Väestö 2017 Väestön ennakkotilasto 2017, maaliskuu Suomen ennakkoväkiluku maaliskuun lopussa 5 504 913 Korjattu 16.6.2017. Korjatut kohdat on merkitty punaisella. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Suomen väkiluku oli maaliskuun lopussa 5 504 913. Maamme väkiluku kasvoi tammi-maaliskuun aikana 1 616 henkeä, mikä on 612 henkeä enemmän kuin vastaavana ajanjaksona vuosi sitten. Syy väestönlisäykseen oli muuttovoitto ulkomailta: maahanmuuttoja oli 3 868 enemmän kuin maastamuuttoja. Syntyneiden enemmyys oli negatiivinen, sillä syntyneitä oli 2 252 vähemmän kuin kuolleita. Väestönlisäys kuukausittain 2014 2017* Maaliskuun ennakkotilaston mukaan alkuvuonna syntyi 12 118 lasta, mikä on 925 lasta vähemmän kuin vastaavana ajankohtana vuonna 2016. Kuolleiden määrä oli 14 370, mikä on 291 henkeä vähemmän kuin vuotta aiemmin. Ulkomailta muutti Suomeen alkuvuonna 7 062 henkeä ja Suomesta ulkomaille 3 194 henkeä. Maahanmuuttoja oli 828 enemmän ja maastamuuttoja 418 vähemmän kuin edellisvuoden tammi-maaliskuussa. Suomen kansalaisia maahanmuuttajista oli 1 520 ja maastamuuttajista 2 127. Helsinki 9.6.2017 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus.
Kuntien välisiä muuttoja kertyi vuoden alusta maaliskuun loppuun mennessä ennakkotietojen mukaan 56 798. Lisäystä edellisen vuoteen verrattuna oli 2 173 muuttoa vuoden 2017 kuntajaon mukaan. Maaliskuussa 2017 tuli mahdolliseksi lain mukaan samaa sukupuolta olevien avioliitot. Avioliiton solmi maaliskuussa 51 naista ja 23 miestä niin, että aviopuoliso oli samaa sukupuolta. Rekisteröidyn parisuhteensa muutti avioliitoksi 963 naista ja 558 miestä. Maakunnittaisten ennakkotietojen mukaan väkiluku kasvoi alkuvuonna 2017 vain Uudellamaalla, Pirkanmaalla, Varsinais-Suomessa, Pohjois-Pohjanmaalla, Keski-Pohjanmaalla ja Ahvenanmaalla. Väkiluku kasvoi määrällisesti eniten Uudellamaalla, jossa väestö kasvoi 4 123 hengellä. Seuraavaksi eniten väkiluku kasvoi Pirkanmaalla, 481 hengellä. Väkilukuun suhteutettuna väestönlisäys oli suurinta Uudellamaalla, 2,5 promillea ja Keski-Pohjanmaalla, 1,6 promillea. Pirkanmaan suhteellinen väestönkasvu oli kolmanneksi suurinta, 0,9 promillea. Määrällisesti suurin väestötappio oli Pohjois-Savossa, joka menetti väestöstään 468 henkeä. Kymenlaakson väkiluku väheni 427 hengellä, mikä oli toiseksi suurin väestötappio. Pohjois-Karjala koki alkuvuonna suhteellisesti suurimman väestötappion, 2,6 promillea. Kuntien välisestä ja kansainvälisestä nettomuutosta eli kokonaisnettomuutosta eniten muuttovoittoa saivat Uusimaa, 3 402 henkeä, ja Pirkanmaa, 615 henkeä. Suhteellisesti eniten muuttovoittoa kokonaisnettomuuton mukaan saivat Uusimaa, 2,1 promillea sekä Varsinais-Suomi, 1,3 promillea. Määrällisesti suurin muuttotappio kokonaisnettomuutosta oli Pohjois-Savon maakunnassa, 167 henkeä. Kanta-Hämeen maakunnassa tappio oli 149 henkeä. Muuttotappio kokonaisnettomuutosta oli suhteellisesti suurin Kanta-Hämeessä, 0,9 promillea väestöstä. 2
Sisällys Taulukot Liitetaulukot Liitetaulukko 1. Väestönmuutosten ennakkotiedot tapahtumakuukauden mukaan 2017...4 Liitetaulukko 2. Väestönmuutosten lopulliset tiedot 2005 2016 sekä ennakkotiedot 2017*...5 Liitetaulukko 3. Väestönmuutosten ennakkotilastojen vertailu vuosina 2017 ja 2016...6 Liitetaulukko 4. Väestönmuutosten ennakkotietoja maakunnittain 2017 ja muutos vuoden 2016 lopullisiin tietoihin verrattuna, 1. neljännes...6 Liitetaulukko 5. Ennakkotietoja maahan- ja maastamuuttaneista lähtö-/määrämaan mukaan maakunnittain, 1. neljännes 2017...7 Kuviot Liitekuviot Liitekuvio 1. Elävänä syntyneet neljännesvuosittain 1994 2014 sekä ennakkotieto 2015 2017*...8 Liitekuvio 2. Kuolleet neljännesvuosittain 1994 2014 sekä ennakkotieto 2015 2017*...8 Liitekuvio 3. Kuntien välinen muutto neljännesvuosittain 1994 2014 sekä ennakkotieto 2015 2017*...8 Liitekuvio 4. Maahanmuutto neljännesvuosittain 1994 2014 sekä ennakkotieto 2015 2017*...9 Liitekuvio 5. Maastamuutto neljännesvuosittain 1994 2014 sekä ennakkotieto 2015 2017*...9 Laatuseloste, Väestön ennakkotilasto...10 3
Liitetaulukot Liitetaulukko 1. Väestönmuutosten ennakkotiedot tapahtumakuukauden mukaan 2017 Kuukausi / neljännes Yhteensä Tammikuu Helmikuu Maaliskuu 1. neljännes Elävänä syntyneet 1) Aluejako 1.1.2017 12 118 4 143 3 806 4 169 12 118 Kuolleet Syntyneiden enemmyys 14 370 5 487 4 445 4 438 14 370-2 252-1 344-639 -269-2 252 Kuntien välinen muutto 1) 56 798 20 788 17 226 18 784 56 798 Maastamuutto Maahanmuutto 7 062 2 500 2 227 2 335 7 062 3 194 1 286 967 941 3 194 Väestönlisäys Nettomaahan muutto 3 868 1 214 1 260 1 394 3 868 1 616-130 621 1 125 1 616 Väkiluku 5 504 913 5 503 167 5 503 788 5 504 913 5 504 913 4
Liitetaulukko 2. Väestönmuutosten lopulliset tiedot 2005 2016 sekä ennakkotiedot 2017* Vuosi / muutos 2017* I 2016 I Muutos 2016 I 2016 II 2016 III 2016 IV 2016 I-IV 2015 I 2015 II 2015 III 2015 IV 2015 I-IV 2014 I 2014 II 2014 III 2014 IV 2014 I-IV 2013 I-IV 2012 I-IV 2011 I-IV 2010 I-IV 2009 I-IV 2008 I-IV 2007 I-IV 2006 I-IV 2005 I-IV Elävänä syntyneet 12 118 13 043-925 13 043 13 587 13 950 12 234 52 814 13 471 13 958 14 648 13 395 55 472 13 939 14 560 15 344 13 389 57 232 58 134 59 493 59 961 60 980 60 430 59 530 58 729 58 840 57 745 1) Aluejako 1.1.2017 Kuolleet Syntyneiden enemmyys 14 370 14 661-291 14 661 12 752 12 479 14 031 53 923 13 929 12 814 12 206 13 543 52 492 13 113 13 054 12 875 13 144 52 186 51 472 51 707 50 585 50 887 49 883 49 094 49 077 48 065 47 928-2 252-1 618-634 -1 618 835 1 471-1 797-1 109-458 1 144 2 442-148 2 980 826 1 506 2 469 245 5 046 6 662 7 786 9 376 10 093 10 547 10 436 9 652 10 775 9 817 Kuntien välinen muutto 1) 56 798 54 625 2 173 54 625 69 735 96 583 61 314 282 257 55 368 69 684 94 480 60 952 280 484 52 247 66 255 92 448 57 959 268 909 266 939 275 735 276 173 265 730 258 707 263 626 273 546 266 795 269 257 Maastamuutto Maahanmuutto 7 062 6 234 828 6 234 8 031 11 634 9 006 34 905 6 088 6 474 9 529 6 655 28 746 6 934 7 281 10 351 6 941 31 507 31 941 31 278 29 481 25 636 26 699 29 114 26 029 22 451 21 355 Nettomaahanmuutto 3 194 3 612-418 3 612 4 261 5 489 4 720 18 082 3 502 3 891 5 081 3 831 16 305 3 300 3 431 5 026 3 729 15 486 13 893 13 845 12 660 11 905 12 151 13 657 12 443 12 107 12 369 3 868 2 622 1 246 2 622 3 770 6 145 4 286 16 823 2 586 2 583 4 448 2 824 12 441 3 634 3 850 5 325 3 212 16 021 18 048 17 433 16 821 13 731 14 548 15 457 13 586 10 344 8 986 Kokonaismuutos 2) 1 616 1 004 612 1 004 4 605 7 616 2 764 15 989 2 128 3 727 6 890 2 810 15 555 4 460 5 356 7 794 2 873 20 483 24 596 25 407 25 991 23 849 25 113 25 830 23 529 21 375 18 969 Avioliitot Avioerot 3 485 3 601-116 3 601 6 049 10 864 3 950 24 464 3 658 6 424 10 597 4 029 24 708 3 673 6 590 10 216 3 983 24 462 25 119 28 878 28 408 29 952 29 836 31 014 29 497 28 236 29 283 3 384 3 553-169 3 553 3 403 3 438 3 147 13 541 3 640 3 515 3 512 3 272 13 939 3 556 3 380 3 490 3 256 13 682 13 766 13 040 13 469 13 619 13 527 13 471 13 224 13 255 13 383 2) Kokonaismuutos sisältää väestönlisäyksen lisäksi väkiluvun korjauksen lopullisten tietojen viimeisellä vuosineljänneksellä 2005 2016. 5
Liitetaulukko 3. Väestönmuutosten ennakkotilastojen vertailu vuosina 2017 ja 2016 Vuosi / muutos 2017* I 2016* I I 2017* - I 2016* 1) Aluejako 1.1.2017 Elävänä syntyneet 12 118 12 996-878 Kuolleet Syntyneiden enemmyys 14 370 14 713-343 -2 252-1 717-535 Kuntien välinen muutto 1) 56 798 54 164 2 634 7 062 6 303 759 3 194 3 717-523 3 868 2 586 1 282 1 616 869 747 Avioliitot 3 485 3 713-228 Avioerot 3 384 3 598-214 Liitetaulukko 4. Väestönmuutosten ennakkotietoja maakunnittain 2017 ja muutos vuoden 2016 lopullisiin tietoihin verrattuna, 1. neljännes Alue/maakunta 1) KOKO MAA MANNER-SUOMI Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Kanta-Häme Pirkanmaa Päijät-Häme Kymenlaakso Etelä-Karjala Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi AHVENANMAA 1) Aluejako 1.1.2017 Syntyneiden enemmyys Maakuntien välinen nettomuutto 1) Kokonaismuutos Nettomaahanmuutto Kokonaismuutos Nettomaahanmuutto Maastamuutto Maahanmuutto 2017* Muutos 2017* Muutos 2017* Muutos 2017* Muutos -2 252-2 271 721-321 -281-131 -134-234 -286-216 -349-301 -297-181 -209-79 25 248-96 -150 19-634 -666-303 -48 17 6-124 -15-2 15-8 -25-105 11-99 -41 13-49 38 53 32 9 1 749 327-153 -234 439-101 -227-69 -126-262 -247-80 -200-309 -14-278 -45-161 -9 22 344 348 19-115 408-157 -222-33 -65-218 -195 74-178 -20 53 6-11 -16-22 3 868 3 853 1 653 273 182 85 176 141 86 104 100 95 123 114 59 223 100 209 41 89 15 1 246 1 267 579 110 87-11 -24 49-51 66 32 5 55 72 22 89 86 87-19 33-21 1 616 1 591 4 123 279-252 -280 481-194 -427-181 -375-468 -421-147 -350-165 111 179-100 -222 25 612 623 620 410 123-120 260-123 -275 48-41 -238-245 157-255 28 152 44 8 70-11 6
Liitetaulukko 5. Ennakkotietoja maahan- ja maastamuuttaneista lähtö-/määrämaan mukaan maakunnittain, 1. neljännes 2017 Alue / maakunta 1) KOKO MAA MANNER-SUOMI Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Kanta-Häme Pirkanmaa Päijät-Häme Kymenlaakso Etelä-Karjala Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi AHVENANMAA 1) Aluejako 1.1.2017 Maahanmuutto Yhteensä EU28- maat 7 062 6 952 3 288 533 249 142 432 204 147 155 125 152 152 214 103 410 131 311 53 151 110 1 833 1 748 834 161 26 24 129 37 28 36 24 40 22 52 26 93 19 116 13 68 85 Pohjoismaat 738 665 285 80 9 8 34 12 7 7 7 12 8 20 8 58 15 46 2 47 73 Maastamuutto Yhteensä EU28- maat 3 194 3 099 1 635 260 67 57 256 63 61 51 25 57 29 100 44 187 31 102 12 62 95 2 263 2 174 1 150 189 52 43 175 52 36 31 19 44 24 73 30 124 22 58 6 46 89 Pohjoismaat 737 659 285 82 12 3 55 14 5 10 2 9 8 20 9 81 8 20 4 32 78 Nettomaahanmuutto Yhteensä EU28- maat 3 868 3 853 1 653 273 182 85 176 141 86 104 100 95 123 114 59 223 100 209 41 89 15-430 -426-316 -28-26 -19-46 -15-8 5 5-4 -2-21 -4-31 -3 58 7 22-4 Pohjoismaat 1 6 0-2 -3 5-21 -2 2-3 5 3 0 0-1 -23 7 26-2 15-5 7
Liitekuviot Liitekuvio 1. Elävänä syntyneet neljännesvuosittain 1994 2014 sekä ennakkotieto 2015 2017* Liitekuvio 2. Kuolleet neljännesvuosittain 1994 2014 sekä ennakkotieto 2015 2017* Liitekuvio 3. Kuntien välinen muutto neljännesvuosittain 1994 2014 sekä ennakkotieto 2015 2017* 8
Liitekuvio 4. Maahanmuutto neljännesvuosittain 1994 2014 sekä ennakkotieto 2015 2017* Liitekuvio 5. Maastamuutto neljännesvuosittain 1994 2014 sekä ennakkotieto 2015 2017* 9
Laatuseloste, Väestön ennakkotilasto 1. Tilastotietojen relevanssi Väestötietojärjestelmä on perustettu vuonna 1969, ja sitä ylläpitävät Väestörekisterikeskus ja maistraatit. Suomen viimeinen henkikirjoitus tehtiin 1.1.1989. Väestötietojärjestelmää päivitetään muutosilmoituksin. Väestötietojärjestelmään tallennettavat tiedot määrittelee laki väestötietojärjestelmästä ja Väestörekisterikeskuksen varmennepalveluista (661/2009). Tarkempia säännöksiä tietojen tallentamisesta annetaan valtioneuvoston asetuksessa väestötietojärjestelmästä (128/2010). Väestörekisterikeskus toimittaa Tilastokeskukselle viikoittain väestötietojärjestelmään rekisteröidyt muutokset. Väestötilaston ennakkotiedot kuvaavat tärkeimpiä väestönmuutosten kokonaismääriä alueittain sekä väestön määrää ajanjakson lopussa. Ajanjakson loputtua odotetaan muutosilmoituksia vielä kaksi viikkoa ennen tilaston tekemistä. Kahta viikkoa kauemmin viipyneet muutosilmoitukset tilastoidaan seuraavassa tilastossa oikeaan tapahtuma-ajankohtaan. Tilastossa elävänä syntyneellä tarkoitetaan lasta, joka syntymän jälkeen hengitti tai osoitti muita elonmerkkejä. Vain Suomessa vakinaisesti asuvien naisten elävänä synnyttämät lapset otetaan huomioon väkilukutilastossa. Synnytyssairaalat ilmoittavat tiedot vastasyntyneistä maistraateille. Kuolemasta on viipymättä ilmoitettava lääkärille tai poliisille. Terveydenhuollon toimintayksikön tai lääkärin on ilmoitettava tieto kuolemasta väestötietojärjestelmään (laki 459/1973). Lääkäri kirjoittaa kuolemasta kuolintodistuksen. Jos kuolemansyyn selvittäminen edellyttää ruumiinavausta, kuolintodistuksen laatii oikeuslääkäri. Kuolintodistuksen kirjoittanut lääkäri toimittaa todistuksen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) sille alueyksikölle, jonka toimialueella vainajalla on ollut kotipaikka. THL:n oikeuslääkäri tarkistaa todistuksen oikeellisuuden ja lähettää sen Tilastokeskukseen. Jos lääkärin antamaa hautauslupaa tai kuolintodistusta ei saada ilman kohtuutonta vaikeutta tai viivästystä, poliisi voi antaa, neuvoteltuaan oikeuslääkärin tai lääkärin kanssa, suorittamansa tutkinnan perusteella kuolinselvityksen. Poliisin on viipymättä lähetettävä kuolinselvitys THL:lle. THL:n on edelleen viipymättä ilmoitettava tieto henkilön kuolemasta maistraatille, joka vie tiedon väestötietojärjestelmään (asetus 948/1973). Kuolleiden tilasto perustuu väestötietojärjestelmään. Suomessa kuolleeksi tilastoidaan henkilöt, jotka kuollessaan asuvat vakinaisesti Suomessa. Kuolintodistusten perusteella tehdään kuolemansyytilasto, joka julkaistaan omana sarjanaan. Väestötilastojen kuolleiden lukumäärä poikkeaa kuolintodistusten perusteella laaditun kuolemansyytilaston luvusta jonkin verran. Maahanmuuttaneen Suomen kansalaisen on ilmoitettava muutostaan maistraatille, joka päivittää tiedot väestötietojärjestelmään (laki 661/2009). Ulkomaalaisen maahantulo edellyttää, että hänellä on voimassa oleva vaadittava viisumi, oleskelulupa taikka työntekijän tai elinkeinonharjoittajan oleskelulupa, jollei Euroopan yhteisön lainsäädännöstä tai Suomea sitovasta kansainvälisestä sopimuksesta muuta johdu (ulkomaalaislaki 301/2004). Maistraatti tallentaa myös sille ilmoitetut ulkomaan kansalaista koskevat tiedot väestötietojärjestelmään, jos henkilöllä on Suomessa kotikuntalain (201/1994) mukaan määräytynyt kotikunta ja siellä oleva vakinainen asuinpaikka. Perustellusta pyynnöstä ulkomaan kansalaisen tiedot voidaan tallentaa myös, jos hänellä esim. on kotikuntalaissa tarkoitettu tilapäinen asuinpaikka Suomessa ja tallentaminen on tarpeen mm. työteon tai opiskelun vuoksi (laki 661/2009). Ennakkotilastossa henkilön siirtyminen muualta Suomeen luetaan maahanmuutoksi vain, jos väestötietojärjestelmään on tehty merkintä, että hän on saanut vakinaisen asuinpaikan Suomesta. Maassamuuttajan on viimeistään viikon kuluttua muutosta annettava itsestään ja kanssaan muuttaneista perheenjäsenistä muuttoilmoitus. Muutto ilmoitetaan lomakkeella joko vakinaiseksi tai tilapäiseksi. Muuttoilmoituksen saatuaan maistraatti päättää, onko kyseessä tilapäinen vai vakinainen asuinpaikan muutos. Opiskelijoiden muutot opiskelupaikkakunnalle on voitu katsoa vakinaisiksi muutoiksi 1.6.1994 lähtien, jolloin tuli voimaan kotikuntalaki. (lait 661/2009, 201/1994) Maasta muuttavien on tehtävä itsestään muuttoilmoitus kuten maan sisällä muuttavienkin (lait 661/2009, 201/1994). Maasta muuttaneiksi katsotaan pääasiassa henkilöt, jotka muuttavat ulkomaille asumaan yhtä 10
vuotta pitemmäksi ajaksi. Poikkeuksen muodostavat Suomen kansalaiset, jotka ovat diplomaatteja, kehitysyhteistyössä toimivia ym. (kotikuntalaki 201/1994). Pohjoismaiden välisen sopimuksen mukaan tilapäistä oleskelua, joka kestää alle kuusi kuukautta ei pidetä muuttona (kotikuntalaki 201/1994, asetus ja valtiosopimus 96/2006). Kun henkilö muuttaa toisesta Pohjoismaasta toiseen, hänen on ilmoitettava muutostaan tulovaltion paikalliselle rekisteriviranomaiselle, joka päättää rekisteröidäänkö henkilö tulovaltiossa asuvaksi. Tulovaltion rekisteriviranomainen ilmoittaa päätöksestään kyseiselle henkilölle ja lähtövaltion rekisteriviranomaiselle. Lähtövaltion väestörekisterissä maastamuuttopäiväksi merkitään se päivä, jona henkilö on otettu tulomaan paikalliseen väestörekisteriin. (Kotikuntalaki 201/1994, asetus ja valtiosopimus 96/2006) Kansalaisuudella tarkoitetaan yksilön ja valtion välistä lainsäädännöllistä sidettä, joka määrittää yksilön ja valtion suhdetta sekä niiden keskeisiä oikeuksia ja velvollisuuksia. Yleensä kansalaisuus saadaan syntyessä, mutta toiseen maahan muuttaneelle voidaan myöntää myös uuden kotimaan kansalaisuus. Henkilöllä voi olla myös useamman maan kansalaisuus (kansalaisuuslaki 359/2003 ja asetus kansalaisuudesta 799/2004). Jos henkilöllä on kahden maan kansalaisuus, joista toinen on Suomen, hän on tilastoissa Suomen kansalaisena. Jos Suomessa asuvalla ulkomaan kansalaisella on useita ulkomaiden kansalaisuuksia, hän on rekisterissä ja tilastoissa sen maan kansalaisena, jonka passilla hän on maahan tullut. Suomen kansalaisuuden saaneiden tilasto perustuu Maahanmuuttoviraston väestötietojärjestelmään ilmoittamiin päätöksiin. Avioliitoilla ja avioeroilla tarkoitetaan Suomessa vakinaisesti asuvien naisten avioliittoja ja -eroja. Avioliittotilasto perustuu maistraattien väestötietojärjestelmään tallentamiin tietoihin solmituista avioliitoista. Kirkollisista vihkimisistä maistraatit saavat tiedot seurakunnista. Avioerotilasto perustuu tuomioistuinten väestötietojärjestelmään ilmoittamiin päätöksiin myönnetyistä avioeroista. Kahden samaa sukupuolta olevan 18 vuotta täyttäneen henkilön parisuhde voidaan rekisteröidä. Rekisteröity parisuhde purkautuu, kun parisuhteen toinen osapuoli kuolee tai julistetaan kuolleeksi taikka parisuhde puretaan tuomioistuimen päätöksellä (laki 950/2001). Tilasto rekisteröidyistä parisuhteista perustuu maistraattien väestötietojärjestelmään viemiin tietoihin. Rekisteröityjen parien erotilasto perustuu tuomioistuinten väestötietojärjestelmään päivittämiin tietoihin myönnetyistä eropäätöksistä. Väestöön kuuluvat ne Suomen kansalaiset ja ulkomaalaiset, jotka asuvat vakinaisesti Suomessa (kotikuntalaki 201/1994), vaikka olisivatkin tilapäisesti ulkomailla. Turvapaikanhakija saa kotipaikan vasta, kun hänen hakemuksensa on hyväksytty. Suomessa asuvat vieraan valtion lähetystöön, kaupalliseen edustustoon tai lähetetyn konsulin virastoon kuuluvat henkilöt sekä näiden perheenjäsenet ja henkilökohtainen palveluskunta eivät kuulu maassa asuvaan väestöön, elleivät ole Suomen kansalaisia. Sen sijaan Suomen ulkomailla olevien lähetystöjen ja kaupallisten edustustojen suomalainen henkilökunta sekä YK:n rauhanturvajoukoissa palvelevat luetaan maassa asuvaan väestöön. Tilastokeskuksen tehtävänä on laatia yhteiskuntaoloja koskevia tilastoja (Laki tilastokeskuksesta 24.1.1992/48). Näihin kuuluvat myös väestötilastot. Tilastokeskuksen työjärjestys määrittää Väestö- ja elinolotilastot väestötilastojen tekijäksi (Tilastokeskuksen työjärjestys, TK-00-1743-16). 2. Tilastotutkimuksen menetelmäkuvaus Väestömuutosaineisto on kokonaisaineisto. Siihen on poimittu väestötietojärjestelmästä kaikkien Suomessa vakinaisesti asuvien henkilöiden väestönmuutokset. 3. Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus Yleisesti ottaen Väestörekisterikeskuksen väestötietojärjestelmää voidaan pitää henkilöiden suhteen erittäin kattavana. Jotta henkilö saa henkilötunnuksen on hänet kirjattava väestötietojärjestelmään. Vakituinen asuminen Suomessa ilman henkilötunnusta on käytännöllisesti katsoen vaikeaa. Laillinen työssäkäynti, pankkitilin avaaminen, asioiminen viranomaisten kanssa jne. edellyttävät henkilötunnusta. Voidaan olettaa, ettei Suomessa ole merkittäviä määriä esim. yli vuoden kestäviä jaksoja pimeää työtä tekeviä henkilöitä, joille palkka maksetaan käteisellä. 11
Väestötietojärjestelmää on pidetty yllä henkikirjoituksen lakkauttamisen jälkeen vuodesta 1989 pelkästään väestönmuutosilmoituksin. Näiden oikeellisuudesta kertoo väestötietojärjestelmästä tehty osoitteiden luotettavuustutkimus. Väestörekisterikeskus teettää vuosittain Tilastokeskuksella otantatutkimuksen osoitetietojen oikeellisuudesta. Noin 11 000 hengeltä tiedustellaan, onko heidän osoitteensa väestötietojärjestelmässä oikea. Vuoden 2012 tutkimuksessa vastanneista 98,9 prosentilla tieto oli oikein. Tutkimuksen kato oli 16,9 prosenttia. Kadon osalta osoitteet pyrittiin tarkistamaan muista lähteistä. Katoon kuuluvista henkilöistä 92,3 prosentilla osoite pystyttiin toteamaan oikeaksi, 5,9 prosentilla vääräksi ja 1,8 prosentilla tietoa ei voitu tarkistaa. Jos oletetaan kaikkien kadossa olleiden tarkistamatta jääneiden tiedot vääriksi, olisi lopullinen oikeiden osoitteiden osuus 98,1 prosenttia. Kunnittaisiin väestötilastoihin virheelliset osoitteet vaikuttavat vain, jos väärä osoite on toisessa kunnassa kuin oikea osoite. Vääristä osoitteista vain osa on väärässä kunnassa. Kunnallisvaalien yhteydessä ulkomaalaisten äänioikeusilmoitusten palautukset paljastavat yleensä noin 1 000 henkeä, jotka ovat muuttaneet maasta ilmoitusta tekemättä ja ovat siten olleet edelleen tilastoituna väestöön. Väestörekisterikeskus poistaa heidät väestötietojärjestelmän maassa asuvasta väestöstä ennen seuraavaa vuodenvaihdetta. 4. Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus Väestönmuutostiedoista tuotetaan ennakkotilasto kuukausittain. Tiedot julkaistaan tilastokuukautta seuraavan kuukauden jälkipuoliskolla. Lopullinen väestörakennetilasto valmistuu vuosittain maaliskuun puolivälin jälkeen ja lopulliset väestönmuutostilastot huhti-toukokuussa. Lopullisten väestönmuutosten ja vuoden lopun ennakkotilaston kokonaismäärien erot näkyvät muutoslajeittain oheisesta taulukosta. Ero on yleensä suhteellisesti suurin nettomaahanmuutossa, mikä johtuu lähinnä lopullisen tilaston ja ennakkotilaston maahanmuuttolukujen erosta. Nettomaahanmuuton lukujen ero kasvattaa myös kokonaismuutoksen suhteellista eroa lopullisen tilaston ja ennakkotilaston lukujen välillä. Vuoden 2014 ennakkoväkiluku oli 2 536 henkeä suurempi kuin lopullinen väkiluku. Suhteellisesti ero oli 0,5 promillea 12
Väestönmuutosten ennakkotilaston ja lopullisen tilaston 2016 vertailu Vuosineljännes Elävänä syntyneet Lopulliset tiedot 2016 I II lii lv I-IV Ennakkotiedot 2016 I II III IV I-IV 13 043 13 587 13 950 12 234 52 814 12 996 13 539 13 905 12 205 52 645 Kuolleet Syntyneiden enemmyys 14 661 12 752 12 479 14 031 53 923 14 713 12 754 12 456 13 706 53 629 Lopulliset tiedot ennakkotiedot 2016 I li lii lv I-IV 47 48 45 29 169-52 -2 23 325 294-1 618 835 1 471-1 797-1 109-1 717 785 1 449-1 501-984 99 50 22-296 -125 1) Kuntien väliset muutot ovat vuoden 2017 aluejaolla. Kuntien välinen muutto 1) 54 625 69 735 96 583 61 314 282 257 54 164 69 065 95 498 59 999 278 726 461 670 1 085 1 315 3 531 Maahanmuutto 6 234 8 031 11 634 9 006 34 905 6 303 7 742 11 034 7 197 32 276-69 289 600 Maastamuutto 3 612 4 261 5 489 4 720 18 082 3 717 3 335 5 564 3 391 16 007-105 926-75 Nettomaahanmuutto 2) 2 622 3 770 6 145 4 286 16 823 2 586 4 407 5 470 3 806 16 269 36-637 675 Kokonaismuutos 3) 1 004 4 605 7 616 2 764 15 989 869 5 192 6 919 2 305 15 285 135-587 697 Avioliitot Avioerot 3 601 6 049 10 864 3 950 24 464 3 713 6 093 10 848 3 785 24 439 2) Vuoden 2016 väestöaineistosta on poistettu selvitysten jälkeen todennäköisesti ulkomaille muuttaneita henkilöitä, joista noin 1 000 näkyy maastamuuttaneina vuoden viimeisessä neljänneksessä. Ennakkotilastosta näitä poistoja ei ole tehty. 1 809 2 629 1 329 2 075 3) Kokonaismuutos sisältää väkiluvun korjauksen lopullisten tietojen viimeisellä vuosineljänneksellä. 480 554 459 704-112 -44 16 165 25 3 553 3 403 3 438 3 147 13 541 3 598 3 425 3 443 3 096 13 562-45 -22-5 51-21 5. Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys/selkeys Tilastokeskus julkaisee Internet-sivuillaan väestönmuutosten ennakkotilaston koko maan tiedot kuukausittain ja alueittaiset tiedot neljännesvuosittain. Ennakkotilaston väkilukutiedot sekä koko maan tasolla että alueittain julkaistaan Tilastokeskuksen Internet-sivuilla kuukausittain. Alueittaiset väestönmuutosten ennakkotiedot kuukausittain ovat saatavana maksullisessa Väestötilastopalvelussa http://tilastokeskus.fi/tup/vaestotilastopalvelu/index.html. Ennakkotilaston tietoja toimitetaan myös sähköpostitse http://tilastokeskus.fi/til/vamuu/yht.html. Lopulliset väestönmuutosten perustiedot eri aluejaoilla ovat saatavana Tilastokeskuksen maksuttomasta tilastopalvelusta http://tilastokeskus.fi/tup/statfin/index.html. Eritellympää tietoa väestöstä mm. kunnan osa-alueittain on maksullisessa Väestötilastopalvelussa (linkki yllä). Väestönmuutos- ja väkilukutietoja koko maan tasolla vuodesta 1749 alkaen on saatavana maksullisessa Astika-aikasarjatietokannassa http://tilastokeskus.fi/tup/astika/index.html. 6. Tilastojen vertailukelpoisuus Väestön ennakkotilastossa käytetään tilastovuoden ensimmäisen päivän aluejakoa. Edellisen vuoden lopulliset väestötilastot puolestaan tuotetaan tilastovuotta seuraavan vuoden aluejaolla. Ennakkotilaston tiedot ovat siten alueliitosten osalta suoraan vertailukelpoisia edellisen vuoden lopullisiin lukuihin, eivät edellisen vuoden ennakkolukuihin. 13
7. Selkeys ja eheys/yhtenäisyys Väestörekisterikeskus julkistaa kunnittaiset asukasluvut kuukausittain. Luvut poikkeavat Tilastokeskuksen kuukausittaisista ennakkotiedoista. Ero johtuu siitä, että Väestörekisterikeskus julkistaa rekisteritilanteen kuun vaihtuessa, kun taas Tilastokeskus odottaa muutosilmoituksia kaksi viikkoa kuun loputtua, ennen kuin tuottaa ennakkotilaston edellisen kuun lopun tilanteesta. 8. Dokumentointi Tilastoissa käytetyt luokitukset löytyvät Tilastokeskuksen kotisivuilta. Väestötieteen käsitteisiin voi perehtyä Tilastokeskuksen verkkokoulussa. Väestön ennakkotilastossa käytetyistä käsitteistä on kerrottu myös tilaston Internet-sivuilla kohdassa Käsitteet ja määritelmät. 14
Väestö 2017 Lisätietoja Matti Saari Joonas Toivola Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma 029 551 3401 029 551 3355 info@tilastokeskus.fi www.tilastokeskus.fi Lähde: Väestön ennakkotilasto, Tilastokeskus Asiakaspalaute: www.tilastokeskus.fi/palaute Tietopalvelu ja viestintä, Tilastokeskus puh. 029 551 2220 www.tilastokeskus.fi ISSN 1796-0479 = Suomen virallinen tilasto ISSN 1798-8381 (pdf) Julkaisutilaukset, Edita Publishing Oy puh. 020 450 05 asiakaspalvelu.publishing@edita.fi www.editapublishing.fi