälkitarkkailusta. Kunnostuksesta tulee raportoida valvontaviranomaiselle myös julkishallinnon sähköistä lomakepalvelua käyttäen, mikäli sellainen on käytössä raportointihetkellä.
KASELY/482/2017 8(10) Perustelut Ympäristönsuojelulain 136 :n mukaan maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen pilaantuneella alueella sekä puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntämiseen kaivetulla alueella tai poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus valion valvontaviranomaiselle (ELYkeskus), jos puhdistaminen ei lain 4 luvun nojalla edellytä ympäristölupaa. Tässä ilmoituksessa tarkoitettu maaperän puhdistaminen ei edellytä ympäristölupaa, koska se ei ole jätteen ammattimaista tai laitosmaista käsittelyä, se ei aiheuta vesistön tai sitä vähäisemmän vesiuoman pilaantumista eikä siitä aiheudu kohtuutonta rasitusta ympäristöön. Päätöksen määräykset on annettu ympäristönsuojelulain 136 :n nojalla ja ne on katsottu tarpeelliseksi ympäristö- ja terveyshaittojen vähentämiseksi (määräykset 2-8) sekä toiminnan järjestämisen (määräykset 4-8) ja valvonnan (määräykset 1, 3, 8 ja 9) kannalta. Pilaantuneen maaperän kunnostustavoitteiden asettelussa on otettava huomioon pilaantuneen alueen, sen ympäristön ja pohjaveden nykyinen tai tuleva käyttö sekä terveydelle tai ympäristölle mahdollisesti aiheutuva vaara tai haitta. Maaperän puhdistukselle edellytettyä tavoitetasoa voidaan pitää riittävänä tehtyjen tutkimusten ja riskinarvion perusteella sekä alueen maankäyttö huomioiden. (määräys 2) Maa-ainesjätteen luokittelussa vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavalla pilaantuneella maalla tarkoitetaan kaivettua maa-ainesta, jolla on jätteistä annetun valtioneuvoston asetuksen (179/2012) mukaiset vaarallisen jätteen ominaisuudet. Tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavalla pilaantuneella maalla tarkoitetaan kaivettua maa-ainesta, jonka haittaainepitoisuudet ovat valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaisen alemman ohjearvon ja vaarallisen jätteen raja-arvon välissä (määräykset 4 ja 5). Jätteen kaatopaikkakelpoisuus osoitetaan kaatopaikoista annetun valtioneuvoston päätöksen (331/2013) mukaisesti, kriteereinä mm. jätteen koostumus, orgaanisen aineksen määrä ja hajoavuus sekä haitallisten aineiden määrä ja liukoisuusomisnaisuudet. Alemman ohjearvon alittavien maa-ainesjätteiden osalta kaatopaikkakelpoisuus voidaan osoittaa pilaantuneisuustutkimuksissa saatujen haittaainepitoisuuksien perusteella. (määräys 5) Jätelain (646/2011) 121 :n mukaan pilaantuneen maa-aineksen siirroista on laadittava siirtoasiakirja. Jätteen haltijan ja vastaanottajan on säilytettävä allekirjoittamansa siirtoasiakirja tai sen jäljennös kolmen vuoden ajan allekirjoituksesta.(määräys 5) Jätelain mukaan kunta voi antaa paikallisia yleisiä määräyksiä mm. jätteen luokittelusta ja käsittelystä. Tästä syystä muun kuin pilaantuneen maa-ainesjätteen asianmukainen käsittely edellyttää, että jätteen luokittelussa ja käsittelyssä noudatetaan kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen ohjeita. (määräys 7) SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (527/2014) Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014) Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007)
KASELY/482/2017 9(10) Jätelaki (646/2011) Valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012, muutos 86/2015) Valtioneuvoston päätös kaatopaikoista (331/2013) Valtioneuvoston asetus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä kehittämis- ja hallintokeskuksen maksullisista suoritteista vuonna 2017 (1554/2016) PÄÄTÖKSEN VOIMASSAOLO Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Tästä päätöksestä peritään maksua VNa 1554/2016 mukaisesti. Sen mukaan pilaantuneen maaperän puhdistamisesta tehtävän ilmoituksen käsittelystä peritään maksua 55 /h. Käytetyn tuntimäärän, 10 h, mukaan maksua kertyy 550. Maksu peritään erillisellä laskulla.
KASELY/482/2017 10(10) PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus tiedottaa tästä päätöksestä ympäristönsuojelulain 84 ja 85 :n mukaisesti. Tieto päätöksestä julkaistaan Kouvolan kaupungin ilmoitustaululla. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen ja maksua koskevaan päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen (YSL 190 ja 191 ). Valitusosoitus on liitteenä. LISÄTIEDOT Lisätietoja päätöksestä antaa ylitarkastaja Kati Häme, puhelin 0295 029 332 Yksikönpäällikön sijainen, ylitarkastaja Jukka Nevalainen Ylitarkastaja Kati Häme Asiakirja on hyväksytty sähköisesti. JAKELU Päätös saantitodistuksella ilmoittajan asiamiehelle Öljyalan Palvelukeskus Oy, JASKA-hanke c/o Asiamies Sanna Pyysing Pöyry Finland Oy Valtakatu 25 53100 LAPPEENRANTA TIEDOKSI LIITTEET Ari Viitanen, Mäntyharjuntie 1266, 47710 JAALA Projektipäällikkö Mikko Rautio, Pöyry Finland Oy Kouvolan kaupunginhallitus Kouvolan kaupunki, Ympäristöpalvelut Kouvolan kaupunki, Ympäristötarkastaja Jaana Martin Suomen ympäristökeskus Valitusosoitus
Liite 1. Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päätökseen 9.5.2017, Dnro KASELY/482/2017 V A L I T U S O S O I T U S Valitusviranomainen Valitusaika Valituksen toimittaminen Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea siihen muutosta kirjallisella valituksella Vaasan hallinto-oikeudelta. Päätös on annettu julkipanon jälkeen 9.5.2017. Valitusaika on 30 päivää päätöksen antopäivästä, sitä määräaikaan lukematta. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seuraavana arkipäivänä. Tämän päätöksen valitusaika päättyy 8.6.2017. Valitus on jätettävä Vaasan hallinto-oikeuden kirjaamoon: käyntiosoite postiosoite puhelin 029 56 42611 telekopio 029 56 42760 Korsholmanpuistikko 43, 65100 VAASA PL 204, 65101 VAASA aukioloaika klo 8.00-16.15 sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi Valituksen on oltava perillä viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Lähettäjän vastuulla asiakirjat saadaan lähettää myös postitse tai lähetin välityksellä. Asiakirjat on jätettävä postiin niin ajoissa, että ne ehtivät perille ennen valitusajan ja viraston aukioloajan päättymistä. Valituskirjelmän sisältö ja allekirjoittaminen Valitus on tehtävä kirjallisesti. Valituskirjelmässä on ilmoitettava: - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa - päätös, johon haetaan muutosta - muutos, joka päätökseen vaaditaan tehtäväksi sekä - muutosvaatimuksen perustelut Valittajan, hänen laillisen edustajansa tai asiamiehensä on allekirjoitettava valituskirjelmä. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmän liitteet Valituskirjelmään on liitettävä: 1. päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä; 2. asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi; jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle Asiamiehen, jollei hän ole asianajaja tai yleinen oikeusavustaja, on liitettävä valituskirjelmään valtakirja, jollei valittaja ole valtuuttanut häntä suullisesti valitusviranomaisessa. Oikeudenkäyntimaksu Muutoksenhakijalta peritään Vaasan hallinto-oikeudessa muutoksenhakuasian käsittelystä oikeudenkäyntimaksuna 97 euroa.
Tämä asiakirja on hyväksytty sähköisesti / Detta dokument har godkänts elektroniskt Nevalainen Jukka 08.05.2017 15:33