Opintolainan valtiontakaus, korkoavustus ja korkeakouluopiskelijan opintolainavähennys verotuksessa Kelainfo Opintolainan valtiontakaus on osa opintotukea. Tässä esitteessä kerrotaan valtiontakauksen hakemisesta ja lainan nostamisesta. Lisäksi selvitetään lainan korkoavustusta ja uusille korkeakouluopiskelijoille myönnettävää opintolainan verovähennysoikeutta. 2006 Kelan viestintä www.kela.fi Sisällys Valtiontakauksen hakeminen Maksuhäiriötiedot tutkitaan Opintolainan määrä ja lainan nostaminen Lainan maksuvaikeudet Opintolainan korot Korkoavustus pienituloisille Opintolainavähennys Oikeus opintolainan valtiontakaukseen on kaikilla niillä opiskelijoilla, jotka saavat opintorahaa tai aikuiskoulutustukea. Poikkeuksellisesti oikeus opintolainan valtiontakaukseen on myös 18 19-vuotiaalla itsenäisesti asuvalla opiskelijalla, jonka opintoraha on evätty vanhempien tulojen perusteella. Lukiolaiselle lainatakaus voidaan myöntää vain, jos hän saa opintorahaa. Alle 17-vuotiaalla itsenäisesti asuvalla opiskelijalla (ei kuitenkaan lukiolaisella), jonka opintoraha on evätty lapsilisäoikeuden vuoksi. Vanhempien tulot otetaan huomioon. Opiskelijalla, jonka opintoraha on evätty harjoittelupalkan, oppilaitoksen maksaman apurahan tai opintoihin liittyvän sitä vastaavan muun taloudellisen etuuden vuoksi. Opintotuessa on kolme osaa: opintoraha asumislisä valtion takaama opintolaina Opintoraha ja asumislisä ovat valtion rahoittamia avustuksia, jotka maksetaan kuukausittain opiskelijan pankkitilille. Opintolaina on laina, jonka opiskelija itse hakee valitsemastaan pankista. Kun valtio takaa opintolainan, lainalle ei tarvita muuta vakuutta. Valtiontakaus määrittelee osan lainaehdoista. Muista lainaehdoista ja opintolainan korosta sopivat pankki ja opiskelija. Opintolaina maksetaan takaisin lainan myöntäneelle pankille yleensä opintojen päätyttyä. Opiskelijat, jotka ovat aloittaneet korkeakouluopiskelunsa 1.8.2005 tai sen jälkeen, 1
voivat saada valmistumisensa jälkeen opintolainavähennyksen verotuksessa (ks. sivu 6). Opintolainan valtiontakauksen määrä tukikuukaudelta Korkeakouluopiskelija ja aikuiskoulutustukea saava 300 euroa Ulkomailla opiskeleva korkeakouluopiskelija 440 euroa Muut opiskelijat: Alle 18-vuotias 160 euroa 18 vuotta täyttänyt 220 euroa (sen kuukauden alusta, jona opiskelija täyttää 18 vuotta) Ulkomailla opiskeleva muu kuin korkeakouluopiskelija 360 euroa Valtiontakauksen hakeminen Opintolainan valtiontakausta opiskelija hakee yleensä samalla kertaa ja samalla lomakkeella kuin muutakin opintotukea. Toisen asteen opiskelijat käyttävät hakemuslomaketta OT1, korkeakouluopiskelijat lomaketta OT2 ja ulkomailla tutkintonsa suorittavat lomaketta OT3. Lomaketta OTm käytetään, jos valtiontakausta haetaan erikseen kuin muuta opintotukea. Lainatakaus voidaan myöntää aikaisintaan hakemiskuukauden alusta lukien. Aikuiskoulutustukeen liittyvää lainatakausta haetaan lomakkeella OT12, ja sen voi saada hakemiskuukautta edeltävän kuukauden alusta lukien. Hakemuslomakkeita saa oppilaitoksista, Kelan toimistoista tai tulostamalla Internetistä www.kela.fi. Maksuhäiriöt tarkistetaan Suomen Asiakastieto Oy:n ylläpitämästä luottotietorekisteristä. Opiskelija voi myös itse tarkistaa omat tietonsa joko henkilökohtaisesti tai kirjeitse (kirjeeseen mukaan kopio henkilötodistuksesta, jossa on allekirjoitus) osoitteesta: Suomen Asiakastieto, Kuluttajaneuvonta Työpajankatu 10 A (5. krs), PL 16, 00581 HELSINKI puh. (09) 1488 6256, faksi (09) 753 9565 Valtiontakaus voidaan kuitenkin myöntää, jos maksuhäiriö on yksittäinen, määrältään vähäinen ja sen rekisteröinnistä on kulunut kohtuullisen pitkä aika (ns. lievä maksuhäiriö) tai maksuhäiriömerkinnän aiheuttanut velka on jo maksettu. Opintolainan valtiontakausta ei myöskään myönnetä opiskelijalle, joka on jättänyt aikaisemman opintolainan hoitamatta ja laina on takausvastuun perusteella Kelan perittävänä, ellei takauksen myöntämiselle ole erityisiä syitä. Erityiset syyt valtiontakauksen myöntämiseksi Jos lainatakausta ei voida myöntää, opiskelijalle lähetetään kirje ja hänelle varataan mahdollisuus selvittää tilanteensa. Opintorahasta ja asumislisästä voidaan antaa päätös ennen velkatilanteen selvittämistä. Valtiontakaus voidaan myöntää maksuhäiriömerkinnästä tai takausvastuuperinnästä huolimatta, jos opintotuen hakijalla on esittää siihen erityisiä syitä. Maksuhäiriötiedot tutkitaan Ennen valtiontakauksen myöntämistä Kela tarkistaa opintotuen hakijan maksuhäiriötiedot. Opintolainan valtiontakaus myönnetään opiskelijalle, jolla ei ole luottotietorekisterissä merkintöjä maksuhäiriöistä. Maksuhäiriöllä tarkoitetaan luottotietorekisteriin rekisteröityä tietoa maksun tai suorituksen laiminlyönnistä. 2 Esimerkkejä erityisistä syistä: Maksuhäiriömerkintä on aiheutunut takaajana maksetusta velasta. Maksuhäiriömerkintä johtuu avioeroon tai avoliiton päättymiseen liittyvistä taloudellisista järjestelyistä tai sairauden aiheuttamasta velanhoitokyvyn heikkenemisestä. Maksuhäiriömerkintä on aiheutunut yritystoimintaan liittyvästä velasta.
Maksuhäiriömerkintä perustuu hakijan itsensä pyytämään luottokieltoon (ns. omaehtoinen luottokielto). Lainatakauksen myöntämistä voidaan harkita, jos opiskelija on velkajärjestelyssä ja hoitaa velkojaan suunnitelman mukaan. Lainatakausta harkittaessa otetaan huomioon opiskelijan velkaantuminen ja tosiasiallinen lainanhoitokyky sekä suunnitellun koulutuksen vaikutus opiskelijan mahdollisuuksiin suoriutua taloudellisista velvoitteistaan. Opintolainan hakeminen pankista Opintotukipäätöksessä opiskelijalle kerrotaan, onko hänelle myönnetty lainatakaus. Lainatakaus myönnetään enimmäismäärän mukaisena, mutta opintolainan voi jättää nostamatta tai sen voi ottaa enimmäismäärää pienempänä. Opintolainan valtiontakaus on voimassa 30 vuotta ensimmäisen lainaerän nostamisesta. Jos lainatakaus on myönnetty, opiskelija hakee opintolainaa pankilta. Pankki päättää lainan myöntämisestä. Opiskelijan ei tarvitse toimittaa pankille opintotukipäätöstä, koska pankki saa takauksen tiedot suoraan Kelalta. Tietojen tarkistamiseen kuluu yleensä yksi pankkipäivä. Jos opiskelija on opintolainaa nostaessaan alaikäinen, hänen edunvalvojansa, yleensä vanhempien, tulee suostua siihen, että opiskelija ottaa lainan omiin nimiinsä ja nostaa sen ilman eri valtuutusta. Lainan nostaminen Opintotukipäätöksessä kerrotaan lainan nostoerät ja päivämäärät, jolloin nostoerän voi aikaisintaan nostaa. Opintolaina nostetaan lukuvuoden aikana yleensä joko kahdessa tai neljässä erässä*. Lukuvuoden aikaisemmat nostamattomat lainaerät voi nostaa myöhemmin saman lukuvuoden aikana (esim. lukuvuoden koko lainaerä 1. maaliskuuta) edellyttäen, että opinnot jatkuvat lainan nostohetkellä eikä opintotukioikeus ole päättynyt. Koko lukuvuoden opintolainan voi poikkeuksellisesti nostaa yhtenä eränä vain silloin, kun se on myönnetty ulkomaisessa oppilaitoksessa suoritettavaan tutkintoon, tieteellisiin jatko-opintoihin, aikuiskoulutustuen saajalle tai enintään12 kuukautta kestäviin opintoihin. Lainan viimeinen nostopäivä Jos opintotuki jatkuu kyseisiin opintoihin vielä seuraavana lukuvuonna, on laina nostettavissa koko lukuvuoden ajan eli 31.7. saakka. Opintolainaa ei saa nostaa opintojen päättymisen tai keskeytymisen jälkeen. Jos opintotukea on haettu vain määräajaksi lukuvuoden aikana, lainan viimeinen nostopäivä on opintotuen päättymispäivä. Lainaa ei myöskään saa nostaa sen jälkeen, kun opintotuki on lakkautettu puutteellisen opintomenestyksen vuoksi. Säännöt koskevat myös lukuvuoden aikaisempia nostamattomia lainaeriä. *Opintolainan nostoerät Korkeakouluopintoihin myönnetty opintolaina on nostettavissa kahdessa erässä: Syyslukukauden osuus aikaisintaan 1. elokuuta Kevätlukukauden osuus aikaisintaan 1. tammikuuta Muissa oppilaitoksissa harjoitettaviin opintoihin myönnetty opintolaina on nostettavissa neljässä erässä: Elo - lokakuun lainaerät aikaisintaan 1. elokuuta Marras- ja joulukuun lainaerät aikaisintaan 1. marraskuuta Tammi- ja helmikuun lainaerät aikaisintaan 1. tammikuuta Maalis - heinäkuun lainaerät aikaisintaan 1. maaliskuuta 3
Jos opintotuki lakkautetaan tai tukea perutaan tulevalta ajalta, opiskelijalla ei ole oikeutta nostaa lakkautuksen jälkeisiä lainaeriä. Opiskelija saa kuitenkin nostaa lakkautusta edeltävät nostamattomat lainaerät, jos hän opiskelee lainan nostohetkellä (poikkeukset edellisessä kappaleessa). Erityismääräykset lainan nostamisesta Kun opintotukipäätös sisältää lainatakauksen lukuvuotta edeltävää kesä- ja heinäkuuta varten, lainan ensimmäisen erän saa nostaa jo näiden kuukausien aikana. Jos aikaa takauspäätöksen antamisesta opintojen tai lukuvuoden päättymiseen on vähemmän kuin kaksi kuukautta tai takauspäätös annetaan lukuvuoden tai opintojen päätyttyä, opintolaina on nostettava viimeistään kahden kuukauden kuluttua takauspäätöksen antamisesta. Lainan nostoajat on aina määritelty takauspäätöksessä. Lainatakauksen tarkistaminen Lainatakaus tarkistetaan sen myöntämisen jälkeen, jos opiskelijan olosuhteet muuttuvat. Kela toimittaa takauksen muutostiedot lainan myöntäneelle pankille. Pankki tarkistaa takaustiedot jokaisen lainaerän noston yhteydessä. Jos takauksen määrä on pienentynyt, pankki tarkistaa myöntämänsä lainan uuden takauksen mukaiseksi. Jos takauksen määrä on korottunut tarkistuksen yhteydessä, korotuksen mukaista lisälainaa on haettava pankista erikseen. Opintolainan korot Opiskelija ja pankki sopivat opintolainan korosta. Opiskelija maksaa itse jo opiskeluaikana lainasta 1 prosentin koron. Muu osa korosta lisätään lainan pääomaan (pääomitetaan). Jos itse maksettavaksi tuleva puolivuosittainen korko jää alle 15 euron, koko korko lisätään pääomaan. Ennen lukuvuotta 2003 2004 nostettujen opintolainojen koko korko pääomitetaan. 4 Yhden prosentin koronmaksun laiminlyönti voi johtaa siihen, että Kela maksaa lainan takaajana pankille ja opiskelijalle ei myönnetä enää uutta opintolainaa. Pääomittaminen tehdään niinä lukukausina, joilta opiskelija saa opintotukea sekä vielä yhtenä lukukautena tämän jälkeen. Korot lisätään lainapääomaan kaksi kertaa vuodessa: kesäkuussa ja joulukuussa. Esimerkiksi jos opiskelija sai viimeksi opintotukea syksyllä 2006, hänen opintolainansa korot pääomitetaan vielä kesäkuussa 2007. Pääomituksen seurauksena takaisin maksettava velkapääoma kasvaa myös korkojen ja koron korkojen verran. Pankki huolehtii automaattisesti koron pääomittamisesta ilman erillistä pyyntöä. Opiskelija saa siitä ilmoituksen pankilta. Pääomitetut korot voi vähentää verotuksessa. Kun korko lisätään opintolainan pääomaan, opiskelija ei voi itse maksaa sitä. Sen sijaan opiskelija voi halutessaan lyhentää lainapääomaa esimerkiksi korkoa vastaavan määrän. Kun korkoja ei enää pääomiteta, lainansaaja maksaa ne itse. Tällöin hän voi olla oikeutettu opintolainan korkoavustukseen. Kun muu osa korosta pääomitetaan, yhden prosentin korkoon ei voi saada korkoavustusta. Lainan maksuvaikeudet Jos opintolainan nostajalla on lainaan liittyviä maksuvaikeuksia, hänen tulee ottaa yhteyttä lainan myöntäneeseen pankkiin. Pankki päättää opintolainan takaisinmaksun lykkäämisestä ja uudelleenjärjestelyistä. Korkoavustus pienituloisille Korkoavustuksella tarkoitetaan sitä, että Kela maksaa valtion takaaman opintolainan erääntyvät korot kokonaan ilman takaisinmaksuvelvollisuutta. Korkoavustukseen ovat oikeutettuja kaikki pienituloiset sen jälkeen, kun markkinaehtoisen opintolainan korkoja ei enää lisätä lainapääomaan.
Korkoavustusta ei makseta lainoista, jotka on maksettu takausvastuun perusteella pankille. Kuka on pienituloinen? Henkilöä pidetään pienituloisena, jos hänen saamansa veronalaiset ansio- ja pääomatulot (brutto) ovat koron maksukuukautta edeltävän neljän kuukauden jakson aikana keskimäärin enintään 775 euroa kuukaudessa. Tulorajaa korotetaan, jos hakijalla on huollettavanaan alaikäisiä lapsia tai jos hakijan luona asuu hänen puolisonsa alaikäisiä lapsia. Puolisolla tarkoitetaan avio- ja avopuolisoa sekä rekisteröidyn parisuhteen osapuolta. Jos lapsia on yksi, tuloraja on 895 e/kk. Kahdella lapsella tuloraja on 930 e/kk ja kolmella tai useammalla 985 e/kk. Tulojen kohdentumisessa ratkaisevaa on niiden maksuajankohta. Tuloilla tarkoitetaan tuloverolain (1535/1992) mukaisia veronalaisia pääoma- ja ansiotuloja sekä vastaavanlaisia tuloja ulkomailta. Huomioon otettavia tuloja ovat esimerkiksi palkkatulot, vuokratulot, osinkotulot, luovutusvoitot, eläketulo, kotihoidon tuki, päivärahat ja muut veronalaiset sosiaalietuudet. Tuloista ei vähennetä veroja eikä vähennyksiä. Korkoavustuksen maksukaudet Korkoavustusta voi saada enintään viideltä vuosipuoliskolta (1.1 30.6. ja 1.7 31.12.). Koron säännönmukainen maksupäivä määrittelee sen, mihin vuosipuoliskoon kyseinen korkoavustus kuuluu. Esimerkiksi syyskuun ja joulukuun korkoihin myönnetyt avustukset kuluttavat yhden vuosipuoliskon. Korkoavustuksena maksetaan lainan normaali korko ja pankin ilmoituskulut, mutta ei viivästyskorkoa. Korkoavustuksena maksettu korko ei ole verotuksessa vähennyskelpoinen. Kela ilmoittaa myönnetyt korkoavustukset verottajalle. Jos korkoavustusta ei myönnetä, maksukuitit palautetaan hakijalle. Korkoavustusta myönnetään myös vanhoihin korkotukilainoihin Aikaisemman opintotukijärjestelmän mukaisia korkotukilainoja myönnettiin opiskelijoille viimeksi lukuvuonna 1993 1994. Korkotukilainojen korkoavustukseen ovat oikeutettuja kaikki pienituloiset, joille ei ole maksettu opintotukea koron säännönmukaista erääntymiskuukautta edeltävän viiden kuukauden ajalta. Korkoavustuksen hakuajat Korkoavustusta haetaan hakemuslomakkeella OT7, jota saa Kelan toimistoista ja Kelan Internet-palvelusta. Hakemuksen on oltava perillä Kelan toimistossa viimeistään kahden kuukauden kuluttua koron erääntymiskuukaudesta. Korkoavustus voidaan maksaa suoraan lainan myöntäneelle pankille tai hakijan tilille. Korkoavustuksen myöntämisehdot Opintolainan koron maksukuukausi Korkokausi (maksupäivä lihavoitu) Aika, jona hakija ei saa opintotukea 5 Tulojen tarkastelujakso (lasten lukumäärä samalla ajanjaksolla) Markkinaehtoiset lainat Kesäkuu 16.12. 15.6. Edeltävä syys- ja 1.2. 31.5. kuluva kevätlukukausi Joulukuu 16.6. 15.12. Edeltävä kevät- ja 1.8. 30.11. kuluva syyslukukausi Vanhat korkotukilainat Syyskuu 1.4. 30.9. 1.4. 31.8. 1.5. 31.8. Maaliskuu 1.10. 31.3. 1.10. 28.2. (29.2.) 1.11. 28.2. (29.2.)
Kun korkoavustus maksetaan hakijan tilille, on hakemuksen* oltava perillä Kelassa viimeistään: Markkinaehtoiset lainat kesäkuun korot 31. elokuuta joulukuun korot 28. (29.) helmikuuta Korkotukilainat maaliskuun korot 31. toukokuuta syyskuun korot 30. marraskuuta * Hakemukseen liitetään kuitit maksetuista koroista tai kopio tiliotteesta. Kun korkoavustus maksetaan pankille, on hakemuksen oltava perillä Kelassa aikaisemmin*, jotta ei joudu maksamaan viivästyskorkoa. Markkinaehtoiset lainat kesäkuun korot 5. kesäkuuta joulukuun korot 5. joulukuuta Korkotukilainat maaliskuun korot 20. maaliskuuta syyskuun korot 20. syyskuuta *Mainittuun päivämäärään mennessä viimeisenä pankkipäivänä. Opintolainavähennys Opintolainan saaja, joka on suorittanut ylemmän korkeakoulututkinnon tai ammattikorkeakoulututkinnon määräajassa, voi saada valmistuttuaan verotuksessa opintolainavähennyksen. Myös alemman korkeakoulututkinnon suorittanut voi saada opintolainavähennyksen, jos hänet on valittu suorittamaan vain alempi korkeakoulututkinto. Vähennyksen voi saada vain ensimmäisen vähennykseen oikeuttavan tutkinnon perusteella. Mitä opiskelijalta edellytetään vähennykseen? Vähennyksen voi saada opiskelija, joka on opiskelijavalinnassa ottanut vastaan kyseisen opiskelupaikan korkeakoulussa lukuvuonna 2005 2006 tai sen jälkeen tai on ilmoittautunut kyseisissä opinnoissa läsnä olevaksi ensimmäisen kerran lukuvuonna 2005 2006 tai sen jälkeen. Vähennyksen saamisen lisäedellytyksenä on, että tutkinto on suoritettu määräajassa opiskelijalla on opintolainaa enemmän kuin opiskelijalle säädetty lainan omavastuu. Tutkinnon suorittamisaika Lainavähennykseen oikeuttavan tutkinnon suorittamisaika perustuu suoritetun tutkinnon laajuuteen seuraavasti. Tavoiteajalla tarkoitetaan tutkinnon laajuuden mukaista opiskeluaikaa (60 opintopistettä vastaa yhden lukuvuoden opintoja). Alempi ja ylempi korkeakoulututkinto: tavoiteaika + enintään kaksi lukuvuotta Tutkinnon laajuus Suorittamisaika enintään 300 opintopistettä 7,0 lukuvuotta 330 opintopistettä 7,5 lukuvuotta 360 opintopistettä 8,0 lukuvuotta Ammattikorkeakoulututkinto tai alempi korkeakoulututkinto: tavoiteaika + enintään yksi lukuvuosi Tutkinnon laajuus Suorittamisaika enintään 180 opintopistettä 4,0 lukuvuotta 210 opintopistettä 4,5 lukuvuotta 240 opintopistettä 5,0 lukuvuotta 280 opintopistettä 5,5 lukuvuotta Tutkinnon suorittamisajan laskeminen alkaa sen lukukauden alusta (1.1. tai 1.8.), jolloin opiskelija on ottanut vastaan ensimmäisen opiskelupaikan missä tahansa korkeakoulussa, kuitenkin aikaisintaan 1.8.2005. Poissaololukukaudetkin lasketaan opiskeluajaksi. Tutkinnon suorittamisajan laskeminen päättyy 6
tutkinnon suorittamislukukauden viimeiseen päivään (31.7. tai 31.12.). Jos tutkinnon suorittamisaika ylittää määräajan, lainavähennyksen voi kuitenkin saada, jos opinnot ovat viivästyneet varusmies-, siviili- tai naisten vapaaehtoisen asepalveluksen suorittamisen vuoksi: palveluksessaolopäivät selvitetään lapsen hoitamisen vuoksi: äitiys-, isyys- ja vanhempainrahapäivät selvitetään tai oman sairastumisen vuoksi: sairauspäivärahapäivät taikka täyden työkyvyttömyyden perusteella maksettavat eläke- tai työkyvyttömyyseläkeajat selvitetään. Tutkinnon suorittamisaikaa pidentänyt olosuhde otetaan huomioon vain, jos se on kestänyt yhtäjaksoisesti vähintään kuukauden opiskeluaikaan sisältyvän lukukauden aikana (1.1. 31.7. tai 1.8. 31.12.). Kun tämä ehto täyttyy yhden lukukauden aikana, määräaikaa voidaan pidentää 0,5 lukuvuodella. Asevelvollisuuden, ase- tai siviilipalveluksen suorittamisen ja oman sairastumisen perusteella määräaikaa voidaan pidentää yhteensä enintään 2,0 lukuvuodella. Päätös opintolainavähennyksestä Jos opiskelijalla on tutkinnon suorittamislukukauden lopussa korkeakouluopintoihin nostettua opintolainaa yli 2 500 euroa, hänellä voi olla oikeus opintolainavähennykseen. Kun opiskelija on suorittanut vähennykseen oikeuttavan tutkinnon ja nostanut valtion takaamaa opintolainaa, hän saa hakemuksetta päätöksen tai päätösehdotuksen oikeudesta opintolainavähennykseen. Jos määräaika on ylittynyt tai lainaa ei ole riittävästi, opiskelija saa hylkäävän päätösehdotuksen. Päätösehdotuksen saaja voi määräajassa pyytää asian käsittelyä uudelleen, jonka jälkeen hänelle annetaan päätös. Päätöksissä on normaali muutoksenhakuosoitus. Päätöksiä ja päätösehdotuksia annetaan vuoden 2007 syyslukukaudesta lukien niille, jotka ovat suorittaneet lainavähennykseen oikeuttavan tutkinnon. Se pyritään lähettämään tutkinnon suorittamislukukautta seuraavan lukukauden aikana. Jos tutkinnon suorittaneella ei ole ollut opintolainaa korkeakouluopintojen aikana, päätöstä tai päätösehdotusta ei anneta. Esimerkkejä opintolainavähennyksestä Suoritettu tutkinto Lainavähennykseen oikeuttava tutkinnon suorittamisaika Huomioon otettava opintolainan enimmäismäärä Opintolainavähennyksen enimmäismäärä Lainan lyhennys ensimmäisenä vuonna Verovähennys Ammattikorkeakoulu 210 opintopisteen tutkinto 7 Yliopisto 300 opintopisteen tutkinto 3,5 + 1,0 = 4,5 lukuvuotta 5,0 + 2,0 = 7,0 lukuvuotta 3,5 x 9 kk x 300 e/kk = 9 600 e (9 600-2 500) x 30 % = 2 130 e 5,0 x 9 kk x 300 e/kk = 13 500 e (13 500-2 500) x 30 % = 3 300 e 3 000 e 1 500 e vuodessa 2 130 e Lisäesimerkkejä: www.kela.fi/in/internet/suomi.nsf/alias/lainavah Kahtena ensimmäisenä vuonna 1500 e ja kolmantena 300 e
Esimerkki. Tutkinnon suorittanut oli saanut hylkäävän päätösehdotuksen opintolainavähennyksestä. Yhteensä 300 opintopisteen laajuinen alempi ja ylempi korkeakoulututkinto olisi pitänyt suorittaa 7,0 lukuvuodessa, mutta huomioon otettava tutkinnon suorittamisaika oli 7,5 lukuvuotta. Hän tekee uudelleenkäsittelypyynnön, jossa hän selvittää saaneensa lapsen opiskeluaikanaan. Yliopiston opintotukilautakunta tarkistaa äitiys- ja vanhempainrahakaudet: 27.2.2009 11.1.2010. Lainavähennykseen oikeuttavaa tutkinnon suorittamisaikaa voidaan pidentää 1,0 lukuvuodella ja opintolainavähennysoikeus myönnetään. Opintolainavähennyksen määrä Vähennyksen suuruus on 30 prosenttia opintolainan 2 500 euroa ylittävästä määrästä. Laskelmassa otetaan huomioon 1.8.2005 tai sen jälkeen aloitettujen korkeakouluopintojen aikana nostetut opintolainat. Pääomitettuja korkoja ei oteta huomioon vähennykseen oikeuttavassa lainamäärässä. Vähennykseen oikeuttavan opintolainan määrä on kuitenkin enintään suoritetun tutkinnon tavoiteaikaa vastaava lainamäärä. Siihen lasketaan 9 kuukauden laina lukuvuodessa. Opintolainat, jotka on maksettu takaisin pankille ennen tutkinnon suorittamislukukauden loppua, eivät oikeuta opintolainavähennykseen. Opintolainavähennys verotuksessa Jos opintolainavähennys myönnetään, Kela toimittaa tarvittavat tiedot verohallinnolle. Lainansaajan ei itse tarvitse tehdä mitään muuta kuin maksaa suunnitelman mukaisesti opintolainaa pankille takaisin. Vähennysoikeus alkaa tutkinnon suorittamisvuotta seuraavana vuonna. Tutkinnon suorittamisvuonna tai aikaisemmin tehdyt lainan lyhennykset eivät oikeuta vähennykseen. 8 Kun tutkinnon suorittanut lyhentää opintolainaansa, hän maksaa opintolainavähennyksen verran vähemmän veroja. Vähennys tehdään lyhennysvuoden verosta, ja menettelyä jatketaan, kunnes enimmäismäärän mukainen vähennys on käytetty kuitenkin enintään tutkinnon suorittamisvuotta seuraavan 10 vuoden ajan. Lisätietoja opintolainasta saat Kelan toimistoista Yliopistojen opintotukilautakunnista Pankeista Opintotukiesitteestä ja Kelan Internet-palvelusta www.kela.fi Säädökset Opintotukilaki 65/1994 Opintotukiasetus 260/1994 Tuloverolaki 1535/1992 Kela Kelan viestintä www.kela.fi Eura Print Eura 2006