Päätös pilaantuneen pohjaveden puhdistamisesta ympäristönsuojelulain (527/2014) 136 :n mukaisen ilmoituksen johdosta.

Annettu julkipanon jälkeen 1 (14) Häme Ympäristö ja luonnonvarat Ympäristönsuojeluyksikkö ASIA ILMOITTAJA Päätös pilaantuneen pohjaveden puhdistamisesta ympäristönsuojelulain (527/2014) 136 :n mukaisen ilmoituksen johdosta. Neste Markkinointi Oy PL 95 00095 NESTE Y-tunnus: 1626490-8 PILAANTUNEEN ALUEEN SIJAINTI KIINTEISTÖN OMISTAJA VIREILLETULOPERUSTE VIREILLETULOAIKA 29.11.2016 MAKSU 1 485 Neste Janakkala Turenki Koulutie 1 Kunta: Janakkala Kaupunginosa: Turenki Kiinteistörekisteritunnus: 165-432-36-10 Kiinteistöyhtiö Välkkyset Oy Koulutie 1, 14200 Turenki Ympäristönsuojelulaki 136 YMPÄRISTÖSUHTEET JA MAANKÄYTTÖ Kohde sijoittuu II Salpausselän reunamuodostumavyöhykkeeseen rajoittuen lounaassa Hausjärveltä Turengin kautta Hämeenlinnaan kulkevaan pitkittäisharjujaksoon. Alueella on maatutkaluotausten tulkinnan mukaan useita, noin 30-80 m välein esiintyviä, paikoin epäyhtenäisiä, koillis-lounaissuuntaisia reunamoreeniselänteitä. HÄMEEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kirjaamo: PL 29, 15141 LAHTI Käyntiosoitteet: Kirkkokatu 12, Lahti Puhelinkeskus: 0295 025 000 kirjaamo.hame@ely-keskus.fi Birger Jaarlin katu 15, Hämeenlinna www.ely-keskus.fi/hame

2 (14) Kohde ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Kohteen etelä- ja lounaispuolella sijaitsee Turengin vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue (0416501) ja luoteispuolella Turengin sokeritehtaan vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue (0416505). Vesienhoidon suunnittelussa Turengin pohjavesialue on nimetty riskialueeksi ja sen kemiallinen tila on luokiteltu huonoksi mm. polttonesteiden lisäaineiden takia. Pilaantuneen alueen pohjavettä ei käytetä talousvetenä. Suljettuna oleva Valion vedenottamo sijaitsee noin 0,6 km etäisyydellä lounaassa. Lähin talousvesikäytössä oleva vedenottamo on Janakkalan Veden Kuumolan vedenottamo noin 0,8 km etäisyydellä etelä-lounaassa. Kohteen maaperä muodostuu vettä läpäisevistä ja huonosti vettä läpäisevistä maakerroksista, joiden paksuus vaihtelee huomattavasti alueen eri osissa. Maaperän pintakerros pääosin yli 10 m syvyyteen maanpinnasta on suhteellisen heikosti vettä läpäisevää kerroksellista savea/silttiä/hiekkaa. Näissä kerroksissa veden arvioidaan kulkeutuvan heikosti. Sivusuunnassa veden arvioidaan kulkeutuvan savi/silttikerroksessa esiintyvissä ohuissa hiekkakerroksissa. Kallion pinta sijaitsee koko kohteen alueella noin 20 m syvyydellä maan pinnasta ja selvästi pohjaveden pinnan alapuolella. Pohjaveden virtausta rajoittavaa kalliokynnystä ei ole havaittu kohteen ja Valion vedenottamon välisellä alueella. Alueella esiintyy savi/silttikerroksessa sekä siinä olevissa hiekkavälikerroksissa olevaa orsivettä. Syvemmällä esiintyy varsinainen pohjavesikerros. Tehtyjen pohjavesiselvitysten ja geologisen rakenneselvityksen mukaan pohjaveden päävirtaussuunta on jakeluasemalta lounaaseen kohti Valion vedenottamoa. Orsiveden virtaussuunta vaihtelee ajankohdasta riippuen etelälounaasta länsiluoteeseen. Kiinteistöllä on ollut polttoaineen jakelutoimintaa ainakin 1970-luvulta alkaen. Kiinteistöllä on lisäksi kahvila- ja huoltohallirakennus. Polttoaineen jakeluasema on merkitty asemakaavassa huoltoaseman korttelialueeksi [LH]. Jakeluaseman ja Valion vedenottamon välinen alue on kaavoitettu pääasiassa asuinkerrostalojen sekä liike- ja toimistorakennusten korttelialueiksi. PILAANTUMISEN AIHEUTTANUT TOIMINTA JA AINEET Kiinteistöllä sijaitsevalla Neste-jakeluasemalla todettiin hiilivetyjä maaperässä ensimmäisen kerran vuonna 1997. Valion vedenottamon pohjavedessä todettiin hiilivetyjä ensimmäisen kerran vuonna 2006. Jakeluaseman ja Valion vedenottamon välille tämän jälkeen asennetuista pohjaveden havaintoputkista otettujen seurantanäytteiden perusteella on todettu hiilivetyjen levinneet koko välialueelle.

3 (14) Maaperässä on todettu kohonneita hiilivetypitoisuuksia jakeluasemalla sekä jakeluaseman ja Harvialantien välisellä alueella. Hiilivetyjen on arvioitu päässeen maaperään vanhalla säiliöalueella mittarikentän eteläpuolella. Lisäksi hiilivetyjä on arvioitu päässeen maaperään huoltoasemarakennuksen lounaispuolella jäteöljysäiliön ja erottimien alueella sekä uuden säiliöalueen täyttöpaikan ympäristössä. Jakeluaseman tontilla on suoritettu maaperän kunnostus aseman muutostöiden yhteydessä elo-syyskuussa vuonna 2009 muutostöiden vaatimassa laajuudessa. Kunnostustöiden yhteydessä maaperään jäi hiilivetyjä sisältävää maa-ainesta. Hiilivedyt ovat kulkeutuneet vanhalla säiliöalueella orsiveteen, josta ne ovat kulkeutuneet kerroksellisessa maaperässä veden mukana polttoaineen jakeluaseman alueelta länteen. Maaperän pitoisuuksien ei arvioida ulottuvan tiiviiden savi/silttikerrosten alapuoliseen paremmin vettä johtavaan pohjavesikerrokseen, vaan hiilivetyjen arvioidaan pidättyneen hienompijakoisiin maa-aineksiin sekä kulkeutuvan savi/silttikerroksen ohuissa hiekkavälikerroksissa. Orsi- ja pohjavedessä on hiilivedyistä havaittu pääasiassa MTBE:tä ja BTEX-yhdisteitä. Korkeimmillaan MTBE-pitoisuudet ovat olleet lähes 200 mg/l ja bentseenipitoisuudet noin 30 mg/l. Pilaantuneen pohjaveden puhdistamisilmoituksen liitteenä olevassa Golder Associates Oy:n laatimassa hiilivetypitoisen pohjaveden riskinhallinnan yleissuunnitelmassa (2016) maaperän haihtuvien hiilivetyjen kokonaismääräksi on laskennallisesti saatu 2 700 kg. Orsiveden haihtuvien hiilivetyjen kokonaismääräksi on vastaavasti saatu 1 350 kg. Orsivesikerrosten alapuolisessa pohjavesikerroksessa on todettu vain pieniä hiilivetypitoisuuksia, joten pohjaveden hiilivetymääriä ei ole arvioitu erikseen, vaan niiden voidaan olettaa sisältyvän orsivesikerroksen sisältämien hiilivetyjen määräarvioon. TUTKIMUSTULOKSET Kohteessa on tehty ympäristötekninen maaperä- ja pohjavesitutkimuksia vuosina 1997, 2007, 2009 ja 2015 (Golder Associates Oy). Orsivedessä hiilivetyjen on todettu kulkeutuvan pääsääntöisesti alle 15 m syvyydessä sijaitsevissa savi- ja silttikerrosten välisissä ohuissa hiekkakerroksissa. Kulkeutuminen on tapahtunut lännen ja lounaan suuntaan polttoaineen jakeluaseman alueelta. Pohjavesihavaintojen ja pumppauskaivojen analyysitulosten perusteessa arvioidaan, että hiilivedyt eivät ole päässeet merkittävinä pitoisuuksina pohjaveteen polttoaineen jakeluaseman alueella. Hiilivetyjen syvyyssuuntaisen ja alueellisen esiintymisen perusteella lähdealueen kyllästyneen vyöhykkeen yläosassa ei enää esiinny juurikaan maaperään heikosti pidättyvää MTBE:tä. Orsiveden virtaussuunnan ja gradientin sekä mahdollisten hiekkakerrosten kallistusten takia hiilivedyt esiintyvät sitä syvemmällä mitä etäämmällä se on jakeluaseman alueelta.

4 (14) Hiilivedyt voivat kulkeutua savi- ja silttikerrosten välisissä hiekkakerroksissa (syvyydellä 6-15 m) aina Valion vedenottamon ja putken HP12 alueelle. Kulkeutumisreitti Tohvelantien länsi- ja lounaispuolella ei ole tarkasti tiedossa. Savi/silttikerroksen alapuoliseen pohjavesikerrokseen asennetuista pohjavesiputkista tehtyjen pohjavesihavaintojen perusteella tähän pohjavesikerrokseen on päässyt vain suhteellisen pieniä MTBEpitoisuuksia ja pieniä merkkejä BTEX-yhdisteistä. Tulosten perusteella arvioidaan, että Valion vedenottamolla ja putkessa HP12 todetut hiilivetypitoisuudet eivät ole kulkeutuneet tässä suhteellisen hyvin vettä johtavassa maakerroksessa, vaan sen yläpuolisessa kerroksellisessa huonommin vettä läpäisevässä kerroksessa. Näyttää myös siltä, että alueella esiintyvät reunamoreeniharjanteet eivät aiemmista oletuksista poiketen toimi merkittävinä hiilivetyjen kulkeutumisreitteinä, vaan hiilivedyt kulkeutuvat pääosin moreeniharjanteiden välisissä kerroksellisissa hienompijakoisissa maakerroksissa päätyen alapuolisiin johtavampiin kerroksiin vasta Turengin harjun alueelle tai sen lähellä. Jakeluaseman maaperässä todetuista hiilivetykomponenteista MTBE:n arvioidaan kulkeutuvan merkittävimpinä pitoisuuksina orsi- ja pohjavedessä, koska MTBE:n pitoisuudet lähdealueen maaperässä ovat olleet korkeita ja se pidättyy maaperään heikosti. Muut komponentit pidättyvät maaperään paremmin eivätkä niin helposti kulkeudu orsi- ja pohjaveden mukana. Jakeluaseman pohjavettä on puhdistettu joulukuusta 2015 lähtien ja orsivettä toukokuusta 2016 lähtien Neste Markkinointi Oy:n toimesta. Pumpattu pilaantunut vesi on käsitelty ja johdettu viemäriin. RISKIEN TARKASTELU JA ARVIO PUHDISTUSTARPEESTA Koulutie 1:ssä sijaitsevalla polttoaineen jakeluasemalla on päässyt bensiinihiilivetyjä maaperään. Hiilivetyjä on kulkeutunut orsivesikerroksiin ja niiden mukana polttoaineen jakeluasemakiinteistön ulkopuolelle lännen ja lounaan suuntaan kohti Valion vedenottamoa. Bensiinihiilivetyjä todettiin Valion vedenottamolla vuonna 2006. Kulkeutumislaskelmien perusteella vedenottamolla todetut pitoisuudet voivat selittyä jakeluasemalla ja sen länsi/lounaispuolella orsivedessä todetuista pitoisuuksista. Jakeluaseman alueen sekä sen ja Valion vedenottamon välisen alueen orsi- ja pohjavedessä on vuodesta 2006 lähtien toistuvasti havaittu talousveden kemiallisten laatuvaatimusten (STM 1352/2015 ja 401/2001) tai ympäristönlaatunormin (VNa 341/2009) ylittävinä pitoisuuksina MTBE:ä ja bentseeniä.

5 (14) PUHDISTUSSUUNNITELMA Golder Associates Oy:n laatimassa hiilivetypitoisen pohjaveden riskinhallinnan yleissuunnitelmassa (2016) riskien tarkastelun perusteella tunnistettiin seuraavat riskit: Kulkeutuminen orsi- ja pohjaveden mukana pohjavesialueelle ja Valion vedenottamolle. Haittoja ovat rajoitukset vedenottamon veden käytölle tuotannossa sekä mahdollinen altistuminen veden käytön kautta. Haihtuminen ulko- ja sisäilmaan ja altistuminen hengityksen kautta. Tämä altistusreitti arvioidaan mahdolliseksi, mutta epätodennäköiseksi. Kulkeutumisriskin arvioinnin tuloksena lähdealueen MTBE:n ja bentseenin pitoisuudet voivat edelleen aiheuttaa hiilivetypitoisuuksia pohjaveteen Valion vedenottamon alueella. Pohjaveden pilaantumisriskin rajoittamiseksi esitetään siten riskinhallintatoimenpiteitä. Terveysriskien arvioinnin mukaan alueen orsi- ja pohjaveden kautta ei muodostu altistumista, koska alueen pohjavettä ei käytetä talousvetenä eikä ulko- tai sisäilmaan arvioida haihtuvan sellaisia pitoisuuksia, joista aiheutuisi haitallista altistumista hengityksen kautta. Hiilivetypitoisuuksista ei arvioida aiheutuvan terveysriskiä nykytilanteessa, jolloin pohjavettä ei käytetä talousvetenä. Ekologisia riskejä tai haittoja ei arvioida muodostuvan, sillä hiilivedyt sijaitsevat syvällä maaperässä. Riskinarvioinnin mukaan nykytilanteessa, jolloin alueen pohjavettä ei käytetä talousvetenä, maaperässä sekä orsi- ja pohjavedessä todetuista hiilivedyistä ei aiheudu terveysriskiä tai haittaa. Hiilivedyt voivat edelleen kulkeutua orsiveden mukana pohjaveteen ja Valion vedenottamon alueelle sellaisina pitoisuuksina, jotka voivat estää pohjaveden käytön talousvetenä. Näin ollen on tarpeen toteuttaa riskinhallintatoimenpiteitä, joilla varmistetaan, ettei vedenottamon kaivoihin pääse muodostumaan haitallisia hiilivetypitoisuuksia. Pohjaveden puhdistussuunnitelma on esitetty ilmoituksen liitteenä olevassa Golder Associates Oy:n marraskuussa 2016 laatimassa hiilivetypitoisen pohjaveden riskinhallinnan yleissuunnitelmassa. Riskinarvion perusteella polttoaineen jakeluasemalla sekä sen ja Valion vedenottamon välisellä alueella olevat hiilivedyt voivat edelleen kulkeutua vedenottamon alueelle sellaisina pitoisuuksina, jotka voivat estää pohjaveden käytön talousvetenä. Tätä riskiä voidaan hallita: Vähentämällä haitta-ainemassaa ja -pitoisuuksia lähdealueella, jolloin haitta-aineiden kulkeutuminen vedenottamolle vähenee. Estämällä haitta-aineiden kulkeutuminen vedenottamolle asti. Jos lähdealuetta saadaan kunnostettua siten, että pohjaveteen ei kulkeudu enää merkittäviä pitoisuuksia, pohjaveden arvioidaan puhdistuvan

6 (14) Puhdistuksen tavoitetasot Puhdistusmenetelmä verrattain nopeasti luontaisesti hajoamisen, kulkeutumisen ja laimenemisen avulla. Lähdealueen ja vedenottamon välillä heikommin vettä johtavassa kerroksessa esiintyvien haitta-aineiden luontainen puhdistuminen on hitaampaa hitaamman kulkeutumisen ja laimenemisen takia. Koska Valion vedenottamon vedessä ei ole todettu enää moneen vuoteen ympäristölaatunormin ylittäviä pitoisuuksia hiilivetyjä eikä veden käytön kautta muodostu nykytilanteessa terveysriskiä, myös kohteen tarkkailu on katsottu yhdeksi riskinhallintavaihtoehdoksi. Riskienhallintatoimenpiteiden tavoitteiksi on asetettu seuraavat pitoisuudet: Tarkastelupiste Tavoitepitoisuus (mg/l) Tavoitteellinen massamäärä (kg) MTBE Bentseeni MTBE Bentseeni Vedenottamo 0,001 0,0005 HP12 0,05 0,005 GA51 3 1 Lähdealue 50 15 200 200 Vertailuarvot Ympäristönlaatunormi (mg/l) 0,0075 0,0005 Talousveden laatuvaatimus (mg/l) 0,001 Menetelmien soveltuvuuteen vaikuttaa erityisesti nykyisen lähdealueen maaperän heikko vedenjohtavuus ja haitta-aineiden esiintyminen syvällä maaperässä. Tarkastelluista menetelmistä kohteeseen on arvioitu soveltuvan seuraavat menetelmät: Lähdealueen kunnostaminen orsi-/pohjaveden pumppauksen ja käsittelyn avulla Lähdealueen kunnostukseen on ensisijaisesti esitetty pumppausta ja käsittelyä. Lähdealueella kunnostuksen tulee kohdistua MTBE:hen ja suurin osa MTBE:stä esiintyy veteen liuenneena, jolloin pumppauksella on mahdollista poistaa MTBE:tä. Puhdistumista hidastaa pitoisuuksien sijaitseminen suhteellisen huonosti vettä läpäisevissä maakerroksissa, jolloin pumppauksen vaikutusalue on pieni. Polttoaineen jakeluasemalla on jo käynnissä pumppaus, jolla rajoitetaan hiilivetyjen kulkeutumista jakeluaseman alueelta orsi- ja pohjaveden mukana. Pumppausta laajennetaan myös Harvialantien lounaispuolelle, jonne asennetaan 2-3 pumppauskaivoa. Kohteessa käynnissä olevaa pumppausta jatketaan kunnes orsiveden pitoisuudet alenevat siten, ettei

7 (14) pumppauksella arvioida olevan merkittävää vaikutusta, tai kunnes lähdealueen kunnostus pumppaamalla tai muulla menetelmällä käynnistyy. Mikäli kunnostuksen toteutuksen suunnittelua varten kohteessa tehtävien tarkentavien lisäselvitysten perusteella jonkin muun menetelmän arvioidaan olevan kustannustehokkaampi, voidaan kunnostus toteuttaa myös muulla menetelmällä. Lähdealueen täyden mittakaavan kunnostusta varten laaditaan suunnitelma, joka toimitetaan ympäristöviranomaiselle hyväksyttäväksi. Jäännöspitoisuuksien hallinta luontaisen puhdistumisen avulla Kun lähdealueella on saavutettu esitetyt tavoitepitoisuudet ja haittaainemassa, jäännöspitoisuudet on esitetty hallittavaksi luontaisen puhdistumisen avulla. Menetelmä perustuu siihen, että haitta-aineiden esiintymisen voidaan osoittaa kutistuvan odotettavissa olevalla aikajaksolla (enintään muutama vuosikymmen). Tässä ajassa leviämän ei tarvitse puhdistua kokonaan, mutta sen tulisi kutistua pysyvästi riskittömään tilaan. Haitta-aineiden väheneminen perustuu yleensä pääasiassa luontaiseen biohajoamiseen ja laimenemiseen, mutta myös jossain määrin haihtumiseen ja pidättymiseen maaperään. Kun leviämän kutistuminen on voitu osoittaa, tarkkailu esitetään lopettavan, vaikka pohjavedessä vielä esiintyykin pitoisuuksia. Luontaisen puhdistumisen on arvioitu soveltuvan kohteen jäännöspitoisuuksien hallintaan, kun kulkeutumista vedenottamolle ei enää merkittävässä määrin tapahdu. Luontaisen puhdistumisen käytöstä tehdään erillinen suunnitelma sen jälkeen, kun kohteen muu riskinhallinta on toteutettu. Pohjaveden ja Valion vedenottamon veden laadun tarkkailu Kohteen pohjaveden tilaa on tarkkailtu vuodesta 2006 alkaen ja orsiveden tilaa vuodesta 2007 alkaen. Polttoaineen jakeluasemalla sekä polttoaineen jakeluaseman ja Valion vedenottamon välisellä alueella on otettu tarkkailun aikana vesinäytteitä vähintään 1-2 kertaa vuodessa. Tarkkailua tehdään tällä hetkellä erillisen suunnitelman mukaisesti (Viranomaisneuvottelun muistio: Maaperässä ja pohjavedessä todettujen hiilivetyjen jatkotoimenpiteet, 13.5.2016). Tarkkailusuunnitelmaa päivitetään tarvittaessa saatujen tulosten sekä suunniteltavien toimenpiteiden perusteella. Tarkkailuputken GA51 ja vedenottamon väliselle alueelle on esitetty asennettavaksi 1-3 uutta tarkkailuputkea, joiden avulla tarkkailu pyritään kohdistamaan siihen kerrokseen missä hiilivetyjen arvioidaan kulkeutuvan.

8 (14) Kohteen riskinhallinta on esitetty toteutettavan eri toimenpiteiden yhdistelmänä ja se käsittää seuraavat toimenpiteet: Orsi- ja pohjaveden tarkkailua jatketaan pitoisuustasojen kehityksen ja mahdollisten poikkeamien toteamiseksi sekä aktiivisten toimenpiteiden suunnittelemiseksi. Jo käynnissä olevaa orsi- ja pohjaveden pumppausta jatketaan. Pumppausjärjestelyitä muutetaan tarvittaessa saatujen mittaustulosten perusteella. Orsi- ja pohjaveden pumppausta laajennetaan myös Harvialantien lounaispuolelle. Tehdään selvityksiä lähdealueen kunnostuksen suunnittelua varten. Arvioidaan voidaanko orsi- ja pohjaveden pumppauksella saavuttaa merkittävää lähdealueen puhdistumista kustannustehokkaasti. Arvioidaan tarvittaessa muiden kunnostusmenetelmien käytännön toteutusmahdollisuuksia ja kustannuksia. Suunnitellaan ja toteutetaan lähdealueen kunnostus joko pumppauksen ja käsittelyn tai muun kunnostusmenetelmän avulla. Selvitetään hiilivetyjen kulkeutuminen vedenottamon läheisyydessä ja arvioidaan onko kulkeutumista tarpeen rajoittaa. Tarvittaessa rajoitetaan hiilivetyjen kulkeutumista vedenottamon läheisyydessä. Hallitaan jäännöspitoisuudet luontaisen puhdistumisen avulla. Puhdistusaikataulu Toimenpiteiden totutuksen aikataulu on esitetty sovittavan vaiheittain. Leviämän alueelle asennettavat uudet tarkkailuputket sekä lähdealueelle asennettavat pumppauskaivot pyritään asentamaan vuoden 2016 aikana. Kohteen tarkkailua ja pumppaustoimenpiteitä jatketaan toistaiseksi kunnes orsi-/pohjaveden pitoisuudet alenevat siten, ettei pumppauksella arvioida olevan merkittävää vaikutusta, tai kunnes lähdealueen täyden mittakaavan kunnostus käynnistyy. Esitetyt lisäselvitykset on esitetty toteutettavan pääsääntöisesti vuoden 2017 aikana. Aikataulu tarkentuu selvitysten toteutusta suunniteltaessa. Lähdealueen kunnostuksen toteutussuunnitelma on esitetty laadittavan vuoden 2017 aikana ja kunnostustoimenpiteet alkavat vuonna 2017-2018. Lähdealueen aktiivisen kunnostuksen arvioidaan kestävän 2-3 vuotta, jonka jälkeen kunnostuksen tulosta tarkkaillaan. Toimenpideraportti laaditaan vuosittain helmikuun loppuun mennessä.

9 (14) Puhdistustavoitteen toteaminen ja laadunvalvonta Toimenpiteiden raportointi ILMOITUKSEN KÄSITTELY Maaperän ja pohjaveden kunnostaminen on katsottu päättyneeksi, kun kunnostuksen tavoitteet lähdealueella on saavutettu. Kunnostuksen jälkeen osoitetaan leviämän luontainen puhdistuminen. Luontaisen puhdistumisen toteutuksesta on esitetty laadittavan erillinen suunnitelma kunnostuksen jälkeen. Mikäli kunnostustoimenpiteillä ei voida saavuttaa asetettuja tavoitteita, haitta-aineiden riskejä ympäristölle ja terveydelle on esitetty arviotavan erillisellä riskinarviolla, mikäli sen laatimisen arvioidaan olevan tarpeen. Esitettyjen toimenpiteiden laadunvalvonta suunnitellaan kunnostuksen toteutuksen suunnittelun yhteydessä. Kohteen riskinhallinta on esitetty etenevän vaiheittain. Ennen koko lähdealueen kunnostusta tehdään orsi- ja pohjaveden pumppausta, tarkkaillaan orsi- ja pohjaveden laatua sekä tehdään lisäselvityksiä. Lisäksi selvitetään eri kunnostusmenetelmien toteutusmahdollisuuksia ja kustannuksia. Kohteessa tehtävät toimenpiteet on esitetty raportoitavan vuosittain. Lisäksi tarvittaessa on esitetty laadittavan erillisiä suunnitelmia ympäristöviranomaisen hyväksyttäväksi (esim. menetelmien pilotointi kohteessa). Ilmoitus on toimitettu tiedoksi Janakkalan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. HÄMEEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on tarkastanut ilmoituksen ja hyväksyy siinä tarkoitetun alueen pohjaveden puhdistamisen ilmoituksessa esitetyllä tavalla ellei alla olevissa määräyksissä muutoin määrätä: 1. Pohjaveden puhdistamista tulee jatkaa, kunnes voidaan luetettavasti osoittaa, että alitetaan Valion vedenottamolla sekä Turengin pohjavesialueen havaintopisteissä HP2 ja HP12 bentseenin osalta Sosiaali- ja terveysministeriön asetusten 1352/2015 ja 401/2001 mukaiset talousveden kemialliset laatuvaatimukset sekä MTBE:n osalta valtioneuvoston asetuksen 341/2009 mukainen ympäristönlaatunormi (alla oleva taulukko).

10 (14) Lähdealue ja havaintopiste GA51 eivät sijaitse pohjavesialueella, joten niiden osalta ei sovelleta em. asetuksia, vaan tavoitepitoisuuksiksi on asetettu alla olevan taulukon mukaiset pitoisuudet. Tarkastelupiste Ilmoituksessa esitetty tavoitepitoisuus (µg/l) Vaadittava tavoitepitoisuus (µg/l) MTBE Bentseeni MTBE Bentseeni Vedenottamo 1 0,5 7,5 1 HP12 50 5 7,5 1 HP2 7,5 1 GA51 3 000 1 000 3 000 1 000 Lähdealue 50 000 15 000 50 000 15 000 Vertailuarvot Ympäristönlaatunormi (µg/l) Talousveden laatuvaatimus (µg/l) 7,5 0,5 1 2. Pohja- ja orsiveden tarkkailua tulee jatkaa, kunnes voidaan luetettavasti osoittaa, että alitetaan Valion vedenottamolla sekä Turengin pohjavesialueen havaintopisteissä HP2 ja HP12 bentseenin ja MTBE:n osalta valtioneuvoston asetuksen 341/2009 mukaiset ympäristönlaatunormit. Pohjavesitarkkailun tulokset sekä toimenpideraportti tulee toimittaa vuosittain tarkkailuvuotta seuraavan helmikuun loppuun mennessä Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä Janakkalan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 3. Tarkkailutulosten perusteella tulee tehdä tarkastelu pohjaveden puhdistumisen etenemisestä ja esittää Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle 31.12.2020 mennessä arvio siitä, ovatko määräyksen 1 mukaiset puhdistustavoitteet saavutettavissa vuoden 2027 loppuun mennessä. Väliarvion perusteella Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi tarvittaessa tarkistaa puhdistustavoitteita. Tavoitteena on, että hiilivetyjen osalta Turengin pohjavesialueen pohjaveden kemiallinen tila on hyvä vuoteen 2027 mennessä. 4. Lähdealueen täyden mittakaavan kunnostusta varten laadittava suunnitelma tulee toimittaa Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle hyväksyttäväksi vuoden 2017 loppuun mennessä. 5. Pohjaveden puhdistustyöstä ja tavoitteiden toteutumisesta tulee tehdä työn päätyttyä puhdistuksen loppuraportti, joka on toimitettava Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Janakkalan kunnan

11 (14) ympäristöviranomaiselle kolmen kuukauden kuluessa puhdistuksen loppumisesta. Määräysten perustelut Päätöksessä annetut määräykset ovat tarpeen ympäristö- ja terveyshaittojen vähentämiseksi sekä valvonnan kannalta (määräykset 1-5). Pohjavesien osalta ympäristötavoitteena on pohjavesimuodostuman hyvä kemiallinen tila sekä se, että varmistetaan pohjavesimuodostumissa pilaavien aineiden asteittainen väheneminen ja estetään pohjavesimuodostuman tilan edelleen huononeminen. Ympäristötavoitteen saavuttamiseksi tulee panna täytäntöön tarvittavat toimenpiteet, jotta ehkäistään pilaavien aineiden pääsy pohjavesimuodostumaan (määräykset 1, 3 ja 4). Pohjaveden laatua tulee seurata, kunnes saavutetaan valtioneuvoston asetuksessa (341/2009) säädetyt pohjaveden hyvää tilaa kuvaavat ympäristönlaatunormit tarkasteltavina olevien haitta-aineiden osalta (määräys 2). Vesienhoitolakiin perustuvavan tavoitteena on, että Turengin pohjavesimuodostumaan ei kulkeudu pohjaveden tilaa heikentäviä hiilivetyjä ja pohjavesimuodostuman osalta hyvä tila saavutetaan viimeistään vuonna 2027. Sovelletut säännökset Ympäristönsuojelulaki (527/2014). Laki vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä (vesienhoitolaki) (1299/2004). Valtioneuvoston asetus vesienhoidon järjestämisestä annetun asetuksen muuttamisesta (341/2009). Sosiaali- ja terveysministeriön asetus talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista (1352/2015). Sosiaali- ja terveysministeriön asetus pienten yksiköiden talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista (401/2001). Valtioneuvoston asetus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten, työ- ja elinkeinotoimistojen sekä kehittämis- ja hallintokeskuksen maksullisista suoritteista vuonan 2016 (1731/2015). Päätöksen voimassaolo Päätös on voimassa toistaiseksi.

12 (14) Maksun määräytyminen Päätöksestä peritään valtioneuvoston asetuksen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten, työ- ja elinkeinotoimistojen sekä kehittämis- ja hallintokeskuksen maksullisista suoritteista (1731/2015) perusteella 1 485. Pilaantuneen pohjaveden puhdistamisesta tehtävän ilmoituksen käsittelystä perittävä maksu on 55 /h. Ilmoituksen käsittelyyn on käytetty 27 tuntia. Suoritemaksua koskeva lasku lähetetään valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta. PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös saantitodistuksella Neste Markkinointi Oy PL 95 00095 NESTE Jäljennös päätöksestä pirjo.haasto@neste.com (sähköpostilla) mari_siiskonen@golder.fi (sähköpostilla) tero.valkkynen@suomi24.fi (sähköpostilla) janakkalan.kunta@janakkala.fi (sähköpostilla) kirjaamo.syke@ymparisto.fi (sähköpostilla) pirjo.hakkinen@valio.fi (sähköpostilla) Ilmoittaminen kunnassa Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus kuuluttaa tästä päätöksestä Janakkalan kunnan ilmoitustaululla. Lisätiedot MUUTOKSENHAKU Päätöksen valmisteluun ovat osallistuneet ja lisätietoja antavat hydrogeologi Petri Siiro, puh. 0295 025 230 ja johtava asiantuntija Olli Valo, puh. 0295 025 240. Tähän päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallintooikeudelta. Valitusosoitus on liitteenä.

13 (14) Johtava asiantuntija Olli Valo Hydrogeologi Petri Siiro Tämä asiakirja on hyväksytty sähköisesti. VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päätökseen ja/tai päätöksen asian käsittelystä perittävään maksuun tyytymätön saa hakea siihen muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta kirjallisella valituksella. Valitusaika Valitus on toimitettava Vaasan hallinto-oikeuteen viimeistään kolmantenakymmenentenä (30) päivänä päätöksen antamispäivästä, sitä päivää lukuun ottamatta. Jos valituspäivän viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seuraavana arkipäivänä. Valituksen sisältö Valituskirjelmässä on ilmoitettava - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa - päätös, johon haetaan muutosta, miltä kohdin muutosta haetaan, mitä muutoksia vaaditaan tehtäväksi ja millä perusteella muutosta vaaditaan. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi tai kotikunta. Valituskirjelmä on valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitettava. Valituksen liitteet Valituskirjelmään on liitettävä - elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päätös alkuperäisenä tai jäljennöksenä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle. - asiamiehen valtakirja. Valituksen toimittaminen perille

14 (14) Valituskirjelmän voi viedä valittaja itse tai hänen valtuuttamansa asiamies. Sen voi omalla vastuulla lähettää myös postitse tai toimittaa lähetin välityksellä tai sähköisesti. Valituskirjelmä on jätettävä niin ajoissa, että se ehtii perille viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Oikeudenkäyntimaksu Muutoksenhakijalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 250 euroa. Tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä. Vaasan hallinto-oikeus käyntiosoite: Korsholmanpuistikko 43 postiosoite: PL 204, 65101 Vaasa puhelin: 029 56 42611; faksi 029 56 42760 aukioloaika: ma-pe 8.00-16.15 e-mail: vaasa.hao@oikeus.fi

Tämä asiakirja on hyväksytty sähköisesti / Detta dokument har godkänts elektroniskt Esittelijä Siiro Petri 12.01.2017 08:37 Ratkaisija Valo Olli 12.01.2017 08:36